Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2011 by Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Tellervo Koivisto

On ollut ilo olla mukana Rouva Tellervo Koivisto on ollut Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen eri hankkeiden suojelija yli kolmen vuosikymmenen ajan. – On ollut ilo olla mukana, hän sanoo.

−Yhteys Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen syntyi mieheni kautta, joka on syntyjään turkulainen. Presidentin puolisona minua pyydettiin suojelijaksi, kun yhdistys alkoi rakentaa ensimmäisiä hankkeitaan Hirvensaloon, Tellervo Koivisto muistelee. Karinakodista Tellervo Koivisto toteaa, että se syntyi suureen tarpeeseen, joka on yhä olemassa. Saattohoitokoteja ei Suomessa hänen mielestään ole vieläkään liikaa, varsinkin kun otetaan huomioon suomalaisten ikärakenne. Syövänhoidossa on saavutettu paljon, mutta kaikki eivät vieläkään selviä taudistaan. −Ehkä on niin että tällaisten yksiköiden merkityksen ymmärtää parhaiten, jos niissä on ollut omaisia hoidettavana, rouva Koivisto miettii. Hänelle ja presidentti Mauno Koivistolle Karinakodin toiminta on tullut käytännössä tutuksi, sillä kodissa saateltiin aikanaan matkaan presidentin sisar. Pari on käynyt kodissa tapaamassa myös presidentin lapsuuden ja nuoruuden aikaisia Turun-tuttavia. Tellervo Koivisto uskoo, että vapaaehtoistyön merkitys nyky-yhteiskunnassa korostuu. Hän arvelee, että varsinkin ne kansalaiset, joilla ei ole lähellään omaisia, joiden apuun he voisivat turvautua, ovat yhä tärkeämpi kohde avustustyölle. Vapaaehtoistoiminta näyttää saavan lisää painoarvoa myös sen kautta, että terveydenhuollossa kärsitään kiireestä ja henkilökuntapulasta. –Silti olisi pidettävä selvänä se, mikä on yhteiskunnan ja ammatti-ihmisten tehtävä ja mikä voi kuulua vapaaehtoistyön piiriin. On myös muistettava, että vapaaehtoistyön projektit voivat olla esimerkkinä viranomaisille hyvistä toimintatavoista, siksi niitä tarvitaan. Vapaaehtoistyössä ei ole vain antajia ja vastaanottajia, Koivisto tähdentää. −Onhan se niinkin, että vapaaehtoistyö tarjoaa ihmisille hyvin mielekästä ja palkitsevaa tekemistä esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Puhumalla paras

Tellervo Koivisto osoitti 1990-luvulla poikkeuksellista rohkeutta puhumalla julkisesti masennuksestaan ja siihen johtaneista syistä. Hänen puheenvuorojensa arvellaan vaikuttaneen paljon siihen, että depression leimaavuus on vähentynyt, ja masennussairaudesta uskalletaan keskustella nykyään avoimemmin. Sittemmin

myös jotkut syöpään sairastuneet julkisuuden henkilöt ovat myös kertoneet peittelemättä sairaudestaan. −Minusta näyttää, että ihmiset pystyvät pelostaankin huolimatta jo vapaammin puhumaan syövästä. Se on hyvä, sillä kyse on kuitenkin melko yleisestä taudista. Kuusikymmenvuotista taivalta juhlivalle Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Tellervo Koivisto lähettää lämpimät terveiset ja toivottaa yhdistykselle menestystä ja paljon uusia toimintaideoita. – On ollut ilo olla mukana, hän sanoo. Yhteistyö voi hänen puolestaan jatkua. −Kyllä minä viimeksi vähän mietin, mitä se tarkoittaa, kun kävin siellä suojelijan tehtävissä ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. lahjoitti minulle korun. Kysyin, että onko tämä merkki siitä, että nyt se on loppu. Mutta ei kai sentään, eiköhän minua taas pyydetä sinne. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Merja Ilpala

1/2005 N:O 2/2011 2 /2004

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 - 2011 - N:o 2

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Jarmo Juhani Järviö näytti esimerkkiä syntymäpäivän juhlijoille

Lahjavyöryn asemesta rahaa syöväntorjuntaan Kaarinalaisen Jarmo Juhani Järviön kesäkuisten 60-vuotispäivien vieraiden ei tarvinnut tuskailla, tullako taloon kukkakori tai vitsikäs kolpakko kainalossa. Isännän ääntä kuunnelleet onnittelijat antoivat tavaralahjojen sijaan kukin vapaavalintaisen summan, joka jatkoi matkaansa syöväntutkimusta tukemaan. Rahojen korvamerkintä kieli, että päivänsankari on selättänyt eturauhassyövän. Jos Jarmo Järviö olisi viettänyt merkkipäiväänsä tavanomaisen kaavan mukaan, kukkalaitteet olisivat epäilemättä täyttäneet kodin kaikki vaasit ja vielä ämpäritkin. Vieraita kävi päivän mittaan noin 80, vaikkei varsinaisia kutsuja ollutkaan lähetetty. Tieto avoimista ovista toi visiitille täydet tuvalliset ystäviä

ja kylänmiehiä. Metallityöväenliiton toimitsijalla on jo työn puolesta paljon tuttuja, Sitä paitsi Järviö on ollut vuosia mukana Kaarinan kunnallispolitiikassa. Onnittelijoiden jonossa nähtiin monen järjestön väkeä.

Pienistä puroista Jarmo Järviö on ylen tyytyväi-

nen valitsemaansa lahjapolitiikkaan ja suosittelee samaa kaikille pyöreitä vuosia täyttäville. - Jokainen voi valita mieleisensä hyväntekeväisyyskohteen. Järviö tietää, että vähäisetkin roposet ovat tervetulleita kolmannen sektorin kukkaroon - semminkin kun lama kolkuttelee taas ovella. - Pienistä puroistahan ne suuret virrat muodostuvat, Järviö tuumaa. Lainkaan mitätön ei kuitenkaan ollut kaarinalaiskestien aikaansaama puro: eturauhassyövän tutkimukseen ja hoitoon kertyi noin 2 200 euroa.

Yhteiseksi hyväksi

myös vapauttamaan juhlavieraat kiusallisilta valinnoilta. Päivänsankari puolestaan säästyy turhan krääsän vyöryltä. - Keski-ikään ehtineellä yleensä on jo kaikki tarpeellinen. Vieraiden hätäpäissään hankkimia koriste-esineitä voi olla vaikea sijoittaa valmiiseen huusholliin. Kukat ovat toki kauniita, mutta ylettöminä määrinä ne syövät toistensa loiston - kunnes kuihtuvat, Järviö kiteyttää liki kaikille tutut tuntemukset. Jos kerran mitään ei puutu, Järviön mielestä on parempi panna lahjarahat hyväntekeväisyyteen kuin pitää itsellä.

Järviön malli on omiaan paitsi edistämään yhteistä hyvää

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Jarmo Juhani Järviöllä on antaa kaksi miehekästä neuvoa: lahjoita syntymäpäivärahat hyväntekeväisyyteen ja mene ajoissa tutkimukseen, jos vähänkään epäilet eturauhassyöpää.

Saman kokeneista saa tukea syövässäkin Suomi voitti toisen maailmanmestaruuden jääkiekossa toukokuun puolivälissä. -Harmi, että kokoonnuimme vasta paria viikkoa myöhemmin, sanoo eläkkeellä oleva laitilalainen opettaja Seppo Porkka muiden myötäilemänä. Kun ensimmäisen kerran kokoonnuimme syyskuussa 2001, New Yorkin kaksoistorneja vastaan hyökättiin ja 2006 jännitimme yhdessä Lordin voittoa Euroviisuissa. Kyseessä on syksyllä 2001 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tiloissa Meri-Karinassa kokoontunut ruoansulatuskanavan syöpiä sairastavien ja heidän omaisten kuntoutuskurssi. Alun perin ryhmässä oli 23 henkeä, joista 14 syöpäpotilasta. Toukokuinen tapaaminen oli samalla kymmenvuotisjuhlatilaisuus. Ruoansulatuselinten syöpien ennuste riippuu paljolti missä kohtaa ruoansulatuselimistöä kasvain sijaitsee. Ennuste ei kaikkien syöpien kohdalla ole hyvä. Yksilökohtaiset erot ovat suuria ja syövän kanssa voi elää antoisia vuosia – jopa vuosikymmeniä. Toukokuisessa tapaamisessa mukana oli kahdeksan, joista neljä syöpää sairastanutta tai

sairastavaa. Saman verran oli läheisiä. Osa on ollut alusta alkaen mukana, osa matkan varrella uuden parisuhteen myötä ryhmään tulleita. Nokialainen Helena Tyynismaa on ryhmästä ainoa, joka on edelleen työelämässä. Hän ei ole kertonut sairaudestaan tarkemmin työtovereille. Hän on myöntänyt, että hänellä on vaikeuksia ravinnon imeytymisen kanssa. - Täällä sen sijaan voi puhua kaikista itseään askarruttavista asioista. Tietää, ettei ole ongelmiensa kanssa yksin ja toiset ymmärtävät. Sen, joka ei sairasta ruoansulatuselimissä olevaa syöpää, on ehkä vaikea ymmärtää, ettei toinen pysty syömään kuin pienen murusen kerralla tai miksi tämä joutuu käymään

alinomaa vessassa. Se hankaloittaa elämää ja aiheuttaa myös ylimääräisi kustannuksia. Tyynismaan lähipiirissä on myös muita syöpää sairastavia, joten myös heidän kanssaan ajatuksia voi tarvittaessa vaihtaa. Toisenlaisen asenteen oli ottanut Sisko Rumbin, joka avoimesti on kertonut, mitä hän sairastaa. Hänen diagnoosistaan on aikaa 13 vuotta. - Minulle ei sovi se, että pitäisin asioita sisälläni ja murehtisin. Ihmiset ovat suhtautuneet erittäin hyvin ja ymmärtäneet. Yksi ryhmän puuhahenkilöistä Seppo Porkka puolestaan kertoo, jos joku kysyy. Avoimuus on hänenkin mielestään hyvä, mutta tyrkyttää ei omia tuntemuksiaan välttämättä tarvitse. Meri-Karinassa järjestetään vuosittain useita eri syöpiä sairastaville ja heidän omaisilleen tarkoitettuja kursseja, joita Kela tukee. Useimmat kurssit ovat koolla vain kerran. - Kun lähdimme syyskuussa 2001, ilmoitimme vahtimestarille, että tulemme uudestaan. Hän sanoi, että niin ne kaikki lupaavat. Kun parin vuoden kuluttua tulimme, muistutimme häntä. Hän vain totesi, että poikkeuksiakin on, kertoo Seppo Porkka.

Jotain yhteisöllisyyttä ryhmä tuntee, sillä eri puolilta Suomea olevat henkilöt ovat kokoontuneet myös muualla kuten Heinävedellä, Pajulahdessa ja Ylihärmässä. Heinävedellä asuva Pirjo Luostarinen lähti kurssille syöpää sairastavan miehensä mukana. Osmo kuoli jo seuraavana vuonna, mutta hän on yhä mukana. - Ryhmäläiset pitivät yhteyttä Osmoon ja olen siitä erittäin kiitollinen. Se merkitsi hänelle paljon, kuten myös minulle. Tapaamisten välillä yhteyden pitäminen tapahtuu satunnaisesti puhelimitse tai joulukorttien välityksellä. Mutta yhteenkuuluvaisuuden tunne on suuri. Ryhmäläisten mielestä tapaamiset todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessakin. Ryhmäläiset ovat oiva osoitus siitä, että vaikean sairauden kanssa voi elää täysipainoista elämää. He haluavat kannustaa muitakin hakemaan vastaaville kursseille, jos vähänkään tuntee siihen tarvetta. Saman kokeneista henkilöistä voi saada arvaamatonta voimaa selviytyä. Teksti: Timo Moberg Kuva: Jonny Holmén

Kuvassa kurssilaiset kymmenvuotistapaamisessa. Edessä oikealta Sisko Rumbin, Anja Porkka, Aarre Aaltonen, Seppo Porkka, Kerttu Laakso, Timo Heikkilä, Helena Tyynismaa sekä Pirjo Luostarinen takarivissä oikealla.

Lapsisyöpäpotilaille 12.020 euroa hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelusta Hyväntekeväisyysottelu syöpälasten hyväksi, järjestettiin Turun Urheilupuiston yläkentällä perjantaina 03.06.2011. Ottelussa pelasivat tvjulkkisten helsinkiläisseura Zoom ja turkulainen, otteluun varta vasten koottu Sykerö Team. Ottelun järjestivät jo 15.kerran Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Lounais-Suomen Syöpälasten Sykerön Kummit. Vaiherikas, hauska ja viihdyttävä ottelu päättyi tasapeliin 3-3. Sykerö Teamin runkona pelasi tällä kertaa ÅIFK:n ikämiesten Old Boys joukkue.

Sykeröläisten suurena vahvistuksena oli pieni mutta pippurinen, tuulennopea kärkipelaaja Nils Pohjanheimo. Ottelun jälkeen syöpää sai-

rastavat lapset palkitsivat osanottajat perinteisillä SYKERÖmitaleilla. Kertyneet varat, 12.020 euroa lahjoitettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön käyttöön. Varoista suurin osa tuli hyviltä yhteistyökumppaneilta ja muutama sata euroa vielä portilta myydyistä lipuista. Saadulla rahasummalla pyritään järjestämään monenlaista helpotusta ja tukea sekä itse syöpälapsille ja – nuorille että heidän perheilleen. Teksti: Kuva:

Heikki Kylliäinen Mikko Pohjanheimo

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2012

Sykerö Teamin vahvistus Nils Pohjanheimo palkitsi muiden syöpälasten kanssa Zoomin hyväntahtoisia pelaajia.Palkitsemisvuorossa uutisankkuri ja dekkarikirjailija Matti Rönkä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 3

Oopperan kuningas on Auran rantamilla taas Kuningasbasso Matti Salminen on 45-vuotisella urallaan kiertänyt maailman kaikki tunnetut oopperaestradit ja loihtinut kuulijoidensa eteen vahvojen tunteiden koko kirjon toivon lähteiltä aina musertavan synkkyyden aallonpohjaan saakka. Lukemattomat ihmiset ovat saaneet hänen esityksistään hyvän olon, moni epäilemättä myös voimaa vaikeuksien keskellä. Kun puhutaan mielen lääkitsemisestä musiikilla, ei professori Salminen kuitenkaan lähde kirjoittamaan lohdun tai rohkeuden reseptiä, ei edes kokeilumielessä. Hän toivoo jokaisen tekevän musiikkiin omat löytöretkensä. - On toki niin, että esimerkiksi sairaudesta toipuvia ihmisiä kehotetaan joskus kuuntelemaan Bachia tai Mozartia, jotta he pääsisivät sitä kautta vähän helpottuneempaan tilaan. Tunnelatauksia on ihmisessä kuitenkin hyvin monta sorttia, ja jokaisen ajatusmaailma ja musiikkimaku ovat yksilölliset, Salminen perustelee.

Hyvin vähälläkin saadaan toisinaan aikaan hyvin paljon.

- Olen saanut paljon palautetta jopa pienistä kansanlaulutulkinnoista tai mitä yksinkertaisimmista lauluista, että ne ovat helpottaneet kuulijan oloa huomattavasti, kertoo Salminen, jonka Turun kulttuuripääkaupunkikesän ohjelmistoon on kuulunut niin oopperaa kuin tanssimusiikkia. Hän huomauttaa, ettei tavallisen kuulijan odoteta oopperassakaan olevan perillä siitä, missä mielentilassa Anton Bruckner aikanaan sävelsi kahdeksannen sinfoniansa. - Vaikkei yhtään tietäisi mistä on kysymys, niin riittää jos on hyvä olo kun lähtee konsertista pois. Se on se hyvä asia musiikissa ja kaikessa taiteessa, että kaikki on koettavissa useista eri näkövinkkeleistä.

Kuusisataa versiota Sarastroa Suomalainen oopperalaulaja ei ole, Salmisen omia sanoja lainaten, enää vuosiin vain seisonut rampissa laulamassa aariaa käsiään levitellen. Hän on musiikkiteatterin moniosaaja, jonka on tunnettava teoksen taustat ja tehtävä niistä oma tulkintansa. - Nuotit ovat samanarvoisia vain paperilla. Keitosta tehdään koko ajan, ja suola on siinä, että niin kauan kuin jatketaan, haetaan myös uusia ilmaisumuotoja sekä äänenkäytössä että kaikessa muussakin. - Olen esittänyt Taikahuilun Sarastroa urani aikana lähestulkoon kuusisataa kertaa. Joka ainut kerta siitä on haettava uutta rutiinin välttämiseksi. Muutoin tämä olisi pelkkää koneellista tuotantoa, ja 45 vuoden jälkeen esiintyjä itse henkisesti jo hyvinkin sairas, hän hymähtää. Salminen muistuttaa, että esittäjän kulloinenkin mielentila on pitkälti kuultavissa teoksista. Pyrkimystä täydellisyyteen hän kertoo vierastavansa, sillä se tekee lopputuloksesta ikävystyttävän. - Tästä voi olla monta mieltä, mutta minusta perfektionismissa tunne lähtee karkuun tai sellaista ei ole alun perinkään olemassa. Laskutikun kanssa ei synny kokonaisvaltaista taideteosta.

Muisto Muoniosta lämmittää Oopperan kuninkaalla on ilmiömäinen kyky ottaa haltuunsa yleisö kuin yleisö. Avoimuutta ja joustavuutta Salminen pitääkin keskeisinä elementteinä esiintyjän ja kuulijoiden kohtaamisessa. - Sitä pitää purra itseänsä johonkin, jotta semmoinen jännite löytyy. Jokaisessa esityksessä on erilaisia ihmisiä, joille täytyy aina antaa täysipainoinen kokemus, Salminen tuumaa. Maailman Metropolitania myöten valloittanut mahtibasso muistelee edelleen lämmöllä ja arvostaen kaikkein pienimpienkin esiintymislavojen tunnelmaa. Sellaisten kuin Muonion ala-asteen juhlasali 1970-luvun puolivälissä. - Kun Turussa puhutaan, että on pitkä matka tulla kauppatorille ostamaan perunaa viiden kilometrin päästä, niin siellä tultiin neljänsadan kilometrin päästä yhtä konserttia varten. Ne astelivat teryleenipuvussa ja hattu päässä sanomaan, että lauloit komeesti. Ei muuta. Mutta kun sen aistii, että ihminen on todella saanut siitä jotakin, niin se on parempi palkka kuin mikään muu, Salminen sanoo painokkaasti. - Totta kai sitten Metropolitanista pitää saada muutakin palkkaa, mutta se on kokonaan toinen asia, hän lisää ja hymyilee ilkikurisesti.

Joulukuussa jälleen Turkuun Syöväntorjuntatyö on ollut lähellä Salmisen sydäntä yli kolmen vuosikymmenen ajan, ja kuningasbasson kiireiseen syyskauteen mahtuu kaksi syöväntorjuntaa tukevaa konserttia kotimaan kamaralla. 19. syyskuuta on toimittajalegenda Erkki Toivasen muistokonsertti Helsingin uudessa Musiikkitalossa, ja 16. joulukuuta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, Pyhän Henrikin Ekumeenisen Taidekappelin Kannatusyhdistyksen ja Turun Tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen joulukonsertti Turun Tuomiokirkossa. Turkulaisten lienee turha odotella, että Korppolaismäen kasvatti siirtäisi kirjansa pysyvästi takaisin kaupunkiin, varsinkaan viime talven jälkeen. Tuolloin Salminen vietti poikkeuksellisen pitkän kylmän kauden maassa tehdessään Suomen Kansallisoopperan juhlavuoteen kaksi talvikauden produktiota. Kovat pakkaset ja loputon lumentulo tekivät tehtävänsä. - Silloin sanoin, että lokakuun puolivälistä toukokuun alkuun tästä maasta pitää olla poissa. Lievän humoristisesti, mutta näin se kyllä on, hän toteaa. - Kesällä mielelläni asuisin täällä. Olenkin hakenut näiltä kulmilta sopivaa kesäpaikkaa. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Ulla Roine

Professori Matti Salminen on kansainvälisesti tunnetuin lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön kummi. Hän on antanut mittavan panoksen taisteluun syöpää vastaan yli 30 vuoden ajan. Hän on esiintynyt toistuvasti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväntekeväisyyskonserteissa ja lahjoittanut yhdistykselle 50 000 kappaletta myyneen joululevyn.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

4 - 2011 - N:o 2

”Kautta koko maan käytävään taisteluun syöpää Tällaisella tekstillä kutsui maaherra Erkki Härmä turkulaisia järjestöjen ja talouselämän edustajia tammikuussa vuonna 1950 neuvotteluun Suomen Syöpäyhdistyksen valtakunnallisen varainkeräyksen järjestämiseksi. Syksyllä 1949 Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Arno Saxén, pääsihteeri, FM Niilo Voipio ja sädehoitolaitoksen ylilääkäri, professori Sakari Mustakallio olivat käyneet Turussa kertomassa keräyshankkeesta sekä lääkärikunnalle että yleisölle. Heidän tarkoituksensa oli taivutella maaherra Erkki Härmä kampanjan yhdeksi keskeiseksi keulahahmoksi. Lähetystö oli varsin yllättynyt siitä, että maaherra Härmä oli hyvin valmistautunut keskusteluihin ja lukenut nopeasti kaiken, mitä syövästä oli yleistajuisesti suomeksi kirjoitettu. Maaherra piti professorin esitelmän

Mitään ylipuhumista ei tarvittu, vaan maaherra Härmä oli valmis professori Aleksander Klossnerin kanssa kiertämään kaikki läänin kunnat puhumassa syöväntorjuntatyön tärkeydestä. Erään kerran, kun professori Klossner oli sairaana, niin maaherra sanoi kuulleensa tämän esitelmän jo pitkälti yli sata kertaa ja osaavansa sen ulkoa, joten hän piti sekä oman puheensa että professorin esitelmän.

Keräys tuotti 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaa Valtakunnallisen keräyksen tuottoa 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaa, pidettiin erittäin hyvänä tuloksena. Erinomainen tulos, 10,8 miljoonaa markkaa saavutettiin Turun ja Porin läänissä. Keräysvaroilla hankittiin ensimmäiseksi ajanmukaiset sädehoidon antamiseen tarvittavat välineet Turun lääninsairaalaan ja osa rahoista varattiin Turun Radiumkotia varten. Keräystä jatkettiin vielä vuonna 1951, jolloin saatiin kokoon 17,5 miljoonaa markkaa. Osa varoista ohjattiin Turkuun, josta ostettiin asunto potilaskotia varten. Näin Turku oli tullut jo vahvasti mukaan valtakunnalliseen syöväntorjuntatyöhön eikä hyvä keräystulos suinkaan valunut yksinomaan pääkaupunkiseudun hyväksi.

Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. perustettiin 17.4.1951

Näin aloitti toimintansa Turun osasto ja maamme ensimmäinen maakunnallinen syöpäyhdistys, Suomen Syöpäyhdistyksen alaosastona. Vastaperustetun yhdistyksen yhtenä tehtävänä oli Radiumkodin perustaminen Turkuun. Tuohon aikaan turkulaiset syöpäpotilaat kävivät vielä Helsingissä saamassa sädehoitoa, jo-

taviksi lääninsairaalaan, jossa ei kuitenkaan ollut yhtään sädehoitopaikkaa. Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. osti maaliskuussa 1951 keräysvaroilla 160 m2:n suuruisen, 4 huonetta, keittiön ja palvelijan huoneen käsittävän huoneiston Humalistonkatu 13:sta.

Turun ensimmäinen radiumkoti toimi hankituissa tiloissa vuosina 1952-1955.

Varsinaisen ennaltaehkäisevän syöpätutkimuksen ja sairauden hoidon ohella Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. kiinnitti huomiota eräisiin syöväntorjuntatyötä haittaaviin ongelmiin. Eräs niistä oli syöpää kohtaan tunnettu pelko ja ennakkoluulo. Näitä pelkoja voidaan vähentää tai kokonaan poistaa tehokkaalla valistustoiminnalla.

Radiumkoti toimi Kauppiaskadulla vuosina 1956-61. Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. piti keskeisenä tehtävänään Radiumkotitoiminnan harjoittamisen. Osaston hallituksen mielessä olikin koko ajan suuremman huoneiston hankkiminen. Haave toteutui 14.11.1955, jolloin ostettiin suurempi huoneisto Kauppiaskatu 10:stä. Toiminta uudessa Radiumkodissa alkoi vuoden 1956 tammikuussa. Uusi sairaala käsitti kaksi huoneistoa yhteispinta-alaltaan noin 290 m2. Uusin tiloihin sijoitettiin 24 potilaspaikkaa ja lisäksi klinikka naisten syöpätautien tutkimista varten.

Radiumkoti rakennettiin Vähä-Heikkilään vuonna 1961

Syöpäsäätiö r.s. ehdotti vuonna 1958, että kaikki Radiumkodit siirtyisivät

1953; isSuomen Syöpäyhdistyksen Turun osaston johtokunta vuonna Härmä Erkki a maaherr ta, Koivurin Armas uvos talousne tumassa (vas.) inen ja (puheenjohtaja), rouva Alli Vihavainen, pankinjohtaja T. Jääskelä profesKvist, Helmer tohtori takana sekä r Klossne der Aleksan ri professo el ja sori Osmo Järvi, FM Maili Klingstedt-Huhtala, johtaja Levi Manteuf lääninlääkäri Bertil Sourander.

jaksi kutsuttiin arkkitehti Veijo Kahra, jolla oli jo aikaisempaa kokemusta sairaalarakentamisesta. Suunnitelmissa oli rakentaa 54-paikkainen Radiumkoti.

Listakeräyksellä rahat uuteen Radiumkotiin Naisjärjestöt olivat jälleen asialla, kun alettiin hankkia uutta Radiumkotia Vähä-Heikkiläntielle. Maaherra Sylvi Siltanen kertoi keräyksestä näin: ” Ja niin me lähdimme taas keräämään. Kartta leikattiin palasiksi ja jokainen meistä sai palasen ja sanottiin, että tuossa on sinun alueesi. Keräyksen lopputulos on nähtävissä – siellähän se seisoo Vähä-Heikkiläntien kulmassa”. Niin se seisoikin 50 vuotta mutta sitten purettiin vuosina 2010-2011 uudisrakennuksen tieltä.

Muutto Vähä-Heikkiläntien Radiumkotiin Turun kaupunki lahjoitti vuonna 1959 Vähä-Heikkiläntien tontin. Lahjoituksen edellytyksenä oli, ettei tontin hintaa tarvitse maksaa niin kauan, kuin sitä käytetään sairaalatarkoituksessa. Uuteen Radiumkotiin potilaita otettiin vastaan vuoden 1961 heinäkuun alusta lukien. Uuteen Radiumkotiin tuli 54 potilaspaikkaa ja rakennukseen sijoitettiin lisäksi poliklinikka syövän varhaistoteamisen helpottamiseksi. Rakennuksen pinta-ala oli 2800m2. Radiumkoti vihittiin käyttöön 6.8.1961 Tasavallan Presidentin ja Rouva Kekkosen kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan.

