LOUNAIS–SUOMEN
SYÖVÄNTORJUNTA
SANOMAT
LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI
1/2005 N:O 2/2009 2 /2004
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toivoo voivansa jatkaa neljännesvuosisadan jatkunutta syöpäpotilaiden kotisaattohoitotoimintaansa. Saattohoitopotilas voi olla turvallisesti kotonaan, kun hänellä on käytössään ammattitaitoista apua ja erikoistekniikoihin perustuva kivunhoito.
Kotisaattohoidon tulevaisuus riippuu nyt keräystuotoista Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitotoiminnalle katkeaa vuoden 2010 alusta. Tuki on kattanut runsaan kolmanneksen yhdistyksen kotisaattotoiminnan kuluista. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pyrkii täyttämään syntyneen rahoitusvajeen jatkossa keräystuotoilla. Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen kertoo, että RAY poistaa ensi vuoden alusta avustuksensa niiltä syöpäpotilaiden kotipalvelu- ja kriisitoimintaa tarjoavilta toimijoilta, jotka ylläpitävät saattohoitokoteja. - Niillä on kuntien kanssa sopimukset kotiin annettavan saattohoidon osuudesta ja ne nähdään palveluntuottajina. Kotiin annettavat palvelut eivät ensisijaisesti ole kansalaisjärjestötoimintaa, vaan päävastuu kotipalvelusta ja muusta kotiin annettavasta tuesta kuuluu kunnille, Tervonen toteaa. - Jaettava avustusmääräraha pienenee selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna, joten avustamisen sisältöjä ja rajapintoja muihin toimintoihin katsotaan entistä tarkemmin. Päätös koskettaa LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ohella Syöpäpotilaiden hoitokotisäätiötä Tampereella sekä Koivikkosäätiötä Hämeenlinnassa. Tervonen sanoo, että pelituottojen vähetessä vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Valtioneuvosto vahvistaa päätöksen vasta, kun vuoden 2010 toiminta-avustusten hakuprosessi on saatu päätökseen. Tervonen pitää tuen loppumista kuitenkin hyvin todennäköisenä.
Ojalan mukaan yhdistys pyrkii järjestämään puuttuvan osan rahoituksesta kokoon keräystuotoilla. Hän toivoo, että kotisaattohoidon yhteistyötä Turun kaupungin terveydenhuollon kanssa voidaan edelleen jatkaa. Turun kaupungin geriatrisen sairaanhoidon johtaja, ylilääkäri Heikki Alanko on samoilla linjoilla. Alangon mukaan kaupunki on hyötynyt oleellisesti yhdistyksen pitkäjänteisestä kotisaattohoitotoiminnasta. - Yhdistys on meille tarpeellinen yhteistyökumppani. Sen kahden-kolmen hoitajan henkilökohtainen tuntemus täydentää inhimillisesti kunnallista kotisairaanhoitoa varsinkin virka-ajan ulkopuolella, jolloin tietysti hoitajakontaktit vaihtelevat melkoisesti. Syöpäyhdistyksellä on lisäetuna oma asiaan paneutunut lääkärinsä, sekä yhteydet erikoissairaanhoitoon, Alanko sanoo.
- Turun kaupungin perusturvalautakunnan ja LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen välistä sopimusta pyritään jatkamaan vuodenvaihteen jälkeenkin. Joudumme kuitenkin todennäköisesti tämänkin asian jatkossa kilpailuttamaan direktiivien mukaan.
