LOUNAIS–SUOMEN
SYÖVÄNTORJUNTA
SANOMAT
LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI
1/2005 N:O 1/2012 2 /2004
Seppo Pyrhönen seurantojen harvenemisesta:
Pakkovalinta uusien potilaiden hyväksi
Seppo Pyrhönen kertoo, että TYKS:n syöpäklinikan lääkärit ovat uupumassa työtaakkansa alle. Lääkäreitä on jo joutunut pitkille sairaslomille työn aiheuttaman liikarasituksen vuoksi. −Aluesairalaat tekevät jo niin paljon syöpähoitoja kuin ne voivat, lisäystä voisi enää ajatella ehkä Salossa, mutta silloin sinne tarvittaisiin lisää henkilökuntaa, Seppo Pyrhönen pohtii.
Jotta uudet syöpäpotilaat saadaan nopeasti hoitoon Turun yliopistollisen keskussairaalaan, syöpätautien klinikan on pakko tinkiä vanhojen potilaiden seurantakäynneistä. Ellei näin tehdä, aika syöpäleikkauksesta lääke- ja sädehoitojen aloittamiseen venyy liikaa. Pahimmillaan viive näkyy uuden potilaan huonontuneena ennusteena, tiivistää klinikan ylilääkäri, professori Seppo Pyrhönen. Seppo Pyrhönen kiistää jyrkästi, että TYKS:n syöpäklinikka olisi lopettamassa syöpäpotilaiden seurantoja. Hän tähdentää, että kyse on seurantojen harventamisesta. −Kun potilas on saanut meillä hoidon, emme enää anna hänelle automaattisesti seuranta-aikaa. Kerromme silti noin kuukauden tarkkuudella, milloin hänet todennäköisesti kutsutaan seurantakäynnille. Käyntiväleihin vaikuttaa syöpätapauksen vakavuus, eli vaikeimmissa syöpätyypeissä seurantoja on tiheämpään. Esimerkiksi rintasyövässä seurantakutsu voi tulla vasta vuodenkin päästä, jos tauti on hyvällä tolalla, ja hoito jo voiton puolella. Kutsu ei välttämättä aina käy lääkärin luo, vaan hoitajan vastaanotolle.
Liian pitkä jonotusaika Enempään syöpäklinikka ei pysty, koska sillä on liian vähän henkilökuntaa potilasmäärään nähden. Puute on johtanut siihen, että syöpäleikkauksen jälkeen potilas voi joutua odottamaan puolitoista kuukautta ennen kuin hänen lääkehoitonsa alkaa. Vielä pahempi tilanne on sädehoidossa, jonne syöpäpotilaat joutuvat vielä viime vuoden lopulla jonottamaan 2-3 kuukautta. Suositusten mukaan liitännäishoitojen pitäisi alkaa neljä viikon sisällä leikkauksesta. Pyrhösestä onkin ironista, että elintärkeässä asiassa voi vedota vain suositukseen. Hoitotakuulaki ei nimittäin koske kiireellisiä hoitoja.
−Näin pitkät jonotusajat syövän liitännäishoitoihin kuin meillä on, huonontavat potilaan ennustetta, Pyrhönen toteaa. Tilanteen korjaisi ensi alkuun 4-5 uutta syöpälääkärin virkaa, Seppo Pyrhönen kertoo. Niitä TYKS:n syöpäklinikka ei ole saanut. Siksi klinikalla on päätetty keskittyä uu-
sin potilaiden hoidon nopeuttamiseen ja seurata ”vanhoja” harvemmin. Valinnalle on lääketieteellisiä perusteita. −Meillä on vain vähän näyttöä siitä, että seuranta parantaisi syöpäpotilaan ennustetta tai pidentäisi hänen elinaikaansa. Sen sijaan tiedämme, että oikea-aikainen hoitoon pääsy pa-
Mistä näitä potilaita oikein tulee? Syöpäpotilaita tulee koko ajan lisää, koska suuret ikäluokat ovat saavuttaneet syöpä-iän. Suomen syöpärekisterin mukaan uusien syöpätapauksia on viime vuosina tullut ilmi 2-3 prosenttia enemmän aina edellisvuoteen verrattuna. Tahti myös jatkuu samana vielä pitkään. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 2020 uusia syöpiä todetaan ehkä jopa 34 000, kun vastaava luku on nyt vielä runsaassa 28 000:ssa. Yhä vuolaammaksi muuttuvan potilasvirran syynä on myös hyvä hoito. Syöpäpotilaat saavat vaativampia hoitoja kuin koskaan ja elävät siksi myös pidempään kuin heidän kohtalotoverinsa vielä vuosikymmen
sitten. Uusin, vaativana pidetty hoito merkitsee usein entistä hoitoa monimutkaisempaa ja pidempää menettelyä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että syöpäpotilas viipyy klinikalla suonen sisäisessä lääkehoidossa useita tunteja. Parantuneiden hoitotulosten ansiosta levinnyttäkin syöpää sairastavat potilaat voivat olla sairaalassa aktiivihoidossa useita vuosia. Esimerkiksi levinnyttä suolistosyöpää sairastava eli aiemmin solunsalpaajahoidon turvin noin vuoden. Nykyisillä lääkkeillä hän saattaa elää kahdesta kolmeen vuotta, joskus jopa viisi vuotta. Koko sen ajan hän on lääkärin hoidossa.
rantaa selvästi potilaan mahdollisuuksia selvitä sairaudestaan. Syöpäklinikalla tiedetään, että osa potilaista huolestuu ja ahdistuu, jos heidät lähetetään sairaalasta kotiin, ja pyydetään odottamaan seurantakutsua, joka tulee joskus. −Potilaille terveiseni ovat, että meidän henkilökuntamme
tekee kyllä parhaansa, jotta kaikki saisivat hyvän hoidon. Jos seurankäyntiä kotona odotellessa ilmaantuu oireita, jotka huolestuttavat potilasta, hänen voi aina ottaa yhteyttä meihin. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto
Ei uusia virkoja tänä vuonna TYKS:n syöpäklinikka ei saa tänä vuonna uusia lääkärinvirkoja, koska niitä ei ole syöpäklinikan budjetissa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja OlliPekka Lehtonen. – Nyt eletään tätä vuotta ja vuoden 2012 talousarvion mukaan. Syöpäklinikkaan koskeneet budjettileikkaukset on siinä peruttu niin, että klinikalla voidaan hoitaa potilaita samalla tavalla kuin syksyllä 2011. Lehtonen huomautti, että syöpäklinikalla voidaan kuluvan vuoden aikana käyttää yhtä ”ylimääräistä” lääkäriä. Tämän takia jotkut muut klinikat ovat joutuneet hieman kärsimään, Lehtonen sanoi. –Pakottavissa tilanteissa voidaan talousarviovuoden
aikanakin menetellä samalla tavalla ja käyttää toisten klinikoiden voimavaroja. Lehtonen ei ottanut kantaa siihen, kärsiikö syöpäklinikka hänen mielestään resurssipulasta vai ei. Hän totesi, että sairaanhoidossa syntyy jatkuvasti uusia tarpeita, mutta rajat on asetettava johonkin. – Syöpä tosin on sairausryhmä, jossa tulee kokoa ajan uusia potilaita väestörakenteemme vuosi, Lehtonen myönsi. Lehtonen totesi myös, että viime syksynä esiin pulpahtaneet vertailutiedot TYKS:n syövänhoidon kalleudesta ja tehottomuudesta olivat väärinkäsitys. – Professori Seppo Pyrhösellä oli perusteltu syy esittää asiaan toinen tulkinta, hän muotoili