Syöpäsairaiden hoitotarpeen lisääntyessä todettiin melko pian potilaspaikkojen riittämättömyys, mikä pakotti yhdistyksen ryhtymään sairaalan laajentamiseen. Laajennusosaan saatiin 28 uutta potilaspaikkaa, jonka jälkeen kokonaispaikkaluvuksi muodostui 78.

pahinnasta. 1.7.1972 Radiumkoti liitettiin TYKS:n kuntainliiton omistukseen, mutta tehdyn vuokrasopimuksen mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta osittain jatkui Radiumkodissa vielä 30.6.1973 asti.

Radiumkodista Karinaan Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto lakkasi olemasta vuonna 1968, jolloin professori Lauri Rauramon ehdotuksesta otettiin käyttöön nimi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. – Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. , joka kirjattiin yhdistysrekisteriin 9.3.1970. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osti Rakennusliike Mikko Lindström Co:lta tontin nro 17 Turun II kaupunginosan 14. korttelista. Samalla päätettiin rakennuttaa mainitulle tontille poliklinikka-, laboratorio-, ja potilashotelli Rakennusliike Mikko Lindström Co:n esittämän alustavan kustannusarvion pohjalta. Professori Lauri Rauramon johdolla alettiin toteuttaa uutta monitoimitalohanketta, jonka urakkasopimus allekirjoitettiin 20.4.1972. Tontille Itäinen Pitkäkatu 30 b suunnitellun rakennuksen kuutiotilavuus oli 6300 m3 ja kerrosala 2000 m2. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Veijo Kahra Rakennustyö annettiin Rakennustoimisto Mitra Oy:lle.

Operaatio Punainen Sulka – varojen keräyksestä tukea monitoimitalo Karinan rakentamiseen Suomen Lions-liitto r.y:n vuonna 1972 toteuttaman valtakunnallisen Operaatio Punainen Sulka-keräyksen tuotto luovutettiin syöväntorjuntatyön edistämiseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. viitoitti syöväntorjuntayönsä kolme päälinjaa: 1. Valistus- ja tiedotustoiminta 2. Ennaltaehkäisy ja varhais-

Yhdistyksen toiminnanjohtajasta toimitusjohtaja Yhdistyksen toiminnanjohtaja asema otettiin pohdintaan: yhdistyksen hallitus asetti kokouksessaan 23.10.1986 työryhmän valmistelemaan toiminnanjohtajan nimikkeen muuttamista toimitusjohtajan nimikkeeksi. Nimikkeen muutos vastasi paremmin yhdistyksen laajentunutta toimintaa ja toimitusjohtajan vastuuta asioista. Työryhmä esitti näkemyksensä toiminnanjohtajan nimikkeen muuttamisesta toimitusjohtajaksi sekä ehdotuksensa toimitusjohtajan toimenkuvasta hallituksen kokouksessa 18.12.1986: toimitusjohtaja johtaa, valvoo ja koordinoi – toimitusjohtajan vastuulla – Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa ja vastaa yhdistyksen eri toimintojen taloudellisuudesta. Hallitus päätti yksimielisesti muuttaa toiminnanjohtajan nimikkeen toimitusjohtajaksi 18.12.1986 alkaen.

Lounais-Suomen Syöpäsanomien nimi muuttui Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. alkoi vuonna 1977 julkaista LounaisSuomen Syöpäsanomat-nimistä lehteä. Joidenkin mielestä nimi oli hieman ”hätkähdyttävä”. Vuonna 1990 nimi muutettiin Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomiksi. Tänä päivänä lehti on vakiinnuttanut asemansa ja ilmestyy kahdesti vuodessa noin 270.000 kappaleen painoksina, joka jaetaan jokaiseen talouteen yhdistyksen toiminta-alueella.

Suunnitelma Syöpäpotilaiden sairauskassan perustamiseksi

Yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala arveli vuonna 1996, että taloudellisen tilanteen epävakaudesta ja yhteiskunnan tarjoamien sosiaalietuuksien leikkausten johdosta avuntarvitsijoiden määrä tulee ennestään kasvamaan. Tätä silmällä pitäen hän laati suunnitelman syöpäpotilaiden sairauskassan perustamiseksi.

Kohdunkaulan syövän joukkotarkastus siirtyi Radiumkodin hoidettavaksi

ten tarve oman hoitopaikan saamiseksi oli ilmeinen. Kokonaisuutena syöpäpotilaiden hoito oli puutteellista. Kaupungilla oli vain kaksi huoneistoa, joissa syöpäpotilaat asuivat ja joista heidät sitten lähetettiin hoidet-

Syöpäsäätiön ylläpitämiksi. Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto hyväksyi ehdotuksen. Osasto joutui kuitenkin avustamaan Radiumkotia vuosittain sovitulla summalla. Uuden Radiumkodin suunnitteli-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajan, kauppaneuvos Risto Korpelan tervehdys

Yhdistyksen toiminnan laajeneminen edellytti organisaation uudistamista

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. piti vuoden 1986 aikana kolme ylimääräistä kokousta, joissa käsiteltiin yhdistyksen sääntömuutoksia, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Uusien sääntöjen mukaan yhdistys valitsee valtuuskunnan, jossa voi olla 20-100 jäsentä. Valtuuskunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin maaherra Pirkko Työläjärvi ja varapuheenjohtajaksi pankinjohtaja Jukka Mikkola. Yhdistyksen asioita hoitaa valtuuskunnan valitsema hallitus, johon kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja ja 17 muuta jäsentä.

Tammikuussa 1967 Turun kaupunki ja Turun Radiumkoti allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan koko Turun kaupungin harjoittama kohdunkaulan syövän joukkotarkastustoiminta siirrettiin 1.3.1967 lukien Radiumkodin hoidettavaksi.

Radiumkoti myytiin Turun yliopistolliselle keskussairaalalle

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Radiumkodin ylläpitäminen tuli huomattavan kalliiksi. Niinpä yhdistyksen hallitus oli valmis kesällä 1971 myymään sairaalan Turun yliopistolliselle keskussairaalalle sen tarjoamasta 2,4 miljoonan markan kaup-

Arkkitehti Veijo Kahra (vas.) ja dosentti Lauri Rauramo juuri valmistu edessä. kodin neen Turun Radium

N:o 2 - 2011 - 5

vastaan tarvitaan jokaisen kansalaisen mukana oloa”

toteaminen 3. Syöpään sairastuneen potilaan jälkitarkkailu ja kuntoutus

Radiumkodin laajennus

tärMikroskooppi on aina ollut sekä syöpälääkärin että syöväntutkijan aista pitkäaik vaatii i arvioint oikea ytteiden keä työväline ja kudosnä harjaantumista ja opiskelua. Professori Osmo Järven johdolla käydään la on saman pöydän ääressä läpi sarja numeroituja näytteitä ja jokaisel det tilaisuus esittää kysymyksensä ja epäilynsä (kuva Yhtyneet Kuvaleh 5). 15.10.195 julkaistu Oy:n kuva-arkisto,

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

”Yhteiskunta ei kuitenkaan edelleenkään ole niin valmis, ettei vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä tarvittaisi. Päinvastoin kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että vapaaehtoistyön merkitys kasvaa yhä tulevaisuudessa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on pitkä ja voimallinen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön perinne. Siitä kiitän kaikkia osallisia ja toivon, että se elää vielä vuosien ja vuosikymmenienkin päästä. Ihmisestä tässä kaikessa on kuitenkin kysymys, ja ihmisten into ja panos ratkaisevat kehityksen suunnan.”

TyöläSaattohoitokotihanke sai ratkaisevan sysäyksen maaherra Pirkko Hillevi ari varatuom (vas.) Kuvassa 1989. järven virkahuoneessa syksyllä MatKoponen, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka Järvinen, kauppaneuvos rouva , Vähätalo Kirsti rehtori vi, Työläjär ti Koivurinta, maaherra Pirkko Ojala. Anna-Liisa Karsten, ekonomi Ulla Purila ja toimitusjohtaja Kari

Tarkoituksena oli, että sairauskassan jäseniksi liittyisivät toisaalta alueen kunnat ja toisaalta yksityishenkilöt, jotka haluavat vakuuttaa itsensä syöpäsairauksien osalta. Kassan tarkoituksena oli määrättyjä etuuksia myöntämällä nopeuttaa syöpäpotilaiden hoitoonpääsyä, lisätä heidän mahdollisuuksia päästä korkealuokkaiseen tutkimukseen ja hoitoon sekä tätä kautta parantaa syöpäpotilaiden elämänlaatua. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus hyväksyi suunnitelman ja Syöpäpotilaiden sairauskassan säännöt kokouksessaan 29.1.1998. Hallituksen päätös ei kuitenkaan paljoa merkinnyt, koska säännöt oli vielä hyväksyttävä Vakuutuskassojen yhdistyksessä sekä Sosiaali- ja terveysministeriössä, joka myöntää toimiluvan sairauskassalle. Sen jälkeen voidaan ryhtyä neuvottelemaan alueen kuntien kanssa, joten pitkästä prosessista oli kysymys. Ajan mittaan ilmeni kuitenkin, että Syöpäpotilaiden sairauskassahankkeen kanssa oltiin muutamia vuosia etuajassa. Yhteiskunta ei ollut kypsä toteuttamaan suunnitelmaa.

Syöväntorjuntatalkootkampanja loi perustan yhdistyksen toiminnan kehittämiselle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti 1.10.1977 Syöväntorjuntatalkoot-nimisen keräyskampanjan. Keräys toteutettiin lista-, lipas- ja puhelinkeräyksenä. Keräykseen osallistui yhdistyksen oman jäsenistön ohella varusmiehiä ja tuhansia koululaisia koko yhdistyksen toiminta-alueelta. Keräyskampanja otettiin ihmisten keskuudessa myönteisesti vastaan, joten yhdistyksen johto päätti jatkaa keräystoimintaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella vuosina 19862010 suoritetut varainkeräykset tuottivat yhteensä 3.979.952,00 euroa, joka merkitsi toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta ratkaisevaa taloudellista perustaa.

Rahastot tukevat tutkimusta Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusvaroilla aloitti toimintansa vuonna 1969 Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto. Se oli ensimmäinen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteyteen perustettu rahasto. 1990-luvun alussa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä toimivat rahastot päätettiin siirtää Moikoisten Syöväntutkimussäätiön yhteyteen. Rahastojen siirto hyväksyttiin toimintavuoden 1993 aikana. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahastojen yhteinen pääoma vuoden 2010 lopussa oli 2,7 miljoonaa euroa. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. perustettiin vuonna 1989 tukemaan taloudellisesti Varsinais-Suomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. ja sen yhteydessä toimivat rahastot ovat jakaneet vuosien 1990-2010 aikana väitöskirja-, tutkimus- tai matka-apurahoja

viidelle sadalle tutkijalle tai tutkimusryhmälle lähes 1,4 miljoonaa euroa.

Joukkotarkastuksella naisten yleisimpien syöpien varhaistoteamiseen

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpämuoto. Rintasyöpää ei voida ennalta ehkäistä mutta se on hoidettavissa, jos se havaitaan riittävän ajoissa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Turun kaupunki käynnistivät tammikuussa 1977 35-65-vuotiaille naisille tarkoitetun rintasyövän joukkotarkastuksen. Koko maassa seulonta aloitettiin vuonna 1987. Tutkimus liitettiin jo 20 vuotta toteutettuun kohdunkaulan syövän joukkotarkastukseen, joka juuri Turussa oli pitkäaikaisin ja laajin samalla paikkakunnalla suoritettu syövän seulontatutkimus. Tutkimukseen kutsuttiin vuosittain noin 6000 naista. Toimina laajeni niin, että vuonna 1986 mammografiaseulontoja tehtiin yli 10000 naiselle 11 kunnassa ja vähitellen mukaan tuli Lounais-Suomessa yli 40 kuntaa. Kymmenen vuotta seulontatutkimusten aloittamisesta eli vuonna 1987 aloitettiin Turussa maamme laajin mammografiaseulonta. Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistivät laajan mammografiaseurantaohjelman, joka kohdistui vuosina 1987-1989 kaikkiin 41-74-vuotiaisiin naisiin käsittäen yhteensä 32000 tarkastuksiin kutsuttavaa naista. Mammografiaseulontatutkimukset olivat maksuttomia ja tällä oli huomattava vaikutus osallistumisprosenttiin, joka nousi lähelle 90 prosenttia.

Meri-Karina – vuosisadan hanke Vuodesta 1984 lähtien Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä oli suunniteltu uuden toimintakeskuksen rakentamista palvelemaan lähinnä syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sekä lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, ja virkistystoimintaa. Turun kaupunginvaltuusto päätti 13.5.1984 vuokrata Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Hirvensalon kaupunginosasta Moikoisten Yksinäistalon tilasta 2,5 hehtaarin suuruisen alueen syöpäpotilaiden toimintaja palvelukeskuksen rakentamista varten. Sopimuksen mukaan vuokrakausi alkoi 1.10.1986 ja jatkuu 30.9.2026 saakka. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. lähti toteuttamaan hanketta sillä edellytyksellä, että Raha-automaattiyhdistys tukee sitä merkittävästi. Rakentamisen peruspääoman muodostivat yhdistyksen toimialueen koululaiset, jotka olivat vuosina 1984-1985 keränneet hanketta varten lähes 1,5 miljoona markkaa ja vuoden 1986 ”Kaikki syöpää torjumaan”-keräyksen tuotto oli niinikään päätetty ohjata Meri-Karinan rakentamiseen. Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus valmistui syyskesällä 1990 ja vihkiäistilaisuus järjestettiin 18.10.1990. Hankkeen suojelija, rouva Tellervo Koi-

”Men samhället är ännu inte så redo att frivilliga insatser för att bekämpa cancern inte behövs. Tvärtom har utvecklingen gått mot det hållet att frivilligarbete får en större betydelse i framtiden.” ”Sydvästra Finlands Cancerförening har en lång och stark tradition av frivillig cancerbekämpning. Det har vi alla delaktiga att tacka för och jag hoppas att frivilligverksamheten lever vidare i åratal framöver. Allt detta handlar ju om människan, och människors entusiasm och insatser är det som styr vilken riktning utvecklingen tar.” Hälsning från kommerseråd Risto Korpela, ordförande för Sydvästra Finlands Cancerförening

visto totesi puheessaan, että ”yhteiskunta ei ole koskaan niin valmis, ettei vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä tarvittaisi. Tulevaisuudessa on täysin varmaa, että vapaaehtoinen työ ei ole ainoastaan taloudellisten aukkojen paikkaamiseen, vaan laajalle ulottuvaa terveyskasvatus-, tiedotus- ja muuta toimintaa” Samanaikaisesti 40 potilaspaikkaa käsittävän syöpäpotilaiden toimintaja palvelukeskuksen kanssa yhdistys rakennutti 20 palveluvuokra-asuntoa aivan toimintakeskuksen välittömään läheisyyteen. Ennen kuin toimintaja palvelukeskus sekä palveluvuokraasunnot olivat valmiit, oli rahaa tarvittu 27 miljoonaa markkaa.

Saattohoitokoti Turkuun Saattohoitokotihanke sai ratkaisevan sysäyksen maaherra Pirkko Työläjärven virkahuoneessa syksyllä 1989. Tällöin Kokoomuksen Naisten Sosiaaliyhdistys r.y.:n Tuki lahjoitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 70.000 markkaa käytettäväksi saattohoitokotihankkeen edistämiseksi. Tämän jälkeen saattohoitokotihanke eteni ripeästi. Vuoden 1990 maaliskuun alkuun mennessä oli säätiön peruspääoma, 500.000 markkaa jo kerätty kokoon. Turun kaupunginvaltuusto päätti 5.10.1992 tontin vuokraamisesta Lounais-Suomen Saattohoitosäätiölle 31.12.2045 asti. 20-paikkaisen saattohoitokodin rakennuskustannukset olivat 10 miljoonaa markkaa, joista huomattava osuus kerättiin mm. myymällä 500 markan hintaisia nimikkotiiliä. Raha-automaattiyhdistyksen avustus oli kuusi miljoonaa markkaa. Rouva Tellervo Koivisto vihki saattohoitokodin 2.6.2004 Karinakodiksi.

Palveluasunnot II Samanaikaisesti Karinakodin kanssa eli kesäkuussa 1994 valmistui MeriKarinaan palveluasuntojen toinen vaihe. Tämä käsitti kymmenen yksiötä, kuusi kaksiota ja neljä kolmen huoneen asuntoa. Valmistuneiden asuntojen pinta-ala oli 1026 m2 ja kustannukset noin kahdeksan miljoonaa markkaa.

Meri-Karinan toisen vaiheen laajennus Meri-Karinan toimintakeskuksen IIvaiheen laajennus valmistui huhtikuussa 1997. Saman vuoden heinäkuussa valmistui 20-paikkainen toipilasyksikkö. Rouva Tellervo Koivisto vihki 19.3.1997 käyttöön Meri-Karinan toimintakeskuksen II-vaiheen laajennuksen ja toipilasyksikön. Valmistuneiden toimitilojen pinta-ala oli noin 1400 m2 ja kustannukset 17,5 miljoonaa markkaa. Raha-automaattiyhdistys avusti valmistuvia tiloja 5,5 miljoonalla markalla. Meri-Karinan kokonaiskustannukset olivat vuoden 1997 loppuun mennessä 62,5 miljoonaa markkaa. MeriKarinan eri hankkeista saamien lah-

joitus- ja keräysvarojen osuus oli 28,5 miljoonaa markkaa. Näin merkittävä taloudellinen tuki osoittaa, miten tärkeäksi kansalaiset kokevat syöväntorjuntatyön.

Tehostetun palvelun koti – Karinaranta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen valmisteluvaliokunta päätti kokouksessaan 9.2.1999 esittää hallitukselle tehostetun palvelunkodin rakentamista, joka käsittää 14 asuntoa, pinta-alaltaan 39,5-51 m2. Rakennuksessa on lisäksi palvelutiloja kuten terveydenhoitohuone, ruokasali, kirjasto, askarteluhuone, saunatilat ja pesula. Rakennus valmistui MeriKarinan välittömään läheisyyteen vuoden 2000 kesäkuussa ja rouva Tellervo Koivisto vihki sen käyttöön 3.11.2000 antaen sille nimen Karinaranta. Asuntojen yhteinen pinta-ala on 562 m2 ja palvelutilojen 239 m2. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 12,3 miljoonaa markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli 3,1 miljoonaa markkaa. Loppuosa rahoitettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omilla varoilla.

Palveluasuntoja Saloon Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ei tyytynyt rakentamaan vain Hirvensaloon vaan suuntasi katseensa saloon. Yhdistyksen hallitus päätti keväällä 1999 ryhtyä syöpäjärjestökentässä ainutlaatuiseen hankkeeseen: kerhohuoneiston ja kahdentoista asunnon käsittävän palveluvuokratalon rakentamiseen Salon kaupunkiin. Hankkeen kokonaispinta-alaksi muodostui 612 m2. Kahdentoista asuinhuoneiston pinta-alat vaihtelivat 35 m2:sta 41 m2:iin. Asuntohallitus myönsi hankkeelle 2,5 miljoonan markan lainan ja Raha-automaattiyhdistys 1,0 miljoonaan markan avustuksen raha-automaattivaroista.

Syöpäpotilaiden kotisaattohoitotoiminta maksulliseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti Turussa saattohoitovaiheen syöpäpotilaiden kotisairaanhoitotoiminnan vuoden 1984 lopulla. Toiminta on kunnallista valvottua kotisairaanhoitoa tukevaa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa saattohoitopotilaan kotihoito silloin, kun potilas ja omaiset sitä haluavat. EU-lainsäädännön mukaan Turun kaupunki on vuoden 2011 alusta lukien kilpailuttanut palliatiivisen- ja saattohoitovaiheen potilaille tarkoitetun palvelun. Raha-automaattiyhdistyksen taloudellinen tuki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen harjoittamalle toiminnalle päättyi vuoden 2009 lopussa. Lainsäädännön mukaan Raha-automaattiyhdistyksen tuen saamisen edellytyksenä on se, että järjestön toiminta ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa kilpailulle.

Vuoden 2011 alusta lukien Turun kaupunki on perinyt kotisaattohoidon palveluista maksut voimassaolevan kotihoidon maksutaulukon mukaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitotoiminnan piirissä olleet syöpäpotilaat saivat yhdistyksen tuottamat kotisaattohoidon palvelut maksuttomasti.

Meri-Karinasta palvelukampus Meri-Karinan alueella on ollut vielä rakennusoikeutta käyttämättä lähes 2000 m2 ja aluetta tullaan kehittämään ns. palvelukampuksen suuntaan. Alueelle rakennetaan vuosina 2011-2012 28 uutta palveluasuntoa sekä saneerataan Palveluasunnot I ja II sekä toimintaja palvelukeskuksen majoitushuoneet. Lisäksi keittiö ja ruokasali ovat käyneet läpi perusteellisen uudistuksen. Alueelle syntyvien uusien palveluasuntojen rakentamiseen on saatu investointiavustusta 2,1 miljoonaa euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Uudisrakennuksen ja peruskorjauksen karkeaksi hankinta-arvioksi on arvioitu 7,5 miljoonaa euroa.

Neuvontapalvelujen kehittäminen Syöpäsairaudet tulevat lisääntymään seuraavina vuosikymmeninä mitattuna uusien syöpätapausten määrällä. Syöpärekisterin tietojen ja tutkimusten avulla on kuitenkin mahdollista luotettavasti arvioida, että syöpätapausten määrä lisääntyy kolmannekselle vuodesta 2000 vuoteen 2015 mennessä. Uusien arvioiden mukaan vuonna 2015 todetaan sekä miehillä että naisilla runsaat 15.000 syöpää. Edellä mainittujen muutosten seurauksena niiden ihmisten määrä, joilla joko on ollut syöpä tai jotka parhaillaan sairastavat syöpää, tulee lisääntymään nopeasti. Noin joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Tämä tulee olemaan merkittävä haaste myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tulevalle toiminnalle.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. juhlii tänä vuonna kuudettakymmenettä toimintavuottaan Yhdistyksen perustehtävä on pysynyt hyvin voimassa ja yhdistyksen lähes 30.000:een noussut jäsenistö uskoo vakaasti kolmanteen sektoriin, kumppanuuteen ja vapaaehtoistoimintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa on viime vuosikymmenellä tapahtunut huomattavia muutoksia: poliklinikka- ja joukkotarkastustoiminnasta on luovuttu, kuntoutusja sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa on merkittävästi tehostettu ja yhteistyötä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa lisätty. Lisäksi on huomioitava merkittävä rakennustoiminta ensisijaisesti Meri-Karinan alueella. Rakennus- ja palvelutoiminnan tehostamisen kautta syöpäyhdistys pyrkii yhä tehokkaammin vastaamaan jäsenistön palvelutarpeisiin.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

6 - 2011 - N:o 2

Merkittävä alueellinen syöväntutkimustyön tukija

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 20 vuotta Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. kokoontui juhlistamaan 20-vuotista taivaltaan Meri-Karinaan 6. päivänä toukokuuta. Ohjelmassa oli muun muassa kolmivuotisen tutkimusapurahan myöntäminen ja säätiötä koskevan historiikin julkistaminen. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön juhla aloitettiin Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelista, jossa kuultiin oopperalaulaja Seppo Ruohosen ja konserttipianisti Jouni Someron upeita yhteisesityksiä. Ohjelmassa oli niin virsiä kuin tunnettuja oopperasävellyksiäkin. Tilaisuus jatkui illalla MeriKarinan toimintaja palvelukeskuksen juhlatiloissa Turun Hirvensalon Kaistarniemessä. Siellä Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. julkisti uuden kolmivuotisen apurahan saajan nimen. Apuraha myönnettiin nyt toista kertaa säätiön historiassa. Ensimmäisen apurahan vuosiksi 2008-2010 sai LT Pia Vihinen, ja vuosiksi 2012-2014 apuraha myönnettiin LT Minna Koskenvuolle. Lastenlääkäri Koskenvuo on erikoistunut leukemialasten tutkimukseen. Apurahakaudellaan 2012 alkaen hän analysoi leukemialasten ja luuydinsiirron läpikäyneiden lasten sairastavuutta. – Tämä on suuri kunnianosoitus koko tutkimusryhmäl-

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen onnitteli Minna Koskenvuota apurahan saamisesta. Koskenvuo aloittaa työnsä Turussa vuoden 2012 alussa. lemme, joka edustaa laajaa yhteistyötä eri keskusten, laboratorioiden, kliinisen työn ja perustutkimuksen välillä. Apuraha edistää tutkimustyön jatkuvuutta ja projektien läpiviemistä, Koskenvuo kertoi kiitospuheessaan.

Koskenvuon tutkimuksen keskiössä ovat hoidon jälkeisen immuniteetin palautuminen, alttius virusinfektioille sekä hyytymis- ja vuotoriskit. – Tutkimustyöllä on suuri merkitys taistelussa syöpätauteja vastaan. Tuon oman korteni kekoon.

Historia kansien väliin

– Isäni ja äitini olisivat tästä tunnustuksesta erittäin kiitollisia, KTT h.c. Matti Koivurinta liikuttui Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastolle myönnetystä kunniakirjasta.

Juhlassa esiteltiin Aleksi Rajamäen kirjoittama historiikki Moikoisten Syöväntutkimussäätiöstä. Projekti venyi liki sataan sivuun suunnitellusta parista kymmenestä. – Historiikin laajuus kertoo paljon säätiön toiminnan monipuolisuudesta. Asiakirjojen tutkiminen oli intensiivinen ja mielenkiintoinen projekti, Rajamäki pohti pitämässään puheessa. Tilaisuudessa kuultiin myös säätiön entisen puheenjohtajan KTT h.c. Matti Koivurinnan kuvaus syöväntorjuntahistoriasta Varsinais-Suomen alueella. Se osoitti, että Turun seudulla on kiinnitetty syöväntorjuntaan poikkeuksellisen paljon huomiota. – Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle kävi suuri onni vuonna 1977, kun se sai toimitusjohtajakseen Kari Ojalan. Ojala oli aloiterikas, asiaansa uskova ja osasi pistää yhdistyksen talousasiat kuntoon. – Potilastoiminta on tällä hetkellä erittäin hyvällä tolalla toiminta-alueellamme. Siitä saamme suureksi osaksi kiit-

tää vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä. Se aloitettiin Suomessa jo 75 vuotta sitten eli 1936, jolloin kerättiin rahaa nimenomaan syöpäpotilaiden hyväksi, Koivurinta muistutti. Illan päätteeksi jaettiin kaksi merkittävää huomionosoitusta. Kauppaneuvos Risto Korpela luovutti kunniakirjat vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastolle sekä Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahastolle. Rahastot ovat tehneet pitkäaikaista syöpätautien tieteellisen tutkimuksen tukemistyötä Lounais-Suomen alueella.

1,7 miljoonaa euroa syöpätutkimuksen tukemiseen

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. perustettiin vuonna 1989 rahoittamaan VarsinaisSuomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Matti Koivurinnan säätiö r.s. perustivat keväällä 1989 Moikoisten Syöväntutkimussäätiö -nimisen säätiön. Säädekirja allekirjoitettiin 17.3.1989. Säätiö ja siihen sidotut rahastot ovat tehneet pitkäjänteistä työtä alueen syöpätutkimuksen saralla. Vuosien aikana säätiö on toiminut yhteistyössä muun muassa Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Kansanter-

veyslaitoksen ja eri kaupunkien yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. – Säätiö perustamisen yhtenä perusteena oli Turussa toimivan yliopiston tutkimustyön tukeminen, vuoden 2009 loppuun säätiön hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Matti Koivurinta kertoo. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön vuonna 1990 vahvistettujen sääntöjen mukaan säätiö rahoittaa syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä sekä tutkimushankkeita, joissa selvitetään syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä psykososiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Säätiö jakaa apurahoja sekä tukee taloudellisesti MeriKarinan toimintaja palvelukeskusta. – Minulla on ollut ilo olla mukana jo pitkään Moikoisten Syöväntutkimussäätiön toiminnassa. Mielestäni on ollut hyvin merkittävä ja kauaskantoinen päätös perustaa Lounais-Suomen alueelle oma syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä tukeva säätiö, säätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen painottaa.

