Keski-Suomen YrittäjäSanomat 1_2013 by Raija Hakkarainen

Keski-Suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

Uutiset. Kumppanit. Debatti. Yrittäjät kiertueella. Vapaalla. Jäsenyrittäjät. keski-suomen

Parempi johtaa hyvin. Lue lisää yrittajat.fi/kesk

isuomi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 1/2013

Yrittäjyys on hubia Uutiset: Muuramelainen Sammet Dampers kasvaa viennistä. Varovaisen myönteisiä odotuksia.

Keski-Suomen YrittĂ¤jĂ¤t/YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E;SANOMAT

MitĂ¤ paremmin tunnemme asiakkaamme, sitĂ¤ paremmin osaamme auttaa heitĂ¤. LĂ¤hiTapiola tarjoaa nimensĂ¤ mukaisesti paikallista ja henkilĂśkohtaista vakuutuspalvelua. Oman paikkakunnan tutun vakuutusasiantuntijan luokse on aina helpompi poiketa. Katso sinulle sopivin paikka asioida: www.lahitapiola.

jäsenlehti 1/2013

Tähän joukkoo n Lii

keski-suomen

Päätoimittaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho puh. 010 425 9202 sähköposti: tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi

ttyminen osoittee yrittajat.fi /keskisuossa mi

Nyt ääntä ja tassua toisen eteen - yrittäjyyden kannusteet kuntoon Elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen valmistelu ja päätöstenteko vellovat nyt sumeissa ja raskaissa vesissä.

n merkillistä että uusia työpaikkoja, verotuloja, innovaatioita, palveluja ja hyvinvointia kymmenen viime vuoden aikana synnyttäneiden mikro- ja pk-yrittäjien ääntä ei kuunnella valtakunnallisessa päätöksenteossa. Maakunnallisesta näkökulmasta valtakunnallinen keskustelu vaikuttaa pyörivän vain metropolialueen tarpeissa. Keskisuomalaisittain mm. kansanedustajillamme on nyt aktiivisen vaikuttamisen paikka. Suureen yhteiseen työllistämiskysymykseenkin tarjotaan yrityksille vanhoja lauluja. Yrittäjien työllistämiskyvyn kannalta tukityöllistämisen ajat ovat ohi ja sen sijaan tarvitaan yrityskannusteita kestävän työllisyyden kehittämiseen.

Keurusseudun ajatuksia kuntien ja kaupunkien omista mahdollisuuksista edistää yritysten toimintaedellytyksiä. Viesti on samankaltainen mainituilla paikkakunnilla: omat yritykset, niiden osaaminen, palvelut ja haasteet on tunnettava hyvin, jotta voidaan kohdistaa kehittämis- ja tukipanostukset oikein. Kuntatapaamisissa tuli esiin myös hyvän vuorovaikutuksen merkitys: elinkeinopolitiikan kehittäminen on usein yhteistä tietoa, yhteisiä tavoitteita, TUULI KIRSIKKA yhteisiä innovaatioita, PIRTTIAHO päätoimittaja yhteistyötä, yhteistä riskinottoa, eikä niinkään suoria yritystukia.

Keski-Suomessahan ollaan nyt aivan liian vaatimattomia. Mistä kumpuaa tai yhteisöömme on hiipinyt sisäsiisti jäähdyttelymentaliteetti?

Uh ihana Keski-Suomi. Nyt rohkeutta peliin päätöksenteossa ja valmistelussa. Kunnissamme on vakavan uudistumisen paikka. Se ajaa myös kuntapolitiikan ytimen, elinkeinopolitiikan, uudistamiseen ja yrittäjälähtöisyyden edistämiseen monilla alueilla. Tämähän ei ole huono asia. Ja se on myös loistava uudistumisen mahdollistaja kunnassa. Vuoden kestoisen kuntakampanjamme YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! tilaisuuksissa on kuultu jo Muuramen ja

Meillä on hallussamme valtavia osaamispääomia ja luonnonvaroja, viihtyisyyttä ja laadukasta infraa sekä kasvava määrä hyviä yrityksiä. Silti juuri julkisorganisaatiovetoinen ja poliittisten intressien ohjaama johtaminen ja suunnannäyttäminen aiheuttaa aina kompromisseja ja hioo kärjet tasapaksuista elinkeinoelämän workshopeista ja kehittämispapereista. Uh – ihana Keski-Suomi, nyt rohkeutta peliin päätöksenteossa ja valmistelussa. Ääntä ja tassua toisen eteen – nimenomaan pk-yrittäjyyden kannusteet kuntoon. Samassa veneessä ollaan kaikki.

Aiheita: UUTISET 4 6 7 8

| SAMMET KASVAA KAUKANA | työkavereita yksinyrittäjälle | työnantajapalvelut uudistuvat | VAROVAISEN MYÖNTEISTÄ

DEBATTI 10 | yrittäjät kiertueella jorma nokkala, muurame Tapani paasu, keuruu

VAPAAlla 12 | yrittäjyys on jyväskylän yrittäjät 30 muuramessa kilisteltiin

kumppani 13 | syrjästä suuriin saappaisiin 14 | yrittäjyys on hubia

HENKILÖ 15 | tapu kapuaa

jäsenyrittäjä 16 | aamu alkaa munkilla 17 | cumulus panostaa yrittäjiin 18 | rättärin jousilta elisa lupaa vauhtia

Jari-Pekka Koponen

Markkinatalous korjaa suuntaa Kolumni JARI-PEKKA KOPONEN on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

”

Äkkijarrutus vai äkkikiihdytys?

Tiedättehän ajatuksen: kun junan veturi äkkijarruttaisi, menisi vaunuja veturin takana usealle mutkalle ja siksakkiin? Kun veturi lähtisi uudelleen liikkeelle niin vaunujonot suoristuisivat nopeasti. Näin toimii myös markkinatalous. Kun nousu alkaa, löytyy nopeasti uusia väyliä ja mahdollisuuksia tulla veturin perässä. ”Junamme” 1990-luvun laman jälkiaaltoja vieläkin korjaillaan. Historiallisesti katsottuna Suomi on selvinnyt sodan jälkeisistä velvoitteista ja ajoista ennätysmallilla. Olemme vasta opettelemassa yksityisvetoista taloutta ja rakentamassa yrittäjyysyhteiskunnan rakenteita. Usein en haikaile menneisyyteen,

enkä nytkään. Ajassamme on kuitenkin merkkejä, että joskus on hyvä ottaa opiksi ja arvioida menneiden vaikutuksia nykytilaan. Suomi on vasta 2000-luvulla tehnyt merkittäviä uusia globaalien markkinoiden valtauksia ja avauksia, uudet tuotteet ja itsenäiset vienti-innovaatiot ovat tiensä alussa. Nyt ollaan hetkessä, jolloin muutkin kuin yrittäjät ovat havainneet yrittäjyysyhteiskunnan viestin ja merkityksen. Vaikkapa Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen tuoreissa esityksissä Suomelle on yrittäjyysyhteiskunnan henkeä. Jos puoletkin heidän ehdotuksistaan toteutuisivat, olisimme korjanneet suuntaa yhä paremmin kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. On totta ja arvokasta, että meille

syntyy nyt yksinyrittäjiä. Suomessa on kuitenkin työantajapula. Yhdessä oikeilla kannusteilla ja rakenteilla sekä riskiä ottavalla yrittäjäasenteella toivon Suomeen syntyvän yhä useampia yrityksiä, jotka haluaisivat työllistää itsensä lisäksi työntekijän tai useamman. Yksinyrittäjyys ja työnantajayrittäjyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan samaa markkinatalouden ehdoilla olevaa yritystoimintaa. Emme kuitenkaan pärjää kehityksen raiteilla, jollemme saa aikaan lisää työnantajayrittäjyyttä. Hitaan kasvun aikoja ennustetaan yhä vaan. Itse uskon, että veturi lähtee taas liikkeelle. Ollaanhan valmiina ja varustautuneena uuteen vauhtiin?

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

Sammet kasvaa kaukana Muuramelainen perheyritys Sammet Dampers on malliesimerkki menestyvästä keskisuomalaisesta kasvuyrityksestä. • Yritys kasvaa liikevaihdolla mitaten keskimäärin 10 %:n vuosivauhtia. Viime vuosina on koettu jopa 30 %:n harppauksia, mutta myös maltillisempaa kehitystä. • Tuotannosta 90 % menee vientiin, yritys kasvaa kaukana Muuramesta. • Kotimaassaan Sammet Dampers on toimialallaan ylivoimainen markkinajohtaja. • Yritys toimii kapealla osaamisalueella, jonka markkinat maailmalla kasvavat myös tulevaisuudessa. • Sammet Dampers on vanha perheyritys, jossa avainhenkilöt ovat vähemmistöosakkaina sitoutuneet työpaikkaansa. kari RUUSKA, teksti ja kuvat

ovin paljon tavalliselle tallaajalle ei vielä kerro tieto, että Sammet Dampers on erikoistunut teollisuuspelteihin. Se on Pohjoismaiden suurin sulku- ja säätöpeltien toimittaja. Yrityksen tuotteita on käytössä yli 60 maassa, jokaisessa maanosassa. Sammet Dampers on löytänyt erikoisosaamiselle kohteen alalta, jolla ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä markkinoiden romahdusta tai edes kaventumista. Energiantarve ja -tuotanto kehittyy ja kasvaa räjähdysmäisesti maissa, joissa teollistuminen voimistuu ja hyvinvointi kipuaa kohti länsimaista tasoa: Aasiassa,

Etelä-Amerikassa, Itä-Euroopassa, tulevaisuudessa myös Afrikassa. Sammet Dampersin peltejä ja säätötekniikkaa käytetään muun muassa perinteisissä voimalaitoksissa, joissa energiantuotanto perustuu polttotekniikkaan. Sammet on ekologisilla ja käyttäjäkohtaisilla tuotteillaan edelläkävijä tiukentuvien ympäristövaatimusten maailmassa. Tarkka kaasuvirtausten säätö merkitsee parempaa hyötysuhdetta, vähäisempiä päästöjä ja taloudellisempia prosesseja. Esimerkiksi Keljonlahden voimalassa on yli sata erilaista Sammetin toimittamaa säätöpeltiä ohjaus-

Tyytyväiset asiakkaat ovat tehokkain myynninedistäjä. Hyvä maine leviää. Lisäksi hyvät kotisivut ja mukanaolo messuilla tukevat myyntiä. Pertti Mehto

jäsenlehti 1/2013

Keljonlahden voimalan kanavaviidakossa on toistasataa Sammet Dampersin peltiä. Keljonlahti on yhtiölle merkittävä kotimaan kohde. Työt voimalassa jatkuvat, kun asennetaan tekniikkaa hiilenpolttoa varten.

tekniikoineen. Keljonlahti on Suomessa merkittävän kokoinen laitos. Maailman asiakkaislaitoksista se on keskitasoa. Suurimmat Sammetin tuotteita käyttävät laitokset ovat Keljonlahteen verrattuna tuotantokapasiteetiltaan ja myös toimitettujen elementtien määrällä laskien moninkertaisia. – Peltitoimituksia menee paljon pieniinkin laitoksiin. Merkittävä osa myös olemassaolevien laitosten laajennuksiin ja uudistuksiin, toimitusjohtaja Pertti Mehto täsmentää. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Mikko Sammasmaa korostavat myös, että Sammetin tuotteita käytetään monissa muissakin ympäristöissä kuin voimaloissa. Kaikkialla, missä joudutaan ohjailemaan ja säätelemään kaasujen ja polttoilman liikkeitä. Asiakkaina ovat useimmiten laitetoimittajat tai urakoitsijayritykset: voimalaitostoimittajat, sellulaitosten toimittajat, savukaasujen puhdistuslaitosten toimittajat, jätteenpolttolaitosten toimittajat. Tuotteita toki toimitetaan myös suoraan loppukäyttäjille: energia- ja selluteollisuuteen, sulattoihin, kaivoksiin, laivateollisuuteen jne. Samaan laitokseen voi mennä tuotteita useiden tilaajien kautta. – Kotimaassa huippuesimerkki taitaa olla Tornio, jossa projekti on pilkottu niin, että meilläkin on viisi eri tilaajaa, Mehto laskee.

”Pienen ja erikoistuneen yrityksen vahvuuksia ovat joustavuus, toimitusten nopeus ja laatu, johon muut eivät pysty.” Mikko Sammasmaa kumppaneita. Konepajateollisuuden kilpailutilanne ja hintataso etenkin Keski-Euroopassa on sitä luokkaa, että valmistus kotimaassa ei kannata. Energiasektorilla on ollut yleistä etsiä valmistaja Suomea edullisemmilta alueilta, Mehto sanoo. Sammet Dampersin tuotteiden ainoa kotimainen valmistaja on keuruulainen Pohmetal, jonka kanssa yhteistyötä on tehty liki 20 vuotta. Sammet Dampersin pääomistaja on edelleen Sammasmaan perhe. Myös muutamat yrityksen avainhenkilöt ovat vähemmistöosakkaita.

