Keski-Suomen YrittäjäSanomat by Raija Hakkarainen

Keski-Suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

Uutiset. Raha. Debatti. Yrittäjyys on muotia. Jäsenyrittäjät. Nuoret Stagella. keski-suomen

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 4/2012

Kasvu nousi kaivosta Uutiset: Keski-Suomesta kaksi varapuheenjohtajaa. Raha: Yritysrahoittajat arvioivat näkymiä.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Hyödynnä pilvipalveluita viisaasti! midare auttaa sinua siirtymään kustannustehokkaisiin pilvipalveluihin hallitusti ja turvallisesti.

tarjoamme räätälöidyt Google Apps for Business -viestintäratkaisut

Avaimet käteen -toimitus!

€/kk/käyttäjä*

* Esimerkkihinta Google Apps for Business -palvelusta toimitettuna 8 hengen yritykseen 24 kk:n sopimuksella. Hinta alv. 0 %.

Kysy yrityKseLLesi räätäLöity tArJous | YritYsmYYnti, Puh. 020 792 4401

uutuus!

etäyhteyden avaimet Midaresta. tosiboxin avulla pääset yrityksesi lähiverkkoon turvallisesti ilman erillisiä ohjelmistoja. Voit esimerkiksi hallita kotoa toimiston laitteita, kuten tietokoneita ja palvelimia. • Helppo ja turvallinen käyttää • USB-tikku kiinni koneeseen ja etäyhteys on valmis! • Ei kuukausi- tai lisenssimaksuja • Avaimet käteen -toimitus Kysy Lisää MonipuoLisistA yritysrAtKAisuistAMMe! | YritYsmYYnti, yritysmyynti@midare.fi

Ahjokatu 12, Jyväskylä Ma–pe 9–17 (myymälä, huolto) La 10–15 (myymälä).

Viestinnän moniosaaja

www.midare.fi

jäsenlehti 4/2012

Tähän joukkoo n Lii

keski-suomen

ttyminen osoittee yrittajat.fi /keskisuossa mi

Kehity ja kasva! Joskus voi olla vaikea jälkikäteen sanoa tuliko ensin kasvu ja sitten kehitys vai toisin päin.

rittäjänä kehittyminen ja yrityksenä kasvaminen kulkevat usein käsi kädessä. Olemme haastatelleet runsaan määrän erilaisia yrittäjäpersoonia joilla on erikokoista ja -laajuista yritystoimintaa. Kun kysymme kehittymisen ja kasvun haasteista saamme heiltä erilaisista mittareista riippumatta yllättävän samanlaisia vastauksia. Yrittäminen ja yritystoiminta ovat mitä suuressa määrin hyvin inhimillistä ja ihmisläheistä toimintaa. Yrittäjyydessä ja yritystoiminnassa kehittymiseen ja kasvamiseen liittyy hyvin usein myös toimintojen säilyttäminen, ylläpitäminen, sopeuttaminen ja varautuminen. Joukosta erilaisia syitä suhdanteissa, markkinoissa tai tuotekehityksessä johtuen.

Kasvu ei ole itsestäänselvyys, vaikka kuinka kehittyisi ja kehittäisi. Nuorten yrittäjien kokemus ja näkemys yrittäjyydestä lähestyvät kovaa vauhtia konkariyrittäjien tarinoita. Joillakin aloilla on ollut mahdollisuuksia rauhassa kasvaa ja kehittyä yrittäjäksi vaikkapa per-

Päätoimittaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho puh. 010 425 9202 sähköposti: tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi

Aiheita: UUTISET 4 | Kasvu löytyi kaivosta 5 | Mitä on Kake-raha? 7 | Yrittäjävoimaa valtuustoihin

heessä vanhempien ja sisarusten rinnalla. Osaamista ja vastuita on parhaassa tapauksessa voitu siirtää pikkuhiljaa suunnitellen. Yhä useammin yrittäjiksi lähdetään suoraan myös koulun penkiltä tai vaihdetaan yrittäjäksi johdetusta palkkatyöstä. Käytännön yrittämisessä tulee eteen useita kiperiä kysymyksiä, joihin ei ole oppikirjavastausta. Erilaiset yrittäjät tarvitsevatkin kehittymiseen ja kasvuun monipuolisia tukiverkkoja. Myös kaikille yhteisiä TUULI KIRSIKKA teemoja kehittämisessä PIRTTIAHO päätoimittaja ja kasvussa on riittämiin. Ajan henkistä onkin myös yhdessä oppiminen, yhdessä luominen, joukkoistaminen. Erilaisten kokemusten vaihtaminen ja vertaisoppiminen saakin koulutuksista yrittäjiltä parhaat arviot. Ensi vuonna satsaamme yhä enemmän yhteisöllisiin kohtaamisiin ja yhdessä oppimiseen. Myös onnistumisia ja yrittäjyyden kohokohtia halutaan jakaa.

Yrittäjyys on nyt muotia. Se on varma asia. Ja kestävää sellaista. Upeaa maakunnallista yrittäjyyttämme juhlimme samalla teemalla lauantaina 26.1. Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa. Muista ilmoittautua mukaan!

RAHA 8 | Varaudu kysynnän vaihteluun 11 | SijoittajaT valppaina

DEDATTI 12 | Kehittyykö kouluttautumalla

YRITTÄJYYS ON MUOTIA 14 | Maakunnan upein juhla 15 | Kone ei korvaa käsiä

HENKILÖ 17 | Rohkea keksii

NUORET 20 | Nuoret yrittäjät Stagella

uutiset 23 | Millainen on yrittäjyysyhteiskunta

Jari-Pekka Koponen

Millainen on yrittäjyysyhteiskunta? Olemme halunneet nostaa esiin avoimen keskustelun siitä, millainen on yrittäjyysyhteiskunta.

Kolumni JARI-PEKKA KOPONEN on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

”

Ratkaisu yhteis kuntamme moniin haasteisiin löytyy yrittäjyydestä.

Olemme saaneet kymmeniä eri vastauksia tuohon tärkeään kysymykseen. Ensi vuoden aikana tulemme lanseeraamaan yrittäjien ja haasteen vastaan ottavien kumppaneidenkin ajatuksia siitä, millainen on yrittäjyysyhteiskunta. Tällä viikolla lehden viimeisellä sivulla yrittäjä Jouko Mustalampi arvioi asiaa omasta kokemuksestaan. Ensi viikolla kuulemme näkemykset varapuheenjohtaja Perttu Hietaselta. Minun yrittäjyysyhteiskunnassani yrittäjyyden yleinen arvostus on korkealla, erityisesti nuorilla. Arvostuksen

lisäksi nuorten yrittäjyyshalukkuus on yrittäjyysyhteiskunnassa suuri. Omassa aluejärjestössäni nuorten yrittäjien aktiivisuus ja yrittäjyyden asioihin vaikuttaminen on hyvällä tasolla. Mutta tarvitsemme yrittäjyyteen innostumista yhä nuorempana ja yhä enemmän, joka alalla. Olen kuullut kertomuksia siitä, kuinka koulujärjestelmässämme ei henkisestikään tueta mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi tai yrittäjämäisesti töihin. Työelämän, yritysten ja koulujen yhteistyö on saatava toimimaan mutkattomammin. Suomen Yrittäjät on ollut aloitteellinen puheenjohtaja Mikko Simolinnan johdolla mm. nuorten oppisopimusopis-

kelun uudistamisesta. Yhdyn Simolinnan näkemyksiin, että nuorten on päästävä kouluttautumaan työpaikkoihin nimenomaan opiskelijoina, osana opiskelua. Huolimatta mistä tahansa järjestelmistä on myös yksilöillä oltava suurempi oma vastuu kannusteista, joustavuudesta ja lopulta työllistymisestä sekä osaamisen kehittämisestä ja ylläpidosta. Sekä opettajien että opiskelijoiden puolelta. Muistetaan rummuttaa, että uudet työpaikat syntyvät pieniin pk-yrityksiin. Tämä tieto ei vanhene kovin nopeasti. Ensi vuonna rakennamme yhä vahvemmin järjestössämme yrittäjyysyhteiskuntaa, sillä yrittäjyys kasvattaa Suomea!

uutiset

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

”Uutta liiketoimintaa haetaan urakoinnista. Tarkoitus on, että otamme kokonaisvastuun asiakkaan projekteista niillä alueilla, joille toimitamme laitteita ja tarvikkeita.” Jarmo Larkio

Keuruun PA-VE

Kasvu löytyi kaivosta Keuruulainen Pa-Ve, Palo- ja Vesitekniikka Oy on oiva esimerkki onnistuneesta omistajanvaihdoksesta ja sitä seuranneesta kasvusta. Jarmo Larkio ja Reijo Areva ostivat vuonna 1984 perustetun yrityksen vuonna 2005 edellisen yrittäjän sairastuttua. Tasaisesti toimineelle, terveelle yritykselle lähdettiin etsimään kasvumahdollisuuksia ja löytyihän niitä. Vesihuollon sektorilla on vielä paljon uutta rakennettavaa ja vanhan verkostokannan saneerausta. kari RUUSKA, teksti ja kuvat

a-Ve Oy valmistaa muun muassa komponenttikaivoja kunnille, vesihuoltolaitoksille, rakennuskohteisiin ja myös yksityiseen tarpeeseen rakennusliikkeiden kautta. Kaivotuotannon lisäksi tuotteisiin kuuluvat mm. kastelu- ja palopostit. Koko valmistuksesta vastaa yritys itse. Ennen yrityskauppaa Pa-Ve Oy teki neljän työntekijän voimin itseankkuroituvia kaivoja ja noin 400 000 euron liikevaihtoa. Vuoden 2005 jälkeen yritys on muuttanut uusiin tiloihin, hakenut ja rakentanut uusia tuotantolinjoja. Alkuvuodet liikevaihto kasvoi jopa 100 % vuosivauhdilla, viime vuosina kasvu on vakiintunut 20 %:n tasolle, jota toimitusjohtaja Jarmo Larkio pitää toiminnan laatuun nähden sopivana. Tänä päivänä likevaihto on noin 3 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 15. Kolmen vuoden päästä on tarkoitus päästä viiteen miljoonaan. – Henkilöstömäärä kasvaa liikevaihdon suhteessa. Käsiä tarvitaan lisää. Olemme olleen mukana muun muassa puolustusvoimilta vapautuvan henkilöstön rekrytointitapahtumissa.

ROTAATIOVALU saatiin omiin tiloihin laajennuksen myötä. Valuasemasta tuotteita purkamassa Joni Collin ja Arto Mikkola. Jarmo Larkio uskoo, että tälle laitteelle saadaan myös alihankintatöitä.

jäsenlehti 4/2012

OVATKO YHTEYSTIETOSI AJAN TASALLA? Hyvä jäsenemme! Varmistathan, että meillä on rekisterissä oikeat yhteystietosi, koska tiedotamme ajankohtaisista asioista ja tapahtumista pääasiassa sähköpostilla. Helpoimmin päivität tietosi osoitteessa www.yrittajat.fi/keskisuomi > Käytä hyödyksesi > Päivitä jäsentietosi. Kirjaudu Y-tunnuksella ja jäsennumerolla. Voit myös ilmoittaa muuttuneet tietosi sähköpostilla ksy@yrittajat.fi

Kuntasektorin murros tuo mahdollisuuksia. Jarmo Larkio näkee

Jarmo Larkio tunnustaa, että tänä vuonna talouden epävarmuus on vaikuttanut myös kasvuvauhtiin. – Osa päättyvän budjettivuoden hankkeita (noin 600 000 euron arvosta) on siirtynyt vuodenvaihteen yli. Me teemme paljon töitä esimerkiksi kunnille ja kuntien talous näkyy laskutuksessa. Liikevaihtoa pitäisikin tarkastella useamman vuoden jaksoissa, eikä vuosittain, puhumattakaan kvartaaleittain, Larkio aprikoi.

