11
Torstai 14.3.2013
Ouluntaival 1, Torikeskus, 93600 Kuusamo Fax. (08) 545 3981, toimitus@koillismaanuutiset.fi
Kirkkosaaren sillan torpeetointi
Keskustayhteistyö kadoksissa
Ensimmäinen ja yksi käytetyimmistä ”kevyen liikenteen väylistä” - varsinkin vanhusten, lasten ja niiden parissa, joilla ei ole autoa joka hetki käytössä - on ollut talvitie Kelanrannan ja Lahdentauksen välillä. Se on ollut siinä jo ennen kuin Kuusamossa osattiin edes kuvitella, millainen on päällystetty kevyen liikenteen väylä. Nyt sitten Koillismaan Uutissa on iso juttu otsikolla ”Kuusamon kehittäminen vaatii avointa ja reilua vuoropuhelua”. Sillan torppaamisesta ottaa vastuun uusi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sanomalla, että ”Tässä taloustilanteessa ei ole mitään järkeä lähteä toteuttamaan keskeneräistä ideaa. Ensin pitää tietää mitä rakennetaan ja
Kuusamon keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja kaipailee yhteistyön perään viime viikon Koillismaan Uutisten mielipidekirjoituksessaan. Jos yhteistyö on keskustalta kadoksissa, sitä kannattaa etsiä ihan ensitöikseen omasta lähiympäristöstä. Jos sitä ei siitä huolimatta löydy, niin suosittelen katoamisilmoituksen tekemistä tai peräti etsintäkuulutuksen laatimista. Yksinvalta ihan yksin on varmasti kuluttavaa. Kokonaan toinen on tilanne meillä koalitiossa. Yhteistyö pelaa ja vieläpä kaikkiin suuntiin. Näin vastakkaisesta leiristä käsin saanen kuitenkin esittää Kuusamon keskustalle tuenilmaisun. Pitkällisen perehtymisen jälkeen nimittäin minäkin olen tullut täysin samaan lopputulokseen: yhteistyön alkuastettakaan ei löydy keskustasta. Tämä tieto on riipaiseva.
miksi, hän jyrähtää”. Taloustilanteesta voidaan todeta, että silta on varmaan budjetoitu, koska sitä on alettu rakentaa ja sitä myöten raha on jo tiedossa eikä sitä myöten vaikuta tämän hetken taloustilanteeseen merkittävästi. Kysymykseen miksi rakennetaan, voidaan vastata siten, että siinä on ollut kulkureitti jo kymmeniä vuosia ja sitä käyttävät lapset, nuoriso, aikuiset ja vanhukset. Joka syksy siihen on ilmestynyt heti jäiden tultua jalanjälkiä, jotka vähitellen ovat tallautuneet poluksi. Polku on siinä aina kevääseen asti. Ei ole ollut niin lumista talvea, ettei heti lumien tultua ole joku urhoollinen tehnyt ensimmäiset jäljet ja siitä myöten muut tulleet perässä.
Nämä maan hiljaiset ovat vuosikymmeniä odottaneet, että vihdoin saataisiin kauan kaivattu reitti keskustaan. Reitti, jota myöten pääsisi myös kesäisin ja joka myös aurattaisiin talvisin. Mutta kun kaikki näytti jo hyvältä, sitten tulee valtuuston puheenjohtaja, joka peräänkuuluttaa avointa ja reilua vuoropuhelua, torpedoi hankkeen, ilmeisesti kysymättä niiltä, jotka jotain todellista tästä olisivat tienneet. Sitä saa vain ihmetellä mistä tämä vastustus tulee, kun Kuusamon kirkonkylän kalastuskuntakin myönsi luvan Kirkkosaaren ponttonisillan toisen vaiheen rakentamiseen, sillä siltaan tulisi aukko, jonka koko on lev. 5m ja kork. 3m. Timo Törmänen