Osaajat Muuramessa. Sammet Dampers Oy:n asiakkaat ovat maailmalla, tuotteiden valmistus Virossa. Miksi suunnittelu, myynti ja pääkonttori on edelleen Muuramessa? – Yrityksen juuret ja omistajat ovat täällä. Paras ammattitaito on täällä, kaikki meidän osaajamme asuvat Jyväskylän seudulla. Ei ole ollut perusteltua syytä etsiä yritykselle muuta kotipaikkaa, Mikko Sammasmaa perustelee. Sammasmaa ja Mehto korostavat, että myös myyntityö sujuu nykytekniikalla ongelmitta Muuramesta. Varsinaista myyntiorganisaatiota ei edes tarvita. – Meidän jokainen suunnittelija on myös asiakasyhteyshenkilö, joka myy osaamistamme työnsä kautta. Monet asiakkaat eivät edes halua henkilökohtaisempaa kontaktia, sähköposti riittää. Toimitusjohtaja Pertti Mehto sanoo, että markkinoinnissa esimerkiksi messujen merkitys on takavuosista vähentynyt. – Hyvät, kattavat nettisivut ovat markkinoinnin ykkösasia. Niiden kautta kauppaa tänään käydään, Mehto pohtii.

Sammet Dampers Oy Perustettu 1993 Kotipaikka Muurame Omistajat

Sammasmaan perhe, osa työntekijöistä osakkaina

Alihankkijasta erikoistujaksi.

Mikko sammasmaa näyttää, että kellopelti on saanut nimensä putkessa näkyvän säätöosan muodosta, joka muistuttaa kirkonkelloa. Pertti Mehto ohjaa ”kellon” liikkeitä. Mikon istuimena on suorakaiteen muotoisen kellopellin pienoismalli.

Sammet Dampersin juuret ulottuvat vuonna 1984 perustettuun Sammasmaan Metalli Oy:öön. Yhtiö toimi suurten konepajayritysten alihankkijana valmistaen jo silloin muun muassa sulku- ja säätöpeltejä tilaajan piirustusten mukaan. Vuoden 1993 liiketoimintamuutoksen seurauksena Sammet Dampers Oy lähti kehittämään peltituotantoaan omiksi tuotteiksi. Tämän päivän toiminta perustuu omaan tuotekehitykseen ja suunnitteluun. Asiakkaille eri puolille maailmaa tarjotaan näiden tarpeisiin räätälöidyt tuotteet, jotka suunnitellaan, mitoitetaan ja kehitetään Muuramessa. Tuotekehityksen yhteydessä on syntynyt ja syntyy innovaatioita, jotka on patentoimalla suojattu. – Meidän vahvuutemme on tehdä sitä, mihin muut eivät pysty. Pieni yritys on nopea ja joustava. Laadukkaat, nopeat toimitukset on vahva kilpailuetu. Silloin ei tarvitse olla markkinoiden halvin, Mehto ja Sammasmaa pohtivat. Omaa valmistusta Sammet Dampersilla ei ole: yhtiö valmistuttaa tuotteet, testaa ne ja tarvittaessa asentaa pellit tilaajalle toimintakuntoon. – Vientiin menevät tuotteet valmistetaan pääasiassa Virossa, jossa meillä on pitkäaikaisia yhteistyö-

Silti edelleen ollaan alan messuilla mukana, lähinnä Euroopassa ja erityisesti Venäjällä. Pertti Mehto korostaa referenssien osuuttaa markkinoinnissa. Hyvä maine leviää. Tyytyväiset asiakkaat ovat tehokkaimpia myynninedistäjiä. Eurooppalaiset asiakkaat ovat usein isoja monialayhtiöitä, joiden tytäryhtiöt maailman eri puolilla ovat potentiaalisia tilaajia. Mehto ja Sammasmaa kiittävät yritysten palveluorganisaatioita, paikallistasolla Jykesiä, vientikaupassa esimerkiksi FinProta. – Olemme olleet mukana useissa vienti- ja kehittämishankkeissa. Niistä on hyviä kokemuksia. Jykes on viime vuosina muuttunut aikaisempaa joustavammaksi. Meiltä on lähiviikkoinakin tuoteryhmäpäällikkö Jykesin yritysvaltuuskunnan mukana Pietarissa, Sammasmaa kertoo. Paikallistasolla Sammasmaa sanoo saavansa paljon toiminnastaan Muuramen Yrittäjien hallituksessa. Sammet Dampers on saanut Muuramen yrittäjäpalkinnon vuonna 2009. Yritys on kirjattu Suomen Vahvimpien Yritysten sekä Kauppalehden Menestyjien listalle.

Liikevaihto 4,7 m€ (2011) - kasvuodotus 10 % /v

Vienti liikevaihdosta

- suora n. 45 % - suora + välillinen 90 % Eurooppa, Aasia, Lähi-Itä, Latinalainen Amerikka - yli 60 maata kaikissa maanosissa

Tuotteet

Sälepellit Giljotiinipellit Sulkuilmapellit Kellopellit 3-tiepellit ja divertterit Piipunpellit asiantuntijapalvelut

Kohteet

Voimalaitokset Sellulaitokset Savukaasujen puhdistuslaitokset Jätteenpolttolaitokset Energia- ja selluteollisuus Sulatot ja kaivokset Laivat

Henkilökuntaa PERTTI MEHTO ja 3-tiepellin pienoismalli, jolla havainnollistetaan Sammetin tuotteiden toimintaa esimerkiksi messuilla. Käyttökohteeseen asennettava 3-tiepeltiyksikkö voi olla malliin verrattuna kooltaan moninkertainen. Se mitoitetaan ja suunnitellaan räätälintyönä käyttökohteeseen sopivaksi.

Muuramessa 11 Suomen ulkopuolella 1 + 1

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Työkavereita yksinyrittäjälle

Yrittäjä on oman alansa asiantuntija, jonka työssä yhdistyvät vapaus ja vastuu. PÄIVI KANTONEN, teksti ja kuva

ksinyrittäjä on vastuussa kaikesta yksin, eikä kumppania tai vertaistukea yleensä ole. Tuen merkitys on suuri etenkin juuri aloittaneelle yrittäjälle – tämän on huomannut uunituore yrittäjä Laura Juntunen, 29. Hän muutti maaliskuun alussa Seppälänkankaalla sijaitsevaan Yrittäjän Kumppanitaloon. –Yritykseni Tietoaava aloitti toimintansa tammikuun alussa. Teen nettisivuja, verkkokauppoja ja pidän atkkursseja pienyrittäjille. Ensin suunnittelin tekeväni töitä kotona, mutta kun tulin tutustumaan Kumppanitalon tiloihin ja ilmapiiriin, kotiuduin tänne

niin hyvin, että päätin vuokrata oman työhuoneen, Juntunen kertoo. Yrittäjän Kumppanitalo on matalan kynnyksen paikka, jonne on helppo tulla ja josta on halutessaan helppo lähteä. Vakuusmaksua ei ole ja vuokrasopimuksessa on kahden kuukauden irtisanomisaika. Vuokratkin ovat kohtuulliset ja niihin kuuluvat kahvit ja nettiyhteys sekä halutessaan yhteismarkkinointi. Ennen kaikkea pienyrittäjää auttaa muiden yrittäjien vertaistuki. – Tsemppaus ja sparraus kuuluvat sopimukseen. Lisäksi olen saanut uusia asiakkaita muiden yrittäjien asiakkaista. Verkostoituminen on ollut todella tehokasta ja siitä on ollut iso hyöty. Kotitoimistossa en olisi päässyt näin pitkälle näin lyhyessä ajassa, Juntunen iloitsee. Tällä hetkellä Yrittäjän Kumppanitalossa toimii Tietoaavan lisäksi kuusi yritystä: Kumppanitalon idean äiti Sanna Jylänki Redesanista

sekä Varapiiat Ky, Tirnukka puoti & ompelimo, Parlevuu, Evestep Oy ja Qr-Media Oy. Kumppanitalossa on yhteensä 12 huonetta, joista viisi on vielä vapaana. Lisäksi yhteisessä käytössä on kaksi neuvotteluhuonetta sekä matkamiehenparkki, jota saavat myös muut vuokrata satunnaisiin töihin ja palavereihin. – Tiloja voi vuokrata myös lyhyemmäksi ajaksi, eikä raskasta sopimuspakkoa ole. Myös sijainti on hyvä JyväsCaravanin yläkerrassa. Vuokrat ovat edullisemmat kuin keskustassa ja parkkipaikkoja on runsaasti. Mielestäni vuokra on hyvä sijoitus siihen nähden, miten paljon sillä saa, Juntunen kiittelee.

Uunituore yrittäjä. Laura Juntunen pitää yrittäjän kumppanitalon ”pöhinästä” – ideoita viljellään puolin ja toisin, ja toisia yrittäjiä sparrataan kuin työkavereita.

YRITTÄJÄ

ONHAN TILITOIMISTOSI

AUKTORISOITU

www.taloushallintoliitto.fi

JOUTSA Joutsan Tili- ja Yrityspalvelu Oy PP-Profit Ky

0207 551188 014 881052

JYVÄSKYLÄ AJ-Laskenta Ky Barikki Oy Cimson Yrityspalvelut Oy Jyväskylän Kirjanpitopalvelu Oy Keski-Suomen Liikepalvelu Oy Kuopion Ykköstilit Oy Yrittäjän Ykköstilit Larsen & Kolehmainen Accounting Oy Laskentapari Oy Minefield Oy Pretax Jyväskylä Oy Talenom Jyväskylä Talenom Yritystilit Oy TietoAkseli Oy Tilitalo Tuula Aaltonen Ky Tilitoimisto TiliSiipi Oy Tilitoimisto Tuula Paananen Oy Visma Services Oy

010 014 020 040 020 017 050 014 040 020 0207 010 014 040 014 010

JÄMSÄ Jämsän Laskentatoimi Oy Toimisto-Areena Ky Visma Services Oy

020 7902860 014 715564 010 7564965

KEURUU Econia Yrityspalvelut Oy

044 5152073

LAUKAA Tilitoimisto Tuula Paananen Oy

045 1176750

MULTIA Tili- ja isännöintipalvelu Anne Paananen

014 753363

MUURAME Fim Yrityspalvelut Oy

0400 411481

PIHTIPUDAS Sydän-Suomen Taloushallinta Oy

020 7289600

SAARIJÄRVI Visma Services Oy

010 7564964

VIITASAARI Visma Services Oy

010 7564963

ÄÄNEKOSKI Keski-Suomen Liikepalvelu Oy Tilitoimisto Kymppiset Oy Visma Services Oy

020 7191258 020 7661820 010 7564962

4232000 3343450 7291770 7059730 7191250 2668694 5777145 674311 7247428 7442670 525380 3472800 3100260 7265280 281444 7564972

jäsenlehti 1/2013

Työnantajapalvelut uudistuvat Vuoden 2013 alusta toimintansa aloittaneen Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston keskeisimpiä tehtäviä on tehostaa työnantajille suunnattuja palveluja. Sitä varten toimistoon on luotu maakunnan kaikki toimipaikat kattava Työnvälitys- ja yrityspalvelut -palvelulinja. SANTTU LYTSY, teksti ja kuva

alvelulinjan johtaja Pekka Rantanen korostaa linjan mahdollisuuksia keskittyä aitoon työnvälitykseen. – Työnvälitys- ja yrityspalveluissa ovat ne henkilöasiakkaat, joilla on valmius työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Asiantuntijamme kartoittavat heidän osaamisensa ja halukkuutensa ottaa vastaan työtä, joten kykenemme tarjoamaan heitä nopeasti työnantajille. Avoimien työpaikkailmoitusten lisäksi työnantajat voivat etsiä uusia työntekijöitä ehdolleasettelun kautta. Työ- ja elinkeinotoimisto etsii yritykselle valmiiksi ne ehdokkaat, jotka täyttävät työnantajan asettamat kriteerit. Yrittäjältä säästyy rutkasti aikaa, kun hänen ei tarvitse päivystää puhelimessa ottaessaan tarjokkaita vastaan. Päätöksen työntekijän palkkaamisesta tekee yrittäjä itse.