Avustusta viidellesadalle taholle Selkeiden tavoitteidensa myötä säätiön toiminta on ollut tuloksellista. Säätiö ja sen yhteydessä toimineet 33 rahastoa ovat jakaneet vuosina 1990–2010 väitöskirja-, tutkimus- tai matka-apurahoja viidellesadalle

tutkijalle tai tutkimusryhmälle yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa. Kun siihen lisätään muut säätiön myöntämät avustukset ja tuet, kahdenkymmenen vuoden aikana myönnettyjen avustusten yhteissumma nousee lähes 1,7 miljoonaan euroon. – Maakunnallisena toimijana Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. on joustava organisaatio. Se voi ohjata apurahoja huippuyksiköille, joiden tutkimustoiminnan tulokset hyödyttävät koko suomalaista syöpätutkimusta, Ketonen kertoo. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön vuosittain jakamasta rahasta noin puolet on maksettu tutkimusapurahoina. Säätiön ensimmäiset rahastot olivat vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto, talousneuvos Lempi Koivurinnan ja kauppaneuvos Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto sekä LounaisSuomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. tukee syöpää sairastavia myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Säätiö on tarjonnut syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen ajankohtaista syöpään liittyvää tietoa. Säätiö on 20-vuotisen toimintansa aikana järjestänyt useita luentotilaisuuksia sekä harjoittanut monipuolista koulutus- ja julkaisutoimintaa. Teksti: Aleksi Rajamäki ja Joel Kanerva Kuvat: Joel Kanerva

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLA MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-216162 TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op 571345-212054

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 7

Syöpäpotilas kaipaa enemmän tietoa ja oireiden ymmärtämistä Syöpäpotilaat tarvitsevat ja haluavat lisää tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa diagnoosin jälkeen. Näin ei valitettavasti läheskään aina tapahdu. Potilas hämmentyy ja joutuu epävarmuuden tilaan, mitä tästä eteenpäin. Mitä minulle tapahtuu? Miten sairaus tästä etenee? Milloin pääsen hoitoon? Minna Salakari valmistui sairaanhoitajaksi ja työskenneltyään potilastyössä kahdeksan vuotta, hän ryhtyi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (Master of Healthcare). Sen suoritettuaan hän kiinnostui yliopettaja Raija Nurmisen johtamasta tutkimusja kehittämishankkeesta Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku – kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointi 2010– 2011. Kyseessä on LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun TKI-projektin yhteishanke. Hankkeessa selvitetään sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen keinoin useissa eri osatutkimuksissa syöpäkuntoutujien tilannetta ja elämänhallintaa sairauden eri vaiheissa. Tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. – Kiinnostuin tutkimuksesta ja haluan tarkemmin selvittää syöpäpotilaan elämänlaatua, tiedonsaannin ja hyvän hoitopolun merkitystä osana tämän elämänhallintaa. Tutkimus on käynnistymässä ja tarkoitus on saada osatutkimukset tehdyksi vuoteen 2015 mennessä, jolloin ne voitaisiin julkaista kansanterveystieteen väitöskirjana Turun yliopistossa, kertoo Minna Salakari. Tutkimustyöhön tulee kuitenkin pieni tauko, sillä Minna Salakarilla on edessään äitiysloma.

Salakarin mukaan hän keskittyy rinta- ja eturauhassyöpäpotilaisiin. Kumpaankin syöpään sairastuu vuosittain runsaat 4 000 suomalaista. Jotain mielenkiintoisia havaintoja on jo yhteishankkeen pohjalta nähtävissä. – Ei ole yllättävää, että syöpäpotilaat kokevat usein oireiden vähättelyä ennen kuin pääsevät jatkotutkimuksiin. Sen jälkeen kun diagnoosi on tehty, he kaipaavat enemmän tietoa ja ennen kaikkea keskustelumahdollisuutta asiantuntijan kanssa. Mielenkiintoista on se, että pienissä terveyskeskuksissa asiat sujuvat nopeammin kuin suurissa. Salakarin mukaan myös syöpädiagnoosista tiedottamisessa on paljon puutteita. Tieto sairaudesta pitäisi antaa vastaanotolla, mutta aivan liian usein potilaat kertovat saaneensa tiedon puhelimitse. – Moni muistaa tarkalleen minkä kaupan kahvihyllykön tai lihatiskin edessä hän oli, kun puhelin soi.

Tutkimuksella kohti parempaa elämänlaatua

Minna Salakaria kiinnostaa tarkemmin selvittää mitä tietoa ja missä vaiheessa syöpäpotilaat tarvitsevat ja saavat sekä keneltä. On tärkeää selvittää, onko tietoa ajan tasalla ja oi-

kea-aikaista. Lisäksi tutkimuskohteena on se, miten tämä kaikki vaikuttaa elämänhallintaan koko syövänhoitoprosessin aikana. – Tätä on tutkittu vielä yllättävän vähän. Elämänlaadulla tarkoitetaan sitä, millaiseksi ihminen elämänsä kokee. Tässä on suuri yksilöllisiä vaihteluita. Lähes kaikilla syöpäpotilailla kuitenkin hoitojen haittavaikutukset ja pelko heikentävät elämänlaatua ainakin jossain vaiheessa. Tietoa elämänlaadun kokemuksesta voidaan käyttää hoitojen suunnitteluun ja parantamiseen. – Parhaimmillaan syöpäpotilaiden hoitopolku parantaa heidän elämänlaatuaan, mutta tuottaa etuja myös yhteiskunnalle. Hyvä hoitopolku, tiedonsaanti ja elämänlaadun parantaminen voivat johtaa kustannustehokkuuden paranemiseen. Se voi vähentää myös liitännäissairauksiin sairastumista. Tutkimustulos toivottavasti parantaa tulevaisuudessa myös potilasohjausta ja neuvonnan laatua sekä kuntoutustoimintaa kaikissa syöpäpotilaita hoitavissa sairaaloissa ja terveydenhuollon yksiköissä. Nyt erot valtakunnan eri puolilla ovat melko suuria, korostaa Minna Salakari. Teksti ja kuva: Timo Moberg

Hankesuunnittelijana Turun ammattikorkeakoulussa työskentelevä Minna Salakari aikaa paneutua lähivuosina tarkemmin rinta- ja eturauhasyöpäpotilaiden kokemuksiin tiedonsaannista ja -tarpeesta. Tavoitteena on tulevaisuudessa mahdollisesti luoda parempi hoitopolku sekä potilaalle että terveydenhuollon toimijoille.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

8 - 2011 - N:o 2

Uudet hybridilaitteet edistävät syövän diagnosointia

Hybridi yhdistää PET- ja magneettikuvauksen edut Turun PET-keskus on tehnyt maailmanlaajuisesti harvinaisen laitehankinnan. Uuden syövänkuvantamisteknologian ennustetaan erottavan etenkin pehmytkudokset paremmin. Syöpäkasvaimista saatavan tiedon ennustetaan kasvavan, kun uusi hybridilaite otetaan käyttöön Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteisessä tutkimuskeskuksessa tämän vuoden lopulla. Kuvantamismenetelmää on kehitetty Saksassa 15 vuoden ajan, ja se on nyt tulossa laajempaan käyttöön. Uutta menetelmää hyödyntävät laitteet yhdistävät PET- ja magneettikuvauksen. Etu aiempaan nähden on potilaaseen kohdistuva pienempi säteilyannos ja pehmytkudoksen parempi erottelukyky. Hybridilaitteen ennustetaan saavuttavan edistysaskelia ennen kaikkea rinta- ja eturauhassyöpien havainnoinnissa. Myös pään ja kaulan seudun syöpien kuvantamisessa hybridilaite on ollut lupaava. Lisäksi PET-MRI-laitteen uskotaan saavan aiempaa tarkempaa tietoa kasvaimen luonteesta ja sen leviämisestä. - Laite on kuitenkin uusi ja siitä on vähän kokemusta. Emme voi tarkasti tietää, mitkä potilasryhmät siitä hyötyvät eniten, PET-keskuksen professori Heikki Minn muistuttaa. Minnin mukaan uutta laitetta pyritään testaamaan eri syöpäryhmien kuvantamisessa. Potilaskäytössä laitetta pääsevät

käyttämään etenkin ne ryhmät, jotka hyötyvät siitä eniten. - PET-keskuksessa tunnemme hyvin PET-kuvauksen, mutta magneettikuvauksen suhteen meillä riittää vielä paljon opiskeltavaa. Magneettikuvaus on monimutkainen menetelmä, joten uuden laitteen hyödyn optimointi voi viedä tovin, Minn painottaa.

Kallis laite säästää rahaa pitkällä aikavälillä

Uuden laitteen ennustetaan parantavan syöpäpotilaiden elämänlaatua. Kun kasvaimen sijainti tunnetaan yhä paremmin, se voidaan leikata aiempaa tarkemmin. Esimerkiksi eturauhasesta voidaan leikata vain osa, eikä koko eturauhasta tarvitse poistaa. - Kun syövän sijainti tunnetaan paremmin, epätarkkojen toimenpiteiden määrä vähenee. Syöpähoito on kallista, joten lyhyempi hoitoketju säästää huomattavia summia pitkällä aikavälillä , Minn kertoo. Yksi selkeä etu laitteella on myös sen pienempi säteilyannos. Tämä mahdollistaa etenkin laajan käytön lapsipotilailla. - PET-kuvausten säteilyannokset ovat pienentyneet ja niiden käyttö ei ylitä vuosittaista taustasäteilyannosta. Aikuispotilaille ne ovat vaaratto-

Professorit Heikki Minn (vas.), Bernd Pichler (kesk.) ja Juhani Knuuti (oik.) esittelivät kuvantamismenetelmää lehdistötilaisuudessa toukokuussa 2011. mia ja vähäisen säteilyn vuoksi menetelmää voidaan käyttää yhä useammin lapsiin. Hybridikuvauksessa hyödynnettävä magneettikuvaus ei taas sisällä ollenkaan radioaktiivista ainetta. Menetelmän heikkoutena on kuitenkin, ettei se sovellu henkilöille, joilla on metallia kehossaan. Suljetun paikan kammosta

kärsineet potilaat puolestaan hyötyvät uudesta laitteesta, sillä Turkuun tilattu kappale on avonaista mallia.

Laitteen merkitys selviää käytön myötä Minn uskoo, että uudet PET/ MRI-hybridilaitteet edustavat tärkeää murrosta syövänku-

vantamisessa. Vaikka niiden tarkka lisäarvo on vielä kysymysmerkki, kyseessä on harppaus eteenpäin. - Syövänkuvantamiseen olemme käyttäneet PET-laitteita ja PET-tietokonetomografiaa. Aika näyttää, miten uusi menetelmä auttaa syövän diagnosoinnissa. Laitteen käyttöönotossa on vahvasti tutkimuksellinen asetelma,

jossa selvitämme menetelmän vahvuuksia ja heikkouksia. Uusia PET/MRI-laitteita tuottaa tällä hetkellä kolme valmistajaa maailmassa – Philips, Siemens ja GE. Turun PETkeskuksen hybridilaite on potilaskäytössä laiteasennuksen jälkeen loppuvuonna 2011. Teksti ja kuva: Joel Kanerva

Täyden palvelun autotalot Raisio ja Turku

Automaassa uusi FORD C-MAX -mallisto – nyt huippueduin! Viisi- vai seitsemänpaikkainen? Uusi Ford C-MAX mallisto on ainutlaatuinen yhdistelmä ajomukavuutta, monikäyttöisyyttä, tilaa ja innovatiivisia ominaisuuksia. Voimanlähteeksi voit valita huipputehokkaan, mutta vähäpäästöisen EcoBoost-bensiinimoottorin. Ford C-MAX -mallisto alk. 23.598,71 € (sis. toim.kulut 600 €)

www.ford.fi

Ford C-MAX -mallisto alk. 23.598,71 € (autoveroton hinta 17.840 € + arvioitu autovero CO2-päästöilllä 154 g/km 5.158,71 €). Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Automaa Turku Satakunnantie 164 Uudet autot 010 765 6810 Huollon ajanvaraus 010 765 6860 Varaosat 010 765 6840

Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo 10–16 huolto ma-pe klo 7-18, la klo 10–16 Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

Feel the difference Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 9

RAY:n Sinikka Mönkäre

Hyviä ja rohkeita ideoita tuetaan aina – Yhteiskuntamme ei toutuminen vuosikymmeniksi järjestön vapaehtoiseksi pysty vastaamaan hy- yhden ei ehkä sekään ole enää nuorvinvointihaasteisiin ten juttu, vähän aikaa mukana ilman kansalaisjärjes- oleminen voi olla osalle mieJärjestöjen olisi töjä, sanoo Raha-au- lekkäämpää. hyvä luoda mahdollisuuksia ad tomaattiyhdistyksen hoc-osallistumiselle. toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre. Hän va- Tukena rinnalla kuuttaa, että RAY Sinikka Mönkäre on koulutukjatkaa syöpäyhdistys- seltaan lääkäri ja on toiminut sosiaali- ja terveysministen kaltaisten yhteisö- myös terinä. Syöpien määrän kasjen tukemista, mutta vuennusteet eivät häntä yllätä. −On selvä, että kun väestön odottaa niiltä uusia ja elinikä pitenee, syöpätapausten rohkeita ideoita. määrä lisääntyy. Onneksi myös Sinikka Mönkäre, 64, jää vuonna 2012 eläkkeelle, mutta työt häneltä tuskin loppuvat. Mönkäre ounastelee, että hänen tiedoistaan ja taidoistaan saattaisi vielä olla iloa vapaaehtois- ja kansalaisjärjestötyössä. Eikä hän puhu johtajapesteistä, vaan ihmisten auttamisesta heidän arjessaan. Samaa auttamisen tahtoa ja kykyä Mönkäre on tunnistanut ikätovereissaan. Hän sanoo silti, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitää katsoa pidemmälle turvatakseen seuraavat 60 toimintavuotta. – Me suurten ikäluokkien edustajat voimme tehdä osuuteemme kansalaisjärjestöissä, mutta viimeistään meidän jälkeemme järjestöjen pitää saada toimintaansa mukaan nuoria ihmisiä, Mönkäre toteaa. Muuttuvat ajat ja uudet ihmiset vaativat uudenlaisia organisaatiomalleja ja toimintatapoja, Mönkäre huomauttaa. Nuoret eivät ehkä halua istua kokouksissa, vaan heille voi olla luontevaa toimia vaikkapa sosiaalisen median kautta. −Si-

hoidot ovat kehittyneet niin, että entistä useampi selviää taudistaan. Mutta kyllä sana syöpä herättää yhä pelkoa, hän aprikoi. Mönkäre uskoo, että syöpäjärjestöjen ja -yhdistysten merkitys sairastuneiden tukemisessa ja neuvonnassa kasvaa. Työhön tulee vaikuttamaan myös se, että uudet hoidot voivat pitää syöpiä kurissa, vaikka eivät niitä ehkä kokonaan paranna. Täten joukossamme elää tulevaisuudessa yhä enemmän lähimmäisiä, jotka sairastavat kroonista syöpää. Sinikka Mönkäre korostaa vertaistuen merkitystä, mutta pitää myös järjestöjen ennaltaehkäisevää työtä korvaamattomana. −Se on erittäin vaikuttavaa, ja sen voima kumpuaa siellä arjessa olemisessa, sen asiantuntemuksesta. Kun yksi ihminen kertoo toiselle, että juu kuule pystyin minäkin lopettamaan tupakoinnin ja näin minä sen tein, sillä on vaikutusta.

Rikkokaa rajoja Erilaiset järjestöt ja yhdistykset ovat Suomessa itsenäisiä

toimijoita. RAY ei voi määrätä niitä, mutta sillä oikeus on linjata avustuspolitiikkansa. RAY avustaa eri järjestöjä vuosittain lähes 300 miljoonalla eurolla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen osuus potista on ollut vuosittain noin 183 000 euroa. Meri-Karinan synnyssä ja rahoittamisessa RAY:n rooli oli ratkaisevan tärkeä. Avustukset ovat tiukassa, mutta yrittää kannattaa. −Hyvät, uudet ideat otetaan aina huomioon. Kannustaisin järjestöihmisiä rohkeuteen ja rajojen rikkomiseen, sillä ilman sitä ei synny mitään uutta. Uuden syntymiseksi voidaan ottaa sekin riski, että hanke epäonnistuu! −Tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset kohdistuvat kuitenkin myös meihin, ja joudumme jatkuvasti harkitsemaan, missä RAY-avustus olisi vaikuttavimmillaan. Perustehtävämme on suunnata varoja terveyden vahvistamiseen, ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja vaikeuksia kohdanneiden ihmisryhmien auttamiseen. RAY tukee kokeiluhankkeita yleensä kolme vuotta, jonka jälkeen niiden pitäisi olla kypsiä itsenäiseen elämään esimerkiksi osana kunnallista terveydenhuoltoa. Sinikka Mönkäre pitää terveenä ilmiötä, jossa samoilla alueilla toimivat järjestöt yhdistävät voimiaan. RAY jopa kannustaa tähän siten, ettei yhdistyminen automaattisesti leikkaa uuden toimijan avustuksia.

RAY ei häviä Kun Suomeen sorvattiin nykyistä hallitusohjelmaa, vilahti valmisteluissa ajatus kolmen

Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäreen mukaan muuttuvat ajat ja uudet ihmiset vaativat uudenlaisia organisaatiomalleja ja toimintatapoja. suomalaisen rahapeliyhtiön, RAY:n, Veikkauksen ja FinnToton, yhdistämisestä. Mönkäre oli silloin ja on yhä sitä mieltä, että yhdistämisaatos oli outo. −Meillä on juuri uudistettu arpajaislaki, jolla on pidetty huolta muun muassa kuluttajasuojasta ja siitä, että suomalaisten peliyhtiöiden pelit eivät kil-

paile keskenään. Lainsäädäntö on meillä siis kunnossa. Lisäksi EU on lähettänyt lausuntokierrokselle niin sanotun vihreän kirjan, jolla ollaan muotoilemassa eurooppalaista pelialan säännöstöä. Se on mielestämme menossa aivan oikeaan suuntaan eikä suomalainen ajattelutapa ole ristiriidassa sen kanssa.

RAY on 70 toimintavuodellaan hieman Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä vanhempi. – RAY on suomalainen, sosiaalinen innovaatio rahapeleissä ja se kestää hyvin EU-tarkastelun, Mönkäre kehuu. Teksti:Liisa Koivula Kuva: RAY-arkisto

Täyden palvelun autotalot Raisio ja Turku Ajattelee sinua.

Liikennemerkkien tunnistus .

Ajattelee muita. Automaattiset kaukovalot.

Ajattelee itseään.

Aktiivinen pysäköintiavustin.

Ajattelee puolestasi, jotta voit nauttia ajamisesta.

TÄYSIN UUSI FORD FOCUS. Käynnistä enemmän kuin autosi. Alkaen 21.994,36 € (sis.toim.kulut 600 €) Täysin uusi Ford Focus -mallisto alk. 21.994,36 € (autoveroton hinta 17.050 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 136 g/km 4.344,36 €). Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Automaa Turku Satakunnantie 164 Uudet autot 010 765 6810 Huollon ajanvaraus 010 765 6860 Varaosat 010 765 6840

Feel the difference Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

10 - 2011 - N:o 2

Turun seudun parhaaksi Turun Seudun Osuuspankki tukee monin eri tavoin toimialueensa kehitystä sekä alueen asukkaiden hyvinvointia. Yhteistyössä paikallisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa rakennamme Turun seudusta entistäkin parempaa paikkaa asua ja yrittää. Kannamme yhteiskuntavastuuta Turun seudulla osallistumalla merkittävästi mm. paikallisen koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin, liikunnan ja urheilun sekä järjestötoiminnan tukemiseen. Toimimme monipuolisena yhteistyötahona ja luotettavana paikallisena kumppanina kaikissa toimialueemme kunnissa: Turussa, Kaarinassa, Liedossa, Länsi-Turunmaalla, Naantalissa, Raisiossa, Ruskolla ja Vehmaalla.

Turun Seudun Osuuspankki onnittelee pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä 60-vuotisjuhlavuonna ja toivottaa menestyksekästä jatkoa yhdistyksen tärkeälle työlle!

Yhdessä hyvä tulee.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 11

Ompelukerhon sukat ja lapaset lämmittäneet jo 50 vuotta

Puikot kilisevät iloa ihmisiin ja killinkejä kassaan Elokuinen päivä on lämmin ja kesäinen, mutta turkulainen Leila Lindström neuloo täyttä päätä lapasia. Lindström ja muut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotiaan ompelukerhon naiset tietävät, että joulumyyjäisten aika on käsillä tuossa tuokiossa. Leila Lindströmin näppärissä käsissä valmistuu parhaillaan ruskea lapaspari, Palmikkokuvioiset tumput päätynevät aikanaan lämmittämään jonkun kolme- tai nelivuotiaan kätösiä. Punaiset aikuiseen jalkaa sopivat sukat kavereineen ovat enää viimeistelyä vailla. Hyvissä ajoin alkavilla jouluvalmisteluilla on pitkät perinteet, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ompelukerhon myyjäiset ovat kuuluneet Turun joulunalusmenoihin jo kunniakkaat puoli vuosisataa. Leila Lindström on touhunnut syöpäyhdistyksessä 1516 vuotta. - Olen mukana myös SPR:n

vapaaehtoistyössä. Nimikkovanhukseni kuului myös syöpäyhdistykseen. Hän houkutteli minutkin mukaan. Yritin kyllä vastustella. Pelkäsin etten jaksaisi enempiä vapaa-ajan rientoja. Kävin ansiotyössä sekä hoidin kotia ja pieniä kaksostyttöjämme, Lindström kertoo. Mutta suostuttelija oli sitkeä. Ei aikaakaan, kun Lindström jo löysi itsensä ompelukerhon vetäjän paikalta. Tehtävä vain ”luisui laudalta” ilman juhlallisia äänestyksiä. - Ompelukerho ei ole mikään virallinen poppoo, firma huolehtii asioistamme, keräämiämme rahoja myöten, Lindström selvittää.

Tungosta ei ole Virallista tai ei, ompelukerhon kaikki tiedot on kirjattu jämptisti lihavaan mappiin. Jäseniä on tällä haavaa kirjoissa ja kansissa tasan kymmenen. Nuorimmat ovat seitsemänkymppisiä, eikä uusia tulokkaita ole ainakaan tungokseksi asti. - Ihmisiä ei taida enää tämmöinen kiinnostaa. Aina vain pitäisi olla hauskaa, Lindström pohtii ja huomauttaa samaan hengenvetoon, että ompelukerhossa vasta hauskaa on. Hän tunnustaa tosin välillä aikoneensa luopua leikistä. Ikää on kertynyt 80 ja rapiat, diabeteksen vammauttama aviomies tarvitsee paljon apua. Ja jossain välissä pitäisi ehtiä loihtia omillekin lapsenlapsille ja lapsenlapsenlapsille lämmintä talveksi. Lopettamisajatukset haihtuvat aina, kun kerho kahden viikon välein kokoontuu. - Jonkinmoinen kerä jokaisella on mukana, mutta puikkoja enemmän kalkattavat kielet, Lindström nauraa. Kerhossa kerrotaan kuulumiset, nauretaan, juodaan kahvit ja kinutaan leipomisvuorolaiselta reseptejä.

Muotinäytös, konsertti… Leila Lindströmin kodissa viihtyisyyttä tuovat rakkaat käsityöt.

Viisikymppisen tahti on vuosien saatossa hidastunut.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n ompelukerho kokouksessaan vuonna 1970. Kolmas oikealta rouva Elfrida Lithén, joka antoi alueellisesti merkittävän panoksen syöväntorjuntatyön hyväksi. - Ne ne olivat hyviä myyjäisiä, Lindström huikaisee muistellessaan Itäisen Pitkänkadun Karinan aikoja. Nyttemmin myyjäiset ovat muuttaneet väljemmille vesille Turku-halliin, missä kättentöitä on myymässä monia järjestöjä. - Silloin ennen pidettiin oikein muotinäytöskin, Lindström jatkaa muisteluaan Ja onpa kerho kunnostautunut myös muun muassa konsertin järjestäjänä. Tasavuosien kunniaksi on ojennettu ”firman” juhlissa shekki jollekulle lupaavalle tutkijalle. - Tuntuu hyvältä, kun voi antaa rahaa hyvään tarkoitukseen, Lindström sanoo.

Käsityö arvossaan

Jotta shekkejä olisi varaa luovuttaa vastakin, sukkien ja lapasten, villamyssyjen ja kaulaliinojen olisi mentävä kaupaksi myyjäiskansalle. Mutta tälläkin saralla on kilpailua, nuukailusta puhumattakaan. - Moni vääntelee ja kääntelee sukkaparia ja lupaa palata myöhemmin aisaan. Ei kuitenkaan raatsi ostaa, vaikka sukkien materiaali jo on lahjoitustavaraa, teemme kaiken omista langoista, Lindström kertoo. - Mutta koskaanhan ei voi ennalta tietää, millaiset markkinat on luvassa. Valonpilkahduksiakin on näkyvissä. Käsityön arvo jatkaa nousuaan. Nuoretkin naiset pitävät

ompeluseuroja. Internet pursuaa neuleblogeja. Pojatkin ovat innostuneet virkkamaan pipoja. Mutta kyllä miehenalut kautta aikain ovat tarttuneet ompeluneulaan ja virkkuukoukkuun, joskaan eivät välttämättä vapaaehtoisesti. Leila Lindsrön tuo hellästi näytille kodin kallisarvoisimman käsityöaarteen, Harry-siipan 1930-luvulla koulussa tekemän kanavatyön. Liinasen jokainen pisto on ojennuksessa ja värit taiten valittu. Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Minna Vaininen ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto

Uudet, täyteläiset Tarhurin marjakeitot löydät kaupan kylmähyllystä.

Lounais-Suomen SyĂśvĂ¤ntorjuntasanomat

12 - 2011 - N:o 2

SyĂśvĂ¤stĂ¤ selvitĂ¤Ă¤n yhĂ¤ useammin ras hoitotulos saavutetaan eri hoitomuotojen yhdistelmillĂ¤. Vaikka tautia ei pystyttĂ¤isikĂ¤Ă¤n tĂ¤ysin parantamaan, voi tehokas palliatiivinen eli oireita lievittĂ¤vĂ¤ hoito pysĂ¤yttĂ¤Ă¤ taudin etenemisen tai hidastuttaa sitĂ¤, jolloin potilas voi jatkaa elĂ¤mĂ¤Ă¤nsĂ¤ lĂ¤hes normaalisti. TĂ¤rkeĂ¤ asia syĂśpĂ¤tautien kannalta on myĂśs tupakoinnin vaarallisuuden tiedostaminen. Eeva Nordman on ollut vĂ¤symĂ¤tĂśn tupakkavalistaja. Nyt kun uusi tupakkalaki vie kaupoissa ja kioskeissa tupakkatuotteet tiskin alle, hĂ¤n lupaa nostaa tĂ¤lle tĂ¤rkeĂ¤lle edistysaskeleelle lasin samppanjaa. KyseessĂ¤ on todella iso asia. Nyt ei savukkeita enĂ¤Ă¤ ole tarjolla houkutukseksi lapsille jokaisen kassan vieressĂ¤.