Kuusamon keskustan kehittäminen Koska olin estynyt venäläishääseremonioiden vuoksi osallistumasta tiistain palaveriin lukiolla, haluan jatkaa keskustelua aiheesta tämän lehden sivuilla. Kun kaupunki on aikanaan palkinnut S- ja K-ryhmät kaavoittamalla isot marketit Kitkantien yrittäjien ja kiinteistönomistajien tappioksi, olisi kaupungin velvollisuus nyt kaavoitusvastaavana korvata po. “menetykset” vanhalle keskustalle ja kokoonkutsujana rohkeasti ohjata kehitystä Kuusamon pelastamiseksi KUIHTUVAN KIRKONKYLÄN MAINEESTA. Tämän lausunnon olen kuullut merkittävän kansaivälisen matkailun toimijan suusta. En ole sitä itse keksinyt. Mitä siis voitaisiin tehdä? Pohdin sitä hiihtoloman aikana Eemilin kanssa kelkkaillessa ja maisemaa hiihtomaailman kukkulalta katsellessani. Tässä ajatuksia aikaisemmassa jutussani mainitun kuusamolaisten olohuone-verannan sisällöksi: Postin tontin ympäristö on uuden uljaan keskustan sydän. Siihen pitää uskaltaa rakentaa hieno ostos- ja ruokailukeskus. K- ja S-liikkeiden liian hallitsevan markkinaosuuden vuoksi, kilpailun lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi, poliittiset ja muut sidonnaisuudet pitää uskaltaa jättää syrjään ja tarjota liikepaikat muille ketjuille. Keskuksessa voisi olla ulkomailta tuttu ruokatori ja lasten
leikkikenttä monine pienine ruokabutiikkeineen ja lähiruokatoreineen. Liiketilojen yläpuolelle pitää rakentaa asuntoja, jotka esteettömyydellään sopivat ikäihmisillekin. Parkkitalo on ehdoton vaatimus. Rantaan tarvittaisiin seuraavia laitteita: - seurakunnan hiljentymiskappeli maisemaikkunoineen, - sairaalan rentoutumis- ja kuntoutustilat - satama vain “hiljaisille” moottoriveneille, kanooteille, polkkuveneineen, (koko järvellä saisi käyttää vain sähkökäyttöisiä veneitä, talvella samoin hiljaisia moottorikelkkoja, mönkijöitä ja autoja) - kevyen liikenteen silta Lahdentaakse, - maauimala hyppytorneineen ja vesiliukuineen (talvella jääliukumäkenä), - yleinen rantasauna ja avantouintipaikka, - urheilukentän katsomo huoltotiloineen palvelemaan kenttää ja uimarantaa, jos urheilukenttä siirretään liikuntakeskuksen lähelle, antaa se tilaa upealle KEV-keskukselle mini-huvipuistoineen ja lisäasuntorakentamiselle, - lasten liikennepuiston laajennus, sähköautot ja moottoripyörät varusteeksi, - uimahallin laajennus erillisine terapia- ja vesijuoksualtaineen, - uusi jäähalli kiekkoa, ringettiä ja kaukalopalloa varten, vanha
jää muille käyttäjille lapset mukaanlukien. Hiihtomaailman kukkulalta katsellessa näin haavekuvan yksiraiteisesta radasta reitillä liikuntakeskus-Kuusamotalovirastotalo-vesitorni-poliisiasema-Kitkantien päällä torillekeskustan uusi sydän-rantaan kevyen liikenteen sillan kohdalle-sairaala-seurakuntakeskus-Sokoshotelli. Tasaisen rauhallisesti liikkuvat kondolit rauhoittaisivat ostos- ja hemmottelukierroksella olevat matkustajat. Rentouttava musiikki ja matkailuinfo kuuluisivat kovaäänisistä. Kun kaupunki näin nostaisi Kitkantien kiinteistöjen arvoa, nykyiset tai tulevat omistajat velvoitettaisiin pitämään kiinteistöt hyvässä kunnossa ja käytössä. Vasta kun uusi keskusta olisi voimissaan uhrata ajatuksia Kuusamon-Rukan nauhakaupungin suuntaan. Silloin jatkettaisiin yksiraiteista liikuntakeskuksesta Nilon kautta Tropiikkiin. Vasta kun tämä väli olisi rajavartioston alue mukaanluettuna kehitetty jatkettaisiin kohti pohjoista. Joka näitä ajatuksia morkkaa, taitaa olla luutunut Kuusamon nykyiseen tilaan. Sen sijaan parempia vaihtoehtoja toivoo varmasti Naturpoliskin.