Yhteistyön tiivistämistä. Toinen koko työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM) koskeva uudistus liittyy TEM-konsernin toimijoiden välisen keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen, mikä edesauttaa myös yrittäjiä. Kun aikaisemmin yrittäjää lähestyi

kirrinkujan yritystalo VUOKRAA TAI OSTA EDULLISTA LIIKE- JA TOIMISTOTILAA KIRRISTÄ

aloittaville yrittäjille, Rantanen toteaa.

jÄljEllÄ EnÄÄ:

Kohdennettuja tukia. TE-

AITOA VÄLITTÄMISTÄ.. Pekka Rantanen korostaa linjan mahdollisuuksia keskittyä aitoon työnvälitykseen. TE-toimiston edustaja rekrytoimisasioissa, heti perään saattoi tulla toinen kysely elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) rahoitukseen liittyvissä kuvioissa. Tästä pyritään eroon. Jatkossa TEM-konsernin yksi edustaja selvittää kerralla yrityksen kaikki sen hetkiset tarpeet, joita valtionhallinnon keinoin voidaan edistää. – Yhden käynnin ajattelumalli ei koske vain TEM-konsernia. Meidän tulee tiivistää yhteistyötä myös alueellisten kehittämisyhtiöiden ja muiden yritysrajapinnassa työskentelevien kanssa, Rantanen korostaa. Esimerkkinä yritysosaamisen lisäämisessä Rantanen mainitsee, että hänen johtamallaan palvelulinjalla 11 virkailijaa on lähtenyt suorittamaan yritysneuvojan erityisammattitutkintoa. – Nykypäivänä TE-toimiston asiantuntijan osaamista on laajennettava. Tehtäväkenttämme on kasvanut ja erikoistunut. Enää ei riitä, että osaamme hoitaa rekrytoinnin. Esimerkiksi alkuvuonna olemme tehneet Keski-Suomessa yli 200 starttirahapäätöstä

• liiketila • tOiMiStOtilaa

toimistoilla on keskeinen rooli nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Yhtenä keinona nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on tuen kohdentaminen yrityksen palkatessa alle 30-vuotiaan. Voimme myöntää tukea myös määräaikaisiin työsuhteisiin, jos yritys on palkkaamassa nuoren työntekijän. Kankeaksi koettua byrokratiaa on pystytty keventämään. Enää palkkatukihakemuksen yhteydessä ei tarvitse toimittaa kaupparekisteriotetta. Pelkkä verovelkatodistus riittää, Rantanen muistuttaa.

345 m2 186 m2 + 175 m2

Tiloja voi myös yhdistää yhtenäiseksi liike-/toimistotilaksi Tied. Timo Kivinen, 045-859 7934

www.kirrinkujanyritystalo.fi

Tietoja palveluista. Palvelujohtaja Pekka Rantanen neuvoo työnantajia hankkimaan sähköisen Katso-tunnisteen, jonka avulla tuen hakeminen on vaivatonta. Lisätietoa palvelusta saa osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Yrittäjien kannalta erinomainen tietopankki on myös osoitteessa yritys-suomi.fi. Siellä on esiteltynä ja avattuna TEM-konsernin palvelut työnantajille. Apua ja ohjeistusta saa Yritys-Suomen puhelinpalvelusta, puh. 0295 020 500. Pekka Rantanen haluaa ottaa kantaa haasteisiin, joita isot muutokset ovat tuoneet myös TE-toimistolle. – Näin iso uudistus on tuonut meille alkuun haasteita, etenkin asiakaspalvelun sujuvuudessa. Haasteista kuitenkin selvitään, osaamista kehitetään ja palveluja tehostetaan työnantajien parhaaksi. Tässä työssä emme ole yksin, vaan meillä on koko työ- ja elinkeinoministeriön konsernitoimijat mukana, Rantanen painottaa.

KUTSU

Yrityksen omistajanvaihdosaamu Aloita omistajavaihdoksen suunnittelu ajoissa. Pitkäjänteisellä ja onnistuneesti ajoitetulla ratkaisulla varmistat yrityksesi menestyksen myös muutoksen jälkeen. Mikäli suunnittelet omistajavaihdosta, olet tervetullut kuulemaan tietoiskuja aiheesta ja verkostoitumaan.

Tiistai 26.3.2013 klo 8.00–10.00 Keski-Suomen Osuuspankki kokoustilat, Kauppakatu 22, JKL. Ilmoittaudu mukaan ti 19.3. mennessä www.op.fi/keski-suomi Tapahtumia ja tilaisuuksia, Kutsutilaisuudet. Kutsun salasana on Yritysaamu. Paikkoja rajoitetusti, tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

KESKI-SUOMEN

uutiset

Jäsenyrittäjille MAKSUTON PUHELINNEUVONTA yritystoimintaan liittyvissä asioissa p. 09 221 229 arkisin klo 9-16. Varauduthan esittämään jäsennumerosi.

Varovaisen myönteistä Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia kuvaava pkyritysbarometri lupaa varovaisen myönteistä Keski-Suomeen. TARJA RUUSKA, teksti ja kuva

elmikuussa tehdyn kyselyn perusteella valtakunnallisten ja keskisuomalaisten yritysten odotuksissa on hieman eroja. Pk-yrityksistä 53 % arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä on ryhtynyt sopeuttamistoimiin vajaa kolmannes, 12 % suunnittelee sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Keski-Suomen pk-yrityksistä 33 % on jo sopeuttanut toimintaansa ja 11 % suunnittelee sitä. Sopeuttamisia ovat: työaikajärjestelyt, lomautukset sekä liiketoiminnan laajentamiset uusiin tuotteisiin tai palveluihin. Keski-Suomeen alueella on toteutettu tai suunnitellaan irtisanomisia ja muiden työvoimakustannusten sekä liiketoiminnan karsintaa. Maksuvaikeuksia kertoo olleen viimeisen 3 kuukauden aikana 18 % keskisuomalais- ja 17 % koko maan pk-yrityksistä. Rahoituksen kiristymisen kokee kolmasosa vastaajista, varsinkin pankkien lainaehdoissa. Alueella lainaa oli 53 %;lla yrityksistä, koko maassa luku on 47 %. Viimeisen vuoden aikan kuitenkin 29 % oli ottanut lainaa Keski-Suomessa ja koko maassa 28 %. Pääpankit ovat OP-Pohjola ja Nordea. Rahoitusta oli alueella otettu eniten pankista 76 %, Finnverasta 23 %, Ely-keskuskukselta 14 % ja rahoitusyhtiöstä 12 %. Koko maassa: pankit

PK-yrit ysbarome tri 1/2013 76 %, Rahoitusyhtiö 18 %, Finnvera 17 % ja Ely-keskus 7%, joten tässä on eroja. Ulkopuolisen rahoituksen yleisin käyttötarkoitus on käyttöpääoma ja seuraavana yrityksen kehittämishankkeet. Keski-Suomessa yrityksen kehittämishankkeisiin aikoo hakea rahoitusta 42 % ja käyttöpääomaan 34 %.

Kehittämishankkeisiin haetaan rahaa. Finnveran rooli rahoittajana on noussut erityisesti kasvuhakuisiin ja teollisuusyrityksiin aloittavien yritysten ohella. Kasvuhakuisia yrityksiä Keski-Suomessa on on 39 %, toimintansa lopettamista suunnittelee 3 %. Vastaajista 19 % aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seu-

raavan 12 kuukauden aikana.

Kiristyvistä lainaehdoista kertovat juuri kasvuhakuiset yritykset. Keski-Suomessa yritysten kehittämishankkeisiin aiotaan hakea aiempaa enemmän ulkopuolista rahoitusta, 42 %, kun valtakunnallinen luku on 24 %. Myös rakennusinvestointeihin aikoo hakea rahoitusta 23 % alueen yrittäjistä. Finnveran aluejohtaja Asko Saarinen kertoo, että realistiset kasvusuunnitelmat noteerataan ja pankkien kanssa yhdessä etsitään järkeviä rahoitusmuotoja. Vakuuvaatimukset ovat kiristyneet ja oman pääoman vaatimus kasvanut, lyhentyneet laina-ajat eivät näytä kyselyn mukaan

kuitenkaan kovin hankalilta. Myös Ely-keskuksen ylijohtaja Juha S. Niemelä muistuttaa, että rahoitusta on saatavilla, yritysten on pohdittava ja suunniteltava tarkoin rahoitustarve ja mihin rahoitus kohdentuu. Ja otettava rohkeasti yhteyttä. Nuoret ja voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat nyt erityisesti rahoituksen kohteina. Sukupolven- ja omistajanvaihdoksia 1-2 vuoden sisällä suunnitteli 13 % keskisuomalaisyrityksistä ja 3-5 vuoden sisällä 11 %. Luku on hieman koko maata suurempi. Valtakunnallisesti luku on 1-5 vuoden sisällä 22 %. – Yrittäjät ovat tottuneet vähentämään menojaan tilanteen niin vaa-

tiessa. Sitä samaa he odottavat nyt valtiontaloudelta, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Suuryritysten tuotannon siirrot, henkilöstövähennykset ja muut tehostamiset ovat yleistyneet muutamien alojen rakennemuutosten takia. Pk-yrityksistä vajaat 30 % on kokenut tehostamistoimien vaikutuksia omassa toiminnassaan merkittävästi tai jonkin verran. Vientiä harjoittavien pk-yritysten keskuudessa osuus on selvästi suurempi, 43 %. Yrityskyselyyn vastasi yli 4600 suomalaista pk-yritystä.

Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 050 5777 145 Info@larsenkolehmainen. • www.larsenkolehmainen. Info@larsenkolehmainen. www.larsenkolehmainen.

Kokonaisvaltaista taloushallinnon osaamista luotettavalla ammattitaidolla. Soita ja kysy myös sähköisistä taloushallintopalveluistamme!

KIERTUEELLA YRITTÄJÄT KIERTUEELLA. Liikkeelle lähdettiin Muuramesta 5.3. Riihivuoren tupa täyttyi ja keskustelu kävi vilkkaana. Kunnanvaltuutetut Santero Kujala (kok), Juha Mutanen (kesk) ja Jani Kokko (sd) ottivat vilkkaasti kantaa kunnan ja yrittäjien yhteisiin asioihin.

KEURUULLA JATKETTIIN 12.3. Perttu Hietanen kertoi julkisten pienhankintojen merkityksestä pk-yrittäjien toiminnalle. Kaupunginvaltuutetut Onni Haapala (kd), Harri Oksanen (ps) ja Sari Saarinen (kok) vaihtoivat ahkerasti mielipiteitä kuulemastaan. Keulinkin väki takapöydässä kuunteli keskustelua mielenkiinnolla.

Lisää kiertueasiaa, muun muassa jatkoaikataulu seuraavalla aukeamalla.

Tarja Pullinen

Yrittäjien

Yrittäjän paras ystävä Kolumni

Tarja Pullinen Yrittäjä Äänekoski Keski-Suomen Yrittäjien työvaliokunnan jäsen Hyvinvointitoiminta

”

Liikkuvissa yrittäjäporukoissa on ilo jakaa yrittämisen ja kunnonkohotuksen onnistumisia ja haasteenkin hetkiä.

rittäjien hyviä ystäviä ovat hyvä kirjanpitäjä ja pankki, mutta tärkeintä on hyvä henkinen ja fyysinen jaksaminen. Kun yrittäjän pää ja kroppa toimvat, voi jaksaa yrittäjän välillä kovin rankkaakin arkea. Jokainen syy, joka estää meitä liikkumasta ei ole tekosyy. Yhtä hyvä on kuitenkin muistaa, että jokainen syy, joka antaa aikaa itselle liikkumiseen ja itsensä huoltamiseen, on hyvä syy. Keski-Suomen Yrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi olemme tälle vuodelle suunnitelleet kevyen ohjelman, joka tukee paikallisyhdistysten liikuttajien ja liikkumista edistävien tahojen toimintaa. Starttaamme lauantaina 23.3. Laajavuoressa hyvinvointiaamulla. Jatkamme treeniryhmien kannustamisella ja toteutamme syksyllä myös henkisen hyvinvoinnin teemalla alueellisen seminaarin.

Päätähtäimenään liikkuvat yrittäjäporukat paikkakunnilla voivat tänä vuonna pitää Keuruun Yrittäjien SM joukkuemaratoonia 12.7. Toiveeni on, että paikallisyhdistyksissä kerätään vähintään yksi 4 hengen joukkue, joista jokaisen on määrä selviytyä kymmenestä kilometristä. Tehdään tästä yrittäjätapahtumasta yhdessä hauska ja ikimuistoinen. Yrittäjän paras ystävä monien hyvien ystävien lisäksi on yrittäjä itse. Kaikkein tärkeintä on huolehtia omasta jaksamisestaan, fyysisestä ja henkisestä. Liikkuvissa yrittäjäporukoissa on ilo jakaa yrittämisen ja kunnonkohotuksen onnistumisia ja haasteenkin hetkiä vertaisryhmässä, hakea uutta voimaa ja suuntaa liikkumiseen ja jaksamiseen arjen keskellä. Nimenomaan arjessa, eikä vain harvoina lomapäivinä tai -viikkoina. Olethan mukana liikkumassa ja liikuttamassa yrittäjiä!