Keulink tärkeä kumppani. Jarmo Larkio antaa täyden tunnustuksen yritysten kasvun tukemisesta julkisille kehittämis- ja tukiorganisaatioille. Tekes, ELY-keskus ja erityisesti alueellinen kehittämisyhtiö Keulink ovat olleet merkittäviä vaikuttajia Pa-Ve Oy:n kasvuhistoriassa. – Yrityskaupan jälkeen totesimme, että tarvitsemme tuotantoon uudet, nykyaikaiset tilat. Keulink rakensi meille hallin ja pääsimme muuttamaan vuonna 2007. Pari vuotta myöhemmin tarvitsimme 1200 neliötä lisää tilaa rotaatiovalutuotantoa varten: laajennus valmistui 2010 ja saimme merkittävän osan tuotannosta alihankkijalta omaan valmistukseen. Viimeisimpänä sysäyksenä julkisesta tuesta on Jykesin myöntämä kake-raha, joka on käytetty yrityksen business-prosessien kehittämiseen. Uusi kattava toimintajärjestelmä on materiaalinhallintaosuutta vaille valmis. Sitä tukee myyntistrategia, jota toteuttamaan on marraskuussa palkattu myyntiinsinööri. – Viime vuodet olemme vain kasvaneet, markkinointi on jäänyt takaalalle. Nyt on sen aika, Larkio sanoo

”Alkuvuodet liikevaihto kasvoi jopa 100 % vuosivauhdilla. Viime vuosina kasvu on vakiintunut 20 %:n tasolle.” Toimitusjohtaja Jarmo Larkio

kuntarakenneuudistuksessa mahdollisuuksia myös Pa-Ve Oy:n näkökulmasta. – Kun vaikkapa neljä kuntaa yhdistyy myös kunnallistekniikkaan haetaan synergiaa: neljän vesilaitoksen sijasta jääkin yksi isompi, väliin tarvitaan verkostoa, pumppaamoja, uusia kaivoja jne. Näihin projekteihin PA-VElla on tarjota muun muassa lasikuituvalmisteinen paineenkorotusasema. Larkio korostaa myös sitä, että monet vesivekostot on rakennettu 50-60 -luvuilla ja ovat uusimisen tarpeessa. Niihin on pakko investoida taloustilanteesta riippumatta. Uutta liiketoimintaa haetaan myös urakoinnista. Tähän saakka pelkästään valmistukseen keskittynyt yritys on aloittanut tutulla toimialalla urakoinnin ja tarjoaa asiakkailleen kotimaassa vesihuoltotuotteiden lisäksi niiden asennusta. Työntekijöitä Keuruun seudulta sekä valmistus- että asennustoimintaan on toitaiseksi löytynyt. – Tavoitteena on, että otamme kokonaisvastuun asiakkaidemme projekteista, vähän KVR-urakoinnin tapaan, Larkio sanoo. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Jarmo Larkio toimi työ- ja projektipäällikkönä YIT:n ulkomaan rakennusprojekteissa ja KVR -urakointitapa tuli tutuksi. Kuntien lisäksi Pa-Ve Oy:n merkittäviä kumppaneita ovat lvi-alan tukkuliikkeet, esimerkiksi Meltex, Onninen, Ahlsell tai LVI-Dahl. Valtaosa markkinoista on kotimaassa. Suoraa vientiä on Norjaan, rakennushankkeiden kautta tuotteitä menee myös Afrikkaan ja ItäEurooppaan (Latvia).

esa lintula toimitusjohtaja, Keulink Oy

Kasvukumppanina Keulink Keulinkin hallinnoiman Keuruun seudun kasvuohjelman tavoitteena 300 uutta työpaikkaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kasvuohjelman alkaessa ei ollut tietoa varuskunnan lakkauttamisesta, joten alkuperäiseen tavoitteeseen pääsemiseksi työpaikkoja tarvitaankin tuplasti enemmän. Sen vuoksi ohjelman takarajaa on siirretty vuodesta 2014 vuoteen 2015. Keulink Oy:n kasvuohjelmaan tähän mennessä mukaan tulleet yritykset ovat ilmoittaneet yli 30 miljoonan euron tila- ja koneinvestointitarpeista, joiden turvin syntyisi 177 uutta työpaikkaa. Ensimmäisten investoijien joukossa oli Keuruun Yrittäjien puheenjohtaja Tapani Paasu, joka investoi digipainotekniikkaan noin puoli miljoonaa. Kasvuhakuisia yrityksiä on kaikki-

aan 45, joista 12 on jo saanut kehittämistukea investointeihin ja työllistämiseen. Suoraan toimitusjohtaja Esa Lintulan vastuulla on seitsemän isoa yritystä, joista toimitusjohtaja mainitsee Varissaaren ja HT-teknologiayritykset. Kasvuohjelman turvin ja myös uuden palkattavan kehitysjohtajan voimin on tarkoitus saada seutukunnalle uusia yrityksiä, mutta samalla turvata olemassaolevien yritysten hyvinvointi, työllistämisedellytykset ja jatkuvuus onnistuneilla omistajanvaihdoksilla. Esa Lintula perustelee johtamansa yhtiön tehokkuutta sekä yhtiön että sen toimialueen koolla: Keuruun seutu on sopivankokoinen Keulinkin kaltaisen joustavan ammattilaisorganisaation toiminnalle. Päätöksenteko on nopeaa ja tuloksekasta.

Mitä on Kake-raha? lasikuituinen paineenkorotusasema on PA-VE Oy:n tuote vesilaitoksia yhdistävien kuntien isoihin verkostoihin. Tuotetta viimeistelee Veli-Pekka Jantunen.

Kasvu- ja kehittämispalvelu on tarkoitettu yrittäjälle, joka tahtoo kehittää omaa liiketoimintaosaamista hyödyntäen alan huippuasiantuntijoita. Yritystä tuetaan merkittävän liiketoimintaan vaikuttavan kehitysponnistuksen valmistelussa. Palvelun kautta yritys saa käyttöön kehittämisasiantuntijan. Yritystuki on 50 % asiantuntijan tekemästä työstä. Ota yhteyttä oman seutusi kehitysyhtiöön ja siellä asiakasvastaavaan. Saat nopean ja henkilökohtaisen palvelun ja sinun aikasi jää yrityksesi kehittämiseen asiantuntijan kanssa. Palvelu helpottaa ratkaisevasti yrittäjän elämää julkisen tuen hankekiemuroissa. Kasvu- ja kehittämispalvelun kautta on käynnistynyt koko Keski-Suomen maakunnassa yli 100 kehittämis- ja koulutushanketta noin miljoonalla eurolla.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

Yrittäjyydellä vaurastumisen tulee olla reilusti hyväksyttyä. On tärkeää vaikuttaa siihen, että päättäjät ymmärtävät pk-yrityssektorin veronkannon merkityksen yhteiskunnan tulonmuodostuksessa. Jari-Pekka Koponen

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Oulu 19.–21.10.2012

Yrittäjien johtajisto uusiutui Keski-Suomen painoarvo Suomen yrittäjien hallinnossa vahvistuu. Oulussa lokakuussa pidetyssä liittokokouksessa kaksi keskisuomalaista yrittäjää valittiin järjestön varapuheenjohtajiksi: Jari-Pekka Korponen Hansalmelta ja Mikko Akselin Laukaasta. KARI RUUSKA, TARJA RUUSKA teksti ja kuvat

ikko Simolinna valittiin yksimielisesti jatkamaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajana, hänelle ei ilmaantunut ainoatakaan vastaehdokasta. Neljää varapuheenjohtajan paikkaa tavoitteli yhdeksän ehdokasta maan eri puolilta. Hankasalmelainen liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen oli nyt toista kertaa Keski-

Suomen Yrittäjien ehdokkaana, kaksi vuotta sitten Turussa hän joutui niukasti tyytymään ensimmäisen valitsematta jääneen paikkaan. Laukaalainen Mikko Akselin toimii tilitoimistoyrittäjänä Jyväskylässä, Mikkelissä ja pääkaupunkiseudulla. Akselin oli ehdolla puheenjohtajistoon toimialajärjestönsä Taloushallintoliiton kautta, jonka hallituksessa hän on toiminut aiemmin useita vuosia. Akselin varoi kertomansa mukaan vaalivaiheessa kotipaikkansa korostamista, jotta ei sekoittaisi aluejärjestön tavoitteita Koposen valitsemiseksi. – Minun osaltani kotipaikalla ei ollut merkitystä, koska olin puhtaasti toimialani edustaja. – Nyt valinnan jälkeen tietenkin korostan mielelläni keskisuomalaisuutta ja löydämme Jari-Pekan kanssa varmasti paljon yhteisiä asioita, joiden eteen teemme työtä. Helpottaahan tämä maantieteellinen läheisyys myös yhteydenpitoa ja keskustelua ennen kokouksia ja päätöksentekoa, Akselin pohtii.

Syyskokous Korpilahdella K

orpilahdella 29.11.2012 pidetty Keski-Suomen Yrittäjien syyskokous vahvisti yksimielisenä aluejärjestön toimintasuunnitelman vuodelle 2013. Kokous valitsi puheenjohtajan, varapuheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet ja työvaliokunnan: Jari-Pekka Koponen jatkaa aluejärjestön puheenjohtajana, varapuheenjohtajiksi nimitettiin jatkavina Petrikki Tukiainen ja Perttu Hietanen sekä uutena Teija Korppila. Hallituksen jäsenet (25) ja varajäsenet löytyvät yrittajat.fi/keskisuomi sivuilta.

Toimintasuunnitelmassa vuonna 2013. pidämme hyvää yhteyttä uudistuvaan jäsenkuntaan paikalli-

sella ja alueellisella tasolla. Teemme tiivistä yhteistyötä SY:n kanssa kehittämis- ja vaikuttamisasioissa. Paikalliseen ja alueelliseen elinkeinopolitiikkaan panostamme erityisellä kuntaroadshowlla. Yritysten Taitava ja Parempi johtaa hyvin prosesseja jatketaan. Nuorten Yrittäjien toimintaa ja koulu- ja työelämäyhteistyömalleja kehitetään. Viestinnässä toteutetaan koko vuoden ajan Mitä on yrittäjyysyhteiskunta? -kampanjaa. Jäsenpalveluissa ja sidosryhmäyhteistyössä kehitetään YRITYSPÖRSSI omistajavaihdospalveluita sekä julkisten hankintojen osaamista.

puheenjohtajavaalin tulos nosti riemun. Jari-Pekka Koposta onnittelemassa lähimpänä Petrikki Tukiainen, Perttu Hietanen ja Tarja Nieminen. Riemuun yhtyy myös yrittäjäneuvos Kimmo Kovala sekä taustalla varapuheenjohtajaksi valittu Mikko Akselin. Tarja Nieminen ja varajäsenenään Petri Salminen valittiin SY:n hallitukseen.

rock-henkiseen iltajuhlaan Oulun liittokokouksen jälkeen ehti myös Jari-Pekan Hanna-vaimo. Iltajuhlan stagelta bongattiin yllättäen jyväskyläläinen kitaristi Pete Miinala, jonka puoliso on Minefield-tilitoimiston yrittäjä Jyväskylässä. Ja etteivätkö yrittäjät osaa pitää hauskaa rock-hengessä, oikealla riemuitseva ryhmä on Rock, Raahe ja Rakkaus. Yrittäjäpäivien pääjuhlassa lauantaina 20.10. puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti, että työn määrä Suomessa riippuu paljon yrittäjien onnistumisesta. Pk-yritykset tulevat lähivuosina vastaamaan yhä suuremmassa määrin uusien työpaikkojen synnyttämisestä. Tämä kehitys on ollut jo näkyvissä.

syyskokous keräsi Korpilahden Tähtiniemeen salin täyteen paikallisyhdistysten edustajia. Noin 50 kokousedustajan voimin ja Seppo Turusen johdolla käsiteltiin muun muassa toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiahon esittelemä toimintasuunnitelma.

uutiset 7

jäsenlehti 4/2012

SUOMEN YRITTÄJIEN 21. kunnallisjohdon seminaari Lahti 23.–24.4.2013

JOULU TULLA SAA Tiesitkö että useiden kuntien joulutapahtumat, jouluvalot, joulutorit jne. ovat paikallisten yrittäjäyhdistysten toteuttamia?

Yrittäjävoimaa valtuustoihin Suomen Yrittäjien koko järjestökentän yhteinen kuntavaalikampanja oli onnistunut. Ehdokkaiksi saatiin yli 500 yrittäjäehdokasta enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Yrittäjävaltuutetuista Suomen Yrittäjien jäseniä on noin 2000.

eski-Suomessa yrittäjäehdokkaita valittiin valtuustoihin lähes 160. Petäjävedellä on suhteellisesti mitaten Suomen yrittäjävaltaisin valtuusto, jonka valtuutetuista 66,7 % on yrittäjiä, Joutsassakin luku on 55 %. Klikkaamalla karttaa osoitteesta http:// www.yrittajat.fi/kunta voit tarkistaa oman kuntasi tiedot.

Koko maassa yrittäjävaltuutettujen määrä kasvoi, vaikka valtuutettujen kokonaismäärä lähinnä kuntaliitoksista johtuen väheni 700:lla. Tulevalla valtuustokaudella yrittäjiä on 19,5 % kaikista valtuutetuista. – Kannustimme viimeisen vuoden aikana erityisesti jäsenyrittäjiämme lähtemään omaa arvomaailmaansa parhaiten vastaavan puolueen ehdokkaaksi. On todella hienoa, että yrittäjät ovat valmiita kantamaan vastuuta kuntien kehittämisestä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala iloitsee. Suomen Yrittäjien kuntavaalikiertueella on tullut selväksi, että kunnissa ymmärretään entistä paremmin pk-yrityksien merkitys kuntien elinvoiman takaajana. Myös palvelutuotannon reippaampaan uudistamiseen tuntuu olevan nyt enemmän valmiutta. – Olemme esittäneet, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalve-

luitten ostopalvelujen määrä tulisi tuplata 20 prosenttiin. Palveluitten ostamisen välineeksi olemme esittäneet mm. palvelusetelien käytön satakertaistamista, Kujala sanoo.

