LOUNAIS–SUOMEN
SYÖVÄNTORJUNTA
SANOMAT
2/2007 1/2005 N:O 2 /2004
LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI
Hoitotahto helpottaa lopun ajan hoitoa Hoitotahdossa eli hoitotestamentissa rajataan elämän loppuvaiheen hoidot. Omaisille hoitotahto voi olla suuri helpotus. Silloin heidän ei tarvitse kantaa vastuuta, tulisiko omaiselle antaa raskaita hoitoja silloin kun elämän loppu on jo lähellä. Silloin kun elämänvoimasi ovat vähäiset, sairaus kuihduttanut ja kivut sietämättömät, sallisitko sydämen käynnistämisen sydänpysähdyksen jälkeen? Haluaisitko letkuruokintaa päivästä toiseen, jos elinaika on muutenkin pian päättymässä? Viimeistään silloin, kun läheinen sairastuu vakavasti, herää ajatus siitä, kuinka pitkälle hoitoja tulisi jatkaa. Asiaa ei ole helppoa kuvitella, saati puhua tai tehdä hoitotahto. Miten ihmeessä osaisi hoitotahdossaan ennakoida elämänsä loppuvaiheen tilanteita ja päättää, mitä haluaa? ”Hoitotahdossa ilmaistaan tahto, miten kuolevaan suhtaudutaan silloin kun hän ei itse enää pysty tekemään päätöksiä. Se tarkoittaa hoitojen rajaamista”, arkkiatri Risto Pelkonen sanoo. Elämänsä loppua lähestyvistä tekee hoitotahdon vain noin 10 prosenttia, vaikka lähes kaikki meistä kuolee laitoksessa ja erilaisten hoitotoimenpiteiden kohteena, joilla elämäämme voidaan pidentää tai lyhentää ja kuolemaan lykätä tai jouduttaa. Näihin asioihin voi osin hoitotahdollaan vaikuttaa. Hoitotahdon voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Se voi olla vapaamuotoinen selvitys omista toiveistaan tai valmiiksi painettu lomake täytettynä ja läheisten todistajien allekirjoittamana.
Helpottaa omaisten tehtävää Hoitotahto helpottaa myös omaisten tehtävää, sillä kun sairas ei jaksa tai pysty enää itse ilmaisemaan toiveitaan, siirtyy päätöksen tekeminen hoidosta omaisille. Päätös olla elvyttämättä, on raskas ja saattaa vaivata omaisia, mikäli he eivät tiedä, mitä jo puhumaan kykenemätön sairas omainen itse olisi halunnut. Harva toivoo edes elämänsä viimeisellä lehdellä, että elintoimintoja olisi pidettävä yllä kaikin mahdollisin keinoin. ”Kuolevalle viimeiset ajat ovat enemmän henkinen kuin ruumiillinen prosessi, eikä moni edes pelkää kuolemaa itsessään, vaan sitä, joutuuko ennen kuolemistaan arvottomaan tilaan. Pelko siitä, että jää avuttomana toisten hoidettavaksi” , arkkiatri Risto Pelkonen täsmentää. Kun tehottomaksi osoittautunut sairautta parantava hoito lopetetaan, moni saattaa pelätä, että kaikki muukin hoito lo-
Arkkiatri Risto Pelkonen suosittelee keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen hoitotahdon tekemistä. petetaan. Näin ei tietenkään ole. Hoitoa annetaan niin kauan kun on elämää. Oireen mukainen hoito on aktiivista hoitoa, kipujen ja kärsimysten lievitystä, henkistä ja hengellistä tukea. Arkkiatri korostaa, ettei kuolema ole hyvä tai pahaasia, eikä hoitotahdossa edes ole kyse kuolemasta, vaan elämän viimeisimmistä hetkistä ja niiden laadusta. Nykyisin on yhä enemmän epätyypillisiä perheitä ja sinkkuja tai lapset asuvat eripuolilla maailmaa. Ei siis ole enää itsestään selvää, että kuolevan lähellä olisi ketään tai kuka on omainen. Potilasta ei saisi koskaan jättää yksin, vaan näistä asioista tulisi keskustella ja hoitosuunnitelmaa tehdessä mukana pitäisi olla mieluiten koko hoitava henkilökunta. Nämä ovat hyvin vaikeita asioita ja lääkärin tulisi olla kokenut, vakituinen lääkäri, eikä mikään keikkailija.” Lakiin tulisi kirjoittaa, että sairaalassa on aina tiedettävä, kuka on hoidettavan omainen. Nykyisin ei aina tiedetä” , Risto Pelkonen toteaa.