SM Joukkuemaratonviesti pe 12.7.2013 klo 20.00 Keuruun Yömaratonin yhteydessä Sarja 1 Paikallisyhdistysten joukkueille Sarja 2 Yrityksille Joukkueen muodostaa neljä henkilöä, kukin juoksee yhden osuuden, eli 10,55 km. Osanottomaksu 80€ / joukkue

Molempien sarjojen kolme parasta joukkuetta palkitaan pokaalein. Paras joukkueasu palkitaan. Jokainen juoksija saa osallistujamitalin sekä vapaan pääsyn Keuruun Markkinoille 13.–14.7.2013. Lisäksi osallistuminen oikeuttaa vapaaseen pääsyyn lauantai-iltana 13.7. pidettäviin Keuruun Markkinoiden 30-vuotisjuhlapartyihin. Ilmoittautumiset 30.6.2013 mennessä toimisto@keuruunyrittajat.fi Tapahtumasta lisää www.keuruunyomaraton.fi

Majoitus Juoksuun osallistujilla on erikoishinta Hotelli Keurusselkään ja ravintola Myllytuulen majoituspalveluihin. • Päähotelliin kahden hengen huoneessa 50€/hlö, 1hh lisä 25€ • Lomahotelliin kahden hengen huoneessa 42,50€, 1hh lisä 20€ • Ravintola Myllytuulessa retkeilymajatyyliin yhteismajoitus yhteisellä suihkulla, wc:llä ja keittiöllä. Liinavaatteiden ja pyyhkeiden kanssa 25€/hlö. • Kurkisaaressa mahdollisuus telttamajoitukseen.

”

Jokainen syy liikkua on hyvä syy.

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

DEBATTI

Keski-Suomen Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset tote -kuntaroadshown kymmenellä paikkakunnalla. Kiertueen vilkasta debattia.

MUURAME

YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! Keski-Suomen Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset toteuttavat tänä vuonna YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! kuntaroadshown kymmenellä paikkakunnalla.

Mikä hyvin? M

TAKAUKSET. Nyt olisi aika ottaa uudestaan käyttöön kunnan takaukset yritysten kiinteistöinvestoinneissa. Kunnan takauksessa yrittäjän oma vastuu ja omistajuus säilyvät ja samalla motivoiva intressi kehittää toimintaa investoinnin vaatimaan suuntaan tehokkaasti. Vahva yksityinen omistus on kunnankin pääoma. Rahoituksen pullonkauloja yksityisen rahoitusmarkkinan pattitilanteessa on tärkeää elvyttää kunnan omin käytössä olevin keinoin. Näin on tehty vaikkapa Muuramessa tuloksekkaasti ennenkin.

TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO, teksti

kertueen ohjelmaan kutsutaan mukaan seudun ja sen paikkakuntien yrittäjiä, kunnallisvaltuutettuja, kuntien virkamiehiä, sekä paikallisyhdistysten luottamushenki-

löitä. Kiertueella kohdataan ja kehitetään yhdessä paikallista elinkeino- ja yrittäjyysstrategiaa ja perehdytään niihin liittyviin teemoihin. Paikkakuntien tilaisuuksissa on yhteistyökumppaneina kuntien ja seudullisten kehittämisyhtiöiden lisäksi ovat mm. Elisa, Fennia, LähiTapiola, Nordea, Keski-Suomen Osuuspankki, KPMG. Tilaisuudet ja koulutukset ovat maksuttomia.

MAAILMANMARKKINAT.jaetaan joka yö uudestaan. Muuramelaisilla yrityksillä on olemassa hyvä vientipotentiaali tuotteiden ja palveluprosessien laadun ja toimitusvarmuuden suhteen maailmalla. Viennin kehittymiseksi tarvitaan kilpailukykyisiä kustannusrakenteita ja myös paikallisia toimivia toimintaympäristöjä ja verkostoja paikallisille yrityksille. Osaamisemme ei kalpene maailmanmarkkinoilla. Ensi sijassa on tuettava vientihaluisia ja -kykyisiä yrityksiä. Hyvät ja laadukkaat palvelut tulevat varmasti perässä.

Kiertuepaikkakunnat 5.3. MUURAME 12.3. KEURUU 16.4. ÄÄNEKOSKI 23.5. KARSTULA 13.8. VIITASAARI 20.8. JÄMSÄ 5.9. JYVÄSKYLÄ Valtakunnallinen Yrittäjän päivä 6.9. LAUKAA 17.9. SAARIJÄRVI 8.10. JOUTSA

Päivän ohjelmarunko paikkakunnilla 8.30-10.30: Aamunavaus Teemallinen aamukahvitilaisuus yrittäjille ja sidosryhmille, päivän yhteistyökumppanien esittely. Avoin tilaisuus. 11.30-13.30: ELPO-lounas Vaikuttajalounas kuntavaikuttajille ja Yrittäjäyhdistyksille. Kutsutilaisuus. 14.00-17.00: Seminaari & Workshop Asiantuntija-alustukset, keskustelut ja workshopit ajankohtaisista yrittäjyys- tai kunta-aiheista. Avoin tilaisuus. 17.30-19.30: Yrittäjien jäsenilta Verkostoitumisilta Yrittäjäyhdistysten jäsenille ja uusille jäsenille, sekä sidosryhmille ja kumppaneille. Ohjelmat ja paikat ja mukana olevat kumppanit tarkentuvat paikkakuntakohtaisesti.

Jorma Nokkala Puheenjohtaja Muuramen Yrittäjät

TEROTEMEDIA, kuva

Muuramessa vahvistetaan yrittäjäystävällisyyttä YRVA:n systematisoinnilla

RITTÄJÄT KIERTUEELLA! -seminaarissa keskusteltiin vilkkaasti YRVA:n eli yritysvaikutusten arviointikäytännöistä Muuramen kunnassa. Muuramestrategian mukaisesti yrittäjyys- ja yritysvaikutusten arviointia edellytetään kaikilta kunnan virkamiehiltä ja yrittäjälähtöisyys on läsnä kaikessa päätöksenteossa myös luottamuspuolella. Seminaarissa pohdittiin kuitenkin, olisiko Muuramen yrittäjyyshengen jälleenedistämi-

seksi hyvä pohtia systemaattisempaan YRVAan siirtymistä ainakin joissakin kunnan päätöksissä ja päätösten valmisteluissa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Takala lupasi viedä valmistelua eteenpäin kevään aikana.

SARI AHONEN,. Muuramen Yrittäjien varapuheenjohtaja seurasi joukkoinen mielenkiinnolla Muuramen yrittäjyyshengestä käytyä keskustelua.

ASENNETTA..Monet kunnalliset yrittäjien toimintaympäristön parannuskeinot eivät vaadi suuria investointeja, vaan pääasiassa ajattelua ja asennetta. Muuramen mainestrategia on ollut merkittävä yhteinen sopimus ja yhteisen menestyksen moottori. Kunta voi hyvin ja yritystoiminta on kehittyvää. Yrittäjyys- ja yritysvaikutusten arviointi ja strategian rakentaminen on kuitenkin uudistettava ja yhteisiä mittareita tarkistettava ajan hengessä. Tarvitaan myös arjessa olevaa käytännönläheistä yhteydenpitoa ja kohtaamisia yrittäjien ja kuntapäättäjien kesken.

Kiertu järjestäjät j o pohtimaan v kysymystä s e kiertuepaik kak tellessa: ”K um paremmin, Mu vai Keuruu

jäsenlehti 1/2013

euttavat tänä vuonna YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! n avauspaikkakunnilla Muuramessa ja Keuruulla käytiin

Mitä muuttaisin?

KEURUU

Muurame ja Keuruu etujoukoissa

HAASTE. Yhteinen suuri haasteemme Keurusseudulla – jonka olemme päättäneet selättää – on 300 uuden työpaikan synnyttäminen varuskunnan vaiettua. Meillä on hyvä yhteistyö kunnan, kehitysyhtiön ja yrittäjien kesken. Arvostamme yhteistyötä ja yhteisesti asetettuja tavoitteita sekä yhdessä rakennettujen resurssien hyödyntämistä. Myös oppilaitoksilla ja erilaisilla työllistämisprojekteilla on suuri merkitys alueellamme. Samoin seurakunnalla, joka on mm. merkittävä maanomistaja. Kohtaamisia ja tiedotusta tulee vielä parantaa, jotta mahdollisimman monella yrityksellä ja työnhakijalla olisi mahdollisuus rakentaa tuottava suunnitelma tulevaisuudelle.

Keski-Suomen kiertue alkoi 5.3. Muuramesta ja 12.3. Keuruulta. TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO, teksti

KASVU. Tavoitteeksemme on asetettu reilusti kasvun tavoitteleminen. Kasvuajattelulla ruokimme omia visioitamme ja tavoitteitamme paremmin kuin säilytysmentaliteetilla. Haluamme tehdä laveasti yhteistyötä yli kunta- ja aluerajojen vahvistaaksemme Keurusseutua esimerkiksi kaupan alueellisena keskuksena, teollisuusyritysten sijoituspaikkana ja houkuttelevana perheiden ja vaikkapa paluumuuttajien asuinpaikkana. Mikroyritykset ratkaisevat Keuruun menestyksen.

ueoutuivat vakavaa euraavia kunta odompi kehui uurame u?”

Keuruulla viljeltiin uu tta positiivista isku lausetta: ”Yhdessä o lemme ylivoimaisi a!”

TAPANI PAASU Puheenjohtaja Keuruun Yrittäjät

VALITTAJAT AISOIHIN. Jos saisin valita niin ainakin yksi asia muuttuisi nopeasti, jotta pääsisimme tavoitteissamme riittävällä vauhdilla eteenpäin, nimittäin turha ja kalliita viivytyksiä aiheuttava valittamiskulttuuri kunnallisessa päätöksenteossa. Alueemme kehitys tulisi nähdä monien osa-alueiden kokonaisuutena ja liian kapea-alainen oman intressin varjelu köyhdyttää kaikkia. Olen kuitenkin iloinen siitä arvostuksesta ja roolista, jonka kaikki yrittäjät saavat alueellamme. Täällä on ymmärretty kaupungin virkamies- ja luottamusjohdossa, mikä merkitys pk-sektorilla on kaupunkialueiden ja hyvinvoinnin edistämisessä. TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO, kuva

uuramessa vierailtiin aamulla HK-Instrumentsissa, jossa kuultiin yrittäjä Heikki Kalliomäen yrityksen kasvu- ja kansainvälistymistarina. Paikalle oli saapunut parikymmentä muuta yrittäjää ja kuntavaikuttajaa. Kalliomäen kasvutarina ”autotallista maailman kasvumarkkinoille” oli kuin seikkailuelokuvan juonta olisi seurannut. HKInstruments vie ja kehittää ilmastointikoneisiin kytkimiä, mittareita ja lähettimiä vientimarkkinoille yli 45 maassa. Vaikuttajalounaalle ja seminaariin osallistui kolmisenkymmentä kuntavaikuttajaa ja yrittäjää. Seminaarin teemana oli YRVA, keskustelu kävi vilkkaana myös julkisista hankinnoista, kaavoituksesta sekä elinkeinopalveluista. Iltatilaisuudessa tutustuttiin muutamiin uusiin jäsenyrittäjiin ja vietettiin rentoa keskusteluiltaa jäsenten kesken. Keuruulla teemalliseen aamutilaisuuteen, maakunnalliseen yrittäjäpalkintoyritykseen Megamarketiin ja sen MegaCafeseen, oli saapunut parikymmentä osallistujaa. Tilaisuudessa pohdittiin yhdessä ELY- ja koulutusasiantuntijoiden kanssa Keuruulla akuuttia työllistämistilannetta ja erilaisia työllistämis- ja täydennyskoulutusvaihtoehtoja uusille työntekijöille. Monet keuruulaiset yritykset ovat käyttäneet oppisopimuspalveluita yrityksissään. Kaavoitusjohtaja Timo Määttä avasi tulevaisuuden suunnitelmia kaavoituksessa. Vaikuttajalounaalle ja -seminaariin saapui kaupungin virkamies- ja luottamusjohdon ydinjoukkoa. Myös Petäjävedeltä ja Multialta osallistuttiin yhteiseen kiertuepäivään. Lounaalla tutustuttiin myös uuteen yhteisyritykseen Hubikiin. Kehitysyhtiö Keulinkin toimitusjohtaja Esa Lintula esitteli seminaarissa elinkeinostrategiaa ja yhtiön toimintaa, varapuheenjohtaja Perttu Hietanen alusti julkisten hankintojen kehittämisestä ja toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho ajankohtaisista yrittäjyyden vaikuttamisteemoista alueella ja valtakunnallisesti. Keskustelu oli vilkasta ja kannustavaa.

