10
Torstai 2.5.2013
Kuusamon torin vapputilaisuuksien puheet: Kuusamon Vasemmiston puheenjohtaja, Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen Tarmo Raatikainen: Hyvät Toverit. Käymme taistelua hyvinvointivaltion puolesta matalapalkkayhteiskuntaa vastaan. Ei ole salaisuus, että köyhien määrän lisääntyminen ei ole taakka vain köyhille itselleen, vaan koko yhteiskunnalle. Vasemmistoliitto, johon minä haluan kuulua, on työväenpuolue. On tultava esille työväkeä puolustavilla arvoilla kun työmarkkinaratkaisuja tehdään. Minun Vasemmistoliittoni on myös sosialistinen puolue. Olemme sosiaalisen omantunnon puolue, tasa-arvon puolella. Silloinkin kun työmarkkinaneuvotteluissa ajetaan lakkoihin, kotimaisen kysynnän pienentämiseen sekä tuloerojen kasvuun ja eriarvoistumiseen. Vasemmistoliiton mielestä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus on uudistettava. Terveyskeskuspalvelut on turvattava lähipalveluina. Uudistuksessa on taattava myös laadukkaiden sosiaalipalvelujen saatavuus. Sote-uudistusta ei voi jättää odottamaan kuntauudistusta. Sote uudistuksen
tärkein tavoite on perusterveydenhuollon turvaaminen ja terveyserojen kaventaminen. Palvelujen saatavuudessa on vakavia puutteita, joita ei pidä paikata ulkoistamalla palveluja. Kolmannes kunnista on palauttanut sosiaalija terveysalan ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi, käy ilmi 24.4. julkaistusta Sosiaalibarometristä. Kyselyyn vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat kertovat yleisimmiksi syiksi laatuongelmat ja kustannussäästöt. Kuntauudistus on toinen, jo pitkään valmisteltu uudistus. Valtakunnallisesti ajatellen se on välttämättömyys. Elinkeinorakenteen murros ja muuttoliike kasvukeskuksiin on jatkunut jo vuosikymmeniä. Se on saanut aikaan sen, että alueellisesti kunnat ovat varsin erilaisissa tilanteissa. Muuttotappiokuntien toimintamahdollisuudet heikkenevät, kasvukunnissa ongelmana ovat alati kasvavat palvelutarpeet. Muuttoliike kasvukeskuksiin on jatkunut vuosikymmeniä, joten kehityksestä ei voi syyttää mitään
yksittäistä hallitusta. Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa kipeästi kaivataan kuntarakenteen uudistamista koko maassa. On kuitenkin nähtävä selvästi eri kuntien erilaiset ongelmat. Kuntien erilaisen kehityksen lopputuloksena työttömät keskittyvät kasvukeskuksiin ja parhaat verotulot valuvat kehyskuntiin, yhdyskuntarakenne hajautuu ja kuntalaisten eriarvoisuus verotuksessa ja palvelujen saatavuudessa repeää. Tarvitaankin sellaisia kuntia, joissa kunnalliset peruspalvelut voidaan laadukkaasti ja tasapuolisesti järjestää jokaiselle kansalaiselle. Kyse on tasa-arvosta. Koska kuntien ja alueiden erilaisuus on suurta, jakautuvat kunnat hyvä- ja huono-osaisiin. Miten tällaista kehitystä ja kuntarakennetta voi kukaan puolustaa? Ainakaan vasemmistolaisesti ajatteleva ei voi puolustaa kuntien eriarvoistumiskehitystä millään järjellisillä perusteilla. Kevään kehysriihessä tehtiin voimallisia verotusratkaisuja. Osinkoverouudistus ai-