SyĂśvĂ¤n diagnostiikka ja hoito on edistynyt monella tavoin viimeisten vuosikymmenien aikana. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet syĂśpĂ¤diagnostiikassa ja lĂ¤Ă¤kkeellisissĂ¤ hoidoissa, pohtivat emeritaprofessori Eeva Nordman ja dosentti Aarre Auranen, jotka ovat hoitaneet syĂśpĂ¤potilaita vuosikymmeniĂ¤. Kun Eeva Nordman ja Aarre Auranen aloittivat lĂ¤Ă¤kĂ¤rinĂ¤ 1950-1960-lukujen taitteessa, syĂśpĂ¤Ă¤ sairastaneista selvisi vain joka viides. Nykyisin kaikista syĂśpĂ¤potilaista kahdella kolmesta ei havaita syĂśpĂ¤Ă¤ viiden vuoden seurannassa. Joissakin syĂśpĂ¤tyypeissĂ¤ jopa 8090 % sairastuneista paranee. â&#x20AC;&#x201C; SyĂśvĂ¤stĂ¤ ei myĂśskĂ¤Ă¤n pitĂ¤isi puhua yksikĂśssĂ¤, koska syĂśvĂ¤n lajeja on laskutavoista riippuen kymmeniĂ¤, jopa satoja ja kaikilla on omat ennusteensa ja hoitomahdollisuutensa, he muistuttavat. SyĂśvĂ¤n parantuneiden hoitotulosten takana on monta asiaa. SyĂśvĂ¤t todetaan nykyisin paljon varhemmin eli diagnostiikka on parantunut. â&#x20AC;&#x201C; SekĂ¤ potilaat ettĂ¤ lĂ¤Ă¤kĂ¤rit osaavat nyt epĂ¤illĂ¤ tautia paljon aiemmin kuin ennen, jolloin tauti on paremmin hoidettavissa. Jos elimistĂśĂśn ilmaantuu patti tai ylimĂ¤Ă¤rĂ¤isiĂ¤ verenvuotoja, niiden syyt on selvitettĂ¤vĂ¤. Diagnoosin tekoa helpottavat sekĂ¤ kehittyneet laboratoriotekniikat ettĂ¤ paremmat laitteet. Ihmisen kuvantaminen on ottanut isoja harppauksia eteenpĂ¤in ja mammografia-, ultraĂ¤Ă¤ni-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimuslaitteet ovat antaneet uusia mahdollisuuksia lĂśytĂ¤Ă¤ syĂśpĂ¤ entistĂ¤ varhemmin. Turussa isotooppilĂ¤Ă¤ketieteestĂ¤ kehittynyt PET-keskus avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia elimistĂśn aineenvaihdunnan ja myĂśs syĂśvĂ¤n kehittymisen seuraamiseksi, pohtii itsekin isotooppilĂ¤Ă¤ketieteeseen erikoistunut Nordman.

Kirurgin veitsi poistaa kasvaimen SyĂśvĂ¤ssĂ¤ solut alkavat levittĂ¤ytyĂ¤ elimistĂśĂśn ja muodostavat paikallisena kasvaimia tai

SyĂśvĂ¤n hoito on tiimityĂśtĂ¤

Professori Eeva Nordman erikoistui 1960-luvulla ensin rĂśntgenlĂ¤Ă¤kĂ¤riksi, sitten sĂ¤dehoitoon ja myĂśhemmin vielĂ¤ isotooppitutkimuksiin. HĂ¤n oli seitsemĂ¤s Suomessa rekisterĂśity syĂśpĂ¤tautien ja sĂ¤dehoidon erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri, nykyisin syĂśpĂ¤lĂ¤Ă¤kĂ¤reitĂ¤ on yli 150. syĂśvĂ¤n edetessĂ¤ etĂ¤pesĂ¤kkeitĂ¤. AlkuperĂ¤isen syĂśpĂ¤kasvaimen poistaminen elimistĂśstĂ¤ on syĂśvĂ¤n varhaisin hoito. Valtaosassa syĂśvistĂ¤ â&#x20AC;&#x201C; imukudos- ja verisyĂśpiĂ¤ lukuun ottamatta â&#x20AC;&#x201C; ensisijainen hoito onkin kirurginen. Dosentti, osastonylilĂ¤Ă¤kĂ¤ri Aarre Auranen toimi pitkĂ¤Ă¤n TYKSin kirurgian klinikan kontaktihenkilĂśnĂ¤ syĂśpĂ¤tautien klinikan suuntaan ja osallistui hoidon suunnittelukokouksiin. - Kirurgian leikkausmenetelmissĂ¤ pĂ¤Ă¤linjat olivat hallussa jo 1960-luvulla, hienosĂ¤Ă¤tĂśĂ¤ on tietenkin tapahtunut vuosien myĂśtĂ¤, mutta parantuneet hoitotulokset ovat varmasti ennen muuta varhaisen toteamisen ja lĂ¤Ă¤kehoidon kehittymisen ansiota. Suomessa on pidetty valtakunnallista syĂśpĂ¤rekisteriĂ¤ vuodesta 1953, siihen on koottu tiedot kaikista todetuista syĂśvistĂ¤ ja niihin annetuista hoidoista. NĂ¤iden tietojen perusteella hoitolinjoja ja mm. leikkausskeemoja on voitu tarkistaa. Eri syĂśpien kohdalla on mĂ¤Ă¤ritelty miten leikataan, esimerkiksi kuinka laajasti paikallisen kasvaimen lisĂ¤ksi poistetaan ympĂ¤rĂśivĂ¤Ă¤

kudosta ja imusolmukkeita. NĂ¤itĂ¤ linjauksia tarkistetaan koko ajan uuden tiedon perusteella, selvittĂ¤Ă¤ Auranen.

SĂ¤dehoitoa ja lĂ¤Ă¤kkeitĂ¤ tĂ¤smĂ¤annoksina Joukkotarkastusten aloittamisella mm. papa-kokeilla kohdunkaulan syĂśvissĂ¤ ja mammografioilla rintasyĂśvissĂ¤ on saavutettu hienoja tuloksia ja saatu sairastuneita hoitoon varhemmin. Suuria muutoksia on tapahtunut myĂśs hoidoissa: - Hoidoissa kĂ¤ytettĂ¤vĂ¤t laitteet ovat parantuneet valtavasti. Kun urani alussa ihmisen kehon syvimpiin kerroksiin vaivoin yllettiin rĂśntgensĂ¤teillĂ¤, pĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤n nykyisillĂ¤ kiihdyttimillĂ¤ hoitamaan myĂśs syvĂ¤llĂ¤ olevia syĂśpĂ¤kasvaimia ja tarkasti. Esimerkiksi kobolttikanuuna merkitsi edistystĂ¤, koska sillĂ¤ radioaktiivista sĂ¤teilyĂ¤ voitiin kohdistaa syvĂ¤lle elimistĂśĂśn, kertoo Eeva Nordman. Solunsalpaajia, joita aiemmin kutsuttiin sytostaateiksi, ja muita lĂ¤Ă¤kkeitĂ¤ voidaan rĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidĂ¤ entistĂ¤ tarkemmin potilaan tarpeisiin. Usein pa-

Taina NiemelĂ¤ Oy kirjanpitotoimisto

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

Nordman kiittĂ¤Ă¤ syĂśvĂ¤nhoidon kehittymisessĂ¤ myĂśs hyvĂ¤Ă¤ yhteistyĂśtĂ¤ syĂśpĂ¤lĂ¤Ă¤kĂ¤reiden ja muiden erikoisalojen kanssa: kirurgien, korvalĂ¤Ă¤kĂ¤rien, gynekologien, sisĂ¤tautien ja hematologian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤rien, lastenonkologien ja radiologien kokoontuminen yhteisiin diagnostiikka- ja hoitopalavereihin on ollut ratkaisevan tĂ¤rkeĂ¤Ă¤. Jokaisen syĂśvĂ¤n varmistamiseksi tarvitaan aina myĂśs patologin suorittamaa kudos- tai solututkimusta. - Turussa aloitettiin 1980-luvulla syĂśpĂ¤potilaiden kantasoluhoidot, joissa teimme lĂ¤heistĂ¤ yhteistyĂśtĂ¤ sisĂ¤tautien professori Auli Toivasen tyĂśryhmĂ¤n kanssa. NĂ¤istĂ¤ hoidoista saatiin tĂ¤rkeĂ¤ uusi lisĂ¤ syĂśvĂ¤n hoitoon, painottaa Nordman. â&#x20AC;&#x201C; Ja mitĂ¤Ă¤n ei tietenkĂ¤Ă¤n olisi saatu aikaan ilman erinomaisia hoitajia ja klinikoiden muuta henkilĂśkuntaa. SĂ¤dehoitojen kehittĂ¤misessĂ¤ sairaalafyysikoilla on ollut merkittĂ¤vĂ¤ osuus. Potilas on ihminen tautinsa keskellĂ¤kin SekĂ¤ Eeva Nordman ettĂ¤ Aarre Auranen ovat oman lĂ¤Ă¤kĂ¤rintyĂśnsĂ¤ ohella toimineet aktiivisesti Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksessĂ¤ sekĂ¤ terveyskasvatustoimikunnan â&#x20AC;?syĂśpĂ¤tietolĂ¤hettilĂ¤inĂ¤â&#x20AC;? ettĂ¤ yhdistyksen hallinnossa vielĂ¤ elĂ¤kevuosinaankin. Aarre Aurasen mielestĂ¤ potilaalla on oikeus saada mahdollisimman hyvĂ¤ kokonaiskuva tautinsa laadusta ja sen kehittymismahdollisuuksista. Edelleenkin maailmassa on

SyĂśpĂ¤kirurgia kuuluu useiden kirurgien tyĂśnkuvaan. Tyksin kirurgian klinikan osastonylilĂ¤Ă¤kĂ¤rin virasta elĂ¤kkeelle jĂ¤Ă¤nyt Aarre Auranen leikkasi erityisesti rinta-, kilpirauhas- ja suolistokanavan syĂśpiĂ¤. alueita, joissa syĂśpĂ¤diagnoosia ei kerrota potilaalle. Suomessa potilaan itsemĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤misoikeutta kunnioitetaan pitkĂ¤lle. - LĂ¤Ă¤kĂ¤ri ei aina vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ nĂ¤e, kuinka potilas oikeasti ottaa vastaan vakavan syĂśpĂ¤diagnoosiinsa, useinhan reaktio tulee vasta viiveellĂ¤. Tiedonsaanti on kuitenkin Ă¤Ă¤rimmĂ¤isen tĂ¤rkeĂ¤Ă¤ potilaalle, toteaa Auranen, joka on lĂ¤Ă¤kĂ¤rinĂ¤ osallistunut ahkerasti alustajana syĂśpĂ¤yhdistyksen jĂ¤rjestĂ¤mille sopeutumisvalmennuskursseille ja ollut vastaamassa potilaiden ja heidĂ¤n lĂ¤heistensĂ¤ kysymyksiin. Eeva Nordman puhuu vankasti potilaan kohtaamiseen liittyvistĂ¤ asioista. â&#x20AC;&#x201C; Terveydenhuollon ammattilaisten on suhtauduttava potilaaseen kunnioittavasti. Potilas ei voi olla kierrolla â&#x20AC;?70-vuotias mummoâ&#x20AC;?, vaan hĂ¤n on â&#x20AC;?rouva Virtanenâ&#x20AC;?. Rehellisen ennusteen kertominen potilaalle ei saa tarkoittaa toivon viemistĂ¤. Pienikin toivon kipinĂ¤ saattaa auttaa potilasta jaksamaan. Suhtautuminen syĂśpĂ¤potilaisiin on muuttunut paljon oman urani alkuajoista. Nykyisin ymmĂ¤rretĂ¤Ă¤n jo aika hyvin, ettĂ¤

syĂśpĂ¤sairauksiin tulee suhtautua niin kuin muihinkin tauteihin ja etenevĂ¤Ă¤n syĂśpĂ¤Ă¤n kuin mihin tahansa krooniseen sairauteen, joka voi vaatia hoitoa ja seurantaa monta vuotta. Tai lyhyemmĂ¤n ajan. Onneksi potilaat itsekin puhuvat nykyisin avoimemmin syĂśvĂ¤stĂ¤, aikaisemmin syĂśpĂ¤Ă¤n sairastumista peiteltiin. Potilaat saattoivat jopa vaihtaa tyĂśpaikkaa, etteivĂ¤t tyĂśkaverit saisi asiaa selville, muistelee Nordman. SyĂśvĂ¤n parantuneet hoitotulokset ovat hieno asia. SyĂśpĂ¤professoria ilahduttaa kuitenkin aina parantuneen ihmisen kohtaaminen. â&#x20AC;&#x201C; Kun Citymarketin kassalla entinen potilas tulee, tarttuu kĂ¤sivarteen ja toteaa â&#x20AC;?hoiditte minua 30 vuotta sittenâ&#x20AC;Śâ&#x20AC;?, tuntuu hyvĂ¤ltĂ¤. ErĂ¤s potilas, jonka levinnyttĂ¤ syĂśpĂ¤Ă¤ hoidin myĂśs kymmeniĂ¤ vuosia sitten, soittaa minulle joka itsenĂ¤isyyspĂ¤ivĂ¤. NĂ¤mĂ¤ yhteydenotot lĂ¤mmittĂ¤vĂ¤t, tunnustaa Eeva Nordman. Teksti: Tuula Vainikainen Kuvat: Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen arkisto

60-vuotiasta Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistystĂ¤ Onnitellen!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 13

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlavuoden kuntatapahtumat

”Ilon korjuun iltamat”

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää yhdistyksen 60-vuotisen toiminnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdetapahtumakiertueen ”Ilon korjuun iltamat” sekä viisi kirkkokonserttia. ”Ilon korjuun iltamat” –kiertueella on asiantuntijalääkärin luento sekä viihdettä, josta vastaavat ”Förin äijä” Markku Heikkilä, viihdetaiteilija Hessu Hilander sekä Timo Rautalan orkesteri laulusolisteinaan Heidi Brunila ja Merja Lehtinen. Tilaisuuksien yhteydessä terveysnurkkaus sekä ilmainen kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Sydämellisesti tervetuloa!

”Ilon korjuun iltamat” –tapahtumasarjan aikataulu:

Inkeri Elomaa

Ritva Vastamäki

Tilaisuuden ajankohta ja pitopaikka Maanantaina 19.9.2011 klo 18.00 SALO Astrum-keskus, Salorakatu 2

Luennoitsija Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki ”Syövän hoito tänään”

Maanantaina 17.10.2011 klo 18.00 FORSSA Urheilutalo Feeniks, Opintie 4

Emeritaprofessori Inkeri Elomaa ”Tartu toivoon”

Maanantaina 24.10.2011 klo 18.00 UUSIKAUPUNKI Kulttuurikeskus Crusell, Kullervontie 11

Professori Timo Hakulinen ”Eriarvoisuus ja syöpä”

Maanantaina 31.10.2011 klo 18.00 LOIMAA Konsertti- ja juhlatalo Heimolinna, Väinämöisenkatu 2

Emeritaprofessori Inkeri Elomaa ”Tartu toivoon”

Keskiviikkona 9.11.2011 klo 18.00 TURKU Turun Konserttitalo, Aninkaistenkatu 9

Emeritaprofessori Inkeri Elomaa ”Tartu toivoon”

Timo Hakulinen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. täyttää kuluvana vuonna 60 vuotta ja järjestää ajalla 13. – 17.11.2011 viisi kirkkokonserttia toiminta-alueensa kunnissa. Sunnuntaina 13.11.2011 klo 18.00 Laitilan Pyhän Mikaelin kirkossa Maanantaina 14.11.2011 klo 19.00 Turun Mikaelin kirkossa Tiistaina 15.11.2011 klo 19.00 Someron kirkossa Keskiviikkona 16.11.2011 klo 19.00 Pöytyän kirkossa Torstaina 17.11.2011 klo 19.00 Taivassalon kirkossa Esiintyjinä Reijo Ikonen, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen ja Ulla Lampela

Markku Heikkilä

Heikki Hilander

Merja Lehtinen

KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia ´Suosittelemme ajanvarausta`

www.peruukki.net

ark. 8. - 17.00 Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 010 680 1080 AVOINNA: la. 10. - 15.00 MUUT LIIKKEET: ESPOO

•

JYVÄSKYLÄ

• LAHTI •

HELSINKI

• OULU • KUOPIO

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

14 - 2011 - N:o 2

Syöpäpotilaiden hyvä hoito (2011-2015)

Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi- tutkimus- ja kehittämishanke ”Luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta – aina vaan eteenpäin!”

Kuntoutuksen merkitys syöpää sairastavan ja hänen läheisensä elämässä Syöpäpotilaiden ja kuntoutujien elämänhallinnasta ja -laadusta, terveydentilasta, mielialasta, tavoitteista ja erityisesti heidän omista kokemuksistaan ja kehittämisehdotuksistaan tarvitaan tietoa, jotta kuntoutustoiminta kohdentuisi yhä paremmin kuntoutujien ja läheisten tarpeisiin. Tätä kartoitustyötä on toteutettu syksystä 2010 lähtien Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen (LSSY) ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen yhteistyönä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen lähtökohtana on kysymys: Ketkä hyötyvät ja miten syöpäpotilaan kuntoutuksesta? Sairaanhoitajaksi ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (sairaanhoitaja) opiskelevat sekä hankkeessa mukana olevat asiantuntijat raportoivat Kansaneläkelaitoksen (Kela) tukemille ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n järjestämille kaksivaiheisille kuntoutusja sopeutumisvalmennuskursseille vuosina 2009–2010 osallistuneiden kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemuksia opinnäytetöissään ja tutkimusraporteissaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Yliopettaja, TtT Raija Nurminen, lehtori, TtT Tuija Leinonen, sairaanhoitaja (YAMK) Minna Salakari, sairaanhoitaja (YAMK – opiskelija) Outi Kylä-Kaila ja sairaanhoitaja (YAMK) Pirkko Lämsä ovat koonneet kirjoitukseen keskeisiä alustavia tutkimustuloksia. Alustavien tulosten mukaan voidaan todeta, että syöpähoitopolun myönteiset kokemukset vahvistavat uskoa tulevaisuuteen. Kuntoutujat ja heidän läheisensä kuvaavat elämänhallinnan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena selviytymisenä. Selviytymiskeinona kuntoutujille ovat tiedollinen tuki syöpäsairaudesta, läheisten psykososiaalinen tuki sekä

vertaistuki. Läheisten selviytymiskeinoista vertaistuki sekä ystävät ovat merkittävimmät. Sopeutumis- ja valmennuskursseilta saatu psykososiaalinen ja tiedollinen tuki ovat tärkeitä, ja vertaistuki on merkittävin tuen muoto. Seuraavassa taulukossa esitellään alustavia tuloksia. Tutkimusaineistoa tullaan analysoimaan tarkemmin kuntoutustoiminnan kuntoutujalle ja läheisille saavutettujen hyötyjen näkökulmasta.

Kuntoutuksen merkitys syöpää sairastavan ja hänen läheisensä elämässä Syöpähoitopolun myönteiset kokemukset vahvistavat uskoa tulevaisuuteen Hoitopolun kokemuksiin vaikuttavat hoitopaikka, hoitava taho, tiedon saaminen sekä hoidon eteneminen. Koettu hoitopolku vaikuttaa kuntoutujan kurssille asettamiin tavoitteisiin ja tuen tarpeeseen merkittävästi. Hoitopolun myönteiset kokemukset auttavat elämässä eteenpäin ja vahvistavat uskoa tulevaisuuteen.

Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen syöpäpotilaiden kuntoutuksen tuloksellisuutta kartoittavassa tutkimusja kehittämishankkeessa saatujen tulosten mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n järjestämät sopeutumisvalmennuskurssit ovat olleet merkittävässä roolissa syöpää sairastavan ja hänen läheisensä selviytymis- ja sopeutumisprosessissa. Kuvassa tutkimuksen toteuttajista sairaanhoitaja (YAMK) Minna Salakari (vas.), yliopettaja Raija Nurminen ja lehtori Tuija Leinonen.

Elämänhallinta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista selviytymistä • Elämänhallintaan kuuluvat itsenäinen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista ja mahdollisimman normaalin elämän eläminen. • Elämän mielekkyys ja mahdollisuus työntekoon sekä harrastuksiin auttavat henkisen tasapainon ylläpidossa. • Elämänhallintaa heikentäviä tekijöitä ovat henkisen kuormittavuuden lisääntyminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen.

o Psyykkinen terveydentila koettiin fyysistä terveydentilaa paremmaksi. Suurin osa koki terveydentilansa tyydyttäväksi tai hyväksi, osa arvioi terveydentilansa huonoksi. Elämänlaatu oli alhaisin kantasolusiirtopotilailla, korkein lasten ja nuorten kursseille osallistuneilla. o Suurta voimattomuuden tunnetta tai pahoinvoinnin kokemusta ei koettu. Kokonaan vuodelevossa olon tarvetta ei esiintynyt. Kivun tunnetta ei pääsääntöisesti koettu, mutta rintarintasyöpäkuntoutujilla kivut heikensivät fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa. o Yleisesti kuntoutujat ja läheiset kokivat mielialan valoisuutta ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen uupuneisuudesta ja väsyneisyydestä huolimatta. Alakuloisuutta tai surullisuutta koettiin jonkin verran. Vaikka mieliala koettiin melko valoisaksi ja hyväksi, muutama kuntoutuja ilmaisi tahtonsa kuolla.

Selviytymiskeinona läheisten psykososiaalinen tuki ja vertaistuki

• Läheisten läsnäolo ja ystävien yhteydenpito, mukana eläminen ja empatia antavat voimaa sekä uskoa tulevaisuuteen. • Vastuun jakaminen läheisten kanssa sekä konkreettisen tuen saaminen arjen toimintoihin korostuvat. • Fyysistä hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä vahvistavia selviytymiskeinoja ovat liikunta, ulkoilu, harrastukset, kotityöt, opiskelu ja ansiotyö. • Yksilöllisiä tuen muotoja ovat vertaistuki, hengellinen tuki, psyykkisen torjunnan käyttäminen, huumorintaju ja positiivinen asenne.

Kursseilta saatu psykososiaalinen ja tiedollinen tuki tärkeitä – vertaistuki merkittävin

Alustavia kuntoutusja sopeutumisvalmennuskurssien kehittämisnäkökulmia

Alustavia kuntoutusja sopeutumisvalmennuskurssien kehittämisnäkökulmia • Psykososiaalinen tuki ja sen eri muodot, kuten asiantuntija-luennot sekä pienryhmä- ja yksilökeskustelut voimaannuttavat.

• Tietoa sekä yksilö- ja parisuhdekeskusteluja seksuaalisuudesta ja syövästä; naiseudesta, mieheydestä ja minäkuvasta sekä sukupuolielämästä ja parisuhteesta. • Toimintakykyä ylläpitävää yksilö- ja ryhmäohjausta, monimuotoisempia ja kuntoutujan voimavarat yksilöllisemmin huomioivia liikuntamuotoja. • Tunne-elämää ja masennusta käsitteleviä pienryhmäja yksilökeskusteluja. • Yksilö- ja pienryhmäkeskustelujen lisääminen kurssitoiminnasta vastaavien asiantuntijoiden (sairaanhoitaja, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti) kanssa. • Vertaistuen edelleen kehittäminen. • Kaksivaiheisen sopeutumis- ja valmennuskurssin toisen jakson ajallinen pidentäminen.

• Syövän tiedollinen tuki tärkeää o Syöpään, syövän hoitoon ja ennusteeseen liittyvä luotettava ja ajantasainen sekä syöpäkuntoutujan sen hetkiseen elämäntilanteeseen liittyvä asiantuntijatieto o Keskustelumahdollisuudet asiantuntijalääkäreiden kanssa lieventävät syöpäsairauteen ja sen uusiutumiseen liittyviä pelkoja ja syöpähoitopolun (syöpäepäily, diagnoosi, hoito ja kuntoutus) aikana koettua ahdistusta. • Parisuhteeseen ja tunne-elämään liittyvä asiantuntijatieto, ravitsemukseen liittyvä tiedollinen ja liikuntaan liittyvä monipuolinen toiminnallinen tuki voimaannuttavat ja antavat realistista toivon tunnetta. • Vertaistuki merkittävin o Vertaisryhmässä tai vertaisen kautta kuultu toisten ihmisen todellisuus on tietyllä tavalla samankaltainen, mutta kuitenkin ainutkertainen ja omakohtainen kokemus. Tämä tieto on kuntoutujan ja läheisen omakohtaisesti sisäistettyä kokemustietoa, hiljaista tietoa syövästä ja sen kanssa elämisestä syöpähoitopolun eri vaiheissa. Tätä kokemustietoa halutaan jakaa ja kuulla. o Vertaitukeen kuuluva kokemustieto voimaannuttaa läheistä ja kuntoutujaa. Se antaa läheisyyden ja inhimillisyyden kokemusta, antaa rohkeutta puhua sairaudesta avoimemmin sekä auttaa ymmärtämään omaa sairauttaan ja tilannettaan.

Kiitos osallistujille ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle

Turun ammattikorkeakoulu Terveysala-tulosalue ja hankkeen toimijat kiittävät Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:tä sekä erityisesti tutkimuksessa mukana olleita syöpäkuntoutujia, heidän läheisiään ja henkilökuntaa. Osallistumisenne on mahdollistanut tarkastella kuntoutusja sopeutumisvalmennuskurssien merkitystä syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä osoittaa kurssitoiminnan kehittämisen kohteita. Tutkimus- ja kehitystyö jatkuu. Lopulliset raportit on saatavilla vuoden 2011 lopussa alla olevasta www-osoitteesta. Kuvat: Janne Nurminen Minna Vaininen

Voit tutustua SYÖPÄPOTILAIDEN HYVÄ HOITO (2010 – 2015) -hankkeeseen osoitteessa http://lssy-hanke.turkuamk.fi Tohtorikoulutettava Mervi Siekkinen toteaa merkittävän tuen muodon kuntoutusjaksolla olevan vertaistuen. Vertaistuki on lisätukea, erityistukea ja henkistä tukea.