Kaavoitus on tärkeä osa Keuruun elinkeinopolitiikkaa

imo Määttä, Keuruun kaupungin kaavoitusjohtaja: ”Jyväskyläntien varressa, Karjolassa aloitetaan uuden liittymän rakentaminen paljon tilaa vaativan kauppapaikan viereen. Myös Otavan risteyksessä on kaavaa valmiina vaikkapa tehtaanmyymälälle. Varissaaren asemakaavalaajennuksella luodaan uusia teollisia mahdollisuuksia. Jukojärvi – Pohjoisjärven osayleiskaava on nyt ehdotuksena nähtävillä ja siinä on n. 150 uutta asumisen rakennuspaikkaa. Asumisen lisäksi

alueelle on tulossa yritystoimintaa edistäviä rakentamismahdollisuuksia mm. maatilamatkailuun. Myös Pohjoisjärven alueelle laaditaan osayleiskaavaa. Ketvelniemen asemakaavamuutos on ehdotusvaiheessa ja sieltä on tulossa myyntiin isoja omakotitalotontteja upealta mäntykankaalta. Haapamäen Höyryveturipuiston alueen asemakaavan muutosluonnos on valmistumassa. Alueelle tulee mm. siirtolapuutarha ja kyläaktiivit haluavat rakentaa Arboretumin sekä koirapuiston.”

VAPAALLA

TAIKURI JOSE sai juhlayleisön hämmentymään, vuorossa Petrikki Tukiainen

Yrittäjyys on ... taikaa – ainakin, jos Jyväskylän Yrittäjien 30-vuotisjuhlan tunnelmaan on luottamista. Juhlaa vietettiin Laajavuoressa 16.3.

YRITTÄJÄRISTEJÄ. Petrikki Tukiainen kiinnittää timanttiristin Urhevan Päivi Koivistolle, vuoroaan odottavat Jukka Salminen/Aj-Laskenta (timattiristi), Milla Kuparinen/Hyvän Olon Piste (hopeinen yrittäjäristi) Thomas Raehalme/Codecenter Oy (hopeinen) ja Aulis Kumpulainen/Asuntopalvelu Kumpulainen Oy (pronssinen).

TARJA RUUSKA, teksti, KARI RUUSKA, kuvat

uhlapuheissa sivuttiin paitsi juhlivan yrityksen historiaa ja tulevaisuutta myös laajemmin Suomen talouden tilannetta ja yrittäjyyden merkitystä laskevan suunnan korjaamisessa. Sekä Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja JariPekka Koponen että Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson korostivat Jyväskylän onnistumista palvelusetelin käyttöönotossa. Tästä on saatu jopa valtakunnallista tunnustusta. Muita illasta mieleen jääneitä kommentteja: Fennian aluejohtaja Harri Jääskeläinen: – Yrittäjältä tarvitaan muuntautumiskykyä, paksua nahkaa, lehmän hermoja ja taitoa nähdä tuoreesti – ja yrittää. Onnittelemassa kävivät myös Jykes ja Finnvera. Petrikki Tukiainen – Yrittäjyys on kohtaamisia. Positiiviset kohtaamiset tuottavat lisäarvoa, synnyttävät sitoutumista ja vaikuttamista. Vuoropuhelu kaupungin virkamiesten kanssa on tiivistynyt, esimerkiksi palvelustrategiatyössä. Jari-Pekka Koponen – Keski-Suomen Yrittäjiä ei olisi olemassa ilman Jyväskylän Yrittäjiä. Yrittäjän ei pidä hävetä pyytää apua vaikeuksien tullen toiselta yrittäjältä tai asiantuntijalta (esimerkkinä Kalle Koponen, isän veli). Maailmalla nähdään, että yrittäjyyttä tarvitaan. Suomi tarvitsee työnantajia. Nuoret uskovat yrittäjyyteen. ”Kun veturi vetää, niin juna oikenee.” Markku Andersson Jyväskylä panostaa ´tulevaisuustyöhön´ (Kelpo-työryhmä). Jyväskylä on vetovoimainen jatkossakin. Jyväskylä jalkautuu yrityksiin, muun muassa Jykesin kautta. Suuri rakennemuutos jatkuu ja Jyväskylään syntyy pk-yrityksiin työpaikkoja kiihtyvään tahtiin verrattuna julkiseen sektoriin tai suurteollisuuteen.

JÄRJESTÖANSIOMERKIT. Tuuli Kirsikka Pirttiaho kiinnittää Pekka Saariselle myönnetyn Suomen Yrittäjien hopeisen järjestöansiomerkin. Omansa ovat jo saaneet Kari Vatanen (kultainen järjestöansiomerkki) ja Timo Kovala (hopeinen järjestöansiomerkki.)

yrittäjät kiertueella tapahtuman muuramen jäsenillassa. osaamispäällikkö Riikka Vesterinen, Suomen yrittäjien hallituksen jäsen Tarja Nieminen ja Muuramen Yrittäjien varapuheenjohtaja Sari Ahonen. TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO, kuva

Kauppakeskukselle kilisteltiin

turussa tavataan!

nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma 17.–19.5.2013 turussa GeTTogether-tapahtumaviikonloppu on huippuluo-

Poimintoja ohjelmasta

kan verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrit-

• Perjantai-iltana tapaamme ja verkostoidumme va-

täjille. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Yrittäjät, jäsenet

paasti upeassa Liedon Vanhalinnan ympäristössä. • Lauantain huippuseminaarissa mukana mm. Signmark, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja

ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, kaikki koolla. Puolisot

Rami Aarikka, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

ja lapset myös lämpimästi tervetulleita tapahtumaan

• Lauantai-ilta huipentuu Tulevaisuuden tekijät-

Tervetuloa Turkuun! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

gaalaan, jossa palkitaan vuoden aikana ansioitu-

www.gettogether.fi

neita nuoria yrittäjiä ja yrittäjyyttä ansiokkaasti eteenpäin vieneitä toimijoita.

muuramessa nosteltiin helmikuussa maljoja uuden liikekeskuksen avajaisissa. Kauppakeskuksessa on alkuvaiheessa kaksitoista toimijaa, joista valtaosa on kaupan pk-yrityksiä. Keskuksen vetoyrittäjinä toimivat K-supermarketin yrittäjäpariskunta Maarit ja Pekka Kukkonen, jotka muuttivat Joensuusta K-kauppiaiksi Muurameen vuonna 2007. Muuramen Nuori Yrittäjä -palkinto napsahti jo vuonna 2009. Pekka Kukkonen kuuluu Muuramen Yrittäjien hallitukseen. K-Supermarket työllistää 15 henkeä Kauppakeskuksen muita yrityksiä ovat Alko, Muuramen Aptekki, Caffitella, Ele-fysioterapia, Eläinlääkäriasema Animagi, Fenno Optiikka, Kotipizza,

Muuramen Kulta, Pikku Faunatar, Studio Aki Korpinen, Tiimari ja Sisustus Annival. Kauppakeskus työllistää yhteensä 60 henkilöä. TARJA RUUSKA, kuvat

KUMPPANI

”Voitte perustaa, me kaadetaan se.” Eppu Normaali Oy:n toiminnassa ei olisi ollut verottajan mielestä riittävästi liiketaloudellista riskiä. Aku Syrjä

TYÖLAIT TUTUKSI 2013 Työlainsäädäntö selkokielellä kattavasti ja käytännönläheisesti jokaiselle työllistävälle pienyritykselle ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista suunnittelevalle.

4.4. klo 14.00-18.15 Jyväskylä yrittajat.fi/tyolait_Jyvaskyla klo 14.00-18.15 Kotka yrittajat.fi/tyolait_Kotka

Aku Syrjän mielenkiintoinen yrittäjätarina on kehittynyt Eppu Normaali Oy:n ja myöhemmin Akun Tehtaan menestystarinaksi.

Syrjästä suuriin saappaisiin Aku Syrjä tunnetaan kenties parhaiten Eppu Normaali -yhtyeen rumpalina. Monelle Aku on tuttu myös Akun Tehtaan toimitusjohtajana. katariina RUUSKA, teksti ja kuvat

ähiTapiolan ja KeskiSuomen Yrittäjien Yrittäjän iltakoulussa Aku kertoi tarinansa niin Eppu Normaalin kuin Akun Tehtaan synty -ja kasvuhistoriasta. Kantapään kautta on saatettu oppia, mutta on opittu ainakin kunnolla. – Yrittäjyyteen Aku tutustui ollessaan poikanen, kun isä hommasi kanalan ja alkoi pyörittää sitä. Serkkujen Martti ja Pantse Syrjän kanssa bänditouhut aloitettiin jo nuorina. Vuonna -76 Eppu Normaali sai levytyssopimuksen, pari vuotta myöhemmin alkoi keikkailu ja lähdettiin kiertämään maata. Yrittämisen tunnelmaa

keikkareissuille toi selkeä tehtävänjako soittajien kesken. –Meillä oli jo selviä jakoja bändin sisällä. Yksi hoiti tarvikkeet, yksi auton ja niin edelleen. Ensin Pantse toimi varainhoitajana, mutta se oli tuhoon tuomittua, joten minä siirryin siihen pestiin, Syrjä muistelee.

Oltiin yrittäjiä. – 80-luku oli sillä tavalla sekavaa aikaa, että keikkoja oli 100-150 vuodessa ja päälle tehtiin vielä levytykset. Keikkaliksat maksettiin suoraan lippukassasta ja keikkabussissa laskettiin kolikoita. Vuonna -85 lähestyttiin verottajaa Eppu Normaali Oy:n perustamisaikeissa. Vastaus oli: ”Voitte perustaa, me kaadetaan se.” Toiminnassa ei ollut heidän mielestään riittävästi liiketaloudellista riskiä, Aku muistelee. – Ongelmaksi kävi se, ettei keikkailevilla muusikoilla ollut paikkaa mihin maksaa eläkemaksuja. Osa oli sitä mieltä,

että ohjelmatoimistot ovat meidän työntantajia, omasta mielestä oltiin yrittäjiä. Lopulta Eppu Normaali Oy perustettiin vuonna 1990. Akun Tehdas on paitsi Eppu Normaali -yhtyeen kultaa myynyt levy, myös Ylöjärvellä sijaitseva tapahtumatuotantoihin tekniikkaa ja osaamista vuokraava monen alan toimijan yhdistymä. Aluksi, 90-luvulla Akun Tehtaan edeltäjä toimi Ylöjärvellä Aku Syrjän autotallissa, josta Eppu Normaalin musiikkikalustoa vuokrattiin muille yhtyeille silloin, kun ei itse oltu kiertämässä. – Tavaraa tuli koko ajan lisää ja jossain vaiheessa sanoin, että nyt tehdään tämä homma kunnolla tai pistetään poikki.

Tamperetta kyselemässä kiinnostuneita mukaan. Sopivaa tilaa ei löytynyt, mutta tontti löytyi. Tampereen kaupungilta sanottiin, että ”Tuossa ois tontti, rakentakaa.” Ensin nousi 2500-neliöinen päärakennus vuonna 2003, lisärakennus tehtiin 2009. Nykyisin Akun Tehtaassa toimii viisitoista yritystä ja 45 vakituista työntekijää, sekä kymmeniä freelancereita. Tuotantoja on tehty jättimäisistä kesäfestivaaleista musiikkikiertueisiin, onpa Akun Tehtaalla oma tv-ohjelmakin, YLE:llä näkyvä Kosketuksessa. – Monet tekniset tuotannot, kuten kesäfestivaalit perustuvat projekteihin. Meillä on laaja freelancerverkosto, joka on mainio tällaisissa projekteissa, Syrjä kertoo. – Tähän mennessä suurin tuotanto on ollut vuoden 2007 Euroviisut, joka oli tosi suuri hyppäys ja rohkea liike meille, Aku kuittaa.

Saman katon alle. Syntyi idea koota Pirkanmaalle erilaisia musiikin, tuotannon ja tekniikan toimijoita saman Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrikaton alle. tyksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu ko– Välillä kiersin ympäri

osta tai myy

koaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

myyjänyrittämiseen ja ostajan kohtaamispaikka. Ideoita Yrityksen omaan www.yritysporssi.fi

KUULOLLA. Johanna Sihvonen (vas.), Tarja Pullinen ja Tomi Jylänki odottivat innolla Akun tarinaa ja ideoita.

Keskisuomalaiset yrittäjät odottivat innolla Aku Syrjän puheenvuoroa. Tarinasta toivottiin uutta näkemystä ja ideoita omaankin yrittämiseen. – Odotan ihan erilaisesta bisneksestä hyviä ideoita liiketoimintaani, pohtii Jyväskylän Yrittäjien varapuheenjohtaja, Planetcon Oy:ssä toimiva Tomi Jylänki. Ideoita kaipaa myös parturi-kampaamo Peikonpään yrittäjä Tarja Pullinen Äänekoskelta. – Vaikka minulla on hyvä mielikuvitus, muiden tarinat voivat olla tosi antoisia. Haen myös henkistä hyvinvointia. Itse odotan innolla yrittäjätarinaa, mistä on lähdetty ja miten tähän on tultu, kun ala ei ole kuitenkaan helppo, lisää Johanna Sihvonen Benefia Oy:stä. Akun tarinan jälkeen moni kuulija totesi, että mahtava esitys.