Yrittäjähenkeä kuntiin. KeskiSuomessa kuntavaalikampanja jatkuu 2013 aluejärjestön organisoimalla kuntaroadshow kiertueella eri paikkakunnilla. – Jalkaudumme kuntiin viettämään yrittäjähenkistä päivää lähes joka kuussa ensi vuonna. Toteutamme yritysvierailuja, verkostoitumistapaamisia, yhteisiä seminaareja valtuutetuille ja yrittäjille sekä vapaamuotoisia illanviettoja. Toivomme, että hyvin alkanut vuoropuhelu eri valtuustoryhmien ja kunnan virkamiesten sekä yrittäjien kesken jatkuu ja kehittyy. Olemme vakaasti sitä mieltä, että Yrittäjyys luo elinvoimaa kuntiin, sanoo Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

KaRTAN TIEDOT osoitteessa www.yrittajat.fi/kunnat

Anita Kuniala

Tulin voittamaan ja sain lahjan Kolumni

ANITA KUNIALA Yrittäjä, kunnanvaltuutettu Laukaa Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja – 2012 Laukaan Yrittäjien varapuheenjohtaja – 2012

”

Lähdin ensin mukaan tutustumaan ja nyt olen tehnyt monta voittoa itseni ja yritykseni kehittymisen mittareilla.”

okaisessa ihmisessä asuu pieni halu lähteä voittamaan. Meissä yrittäjissä on ehkä suurempi halu voittaa. Yrittäjyyden alkutaipaleella pitää voittaa ainakin aikaa. Pystyäkseen esimerkiksi hoitamaan kaikki viralliset asiat, voittaa sekä asiakkaiden luottamus oman palvelun tai tuotteen laatuun että luottamus yhteistyökumppaneihin. Yrittäjillä palava voittamisen halu vaikuttaa positiivisesti työmotivaatioon ja haluun kantaa osaltamme yhteiskuntavastuuta. Mistä sinä yrittäjä yrityksen koosta riippumatta saat tiedon ja avun yhden sateenvarjon alta? Missä saat rakennettua verkostoa? Missä saat käyttöösi laaja-alaista yrittäjyyden asiantuntemusta? Missä saat jakaa yrittäjyyden auringonlaskut ja nousut? Minulle ja yli 115 000 muulle yrittäjälle vastaus on Suomen Yrittäjät. Moni alle kymmenen hengen yritys tai varsinkin yksinyrittäjä, joukko johon itse kuulun, epäilee joskus tarvetta kuulua yrittäjäjärjestöön. Miksi? Ehkä siksi, että aika on meille kaikille rajallista. Kuitenkin

järjestötoiminnan kalenterissa merkinnät ovat vuosikellon mukaan tiedossa aina lähes vuodeksi eteenpäin. Kaiken mitä teet jokapäiväisesti on omasta halusta ja ajasta kiinni. Itse voin kertoa näin 12 vuoden yrittäjäjärjestön hallitustyöskentelyn kokemuksella, että kaikki käytetty aika on lahja tulevaisuudelle. Paikallisyhdistykset vaikuttavat suorilla kontakteilla omaan kuntaan tai kaupunkiin. Esimerkkinä voi olla vaikkapa teiden kunnossapidot tai moni muu yrittäjälle hyvin konkreettinen asia. Voi olla, että sinun yrityksesi tien sulkemiseen ei välttämättä oman alan liitto ota kantaa, mutta kuuluessasi paikalliseen yrittäjäjärjestöön keskustelu leveimmillä yhteisillä hartioilla päätöksentekovaiheessa on vahvempaa. Alueellinen yrittäjäjärjestö on koko maakunnan kehittäjä, josta vahvat lausunnot myös valtakuntaan päin ovat tärkeä punainen naru. Valtakunnallisesti yrittäjäjärjestön edustajat istuvat niissä pöydissä, joissa päätöksenteko vaikuttaa lähes kaikkiin yrittäjyyden edellytyksiin. Viimeisimpiä esimerkkejä järjestön työstä on tärkeä aloi-

te: ”Kuntien pitää ottaa yritykset kumppaneiksi. Kuntien tulee laatia palvelustrategia, jossa määritellään suhde oman ja ulkopuolisen palvelutuotannon välillä. Samalla kunnan toimijoiden pitäisi nähdä yritykset kumppaneina eikä kilpailijoina.” Yrittäjä, toivon että järjestömme tekemä laaja työ saa sinut vakuuttuneeksi sen tarpeellisuudesta ja vahvuudesta ja kutsun sinut mukaan toimintaan. Minäkin lähdin ensin mukaan tutustumaan ja nyt olen tehnyt monta voittoa itseni ja yritykseni kehittymisen mittareilla. Laaja ystävien määrä ympäri Suomea ei olisi onnistunut yksin! Toimin tämän vuoden loppuun Laukaan Yrittäjien varapuheenjohtajana sekä KeskiSuomen Yrittäjien varapuheenjohtajana, jonka jälkeen siirryn ”kentälle kommentaattoriksi”, niin kuin mäkihypyn lopettaneet huiputkin tekevät. Tämä ei ollut helppo päätös, mutta haluan myös Sinun tulevan mukaan. Vahvuuttamme ei voi mitata rahalla, vaan sitoutuneilla jäsenillä ja luottamushenkilöillä.

8 raha

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

”Varaudu kysynnän vaihteluun” Finnveran aluejohtaja Asko Saarinen patistaa yrityksiä varautumaan keskimääräistä alhaisempaan tai ainakin vaihtelevaan kysyntään. Monilla toimialoilla on sopeuduttava poikkeukselliseen markkinatilanteeseen. kari ruuska, teksti ja kuva

pävarma taloustilanne on vähentänyt pankkien rahoitushalukkuutta ja kiristänyt ehtoja. Marginaalien kasvaessa Finnveran luotot käyvät aikaisempaa houkuttelevimmiksi. Ero näkyy jo Finnveran myöntämien luottojen suhteellisena kasvuna pankkirahoitukseen nähden. Kokonaisvolyymi ei ole kasvanut. Finnveran myöntämien rahoitusten määrä on tänä vuonna pysynyt likimain samalla tasolla kuin vuosi sit-

ten. Euromääräinen kokonaisvolyymi jopa hiukan laskee vuoden takaisesta, mutta asiakasyritysten määrä nousee. Edellisen taantuman jälkeisestä 2009-2010 luottotasosta on tultu hurjasti alaspäin. Ensimmäisen kerran toimintansa historiassa Finnveralla on yli 2000 asiakasta: viime vuonna asiakasmäärä oli 1975, tänä vuonna jo lokakuun loppuun mennessä 2022. Vuonna 2008 asiakkaita oli 1759. Lainamäärät asiakasta kohden ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Isot laite- tai rakennusinvestoinnit ovat jäissä, yritykset odottavat kysynnän heräämistä. Finnveran asiakaskunnassa aloittavien yritysten määrä on nousussa, omistajanvaihdoksia rahoitetaan ehkä muutama enemmän kuin viime vuonna, mutta vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Asko Saarinen kuvaa kokonaistilannetta varovaiseksi. – Pankkien kanssa katsomme aikaisempaa tarkemmin asiakasyrityksen suunnitelmia ennen rahoituspäätöstä, vaikka rahoituksen kriteerit eivät ole miksikään muuttuneet. Saarinen näkee muutoksen

myös pankkien toiminnassa. Useammin kuin ennen pankit omia asiakkaitaan rahoittaessaan haluavat Finnveran mukaan riskiä jakamaan. Myös pankkien ja Finnveran keskinäinen ”keskustelu” on vilkastunut. – Takavuosina pankit olivat aktiivisia. Nyt aiempaakin aktiivisempaa ja aloitteellisempaa roolia tarvitaan myös meiltä. Asko Saarinen neuvoo yrityksiä olemaan aktiivisia omissa toimissaan, esimerkiksi rahoitusta hakiessaan. – Hyvissä ajoin liikkeelle. Rahoituspäätösten saaminen voi kestää pidempään kuin aikaisemmin. Hyvä rahoittajasuhde on asiakkaalle tärkeä, nyt pankinvaihtaminen ei välttämättä paranna tilannetta. Vielä pari vuotta sitten pankit kilpailivat asiakkaista. Saarinen huomauttaa, että maailmanmarkkinoilla kysyntää on edelleen. Yritykset saavat tarjouspyyntöjä, mutta tarjousten realisoituminen tilauksiksi vaihtelee; jotkut toteutuvat tavanomaisessa aikataulussa, jotkut siirtyvät tuonnemmaksi. – Se edellyttää yrityksiltä

ASKO SAARINEN Finnvera nyt sopeutumista toimimaan poikkeavassa kysyntätilanteessa. Joillakin toimialoilla voi olla kysyntäpiikkejä, Saarinen sanoo. Esimerkiksi energiasektorilla on vilkasta: kotimainen ja

uusiutuva energia kiinnostaa. Asko Saarinen vertaa tämän päivän tilannetta vuoden 2008 taantumaan ja näkee sekä yhtäläisyyksiä että eroja. – Ennen vuotta 2008 oli tehty hyvää tulosta, yrityk-

set olivat hyvässä kunnossa. Taantuma tuli nopeasti ja koski ennen kaikkea isoja vientiyrityksiä. Tänään sopeuttamista vaaditaan myös pienemmiltä kotimarkkina- ja palveluyrityksiltä.

Arvoisa yrittäjä, saisiko olla:

Asiakkaan korttimaksu sellaisenaan tilille – nopeasti.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä. Ota käyttöösi korttitilityspalvelu, jossa on bruttotilitysominaisuus. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaasi Visa- tai MasterCard-kortilla maksama summa tilitetään sellaisenaan yrityksesi tilille. Maksat palvelumaksun kerran kuussa. Näin tapahtumien seuraaminen ja kirjanpito on helpompaa. Mikäli olet jo Luottokunnan asiakas, on OP-korttitilityspalvelun käyttöönotto helppoa. Liiketunnukset pysyvät samoina eikä maksupäätteeseen tarvitse tehdä muutoksia. Nopeaa, kätevää ja tehokasta. Lue lisää op.ﬁ/korttitilitys

Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Jyväskylän aluekonttori Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

www.finnvera.fi

jäsenlehti 4/2012

Huonomminkin voisi olla Lähes kaikki pankit tunnustavat, että lainavirtaa joudutaan patoamaan. Ehdot kiristyvät ja rahan hinta nousee. Mutta huonomminkin voisi olla. kari ruuska, teksti ja kuvat

eski-Suomen Osuuspankin yritysrahoituksesta vastaava johto ei näe tilannetta sysimustana. Yritysluottojen osuus tänäkin vuonna kasvaa lähes 10 prosenttia samalla kun BKT heiluu nollan kahden puolen. Keski-Suomen Osuuspankin yritysluottojen volyymi on noin 350 miljoonaa, mikä merkitsee noin 40 %:n markkinaosuutta. Toimitusjohtaja Keijo Manner ja yrityspankinjohtaja Pasi Sorri korostavat, että pankin asiakasyrittäjät ovat tähän saakka selviytyneet lai-

noistaan pienillä järjestelyillä. – Konkursseja ei juuri ole. Järjestelyt ovat yleensä lyhennysten siirtämistä. Korot ovat niin alhaalla, että niitä ei ole tarvinnut räätälöidä, Manner pohtii. – Meidän asiakaskunnassamme riskiprofiili on matala. Vaikeudet eivät ulotu pk-yritystasoon, josta yritysasiakkaamme tulevat. Maakunnallisen pankin asiakaskunta on heterogeenista: mukaan mahtuu menestyjiä, jos vastapainoksi myös niitä, joilla ei juuri nyt ole noususuhdanne. Manner ja Sorri myöntävät, että markkinoiden viestit ovat huolestuttavia ja niihin on suhtauduttu vakavasti. – Rahoituspolitiikkamme ei ole miksikään muuttunut. Yrityksiä luototetaan, mitä todistaa myös volyymin kasvu. Tosiasiat täytyy tunnustaa; rahan hinta nousee, pankin on katettava kulunsa nostamalla marginaaleja tai hakemalla tehokkuutta toimintaan. Painetta luovat myös kaavaillut veroratkaisut.

MANU AHOLA Nordea.

keijo manner ja pasi sorri Keski-Suomen Osuuspankki. Taulun seppä Turpeinen perusti Nisulan Osuuspankin, Keski-Suomen Osuuspankin edeltäjän. Manner pitää etuna, että KSOP on ”vain” maakunnallinen pankki. Päätöksenteko on lähellä, talousalueen tilanne on hyvin nähtävissä.

Ylikansallisilla pankeilla voi olla yleisohjeita jättää rahoittamatta tiettyjä riskialoja kokonaan; me tunnemme asiakkaamme ja voimme rahoittaa

PASI ARPONEN Danske Bank.

hyvää yritystä, vaikka tämä toimisikin riskitoimialalla. Manner sanoo maakunnallisuuden ja vakavaraisuuden merkitsevän myös sitä, että

pankin päätökset eivät aina ole kiinni päivittäisestä rahan hinnan vaihtelusta. – Yritysluottojen volyymi on 350 milj. euroa, kassa noin sata miljoonaa. Sen turvin pystymme tekemään rahoituspäätöksiä, vaikka emme heti saisikaan rahaa sisään. Manner korostaa, että maakunnallisuudessa ei ole kyse vain rahasta. – Pankki on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Olemme tiiviisti mukana yrittäjäjärjestön toiminnassa, mm. yrittäjäjuhlan pääyhteistyökumppanina. Jyväskylän seudun valtava erityisosaamisen potentiaali on asiakkaidemme hyödynnettävissä. Meillä on monella tavalla elävä sidos ympäröivään yhteiskuntaan. Keijo Manner itse on lähellä elinkeinoelämää Keski-Suomen Kauppakamarin varapuheenjohtajana. Keski-Suomen Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Kyösti Saarimäki on pankin hallituksen puheenjohtaja.

Tapio Purontakanen ja Mari Moisio, Säästöpankki Optia.

