9
Torstai 14.3.2013
tehtävä on rakentaa yhteyttä menneisyyden ja tulevaisuuden välille
tta sillanrakentajana
Seppo Ervastin mielestä Kuusamo-seuran työ kiteytyy kotiseutumuseoon, Kuusamo-päiviin, koskemattoman luonnon suojelemiseen ja rakennusperinnön vaalimiseen, kotiseutuarkistoon, julkaisuihin sekä kotiseuturetkiin. – Uusia sillanrakentajia tarvitaan, jotta rikas kulttuuriperintömme saadaan siirrettyä seuraavalle polvelle, hän sanoo.
Seuran toiminnan ja taloudellisen menestyksen takana ovat olleet naiset. Perinneruokailu aloitettiin jo 60-luvulla Impi Ojalehdon toimesta.
Kotiseututyö Kuusamossa on yhteishengen luomista – Kotiseutuliikkeen tehtävänä on luoda yhteishenkeä, rakentaa kuusamolaista identiteettiä ja kotouttaa tänne muuttavia uusia asukkaita, kiteyttää Kuusamo-Seuran puheenjohtaja Tuomo Törmänen. Seuraa pitkään johtanut Helena Palosaari lisää listaan perinteitten tallentamisen ja menneen eläväksi tekemisen ennen kaikkea nuoremmalle polvelle. Parivaljakko tekee työtä Kuusamon eteen rakkaudesta paikkakuntaan ja sen historiaan. Kuusamolaisuus on heidän mielestään perinteitä, tapoja ja murteita. – On tärkeä tietää, mistä tulen, missä minun paikkani, polkuni ja sukuni on, sanoo Helena Palosaari. Hänelle kotiseututyö on ollut paitsi konkreettista asioiden ja esineiden arkistointia, myös oman suvun värikkääseen historiaan sukeltamista. Opettajan innosta kotiseudun menneisyyteen saivat vuosikymmenten ajan nauttia myös yläkoulujen oppilaat. Tuomo Törmäselle kuusamolaisuus avautui Helsingissä opiskeluvuosien aikana. Kotiseutua hän tarkkaili ulkopuolisen silmin ja kun työt sitten toivat takaisin Koillismaalle, oli helppo lähteä mukaan rakentamaan siltaa menneisyyden ja
tulevaisuuden välille. – Kuusamolaisuus ei saisi tarkoittaa sisäänlämpiävyyttä ja ulkopuolisten pois sulkemista. Kotiseututyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on kotouttaminen eli tänne muuttavien ihmisten sitouttaminen osaksi
sukupolviemme jatkumoa, Törmänen sanoo. Tulevien vuosien suurin haaste on nuorten aikuisten saaminen mukaan toimintaan. Kuusamo-Seuran voimavarana olevat vapaaehtoiset vanhenevat ja heidän työlleen tarvitaan
jatkajia. – Kotiseututyö suuntautuu tulevaisuudessa varmasti enemmän eteenpäin kuin taaksepäin katsovaksi. Mutta ellei tunne menneisyyttä, ei tulevaisuuttakaan osaa arvostaa, Törmänen muistuttaa.
Luonnon puolesta puhuminen on kuulunut aina keskeisesti Kuusamo-Seuran periaatteisiin. Seura vastusti ponnekkaasti muun muassa Valtavaaran rakentamista. Kuvassa Arvo Heikkinen, Reino Rinne ja Kalevi Haataja Helsingissä vuonna 1970 Iijoki-neuvotteluissa.
Kuusamo-Seuran puheenjohtaja Tuomo Törmänen ja varapuheenjohtaja Helena Palosaari kutsuvat kuusamolaisia seuran 60-vuotisjuhliin sunnuntaina 17.3. Kuusamolaisen kotiseututyön juhlapäivä aloitetaan jumalanpalveluksella Pyhän Ristin kirkossa ja pääjuhlaa vietetään Kuusamotalolla klo 13. Sitä ennen klo 12 Kuusamotalolla juodaan juhlakahvit ja klo 12.15. julkaistaan Seppo Ervastin kirjoittama seuran 60-vuotishistoriikki.
Kuusamo-päivien ohjelmaan olennaisesti kuuluvat perinnetyönäytökset aloitettiin 80-luvun alussa. Saima Hyvärinen ja Helli Tikkanen kehräsivät ja karstasivat museolla vuonna -81.