Lisätietoja antavat: Raija Nurminen, TtT, yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu, GSM 044 907 4582, raija.nurminen@turkuamk.fi Tuija Leinonen, TtT, lehtori Turun ammattikorkeakoulu, GSM 040 3550 415, tuija.leinonen@turkuamk.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 15

Syöpäkuntoutujan elämänlaadun arviointi siirtyy tietokoneaikaan Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -tutkimusja Kertynyt tieto ja kokekehittämishankkeen tavoitteena on löytää me- mus hankkeen jatkunetelmiä tuloksellisuuden arviointiin sopeutu- vuuden tärkein perusta mis- ja kuntoutuskurssien jatkuvan kehittämi- - Tutkimus- ja kehittämishaluamme sen tueksi. Vuonna 2010 käynnistyneen hank- hankkeessamme laajentaa tiedonkeruuta potikeen ensimmäisessä vaiheessa Lounais-Suomen lailta ja heidän omaisiltaan Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämis- heidän tavoitteistaan, kokeja tunteistaan. Yhtyöryhmä arvioi yhteistyössä Turun ammatti- muksistaan distyksen koko henkilökunkorkeakoulun tutkimusryhmän kanssa par- nalle ja erityisesti kurssien haillaan käytössä olevia mittareita, joilla kun- vetäjille on vuosien mittaan arvokasta tietoa ja toutuksen tuloksellisuutta yhdistyksessä arvi- kertynyt kokemusta. Näiden tietojen oidaan. Tavoitteena on siirtyä elämänhallintaa analysoinnissa on tutkimusja ja -laatua mittavien mittareiden tietokonepoh- kehittämishankkeen jatkuvuutärkein perusta, Helminen jaiseen käyttöön ja siten tarkentaa tulosten den kiteyttää. analysointia ja vertailua niin lyhyellä kuin piTutkimus- ja kehittämisdemmälläkin aikajaksolla. Ensimmäisessä vai- hankkeemme on ensimmäinen koko maassa. Vuoheessa muutos koskee erityisesti syöpäpotilaille laatuaan teen 2015 jatkuvalla hankkeelkehitettyä FACT-G-elämänlaatumittaristoa. la rakennetaan tutkimustie- Tuloksellisuuden mittaamiseen nyt kohdistuva tutkimusja kehittämishanke ei mitätöi yhdistyksessä tehtyä aiempaa työtä. Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa on aina korostunut tahto ja pyrkimys mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Vaateet kuntoutuskurssien tuloksellisuuden osoittamiseen ovat kuitenkin ajassamme kasvaneet. Tuloksellisuuden tarkempi analysointi ja osoittaminen myös Kelalle lisää mielekkyyttä kehittää ja monipuolistaa käytössä olevia mittausmenetelmiä, tarkentaa FT Anneli Helminen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n kuntoutuksen kehittämistyöryhmän sekä hallinnol-

lisen ohjausryhmän jäsen.

Kela on määritellyt käytettävät mittarit Kela on määritellyt standardissaan, minkälaisia asioita syöpäkuntoutuksen vaikuttavuuden osoittamiseksi tulee mitata ja mitä mittareita arviointiin tulee käyttää. Pakollisia mittareita on neljä. Ne ovat kansainvälisesti tunnettuja ja paljon käytettyjä. FACT-G mittaa syöpään sairastuneen ihmisen elämänlaatua, RAND-36 terveydentilaa ja hyvinvointia, RBDI on mielialamittari ja GAS:lla punnitaan tavoitteita, jotka syöpäpotilas on asettanut tervehtymiselleen diagnoosin saatuaan.

toon perustuvaa mallia kuntoutustoiminnan jatkuvan kehittämisen tueksi. Tutkimustulokset julkaistaan ja ovat siten tarvitsijoille käytössä, kokeiltavissa ja uusinnettavissa. Tutkimustulokset siirtyvät myös opetukselliseen käyttöön. -Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y. on tämän tutkimushankkeen myötä edelläkävijä oman kuntoutustoimintansa kehittäjänä yhdessä Turun AMK:n terveysalueen kanssa. Miksi se ei tulevaisuudessa voisi kehittyä pysyväksi syöpäpotilaiden kuntoutuksen tutkimusja kehittämisyksiköksi, pohtii Helminen. Kuva:

Jarna Lindroos

Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -hankkeen edetessä toiseen ja kolmanteen vaiheeseen Helminen peräänkuuluttaa tutkimusryhmään jatkuvasti täydentyvää moniammatillista ryhmää. Tilaa ja aiheita riittää, painottaa FT Anneli Helminen, joka on työssään Kuopion sosiaali- ja terveysalan psykososiaalisen työn vastuualuejohtajana nähnyt, mitä moniammatillinen yhteistyö pitkäaikaissairaan hoitopolun ympärillä voi parhaimmillaan olla.

IN K N A P Ö SÄÄST

S U A J O U S O K R O K Kaksi tapaa eliminoida ikävät asuntolainaan liittyvät yllätykset:

KIINTEÄ KORKO TAI KORKOKATTO. Tule käymään tai lue lisää osoitteessa www.säästöpankki.ﬁ/liedonsp

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

16 - 2011 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

KOE ERILAINEN JOULU PUOLASSA

GDANSK, SOPOT JA GDYNIA 23. – 26.12.2011

”KATRI-HELENA” –MUSIKAALI HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA PERJANTAINA 14.10.2011

Tarinat alkavat elää omaa elämäänsä, elämäntarinatkin. Laulajan elämäntarina, sekin jonka hän on omakohtaisesti kokenut, kipeänä ja hellänä, sekin laajenee kansan tarinaksi, kansan fiktioksi, esitykseksi, näytelmäksi ilman totuutta tai elämänkuvittamista. Katri Helenan tarina on suomalainen, niin suomalainen että se on suuri tarina, se on osa kansakunnan linjaa; syrjäkyliltä parrasvaloihin, tähtiin. Rooleissa Sanna Majuri, Sinikka Sokka, Lasse Pajunen, Sari Siikander, Heikki Sankari, Valtteri Tuominen, Katja Aakkula, Miikka Tuominen, Kari Arffman, Eija Vilpas, Sami Hokkanen ja Helena Haaranen. Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Helsingin Kaupunginteatterissa seurataan ”Katri-Helena” –esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30. Matkan hinta: jäsenet 78 euroa, ei-jäsenet 93 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * musikaalilippu * matkanjohtaja Hanna-Leena Laihosen palvelut

Yli tuhatvuotinen Gdansk on tänäkin päivänä tärkeä satamakaupunki. Gdanskissa elävät rinnakkain menneisyys ja nykyisyys. Vanha, mahtava merenkulku- ja hansakaupunki on myös solidaarisuusliikkeen synnyinsija. Museoiden ystävälle kaupungissa on paljon tarjottavaa ja aikaa voi viettää vaikka istuskellen Vanhan kaupungin kahviloissa tai viinilasillisella eivätkä ne verota kukkaronnyörejä kuin hieman. Gdanskin ohella vieraillaan Gdyniassa ja laulufestivaaleistaan tunnetussa Sopotissa. Laulufestivaalit ovat yksi arvostetuimmista kansainvälisistä laulukilpailuista Eurovision laulukilpailujen ohella. Gdanskista 25 kilometrin päässä sijaitseva Gdynia kutsuu itseään merenkulun pääkaupungiksi. Neuvostoaikana teollisuudestaan tunnettu kaupunki panostaa kuitenkin nyt matkailuun.

MATKAOHJELMA: Perjantai 23.12.2011 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 05.15. Lähtö klo 06.15 Finncomm Airlinesin lennolla AY 3964 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 06.50. Helsingistä jatketaan Finnairin lennolla AY 8601 klo 09.45 Gdanskiin, jonne saavutaan klo 10.40. Lentoasemalta ajo Gdanskin keskustaan, johon tutustutaan kävelykierroksella ennen majoittumista. Majoitushotellina toimii kolmen yön ajan Vanhan kaupungin keskustassa sijaitseva viiden tähden palvelut omaava Radisson Blu –hotelli. Illallinen majoitushotellin lähellä sijaitsevassa ravintolassa. Jouluaatto, lauantai 24.12.2011 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä on vielä mahdollisuus tutustua Gdanskin ostostarjontaan ja nauttia Vanhan kaupungin tunnelmasta. Ennen illallista osallistutaan Pyhän Marian kirkossa messuun. Pyhän Marian kirkko, jonka rakentaminen kesti yli 150 vuotta, on suurin eurooppalainen tiilirakenteinen, uskonnollinen rakennelma. Kirkon goottilainen sisusta erityisen kauniine kristalliholveineen on koristeltu useilla täydellisillä keskiajan ja barokin mestariteoksilla. Jouluaaton illallinen majoitushotellissa. Joulupäivä, sunnuntai 25.12.2011 Buffetaamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Gdyniaan ja Sopotiin, joihon tutustutaan kiertoajelun yhteydessä sekä kävelykierroksilla. Joulupäivän illallinen hotel Rezydent Hotel Sopotissa. Tapaninpäivä, maanantai 26.12.2011 Buffetaamiainen hotellissa. Ajo Gdanskin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 8602 lähtee Helsinkiin klo 11.15. Helsinkiin saavutaan klo 14.10. Helsingistä jatketaan Finncomm Airlinesin lennolla AY 3957 klo 16.15 Turkuun, jonne saavutaan klo 16.50. Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia pe-

rusrokotusten voimassaolosta sekä tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi Puolan zloteja. Hotelli: Radisson Blu Hotel***** Ul. Dlugi Targ 19/Powroznicza, Gdansk puh. +48-58325 4444 www.radissonblu.com Hotelli sijaitsee Vanhan kaupungin keskustassa. Hotellissa ravintola, baari, kuntoiluhuone ja sauna. Huoneita 134, joissa suihku/kylpy, WC, kahvin/teenkeittovälineet, TV, hiustenkuivaaja ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 740 euroa ei-jäsenet 765 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 110 euroa. Hintaan sisältyy: * lentomatkat Finncomm Airlinesin lennoilla TurkuHelsinki-Turku * lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki-Gdansk-Helsinki * lentomatkoilla HelsinkiGdansk-Helsinki välipala * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 yön majoitus Radisson Blu Hotellissa 2 hengen huoneessa * 3 buffetaamiaista ja 3 illallista * sauna- ja kuntoiluosaston käyttö * retki Gdynia/Sopot * paikallisoppaan palvelut * Matkarin matkanjohtaja Leena Kortesalon palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913

MAALAISJOULU ANTTOLANHOVISSA 23. – 26.12.2011

Mikkelin maalaiskunnassa Saimaan rannalla sijaitsevassa Anttolanhovissa voi viettää nautinnollisen joulunajan kiireettömästi. Aitoja maaseudun makuja, liikuntaa oman maun mukaan, sisällä tai ulkona upeassa luonnossa. Matkaohjelma: Perjantai 23.12.2011 Lähtö klo 08.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kautta Anttolaan, jossa majoitutaan kolmeksi yöksi Anttolanhovin vuonna 2009 uusittuihin hotellihuoneisiin. Aatonaaton ohjelmassa tervetulotilaisuus, päivällinen, sauna- ja uintimahdollisuus, aatonaaton hartaushetki kotaravintolassa ja iltakahvit. Jouluaatto, lauantai 24.12.2011 Aamiainen hotellissa. Sauna- ja uintimahdollisuus. Aamupäivällä metsäneläinten ruokintaretki lähimaastossa sekä joulukuusen koristelua. Puolen päivän aikaan seurataan joulurauhan julistusta. Iltapäivällä ajo Anttolan kirkkoon jouluaaton hartauteen. Illalla jouluevankeliumi ja jouluillallinen sekä joulupukin ja –muorin tapaaminen. Joulupukki ja muori toivovat vieraiden tuovan oman lahjan mukanaan. Iltayöllä on vielä kinkkua tarjolla. Joulupäivä, sunnuntai 25.12.2011 Aamuvirkut voivat nauttia kahvitarjoilusta ennen joulukirkkoon lähtöä. Klo 06.30 halukkaille kuljetus Anttolan kirkkoon. Kirkosta paluun jälkeen aamiainen ja sauna- ja uintimahdollisuus. Aamupäivällä sulatellaan joulukinkkua ja osallistutaan vesiliikuntaan. Lounas on katettu klo 13.00 – 16.00. Iltapäivällä jouluista ohjelmaa. Savusauna lämpiää halukkaille. Illan ohjelmassa iltakahvit sekä tanssia orkesterin tahdissa. Tapaninpäivä, maanantai 26.12.2011 Herkkuaamiainen hotellissa. Ennen kotiinlähtöä rekiajelua, jonka jälkeen ajo Hollolaan, jossa ravintola Kunnantuvassa nautitaan joulupöydän antimista. Ruokailun jälkeen ajo Riihimäen ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00. Matkan hinta: jäsenet 495 euroa, ei-jäsenet 510 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 75 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 yön majoitus Anttolanhovissa 2 hengen hotellihuoneessa * 3 aamiaista, 2 lounasta, päivällinen, jouluillallinen ja 2 kahvitarjoilua * ohjelman mukaiset tapahtumat Anttolanhovissa * linja-autokuljetukset Anttolan kirkkoon * matkanjohtaja Pirkko Hallanoron palvelut

VUODENVAIHDE PIETARISSA 30.12.2011 – 02.01.2012 Nyt on mahdollisuus ottaa vastaan Uusi vuosi Pietarissa, yli 300 vuotta vanhassa kaupungissa. Pietaria on rakastettu, ylistetty ja kirottu, mutta ketään se ei jätä kylmäksi. Pietarissa matkailijan ei tarvitse tuntea oloansa yksinäiseksi; pääkadun varrella Nevski Prospektilla on ihmisiä kuten Pariisin tai Lontoon kaduilla. Uudenvuoden matka alkaa Turusta ja reitti kulkee Salon, Helsingin, Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Vaalimaalle, jolloin matkalle mukaan voi liittyä em. kaupungeista. MATKAOHJELMA: Perjantai 30.12.2011 Lähtö linja-autolla klo 07.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Vaalimaalle, jossa rajamuodollisuuksien jälkeen siirrytään Viipuriin. Pyöreässä tornissa nautitaan keittolounas, jonka jälkeen ajo Pietariin. Majoittuminen kolmeksi yöksi Nevsky Prospektilla sijaitsevaan Park Inn –hotelliin. Illallinen hotellissa. Uudenvuodenaatto, lauantai 31.12.2011 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä ohjelmassa on kaupunkikierros, jonka aikana nähdään Pietarin keskeisimmät nähtävyydet ulkoapäin: Kazanin katedraali, Iisakin kirkko, Rastrellin pylväät, Pietari Paavalin linnoitus, kesäpuutarha, Kirkko Veren päällä, Mlhailovskin palatsi, Taiteiden aukio, Palatsiaukio ja Talvipalatsi sekä Admiraliteetti. Iltapäivällä palataan hotelliin. Vapaata aikaa. Uudenvuodenjuhla on suurin juhla Venäjällä ja sitä otetaan vastaan juhlavissa merkeissä ja juhlapuvuissa Demidovin ravintolassa. Illallista syödään pitkän kaavan mukaan ja ohjelmassa on

lisäksi mm. musiikkia ja erilaisia tanssiesityksiä. Illallisen päätteeksi nautitaan hedelmiä ja shamppanjaa. Puolen yön aikaan palataan majoitushotelliin. Uudenvuodenpäivä, sunnuntai 01.01.2012 Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä tutustutaan tarkemmin Pietari Paavalin linnoitukseen ja Iisakin kirkkoon. Iltapäivällä jää vapaata aikaa tutustua Pietariin omien mieltymysten mukaan. Illallinen majoitushotellissa. Maanantai 02.01.2012 Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kotimatkalle. Ajoreitti kulkee Terijoen kautta Viipuriin, jossa mahdollisuus tehdä ostoksia. Viipurista ajo Kotkaan, jossa lounastauko. Kotkasta ajo Loviisan, Porvoon, Helsingin ja Salon kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00. Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva, ehjä ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä kuusi (6) kuukautta matkan jälkeen. Matkalle tarvitaan myös viisumi, jota varten tarvitaan kuukautta ennen matkaa A4 –kokoiselle paperille otettu valokopio passin henkilötietoaukeamas-

N:o 2 - 2011 - 17

ta, vakuutusyhtiön antama todistus matkavakuutuksesta ja sen meneillään olevasta vakuutuskaudesta Venäjän viisumia varten, yksi värillinen tai mustavalkoinen passivalokuva (ei kolmea (3) kuukautta vanhempi) sekä viisumianomuskaavake täytettynä. Vakuutustodistuksessa tulee käydä ilmi vakuutusyhtiön lisäksi vakuutetun henkilötiedot, vakuutusaika, joka kattaa matkan ajankohdan sekä maininta vakuutuksen kotiinkuljetuksen kulujen kattamisesta. Rokotuksista suositellaan mm. hepatiitti-, jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta. Rokotukset kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Tietoja rokotuksista omasta terveyskeskuksesta tai www.ktl.fi. Park Inn –hotelli 4 lit. A, Goncharnaya Street, 89, Nevsky Prospect 191036 St.Petersburg. Hotellissa 270 huonetta, joissa kaikissa mukavuudet ja Park Inn -ketjuun kuuluva sisustus. www.parkinn.com/hotel-stpetersburg Ravintola Demidov: www.rest-demidov.narod.ru/russian/index.htm Matkan hinta: jäsenet 840 euroa ei-jäsenet 865 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 75 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 yön majoitus Park Inn –hotellissa kahden hengen huoneessa

”VASTANAINEET” HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA PERJANTAINA 21.10.2011

* 3 buffetaamiaista, 2 lounasta ja 2 illallista * kaupunkikierros Pietarissa * sisäänpääsymaksut * Uuden vuodenaaton juhlaillallinen ja ohjelma ravintola Demidovissa (250,00 euroa) * viisumi * matkanjohtaja Arja Frimanin palvelut

Kolme pariskuntaa juhlimassa yhteistä hopeahääpäivää arvolleen sopivalla juhlaillallisella. Muistoissa palataan kultaiseen nuoruuteen ja tunnelma on kepeä. Vaivutaan nostalgisiksi ja muistellaan 25 vuoden takaisia häitä. Valokuvaaja on kutsuttu ikuistamaan hieno merkkipäivä. Mikä voisi pilata juhlatunnelman? Kuvaaja saapuu kyllä paikalle. Humalassa. Sitten saapuu nainen, joka on ollut hyvinkin läheisissä väleissä muutaman hääpäivää juhlivan herran kanssa. Lopulta saapuu jymy-yllätys. Nämä kolme nousukaspariskuntaa, jotka vaalivat kulissejaan ja kiillottavat väsymättä julkisivuaan peläten pientäkin skandaalia, saavat kuulla juhlivansa turhaan. He eivät ole olleet neljännesvuosisataa naimisissa. Hei eivät ole olleet naimisissa lainkaan! Onko onnenpotku vai painajainen, että 25 avioliittovuoden jälkeen palautuu äkkiarvaamatta takaisin sinkkumarkkinoille? Ainakin joutuu punnitsemaan uudelleen sellaisetkin lipsahdukset kuin: ”Jos en olisi naimisissa, niin…” J.B Priestleyn hillittömässä komediassa parisuhteen perimmäistä tarkoitusta hämmentävät Risto Kaskilahti, Sari Mällinen, Jari Pehkonen, Leena Uotila, Jouko Klemettilä ja Tiia Louste. Valokuvaajana revittelee Antti Litja. Koko sopan pääkokkina heiluu ohjaaja Mikko Kivinen. Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Helsingin Kaupunginteatterissa seurataan ”Vastanaineet” –esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30. Matkan hinta: jäsenet 63 euroa, ei-jäsenet 78 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtaja Anna van Breemen palvelut

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

18 - 2011 - N:o 2

Tupakan esilläpitokielto voimaan vuonna 2012

Tupakoimattomuus on tehokkainta syövän ehkäisyä Tupakoinnin määrä on suorassa suhteessa syöpäriskin kasvuun. Laki piilottaa tupakkatuotteet kaupan hyllyiltä vuodenvaihteessa. Tupakointi on alkoholin käytön ohella väestömme suurin yksittäinen terveysriski. Suomen ASH:n (Action on Smoking and Health) vuonna 2010 keräämän katsauksen mukaan joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin ja menettää 10–20 vuotta elämästään. Suomalaisnaisista joka kuudes tupakoi päivittäin, miehistä joka neljäs. – Tupakoivan henkilön syöpäriski on merkittävästi suurempi kuin tupakoimattoman. Arviolta 25–30 prosenttia kaikista syövistä on enemmän tai vähemmän tupakan aiheuttamia, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin pääsihteeri, LT Matti Rautalahti kertoo.

Sauhuttelun ja syövän yhteys kiistaton Käypä hoito -suosituksen mukaan yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä todetaan tupakoitsijalla. Suomessa sairastuu keuhkosyöpään vuosittain noin 2000 tupakoitsijaa. – Tupakan on todettu lisäävän myös muun muassa suun, haiman ja virtsarakon syövän määrää. Paras tapa ehkäistä oman ja perheenjäsenen sairastumisriskiä on tupakoinnin lo-

Tupakkalaki tiukentuu asteittain • • •

Uuden tupakkalain ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.10.2010, jolloin muun muassa kiellettiin tupakkatuotteiden hallussapito alle 18-vuotiailta. Tupakkatuotteiden esilläpitoa myymälöissä ja tupakoiville tarkoitettujen hotellihuoneiden määrää rajoitetaan vuoden 2012 alussa. Tupakka-automaatit kielletään vuoden 2015 alussa. Lue lisää tupakkalainsäädännöstä osoitteesta http://www.suomenash.fi.

pettaminen, Rautalahti korostaa. Rautalahden mukaan syöpävaara lisääntyy usein huomattavasti tupakoinnin ja jonkin muun altistavan tekijän, kuten alkoholin ja asbestin, yhteisvaikutuksesta. – Sairastumisriski kasvaa sitä mukaa, mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, mitä enemmän päivittäin polttaa ja mitä pidempään tupakointi jatkuu. Syöpätautien lisäksi tupakan on osoitettu aiheuttavan kroonista keuhkoputken tulehdusta, keuhkolaajentumaa, verisuonten ahtautumista ja impotenssia sekä vaikuttavan sikiön kehitykseen.

Syöpätapaukset kertovat tupakankäyttötavoista

Miesten syöpätapaukset ovat vähenemässä, naisten puolestaan lisääntymässä, mikä heijastelee tupakkatottumusten muutoksia. Suomessa keuhko-

syöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto. – Naiset ovat historian saatossa altistuneet tupakan savulle usein passiivisesti, sillä miehet ovat olleet aktiivisia kotipolttajia. Viime vuosikymmeninä miesten päivittäistupakointi on kuitenkin tasaisesti vähentynyt, naisten sitä vastoin aavistuksen lisääntynyt, Rautalahti kertoo. Tupakkatottumusten ohella sukupuolittaiset erot näyttäisivät selittyvän hormonaalisilla tekijöillä. – Naisten riski sairastua rauhasperäiseen keuhkosyöpään on suurempi kuin miehillä. Tosin siinä tupakan osuus ei ole aivan niin selkeä kuin muissa keuhkosyöpätyypeissä, pääsihteeri sanoo.

Tavoitteena savuton Suomi Uusi tupakkalaki tähtää tupakkatuotteiden käytön loppumiseen vuoteen 2040 mennessä.

www.pulssi.fi

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300

– Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on pitkäaikainen tupakointi, lääkäri Matti Rautalahti painottaa. Rautalahden mukaan tavoite on johdonmukainen lähtökohta laissa säädetyille rajoituksille. – Lakimuutokset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että suomalaismiehet tupakoivat nykyään eurooppalaisittain aika vähän ja siihen, etteivät suomalaiset naiset

ole sitä koskaan kovin aktiivisesti edes aloittaneet. Vuoden 2010 lokakuussa voimaan tulleen lain toinen vaihe alkaa vuodenvaihteessa, jolloin tupakkatuotteiden esilläpito kielletään vähittäismyynnissä.

– Meidän tulee jatkossakin miettiä keinoja estää tupakoinnin aloittamista ja auttaa tupakoitsijoita lopettamaan, Rautalahti sanoo. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Jouko Keski-Säntti

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 19

Yksikeuhkoisena tuulta päin:

”Huumori ja perhe auttavat jaksamaan” Lähes 20 vuotta tupa- Asiat koinut Petri Tuutti, tärkeysjärjestykseen 43, luopui paheestaan Tuutti sai ennen leikkausta keuhkosyövän vuoksi. kaksi ohjetta: painoa kolmaspois ja tupakka pannaan. Tuutin on nyt helpom- osa Tuutti oli ehtinyt sauhutella pi hengittää, vaikka yläasteikäisestä asti. – Lääkärit olivat monesti hänellä on enää toikehottaneet minua lopettanen keuhko jäljellä. maan. Lopettamispäätös tuli Pitkään jatkunut yskä ajoi rajamäkeläisen Petri Tuutin keuhkojen tähystykseen vuonna 2006. Tutkimuksissa havaittiin yllättäen pahalaatuisia solumuutoksia. – Olin onnekas, kun kehittyvä syöpä todettiin niin varhaisessa vaiheessa. Ajattelin hengitysvaikeuksien johtuneen astmasta. Keuhkosyöpädiagnoosia seurasi pian rankka sädehoitojakso. Tauti näytti olevan voitettu, kunnes vuoden 2008 lopun kontrollikäynnillä havaittiin jälleen alkavan syövän merkkejä. – Vasen keuhko päätettiin poistaa kokonaan. Lääkärit eivät olisi sitä mielellään tehneet, mutta he laskivat, että pärjään yhdellä keuhkolla astmasta huolimatta. Poistoleikkauksesta jäi hermosärkyä, mutta lääkkeet onneksi tehoavat, Tuutti kertoo.

nyt pakon edessä, vaikka vaikeaa se oli. Onhan se aikamoinen myrkky, siihen retkahtaa helposti uudelleen. Parikymmentä kiloa painoa pudottanut Tuutti kertoo olevansa yksikeuhkoiseksi varsin hyvässä kunnossa. – Kaksi rottweileria pitävät minut liikkeessä. Kova fyysinen rasitus ei luonnollisesti ole enää mahdollista, maratonia en pystyisi juoksemaan, Tuutti nauraa.

”Ajatelkaa optimistisesti!” Tuutilla on hymy herkässä, vaikka sairauden myötä hänen elämänsä korttipakka sekoitettiin täysin uusiksi. – Kannattaa ajatella optimistisesti eikä vajota synkkyyteen. Perheen ja lähipiirin tuki on anta-

TOK

nut voimaa jaksaa eteenpäin, neljän pienen lapsen isä kiittelee. Tuutti osallistui elokuun vaihteessa toimintaja palvelukeskus Meri-Karinassa aikuisten syöpäpotilaiden perhekurssille, jolla käsiteltiin asiantuntijoiden johdolla syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. – On hienoa, että Raha-automaattiyhdistys tukee terveyskasvatus- ja virkistystoimintaa, johon koko perhe voi osallistua. Kurssi tarjosi potilaille mahdollisuuden keskustella sairaudestaan muiden saman kokeneiden kanssa, Tuutti kehuu. Rajuista vastoinkäymisistään huolimatta Tuutin katse on vakaasti tulevaisuudessa. Hän käy säännöllisesti kuvauttamassa keuhkonsa. Tulokset ovat olleet puhtaat. – Palasin töihin alkuvuonna. Olen myös ajatellut jatkaa vero-oikeuden opintojani. Jos syöpä ei uusiudu, niin miksi en voisi elää hyvää elämää yhdelläkin keuhkolla. Kunhan pysyn kaukana tupakasta. Petri Tuutti selätti keuhkosyövän perheensä tuella. Kuvassa isän sylissä kuopus Nino. Vieressä hymyilevät isosiskot Noona, Nana ja Nenna.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

AsiakasOmistajana juhlit koko vuoden atkaa

110 vuotta yhteistä m

Vuonna 1901 ike. perustetaan Wähäväkisten osuusli äisen osuusPian Raunistulaan avatun ensimm a, sokeria, kaupan ovet käyvät tiuhaan. Kahvi n elämän vehnäjauhoja, saippuaa... päivittäise paperipusvälttämättömät tuotteet nostellaan seihin punnitusta varten. laan, onhan Hinta ja laatu tuotteissa on kohdal jäsenilleen aan aam osuuskauppa perustettu tak lematta. itte laadukkaat tuotteet voittoa tavo

Vuonna 2011 liikenneKauppoja, ravintoloita, hotelleja, yli 100 pan myymälöitä... Turun Osuuskau alaisia om issu toimipaikkaa palvelevat varsina 21 kunnan alueella. nut, mutVuosien varrella moni asia on muuttu K palTO a. sam yhä ta ydin toiminnassa on sta ude llisu edu ja a ust velee omistajiaan laad tinkimättä. yli 120 000. Nyt meitä AsiakasOmistajia on jo

TOK juhlii 110-vuotista taivaltaan tarjoamalla juhlaetuja AsiakasOmistajille. Lisätietoja: tok.fi.