Hyviin hankkeisiin rahaa Yritykset passivoituneet

Matalat korot myrkkyä

ankinjohtaja Manu Ahola Nordeasta tunustaa, että rahan hinta on nousussa ja rahoituspäätöksiä tehdään aikaisempaa harkitummin. – Mutta ei tämä mikään maailmanloppu ole. – Hyvissä hankkeissa olemme mukana. Asiakkaistamme pidämme huolta ja etsimme ratkaisun mahdollisiin ongelmiin. Ahola korostaa, että pankit ovat tahtomattaan hankalassa raossa. Tase pitää olla joka päivä tasapainossa ja jos kassa on vajaa, rahaa täytyy hankkia lainaamalla. Sen rahan hinta on noussut. Pankki ei voi antaa rahaa ulos halvemmalla, mitä joutuu itse maksamaan. Rahoituspäätökseen ja lainarahan hintaan vaikuttaa kolme tärkeää asiaa: rahoitettavan hankkeen laatu, yrityksen maksukyky ja vakuudet. Aikaisempaa enemmän rahoituspäätöksen yhteydessä ratkaisee yrityksen kunto. – Isot yritykset ovat yleensä luokiteltuja, pienemmille yrityksille pankeilla on eri tapoja luokitella asiakas. Korkea luokka merkitsee edullisempaa lainaa ja kun luokka laskee, rahan hinta nousee. – Monessa tapauksessa riksiä jaetaan esimerkiksi Finnveran tai vakuutusyhtiöiden kanssa. Manu Ahola muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään pankkien toiminnan kiristymisestä. Myös rahan kysyntä muuttuu. Yrityskentässä on odottava tilanne. Pakkoinvestoinnit tehdään, mutta ei-välttämättömiä siirretään.

ankinjohtaja Tapio Purontakanen Säästöpankki Optiasta sanoo, että pankkitoiminnan kannattavuuden kannalta matalat korot ovat myrkkyä. Pankeille on asetettu vakavaraisuusvaade, joka on täytettävä, vaikka mahdollisuus tuloksen tekemiseen on kapea. – Marginaalit kasvavat kaikissa pankeissa, viranomaismääräykset ja viimeistään pankkivero pitävät siitä huolen. Purontakanen vakuuttaa, että asiakasyritystä ei jätetä pulaan. Vuoden 2008 opetukset mielessä rahoittajat tekevät kaiken mahdollisen, jotta pyörät pyörisivät. Konkurssiaalto ei olisi kenenkään etu. – Pankki on just yhtä terve kuin asiakkaat, Purontakanen korostaa tarkoittaen sitä, että asiakkaan ja pankin riskit, maksuvalmius ja taloudellinen tilanne kulkevat käsi kädessä. – Jollei pankki pysty yksin ratkaisemaan asiakkaansa tilannetta, haetaan pakettiratkaisua yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on näissä paketeissa tärkeä riskinottaja. Kyllä asiakasta ohjataan eteenpäin, kun tarvetta ilmenee. Purontakasen mielestä pankki on yrittäjän paras kaveri ja sparraaja myös vaikeina aikoina. Ongelmien ilmetessä oma pankki on paras asiantuntija auttamaan karikoiden yli. Tapio Purontakanen myöntää, että pankin ovi käy vilkkaasti ja rahoitukselle on kysyntää. – Nyt on enemmän puute käyttöpääomasta kuin esimerkiksi investoinneista. Nyt kuitenkin kannattaisi investoida, jos lähitulevaisuudessa on siihen tarvetta.

ritysryhmän johtaja Pasi Arponen Danske Bankista korostaa, että rahoitusmarkkinoiden hiljeneminen ei ole yksin pankeista lähtöisin. – Yritysten talous on epävakaa ja aktiivisuus heikentynyt. Yritykset ovat hylänneet tai siirtäneet hankkeitaan monesta syystä, suurimpana ehkä taloudellinen epävarmuus. – Vuosina 2010-2011 luotonanto ja markkina ehti jo elpyä, mutta tämän vuoden aikana on pudottu takaisin pikku hiljaa. Arponen myöntää, että pankit katsovat nyt tarkemmin yritysten tunnuslukuja. Rahan hinta nousee asiakasmarginaalien kasvaessa, mutta viitekorkotaso on alhaalla pitkään. Vaikka toivoisi miten nopeaa elpymistä BKT ei liikahtane merkittävään kasvuun vuoden 2013 aikana. Loppuvuosi merkitsee paljon. Varmaa vastausta taantuman pituuteen ja syvyyteen on mahdoton antaa. Suomen talous seuraa Eurooppaa viiveellä ja toistaiseksi uutta kerrottavaa ei ole. Arponen korostaa, että Danske Pankin emämaasta, Tanskasta katsoen Keski-Eurooppa on paljon lähempänä ja myös talouden signaalit kantautuvat sitä kautta nopeammin. – Myös edellisessä lamassa Keski-Eurooppa ja Tanska kohtasivat ongelmat ensin, Suomi koki myllerrykset viiveellä. Sampo Pankki muuttui 15.11. lähtien Danske Bankiksi. – Edelleen olemme suomalainen tytäryhtiö. Nimi muuttui kaikissa maissa, joissa Danske Bankilla on toimintaa. Arponen laskee, että yrityspankkina Danske Bank on Jyväskylän seudun kolmanneksi suurin ja markkinaosuus nousee.

Keski-Suomen YrittĂ¤jĂ¤t/YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E;SANOMAT

MitĂ¤ paremmin tunnemme asiakkaamme, sitĂ¤ paremmin osaamme auttaa heitĂ¤. LĂ¤hiTapiola tarjoaa nimensĂ¤ mukaisesti paikallista ja henkilĂśkohtaista vakuutuspalvelua. Oman paikkakunnan tutun vakuutusasiantuntijan luokse on aina helpompi poiketa. Katso sinulle sopivin paikka asioida: www.lahitapiola.

jäsenlehti 4/2012

Sijoittaja valppaana joka suhdanteessa Maakunnallinen sijoitusyhtiö Midinvest etsii sijoituskohteita myös hiljaisena kautena. Ei voi pysähtyä odottelemaan seesteistä aikaa. kari RUUSKA, teksti ja kuva

Midinvestin jukka-Pekka Nikulan.mielestä sijoittaja ei voi odottaa markkinatilanteen seestymistä.

oimitusjohtaja JukkaPekka Nikula sanoo, että Midinvestin kaltaisen toimijan on pystyttävä operoimaan kaikissa olosuhteissa ja taloustilanteissa. Helpompi olisi toimia vakaissa oloissa, mutta markkinatilannetta ei voi valita. Euroopan talous on kural-

la, rahoitusmarkkinat kiristyvät, yritykset ovat päätöksissään varovaisia… – Ei se tarkoita sitä, että toiminnan pitäisi pysähtyä. Rahoituspäätöksiä tehdään myös nyt, ehkä vähän harkitummin kuin noususuhdanteessa. Midinvest on tehnyt kuluvan vuoden aikana yhden uuden, ison rahoitusratkaisun ja jatkanut joidenkin osakkuusyhtiöidensä toiminnan kehittämistä ja rahoittamista. Sen lisäksi on tehty muutama hyvä luovutus – eli myyty. Oikeaan aikaan myyminen on yhtä tärkeää kuin ostaminen tai sijoittaminen. – Liikettä ei ole ollut liikaa, olisi toki haluttu tehdä useampikin sijoituspäätös. Vuoden saldoksi jäänee, että vähemmän on sijoitettu kuin myy-

mällä saatu, Nikula laskee. Nikulan mukaan kuitenkin muutamia hyviä hankkeita on tutkinnassa, mutta niiden toteutuminen ei ehdi tälle vuodelle. Nikulan mukaan epävarman talouden ja markkinatilanteen aikana rahoituspaketin kokoaminen voi olla pulmallista, mutta sekään ei ole pääongelma. – Vaikeinta on löytää kohdeyrityksen omistajien kanssa yhteinen näkemys yrityksen arvosta. Tasaisessa markkinatilanteessa on enemmän välineitä todentaa näitä asioita. Vuosittain Midinvestin silmien alla käy toistasataa yritystä. Kymmenesosa näistä jatkaa tarkempaan yritystutkintaan ja lopulta tehdään 3-4 sijoituspäätöstä vuodessa. Tänä vuonna on tehty yksi

uusi sijoitus, ensi vuonna tavoitteena on päästä keskiarvoon, 3-4 sijoituspäätökseen. – Merkittäviä ovat myös lisäsijoitukset olemassaoleviin osakkuusyhtiöihin. Usein ne merkitsevät toiminnan laajentamusta ja kasvun kiihtymistä, Nikula muistuttaa. Jukka-Pekka Nikulan mielestä aina on yrityksiä, joilla on halu kasvaa ja kehittyä. Tällä hetkellä Midinvest hallinnoi noi 20 yritystä erikokoisilla osuuksilla. Joukossa on isoja ja pieniä, vanhoja ja tuoreita yrityksiä. Midinvest on ollut mukana myös startup-yrtyksissä eli alusta lähtien. Yhtenä onnistuneista startupeista on mittarivalmistaja Aidon, joka kasvaa ja kansainvälistyy hurjaa vauhtia.

Nörtistä enkeliksi Sami Etula, 31, tiesi 18-vuotiaana, että hänestä tulee bisnesenkeli. kari RUUSKA, teksti PÄIVI KANTONEN, kuva

ähän mennessä EtulaGroupilla, Sami ja Marjaana Etulalla, on ollut osaamisensa ja rahansa mukana yli kymmenessä yrityksessä. Osasta on luovuttu, uusia tullut ja tulee tilalle. Sami Etula on koulutukseltaan DI ja ekonomi. Hän perusolemukseltaan ”nörtti”, kertoo käyttäneensä yli 500 tietokoneohjelmaa. Etula toimii myös bisnesenkelien verkoston, Fibanin koordinaattorina Keski-Suomessa, eli etsii verkostoon uusia sijoittajia. Hän on siis enkelinmetsästäjä, mutta korostaa sitä henkilökohtaiseksi toiminnaksi, johon ei saa sotkea Etula Groupia. Sami Etula arvostaa osaa-

mista sijoituspääomana. Se on tukea tarvitsevalle yritykselle ja yrittäjälle monesti tärkeämpi apu kuin raha: vähintään olkapää, johon nojata, kun siihen on tarvetta. – Lähdemme osakkaaksi ja yritysten hallituksiin. Etsimme uusi tapoja toimia ja sparraamme yritystä parhaan kykymme mukaan. Harvoin sijoitamme rahaa ainakaan suuria summia. Työstämme kehityskelpoisia yritysaihioita sijoittajien saataville. – Emme ole vain hallitusammattilaisia. Olemme koko ajan yrittäjän käytettävissä, ei pelkästään kokousaikoina. Voi soittaa, käydä keskusteluja ja testata omia näkemyksiä, jotka saattavat poiketa meidän esittämistämme. Etula Groupin asiakkaissa ja osakkuusyhtiöissä on sekä aloittavia startup-yrityksiä, että pidempään toimineita, myös kriisiyhtiöitä. – Kriisi ja siitä selviytymiseen tarvittavat toimet on yrittäjälle kova paikka. Siinä tarvitaan usein yrityksen si-

sälle ylimääräistä olkapäätä. Usein ongelmiin joutuneessa yrityksessä joku tärkeä toiminnan osa-alue on unohtunut tai jäänyt hoitamatta. Etula luettelee yrityksen menestystekijöiksi kolme avainaluetta: tahto x osaaminen x rohkeus. Jos nämä kaikki ovat kunnossa, summana on menestys. – Tämä on kertolaskua. Jos yksikin osio on nolla, lopputulos on nolla, Etula tiivistää. Kuluva vuosi on myös businessenkelin näkökulmasta hiljainen. – Vuosittain käymme läpi noin sata yritystä, joista 1-2 toteutuu sijoitusasteelle, vuonna 2011 toteutui kolme. Tänä vuonna yksikään case ei ole edennyt sijoituspäätökseen asti. Johtuu ehkä osittain yleisestä tilanteesta, osittain meidän omista kiireistä. Sijoituspäätös ei vielä merkitse sitä, että yritys lähtee saman tien nousukiitoon. Työtä on tehtävä ja ehkä yksi kymmenestä onnistuu hyvin. Sami Etula korostaa, että

sami etula. haaveili jo opiskeluaikana business-enkelin ammatista. Etula Group on keskisuomalainen toimija ja tekee työtä keskisuomalaisessa yritysympäristössä – Pyrimme toimimaan oman maakunnan hyväksi. Sijoitamme keskisuomalaisiin yrityksiin, jos olemme mukana uuden yrityksen perustamisessa, haluamme sen kotipaikaksi Keski-Suomen.

FIBAN

• Yksityissijoittajalähtöinen ja voittoa tavoittelematon bisnesenkeliverkosto • Euroopan (EBAN) Vuoden bisnesenkeliverkosto 2012 • Tavoitteena saada lisää kasvuyrityksiä Suomeen. • Tavoite kerätä kaikki businessenkelit verkostoksi. Keski-Suomessa vielä vähän toimijoita. www.fiban.org/jyvaskyla

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

DEBATTI

Keskisuomalaisia yrittäjiä ja työpaikkoja kannustetaan ah luttautumaan. Kysyimme osaamispäälliköltä ja kouluttaut kokemuksia kouluttautumisesta.