heutti syystä julkisen haloon, kun valkeni, että ratkaisu tiputtaa suurten listaamattomien yritysten omistajien veroprosentin kahdeksaan. Vasemmistossa verotamme mieluummin enemmän yritysten omistajia kuin itse yrityksiä. Ministeri Paavo Arhimäen toiminta sai aikaan sen, että valuvikoja korjattiin, eikä kaikkein rikkaimmille lahjoitettu muita pienempää veroprosenttia. Yhteisöveron lasku 4,5 prosenttiyksiköllä jättää melkein miljardin kokoisen loven valtion budjettiin. Noin puolet puuttuvista verotuloista odotetaan palautuvan, kun dynaamisten vaikutusten seurauksena investoinnit ja työllisyys kasvavat, jos kasvavat. Nyt olisi näytönpaikka elinkeinoelämällä lunastaa omia sitoumuksiaan ja lupauksiaan, että suomeen tuloutetaan ja investoidaan. Samalla elinkeinoelämä voisi osoittaa vastuunkantoa niin, että työntekijöitä lomautettaisiin irtisanomisten sijaan. Vaan mitä saimme viime viikolla lukea kolmen suuren vientiyrityksen osavuosikatsauksien
tulevaisuuden suunnitelmista? Metso, Stora Enso ja Kemira ilmoittivat kaikki satojen miljoonien säästöohjelmista. Leikkauslinjalla on kotimaiset työpaikat ja Suomeen tehtävät investoinnit. Kehysriihessä osoitetun avokätisyyden tavoitteena oli hillitä työnantajien tarpeita. Vasemmisto on jo pitkään vaatinut valtiollista kaivosyhtiötä, joka voisi ohjata osan pohjoisen kaivannaisten tuotoista infrastruktuurin sekä palveluiden ja ympäristösuojelun järjestämiseen. Ensisijassa tulee ottaa käyttöön kaivosyhtiöihin suunnattu vero, esimerkiksi louhintavero, joka ohjataan kunnille tai valtiolle. Kaivosverolla ei voi kuitenkaan väistää vastuuta ympäristöhaitoista. Yritysten vastuulla on oltava edelleenkin kaivostoiminnasta
syntyvien ympäristöhaittojen estäminen. Ei riitä, että suuret onnettomuudet estetään, vaan kaivostoiminnan ympäristöhaitat on minimoitava. Samalla on tärkeää miettiä rauhassa, miten saamme kaivoksista pitkällä ajanjaksolla suurimman yhteiskunnallisen hyödyn.
Keskustan Kuusamon kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mika Määttä: Meillä Kuusamossa on viimeiset kuukaudet eletty erittäin kaksijakoista aikaa. Viime syksyn kuntavaalit, joita jopa sanan varsinaisessa merkityksessä ”lokavaaleiksi” voidaan kutsua, oli mielestäni jotain muuta kuin mihin me kuusamolaiset olemme tottuneet. Piikittely, uho, vihan lietsonta ja katkeruuden tie ei voi pitkässä juoksussa johtaa kovinkaan pitkälle. Kuusamon keskustan mielestä asialinja on se oikea, rakentava tie. Vaaleissa kuusamolaiset antoivat keskustan toiminnalle tukensa, lähes 55 % kannatuksella. Kansa on puhunut ja pulinat pois. Nyt meidän jokaisen valtuutetun yhteinen tehtävä on rakentaa, ei repiä. Meidän on löydettävä se yhteinen sävel, jolla Kuusamo - niminen laiva voidaan johdattaa ulapalla kohti suotuisampia tuulia. Valtion taholta tulevat paineet ovat meille haasteelliset. Kaiken maailman selvitykset ja raportit, joihin edes hal-
lituspuolueet itsekään eivät näytä uskovan, tuovat suuren epävarmuuden tunteen tänne meidän koillismaan seutukunnalle. Suuressa solmussa oleva kuntauudistus sekä hämärät sote - uudistukset ovat saaneet suomen kunnat sekasorron tilaan. Tämän on loputtava ja pian. Tulevat valtionosuudetkaan eivät näytä hyvältä täältä Kuusamosta katsottuna. Kuntien kontolle lyötävät velvoitteet vain kasvavat, mutta rahaa ei niihin lisää mistään löydy. Tämä ei voi jatkua näin. Haasteita riittää, mutta niitä ei saa pelätä. On tartuttava tiukasti toimeen.
