Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan vuosikertomus 2014

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALLO HALLUSSA

2014 VUOSIKERTOMUS KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

LAADUKASTA TOIMINTAA TALOUDELLISESTI TEHOKKAASSA KUNTAYHTYMÄSSÄ

K

EUDA TARJOAA kattavan valikoiman erilaista ammatillista koulutusta ja kehittämispalveluita. Olemme pystyneet vastaamaan hyvin alueelliseen koulutuskysyntään ja nuorisoasteella kaikkien koulutukseen hakeutuvien on mahdollista saada opiskelupaikka. Talous- ja työllisyystilanne on vaikuttanut siihen, että aikuiskoulutuksen tarve ja määrä on selvästi kasvanut.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset jatkuivat vuonna 2014. Toimintaa on tehostettu ja kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa on tehty säästöjä. Kuntayhtymän talous on siten pysynyt vakaana, varsinkin kun opiskelijamäärä on edelleen hieman kasvanut.

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Olemme panostaneet erityisesti koulutuksen prosessien, tiedonhallinnan ja kokonaislaadun kehittämiseen. Verkko-opetuksen käyttöä ja kansainvälistä toimintaa on laajennettu.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke TUTKE2, joka sisältää merkittäviä muutoksia tutkintorakenteisiin ja opetussuunnitelmiin, on työllistänyt ammattiopistoa koko vuoden. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2015 alkaen.

Nuorten koulutustakuun ja yleensä työllisyystilanteen johdosta erilaista hankerahoitusta on käytettävissä aikaisempaa enemmän.

Keuda osallistui vuoden 2014 ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun ja valittiin siihen kuuden kilpailuun osallistuneen ryhmään, johon laatupalkintokilpailun arviointiryhmä teki arviointikäynnin. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu on osa ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta. Vuonna 2014 sen erityisteemana oli koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen. Kilpailun voittivat Kainuun ammattiopisto ja Optima samkommun. Keuda sai laatupalkintopalautteen ja arvokasta tietoa jatkokehittämiselle.

Koulutuksen ennakointityötä on tehty monipuolisesti jatkuvalla yhteistyöllä kuntien elinkeinotoimen ja yritysten

2

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

kanssa sekä järjestämällä mm. ennakointifoorumeja ja osallistumalla Ennakointikamarin työhön.

OPISKELIJAT Keudan järjestämään ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli 1 538. Ensisijaisia hakijoita oli 454 vähemmän kuin vuonna 2013. Hakutoiveita sijoilla 1–5 oli yhteensä 5 768 eli 1 619 hakijaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutokset koko maan tasolla olivat samansuuntaiset. Hakijamäärän voimakas pudotus johtui yhteishakujärjestelmän muutoksesta. Aikaisemmin toisen asteen tutkinnon suorittaneet eivät enää voineet hakea yhteishakujärjestelmässä. Lisää opiskelijoita haettiin täydennyshaun ja lisähaun avulla. Kaikki aloituspaikat eivät silti täyttyneet.

Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 4 492, jossa on 178 opiskelijan lisäys verrattuna edelliseen vuoteen. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2014 oli 4 390 opiskelijaa. Täyttöaste oli siten 102,3 prosenttia. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 961.

Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 283 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittisen koulutuksen määrä nousi selvästi aikaisempaan verraten. Kansanopistokoulutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2014 lopussa 200 389 henkeä. 16-vuotiaiden ikäluokka alueella oli alle 2 700 ja alimmillaan 2000-luvulla.

Järjestimme vuonna 2014 myös kuntouttavaa ja valmentavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutimme kaksi talouskouluryhmää. Valmistavissa koulutuksissa oli yhteensä 81 vuosiopiskelijaa. Opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut ja se oli 13,4 prosenttia opiskelijoiden kokonaismäärästä.

Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut.

SISÄLTÖ Keudan vuosi 2014 . . . . . . . . . . . . 4 Organisaatio ja johtaminen . . . . . . . 6 Keudan arvot, toimintaperiaatteet ja päämäärät . . . . . . . . . 9 KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014: Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta . . . . .10 Kiitän kuluneesta vuodesta Keudan henkilökuntaa, opiskelijoita, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita.