Kehittyykö kou

• Miksi koulutuksiin halutaan osallistua? • Miten niistä saa tietoa? • Mitä koulu • Muuttuuko koulutuksen kautta suhtautuminen omaan johtamiseen? • Lisääntyykö rohkeus? • Kehittyykö päätöksenteko? • Entä tiiminvetämistaidot? • Näk koulutuksilta? Miten niistä saa tietoa? • Mitä koulutuksilta odotetaan? • Saako koulutuks omaan johtamiseen? • Muuttuvatko omat toimintatavat? • Huomaavatko asiakkaat mi • Näkyykö koulutus tuloksenteossa? • Mitä muuta ta

Yrittäjäjärjestön.kautta tiedotetaan hyvin monista koulutusmahdollisuuksista. Mm. Pohjoisen Keski-Suomen yrityksille on suunnattu tietoa heille räätälöidyistä valmennuksista omalla alueella. Kehittämisyhtiöiden kautta saa myös tietoa koulutuksista. Osaamispäällikkönä teen jatkuvaa työtä koulutuksista tiedottamiseksi ja niiden kehittämiseksi laajassa verkostossa. Dextili sai koulutuksesta tiedon minulta henkilökohtaisesti.

Riikka Vesterinen Osaamispäällikkö Keski-Suomen Yrittäjät Yritysten Taitava Keski-Suomi

Kasvua voi syntyä.paitsi konkreettisesti liikevaihdossa ja työntekijämäärässä, myös yhteistyökumppanuuksien kautta tai tehokkuuden nousemisen kautta. Itselle paras tapa löytyy varmasti kun kehittämään ensin ryhtyy. Ensimmäinen askel on usein hankalin. Koulutuksen on nykyisin oltava jotain muuta kuin koulunpenkillä istumista. Pohtiva ja keskusteleva kouluttautuminen herättää kehittämisen nälkää paremmin kuin luentosali-istunnot.

TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO, kuva

Makke Leppänen:

Pohditko millainen johtaja olet?

Yrityspsykologi Makke Leppänen piirtää taululle oman minäkuvansa.Sitten hän haluaa kuulijansa kirjoittavan itselleen, millainen hänen oma minäkuvansa olisi. Joku jo epäilee, löytyyköhän lainkaan positiivisia ominaisuuksia. KARI RUUSKA, teksti ja kuva

ille Visionääri, Kalle Kuuntelija, Pekka Peräänantamaton, IntoPentti… Pertti Pessimisti, Keijo Kärsimätön, Matti Malttamaton, Markku Märehtijä. Useimmat tuttuja ominaisuuksia. Makke sanoo itsekin hämmästyy-

Johtamisen asioiden äärelle.halutaan pysähtyä yhdessä vertaisoppijoiden ja hyvien valmentajien kanssa. Aina kohtaamisissa syntyy pitkäikäisiä oivalluksia itse kullekin. Toivottavasti ihmiset uskaltavat tehdä arjen kokeiluja ja saada kokemuksia kehittämisestä. Parhaimmillaan myös koulutuksessa olevien välille syntyy keskinäisiä sparraussuhteita.

Johtamisen muutokset.ovat usein pitkäaikaisia ja toisaalta niiden vaikutuksia voi olla vaikea huomata lyhyellä aikavälillä. Itsearviointimetodit ja mittarit olisi hyvä olla itse kullakin olemassa liiketoiminnan eri osa-alueille. Johtamisessa kehittyminen on moniuloitteista, niin isoista kuin pienistäkin oivalluksista on hyötyä. Toivon, että koulutuksissa tulee lisää itsevarmuutta ja halua vaikuttaa asioihin.

neensä, kun huomasi olevansa myös Markku Märehtijä. Juuttui märehtimään jotain toisarvoista asiaa, jonka olisi voinut ratkaista nopeasti ja päästä siitä eroon. – Johtajan on hyvä selvittää itselleen, millainen johtaja hän on. Sen jälkeen pystyy käyttämään vahvuuksiaan ja parantamaan heikkouksiaan. Kun tuntee itsensä, voi oppia tuntemaan myös alaisensa. Makke Leppänen on yksi kolmesta kouluttajasta pohjoisen Keski-Suomen yrityksille räätälöidyssä Oma johtamisen valmennusohjelmassa – alueen ikiomalla ”mba:lla”, niin kuin oppimispäällikkö Sanna-Mari Hynninen koulutusta kuvaa. Yritykset halusivat oman MBA-koulutuksen, mutta kun sitä ei ollut saatavilla, räätälöitiin tämä valmennusohjelma. Toisena oppimispäällikkönä koulutusta organisoi Riikka Vesterinen.

Valmennusohjelmaan on kuulunut seitsemän yhteistä koulutuspäivää Kannonkosken Piispalassa. Tapaamisten välille rytmittyi oppimisprosessia ylläpitäviä välitehtäviä ja vertaiscoachingia. Ohjelman tavoitteiksi asetettiin – Löytää, kehittää ja jakaa yrityksen kasvua ja kehitystä tukevia toimivia johtamiskäytänteitä – Antaa konkreettisia työvälineitä ihmisten ja asiakkuuksien tulokselliseen johtamiseen – Energisellä, rohkealla ja yhteisöllisellä valmennusotteella mahdollistaa osallistujien kasvu paremmiksi johtajiksi

MAKKE LEPPÄSEN MINÄKUVA. Alustaja esitteli valmennettaville oman minäkuvansa, minkä perusteella nämä lähtivät laatimaan omaansa.

jäsenlehti 4/2012

hkerasti koutujalta syitä ja

uluttautumalla?

utuksilta odotetaan? • Saako koulutuksista välineitä kehittämiseen ja kasvuun? • Muuttuvatko omat toimintatavat? • Huomaavatko asiakkaat mitään? äkyykö koulutus tuloksenteossa? • Mitä muuta tai lisää toivoisit yrittäjille suunnatuilta sista välineitä kehittämiseen ja kasvuun? • Muuttuuko koulutuksen kautta suhtautuminen itään? • Lisääntyykö rohkeus? • Kehittyykö päätöksenteko? • Entä tiiminvetämistaidot? ai lisää toivoisit yrittäjille suunnatuilta koulutuksilta? Johdamme Dextiliä kolmen ”porukalla”. Toimitusjohtaja Miia Pasanen, varatoimitusjohtaja Minna Turunen ja minä henkilöstöjohtaja. Totesimme yhdessä, kun osaamispäällikkö Riikka tiedotti johtamiskoulutuksesta, että siitä voisi olla hyötyä nimenomaan henkilöstöjohtajan työhöni. Siksi hakeuduin mukaan.

Yrityksen psykologisen pääoman koulutusteema.Makke Leppäseltä oli ehkä koulutuksen tärkein anti minulle. Hankin myös Leppäsen ja kollegansa kirjan aiheeseen liittyen, joten aion tutustua asiaan vielä syvemmin.

Olen myös tiedostanut.paremmin oman itseni johtamista, koska siitä kaikki johtaminen lähtee. En osaa sanoa olenko heti parempi tai tehokkaampi tiiminvetäjä. En usko, että koulutuksella on ollut suoraan tulosvaikutusta, mutta odotan kuitenkin, että pystyn paremmin tekemään työtä henkilöstön kannustamiseksi ja motivoimiseksi. Se näkyy kyllä ennen pitkää työilmapiirissä, - tehokkuudessa ja tuloksessa.

Olen imenyt koulutuksesta nimenomaan henkilöstöön liittyvät asiat ja ajatukset. Oma työni on henkilöstön johtamista. Koen, että osaava ja motivoitunut henkilökunta on todella tärkeä osa mietittäessä yrityksen kasvua.

Lähdin mukaan avoimin mielin, joten minulla ei ollut mitään erityisiä odotuksia. On aina hedelmällistä päästä keskustelemaan muiden johtotehtävissä työskentelevien ihmisten kanssa. Vaikka koulutukseen tullaan eri toimialoilta, ovat henkilöstöön liittyvät asiat kaikille yhteisiä. Kokemusten jakaminen on tällaisessa koulutuksessa suuri rikkaus. Koulutustapa antoi mahdollisuuden työstää asioita yhdessä. Ilmapiiri koulutuksessa oli rento ja avoin.

Marjo Saari Henkilöstöjohtaja Dextili Oy

KARI RUUSKA, kuva

Parempi johtaa hyvin. Itsensä, yrityksensä ja henkilöstönsä kehittämisen yhteinen johtamisen oppimismatka jatkuu vuonna 2013. Parempi johtaa hyvin teemalla järjestetään eri puolilla Keski-Suomea koulutuksia, kohtaamisia, sparraustilaisuuksia sekä yrityskohtaisia valmennuksia. Lähde mukaan kehittämään parhaiten johdettua maakuntaa! Lisätietoja riikka.vesterinen@yrittajat.fi

YRITTÄJYYS ON MUOTIA Maakunnan upein juhla Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa on jälleen luvassa laadukasta ohjelmaa ja vuoden huipputunnelmia. Tapahtuma toteutuu perinteen mukaan Jyväskylän Paviljongissa 26.1. klo 18.00 alkaen.

Tanssimusiikin takaa vuoden 2007 tangokuningatar Jenna Bågeberg. Ohjelman juontaa teeman mukaisesti Fashion Unitin

Johanna Soilu. Perinteeksi muodostuneessa suuressa yrittäjyyden juhlassa auditorion virallisine ja Paviljonki Areenan viihdeohjelmi-

TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO, teksti

ällä kertaa Yrittäjäjuhlaa vietetään teemalla YRITTÄJYYS on muotia. Juhlapuhujaksi saapuu Juha Sipilä Suomen Keskustasta ja Suomen Yrittäjien tervehdys kuullaan puheenjohtaja Mikko Simolinnalta. KeskiSuomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen avaa juhlan. Odotamme mielenkiinnolla minkälaisia yrittäjyyden muotivirtauksia puhujat löytävät tästä ajasta alustuksiinsa. Juhlan tärkein hetki on Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon julkistus ja luovutus.

PUHEENJOHTAJA MIKKO SIMOLINNA.tuo Suomen Yrittäjien tervehdyksen maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan.

neen on mukana aina myös elämyksellisiä yllätyksiä – tällä kertaa muotiteemaan liittyen. Juhlassa on myös erinomainen mahdollisuus verkostoitua, viihtyä ja vaihtaa ajatuksia yrittäjyydestä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kumppanit: Keski-Suomen Osuuspankki, Pohjola, Keskisuomalainen, Elisa, Jykes, Kesko ja K-kauppiaat, Finnvera, Ely-keskus, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto, Fashion Unit, Elonen, sekä seudulliset kehittämisyhtiöt. Juhlaan saa pukeutua ykkösiinsä; ilta- tai juhlapukuun, tummaan pukuun tai smokkiin. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho tuulikirsikka.pirttiaho@ yrittajat.fi tai järjestösihteeri Raija Hakkarainen raija.hakkarainen@yrittajat.fi

juhlapuhuja. Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on mielipidetiedustelujen perusteella nostanut puolueensa nousuun.

Jyväskylän Paviljongissa

Tervetuloa Keski-Suomen Yrittäjäjuhlaan! Osallistumismaksu on 59 € (+alv)

Ilmoittautuminen 14.1.2013 mennessä www.yrittajat.fi/keskisuomi tai p. 014 3398 144

OHJELMASSA mm. Tervehdykset

Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto

Jenna Bågeberg

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna

Juhlapuhe Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Paikallisyhdistysten yrittäjäpalkinnot MAAKUNNALLINEN YRITTÄJÄPALKINTO Buffet-illallinen ja tanssit

Juhlan tanssimusiikki

Jenna Bågeberg

Maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa jaetaan ansaittuja yrittäjäpalkintoja! Ilmoittaudu mukaan 14.1. mennessä.

Kone ei korvaa käsiä ”Kampaajan työ on käsityötä. Mikään laite ei korvaa taitavia käsiä”, sanoo kampaaja-yrittäjä Ursula Vatanen. Vatanen avasi Salon Primé Parturi-kampaamon lokakuun alussa Yliopistonkadulla Torikulmassa. TARJA RUUSKA, teksti ja kuva

alon Primén yrittäjänä toimii Ursula Vatanen ja pitkänlinjan yrittäjä Kari Vatanen työskentelee liikkeessä tarpeen mukaan. Hän toimi yrittäjänä vuodesta -72. Ursulalla on 24 vuoden ammattiura takana. Tytär, 21-vuotias Janina aloitti lokakuussa liikkeessä yrittäjäoppilaana omalla toiminimellä. Äiti-Ursula tunnustaa olevansa iloinen, kun Janina kertoi kesällä kampaamo-alan kiinnostavan. – Emme halunneet mitenkään johdatella, mutta joskus sitä hiljaa itsekseen toivoi. Janina työskentelee iltaisin ja öisin myös ravintolassa, koska jonkin aikaa menee, ennen kuin ammattiin oppii niin, että sillä elättää itsensä. – Työssäoppiminen on nuorelle ehkä helpompaa, kun hän entuudestaan tietää faktat työn hyvistä ja vaikeammista puolista. Janina on pikkutytöstä saakka ”pyörinyt” liikkeissämme. Utopistisia mielikuvia ei ole. Janina on nähnyt, että kampaajan työ on todellista työtä ja asennetta tarvitaan.

Janina, kari ja ursula Vatanen. Salon Primén tiimiin kuuluu myös taustalla työskentelvä sopimusyrittäjä Satu Kuusela.

Mies. Miesten kampauksista puhuttaessa Vataset korostavat maskuliinista, selkeää muotoa. Ursula pitää huolen, että oman miehen hiukset ovat siistit, eikä Kari ole eri mieltä. – Kun hiukset leikataan klassisesti, teknisesti tarkoin, ne laskeutuvat tasaisesti ja siististi. Nuoret miehet suosivat leikkausta, jossa hiukset ovat sivuilta ja niskasta hyvin lyhyet ja päältä pidemmät.