Sisältö Työsopimuksen tekeminen • kirjallinen työsopimus, työsopimuslomakkeen täyttäminen • pysyvä vai määräaikainen? • koeaika • tarpeelliset ja hyödylliset määräykset • työehtosopimusten soveltaminen Työstä poissaolot • perhevapaat • sairauspoissaolot • vuorotteluvapaa • opintovapaa Työsuhteen ehtojen muuttaminen, osa-aikaistaminen • lomauttaminen • irtisanominen • päättämismenettely Vuosiloma • vuosiloman kertyminen • vuosilomapalkka ja lomaraha • loman antaminen • lomakorvaus työsuhteen päättyessä Kouluttajat Suomen Yrittäjien lainopilliset asiantuntijat Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen koulutusta

Jäsenhinta 119 €/hlö (+ alv) Norm. 229 €/hlö (+ alv)

Kahvi, voileipä ja hedelmät sisältyvät hintaan. Tiedustelut koulutus@yrittajat.fi, p. 09 2292 2994

YRITYSPÖRSSI

on yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka. Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Voit löytää oman unelmasi satojen myytävien yrityksen joukosta! Voit myös jättää oman ilmoituksen myytävästä tai ostettavasta yrityksestä. Yrityspörssiä tuottaa ja ylläpitää Suomen Yrittäjät. Palvelussa julkaistaan eri alueiden ilmoituksia. Uutta Keski-Suomessa: palvelun oma osio Keski-Suomen Yrityspörssi avataan kevään 2013 aikana! Voit tutustua palveluun osoitteessa www.yritysporssi.fi

14 YRITTÄJYYS ON hubia

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

m HubiForuon usein

ointi Markkin mpaa ja , edullise a a vat p m o help ä. Sen o s s e d h y ampaa nneet. tehokka jät hoka ä t it r y t minen ise n käyttä e keuruula id e t t o ä ja u t virkein iden ja t o lu n e in lv a im P ” e to t. alueemm ubilaiset toteava h säilyttää , t” tkea t säilyvä usi ja no u työpaika n o m u inointiHubiFor ismarkk e t h y ja teille, keskus” een tuot ”Kauppa lu a ä s is et mille. paikka n tapahtu ja le il lu taan palve a toimin s s a m u t s Käy tutu bik.fi www.hu

Keuruulla hubbaillaan Keuruulaiset Yrittäjät tekevät uudenlaista bisnestä yhdessä ja innolla. Hubik Oy:n perustamiskokous pidettiin joulukuussa ja Hubiklubin avajaisia hubbailtiin tammikuussa Kamanan vintillä Myllytuulessa. TARJA RUUSKA, teksti KARI RUUSKA, kuva

HubiPubi

Hubaa. YritysSyynäri Jonna Haapamäki-Syrjälä, VilliVisualisti Marjut Varjoranta, Muonitusmestari Milla Rautanen, JuhlaRuustinna Nanna Rantanen, toimari Sari Saarinen ja NörttiNeuvos Jani Teppo.

oimitusjohtaja Sari Saarinen kertoo, että Hubiklubin toiminta on lähtenyt käyntiin paremmin kuin hyvin eli kiireisesti. – Seuraava iso ponnistus on Hubimessut 18. toukokuuta Keuruun jäähallissa. Lisäksi tulee Messulehti sekä Messupippalot. Nekin isoja voiman-

näyttöjä markkinoinnin edistämiseksi alueellamme. Alueen yrittäjät ja paikkakuntalaiset ovat suhtautuneet erittäin positiivisesti toimintaamme, toimari Sari kertoo. Hubiklubiin on liittynyt uusia jäseniä. Tällä hetkellä alueen yrityksiä on mukana parisenkymmentä.

on ajankohta iseen, yrittäjiä kiinn ostavaan aiheeseen pa neutuva, asia ntuntijan alust ama, rento keskustelutila isuus. Pubi-ilta järjes tetään jokais en kuukauden ko lmas perjanta i (poikkeus ilm oitetaan erikseen).

– Hubiklubissa toimintamalli on aina samanmoinen ja klubin käyttämät asiantuntijat ovat olleet huippuluokkaa. Tulossa on kevään aikana messujen lisäksi mm. koulutuksia, KieliHubi-englantia ja kokkailua samalla kurssilla, toimari toteaa.

Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin. Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Soita meille, niin tehdään sinulle maksuton Oikea Turva -kartoitus, jonka avulla saat itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan.

if.fi 010 19 15 00

ME paLVELEMME yRITTäjIä ja pIEnyRITyKsIä: Riitta Kartano 010 514 8070

Tuuli Laajalahti 010 514 8074

ME paLVELEMME KEsKIsuuRIa ja suuRIa yRITyKsIä: Eero Vasunta 010 514 8096

Ilpo Kytölä 010 514 8073

HENKILÖ 15

jäsenlehti 1/2013

Tapu Kapuaa Tarja valmistautuu

Tarja Nieminen Villinikkarit Oy:stä elää toteuttaen unelmiaan. Ne toteutuvat käymällä kohti haasteita. Viime aikoina on voinut lukea ja kuulla hänen antavan mahdollisuuksia monille muillekin haaveiden toteuttamiseen. Hän on yksi esimerkki rohkeudesta, sinnikkyydestä ja samalla luovuudesta.

Tarja on

Tarja haastaa keskisuomalaiset yrittäjät tekemään kanssaan hyvää. Saaja: Väestöliitto tili FI63 1745 3000 0979 58 viite 165 Lisätietoa: www.kapua.fi www.kapua.fi/osallistuja/ tarja-nieminen/

• KUKKAPALVELUT • Hääsidonta • Kimput, asetelmat ja koristeet • Kukat yrityksille • Surusidonta

• hautausPALVELUT • Arkut • Kuljetukset • Perunkirjoitukset • Hautakivet • Järjestelyt

• sisustus- ja lahjatuotteet

www.pajunkukka.fi

TARJA RUUSKA, teksti TEROTEMEDIA, kuva

ollut jo vuosia maailmanmatkaaja ja itsensä haastaja. Viimeisimpiä Tarjan elämän haasteita on Kapua Guatemalan tiimiin osallistuminen ja hyväntekeväisyyskeräys, jonka tuotolla lahjoitetaan 100 000 euroa kehitysmaiden lapsille, nuorille ja naisille. Siihen liittyen Tarja kiipeää 13 naisen ryhmässä huhtikuussa Väli-Amerikan korkeimmalle vuorelle, Tajumulcolle, jonka korkeus on 4223 metriä.

matkaan, mutta matka ei ole päätarkoitus, vaan kapuaminen kohti uutta myös omassa elämässä. Hän on saavuttanut sparraajien ja yrityskumppaneiden tuella ja omalla sinnikkyydellään fyysistäkin muutosta henkisen kasvun rinnalla. Hän on laihduttanut jo 25 kiloa ja niin liikunta- kuin ruokailutottumukset ovat heittäneet volttia. Hän kertoo tarvinneensa kumppaneita, ystäviä ja omaa personal traineria. Tarja kiittää erityisesti Elixian Joonasta, joka pitää kovaa ”Vuorelle nousu treeniä hymy suupielessä. ei ole minulle päämäärä – se on yksi etappi elämässä. Saan olla mukana hyvässä. Matkalla vuorelle olen kohdannut pelkojani monille tutuiltatuntuvissa liikuntaharjoituksissa Tarja toivoo, ja joutunut lähes luopumaan minulle rakkaista ruuista, mm. että matkalla hän oppii uutta, nuudeleista. Opin ja näen elämästä, ihmisestä, kasvaa ihmisenä uutta, ihmisenä ja ja yritysjohtajana. Mitä on onnellinen johyrittäjänä.” tajuus? Tärkeää on myös se, että hän näkee, miten keräys saavuttaa kohteensa. Kapua Guatemalan tiimi – naisporukka – tapasi ensimmäistä kertaa syyskuussa ja tapaamisen henkeä sai aistia myös Tarjan blogista : ”Vautsivau mitä mimmejä.” http://villinikkarit.fi/blogi/2012/ tapu-kapuaa-annan-hyvan-kiertaa/ Tiimiläiset maksavat matkansa itse, eli keräysrahat menevät suoraan kohdemaahan tukea ”Omassa tarvitseville. yrittäjyyskasvatustyössäni kotimaassa sparraan opettajia antamaan nuorille paremmat elämisen eväät. Nuori tarvitsee aikuisten tukea ja kannustusta pystyäkseen kasvamaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja vastuunottamiseen. Peruseväät pitäisi olla jokaisella. Guatemalassa pääsen tapaamaan paikallisia nuoria, kuulemaan heidän kasvutarinoitaan ja tutustumaan heidän arkeensa.”

Jyväskylä • Somman Hautauspalvelu Muurame • Kukka ja Hautauspalvelu Unikko Viitasaari • Viitasaaren kukka ja Hautauspalvelu Äänekoski • Pajunkukka ja Hautauspalvelu

16 JÄSENYRITTÄJÄ

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Aamu alkaa vastapaistetulla munkilla Jämsän keskustan tuntumassa Seppolantie 16:ssa tuoksuu aamulla vastapaistettu munkki ja tuore kahvi. Asiakkaat tietävät, että kun valot syttyvät Apipata-lounaskahvilassa, he ovat tervetulleita kupposelle kuumaa vaikka jo ennen virallista puoliseitsemän aukioloaikaa. PÄIVI KANTONEN, teksti ja kuva

pipatan yrittäjinä toimivat Marjo ja Seppo Sakari alias ”Api” Väänänen: Api häärii kokkina keittiössä, Marjo hoitaa salitarjoilun, myynnin ja kotitoimiston.

Varuskunnan lakkauttaminen ajoi yrittäjäksi. – Olin täällä, silloisessa lounaskahvila Diiselissä, töissä tarjoilijana, kun kuulin yrittäjiltä, että he ovat myymässä kahvilaansa. Api oli tuolloin töissä Hallin varuskunnassa kokkina ja varusmieskeittäjien kouluttajana, mutta va-

ruskunnan lakkauttaminen laittoi suunnitelmat uusiksi, kertoo Marjo. Väänäset asuvat Jämsänkoskella kahden lapsensa, 2-vuotiaan Sallin ja 7-vuotiaan Nooan kanssa. Pariskunta tapasi aiemmin ollessaan samassa työpaikassa. Marjo on syntynyt Ruotsissa, Api on paljasjalkainen jämsäläinen. Marjolla on koulutus kemian alalta ja työkokemusta useista ravintoloista. Api valmistui ravintolakokiksi vuonna 1991 ja on työskennellyt muun muassa vuoropäällikkönä Himoshotellissa. Apilla on kokemusta ruoka-alasta myös Ranskasta, jossa toimi kokkina vuoden päivät. Yrittäjiksi pariskunta ryhtyi viime vuonna. – Alku oli haastava jo sen takia, että yrittäjyys oli uutta. Valmis lounaskahvila keittiöineen, Marjon työkokemusta ja tietotaito liikepaikasta sekä valmis mukava vakioasiakaskunta rohkaisivat lähtemään yrittäjiksi. Haastavinta on työn ja perheelämän tasapainottelu, Api kertoo.

”Kukaan ei lähde nälkäisenä tai pettyneenä.” Lounaskahvila Apipatassa on noin 50 asiakaspaikkaa sekä 20 paikkaa kesäterassilla. Lounas- ja kahvilapalveluiden sekä à la carte -annosten lisäksi yritykseltä saa catering-palveluita. Apipata

toimittaa ruokaa myös kuljetettuna lähialueen työpaikoille. – Kahvilamme sijaitsee entisessä huoltoasemakiinteistössä, joten parkkitilaa on runsaasti. Asiakkainamme käy paikallisia ja ohikulkijoita kiireisistä työmiehistä eläkeläisiin. Meiltä saa nopeaa, hyvää palvelua sekä maittavaa ja reilua ruokaa. Annokset tehdään sen mukaan millainen mies tai nainen on kyseessä, eikä kukaan lähde meiltä nälkäisenä tai pettyneenä, Api lupaa. Kahvila-alalla on jonkin verran kilpailua, mutta tähän saakka asiakkaita on riittänyt kaikille. Yrittäjyys ei ole kaduttanut, vaikka välillä kiireisinä aikoina yrittäjä saattaa miettiä, pääsisikö sitä muualla hieman helpommalla. Kiva työ, hyvä palaute asiakkailta ja päätäntävalta omasta tekemisestä motivoivat jatkamaan. – Lounaskahvila Apipatassa on rento ja lupsakka tunnelma. Yleisimmät keskustelunaiheet ovat automiesten rekka- ja rallijutuissa, mutta naisillekin on sijansa keskusteluissa. Meidät on otettu lämpimästi vastaan ja tutuilta on saatu apua tarvittaessa, Marjo kiittelee. Apipata on avoinna arkisin kello 6.30–15.00.