Turun Osuuskauppa onnittelee 60-vuotiasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

20 - 2011 - N:o 2

Hyväntekeväisyydestä tuli elämäntapa Kun kirjalija-taiteilija Inna Rogatchi menetti pienen Julia-tyttärensä luusyövälle, hän omisti elämänsä hyväntekeväisyydelle. - Olimme kohdanneet niin paljon hyviä voimia, että se tuntui siunaukselta. Halusimme antaa kokemamme hyvän takaisin, hän kertoo valmistellessaan Armon ja ilon ikkunasta -valokuvanäyttelyä turkulaisten syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä iloksi toimintaja palvelukeskus Meri-Karinaan. Hyviä voimia ja erityisesti vä- Taide on terapiaa littäviä, auttamishaluisia ihmisiä tarvittiin, kun 11-vuotias, vakavasti sairas tyttö oli saatava pikaisesti hoitoon totalitaristisesta maasta, jossa yhteiskuntajärjestyksen ”perustana oli lainmukaisuuden fiktio ja fiktion lainmukaisuus” kuten Rogatchi luonnehtii Julian viimeistä elinvuotta käsittelevässä kirjassaan Suomalainen perheeni. Oli vuosi 1988, kun ukrainalaissyntyinen neuvostokansalainen Rogatchi löysi perheensä keskeltä byrokraattista painajaista. Hän yritti saada tytärtään ulos silloisesta Leningradista ja hoidettavaksi ystävyyskaupunki Turkuun. Vaikka Julialle oli jo hoitopaikka Tyksistä varattuna, oli sinne pääseminen kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Matkan varrella perhe joutui kohtaamaan useita ihmisiä, joista järjestelmä oli tehnyt lapsen kärsimykselle sokeita oman edun tavoittelijoita. Niinpä syöpäsairaalan johtaja ei uskaltanut itsenäisesti kirjoittaa suositusta pikkutytön hoitoon ulkomailla, koska pelkäsi sen olevan liian rankkaa suurvallan sairaanhoidon arvostelua. Osastolla lääkärit kielsivät hätääntyneitä vanhempia pyytämästä lääkkeitä, koska niitä ei ollut, apuhoitajat pihistivät sairailta lapsilta herkkuja ja lastensäätiön virkailija läksytti säälimättä äitiä, jonka olisi pitänyt keskittää voimansa kalleimpansa saattohoitoon. Julian viimeinen elinvuosi oli kuitenkin onnellinen. Hän sai viettää sen välittävien ihmisten keskellä.

Rogatchin kokemukset eivät ole tehneet hänestä kyynikkoa, vaan päinvastoin ihmisen, joka löytää valon pimeyden keskeltä ja ymmärtää siinä piilevät voimavarat. - Jos muistamme, että pimeydessä on valoa, että esimerkiksi aurinko näyttää laskiessaankin hyvin kauniilta, meidän on helpompi elää, hän tuumaa. Julian kuolinvuonna 1989 Inna ja hänen taiteilijamiehensä Michael Rogatchi käynnistivät tyttärensä muistoksi valon voimasta ammentavan Taiteella syöpää vastaan -hankeen, jonka osaksi tuleva Meri-Karinan-näyttelykin sijoittuu. Inna Rogatchin luonnon kauneuteen ja yksityiskohtiin keskittyvät teokset on tarkoitettu eräänlaiseksi taideterapiaksi vaikeassa elämäntilanteessa kamppaileville potilasperheille. - Tämäntyyppinen taide on terapiaa, joka ei vaadi vahvoja ponnisteluja vaan vaikuttaa luonnollisella tavalla, antaa ihmiselle hyviä hetkiä, toivoa ja psyykkisiä lisävoimia, Rogatchi pohtii. - Toivon valokuvieni antavan rauhaa ja iloa, hyviä emootioita, jotka ovat hirveän tärkeitä syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Taidehyväntekeväisyyden jatkeeksi kirjalija-taiteilijapari perusti vuonna 2004 Inna ja Michael Rogatchin säätiön, joka on auttanut syöpäpotilaiden lisäksi muun muassa orpolapsia ja Fukushiman katastrofin uhreja. Auttamisesta on tullut Rogatcheille elämäntapa. Maailmanparantamisesta Inna Rogatchi ei kuitenkaan

- Elämässäni haluan olla suorasanainen, taiteessani en. Taiteen on oltava hienovaraista, jotta katsojalle jää tilaa omille tunteilleen ja ajatuksilleen, toteaa Inna Rogatchi, joka valmistelee parhaillaan myös viidettä kirjaansa. Kirjan nimi on Ihmisten yhteys ja se maalaa kuvaa vuosituhannen vaihteen maailmasta kansainvälisesti merkittävien ihmisten ja tapahtumien kautta. halua puhua. - Parempi maailma on sosialistinen utopia, hän hymähtää. - Mutta meidän kaksikkomme yrittää luoda jotakin uutta ja arvokasta taiteessa ja kirjallisuudessa, ja toisaalta antaa niin paljon apua tarvitseville kuin mahdollista.

Viha voidaan voittaa Rogatchi on antisemitismiin ja muihin vihailmiöihin erikoistunut kansainvälisen politiikan asiantuntija, joka pitää tiiviisti yhteyttä ihmisoikeuksia puolustaviin toisinajattelijaystäviinsä niin Venäjällä kuin Kiinassakin. Hän ei ole voinut tai halunnutkaan sulkea silmiään

yhteiskunnallisilta ongelmilta ja siltä, mitä viha, vaino ja välinpitämättömyys voivat pahimmillaan saada aikaan. Toisaalta hän tietää myös, ettei ihminen ole niiden äärellä voimaton. - Olen individualisti ja uskon, että ihminen voi voittaa järjestelmän. Jos järjestelmässä on vihaa, ihmisillä on mahdollisuuksia sen voittamiseen, Rogatchi sanoo painokkaasti. Niille suomalaisille, jotka lietsovat rasistista vihaa, hän haluaa sanoa, että kukoistaessaan viha ja suvaitsemattomuus murentavat sivistyneen yhteiskunnan perustaa. Lapsiperheet puolestaan ovat vihan kitkijöinä

keskeisessä asemassa. - Ihmisen inhimillisyyden ydin syntyy perheessä. Perheiden tulisi vaalia humanistisia arvoja, oltiin poliittisesti sitten vasemmalla tai oikealla, hän painottaa. Rogatchi toivoo, että nuorille tarjottaisiin aktiivisesti humanistisia esikuvia ja että tunnetut humanistit pyrkisivät itsekin puhuttelemaan nuoria. - Sellaiset kuin Vaclav Havel, Elie Wiesel tai Leonard Cohen, suomalaisista vaikkapa Martti Ahtisaari, professori Carl Öhman, piispa Erik Vikström tai maaherra Pirkko Työläjärvi. - Nuorten on ymmärrettävä, ettei vihan siivittämä väkivalta ole oikea keino vaikuttaa. Ih-

misten keskinäinen kunnioitus on tärkeää. Vihanvastainen yhteiskunta toimii aina paremmin kuin maa, jossa vaino sallitaan, hän muistuttaa. Armon ja ilon ikkunasta -valokuvanäyttely Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35) 15.12.2011-15.1.2012. Näyttelyn päätyttyä kaikki työt lahjoitetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen välityksellä Karinarannan ja MeriKarinan asukkaille, Karinakodin saattohoitopotilaille sekä Tyksissä hoidettaville syöpäpotilaille. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT

Balance

Balance Contact

Balance Individual

Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19 Pysäköinti P-louhi

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein.

TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta Avoin joka na päivä

Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.ﬁ verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.ﬁ tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Bulevardi 30, 00120 Helsinki Puh: 09-649 839 e-mail: info@amoena.ﬁ

www.amoena.ﬁ

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 21

Rintasyövän etäpesäke oli järkytys Lietolainen Anitta Kaitajärvi, 59, muistelee vuoden 2009 marraskuuta, jolloin kohistiin sikainfluenssasta. Kaitajärvelle tuli silloin kuumetta, päänsärkyä, jäseniä särki ja silmät oirehtivat. Siis selvät sikainfluenssan merkit. Sen jälkeen tulivat paniikkikohtaukset. Myös käteen tuli oireita. Sihteerinä toimiva Kaitajärvi huomasi, että tietokoneen hiirtä käyttävä käsi ei toiminut normaalisti. Oireet pahenivat. Tammikuussa tuli taas kuume, vasemman silmän liike pysähtyi ja kaikki näkyi kahtena. Kaitajärvi hakeutui jälleen lääkäriin. —Olin koko syksyn käynyt samalla lääkärillä. Hän lähetti verikokeeseen. Tulehdusarvot olivat koholla. Lääkäri totesi, että hän ei tiedä, mikä minulla on. Minut lähetettiin TYKSiin pään kuvaukseen, Kaitajärvi kertoo. TYKSin neurologian osastolla syy selvisi: aivoissa oli kasvain. Kyseessä oli vuonna 1999 sairastetun rintasyövän etäpesäke. Itse asiassa etäpesäkkeitä oli niskasta lantioon saakka. —Ei ollut tullut mieleenikään, että kyseessä voisi olla kasvain. Järkytyin niin, että itku tuli. Järkytys vaihtui nopeasti käytännön asioiden hoitamiseen. Kaitajärvi hoiti puhelimitse työasiat ja pankkiasiat kuntoon. Hän soitti naapurilleen, joka lupasi huolehtia kotiasioista kuten posteista. Mutta ihmisen mieli ei pysähdy, vaikka käytännön asiat on hoidettu. Vielä oli paljon kysyttävää ja mietittävää. —Tietämättäni hoitaja oli kutsunut sairaalapappi Olli Heinosen luokseni. Se oli hoitajalta hienosti ajateltu. Heinonen sanoi, että hän oli tullut kuuntelemaan minua, ja minä puhuin ja puhuin. Naapuri tuli samaan aikaan katsomaan. —Järkyttynyt naapurini kertoi minulle jälkeenpäin, että televisiosarjoissa pappi antaa aina viimeisen voitelun. Hän luuli papin olevan sen takia luonani.

Vaikeinta on kertoa omaisille Kaitajärvi korostaa, että syöpäuutisen kuullut potilas pystyy järjestämään asioitaan, vaikka onkin järkyttynyt. Vaikea vaihe on, kun uutinen pitää kertoa omaisille, varsinkin omille vanhemmilleen ja lapsilleen. Olisiko silloin parempi, että uutisen kuulee joltakulta toiselta. —Päätin itse kertoa äidille. Järjestin niin, että yksi siskoni on samaan aikaan paikalla, kun soitan äidille. Mutta kun soitin, äiti kysyi, olinko soittanut hänelle

viime yönä vai oliko se ollut unta. Olin yöllä murehtinut, miten kertoa hänelle. Telepatia toimi välillämme eli äiti tiesi asiani jo ennen kuin kerroin sen. Pojalleen Kaitajärvi oli kirjoittamassa pitkää tekstiviestiä, kunnes hoitaja sanoi, että vakavasta sairaudesta ei voi pelkästään tekstailla. Hän kuitenkin lähetti lyhyen viestin. Lopputulos oli se, että poika lähti saman tien töistään äitiään katsomaan. Sairastunut haluaa varjella läheisiään ikävältä uutiselta, mutta mikä on oikea tapa. Pitää myös miettiä, kuinka monelle haluaa asiasta kertoa. —Minulla on seitsemän sisarusta, lisäksi ystävät, joten kyllästyin pian kertomiseen. Olin puhunut itseni puhtaaksi asiasta. Olin väsynyt selittämään sairauttani uudelleen ja uudelleen.

Leikkaushoito ja sädehoito Kaitajärven pään kasvain hoidettiin leikkaamalla ja sädehoidolla. Noin 2,5 senttimetrin kokoinen kasvain oli aivorungon päällä aivolisäkkeen alapuolella. Kasvain oli kiinnittynyt muun muassa. vasemman silmän liikuttajahermon lihakseen., mistä syystä vasemman silmän liike pysähtyi. Kasvain operoitiin nenän kautta mikrokirurgisena leikkauksena. —Leikkauksen inhottavin vaihe oli siitä herääminen. Kumpaankin sieraimeeni oli laitettu pitkät tamponit ja minun piti hengittää suun kautta. Reidessä oli kipeä haava, siitä

Lietolaiselta Anitta Kaitajärveltä leikattiin päässä ollut rintasyövän etäpesäke tammikuussa 2010. Hän sai myös sädehoitoa. Kuvassa on naamio, jolla pää pidettiin liikkumattomana sädehoidon aikana. oli otettu paikka-ainetta leikkausalueelle. Noin kuukausi leikkauksen jälkeen alkoi sädehoitovaihe. Kaitajärvi sai hoidon aikana kortisonia. —Minulta menivät yöunet ja olin silti virkeä. Harrastan kirjoittamista. Kirjoitin tuona aikana satoja sivuja tekstiä. —Nautin kotona olosta. Kävelin paljon ja kirjoittaminen piti minut hyvällä mielellä, sain kerrankin kirjoittaa rauhassa. Kaitajärvi palasi töihin toukokuun 2010 alussa. Kasvaimen löytymisestä oli tuolloin kulunut neljä kuukautta. Hän on jatkuvassa kontrollissa. —Ensimmäinen ja suurin järkytys oli tieto pään kasvaimesta. Toinen järkytys oli se, että rintasyövällä on taipumus levitä luustoon. Selkärangassani on etäpesäkkeitä. Minulta on sädetetty lannerankaa, niskaa ja pään aluetta.

Kirjoittaminen on avain toiseen maailmaan

Anitta Kaitajärvi harrastaa kirjoittamista ja hän kuuluu Soh-

vankukat-kirjoittajaryhmään. Hän on julkaissut novelleja Varsinais-Suomen taidetoimikunnan kahdessa Reviiri-antologiassa. Tänä vuonna hänen novellinsa pääsi mukaan Kouvolan dekkaripäivien kilpailuantologiaan. Kirjoituspöydän laatikosta löytyy muiden muassa keskeneräinen romaanikäsikirjoitus Everybody knows, josta oheinen näyte. ”—Sun pitää jatkaa helmaa. Antero katsoo peiliin. Totta, miten hän ei itse sitä huomannut. —Pituus on plussaa kun on mies, mutta naisena liika on liikaa. Antero maalaa peilin edessä huuliaan. Näitä huulia haluan suudella usein, Taina sanoi ensi suudelman jälkeen. Huuleton mies, miten sä sen teet? Iiro tokaisee usein isästään, kun Antero vihaisena imaisee huulet sisään. Omasta mielestään suu on parasta mitä hänessä on. Hän on monesti nauranut kavereiden överiksi menneitä rajauksia. Hän itse rajaa huulensa tarkasti ääriviivoja pitkin. Huolellisuutta vaatii alahuulen

syvä poikittainen juonne. Huulipunaa siihen pitää tököttää vähän reilummin kuin muualle, muuten se kerää kaiken värin ympäristöstä. Sun on pitänyt syntyä huulihalkiolapsena, mutta Luoja on viime metreillä muuttanut mielensä, Taina irvaili alussa. Äidin puolelta olisi ollut tarjolla pitkät ja tuuheat ripset, mutta hän peri epäonnekseen isänsä tökötököt, kuten hän itse niitä manaa taistellessaan irtoripsien kiinnityksen kanssa. —Varsinaista töhräämistä, hän mutisee. —Kiroa sinä vaan tökötököjäsi, irtoripsillä ne saa autettua, mutta mieti minun lautapakaroitani, ei naisellisuudesta tietoakaan, sinulla sentään on kunnon peffa. Vuosien kuntosaliharjoittelu on muotoillut Anteron pakarat. Mekon alta ne pullistuvat esiin kiinteinä ja puolipallon muotoisina, kuin afrikkalaisella naisella. —Nyt mekko pois, että ehditään, Leevi komentaa. Antero surraa ompelukoneella jatkeen mekon helmaan ja Leevi ottaa silitysraudan esille.

—Voisit ajella rintakarvat. Muuten sun pitää laittaa huivi, ettei kiharat heilu tuulessa. —Ei ne sieltä näy. Toivottavasti Iiro ei ilmesty torille. Antero ei halua satuttaa poikaansa. 17-vuotias on liian nuori ajattelemaan isänsä omituisuuksia. —Sehän jäi kotiin. Sun olisi pitänyt kertoa sille jo monta vuotta sitten. Taina on saanut sinut niin tossun alle, ettet vieläkään uskalla tehdä vastoin sitä. —En minä enää Tainaa ajattele. Mutta miten kerron pojalle? —Istutat sohvaan ja sanot että on kerrottavaa. —Ilmoitusluonteinen asia, vai? —Vaikka niin. He nauravat, kun Leevi istuu sohvalla ja killittää Anteroa sieltä. —Kerro isi salaisuutesi. —Ovikello soi. Mene avaamaan äläkä pilkkaa miestä pahassa paikassa.” Teksti ja kuva: Pekka Remes Ote romaanikäsikirjoituksesta: Anitta Kaitajärvi.

Monipuolinen ja muodinmukainen

PERUUKKILIIKE Laadukkaat monofilament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277 www.peruukkiliikehyvarinen.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

22 - 2011 - N:o 2

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJA tukee myös palveluasuntojen rakentamista syöpäpotilaille

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myönsi Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten saneeraukseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 2 060 805 euron suuruisen avustuksen sekä 3 994 495 euron korkotukilainan. Lisäksi yhdistys kerää hankkeeseen 1 135 000 euroa.

NÄIN VOIT OSALLISTUA SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT –KAMPANJAAN: • osta oma nimikkotiilesi varustettuna hopeisella nimilaatalla (200 €) • kaiverruta nimesi uudisrakennuksen kunniatauluun (100 €) Myynti p. 2657 619 tai 2657 687 • anna panoksesi lista- tai lipaskerääjälle kotiovellasi tai keräystempauksessa • talleta haluamasi lahjoitussumma Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntatalkoot –kampanjan tilille OP-Pohjola 571345-2505 Iban nr. FI96 5713 4520 0005 05

Hanke tuo Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen yhteyteen 28 uutta palveluasuntoa, jotka valmistuvat helmi-maaliskuussa 2012. Laajennusja saneeraustoimet kohdistuvat Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen majoitus-, keittiö- ja ruokailutiloihin sekä alueella jo oleviin palveluvuokra-asuntoihin.

Rakennus- ja saneeraustyöt ovat jo käynnistyneet kuluvan vuoden kevääl- ARA on todennut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sekä aravalain että lä. Tavoitteena on toteuttaa entistä monipuolisempi ja turvallisempi palve- vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalojen korkotuesta annetun lain lukokonaisuus Turun Hirvensaloon. tarkoittamaksi yleishyödylliseksi yhteisöksi.

TOSHIBA TEC NORDIC AB Joukahaisekatu 6 20520 TURKU Puh. 010 568 5550

TERVETULOA VÄRIDOKUMENTOINNIN MAAILMAAN Lue lisää tulostus-, kopiointija skannausratkaisuistamme www.toshiba.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 23

Syöväntorjuntatyö yhdistää heitä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on koko 60-vuotisen toimintansa ajan noudattanut tarkkaa taloudenhoitoa. Taistelussa syöpää vastaan yhdistys on aina vedonnut kansalaisiin ja pyytänyt heitä osallistumaan toteutettuun keräykseen joko kerääjinä tai lahjoittajina. Tällä tavalla toi-

mien maahamme on saatu syöväntorjuntatyössä tarpeellisia laitoksia tai toimintamuotoja, jotka muuten olisivat toteutuneet vuosien viiveellä. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kääntyi kolmen henkilön puoleen, joita syöväntorjuntatyö yhdistää.

Kari Kaunismaa

Hallituksen puheenjohtaja Yritykseni Kaivon Liha Kaunismaa Oy konsernin 43-vuotinen taival pitää sisällään lihaalan tukkuliiketoimintaa ja teollista tuotantoa. Työntekijöitä oli aluksi kaksi tai kolme, nykyisin noin kahdeksankymmentä. Yhteiskuntavastuu on ollut kuvassa mukana alusta saakka. Yritykselle esitettyjä avunpyyntöjä on joskus vaikea karsia, niin moni on hyvällä asialla. Kaikkeen ei voi kuitenkaan osallistua, ja yhteydenottoja tulee viikoittain. Nykyisin keskitymme lapsiin ja veteraaneihin. En jää odottamaan lahjoituspyyntöjä, vaan otan itse yhteyttä hyväntekeväisyyskohteisiin, joita yrityksemme haluaa tukea. Tuki Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle on ollut itsestään selvää jo 30 vuoden ajan. Se ei johdu siitä, että syöpää on ollut perhepiirissäkin. Syöpä herkistää aina, ja varsinkin silloin kun näkee lapsisyöpäpotilaita. Molemmilla pojillani on samanlainen oikeudentaju. Toisen hädän ymmärtäminen on heille luonnostaan selvää. Avunpyynnön esittäjä on nykyisin yhä useammin ulkoinen, palkattu firma. Soitto tulee tuntemattomasta numerosta, eikä lahjoittaja voi olla varma meneekö raha perille asti ja paljonko menee. Ensin on pankin jättömaksu ja huijarifirma voi sen jälkeen käyttää suuren osan summasta omiin kuluihinsa. Puolihuijareita on valtavasti. Siksi läpinäkyvyys on tärkeää. Yrittäjä on erittäin kriittinen kaikenlaisia epämääräisiä keräyksiä kohtaan. Jo yhden pienen pettymyksen jälkeen oppii varmistamaan, että raha saavuttaa kohteensa eikä jää hulttioveljien taskuun. Tutun kohteen tukeminen on turvallinen tie, kun tietää vuosien kokemuksella minne apu menee.

Sointu Heinonen

Vapaaehtoinen varainkerääjä

Olin päättänyt, etten ikinä kerjää tai kaupustele. Sitten itselleni tuli syöpä keväällä 1993. Kun vuosi sairastumiseni jälkeen rappukäytävään tuli ilmoitus, jossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys etsi talooni listakerääjää, ajattelin että voinhan aina sen verran tehdä. Lopulta tulin kiertäneeksi kaikki asuinalueeni 14 taloa. Pian lista vaihtui keräyslippaaseen ja siirryin rappukäytävistä messuille ja kaupungille. Osallistun keräyksiin viisi tai kuusi kertaa vuodessa ja teen sen ilmaiseksi. Moni katsoo tarkkaan, mikä lipas on kädessä. Ihmiset muistavat huijarikerääjät ja itseltänikin joskus varmistetaan, meneekö raha Syöpäyhdistykselle. Jokainen keräämäni kolikko lähtee lyhentämättömänä syöväntorjuntatyöhön. Enimmäkseen ihmiset suhtautuvat keräyksiin myönteisesti. Varsinkin ihmiset, jotka eivät näytä hirveän varakkailta ulospäin, haluavat usein tehdä lahjoituksen. Myös nuoret auttavat aika paljon. Ne jotka ovat itse sairastuneet tai läheinen on

- On tärkeää, että yritysjohtaja tuntee sydämellään. Menestyksen myötä tulee valta ja vastuu, se on selvää, toteaa yritysjohtaja Kari Kaunismaa. Vapaa-ajallaan mies osallistuu hyväntekeväisyystempauksiin lentopallojoukkueensa Well-Parrat ry:n riveissä. Kuvaa varten hän pukeutui Sykerö Beach -tapahtuman paitaan. Sen turnauksiin osallistumalla joukkue on pelannut rahaa lapsisyöpäpotilasperheille jo yhdeksänä kesänä.

- Joskus ihmiset vähättelevät, että heillä on antaa vain pikkukolikoita. Silloin sanon, että pienistä kolikoista karttuu keräyslippaassa kokonaissumma, jolla saa paljon hyvää aikaan. Kukkaron pohjalla sentit eivät hyödytä ketään, sanoo vapaaehtoistyöntekijä Sointu Heinonen. sairastunut, pysähtyvät monesti kertomaan siitä. Kyllä sieltä joskus kysymyksiäkin tulee, mutta jokainen syöpä on erilainen, joten paljon en voi neuvoa. Tukea voin kuitenkin aina antaa. Monesti olen kannustanut kyselijää tutustumiskäynnille toimintaja palvelukeskus Meri-Karinaan, lähtemään sinne vaikka kahville, jos paikka ei ole entuudestaan tuttu. Tässä työssä täytyy olla kohteliaasti epäkohtelias. Tyrkyttää lipasta kohteliaasti, vaikka onkin epäkohteliaasti keskeyttämässä toisten seurustelua. Itsekseen seisova ei saa kerättyä mitään. Aina se lämmittää, kun saa palautetta, että teet hyvää työtä ja on hienoa, kun vielä jaksat kiertää.

Iiris Kultarinta

Kuukausilahjoittaja

Ryhdyin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuukausilahjoittajaksi, kun lähipiiriini kuuluva henkilö sairastui syö-

pään. Aloin tuolloin miettiä, miten voisin itse kantaa korteni kekoon syöväntorjuntatyössä ja kuukausilahjoittaminen tuntui luontevalta. Siitä on jo vuosia. En edes muista tarkkaan kuinka monta. Läheiseni parani, halusin kuitenkin edelleen jatkaa kuukausilahjoittajana erittäin tärkeän asian hyväksi. Syöpä on sittemmin koskettanut läheltä jo useamman kerran, vaikka olen itse siltä säästynytkin, ainakin vielä. Nykyisin syöpä kuulostaa minusta melkeinpä kirosanalta. Se on viheliäinen sairaus, johon tiedän monen menehtyneen. Toivon, että mahdollisimman moni voitaisiin tutkimusta lisäämällä parantaa, tai löytää jopa keinoja ennaltaehkäistä syöpää. En kuitenkaan pelkää tai mieti omaa sairastumisriskiäni. Turha sellaisesta on etukäteen huolehtia. Lahjoitussummani on tällä hetkellä 15 euroa kuukaudessa. Minulla ei ole erityistä toivetta siitä, kohdistetaanko rahoja uusien hoitomenetelmien tutkimiseen tai syöväntorjun-

taan erikoistuvien ammattilaisten kouluttamiseen. Pääasia on, että apu menee tärkeään kohteeseen lyhentämättömänä. Haluaisin tietenkin auttaa mahdollisimman monia, mutta kohteet on rajattava itselle tärkeisiin. Toinen kohde, johon lahjoitan säännöllisesti, on Medi-Heli. Haluan, että kopteri pysyy ilmassa, sillä koskaan ei tiedä, milloin sen apua joku meistä tarvitsee. Suhtaudun hieman epäilevästi itselleni tuntemattomiin keräyskohteisiin. Avun perillemenoon lopulliseen avustuskohteeseen ei voi aina luottaa vaikka haluaisikin. Yhdistyksen taustat kannattaa selvittää ennen lahjoituksen tekemistä: kuinka tunnettu yhdistys on kyseessä ja kauanko se on toiminut. Pitkään toimineita ja tunnettuja yhdistyksiä pidän itse luotettavina. Ryhtyessäni lahjoittajaksi pyysin yhdistyksestä tilinumeron. Se hoitui helposti yhdellä puhelinsoitolla. Nykyisin tieto löytyy varmasti jo yhdistyksen nettisivuiltakin.