Hiukset kannattaa leikkauttaa ajoissa ennen juhlaa, jolloin takana on muutama pesukerta. Viikset, parta, pulisongit ja niskavillat pitää huolitella.

Nainen. Nykyisin kampaukset ovat yhä naisellisempia. Nainen saa olla nainen. Isot, pöyheät kiharat ja laineet ovat suosittuja. Kiharoihin voi yhdistää punontaa tai letitystä. Kihartaminen tehdään usein

suoristusraudalla. Poninhäntäkin voi olla kampauksellinen ja juhlava, kun sen tekee taidolla ja lisää vaikkapa kauniin hiussoljen. – Pehmennyksissä hiusten käsittelyyn käytettävät aineet ovat kehittyneet ja aineen valinta on tärkeää. Kaikenmittaisiin hiuksiin saa kauniita kampauksia. Laineet antavat nostalgista glamouria ja ovat näyttäviä lyhyissäkin hiuksissa. Suosituin mitta on ns.

Jyväskylän kaupungin vammaispalvelujen päivä- ja työtoimintayksiköt tekevät tilauksesta edullisesti kokoonpano, pakkaus, lajittelu, postitus, yms. alihankintatehtäviä yrityksille, yhteisöille ja järjestöille.

Onnellista Uutta Vuotta

Kammintie 6, 40520 Jyväskylä www.viherlandia.fi

www.jyvaskyla.fi

Muistathan meillä viljellyt Nuppulan joulutähdet! Tule valitsemaan omasi suoraan joulutähtien viljelypaikalta.

Onnella on juuret

kampaajan työ on käsityötä. Vaikka apuna olisi mikä tahansa laite, varsinainen työ vaatii taitavia, näppäriä käsiä. Salon Priméssa työskentelee myös kampaaja Satu Kuusela sopimusyrittäjänä. – Sadun kanssa olemme tehneet töitä yhdessä aiemminkin, jo useita vuosia, Ursula Vatanen kertoo. Yrittäjäjärjestöön Ursula Vatanen liittyi jo ennen kuin avasi liikkeensä.

MEILLÄ ON KÄSIÄ - ONKO TEILLÄ TÖITÄ?

Hyvää Joulua

Ystävälle, tuttavalle, yhteistyökumppanille, henkilökunnalle, kotiin, puolisolle...

puolipitkä hius, se on muuntautumiskykyinen sekä leikkaukseen että kampaukseen. – Väreissä suositaan luonnollisia, kevyitä ja kuultavia, toisiinsa sointuvia sävyjä. – Hyvissä ajoin ennen juhlaa kannattaa hoitaa värjäys ja leikkaus eli pohja kuntoon. Värjäys, sävytys, pehmennys, hoidot ym. käsittelyt antavat tukea ja kiiltoa sekä korostavat tulevaa kampausta. Ursula muistuttaa, että

Työstä tehdään asiakkaan kanssa sopimus ja asiakas maksaa työstä tapauskohtaisesti työtehtävien, työn keston ja työn vaativuuden mukaan. Työtehtävät suoritetaan ohjaajan valvonnassa ja laadusta tinkimättä, olivatpa tehtävät määrältään pieniä, tai suuria. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: palvelupäällikkö Reijo Veijalainen, p. 014 266 3920, reijo.veijalainen@jkl.fi

16 YRITTÄJYYS ON MUOTIA

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

YRITTÄJÄ. Reetta Lahtisen Tekstiili Matti ja Maija on toiminut Karstulassa jo vuodesta 1985. Ison kuvan muodikas ja maanläheinen Fransa-mallisto kuuluu liikkeen valikoimiin.

Persoonallista ja tyylikästä Tekstiili Matti ja Maija Oy on putiikkihenkinen, ketjuihin kuulumaton vaatetusliike keskellä Karstulaa, Keskustiellä. TARJA RUUSKA, teksti

rityksen omistaa Reetta Lahtinen. Vaateliike on toiminut paikkakunnalla jo vuodesta

1985. – Tuotevalikoimastamme löytyy vaatetta kaikenkokoisille, naisille ja miehille, nuorille ja varttuneemmille. Erikoisuutena on myös isojentyttöjen ja -poikien merkkejä, naisille

aina 56-kokoon asti. Valikoimia riittää moneen makuun. Tuotemerkkejä on lähes 20, Reetta Lahtinen laskee. Reetta Lahtinen miettii, että pukeutuminen on hyvin henkilökohtainen, persoonallinen seikka. – Jokainen valitsee asunsa mieltymyksensä ja käyttötarkoituksen mukaan ja me haluamme palvella ja

opastaa asiakasta tässä valinnassa. Omanlainen vaate tuntuu hyvältä yllä ja tuo itsevarmuutta.

Arkeen ja pikkujuhlaan. Omistaja kertoo, että heillä on tarjolla asuja arkeen ja pikkujuhlaan, varsinaisiin isompiin juhliin ns. juhlaleninkejä ei juuri ole. Pienempiin juhliin voi

valita yhdistelmäasuja. Kerrospukeutuminen ja eri vaatekappaleiden yhdisteleminen tekee asukokonaisuudesta omannäköisen ja monikäyttöisen. Trendivärit, kulta ja kimallus piristävät asukokonaisuutta. Matti ja Maija järjestää myös illanviettoja, jossa voi tutustua yrityksen tuotteisiin rauhassa. – Tarvitsee vain kerätä yhteen kaveri- tai työporukka ja tulla viettämään iltaa shoppaillen. Illat ovat suosittuja pikkujoulujen aloituspaikkana tai sellaisille, jotka saapuvat kauempaakin, kun liikkeen normaaliaukioloajat eivät sovi. Ryhmäkokona olemme pitäneet 4-8 henkeä, Reetta kertoo. Reetan tytär toimii myös yrittäjänä Karstulassa. Eeva Lahtisella on Habitus Oy-niminen yritys, joka tarjoaa graafista suunnittelua, sisustusja tapahtumasuunnittelua. Eeva hoitaa kokonaisuudessaan mm. Matti ja Maijan markkinoinnin, jolloin Reetta-äiti voi keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa eli asiakaspalveluun ja yrityksen pyörittämiseen.

Taloushallinnon ratkaisu yrityksesi tarpeisiin Visma Services yhdistää sähköisen taloushallinnon tehokkuuden henkilökohtaiseen palveluun. Visman Netvisor -kokonaisratkaisu kattaa kaikki tarvitsemasi taloushallinnon osa-alueet. Palvelemme asiakkaitamme seuraavissa asioissa: • myyntilaskut ja myyntireskontra • maksuliikenne • palkanlaskenta • talouspäällikköpalvelu • veroasiat

• ostolaskut ja ostoreskontra • kirjanpito • talouden raportointi • osavuosi- ja vuositilinpäätökset • yritysjärjestelyt

Kysy lisää! Visma Services Jämsä ja Jyväskylä: Sari Kautto, puh. 0400 548 016, sari.kautto@visma.com Visma Services Äänekoski: Tuija Kareaho, puh. 044 7191 700, tuija.kareaho@visma.com Visma Services Saarijärvi ja Viitasaari: Jyrki Salolatva, puh. 044 7191 698, jyrki.salolatva@visma.com

visma.fi/tilitoimistot

Paikallista kumppanuutta ja kansainvälistä osaamista!

HENKILÖ 17

jäsenlehti 4/2012

Teija Korppila

Rohkea keksii

on kotoisin Keuruulta ja tullut Jämsään Uudenkaupungin kautta. Aiemmilta vuosilta palkkatyö myyntipuolelta on tuttua sekä edustajana toimiminen itsenäisenä yrittäjänä. Kangaskuu on avoinna myös sunnuntaisin, vapaa-aikaa perheenäidille jää vain ´iltasydännä´.

Teija Korppilalla on kangaskauppa Kangaskuu Jämsän Keskuskadulla. Liikkeen valikoimiin kuuluvat mm. verhoilukankaat, päiväpeitetikit, asustekankaat, verhotangot ja -tarvikkeet, ompelutarvikkeet, vanut ja tyynyt, superlonit ja neulelangat. – Jonkin verran meiltä löytyy myös pitsejä ja tafteja. Palveluumme kuuluu suunnittelu, ompelu ja asennuspalvelu. Asusteiden ompelua meillä ei ole, mutta ohjaamme mielellämme hyvien, alueella toimivien ompelijoiden luo, Teija kertoo.

Uusi buumi

TARJA RUUSKA, teksti KARI RUUSKA, kuva

– Nykyihmiset, erityisesti nuoret ovat entistä rohkeampia, kekseliäämpiä ja idearikkaita pukeutujia. He uskaltavat valita kivakuvioisista verhokankaista leninkeihinsä kankaan juhlapukuja myöten. Jos vain kuviot, väri ja materiaali miellyttävät. Homma toimii. Laadukkaasta verhokankaasta voi loihtia tyylikkään asusteen. Verhokankaita on saatavana mitä erilaisimmista materiaaleista. Kauniisti laskeutuvina, useissa väreissä ja monenlaisin kuvioin. Idearikkaalle valinnanvaraa on tarjolla arkeen ja juhlaan. Villakankaat ovat suosittuja ja samoin värikkäät, laadukkaat trikookankaat.

Teija valittiin Keski-Suomen Yrittäjien syyskokouksessa aluejärjestön varapuheenjohtajaksi. Jämsän Yrittäjien hallituksessa hän on ollut kuutisen vuotta, aluejärjestön hallituksessa ja työvaliokunnassa vuoden. – Yrittäjäjärjestön rooli on tärkeä kaikkina aikoina, mutta erityisesti vaikeina aikoina yrittäjät tarvitsevat puolestapuhujia ja verkostoituminen auttaa monia eteenpäin. Pk-yrittäjät voivat jäädä helposti yksin ja vasta tavatessaan muita yrittäjiä huomaavat, että moni painii samojen ongelmien ja kysymysten kanssa kuin itsekin. Paikallisyhdistykset lisäävät yhteenkuulumisen tunnetta ja erilaiset tapahtumat tuovat keveyttä arjen keskelle, Teija pohtii.

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla lähestyy. Oletko valmis? H Suomen Yrittäjien jäsenkortilla 25% alennus normaalihintaisista juhla- ja iltapuvuista. H Miesten tumma puku ja smokki vuokralle, -10%. H Muistathan myös värjättävät juhlakengät. H Tulemme pitämään yrityksiin etikettipukeutumisen koulutuksia. Tervetuloa palvelevaan liikkeeseemme! Gummeruksenkatu 9, Jyväskylä • P. (014) 620 155 Ma-ti, to-pe 10–17, ke 12–18, la 9–14 www.krinoliini.fi • saa tykätä

18 ASIANTUNTIJA

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Rekrytointi on aina merkittävä osaamisinvestointi Organisaatiota on kehitettävä jatkuvasti, olipa kyse kasvuhakuisuudesta, toimintojen parantamisesta tai osaamisen kehittämisestä. Henkilöstön soveltuvuusarviointi ja rekrytoinnin hyvä hoitaminen parantavat yrityksen kasvuedellytyksiä. TARJA RUUSKA, teksti

ersonnel-yhtiöiden aluepäällikkö Terhi Tuukkanen korostaa, että vain onnistuneet rekrytoinnit parantavat yrityksen menestystä ja kasvuedellytyksiä. Jos rekrytointi epäonnistuu, siitä voi olla merkittävää haittaa yrityksen liiketoiminnalle pitkäksikin aikaa. Personnel-Yhtiöt palvelee yrityksiä rekrytoinnin ja organisaation kehittämisen alueilla. Yritys on keskittynyt erityisesti henkilöarviointeihin ja rekrytointiin. Sillä on toimipisteet Tampereella, Helsingissä, Seinäjoel-

la, Oulussa ja Jyväskylän Lutakossa, Innovassa. Aluepäällikkönä toimii KTM, PsM, laillistettu psykologi, sertifioitu henkilöarvioija Terhi Tuukkanen. Jyväskylässä työskentelee viisi henkilöä.

Rekrytointi on investointi osaamiseen. – Monilla yrityksillä soveltuvuusarvioinnit kuuluvat kiinteästi rekrytointiprosessiin tietyn tyyppisissä tehtävissä – esimerkiksi asiantuntijoiden, päälliköiden, johtajien valinnoissa. Kasvaville yrityksille rekrytoinnit ovat merkittäviä osaamisinvestointeja. Jokainen rekrytointi on tärkeä. Yhden rekrytoinnin suhteellinen merkitys yrityksen liiketoimintaan on selvästi suurempi kuin isoissa yrityksissä. Siksi pienenkin yrityksen kannattaa esimerkiksi soveltuvuusarvioinneista hankkia informaatiota rekrytointipäätöksen tueksi. Mitään yrityskoon alarajaa palveluidemme käyttämiselle ei ole, mutta monet aivan pienet yritykset eivät välttämättä ole tottuneet ostamaan ulkoisia asiantuntijapalveluita, Terhi Tuukkanen toteaa. – Usein asiakasyrityksemme ryh-

tyvät käyttämään soveltuvuusarviointipalveluamme sen jälkeen, kun esimerkiksi avainhenkilörekrytointi on itse tehtynä epäonnistunut. Rekrytointipäätöksen tueksi halutaan lisää informaatiota ja varmuutta sekä tietoa mahdollisista riskeistä. Ammattilaisen käyttö rekrytoinneissa on riskien hallintaa, Terhi Tuukkanen korostaa. – Jotta rekrytoinnissa onnistuttaisiin, on kaikissa rekrytointiprosessin vaiheissa onnistuttava. Lähtökohtana on, että avoinna olevaan tehtävään saadaan riittävästi hyviä hakijoita. Omia verkostoja kannattaa hyödyntää ja täydentää hakijajoukkoa hyvin kohdistetulla rekrytointi-ilmoittelulla. Hakuvaiheen jälkeen haasteena on, että hakijoista onnistutaan valitsemaan työntekijä, jonka osaaminen ja muut ominaisuudet vastaavat tehtävälle asetettuja vaatimuksia. Asiantuntijaapua kannattaa käyttää, etenkin jos rekrytoinnin rutiinit eivät ole tuttuja tai yrittäjän aika on kortilla, Tuukkanen toteaa.