UUSI JÄSEN

saisko olla? Seppo Sakari Väänänen, alias Api, aloittaa työpäivänsä jo aamukuudelta. Vastapaistetut munkit houkuttelevat aamuvirkkuja kahville.

Tiesitkö, että Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa voidaan tutkia materiaalien koostumusta? Tai että nanoteknologian avulla voidaan parantaa pintojen ominaisuuksia ja kehittää uusia ilmaisimia?

NANOTIETEIDEN YRITYSPÄIVÄ KE 15.5. NANOTIEDEKESKUS, SURVONTIE 9 Tule kuulemaan mitä nanotieteet voivat tuottaa yrityksenne hyväksi ja mitä uutta nanotieteen osaajat voisivat tehdä yrityksessänne. Yrityspäivän kunniaksi voit saada myös mahdollisuuden kehittää liiketoimintaasi ilmaisen lopputyön avulla. Lisätietoja: Viivi Aumanen, viivi.aumanen@jyu.fi, puh. 040 805 4732

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari lahti 23.–24.4.2013 eväiTä elinKeinopoliTiiKKaan uudelle valTuuSToKaudelle Uusia työpaikkoja syntyy Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: vuosina 2001–2011 pk-yrityksiin luotiin 110 000 uutta työpaikkaa. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli 2 020 yrittäjää kuntien ja kaupunkien valtuustoihin. Tällä valtuustokaudella jokaisen kunnan on tärkeää suunnata ajatuksia elinkeinojen kehittämiseen ja uuden kasvun luomiseen.

Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

TerveTuloa muKaan!

Lisätietoa ja iImoittautumiset www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2013

www.jyu.fi/nsc/nscyrityspaiva Yhteistyössä:

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

kumppani 17

jäsenlehti 1/2013

Cumulus panostaa yrittäjiin

panostusta hyvinvointiin. Juha Äijälä esittelee ylpeänä Jyväskylän Cumuluksen erikoisuutta. Kuntosali on lähinnä hotelliasiakkaiden, mutta myös henkilökunnan käytettävissä.

Restel Oy:n Cumulus-hotelliketju panostaa yrittäjien ja yritysten palvelemiseen. Sijainniltaan keskustahotellit sopivat hyvin yrittäjien tarpeisiin. Palveluun kuuluu myös Suomen Yrittäjien jäsenille suunnatut erityisedut majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluissa. kari ruuska, teksti ja kuva

avintolapäällikkö Juha Äijälä Jyväskylän Cumuluksen Huviretkestä kertoo, että yrittäjien jäsenetuja osataan jo kysyä: erityisesti majoitus- ja kokouspalveluihin liittyvät edut ovat tuttuja. – Sen sijaan yksi maukas ravintolapuolen etu menee helposti ohi, ellei henkilökunta osaa sitä asiakkaalle erikseen tarjota. Yrittäjät tuovat usein asiakkaitaan ruokailemaan ja meillä ála carte -listalta aterioiville jäsenyrittäjille tarjotaan jälkiruoka veloituksetta. Se on hyvä etu, Juha Äijälä korostaa. Juha Äijälä kertoo, että majoitusedut ovat hotellikohtaisia. Paikka-

Kokousasiakkaille uutta. Sijain-

kunnasta riippuen yrittäjä voi saada jopa 40-50 %:n edun majoitushinnasta. – Varaus kannattaa tehdä ajoissa ja mainita jäsenyydestä siinä yhteydessä. Suomen Yrittäjien jäsenkorttiakaan ei välttämättä edun saamiseksi tarvita: käytössämme on rekisteri jäsenyrittäjistä, Juha Äijälä edun saamisen helppoutta korostaa.

tinsa ansiosta Cumulukset ovat suosittuja kokoushotelleja. Esimerkiksi haastattelua tehtäessä Jyväskylän Cumuluksen kaikki seitsemän kokoustilaa olivat käytössä. – Suomen Yrittäjien jäsenet saavat kokousasiakkaina aina vähintään 10 %:n edun kokouskahveista, -lounaista ja muista ravintolapalveluista, Äijälä sanoo. Kasvun paikka on uunituore kampanja kokousasiakkaille: osoitteessa www.kokousmaailma.fi Restel tarjoaa yritysten ja muiden kehittäjien käyttöön 56 upeaa kasvunpaikkaa.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä.

Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Jyväskylän aluekonttori Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

www.finnvera.fi

Niistä löytyvät parhaat puitteet kokouksiin, suunnittelupäiviin, kesäjuhliin tai vaikkapa messuihin. Kasvun paikka -kohteisiin kuuluvat muun muassa Cumulus-, Rantasipi-, Crown Plaza-, Holiday Inn-, Helsingin Seurahuone - ja Kuopion Atlas -hotellit. Cumuluksia on 27, Rantasipi -hotelleja ja -kylpylöitä 13.

Persoonallisia hotelleja. Juha Äijälä korostaa, että ketjurakenteestaan huolimatta Cumulukset ovat yksilöllisiä, omailmeisiä hotelleja, joissa asiakkaan palveluun ja viihtymiseen on panostettu. Hotellien

yhteydessä toimii muun muassa 18 Huviretki-ravintolaa. – Kehittämissuunnitelmia meillä Jyväskylässäkin on ja pieniä muutoksia ja lisäpalveluja otetaan käyttöön kaiken aikaa. Nyt toiveissa on saada yksi 6-8 hengen kokoustila lisää. Tällä hetkellä käytössä on kaksi 6-8 hengen tilaa, kolme 30 hengen ja yksi isompi, jopa 90 hengelle venyvä tila. Pienet tilat ovat erittäin suosittuja esimerkiksi rekrytointikäytössä, Äijälä kertoo. – Tekniikan kehittyessä kokoustilojen tekniikkaan ja toimivuuteen panostetaan koko ajan. Juha Äijälä korostaa, että kokousten yhteydessä myös muusta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Jyväskylän Cumuluksen jo toteutuneita erikoisuuksia ovat pelkästään hotelliasukkaille rakennettu kuntosali sekä sport-huone, jossa urheilullisten vieraiden käytössä on pyykinpesutila ja -kone, kuivausrumpu ja kuivauskaappi sekä erillisiä kuivaustiloja pyykkihuoneen vieressä. Juha Äijälä uskoo, että Jyväskylän hyvien kokemusten myötä vastaavat palvelut yleistyvät myös muissa Cumulus-hotelleissa.

18 PAKINA

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Rättärin jousilta Audinaiseksi

ättäristä autoilu alkoi. Oli mahtavaa istua rätti rullalla kesällä, kun paineltiin Inariin ja muut ajokit hurahtelivat ohi. Hiukset juuri ja juuri hulmusivat tuulessa. Huiskuttelimme rättisitikkalaisille. Vain heille. Olo oli cool. Bensa loppui matkalla keskellä korpea. Olin boheemi rättärinainen. Rättärillä täristeltiin synnytykseenkin, auto vauhditti toimitusta. Olen kypsynyt audinaiseksi. En ole feministi. Ennen Audia olen kokenut kymmenien autojen kestokykyä. Rättärin jälkeen seurasi tilhifoordi vauhtiviivalla. Ford oli harmaa, vauhtiviiva vihreä. Siinä oli tehokas muuttoauto. Sitten seurasi Saab pyöreällä perällä. Vauvan kakan värinen ja vauvojahan siinä turvallisesti kuskailtiin. Takaovia ei ollut, ei turvavöitä.

Kerran hankin oman Talbotin. Se sammui risteyksissä ja rekkari viittasi sukupuoleltaan poikkeavaan. Se ei menoa haitannut, mutta sammumiset hävettivät. Olin nainen ratissa. Talbot jökötti pitkään milloin missäkin parkissa, kun etsin isoja parkkiruutuja. Kun niitä harvoja kertoja unohduin yöksi kylille, niin huoltsikan pihassa autosta lyötiin ikkuna mäsäksi ja varastettiin ikäänsä nähden hyvinlaulava radio. Poliisit totesivat, että mitäs jätit auton kartsalle. Vielä perheellinen nainen. Sen luin poliisimiesten katseista.

Pyrkimys parempaan. Elintaso nousi lähes tasaisen varmasti harmittavia pakkeja lukuun ottamatta ja vuoroon

Vaihtoja ja kokemuksia. Seuraavana tuli tummanruskea, isompi Saab. Sillä täräytin talon seinään ja kerran kivinavettaan. Kankeus tuntui ratissa, mutta turvallista oli. Vähän kuin olisin ollut poliisin kyydissä. Koeautoja kokeiltiin useampia ja tehtiin arvosteluja Oiva Piili -nimellä kauppakamarin tuotteeseen. Oivia oli kaksi. Lada suistui minulta koeajossa lumipenkkaan. Veti kuin härkä, kun lähti viemään. Koeajoarvosteluja oli hauska laatia, vaikka en autoista enkä tekniikoista ymmärtänyt. Oli naisen vaisto ja ajotuntuma. Tuskin osasin tankata. Saabin jälkeen seurasivat Mitsubishi ja Datsun. Mazda ilmaantui jossain vaiheessa ja Nissan. Oli punaista, sinistä, harmaata. Sitten ajeltiin Super-Citroénilla, joku GTI. Se oli enemmän miehen mieleen. Auto reagoi kaasujalkaani herkästi. Olin suistua tieltä muutamia kertoja. Kaara vispasi kahta puolta tietä.

TARJA ruuska, teksti JUHA RUOTSALAINEN, piirros

tuli Opel. Tuntui hyvältä ja vakaalta. Ainoita vikoja oli herkkä vilkku. Kun vilkutin oikealle ja pistin vilkun takaisin, alkoi vilkuttaa vasemmalle. Pian vispasi vasoikvasoik. Opelin kanssa töpeksin. Kerran kuvittelin bussikuskin ihastuneen minuun, kun linjuri kulki kiinniliimautuneena Opelin takapuskuriin. Auto liikkui kankeasti ja savusi. Käsijarru juuttui päälle ja kohtelias linjurin kuljettaja antoi merkkejä viittoen ja hymyillen. Ei onnistunut ennen kuin olin perillä. Hölmö nainen. Urat jäivät tiehen. Toivottavasti en sotkenut linja-autokuskin vakioreittiä. Seuraava Opel oli edellistä parempi ja ajattelin, että se on mieliautoni. Jostain syystä siippa vaihtoi kulkupelin neliveto-Subaruun. Se jätti kerran välille, keskelle ei mitään, lähes 30 asteen pakkaseen. Nuorimmaiset värjöttelivät takapenkillä, porukka kiljui kylmissään ja kuu mollotti kaameasti. En muista pelastumistamme. Vielä mahtuu joukkoon yksi Opel ja taas vauvan kakan värinen. Sillä ajeluteltiin jo lapsenlapsia. Auto oli vakaa, mikä lie sai meidät vaihtamaan auton Audiin.

Isolla A:lla, vaan ei olento. En uskonut, että on olemassa Audin kaltaista. Autokoulun opettajallani oli Audi ja hän kehui sitä maasta taivaaseen. Autokoulussa ajoin Bemarilla. Se oli mainio, joskin ärhäkkä minulle. Niin muistan opettajani valistaneen. Kaasujalka painoi. Audi on auto isolla A:lla. Joskus ajan epähuomiossa kotiportin ohi, niin kiva on ajella. Kerran mies soitteli, että missä viivyt, kun huristin Korpilahden kautta kotiin kuulaana kesäiltana maisemia ihaillen, musiikki pauhaten. Lisämutkia matkassa. Mitä Audissa on erikoista? Se on vaan sellainen kuin turvallisen auton tulee olla: tasainen ajaa. Parasta siinä on ajettavuus. Sen nainenkin honaa. Audi ymmärtää, kun alkaa sataa, ainakin lähes aina. Pyyhkijät viuhuvat. Audi on helppo. Se ei ole jäykkä, ei liian herkkä. Ei liian äänekäs. Ei syö liikaa ja on yhä ympäristöystävällisempi. Ominaisuuksia voi soveltaa hyvään kumppaniin. Liekö audimies? Mitkä ovat keskiverto audimiehen ominaisuudet, puolituttuja audimiehiä on muutama? Eivät tuntemani ole sovinisteja. Eivät pröystäile liikenteessä enemmän kuin bemari-, volvo-, pösö- tai mersumiehet. Ei edes yhtä paljon. Audinaisena en kaahaile kuin poikkeustapauksessa hiljaisella tiellä koemielessä. Ei Audi ole minkään jatke, ei elintason mittari. Audia makselemme osamaksulla, vaikka eläkeikä lähenee. Kyseessä on toinen Audimme ja entistä ekologisempi. Muistan, että hyvä auto ei ole sama kuin asiallinen ajokäyttäytyminen. Audi antaa kunnon käytökseen edellytykset. Audin tienaamiseen on käytetty omaa selkänahkaa ja naisenkin aivoja. Audi on minulle kuitenkin apuväline, ei olento.