Sedaatio eri asia kuin eutanasia Hoitotahtoon voi myös kirjata esimerkiksi sen, hyväksyykö vai kieltääkö sedaation. Sedaatiossa alennetaan tietoisuutta lääkkeillä niin, että sietämätön ja hallitsematon kärsimys vähenisi. Sedaatio voi olla lievää, jolloin se tekee olon tokkuraiseksi ja vahvimmillaan tajuttomuustilan. Vahva sedaatio asettuu jo lähelle Suomessa laitonta eutanasiaa eli armokuolemaa, mutta sedaation tarkotuksena ei ole koskaan hengenvieminen, vaan tajuttomuustila. ”Eutanasiassa puolestaan surmataan ihminen tieten tahtoen. Toisen surmaaminen ei ole lääkärin työtä ja vastoin lääkintäeettistä elämän kunnioittamisen periaatetta. Elämän kunnioittamisen periaate ei ole kuitenkaan ehdoton, sillä luopuminen parantamiseen tähtäävästä hoidosta jouduttaa kuolemaa. Eettisissä periaatteissa ei ole koskaan ehdottomia totuuksia, sillä niihin sisältyy usein keskinäisiä ristiriitoja” , Risto Pelkonen pohtii. Raja eutanasian ja parantamiseen tähtäävän hoidon lopettamisenkaan välillä ei ole
aina selvä. Erona on, että eutanasiatapauksessa lääkäri surmaa potilaan, toisessa taas kuolema johtuu sairaudesta. Eutanasia on Suomessa laitonta, mutta itsemurhan avustaminen ei ole rikos.
Mielensä saa muuttaa Entä, jos olosuhteet ovatkin erilaiset kuin hoitotahdossa on oletettu, eikä tiedetä, mitä potilas tahtoo? ”Silloin lääkärin on pohdittava omaisten kanssa, mikä on potilaan kannalta parasta, mutta päätökseen eivät taloudelliset syyt saa koskaan vaikuttaa” , arkkiatri Risto Pelkonen sanoo. Vaikka olisi miettinyt tarkoin loppuhetkiinsä liittyvät asiat, saattavat ajatukset muuttua ja siihen on myös oikeus. ”Eräässä kyselyssä selvisi, että yli 80-vuotiaista laitoshoidossa olevista potilaista suurin osa halusi itselleen mieluummin yhden elinvuoden lisää sen hetkisessä tilassa kuin kuukauden oireetonta hyvää elämää.” ”Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mikä on toisen ihmisen hyvää elämää. Me kuvittelemme niin paljon toisen puolesta, muitta tiedämme niin vä-
hän. Juuri sen vuoksi potilaan kuunteleminen on hoidon lähtökohta. Hoito on yhteistyötä. ”
ka tekevät hoitotahdon, arkkiatri muistuttaa tekemään myös elinluovutustestamentin.
Nuoren vaikea kuvitella
Arkkiatri ei kuitenkaan tee itselleen hoitotahtoa
Kun terve nuori tekee hoitotahdon, hän ei voi lainkaan ennustaa, missä tilanteessa hoitotahto olisi tarpeellinen. Terveelle nuorelle kuolema on vielä kovin kaukainen asia, mutta vakavasti sairaalle on varmasti helpompaa päättää hoitotahdon sisällöstä. Vaarallisten lajien harrastaja saattaa joutua todennäköisemmin onnettomuuksiin, mutta on myös paljon yllättäen vakavaan sairauteen sairastuneita nuoria. Asiaan vaikuttaa myös se, että terveen nuoren voi olla vaikea hyväksyä elämä vammautuneena. Siksi moni nuori saattaa ajatella ettei siinä tilanteessa suostu elämää ylläpitäviin hoitoihin lainkaan. Ehkäpä juuri siksi nuorten näyttää olevan vanhoja ihmisiä helpompaa hyväksyä eutanasia. Koska terveen nuoren ihmisen ajatukset kuolinhoidosta saattavat hyvinkin muuttua pitkä elämän aikana, hoitotestamentti on hyvä aika ajoin päivittää. Terveitä nuoria, jot-
”Minulla on järkevät omaiset ja läheiset sekä täydellinen luottamus hoitohenkilökuntaan. Mutta kyllä minä suosittelen hoitotahdon tekemistä muille, sillä se helpottaa hoitopäätöksiä. Nämä ongelmat ovatkin yleensä lääkärin ja omaisten välisiä, eivätkä potilaan ja lääkärin välisiä. Kun potilas on huonossa kunnossa siirtyy vastuu hoitolinjoista omaisille. Se on suuri vastuu. ” Hoitotahtolomakkeita löytyy internetistä monenlaisia: http://www.hus.fi/default.asp? path=1,32,818,1732,2841 http://exitus.fi/hoitotahto.html http://www.stakes.fi/FI/Palvelut/lomakkeet/htestamentti.htm Teksti ja kuva: Teija Riikola