Näitä pohti “kevättä rinnassa” eläkeläinen Pentti Raivio
Minkäänlaista yhteistyötä ei ole löytynyt mistään eikä milloinkaan. Täältä aidan toiselta puolelta on tietysti paha mennä neuvomaan. Yritän silti. Kadonnut yhteistyö saattaisi kenties löytyä siten, että hyviä kehitysehdotuksia kannatettaisiin, vaikka sellaisia olisi esitetty kokonaan toisesta leiristä. Näin voitaisiin toimia, vaikkapa kokeiluluonteisesti. Toinen tapa kadonneen yhteistyön löytämiseksi olisi kannattaa ammattitaitoista, osaavaa ja kyvykästä henkilöä yli puoluerajojen kulloinkin käsillä olevaan tehtävään – ilman sitä vakiintunutta perusedellytystä, että hän olisi vain ja ainoastaan keskustahenkinen tai -myönteinen. Minä nimittäin yritin itse jo löytää kadonnutta keskustayhteistyötä omalta osaltani esittämällä keskustalaista Naturpoliksen kehittämistyöryhmään –
saamatta silti keskustan jakamatonta kannatusta yhteistyöeleelleni. Perin kummallista! Akuutissa yhteistyökyvyttömyyden tilassa kehottaisin keskustaa julistamaan yhteistyöhalukkuutta ihan konkreettisesti ja käytännöllisesti. Jos teillä on vain tarjota meille mikä tahansa yhteistyöelin, niin kernaasti saavumme sinne koko koalition voimin. Näin ainakin uskoisin asian olevan. Aloitetaan vaikka heti Kuusamon kokonaisvaltainen kehittäminen mies tai nainen kustakin ryhmittymästä periaatteella – täysin tasa-arvoisesti siis. Me Perussuomalaiset emme tässä ainakaan ole tulppana.
Joukamo Kortesalmi (ps.) kaupunginvaltuutettu kaupunginhallituksen jäsen
Kaxviiskymmentä Lähdin vaimoni kanssa viime lauantaina ”tuulettumaan” eka kertaa tälle vuodelle Kuusamossa. Aikaisemmista vierailuista kuusamolaisravintoloihin oli jäänyt paha maku suuhun! Portsareitten töykeä käytös, henkilökunnan välinpitämättömyys yms. on ollut suurin syy käymättömyyteemme paikallisissa ravitsemusliikkeissä. Odotukset oli korkealla, sillä luulin, että aikaisemmat valitukseni ravintoloitten korkeimmalle johdolle olisi tehneet tehtävänsä. Aikoinaan valitin mm. Koillismaan Osuuskaupan ravintoloista vastaavalle Henrik Karvoselle. Odotin vastausta kuukauden verran ja kun ei vastausta kuulunut niin tein uuden valituksen siitä, ettei minulle vastata. Sinnikkyyteni ansiosta sain tottakai ympäripyöreän vastauksen, jota tottakai odotinkin. Syy ei ollut heissä eikä toimintatavoissaan! Ajattelin, että kirje suoraan toiminnoista vastaavalle saisi aikaan toimenpiteitä. Vaan ei! Sen takia tämä julkinen kirje!
Olen senjälkeen äänestänyt jaloillani ja pyrkinyt välttämään Hotelli Kuusamon ravintoloita. Mutta lauantaina yritimme aloittaa baarikierrosta Vanhasta Mestarista. Astuimme sisään ja ensimmäinen ”tervetuliaistoivotus” tuli portsarilta ”kaxviiskymmentä”. Kysyin, että eikö hyviin tapoihin tule toivottaa asiakas tervetulleeksi esimerkiksi sanomalla vaikkapa hyvää iltaa. Hän toitotti vain ”kaxviiskymmentä” Huomasin tuntemani vastaavan hoitajan ja kysyin, että voimmeko ottaa ”yhdet” nopeasti tiskillä. Hän sanoi, ettei voi tehdä mitään, koska portsarille pitää maksaa ensin. Jäipä nekin kymmenen euroa antamatta Restelille! Jatkoimme kuivin suin matkaa kohti hotelli Kuusamoa, ensimmäinen tervetulotoivotus portsarilta oli hotellin ovella ”kaxviiskymmentä”. Kysyin, että voisimmeko käydä Ollin Baarin tiskillä ottamassa yhdet ”nopeat”. Ei käy, sanoi portsari, ennenkuin maksatte. Sali ammotti
tyhjyyttään. Onko hotelli Kuusamollakin varaa jättää ottamatta kymmentä euroa, mikä olisi nopeasta vierailustamme jäänyt. Jatkoimme sitten matkaamme entistä kuivemmin suin kohti Veijoa. Siellä olikin tervetuliaistoivotus muuttunut. ”Viis euroa” oli portsarin tervetuloilmoitus, maksoin 4 euroa ja sanoin, etten tarvitse kuittia ja kuivuneet suumme saivat kostuketta. Avoin kysymys Restelin Alpo Leinoselle ja Hotelli Kuusamon Henrik Karvoselle. Määräävätkö ravintoloissanne ovimiesfirmat? Itse asiakkaana ja Teidänkin palkkoja maksavana, (aika vähän tällä hetkellä) toivon Teidän ottavan kantaa portsariongelmaan! Ja se totuus, joka Teidänkin tulisi ottaa huomioon on se, että pahin kehityksen jarru on tyytyväinen ihminen (asiakas). Ennen oli eteisvahtimestareita, nykyään KÄTEISvahtimestareita!
Mikko Ahonen Entinen ravintolaguru