Elisa lupaa vauhtia maksutapahtumaan

oukkoliikenteen matkakorteista tuttu kontaktiton maksaminen leviää yhä useampiin käyttökohteisiin, kuten kauppoihin ja kahviloihin. Maailmalla kontaktittomasta maksamisesta on hyviä kokemuksia sekä kuluttajilta että yrityksiltä. Kontaktiton maksaminen perustuu elektroniseen tiedonsiirtoon maksuvälineen ja -päätteen välillä. Maksaminen hoituu asettamalla NFC-maksusirulla (Near Field Communication) varustettu laite, kortti tai matkapuhelin, muutaman sentin päähän maksupäätteestä. Maksupääte tunnistaa NFCsirun automaattisesti. Tapahtuman käsittely alkaa välittömästi ja on ohi hetkessä. Kun ostos maksaa alle 25 euroa, maksu hyväksytään korttia vilauttamalla eikä PIN-koodia tarvita.

NFC- ominaisuus. Suurilla kauppaketjuilla on jo pidemmän aikaa ollut kontaktittoman maksamisen päätteitä. Nyt ne yleistyvät myös ravintoloissa ja kahviloissa. Maksaminen tietoturvavaatimuksineen ja uusine maksutapoineen muuttuvat nopeaa tahtia. Edullisinta on hankkia NFC-maksupääte palveluna. Palveluna hankittu maksupääte on helppo pitää ajantasaisena ja tarvetta vastaavana.

Elisa on aloittanut kontaktittomien päätteiden myynnin viime vuonna. Laitteen lisäksi kuukausihintaan sisältyy ohjelmistot ja niiden ylläpito, huolto ja varalaitepalvelu. Myös vaihto kesken sopimuskauden onnistuu. – Maksupäätteen saa Elisalta valmiiksi asiakkaan tiedoilla ohjelmoituna ja testattuna. Laitteen käyttöönoton ja päivittämisen sijaan yrittäjä voi keskittyä liiketoimintaan, tuotepäällikkö Mari Heikkinen Elisalta kertoo.

Maksupäätteitä palveluna. Kontaktittomaan maksamiseen tarvitaan maksupääte, jossa on

Elisa tekee kännykästä lompakon. Matkapuhelimet ovat lä-

hitulevaisuuden maksuväline. Elisan uusissa NFC- maksupäätteissä voi maksaa myös matkapuhelimella ikään kuin se olisi

maksukortti muiden joukossa. Elisa Lompakko on ensimmäinen Suomessa yleistyvä matkapuhelimeen saatava maksuratkaisu. – Elisa Lompakko -palvelumme tekee kännykästä lompakon. Kaupanteko ei jää enää kiinni käteisen puutteen vuoksi, sillä matkapuhelin on aina mukana, Heikkinen kertoo. Ensimmäisessä vaiheessa Elisa Lompakko -palvelu sisältää kontaktittoman maksamisen mahdollistavan maksutarran, joka tukee MasterCardin PayPass™ -lähitunnistustekniikkaa. NFC-puhelinten yleistymisen myötä Elisa Lompakko -palvelu sisältyy myös SIM-korttiin. Heikkisen mukaan mobiililompakkoa on ehditty jo odottaa.

– Asiointi on muutenkin siirtymässä mobiiliksi. Matkapuhelimeen saa henkilöllisyystodistuksen, kanta-asiakastietoja ja lippuja. Maksaminen on luonnollinen lisä näihin. Sujuva asiointi lisää myyntiä. Maksaminen maksuvälinettä vilauttamalla tekee ostotapahtumasta nopean ja madaltaa ostokynnystä. Kontaktiton maksaminen voi piristää myyntiä. – Kivijalkakaupoissa kannat-

taa miettiä, miten katselemaan tulleet asiakkaat saadaan jättämään jokin euro kauppiaalle. Kassan ja ulosmenotien läheisyyteen voidaan asettaa tarjolle sopivan hintaisia tuotteita, Heikkinen havainnollistaa. Ruuhkaisissa paikoissa maksaminen nopeutuu ja jonot lyhenevät. – Uudet NFC-laitteet ovat tehokkaita ja nopeita, mikä näkyy vaikka kuitin nopeassa tulostumisessa. Turvallisuus lisääntyy, kun väentungoksessa käyttäjän ei täydy näpytellä PIN-koodia. Kontaktittoman maksamisen tietoturva on hallussa, sillä se perustuu maailman suurimpien korttiyhtiöiden ja tekniikkatoimittajien standardeihin. – Maksaminen on täysin turvallista asiakkaalle ja kauppiaalle, kunhan kumpikin osapuoli huolehtii normaaleista velvollisuuksistaan, aivan kuten tähänkin saakka, Heikkinen toteaa.

jäsenlehti 1/2013

Millainen

JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi!

Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9–16 numerossa 09 229 221.

keski-suomen

yrittäjyysyhteiskunta

www.yrittajat.fi/keskisuomi Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 010 425 9200 Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja Jari-Pekka Koponen, kolumnisti Tarja Ruuska, toimittaja Kari Ruuska, toimittaja, taittaja Päivi Kantonen, toimittaja Toimitus/taitto Tavukatti/Mediasepät Oy p. 020 155 6010 PL 185, Kauppakatu 41A, 40100 Jyväskylä tuotanto@tavukatti.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi Jouni Pohjola (Ponne Oy) p. 044 255 7777 ksymediat@yrittajat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi raija.hakkarainen@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 8 000 kpl. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä,

joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KesKi-suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

Uutiset. Kumppanit. Debatti. Yrittäjät kiertueella. Vapaalla. Jäsenyrittäjät. KESKI-SUOMEN

Parempi johtaa hyvin. Lue lisää yrittajat.fi/kesk isuomi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 1/2013

YRITTÄJÄ – TULE MENOON MUKAAN! Runsaasti muitakin tapahtumia ja kaikista tapahtumistamme lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www. yrittajat.fi/keskisuomi -sivuilla 23.3. 25.3. 26.3. 27.3. 4.4. 8.4. 10.4. 16.4. 18.4. 19.4. 23.4. 21.5. 23.5.

Yhteistyössä Fennia ja Restel: Aamu koko perheen hyvinvoinnille, Jyväskylä Liikuntaa: Iin Yrittäjät: Yrittäjien SM-hiihdot, Illisaari Yritysten Taitava Keski-Suomi: Myytinmurtajat 2013, Jyväskylä Tietoiskuja: OP:n yrityksen omistajanvaihdosaamu, Jyväskylä Koulutus: Jatkopäivä Facebookista, Viitasaari JAMK: seminaari matkailun trendeistä, Jyväskylä Ope-yrittäjätreffit, Jyväskylä Koulutus: Työlait tutuksi, Jyväskylä KASVU OPEN: Starttitilaisuus, Jyväskylä Info: Mitä hyötyä oppisopimuskoulutuksesta, Jyväskylä YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! kuntaroadshow, Äänekoski Parempi johtaa hyvin –opinkierros, Jyväskylä Jyväskylän yliopisto: Perheyrittäjyys Keski-Suomen mahdollisuutena –seminaari, Jyväskylä Keski-Suomen hallituspartnerit: rahoitusseminaari, Jyväskylä Parempi johtaa hyvin –opinkierros, Jyväskylä YRITTÄJÄT KIERTUEELLA! kuntaroadshow, Karstula

ILMESTYMISPÄIVÄT VUONNA 2013 1/maalis-huhtikuu 21.3. aineistot 7.3. 2/touko-kesäkuu 23.5. aineistot 9.5 3/syys-lokakuu 26.9. aineistot 12.9. 4/joulukuu 12.12. aineistot 28.11.

PÄVARMUUS. Yrittäjyysyhteiskunta on epävarmuutta sietävä yhteiskunta, joka osaa sopeutua talouden haasteisiin, myös kipein päätöksin. MUUTOS. Lisäksi yrittäjyysyhteiskunta sietää hyvin muutosta ja on valmis jatkuvaan muutokseen. Vanhoja toimintamalleja, käytäntöjä ja etuisuuksia tulee voida muuttaa ja säätää vallitsevan tilanteen mukaan. KILPAILUKYKY. Kilpailukyky säilyy epävarmuuden ja muutoksen sietokyvyllä. MOTIVAATIO. Yrittäjäyhteiskunnassa kilpailukyvyn perusedellytys on motivaatio. Motivaatio vaihtelee, se voi olla hyvinä aikoina taloudellisen menestyk-

Tervetuloa aitiopaikalle suomalaisiin kasvuyrityksiin. Unelmointi on sallittua, jopa suotavaa - erityisesti yrittäjälle, onhan Suomen kilpailukyky rakennettu yrittäjien unelmien varaan. Kasvu Open 2013 on kasvuyrittäjyyskilpailu ja sparrausprosessi kaikenlaisille kasvusta kiinnostuneille yrityksille. 2013 Kasvu Open käynnistyy starttitilaisuudella 8.4. Lisätietoa prosessista www.kasvuopen.fi Tervetuloa aitiopaikalle suomalaisiin kasvuyrityksiin. Unelmointi on sallittua, jopa suotavaa - erityisesti yrittäjälle, onhan Suomen kilpailukyky rakennettu yrittäjien unelmien varaan. Kasvu Open 2013 on kasvuyrittäjyyskilpailu ja sparrausprosessi kaikenlaisille kasvusta kiinnostuneille yrityksille. 2013 Kasvu Open käynnistyy starttitilaisuudella 8.4. Lisätietoa prosessista www.kasvuopen.fi

sen hankkiminen ja huonoina aikoina toimeentulon varmistaminen.

ULLA AALTONEN, Äänekoski

Yrittäjyys on hubia Uutiset: Muuramelainen Sammet Dampers kasvaa viennistä. Varovaisen myönteisiä odotuksia.

PERTTU HIETANEN, Korpilahti

rittäjyysyhteiskunnassa ymmärretään pk-yritysten merkitys ja se että työpaikat syntyvät niissä. Yt-neuvotteluja, irtisanomisia, lomautuksia ei toteuteta juurikaan pk-yrityksissä. Yrittäjyysyhteiskunnassa ymmärretään, mitä tarkoittaa yrittäjäriski ja yrittäjävastuu. Siellä

ymmärretään myös keventää pienyrittäjän hallinnollista taakkaa ja verotusta sekä helpottaa perheyritysten sukupolvenvaihdosten toteutumista. Yrittäjyysyhteiskunnassa hahmotetaan että kansainvälinen suuryritys ja pienehkö perheyritys maaseudulla ovat kaksi eri maailmaa.

Osallistu Keski-Suomen Yrittäjien kampanjaan 2013 MILLAINEN ON YRITTÄJYYSYHTEISKUNTA? Lähetä oma, korkeintaan 2000 merkin mittainen vastauksesi kysymykseen lehtemme toimitukseen osoitteeseen tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi ja haasta myös seuraava vastaaja. Laita mukaan yhteystietosi. Julkaisemme vastauksia joka viikko eri medioissamme. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan yhdessä siihen millainen on yrittäjyysyhteiskunta!

Toukokuun. lehdessä haasteeseen vastaavat ainakin Jorma Nieminen Karstulasta ja Jaakko Uusisalo Kyyjärveltä.

Nokia LUMIA 820

Kun toimistosi ei ole neljän seinän sisällä. Uusi LUMIA on varustettu kosketusnäytöllä, jota voit käyttää myös hanskat kädessä. Lisäksi siinä on kaikki muukin, mitä mukana kulkevaan toimistoon tarvitset: Windows Phone 8 -ominaisuudet ja Microsoft Office -ohjelmat. Täydennä paketti Elisa Toimisto 365 -palvelulla ja voit ryhtyä hommiin. Osta omasi heti.

PASSPORnaT

u ai Puhu a samalla la ellla se edullis la hinnallla ssa Euroopas . ja Venäjällä

Nokia LUMIA 820 + Elisa Idea sis. 600 min. puhetta/kk, 100 tekstiviestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini. 24 kk sopimus, alv 0 %.

elisa.fi /verkkokauppa

elisa.fi /ajanvaraus

Alk.

Avaus j a2 veloitu ensimmäistä ksetta Suome kuukautta n Yrittä jäsenil jien le!

Elisa Toimisto 365

€/kk

alv 0 % Alk. alv 0 % Alk.

€/kk

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 28.2.2013 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

Elisa Shopit Jyväskylä, Yliopistonkatu 32 Sami Ruhkala 050 566 8766 email: sami.ruhkala@elisa.fi Henri Harjaluoma 050 500 1580 ext-henri.harjaluoma@elisa.fi

73546_EL_YJA_Lumia820_KSY_210x297.indd 1

Elisa yrittäjäedustaja Leea Rintamäki, 050 5000 125 ext-leea.rintamaki@elisa.fi

11.2.2013 15.46