Pitkät perinteet kotikuolemien hoidosta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon ryhmään kuuluu kaksi täyspäiväistä hoitajaa, yksi osa-aikainen hoitaja sekä kotikäyntejä tekevä lääkäri. Ryhmä täydentää kaupungin kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaalan palveluja syöpäpotilaiden oireiden ja kivunhoidon erityisosaamisella. Ryhmä aloitti toimintansa vuonna 1984, aluksi vapaaehtoistyönä. Lähes alusta asti mukana ollut erikoissairaanhoitaja
Marja Kotiranta, ryhmän ensimmäinen kokopäivätoiminen työntekijä ja vastaava hoitaja 19 vuoden ajalta mainitsee, että hoidettavia oli toiminnan alkumetreillä vain parikymmentä. - Kesti pari vuotta ennen kuin kotisaattohoito otettiin vastaan. Kotona kuoleminen oli ihmisille vierasta, mutta ammatillistumisen myötä ja syöpälääkärien tuella asenteet lähtivät muuttumaan. Kun resursseja lisättiin, potilasmäärät monikymmenkertaistuivat saman tien, kertoo Kotiranta. Kokemuksen ja yhteistyökanavien kehittyessä pieni ryhmä on voinut laajentaa potilaskuntaansa niin, että se on viime vuosina osallistunut 150-160 potilaan palliatiiviseen eli oireita lievittävään hoitoon ja loppuvaiheen kotisaattohoitoon. - Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta koetamme varata käynteihin riittävästi aikaa, jotta potilaiden henkinen huoli ja omaisten jaksaminenkin pystyttäisiin ottamaan huomioon. Hoitovuorokausia kertyy vuoden aikana noin 6500. Se on paljon näin pienelle työryhmälle, sanoo lähihoitaja Elisa Lehtonen, joka on toiminut kotisaattohoidon ryhmässä jo kymmenen vuoden ajan. Kuva: Jarna Lindroos
Osaavissa käsissä kotisaattohoito vastaa sairaalan tasoa
Osastonylilääkäri, dosentti Kalevi Pihlajamäki Tyksin kirurgisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon klinikalta kertoo, että monet potilaat haluaisivat kuolla kotona, mutta pelkäävät esimerkiksi kovia kipuja. - Niiden hoito on nykyisin mahdollista kotona aivan yhtä
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitoryhmässä toimivat erikoissairaanhoitaja Marja Kotiranta(vas.), lähihoitaja Elisa Lehtonen, sairaanhoitaja Nina Tallavaara ja lääkäri Mira Huhtala
hyvin kuin sairaalassa, mutta hoito ei onnistu ilman riittävän usein tapahtuvaa asiansa osaavan sairaanhoitohenkilön käyntiä potilaan luona. Lisäturvaa antaa vielä se, että potilas tai hänen omaisensa voi soittaa milloin vain ongelmista samalle tutulle henkilölle, toteaa Pihlajamäki, joka on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon käytettävissä kivunhoidon erikoistekniikoita koskevissa kysymyksissä. - On helppo laskea, paljonko syntyy säästöä siitä, että näin turvallisesti kotona hoidettu potilas ei sido sairaalan kallista vuodepaikkaa. Potilaan elämänlaadun parantumiselle sen sijaan on mahdoton asettaa mitään hintaa, Pihlajamäki pohtii. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pystyy vastaamaan kotisaattohoitopotilaitten tarpeisiin myös öisin, sillä päivystystapauksille on varattu hoitopaikka saattohoitokoti Karinakodista. - Harvalla kilpailijalla on mahdollisuutta tarjota kotihoidossa oleville saattohoitopotilaille vastaavaa, Kari Ojala huomauttaa. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Vesa-Matti Väärä
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoito pähkinänkuoressa • Hoito käsittää palliatiivisen eli oireenmukaisen ja saattohoidon potilailla, joiden parantavat syöpähoidot on lopetettu. Palliatiivinen hoito kohdistuu etenevän taudin aiheuttamiin fyysisiin, psyykkisiin ja henkisiin tarpeisiin, jotta potilas pystyy elämään sairaudestaan huolimatta. Saattohoidossa valmistaudutaan kohtaamaan lähestyvä kuolema
Yhteistyölle kaupungin kanssa toivotaan jatkoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on saanut Raha-automaattiyhdistyksen tukea syöpäpotilaiden kotihoito- ja kriisipalvelutoimintaan vuodesta 1988 saakka. Avustuksen lakkaaminen merkitsee sitä, että kotisaattohoidon vuotuisesta rahoituksesta katoaa 74 000 euroa. Lopun yhdistys on kattanut puoliksi Turun kaupungin kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari
Kotiranta ja Lehtonen kertovat, että ryhmän ympärille on kehittynyt vuosien saatossa tehokas ja laaja yhteistyöverkosto. Ryhmän tukena on Tyksin anestesiaylilääkäri sekä sairaalan anestesiayksikön erikoislääkäreiden konsultaatiopalvelut tarpeen mukaan. Yhteistyötä tehdään paljon myös Tyksin syöpätautien osastojen ja palliatiivisen poliklinikan kanssa. Lisäksi joukko vapaaehtoistukihenkilöitä on koulutettu saattohoitoryhmän tueksi. - Olemme kehittäneet ajan myötä toimivan ja ammattitaitoisen yhteistyöjärjestelmän. Olisi sääli potilaiden kannalta, jos näin selkeä ja potilaalle maksuton systeemi jouduttaisiin lakkauttamaan, Kotiranta toteaa.
• Potilaat ovat pääosin turkulaisia syöpäpotilaita, mutta myös ympäristökunnista on jonkin verran potilaita • Valtaosa potilaista on syntynyt vuosina 1920-1949
• Enemmistö hoitoon lähetettävistä tulee Tyksin syöpätautien osastojen, syöpätautien poliklinikan ja palliatiivisen poliklinikan lähettäminä. Myös Tyksin muut osastot, ja esimerkiksi Turun kaupunginsairaalan osastot ja kotisairaanhoito lähettävät potilaita kotihoitoon. • Osa potilaista hakeutuu hoitoon itse tai omaisten aloitteesta • Läheisensä menettäneille omaisille tarjotaan vuodessa kaksi tukikurssia •Kotisaattohoito on ollut tähän saakka potilaille maksuton