PAREMPI JOHTAA HYVIN Vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet ja uhat. Terhi Tuukkanen kertoo, että organisaation kehittämisen lähtökohdan muodostavat toimeksiantajayrityksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä muutostarpeet. Tavoitteena on löytää organisaation ja sen henkilöstön vahvuudet, kehittämiskohteet ja mitkä ovat yrityksen suurimmat uhat ja mahdollisuudet. Kehittämisprojekti on tarpeen sil-

loin, kun organisaatio haluaa vaikkapa tehostaa toimintaansa, parantaa kannattavuuttaan tai suunnata uusille markkinoille. Joskus yritys haluaa uudistaa toimintatapojaan varmistamalla tuotanto- ja palveluketjujen toimivuutta. Kehittämisprojektin alussa tehdään tilannekartoitus. Tämän jälkeen sovitaan toimenpiteet: esim. koulutus, kehitysprojektit, organisaatiorakenteen muuttaminen, toiminnan uudelleensuuntaaminen, mahdollisesti joidenkin toimintojen lopettaminen, tehtävien vaihto tai uudet rekrytoinnit. Kun organisaation kehittämisprojekti on tehty, seurataan tuloksia. – Pienten yritysten yrittäjät ja johtoryhmät voivat kartoittaa vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Resurssikartoituksia voidaan käyttää myös sisäisissä tehtäväkuvan muutoksissa, kuten asiantuntijatehtävästä esimiestehtävään siirryttäessä tai suuremmissa organisaation muutostilanteissa, Terhi Tuukkanen kertoo.

LAADUKAS REKRYTOINTI ON VASTUULLISTA ASIANTUNTIJATYÖTÄ Tinkimätön arviointiprosessi takaa lopputuloksen luotettavuuden Ota asiantuntijoihimme yhteyttä !

PSYKOLOGINEN OSAAMINEN HAASTATTELUOSAAMINEN

SOVELTUVUUSARVIOINTI LAADUKKAAT HAKIJAT 1. Oikeat hakukanavat 2. Ilmoitusten laadinta 3. Kohdennetut haut

1. Yrityksen liiketoiminnan ja tilanteen ymmärrys 2. Haun kriteerit 3. Luotettavat ja monipuoliset menetelmät

OIKEA VALINTA 1. Palautekeskustelut 2. Valitun henkilön valmiudet 3. Seuranta

TAMPERE Hämeenkatu 13 A 33100 Tampere p. 03 3138 0400 personnel@pdpersonnel.fi JYVÄSKYLÄ Technopolis Innova 2 Lutakonaukio 7 40100 Jyväskylä p. 040 767 2700 personneljkl@pdpersonnel.fi

PD Personnel Development Oy Ltd www.pdpersonnel.fi

LUOTTAMUSHENKILÖ 19

jäsenlehti 4/2012

Tarja Nieminen

Intoa, energiaa, uskallusta! - Nuoret yrittäjät järjestömme uudistajina Kolumni

TARJA NIEMINEN Yrittäjä, Villinikkarit Oy Keski-Suomen Yrittäjät hallituksen jäsen Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja

”

Parasta on se, että nuorten yrittäjien tapahtumiin on helppo tulla uutenakin jäsenenä. Ei mene kauan, kun joku jo kysyy, että ”kukas sinä olet ja mitä sulta voi ostaa?”.

uden vuoden läheisyys saa aikaan sen, että on hyvä hetki pysähtyä tekemisen äärelle. Olen katsonut nuorten yrittäjien toimintaa läheltä reilun kymmenen vuoden ajan. Nyt siis mietin mitä merkittävää järjestömme on saanut nuorilta yrittäjiltä?

Kohtaamisten aatelia. Olen vieraillut lukuisissa nuorten yrittäjien tapahtumissa meillä ja muualla. Mielestäni nuorten yrittäjien tapahtumissa on uudenlaista draivia, innostusta, positiivisuutta ja avoimuutta, asiaa unohtamatta. Kohtaamisissa on uskallusta puhua avoimesti myös yrittämisen vaikeista hetkistä. Niissä liikaa rypemättä, vaan niistä oppien ja eteenpäin katsoen. Parasta on se, että nuorten yrittäjien tapahtumiin on helppo tulla uutenakin jäsenenä. Ei mene kauan, kun joku jo kysyy, että ”kukas sinä olet ja mitä sulta voi ostaa?”

me palvelemme!

Kohtaamiset rakentuvat siis yrittäjän bisneksen parhaaksi.

Jaettu onnistumisen fiilis. Nuorten yrittäjien verkoston palkitsemiskulttuuri on voimistunut. Vuosittain palkitaan menestyneitä nuoria yrittäjiä, myös omistajanvaihdoksen tehneitä. Nuorten yrittäjien verkostossa on syntynyt oma palkitsemiskäytäntö, jossa palkitaan ansioituneita luottamus- ja toimihenkilöitä. Onnistumisen esille nostaminen vahvistaa positiivista mielikuvaa yrittäjyydestä, nostaa pinnalle myönteisiä tunteita, kannustaa ja vauhdittaa nuorta yrittäjää arjessaan. Nuorten yrittäjien palkitsemisen kautta synnytämme nuorille esikuvia yrittäjistä, joihin on hienoa samaistua.

Järjestön tulevaisuutta rakentamassa. Uskon vahvasti, että nuorten yrittäjien toiminta on tuonut järjestöömme uusia jäseniä. Toiminta toimii myös olemassa

olevien jäsenten järjestöön sitouttavana jäsenpalveluna. Olemme tuoneet ajatuksia järjestön toiminnan kehittämiseksi. Yhtenä esimerkkinä voi nosta esille opiskelijajäsenyyden, joka toteutuu vuoden 2013 aikana. Nuoret yrittäjät jakavat saman intohimon konkariyrittäjien kanssa - haluamme kehittää Suomesta yrittäjyysyhteiskunnan, jossa jokaisen yrittäjän - pienen, suuren, kasvuhakuisen - on hyvä olla, elää ja yrittää.

Me keskisuomalaiset nuoret yrittäjät olemme etuoikeutettuja. Alueellamme on nuorten yrittäjien toimintaa toteutettu yli 10 vuoden ajan. Haluan omalta osaltani kiittää aluejärjestöni luottamus- ja toimihenkilöitä siitä rohkeudesta, innostuksesta ja sprrauksesta, jota olette antaneet nuorten yrittäjien toiminnan kehittämiseen. Voin vain todeta, että yhteistyössä on voimaa, tulevinakin vuosina!

Matkustitpa kauas tai lähelle,

• • • • • • • • •

Risteilyt Kaupunkilomat Kaukomatkat Lennot Konsertit ja tapahtumat Rantalomat Ryhmämatkat Kiertomatkat Kylpylälomat

SINULLE VARUSTELTU erä: VOLVO V70 D3 aut SUMMUM business edition

VOLVOCARS.FI Varusteina mm. automaattinen ilmastointi, vakionopeudensäädin, erikoisvanteet 17”, City Safety, nahkaverhoilu, lämmitettävä takaistuin (reunapaikat), sähkötoiminen kuljettajanistuin muistilla, sähköisesti kääntyvät ja lämmitettävät sivupeilit maavaloilla, pysäköintiapu taakse, aktiiviset Xenon ajovalot, polttoainetoiminen lämmitin ajastimella, sähkötoiminen takaluukku, nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostin, audio High Performance Multimedia 7” näytöllä, metalliväri. Rajoitettu erä Volvo V70 D3 automaatteja upealla Summum Business -varustelulla vuodenvaihteeseen.

www.matkatoysa.fi www.matkatoysa.fi

48 193 €

tai huoltoleasing alk.

749 €

/kk

yli on oa. i R uS Et 00 Eu 0 4

Volvo V70 Sportwagon D3 automaatti Summum Edition Business: autoveroton hinta 36 580 € , autovero 11 613,10 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 48 193,10 € . Autoetu: vapaa 885 €/kk, käyttöetu 690 €/kk. EU-yhd. 5,7 l/100 km, CO2 149 g/km. Volvo Sopimus alkaen: 48 €/kk (3 vuoden sopimus, 20 000 km/vuosi). Leasingtarjous voimassa vuoden loppuun. Alkaen hinta 48 kk / 80 000 km.

• Kauppak. 25, JKL, 014-33 64 110 • Keuruu 014-33 64 120 • Jämsä 014-33 64 130 • Äänekoski 014-33 64 140 • Karstula 014-461 170

JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 | ma-pe 9-18, la 10-14 puh. 010 5228 210 | hameenauto.fi Puh. 010-yritysnumeroihin: 8,28 s/puh. ja lisäksi lankapuh. 5,95 s/min. ja matkapuh.17,04 s/min.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

NUORET

”Brändejä voi rakentaa päällekkäin ja lomittain. Ovathan Jokerit ja Hjalliskin omia brandejään.” Kommentti yleisöltä Nuoret Yrittäjät Stagella-tapahtumassa RIKU KERÄSTÄ. sparrasivat varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä, aluemyyntipäällikkö Juho Kärkkäinen Elisalta, Danske Bankin johtaja Kirsi Huusko sekä Jaana Sallinen PricewaterhouseCoopersista. Riikka Vesterinen ohjaa keskustelua.

Putkiyrittäjä taipuu moneksi

Nuoret yrittäjät

stagella Nuorten yrittäjien syksyseminaari sujui sparraavissa tunnelmissa. Marraskuun lopussa Korpilahden Juhlakartano Tähtiniemessä pidettävä seminaari haastoi kuulijoita osallistumaan ja antamaan vinkkejä stagella oleville yrittäjille. PÄIVI KANTONEN, teksti PÄIVI KANTONEN ja tuuli kirsikka pirttiaho, kuvat

eminaari alkoi kevyellä lounaalla, jonka jälkeen kuulijat johdatti aiheeseen Keski-Suomen Nuori Yrittäjä Suvi Widgren. Hänellä on viisi Vila-myymälää, joista uusin Kuopion myymälä. – Oma haasteeni on ollut saada jokaiselle työntekijälle samanlainen ajattelutapa ja yrittäjämäinen asenne kuin itselläni on. Meillä on työntekijöiden kanssa yhteinen päämäärä, mutta jokainen etsii omat keinonsa päästä tavoitteeseen, Widgren kertoi. Hän korosti läpinäkyvää johta-

juutta, jolloin johtaja voi olla kaveri työntekijöidensä kanssa, niin livenä kuin Facebookissakin. Jos Suvilla on työreissu esimerkiksi Kuopiossa, hän menee nukkumaan työntekijänsä sohvalle. – Moni vanhempi yrittäjä on kauhistellut kaveruuttani työntekijöideni kanssa. Siinä on omat riskinsä, mutta meillä se on toiminut. On ihanaa tavata vanhoja työntekijöitä vuosien päästä. Syksyseminaarissa kuulijoita kiinnosti Widgrenin uusi rekrytointitapa: Idols-haku. – Ilmoitin lehdessä koehausta, johon osallistui 160 hakijaa. Jokaisella oli kaksi minuuttia aikaa vakuuttaa olevansa huippumyyjä, jonka perusteella pääsi jatkoon tai sai lähteä kotiin. Jatkoon päässeet haastattelimme seuraavana päivänä. Suvi Widgrenin mielestä Idols-haku oli täydellinen. – Paperinen hakemus ei kerro onko hakija huipputyyppi, koska kaikki kertovat olevansa ahkeria ja sosiaalisia, eikä tutkintokaan takaa huippumyyjää. Kaksi minuuttia riittää kertomaan onko hakija meidän työntekijämme.