Julkinen verkkorekisteri tuo keräyskampanjat yleisön arvioitaviksi Varainhankinnan viranomaisvalvonta tiukentuu, kun pitkään työstetty valtakunnallinen rahankeräysten valvontarekisteri tulee poliisin käyttöön ensi vuonna. Poliisihallitus valmistelee rekisteriin tulevaisuudessa myös yleisölle avointa osiota, josta kuka tahansa voi tarkistaa lahjoituskohteen luotettavuuden. Yleisölle suunnatusta verkkorekisteristä on lähivuosina mahdollista varmistaa, että varainhankintaa harjoittavalla avustusjärjestöllä on lainvoimainen keräyslupa. Jos rekisteri toteutuu täydessä laajuudessaan, tallentuu siihen tarkat tiedot kunkin keräyksen tuotosta sekä siitä, miten lahjoituseurot on käytetty. Poikkeuksen muodostavat jatkuvat keräykset, joille ei ole määrätty takarajaa. Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho kertoo, että julkisen rekisterin sisällöllinen laajuus riippuu varainkeruuta harjoittavien järjestöjen yhteistyöhalukkuudesta. Osa rekisterin valmistelun yhteydessä kuulluista avustusjärjestöistä on suhtautunut hankkeeseen epäilevästi, mutta Laiho uskoo asenteiden muuttuvan sitä mukaa, kun järjestöt ymmärtävät läpinäkyvyyden edut. - Läpinäkyvyys todennäköisesti edistää keräyksiin osallistumista, kun kansalainen tietää varmuudella mihin varat menevät. Meille tulee palautetta yleisöltä tähän liittyen, Laiho huomauttaa. Laiho pitää mahdollisena, että yleisörekisteri saadaan käyttöön vuoden 2013 aikana. - Aikataulu riippuu kuitenkin siitä, miten poliisin määrärahat riittävät, hän muistuttaa. Lupahakemusten seulonta kiristyi Lupahakemukset joutuivat viime vuoden alusta aiempaa tarkempaan seulaan, kun yhden poliisipiirin rajat ylittävien keräysten lupaharkinta siirtyi Poliisihallitukselle Etelä-Suomen lääninhallitukselta. - Havaitsimme, että aika vähäisillä selvityksillä ja huonosti perustelluilla hakemuksilla oli annettu valtakunnallisia keräyslupia, Laiho kertaa. Ongelmallisiksi osoittautuivat uskonnolliset yhdyskunnat, joiden tarkoitus ei ole rahankeräyslain edellyttämällä tavalla yksinomaan yleishyödyllinen. Myös niiden järjestämät keräykset saattavat tähdätä uskonnon harjoittamisen edistämiseen ja sielunhoitoon yleishyödyllisen tarkoituksen sijaan. Tällaiset järjestöt eivät täytä laissa määriteltyjä luvan saamisen edellytyksiä. - Kysymys on poliittisesta valinnasta. Halutaanko lakia muuttaa siten, että luovutaan luvan myöntämisen edellytyksenä olevasta yksinomaisen yleishyödyllisyyden vaatimuksesta. Tätä asiaa tullaan tällä vaalikaudella todennäköisesti tarkastelemaan, Laiho toteaa. Keräyshuijarit ahtaalle Rahankeräysrikoksen rangaistusasteikko koveni viisi vuotta sitten uudistuneen rahankeräyslain seurauksena. Samalla rikoksen maksimirangaistus, joka ennen oli kuusi kuukautta vankeutta muuttui kahdeksi vuodeksi vankeutta. Keräyshuijausta, joka ennen täytti vain lievän petoksen tunnusmerkit, kohdellaan nyt törkeänä petoksena. Siksi se ei ole enää asianomistajarikos, jonka tutkiminen ja tuomitseminen kysyy huijatun omaa aktiivisuutta. Nykytilanteessa huijaria voikin odottaa ehdoton vankeusrangaistus teosta, jota ennen tuskin pidettiin rikoksena. Siksi hovioikeus saattoi tuomita Syöpäsairaiden tuki ry -huiputuksen päätekijän kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Keräysvilpistä narahtanut ei pääse enää kuin koira veräjästä. JL

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. kannattaa keräysrekisteriä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. suhtautuu myönteisesti julkiseen nettirekisteriin, josta lahjoittajat pystyvät tulevaisuudessa tarkistamaan keräysten laillisuuden ja kenties myös seuraamaan rahojen käyttöä. - Syöpäjärjestöissä on reagoitu voimakkaasti huijauskeräyksiin, joissa syöpäpotilaita on käytetty hyväksi. Olemme olleet aktiivisesti yhteydessä poliisiin, jotta asiaan puututtaisiin. Tämä on hyvä keino tehostaa varainhankinnan läpinäkyvyyttä, yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala sanoo. Avoimuus lahjoitusvarojen käytössä kuuluu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keskeisiin toimintaperiaatteisiin. - Kun lahjoitusrahalla tehdään jotakin, se myös kerrotaan julkisuuteen viranomaisraportoinnin ja sisäisen valvonnan lisäksi, Ojala summaa. Hyväntekeväisyyskohteet valitaan usein sen mukaan, missä on suurin tarve. Lahjoittajien toivomukset otetaan huomioon. - Siten vapaaehtoisjärjestöt myös yleensä pysyvät askeleen edellä viranomaisia, Ojala selittää. - Olemme etulyöntiasemassa, koska meillä on yhteistyökumppaneina kaikkien syövän hoitoon ja tutkimukseen liittyvien alojen ihmisiä, eikä sidonnaisuuksia määrätynlaiseen toimintaan ole. Toimintasektorimme on hyvin laaja, syöpää sairastavista vastasyntyneistä satavuotiaisiin saattohoitopotilaisiin.

24 - 2011 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa sopeutumisvalmennusja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toimintaja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennusja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (Kela), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S Sairaanhoitopiiri (Tyks). Vuoden 2012 kurssien osalta rahoitus on ilmoituksen julkaisuhetkellä vielä avoin, joten pidätämme oikeuden muutoksiin. Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2011-2012: AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ...........................................................04.-08.06.2012 sekä 2.jakso .......................................................................................................................18.-19.02.2013 Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ...........................................................16.-20.07.2012 sekä 2.jakso ........................................................................................................................20.-21.02.2013 AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja läheiset (KELA).......................................................07.-11.05.2012 sekä 2.jakso ........................................................................................................................ 03.-04.12.2012 Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja läheiset (KELA).......................................................27.-31.08.2012 sekä 2.jakso ........................................................................................................................06.-07.03.2013 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (LSSY, TYKS) .......................................................28.11.-03.12.2011 Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)...............................................................16.-20.04.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................07.-08.11.2012 HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)...............................................................19.-23.03.2012 Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)...............................................................25.-29.06.2012 Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (TYKS) ...............................................................26.-30.09.2011 Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja läheiset (KELA) .........................................................19.-23.03.2012 Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja läheiset (KELA) .........................................................25.-29.06.2012 IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .................................................................................26.-30.03.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................15.-16.10.2012 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................24.-28.10.2011 sekä 2.jakso ........................................................................................................................03.-04.05.2012 Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY)............................................21.-25.11.2011 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................10.-14.04.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................05.-06.11.2012 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................02.-06.07.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................11.-12.02.2013 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................24.-28.09.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................02.-03.04.2013 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille (KELA) ....................................................19.-23.11.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................05.-06.06.2013 KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .....................................................................28.05.-01.06.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................12.-13.12.2012 KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ....................................................................13.-17.08.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................04.-05.03.2013 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) ...........................................................17.-21.06.2012 Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA)...................................23.-27.07.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................04.-05.02.2013 Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY, KELA) .......................................27.-29.07.2012 Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ....................................28.-30.12.2011 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA).............................................11.-15.06.2012 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA).................................................................11.-15.06.2012 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään- ja kaulanalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................12.-16.11.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................03.-04.06.2013 RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ....................................................................................09.-18.11.2011 Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................10.-14.10.2011 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................21.-25.11.2011 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................05.-09.12.2011 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................16.-20.01.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäkuntoutujat ja läheiset (KELA) ................................23.-27.01.2012 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...............................................12.-16.03.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ..................................................29.08.-02.09.2011 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) .......................................................17.-21.10.2011 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) .......................................................12.-16.12.2011 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................................. 27.02.-02.03.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ...................................................... 23.-27.04.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ...................................................... 21.-25.05.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ...................................................... 20.-24.08.2012 RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................05.-09.03.2012 sekä 2. jakso (työikäiset) ..................................................................................................17.-18.10.2012 Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................10.-14.09.2012 (työelämästä poissaolevat) SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .............................................................................22.-26.10.2012 sekä 2.jakso ........................................................................................................................07.-08.05.2013 SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja läheiset (RAY) ...........................................................05.-09.09.2011 Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä(LSSY, TYKS) ................09.-12.11.2011 Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ...................................................................12.-16.11.2012 sekä 2. jakso ..................................................................................................................... 03.-04.06.2013

UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ................................................................30.07.-03.08.2012 sekä 2. jakso .......................................................................................................................11.-12.02.2013 MUUT KURSSIT: Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) ................................................... 26.– 30.09.2011 Metastasoitunutta (levinnyttä) syöpää sairastavat potilaat ja läheiset (RAY) .................. 04.– 08.11.2011 Ikääntyneet pitkään syöpää sairastaneet ja läheiset (RAY).............................................. 21.– 25.11.2011 Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille (yksilö)(RAY) ................................... 12.– 16.12.2011 Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja läheisille (omarahoitusosuus) ............................... 31.10. – 05.11.2011 Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja läheisille (omarahoitusosuus) ..................................... 21.– 25.05.2012 AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) alkaen ................................................................ 11.04.2012 sisältää kahdeksan tapaamiskertaa Rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) alkaen ......................................................................... 18.09.2012 sisältää kahdeksan tapaamiskertaa Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSILLE MERI-KARINAAN? Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennusja kuntoutuskurssille MeriKarinan toimintaja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: - oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai - Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus) e-mail kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Kursseille hakeutuminen Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Hakemus ja liitteet tulee lähettää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin. Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 25

SYKERÖ tuo tukea elämään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho SYKERÖ perustettiin 31 vuotta sitten vuonna 1980. Lapsisyöpäpotilaiden tilanne on muuttunut melkoisesti kolmessa vuosikymmenessä. Moni muistaa Mirja Pyykön ohjelman Lastenklinikan Osasto kympistä vuodelta 1982. Tilanne oli sama koko maassa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ollut omaa lasten syöpätautien osastoa, ei omaa poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä 1980-luvun alussa. SYKERÖ-kerhon alkuna olivat vanhempien huolet ja pelot. Vanhemmat kaipasivat vertaistukea ja mahdollisuutta puhua samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Perheet halusivat tietoa, tukea, rohkaisua ja neuvoja uudessa, oudossa ja pelottavassa tilanteessa. Keskustelumahdollisuuksia ei ollut, sillä perheet elivät karanteenissa infektiovaaran takia. Tilannetta ei myöskään helpota se, että valitettavan usein perheen ystäväpiiri vaihtuu, kun lapsi sairastuu vakavasti. SYKERÖ sai omat tilat, joihin saattoi tulla vailla infektioiden pelkoa. Kerho järjesti kokoontumisia, asiantuntijaluentoja, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa. Kolmessa vuosikymmenessä SYKERÖ on löytänyt toimintamuotonsa. Pienen lapsisyöpäpotilaan hoito vie vanhempien voimavaroja. Niinpä SYKERÖ järjestää vanhemmille liikuntaa, virkistystoimintaa ja keskustelutilaisuuksia. Kesällä ovat vuorossa koko perheen yhteiset illanvietot, teatteriesitykset sekä aina kovasti odotettu retki Muumimaailmaan ja Väskin saareen, jotka ovat tuolloin suljettuina muilta kävijöiltä.

SYKERÖ järjestää myös omaa ohjelmaa 13–17-vuotiaille syöpäpotilaille. Toiminta vaati varoja. SYKERÖ yhteistyökumppaneineen järjestää muiden muassa konsertteja, hyväntekeväisyysotteluja jalkapallossa ja pesäpallossa sekä beach volley -turnauksen.

Parasta kiitosta ovat aktiiviset osallistujat Naantalilainen Tapani Ahlqvist toimii SYKERÖN toimikunnan puheenjohtajana. Ahlqvistin perhe on ”sykeröveteraaneja”, sillä he ovat olleet mukana toiminnassa vuodesta 2000 alkaen. — Tyttäremme Liina sairastui vuoden 2000 helmikuussa. Tuolloin 6-vuotiaalla tytöllämme todettiin aivokasvain (Medullo Plastooma Cerebelli), Tapani Ahlqvist kertoo. —Pian sen jälkeen sairaalan kuntoutusohjaajan opastuksella saimme Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenhakemuksen ja SYKERÖ-kerhon eduista kertovan esitteen. Saman vuoden heinäkuussa olimme jo sopeutumisvalmennuskurssilla Liinan kanssa sädehoitojen jatkuessa kurssin ajan.

Somerolainen Makon perhe, Marjaana, Matti, Mikael ja Eliel, arvostaa SYKERÖN toimintaa sekä sen kautta syntyneitä uusia ystävyyssuhteita.

Naantalilainen Tapani Ahlqvist on lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon SYKERÖN toimikunnan puheenjohtaja. Liinan aktiivisimmat hoidot päättyivät helmikuussa 2001. Jo tuolloin Ahlqvistit tulivat toimikuntaan mukaan rivijäseniksi. He halusivat antaa oman panoksensa, jotta varmistettaisiin Liinalle ja perheelle suunnattujen vapaaajantoimintojen eli SYKERÖN kerhotoiminnan jatkuminen. —Vaimoni Reeta toimi kerhon toimikunnan puheenjohtajan tehtävissä viisi vuotta sekä äitikerhon vetäjänä kolme vuotta. Minä toimin sinä aikana isäkerhon vetäjänä. Välillä olimme pari vuotta ”häviksissä” muissa hyväntekeväisyystehtävissä, mutta palasimme toimikuntaan tammikuussa 2010. Osamme vaihtuivat hieman eli itse toimin puheenjohtajana ja vaimoni sihteerinä. Ahlqvisteja motivoi toimintaan halu antaa takaisin sitä hyvää mieltä, jota he saivat Liinan sairauden alkuaikoina, ja halu tarjota perheille vastapainoa sairaalan arkipäiviin. —SYKERÖLÄISET ovat avoimia ihmisiä, joten risut ja ruusut saa heti palautteena ja aina rakentavasti. Siksi sitä jaksaa aloittaa aina jotain uutta projektia. Töitä riittää ja tuntuu että vapaaehtoisia ohjelmien järjestäjiä tarvittaisiin aina jonkin verran vielä lisää, mutta pärjäilty ollaan, ja parasta kiitosta työstä on ollut se, että osallistujia on ollut paljon tapahtumissa ympäri vuoden. SYKERÖLLÄ on monia toimintamuotoja, joista Tapani Ahlqvstin mielestä yksi tärkeimmistä on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palkkaama lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjasen läsnäolo sairaalassa sekä yhdistyksen sairauden alkuaikojen antama merkittävä tuki monessa eri muodossa. —Alun shokin jälkeen parhaimpia asioita meille olivat sopeutumisvalmennuskurssit, toimintapäivät, mahdollisuus uintiin ja taideterapiaan sekä tietysti retkipäivät. Miten kolmen vuosikymmenen ikäistä SYKERÖÄ pitäisi kehittää? — SYKERÖ-kerhon toimintaa pitäisi omasta mielestäni kehittää siten, että yhä useampiin vakiintuneisiin tapahtumiin löytyisi vakiojärjestäjiä oma-aloitteisesti. Silloin toimikunnan tehtävät keventyisivät merkittävästi ja toiminnalle saataisiin jatkuvuutta. Myös jäsenistön sähköpostiosoitteiston pitäisi olla enemmän ajan tasalla niin, että äkillisistäkin muutoksista ja uusista tapahtumista saataisiin nopeammin tietoa eteenpäin. — Suhde emoyhdistykseen on toiminut erinomaisesti ja ilman SYKERÖ-kerhon suojelijaa, Kari Ojalaa, kerho tuskin tällaisenaan olisi voinut toimia jo yli 30 vuotta. Lounais-Suo-

SYKERÖN tämän kesän retkellä käytiin muiden muassa paimiolaisella Karppi-lammen tilalla, jossa lapset pääsivät tutustumaan tilan eläimiin. men Syöpäyhdistyksen toimissa on mukana ollut vuosien varrella myös joukko pyyteettömiä vapaaehtoistyöntekijöitä, joita ilman toimintaa ei olisi näin laajana voinut ylläpitää. Meille 2000-luvun perheille tutuimmaksi on tullut Maissi-täti eli Maissi Haapanen. Ahlqvistin toiveena olisi, että SYKERÖLLE saataisiin kymmenvuotissuunnitelma, jonka avulla toimintaa voisi kehittää ja viedä eteenpäin kuitenkin niin, ettei toiminta laajene liikaa. —Suunnitelman avulla SYKERÖ voisi keskittyä olennaiseen rönsyilemättä liikaa. Jos toiminta laajenee mahtipontisesti, niin silloin pitäisi ajatella jo r.y.:ksi muuttumista. Toiseksi suunnitelmalla voitaisiin antaa myös uskoa jäsenille toiminnan jatkuvuuteen myös sen päivän jälkeen kun Kari Ojala jonain päivänä jää hyvin ansaituille eläkepäiville. Minkälaista lapsisyöpäpotilasperheen elämä olisi, jos ei olisi Sykeröä? — Voi olla että perheillä olisi joku muu taho, josta ammentaa apuja, neuvoja tai vertaistoimintaa mutta tuskin TYKSin alueella syöpiin sairastuneiden lasten tilanne olisi likikään näin hyvä ja valoisa kuin mitä se on juuri nyt. SYKERÖN toiminta ei ole vain toimikunnan toimintaa vaan se koostuu yhä enemmän sen jäsenien toiminnasta ja hyvän asian puolesta toimimisesta.

tai ylipäätään elää normaalia elämää. Mikaelin mielestä SYKERÖN toiminnassa parasta ovat retket, varsinkin tänä kesänä järjestetty retki Tuorlan planetaarioon. SYKERÖ ja sen järjestämät retket sekä tilaisuudet edustavat Makon perheelle turvallista ja odotettua mahdollisuutta käydä paikoissa, jotka muutoin jäisivät infektioriskin vuoksi kokematta. — SYKERÖN avulla useisiin kohteisiin voidaan järjestää oma, vain sykeröläisille varattu vierailuajankohta ilman infektioiden pelkoa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämät sopeutumisvalmennusja muut kurssit ja tilaisuudet ovat olleet perheellemme erittäin antoisia. Lapsilla on ollut mahdollisuus tavata muita samanikäisiä lapsia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilaisuuksissa samalla, kun vanhemmat ovat kokoontuneet vertaistuki- ja muihin tapaamisiin tai luennoille. — Tämä korostui varsinkin hoidon alkuvaiheessa, jolloin lapset eivät juuri muita lapsia tavanneet. Vanhemmille Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja SYKERÖ ovat voineet

tarjota erinomaisen foorumin, jossa raskaitakin kokemuksia voidaan käsitellä. Makojen mielestä SYKERÖ voisi parantaa toimintaansa kehittämällä tiedotustoimintaansa. Esimerkiksi jatkuvasti päivittävät SYKERÖN omat nettisivut olisivat tätä päivää. Mikä on SYKERÖ-perheiden vertaistuen merkitys perheellenne? —Erittäin tärkeä. Varsinkin hoidon alkuvaiheessa oli lohdullista kuulla saman sairauden läpikäyneiden perheiden kokemuksia. —Perheille, joissa on syöpään sairastunut lapsi sanoisimme, että pitäkää huolta toisistanne ja itsestänne. SYKERÖN toimintaan kanttaa ehdottomasti osallistua. Jos SYKERÖÄ ei olisi, olisi lapsisyöpäpotilasperheen elämä yksinäistä. —Omat murheet, joita ei saisi muille niitä ymmärtäville purkaa, olisivat monin verroin raskaampia. Samoin elämä olisi vielä paljon eristyneempää ilman SYKERÖN järjestämiä tilaisuuksia ja retkiä. Teksti ja kuvat: Pekka Remes

Ilman SYKERÖÄ elämä olisi yksinäistä Somerolainen Makon perhe on ollut SYKERÖN toiminnassa mukana syksystä 2008 alkaen. — Nyt kuusivuotias poikamme Mikael sairastui akuuttiin lymfoblastileukemiaan (ALL) kolmevuotiaana lokakuussa 2008. Kuulimme SYKERÖN toiminnasta TYKS:n kuntoutusohjaaja Kristiina Poikela-Maunulta Mikaelin ensimmäisten sairaalapäivien aikana. Kristiinan suosituksesta liityimme SYKERÖN jäseniksi, Marjaana ja Matti Mako kertovat. Makojen mielestä SYKERÖN ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta on ollut perheelle ensiarvoisen tärkeää vertaistuen, Meri-Karinassa järjestettyjen kurssien, retkien, luentojen sekä niiden kautta saatujen uusien ystävyyssuhteiden ansioista. —Varsinkin Mikaelin sairauden alkuvaiheessa SYKERÖ ja sen toiminta tuntuivat ainoilta lohdullisilta ja eteenpäin vieviltä asioilta. Leukemiaan ja syöpäsairauksiin yleensä liittyvä infektioherkkyys vaikutti perheemme elämään kokonaisvaltaisesti vähentäen mahdollisuuksia tavata ystäviä

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN EDUT lapsisyöpäpotilasperheille VIRKISTYS JA VERTAISTUKI KOKO PERHEELLE: • toimintapäivät Meri-Karinassa • retket ja tapahtumat • sauna- ja uintivuoro Meri-Karinassa LAPSILLE JA NUORILLE: • uimakoulut Meri-Karinassa • Sykeröparkki • Sykerönuoret • kirjastoyhteistyö Turun kaupungin lasten ja nuorten kirjaston kanssa VANHEMMILLE • vesijumppa Meri-Karinassa • äiti- ja isäkerhot TALOUDELLINEN TUKI: • avustus 420,• hoitopäiväkorvaukset 3,- / vrk tai hoitokäynti • ruokailulipukkeet lounasravintola Mikroon (Tyks) lapsen hoitojen aikana • vanhempien yöpyminen Meri-Karinassa lapsen hoitojen aikana • alennusta ruokailuhinnoista Meri-Karinassa PSYKOSOSIAALINEN TUKI: • taideterapia • lastentarhanopettajatoiminta • sopeutumisvalmennuskurssit

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

26 - 2011 - N:o 2

Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala

“Haluamme olla läsnä vaikeassa elämäntilanteessa” Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa rintasyöpäpotilaille mahdollisuuden keskustella rintasyövästä ja sen tuomasta elämänmuutoksesta omassa ryhmässä. Saman sairauden läpikäyneet tsemppaavat toisiaan eteenpäin. Ryhmään kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Keskustelu lähtee keskustelijoiden omasta tarpeesta. Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpätyyppi. Meistä suomalaisnaisista jo joka yhdeksäs sairastuu jossakin elämänvaiheessa rintasyöpään. Sairastuneita on vuosittain noin 4500. Eipä siis ihme, että kaikki tunnemme jonkun rintasyövän sairastaneen, ellemme ole sitä itse läpikäyneet. Rintasyövän ennuste on hyvä ja suurin osa sairastuneista paranee, mutta vakavasta sairaudesta toki on kyse.

Yksi ryhmä nuoremmille, kaksi vanhemmille

Meri-Karinassa kokoontuvat ryhmät on jaettu niin, että nuorille alle nelikymppisille on oma ryhmänsä ja yli nelikymppiset kokoontuvat omaansa. Jälkimmäinen on tästä syksystä lähtien vielä jaettu kahteen, jotta ryhmien koko ei kasva liian suureksi. Jako nuorempien ja vanhempien ryhmiin on luontevaa siksi, että elämäntilanne kolmikymppisellä pienten lasten äidillä on vallan toinen kuin ehkä jo eläkkeelle siirtyneellä vanhemmalla leidillä. Ryhmiä vetävät torstai-iltaisin innostavat ammattilaiset Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala, jotka työskentelevät molemmat rintasyöpähoitajina Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin syöpätautien poliklinikalla. Kokeneilla hoitajilla on paljon tietoa rintasyövästä. Lounais – Suomen Syöpäyhdistyksessä vertaistukiryhmän aloitti aikanaan vapaaehtoistyönä Syöpätautien polikli-

nikalla sairaanhoitajana työskennellyt ja nyt jo eläkkeellä oleva Kristiina Nikkanen. - Pidämme syöpäpotilaiden hoidosta. Se vaatii, mutta myös antaa paljon. Voimme olla lähellä potilaita vaikeassa tilanteessa. Vaikka ammatillinen ote täytyy säilyttää, ei voi olla kasvoton, vaan hoitajakin voi vaikeassa tilanteessa näyttää surunsa, Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala sanovat.

Huhujen sijaan tarvitaan tietoa Kun nainen sairastuu rintasyöpään, tiedonjano on valtava. Rintasyöpään kuten muihinkin syöpiin liittyy paljon ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä. Syövän kerran sairastaneella saattaa olla kova pelko siitä, että tauti uusii. Omaa hoitoaan on turha liian suoraviivaisesti verrata muiden saamaan hoitoon, sillä jokaiselle hoito räätälöidään yksilöllisesti riippuen kasvaimen laadusta. Siksi on hyvä, että Lounais – Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukiryhmiä vetävät ammattilaiset, jolloin keskusteluissa voidaan leikata vääriltä huhuilta siivet. Ryhmään voi lähteä mukaan missä vaiheessa sairauttaan sitten onkin. Jos siltä tuntuu, voi tulla mukaan heti alussa tai sitten, kun hoidot ovat jo pidemmällä tai ohitse. Kuitenkin suositellaan, ettei vertaistukiryhmässä kävisi enää kaksi vuotta sairastumisen jälkeen, jotta kaikki akuutissa tilanteessa olevat saisivat tukea. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-

- Rintasyöpää on turha jäädä murehtimaan kotiin. Rintasyöpään sairastuneet ovat oman sairautensa asiantuntijoita, joiden tuki voi olla korvaamattoman tärkeää, sanovat Kirsi Kivioja-Viitala (vas.) ja Christina Berger. sellä on virkistystoimintaa sellaisille, joiden sairaudesta on jo pitempi aika. Vertaistuki on arvokasta, mutta niin on myös oman tukiverkon, ystävien ja omaisten tuki. Moni miettii, miten lähestyä sairastunutta. - Ei välttämättä tarvitse sanoa mitään, vaan riittää, että on läsnä ja kutsuu ystävänsä vaikka elokuviin tai syömään. Syyllistäminen on turhaa, mutta on hyvä kysyä kuinka toinen voi, sanovat Kirsi ja Christina. Vertaistuki voi olla kuitenkin hyvä silloin, kun oma puhumisen tarve on suuri eikä halua kovin pitkään kuormittaa ystäviään murheistaan kertomalla. Ryhmässä samankin asian voi käydä monta kertaa läpi.