tämä on unohtunut. Valtuutetut itse tuovat aloitteillaan ainoastaan hurjan määrän lisätyötä viranhaltijoille sekä menoja kaupungin talouteen. Jokainen aloite on tekijänsä mielestä varmasti ollut hyvä, mutta aloitteen tehtävänä täytyy olla muutakin kuin populismi ja valtuutetun oman kilven kiillottaminen. Ja suurin osa aloitteiden asioista on jo valmiiksi kaupungin käsittelyssä. Esitänkin, että jokaiseen valtuutetun aloitteeseen tästä lähtien on oltava perustelut ja selkeät kustannusarviot, sekä esitys siitä mistä rahat kyseiseen toimenpiteeseen voidaan osoittaa.
Me valtuutetut etujoukoissa voisimme näyttää esimerkkiä pienilläkin teoilla. Kaupunginvaltuutetut ovat kauden alussa innostuneet aloitteista. Mielestäni valtuutettujen tekemät aloitteet ovat jopa riistäytyneet käsistä. Yhteinen tavoitteemme on kaupungin talouden tasapaino, mutta aloitteista
Arvoisat läsnäolijat, tässä Kuusamon torilla seistessäni en voi muuta kun todeta sen että haastavista tilanteista huolimatta meidän täytyy katsoa luottavaisena kohti tulevaa. Muutama viikko sitten kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Saapunki esitti paikallisessa lehdessä muille
puolueiden edustajille kysymyksen, mitkä asiat meillä Kuusamossa on hyvin? Kysymys oli erinomainen. Ihmettelen kovasti, että erään puolueen valtuutettu ei löytänyt ensimmäistäkään hyvää asiaa rakkaasta koti - Kuusamostamme. Sangen erikoista. Voidaanko Kuusamoa oikeasti kehittää kaikki yhdessä, jos jokainen asia käännetään aina negatiiviseksi? Vastakkainasettelu, Kuusamon taajama – Ruka, tai matkailu – kaivos ovat esimerkkejä niistä kipupisteistä joihin meidän pitää löytää yhteinen näkemys ja pian. Matkailu on se suuri voimavara, johon meidän tulee jatkossakin paneutua. Mutta myös muut elinkeinot täytyy ottaa tasapuolisesti huomioon. Hyvä yhteistyö taivalkosken kanssa tukee koko alueen elinkeinojen kehittämistä. Jokaisen työpaikan täytyy olla yhtä tärkeä, ja jokaisen työpaikan eteen on tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet.
Postin tontin kehityshanke on Kuusamolle iso asia. Varmaa on, että taajama tulee uuden kauppakeskuksen myötä elinvoimaisemmaksi. Meidän tulee ryhtyä muutenkin keskusta-alueen kehitystyöhön innolla. Infraa täytyy parantaa houkuttelevammaksi ja sen myös olemme jo aloittaneet yhdessä taajaman yrittäjien kanssa. Olisiko yhtenä keskustan kehittämisen keinona 5-tien nopeusrajoituksen muuttaminen kuuteenkymmeneen aina marketeilta tropiikin risteykseen saakka? Saataisiinko sillä matkailijoita edes jonkin verran ajamaan rukalle keskustan kautta. Myös liikenneturvallisuus tällä toimenpiteellä paranisi.
Täällä Kuusamossa me keskustalaiset tulemme olemaan entistäkin aktiivisempia ja lähellä kuntalaisia. Me kuulemme ja kuuntelemme, otamme vastaan ideoita ja parannusehdotuksia. Me kannamme vastuun tekemisistämme ja tuomme myös erilaisten päätösten perustelut kuntalaistemme nähtäville. Me keskustalaiset olemme edelleen sillanrakentajina eri osapuolten välillä.