Tähän joukkoo n Lii

ttymin yrittajat.fien osoitteessa /keskisuo mi

utkimieheksi monen mutkan kautta ajautunut Riku Keränen on Keurusseudun LVI-Palvelun yrittäjä. Hänen haasteenaan on ajankäyttö, mikä korostuu etenkin laajentumisen myötä. Keurusseudun LVI-Palvelu tekee pieniä keikkahommia. Niiden järjestäminen usealle työntekijälle on kuitenkin haastavaa: se vie aikaa ja niillä on vaikeaa täyttää kokonaisia työpäiviä. – Tulevaisuudessa voisimme olla mukana suuremmissa urakoissa sekä kuntapuolen hankkeissa, Keränen suunnittelee. Toiminnan muuttuminen keikkatöistä urakkatöihin vaatii kuitenkin muutoksia – ennen kaikkea yrittäjän toimenkuvassa. Onko yrittäjä tulevaisuudessa edelleen käytännön asioita hoitava henkilö vai keskittyykö hän enemmän johtamiseen, tarjousten laskemiseen ja muihin hallinnollisiin asioihin? Vai palkkaako Keränen kenties ulkopuolisen toimitusjohtajan tai sihteerin vai ulkoistaako talousasiat? Niin tai näin, oman tekemisen fokusointia ja laajennuksen tavoitetta täytyy miettiä. – Myös omaan jaksamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, ettei seinä tule yhtäkkiä vastaan, yleisöstä huomautettiin kokemuksen syvällä rintaäänellä. Tällä hetkellä yrittäjä vastailee puhelimeen arkena ja sunnuntaina, jopa jouluna. Talousasioiden hallintaa helpottavat sähköiset ohjelmat. Tunnit kirjataan ylös sähköiseen järjestelmään, mutta tarvikkeiden kirjaus on valikoiman laajuuden vuoksi hankalaa ja vaatii putkimiehen slangin ymmärtämistä. – Kaikki paperimme liikkuvat sähköisesti, sillä muutoin hukkaisin ne, naurahtaa paperihommia vihaava yrittäjä.

SUOMEN YRITTÄJIEN VARATOIMITUSJOHTAJA ANSSI KUJALA. seurasi tapahtumaa mielenkiinnolla ja sparrasikin välillä osanottajia.

jäsenlehti 4/2012

Osallistu keskusteluun yrittäjyyden asioista osoitteessa facebook.com/keskisuomenyrittäjät

Parturi-kampaaja haluaa mammalomalle E

nsimmäinen sparrattava yrittäjä oli parturikampaaja Mia Satuaho Aamukammasta. Vauvakuumeen saanut yrittäjä pohti, kuinka hän voisi tulevaisuudessa jäädä mammalomalle ilman, että Jyskässä sijaitseva yritys menisi konkurssiin. – Tällä hetkellä minulla on yksi työntekijä ja yksi vuokratuoliyrittäjä. Jos parturi-kampaamoissa on useita toimijoita vuokratuoleilla, tilanne voi mennä pahimmillaan siihen, että puhelimeenkin juostaan vastaamaan kilpaa. Haaveenani olisi, että Aamukammalla olisi tulevaisuudessa useampi lähiöputiikki, Satuaho kertoi. Hän koki haasteelliseksi parturi-kampaamojen henkilöitymisen, mikä tekee yritystoiminnasta hyvin yrittäjästä riippuvaista. Myös yritysmuotona oleva toiminimi täytyisi ehkä miettiä uudestaan, mikäli perheenlisäystä haluaa tulevaisuudessa. Aihe herätti paljon keskustelua. Satuahoa rohkaistiin palkkaamaan lisää työntekijöitä ja antamaan heille tavallista enemmän vastuuta jo koeaikana. – Jos jokin asia menee pieleen, kannattaa työntekijän antaa itse selvittää tilanne. Silloin yrittäjä näkee, kuinka työntekijä toimii ongelmatilanteissa ja voiko hänelle antaa vastuuta, yleisöstä neuvottiin. Seminaarissa pohdittiin kampaamoalan vahvaa henkilöitymistä. Asiakkaat tulisi sitouttaa henkilön sijasta kampaamoon, vaikka toisaalta jokainen työn-

tekijä luo oman asiakaskuntansa. Aamukamman vahvuuksina nähtiin hajusteettomat ja allergiaystävälliset tuotteet. Toinen neuvoja kirvoittanut aihe oli yrityksen talous. Satuahon mielestä viime vuosi meni ihan mukavasti, mutta kirjanpitäjä oli vähän eri mieltä – tulos oli hieman miinusmerkkinen. Aamukamman kirjanpidon hoitaa Talenom. Satuahon mielestä tilitoimiston käyttö auttaa yrittäjää seuraamaan yrityksen rahatilannetta. – Yrittäjän täytyy olla koko ajan tietoinen siitä, kuinka yrityksellä menee. Lisämyyntiä voi tehdä esimerkiksi tuotteita myymällä sekä varaamalla asiakkaalle uuden ajan samantien, raati neuvoi.

Parturi-kampaajayrittäjä Mia Satuaho. haaveilee perheenlisäyksestä sekä parista uudesta toimipisteestä.

Valokuvaaja haaveilee yritysyhteisöstä

Valokuvaaja Iida Liimatainen haki sparrauspäivästä rohkaisua ja erilaisia vaihtoehtoja uudenlaiselle yhteisölle. Sparraamassa muun muassa Keski-Suomen Nuori Yrittäjä Suvi Widgren.

eminaarin kolmas sparrattava yrittäjä oli valokuvaaja Iida Liimatainen. Hänen haasteenaan on kehittää uudenlainen yhteisö, joka kokoaisi yhteen eri alojen osaajia. – Minulle yksinyrittäjyys on haaste. Haluaisin jakaa ajatuksiani muiden kanssa ja saada palautetta tasavertaiselta kumppanilta. Haaveilen kimppastudiosta ja itsenäisten yrittäjien yhteisöstä, joka kokoaisi saman katon alle maskeeraajan, sisustajan, graafikon ynnä muut toimintaani liittyvät tahot, Liimatainen ideoi. Hänen perustajatuksensa on, että jokainen tekisi omaa juttuaan, mutta toisaalta kaikki

toimisivat yhdessä. Haasteita tuo brändäys: olisiko yhteisöllä yhteinen kattonimi, toimisivatko ne Iida Liimataisen nimen alla vai olisiko yhteisenä nimittäjänä pelkästään yhteiset toimitilat tai muu yhteistyömalli. Aktiiviselta yleisöltä tuli jälleen ideoita. Enemmistön mielestä Iida Liimataisen oma brändi on niin vahva, että se kannattaa säilyttää. Rinnalle voitaisiin brändätä myös uusi nimi – esimerkiksi nykyisestä nimestä muokattu IL-Studio. – Brändejä voi rakentaa päällekkäin ja lomittain. Ovathan Jokerit ja Hjalliskin omia brändejään, yleisöstä kommentoitiin. Iida Liimataista kehotettiin tu-

tustumaan paikallisiin yhteisöihin kuten Toivolan Vanhaan Pihaan, CrazyTowniin ja Protomoon – niistä yrittäjä saa mallia erilaisista vaihtoehdoista. – Jos vuokraat itse yhteisölle suuren hallitilan, voit päättää millaisia yhteistyökumppaneita tilaan tulee. Mitä selvemmin mietit omassa päässäsi, mihin haluat keskittyä, sen paremmin löydät yhteistyökumppanit. Talousasioiden hallinta on tärkeää, mutta jos ryhdyt liikaa ennustamaan tulevaa ja tekemään laskelmia, hankkeesta ei tule ikinä mitään. – Voisin tiivistää neuvoni sanoihin ”just do it”, Suvi Widgren rohkaisi.

CASE-YRITTÄJÄT: H PARTURI-KAMPAAMO AAMUKAMPA MIA SATUAHO H KEURUSSEUDUN LVI-PALVELU OY RIKU KERÄNEN H VALOKUVAAJA IIDA LIIMATAINEN SPARRAAJAT: H DANSKE BANK KIRSI HUUSKO H PWC JAANA SALLINEN H ELISA JUHO KÄRKKÄINEN H DIGES OY PETTERI HUVIO H REDESAN SANNA JYLÄNKI H VUODEN NUORI YRITTÄJÄ 2012 SUVI WIDGRÉN H SUOMEN YRITTÄJÄT ANSSI KUJALA H YRITYSTEN TAITAVA KESKI-SUOMI RIIKKA VESTERINEN H PAREMPI JOHTAA HYVIN YHTEISÖ

22 uutiset

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin. Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta.

Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous.

if.fi 010 19 15 00

Voita iPad mini!

uutiset 23

jäsenlehti 4/2012

keski-suomen

Millainen

www.yrittajat.fi/keskisuomi

Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 010 425 9200 Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja Jari-Pekka Koponen, kolumnisti Tarja Ruuska, toimittaja Kari Ruuska, toimittaja, taittaja Päivi Kantonen, toimittaja Toimitus/taitto Tavukatti/Mediasepät Oy p. 020 155 6010 PL 185, Kauppakatu 41A, 40100 Jyväskylä tuotanto@tavukatti.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi Jouni Pohjola (Ponne Oy) p. 044 255 7777 ksymediat@yrittajat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi raija.hakkarainen@yrittajat.fi

yrittäjyysyhteiskunta

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat ilmestyy vuonna 2013 maaliskuussa, toukokuussa, syyskuussa ja joulukuussa + Yrittäjäjuhlaerikoisnumero helmikuussa. Tarkemmat mediatiedot löytyvät

Paino I-print Oy, Seinäjoki Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 8 000 kpl.

osoitteesta www.yrittajat.fi/keskisuomi Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä,

joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Keski-Suomen Yrittäjien kalenteri 2013 on ilmestynyt. Löydät sen osoitteesta www.yrittajat.fi/keskisuomi. Luvassa on monipuolista ohjelmaa jäsenille ja verkostolle. Kuntaroadshowtilaisuudet, koulutuspäivät, verkostoitumis- ja jäsentilaisuudet, Nuorten Yrittäjien tapahtumat, Yrittäjäjuhlat, opintomatkat, yhdistysten kokoukset jne. Tule mukaan toimintaan! Liittyminen osoitteessa www.yrittajat.fi/liity

JOUKO MUSTALAMPI

Keski-Suomen Yrittäjät

Löydä oma uneLmasi

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

rittäjyysyhteiskunta on avoin. Se on myötämielinen yrittämistä ja yrittäjyyttä kohtaan. Kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät yrittäjä -nimisen ammatin yhdeksi ammatiksi muiden joukossa. Jokainen yrittäjä, pieni tai suuri, saa toimestaan vähintään yhtä hyvän palkan, kuin saisi ollessaan vieraan palkkalistoilla tekemässä samaa työtä. Yrittäjäriskillä velkavastuineen on lupa saada suurempi tulo ilman kadehtimisia. Työntekijän sosiaaliturva on yrittäjyysyhteiskunnassa samalla tasolla kuin yrittäjän, ei toisin päin. Yrittäjällä tulee olla myös lupa epäonnistua ja yrittäjän asunto ei saa olla vakuutena veloille. Yrittäjätkin ovat vain ihmisiä. Esillä on juttuja yrittäjien tosielämästä. Kaupunkien ja kuntien päättäjät ja virkamiehet yhteistyössä yrittäjien kanssa saavat yrittäjyysyhteis-

kunnassa yhteiskunnan toimivaksi. Kansanedustajat seurustelevat siellä myös paremmin yrittäjien kanssa. Yrittäjien ja yritysten verojalanjälki on oikea kriteeri kaupunkien ja kuntien hankinnoissa. Julkinen rahoittaja uskaltaa ottaa riskejä myös pienten yrittäjien investoinneissa. Rahoittajan byrokratia ja hallinto on kevennetty ja selkokielistetty. Yrittäjäpolitiikka on avointa. – Suomen Yrittäjät on myös tullut ulos kaapista ja lausuu yhä vahvemmin. On päästy eetteriin. Juuri nyt on oikea hetki rummuttaa, sillä suurteollisuus irtisanoo työntekijöitään ja pk-yritykset kantavat vastuun työllistämisestä.

JOUKO MUSTALAMPI, Yrittäjä, Jyväskylä

Seuraavaan vastaukseen on haastettu Perttu Hietanen Korpilahdelta.

Osallistu Keski-Suomen Yrittäjien kampanjaan 2013 MILLAINEN ON YRITTÄJYYSYHTEISKUNTA? Lähetä oma, noin 2000 merkin mittainen vastauksesi kysymykseen lehtemme toimitukseen osoitteeseen tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi ja haasta myös seuraava vastaaja. Laita mukaan myös yhteystietosi. Julkaisemme vastauksia joka viikko eri medioissamme. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan yhdessä siihen millainen on yrittäjyysyhteiskunta!

Nokia LUMIA 920

Vihdoinkin älypuhelin, joka oikeasti korvaa toimiston.

Tässä on uusi toimistosi. Siinä MS Office-ohjelmat, sähköposti, kalenteri ja kaikki mitä yrittäjä tarvitsee kulkevat aina mukanasi. Windows 8 mahdollistaa saumattoman työskentelyn useilla eri päätelaitteilla. Voit siis jatkaa puhelimellasi siitä, mihin toimistolla jäit ja toisin päin.

Nokia LUMIA 920 +Elisa Idea

Alk.

sis. 600 min. puhetta/kk, 100 tekstiviestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini

elisa.fi /verkkokauppa

€/kk

24 kk sopimus, alv 0 %

elisa.fi /ajanvaraus

Elisa Toimisto 365 Avausmaksu

0€/kk

+ kaksi (2) ensimmäistä kuukautta veloituksetta

Etu yhteensä 38,60 €.

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/ min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kkmaksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

Elisa Shopit Jyväskylä Yliopistonkatu 32

Elisa yrittäjäpalvelupiste Ahjonkatu 1 (Gigantti)

Sami Ruhkala 050 566 8766 Mia Turunen 050 331 0853 email: ext-mia.turunen@elisa.fi email: sami.ruhkala@elisa.fi

73983_EL_YJA_LUMIA920_KSY_210x297.indd 1

Elisa yrittäjäedustaja Juho Suikkari 050 353 8281 email: juho.suikkari@sellingpower.fi Leea Rintamäki, 050 5000 125 ext-leea.rintamaki@elisa.fi

Keski-Suomen Yrittäjät 20.11.2012 14.39