Nuorenkin tärkeää tutkia rinnat Nuorelle syöpään sairastuminen on usein vielä raskaampaa kuin jo varttuneemmalle naiselle. Vakava sairaus ei vain tunnu istuvan nuoruuteen. Sairauden kautta minäkuva muokkautuu uudelleen. Mainoksissa ja tv-sarjoissa nuoren naisten ulkonäölle ja varsinkin rinnoille annetaan ylikorostunut merkitys. Osa nuorista torjuu syövän niin, ettei uskalla käydä

tutkimuksissa tai tutkia omia rintojaan. Mutta mitä pienempänä kasvain löytyy, sitä varmemmin sairaudesta paranee. Rintasyöpäpotilaat kokoontuvat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa. Keskusteluryhmiä on kolme. Ryhmien tarkoituksena on auttaa sopeutumaan sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmät ovat vertaistukitoimintaa ja ne järjestetään yhteistyössä Turun yliopistollisen

keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmiä vetävät sairaanhoitajat, rintasyöpähoitajat Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala. Ryhmissä saa tietoa, neuvoja ja henkistä tukea. Niissä voi puhua aiheesta ja jakaa ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Siellä voi kuulla toisten kokemuksia ja tavata toisia rintasyöpäpotilaita. Tervetuloa mukaan ryhmiin ! Teksti ja kuva: Paula Heino

Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaisin klo 18-20: • Nuorten rintasyöpäpotilaiden ryhmä kokoontuu: 13.10., 10.11. ja 8.12.2011 • Yli 40-vuotiaiden ryhmät kokoontuvat: 6.10., 3.11. ja 1.12.2011

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Kaihdinliike Sandberg

Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 844 3553

Iloa ja itsetuntemusta – virkistys- ja rentoutusryhmä syövän sairastaneille naisille:

Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista sekä naurujoogasessioista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa. Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, osoitteessa Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Tervetuloa mukaan ryhmään. Syksyn 2011 kokoontumiset: perjantaina 16.9.2011 kello 17.00-20.00 perjantaina 30.9.2011 kello 17.00-20.00 perjantaina 28.10.2011 kello 17.00-20.00 perjantaina 11.11.2011 kello 17.00-20.00 perjantaina 25.11.2011 kello 17.00-20.00 perjantaina 9.12.2011 kello 17.00-20.00

Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoille

Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534 www.saunarantti.fi

JAAKKO LAINE

Pompen Saunarantti

PUH. (02) 233 6018

Kalastavankissankuja 21600 Parainen GSM 040 7365 751 Yrityksille ja perhejuhliin

KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä.

Konepaja Laaksonen Oy

Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. (02) 430 6088

ARTO SOININEN Tmi

FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, 21270 Nousiainen (02) 4317 360, gsm 0400 528 091 www.alina.fi

Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 Kaarina Puh. (02) 251 5782, gsm 0400 521 876

Nuppulantie 33, Turku puh. (02) 276 9300 Katrineholminkatu 9, Salo puh. (02) 731 5415 www.kaihdinliikesandberg.fi

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä syksyllä 2011 käynnistyviä vertaistukiryhmiä

KAARINAN AUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarina www.kaarinanautokoulu.fi hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

Sairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja. Jaksamisen tukemiseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää sairastuneiden puolisoille oman tukija keskusteluryhmän, joka kokoontuu syksyn 2011 aikana kuusi kertaa Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmä toteutuu mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ilmoittautumiset

16.9.2011 mennessä, vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, puhelin 02 2657 619.

Vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet lapsiperheissä, joissa äidillä tai isällä on syöpäsairaus – keskusteluryhmä

Syöpään sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunteita ja haasteita lapsiperheen elämässä ja arjen sujumisessa. Sairastuminen ja hoitojaksot vaikuttavat myös parisuhteeseen. Vertaistukiryhmässä vanhemmilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ajatuksia sekä saada tukea toisiltaan. Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmä toteutuu mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ilmoittautumiset 16.9.2011 mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, puhelin 02 2657 619.

Ryhmä läheisensä menettäneille

Keskusteluryhmässä on mahdollista puhua tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten, saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa syyskuussa Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmän ohjaajina toimivat saattohoitokodin vastaava hoitaja ja psykologi. Ilmoittautumiset 16.9.2011 mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, puhelin 02 2657 619. Tervetuloa mukaan ryhmiin!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 27

Syöpäsolusta löytyi jarru

Cup AA – F

Kyky liikkua ja kasvaa hallitsemattomasti tekevät syöpäsolusta tappavan vaarallisen. Turun yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat nyt löytäneet mekanismin, joka voi estää sekä syöpäsolun kasvua että sen liikkumista. VTT:n tutkimusryhmän johtaja Johanna Ivaska kertoo, että löytö liittyy RAS-onkogeeniin, joka toimii monien eri syöpälajien syöpäsoluissa. ”Syöpägeeni” RASin on jo pitempään tiedetty olevan vastuussa syöpäsolun nopeasta kasvusta. Kaikkia solujen toimintoja ohjaavat valkuaisaineet eli proteiinit. Tällaisia sääteleviä proteiineja on myös syöpäsoluilla ja RASilla. Yksi niistä pystyy estämään RASa ja siten hillitsemään syöpäsolun kasvua. Ivaskan tutkimusryhmän tutkijoiden Anja Main ja Stefan Veltelin mullistava havainto on, että tällä yhdellä proteiinilla onkin kaksoistehtävä, sillä kasvun lisäksi se voi jarruttaa myös syöpäsolun liikkumista. −Tähänmennessä on ajateltu, että syöpäsolut säätelevät liikkumista ja kasvua eri mekanismeilla. Näin ei siis kuitenkaan ole. Syöpäsolu tarvitsee liikkumiseensa jalkoja ja käsiä, reseptoreita, joilla se tarttuu alustaansa ja liikkuu eteenpäin. Se ei hylkää käyttämiään liikkumisvälineitä reitilleen, vaan kierrättää niitä: jalat ja kädet häviävät sieltä, missä niitä ei enää tarvita ja putkahtavat esiin solun pintaan suunnassa, jonne se halua jatkaa matkaansa. Jos tämä mekanismi ei toimi kunnolla, solu ei pysty etenemään, mikä käytännössä tarkoittaa kyvyttömyyttä muodostaa etäpesäkkeitä. Tieto, jonka mukaan yhden jarruttaja-molekyylin toimintaa voimistamalla voitaisiin estää sekä syövän leviämistä että kasvua, on lääkekehitykselle tärkeä. Uusia, tätä mekanismia hyödyntäviä lääkeaineita joudutaan kuitenkin odottamaan kauan, vähintään kymmenen vuotta. Teksti: Liisa Koivula Kuva: TS-arkisto

5705X Aura Kupit A A– C, 70 – 95

Kevään uudet proteesiliivit www.anita.com

Fi_CA_Lounais_82x70_110211.indd 1

15.02.11

Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet – kaikki kodin sisustamiseen! Turku: Satakunnantie 162 Kaarina: Niemeläntie 2

Professori Johanna Ivaska kertoo, että Turun yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat nyt löytäneet mekanismin, joka voi estää sekä syöpäsolun kasvua että sen liikkumista.

SALO

0440 212 220

Liikkeestämme löytyy optikon ja silmälääkärin tutkimukset • Timo Haapala • Mohammed Al-Juhais Yliopistonkatu 25 (kävelykadulla) p.(02) 2761 234 ja Cm-Länsikeskus Markulantie 150 p.(02) 2350 895

Marianna Lammervo

www.pirssi.net

Sairasajot myös laskutuksella 

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. ........................................ 511 7000 Telefax .................................... 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma ....... 824 0618 Telefax .................................................. 824 0781

   

Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus www.turunkuntokolmio.com

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606

- veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista 



Esko Hirvinen fysioterapeutti • 0400 510 314 • esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

28 - 2011 - N:o 2

HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9 Turku

ihminen on taideteos

Kansi vedos

Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammograﬁatutkimuksissa.

✆ HAUTAU FONECT 70 × 63

Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä.

Luettelot ja

Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760.

TURUN KEL ETUKANS

23 23 23 5

Kuljetuspalvelumme Kuljetuspalvelumme päivystää vuorokauden päivystää ympäri ympäri vuorokauden Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v. www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi

JÄSENEDUT Jäsenedut ovat voimassa heti jäseneksi liittymisen jälkeen.

JULKAISUT:

• valtakunnallinen Syöpä-Cancer –lehti kuudesti vuodessa • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa • Jäsentiedote kerran vuodessa

ALENNUKSET:

• Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumaksuista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • jäsenalennusliikkeistä • turkulaisilta lääkäriasemilta

TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE:

• hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai kerta), mikäli on ollut hoidettavana syövän vuoksi sairaalassa tai poliklinikalla • syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa) • lympha-hoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa) – korvaus on haettava sen kalenterivuoden puolella, jolloin hoito on suoritettu • korvaus solunsalpaaja- ja sädehoidosta (sarjahoito) 3 € käyntikerralta • nuorille (16 – 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa • lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä

SOPEUTUMISVALMENNUS- YM. KURSSIT

• Sopeutumisvalmennus- ja virkistyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA, FORSSASSA, LOIMAALLA, UUDESSAKAUPUNGISSA JA SALOSSA:

• ajanvarauksella syöpäpotilaille varhaisen tuen klinikka, psykologin ja lakimiehen vastaanotot, neuvontaa sosiaalipalveluista sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa • kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa.

mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.ﬁ

SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN KUN SAIRASTUT

Syöpädiagnoosi aiheuttaa ahdistusta. Yhdistys tarjoaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tukea järjestämällä • ensitietokursseja • vertaistukea • arjen ystävä –toimintaa • majoituspalveluja hoitojen aikana

KUNTOUTUS

Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa sopivaa kuntoutusta ja helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Sopeutumisvalmennusta järjestetään sekä laitos- että avokuntoutuksena.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA

Maksuttomia neuvontapalveluja sekä apuvälineiden ja vertaistuen välitystä • Turussa Meri-Karinan syöpäneuvonta-asema, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 02 2657 927 ajanvaraus ja puhelinneuvonta ma – pe klo 9 – 10 ja 13 – 14 • Forssassa Solukko, Siurilankatu 28, Forssa syöpäsairaanhoitajan vastaanotto, puhelin 050 577 7339 vertaistukihenkilöiden välitys, puhelin 050 577 7338 • Loimaalla Loimaan syöpäneuvonta-asema, Loimaan aluesairaala, Vapaudenkatu 12 B, Loimaa ajanvaraus ja puhelinneuvonta ma klo 13 – 14 sekä to-pe klo 9 – 10 • Salossa Salo-Karinan palveluasema, Helsingintie 52, Salo, puhelin 02 728 1670 avoinna perjantaisin klo 10 - 12 • Uudessakaupungissa Ystäväntupa, Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin 02 844 3600 avoinna ma ja la klo 10 – 13 sekä ti – pe klo 10 – 17

TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE

• hoitopäiväkorvaus • avohoitokulujen korvaus • avustukset nuorille syöpäpotilaille ja lapsisyöpäpotilasperheille

PAIKALLISOSASTOT

Paikallisosastot Forssassa, Loimaalla, Rannikkoseudulla, Salon ja Someron alueella, Turussa ja Uudessakaupungissa järjestävät syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen paikalliseen tarpeeseen vastaavia terveyskasvatus- ja virkistystilaisuuksia sekä retkiä ja matkoja.

VERTAISRYHMÄT

VOIT LIITTYÄ JÄSENEKSI

• asiakaspalvelutoimistossamme, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku • internetsivullamme osoitteessa www.lssy.fi • puhelimitse 02 2657 913 • postittamalla alla olevan liittymislomakkeen

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € – LIITY JO TÄNÄÄN! Nimi:.................................................................................................. Lähiosoite:................................................................................................ P-toimipaikka:..................................................................................................

Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 20700 TURKU

Vertaisryhmät perustuvat osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen. Vertaistukiryhmään osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat sekä tukijoina että tuettavina. Yhdistys järjestää vertaistukiryhmiä • eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen • lapsisyöpäpotilasperheille • syöpäpotilaiden läheisille • miespuolisille syöpää sairastaville tai sairastaneille • naispuolisille syöpää sairastaville tai sairastaneille • nuorille 13 – 17-vuotiaille syöpää sairastaville tai sairastaneille • nuorille aikuisille 18 – 40-vuotiaille syöpää sairastaville tai sairastaneille • perheellisille syöpäpotilaille • rintasyöpäpotilaille • ruotsinkielisille syöpäpotilaille

TUKIHENKILÖ JA YSTÄVÄTOIMINTA

Tukihenkilöt toimivat osana potilaan ja hänen läheistensä tukiverkostoa. Yhdistys kouluttaa tukihenkilöitä, joiden roolina on olla kokemusten jakajana, kuuntelijana, keskustelijana ja rinnalla kulkijana. Lisätietoja vapaaehtoistyön koordinaattorilta, puhelin 02 2657 619.

VIRKISTYS JA LIIKUNTA

Yhdistyksen liikuntapalvelut, matkat ja retket sekä virkistyslomat ja juhlapyhien vietot tarjoavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen keinoja arjen keventämiseen ja virkistäytymiseen. Niin Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus Turun Hirvensalossa kuin paikallisosastotkin eri puolilla yhdistyksen toiminta-aluetta tarjoavat näitä virkistysmahdollisuuksia.

PALLIATIIVINEN JA SAATTOHOITO

Palliatiivista ja saattohoitoa tarjotaan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakodissa Turun Hirvensalossa. Ammattitaitoinen hoitohenkilökunta on koulutettu olemaan sekä potilaan että hänen läheistensä tukena. Myös vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat olennainen osa Karinakodin toimintaa. Läheisensä menettäneet saavat vertaistukea ohjatussa ryhmässä. Lisätietoja palveluistamme www.lssy.fi

Ilmoitusved syistä johtu

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 29

Alfainterferoni munuaissyövässä:

Tehoaa hitaasti mutta luultua paremmin Vielä 2000-luvun alussa munuaissyövän hoitoon oli olemassa kaksi lääkettä, nyt niitä on valikoimassa kahdeksan. −Munuaissyövässä voimmekin jo puhua yksilöllisesti räätälöidystä hoidosta, toteaa syöpätautien ja perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto. Hän havaitsi väitöstutkimuksessaan, että perinteinen munuaissyöpälääke, alfainterferoni, on pitkään käytettynä tehokkaampi kuin on uskottu. Alfainterferonin käyttö levinneen munuaissyövän hoidossa alkoi vähetä, kun uudet täsmälääkkeet alkoivat tulla markkinoille. Uusien valmisteiden käyttö oli alfainterferonia helpompaa, koska suurin osa niistä voidaan ottaa suun kautta, kun taas alfainterferoni on ihon alle pistettävä lääke. Minna Kankuri-Tammilehto halusi selvittää, miten interferonihoito vaikuttaisi levinneen munuaissyövän ennusteeseen, jos lääkettä käytettäisiin tavallista pidempään. Yleensä potilaat olivat saaneet interferonia alle kuusi kuukautta, mutta Kankuri-Tammilehto päätti kokeilla pitkään kestäviä, jopa 24 kuukauden alfainterferonihoitoja. Hänen tutkimusryhmäänsä otettiin 117 levinnyttä munuaisyöpää sairastavaa potilasta. Kukin potilas sai lääkettä niin suurena annoksena, kuin pystyi hyvin sitä sietämään.

Pitkä aikalisä − Tauti pysyi ennallaan 42 prosentilla potilaista ja lisäksi 17 prosentilla etäpesäkkeet pienenivät vähintään puoleen. Havaitsimme, että alfainterferonin teho saattaa tulla näkyviin hy-

vin myöhään, jopa vasta yli vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Tämä tieto oli uusi. Merkittävää Kankuri-Tammilehdon mukaan oli myös se, että hyvän hoitovasteen saaneiden potilaiden elinaika oli selvästi muita pidempi. −Ne potilaat, joilla etäpesäkkeet pienenivät puoleen tai hävisivät alfainterferonihoidon aikana kokonaan, elivät keskimäärin 52 kuukautta. Tätä voi verrata siihen, että kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden keskimääräinen elinaika oli 19 kuukautta Silloinkin, kun etäpesäkkeet pysyivät alfainterferonihoidolla ennallaan, potilaan ennuste oli valoisampi kuin ilman hoitoa. Pitkäkään alfainterferonihoito ei paranna levinnyttä munuaissyöpää, mutta se voi antaa potilaalle lisäaikaa. Seuraava tutkimusta vaativa kysymys on, mitä tuloksia saataisiin aikaan yhdistämällä interferonihoito käytössä oleviin täsmälääkkeisiin.

Herkästi leviävä Suomessa todetaan uusia munuaiskudoksen syöpiä runsaat

Munuaissyöpä • 2-3 % kaikista syövistä • noin 740 uutta tapausta vuodessa • nykyisillä hoidoilla kaikista potilaista elossa viiden vuoden kuluttua noin 60% • riskiä lisäävät tupakointi, ylipaino, rakkulamunuaistauti, verenpainetauti, trikloroetyleeni ja jotkut perinnölliset oireyhtymät 700 vuosittain. Taudin ensisijainen hoito on sairastuneen munuaisen poisto, sillä sädehoidosta tai solusalpaajista ei munuaissyövässä ole hyötyä. Munuaissyöpä lähettää kuitenkin herkästi etäpesäkkeitä, mikä tekee siitä hyvin hankalan taudin. Potilailla on usein metastaaseja jo silloin, kun tauti todetaan. Kaikista munuaissyöpätapauksista 2/3 muuttuu etäpesäkkeikseksi jossakin vaiheessa. Levinnyt munuaissyöpä on erittäin vakava sairaus. −Suuri ongelma on, ettei munuaissyöpään ole vielä hoitoa, jolla voisimme estää tätä taudin leviämistä ennen leikkausta tai leikkauksen jälkeen, Minna Kankuri-Tammilehto toteaa.

Ei kahta samanlaista Munuaissyöpäpotilaan ennustetta ja elämänlaatua voidaan kuitenkin jo nyt parantaa valitsemalla hänen syöpäänsä mahdollisimman hyvin sopiva hoito. Valinta tehdään monien eri seikkojen perusteella, joihin kuuluvat kasvaimen kudosja levinneisyysluokitus. Lääkärit ottavat harkinnoissaan huomioon potilaan muut sairaudet, aikaisem-

mat taudin hoidot ja eri lääkkeiden sivuvaikutukset. Myös potilaan omia toiveita kuullaan. Lopputulema voi olla, että kahdella näennäisesti samanlaista munuaissyöpää sairastavalla potilaalla hoitosuunnitelmat ovat erilaiset. Minna Kankuri-Tammilehto kertoo, että tutkijoiden tavoitteena on kehittää entistä tarkempia keinoja, joilla ennustaa potilaiden tautien yksilöllisiä kulkuja. Munuaissyövässä kun todennäköisesti on useita eri ennusteellisia alaryhmiä, joista kukin vaatisi omansalaisen hoidon. Kun nämä taudin alaryhmien molekyylitason erot opitaan tuntemaan, voidaan potilaille räätälöidä entistä tehokkaampia hoitoja. Kankuri-Tammilehto löysi tutkimuksissaan kolme geneettistä tekijää, joiden avulla näyttää olevan mahdollista arvioida, kuinka todennäköisesti potilaan munuaissyöpä kehittää etäpesäkkeitä. Tämänkaltainen tieto auttaa valikoimaan suuren leviämisriskin potilaat, jolloin heidät voitaisiin ottaa tiiviiseen seurantaan. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Aleksi Rajamäki

Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Minna Kankuri-Tammilehto suorittaa neurologista tutkimusta 4,5-vuotiaalle Vihtori-pojalle.

Novartis,

lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Lounais-Suomen SyĂśvĂ¤ntorjuntasanomat

30 - 2011 - N:o 2

Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys r.y., PyhĂ¤n Henrikin ekumeenisen taidekappelin kannatusyhdistys r.y. ja Turun Tuomiokirkkoseurakunta jĂ¤rjestĂ¤vĂ¤t perjantaina

16.12.2011 klo 19.00 HyvĂ¤ntekevĂ¤isyyskonsertin Turun Tuomiokirkossa

a j n e n i m l a S i t t a M u l u o j n e n i a l a suom

Konsertissa esiintyvĂ¤t professori, oopperalaulaja Matti Salminen ystĂ¤vineen. SĂ¤estyksestĂ¤ vastaa Akademiska Orkestern kapellimestari Sauli Huhtalan johdolla. Konsertin tuotto jaetaan puoliksi Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen ja PyhĂ¤n Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyvĂ¤ksi. PĂ¤Ă¤sylippuja ĂĄ 25 euroa on saatavana 15.9.2011 alkaen Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen toimistosta, ItĂ¤inen PitkĂ¤katu 30, Turku, puhelin 02 2657 913 ja PyhĂ¤n Henrikin ekumeenisesta taidekappelista, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 02 2657 777.

ERKKI TOIVASEN MUISTOKONSERTTI HELSINGIN MUSIIKKITALOLLA MAANANTAINA 19.9.2011 â&#x20AC;?TĂ¤Ă¤llĂ¤ Erkki Toivanen, Lontooâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C;sanat tulevat ensin mieleen, kun muistetaan Erkki Toivasta, pitkĂ¤aikaista Yleisradion toimittajaa ja ulkomaankirjeenvaihtajaa. HĂ¤n toimi Yleisradion Lontoon-kirjeenvaihtajana vuosina 1972 â&#x20AC;&#x201C; 1982 ja Pariisin-kirjeenvaihtajana vuoteen 1987. TĂ¤mĂ¤n jĂ¤lkeen hĂ¤n siirtyi Eurooppa-aiheiden erikoistoimittajaksi ja jĂ¤i elĂ¤kkeelle vuonna 2001. HĂ¤n menehtyi vakavaan sairauteen 21.7.2011. Erkki Toivasen ystĂ¤vĂ¤t jĂ¤rjestĂ¤vĂ¤t muistokonsertin Helsingin Musiikkitalolla maanantaina 19.9.2011 klo 19.00. Matkari Oy/Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys r.y. haluaa ottaa osaa Erkki Toivasen ystĂ¤vien jĂ¤rjestĂ¤mĂ¤Ă¤n muistokonserttiin ja jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ linja-autokuljetuksen Turusta. Konsertissa esiintyvĂ¤t Soile Isokoski, Matti Salminen, Jorma Hynninen, Jaakko Kuusisto, Antti Siirala, Marita Viitasalo ja Ilkka Paananen sekĂ¤ Marjatta LeppĂ¤nen. Konsertissa jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n lipaskerĂ¤ys Suomen SyĂśpĂ¤sĂ¤Ă¤tiĂśn toiminnan hyvĂ¤ksi. Matkaohjelma: LĂ¤htĂś klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Musiikkitalossa seurataan klo 19.00 Erkki Toivasen muistokonserttia. Konsertin jĂ¤lkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.00. Matkan hinta: jĂ¤senet 25 euroa, ei-jĂ¤senet 40 euroa Ilmoittautumiset: Matkari Oy puh. (02) 2657 913

PROTEESIASIAKAS

Suomen suurimmat

JOULUMYYJĂ&#x201E;ISET TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina 4.12.2011 klo 11-18. Tuhansia joulumielellĂ¤ liikkuvia ostajia, satoja myyjiĂ¤ Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilĂśllisiĂ¤ kĂ¤dentĂśitĂ¤, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja â&#x20AC;&#x201C; koristeita, hauskoja leluja â&#x20AC;&#x201C; melkein mitĂ¤ tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysĂ¤kĂśinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤sy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellĂ¤ ostosreissulla. MyyjĂ¤t huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin 2657 687 ja 2657 619

JĂ¤rj. Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistys r.y.

TĂ¤yden palvelun HAUTAUSTOIMISTO

A. PERTTALA ky Â?Â?

Â Â&#x2039;Â&#x2026; Â? Â&#x192; Â Â&#x152;Â?Â?Â&#x2021; Â? Â&#x17D; Â&#x2018; Â&#x2019; Â&#x152;Â?Â? Â&#x2026; Â?

Â&#x152;Â?Â? Â?Â&#x192;Â? Â&#x192;Â&#x2026;

Â Â?Â? Â? Â? Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;Â&#x201E;Â&#x2026; Â Â? Â&#x2020; Â&#x2020;Â&#x2021;Â Â?Â?

Lounais-Suomen SyĂśpĂ¤yhdistyksen Ostaessasi meiltĂ¤ Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun

Â&#x2021;ÂÂ?Â?

Â&#x2C6;Â&#x2C6; Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x160; Â&#x2030;

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

60-vuotis-

onnitteluvastaanotto keskiviikkona 14.12.2011 klo 12 â&#x20AC;&#x201C; 15 Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku Ajanvaraukset puhelin (02) 2657 602 / Arja MĂ¤kilĂ¤

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2011 - 31

Esitämme kunnioittavat onnittelumme ja jatkuvan menestyksen toivotukset vireälle 60- vuotiaalle yhteistyökumppanillemme Auran kunta

Forssan kaupunki

Jokioisten kunta

Kaarinan kaupunki

Kustavin kunta

Liedon kunta

Loimaan kaupunki

Marttilan kunta

Maskun kunta

Mynämäen kunta

Oripään kunta

Paimion kaupunki

Pyhärannan kunta

Pöytyän kunta

Raision kaupunki

Ruskon kunta

Salon kaupunki

Sauvon kunta

Someron kaupunki

Taivassalon kunta

Tarvasjoen kunta

Turun kaupunki

Uudenkaupungin kaupunki

Vehmaan kunta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

32 - 2011 - N:o 2

Liitteistä lisää luettavaa. Turun Sanomien lisäksi tarjolla on monipuolista luettavaa. TS. kertoo viikon tv-ohjelmat sekä tapahtumaja menovinkit aina keskiviikkoisin. Lauantain Extrassa on upeita juttusarjoja, mielenkiintoisia henkilöjuttuja, ristikoita sekä tietoa kirjoista, näyttelyistä ja elokuvista. Oman lisänsä tuo yli kaksikymmentä kertaa vuodessa ilmestyvä Teema sekä Talous kerran kuussa.

Tutustu! Vain 5 euroa viikossa.

Tilaa ja tutustu! 6 vk 30 euroa Etusi 10 €. Kampanjatunnus JP30

2 kk la-su -lehdet 25 euroa Etusi 8 €. Kampanjatunnus LASU25 Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Sinulla on oikeus peruuttaa tilauksesi ilmoittamalla siitä Turun Sanomien asiakaspalveluun viimeistään 14 päivän kuluessa ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Kuluttajasuojalaki 6. luku 15 §. Kustantaja: TS-Yhtymä Oy, PL 95, 20101 TURKU • Kotipaikka: Turku • Y-tunnus: 01419110 • Krek.nro: 072622.

ttilaa.ts.fi /st

SSoita (02) 269 3400 M Ma–pe 8.15–16.30 K Kerro valitsemasi tilausvvaihtoehdon kampanjatunnus.