HANNU HEIKKILÄ Kuntayhtymän johtaja

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja . . . . . . . . . . . . 14 Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä . . . . . . . .18 Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa . . . . . 26 Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . .34 Mittarit kertovat menestyksestä . . . .39 Keudan ammattiopisto . . . . . . . . . 40 Keudan aikuisopisto . . . . . . . . . . .42 Keudan oppisopimuskeskus . . . . . . 44 Kuntayhtymän tulos 2014 . . . . . . . .46 Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . .52 Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . 53 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . 55

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

3

KEUDAN VUOSI 2014 TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

Yhteishakukäytäntö uudistuu ja erillishakuaikaa jatketaan Keudassa toukokuun loppuun, jotta tutkinnon jo suorittaneet voivat hakea ammatilliseen koulutukseen.

Keuda lähtee suurimmalla joukkueella Vaasan SAKUstars-kulttuurikilpailuun ja palaa kotiin yhdeksän mitalin ja kuuden kunniamaininnan kera.

Keudan ammattiopiston yhteinen opiskelijakunta Kuoma täyttää viisi vuotta ja saa uuden logon.

4

Keudan opiskelijat olivat ahkerimpia vastaajia ystävänpäivänä julkaistussa Amis Dialogi -selvityksessä.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

Lila Hagman voittaa kultaa kukkasidontasarjassa Lahden Taitajakisoissa. Hopeaa saa Jasmin Korvenpää automaalauksessa ja Juuso Rikkola huonekalupuuseppäsarjassa.

KESÄKUU

Keudan työkaluviuhkasarja täydentyy viidennellä jäsenellä, ravitsemisalan viuhkalla.

Keuda kannustaa aikuisopiskelijoita yrittäjyyteen järjestämällä Yrittäjyyden Teemapäivän 7.5.

Päivän paneelikeskustelua vetää kansanedustaja Antti Kaikkonen.

HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU

JOULUKUU

Keudan pitkät työ­suhteet näkyivät Keuda-Päivillä 5.9. palkinnon ansaitsi 37 keudalaista!

Kokki Mikko Pynnönen saavuttaa hopeaa EuroSkillskilpailussa Ranskassa. Floristit Taru Kaukonen ja AnnaMaria Mattila yltävät neljännelle sijalle.

Keuda saa uudet nettisivut.

Saaren kartanon Joulumaa tekee uuden kävijäennätyksen: lähes 22 000 kävijää!

Keuda osallistuu EFVET-seminaaripäiville Portugalissa. Teemana on tekniikan kehityksessä mukana pysyminen sekä työelämäyhteistyö.

2014

Näyttötutkinto täyttä ä 20 vuotta.

Ensimmäisen Keud assa sai suorittaa 1990-luvun alu ssa palveluja luonnonvara-alall a sekä floristin ammattitutkinn ossa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

5

ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN

KEUDAN ORGANISAATIO 2014 YHTYMÄVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Tulosalueita ovat Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto, Keudan oppisopimuskeskus, yhtymäpalvelut ja konsernipalvelut.

YHTYMÄHALLITUS KONSERNIPALVELUT YHTYMÄPALVELUT Toimisto-, tieto­hallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelut

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS

AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNTA KEUDAN AMMATTIOPISTO • tuotannon ja tekniikan ala • palvelu- ja luonnonvara-ala • hyvinvointiala ja ohjaavat koulutukset

KEUDAN AIKUISOPISTO

• tekniikan ja liikenteen ala • palvelualat • hyvinvointialat • luonnonvara- ja ympäristöala • kulttuuri- ja media-ala

6

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

Keudan johtoryhmä. Takana Timo Tervo, Maarit Flinck, Hannu Laurila, Anneli Manninen, Riitta Narko, Hannu Heikkilä ja Anne Vuorinen, istumassa Pekka Aittoniemi, Tiina Halmevuo ja Heli Vastamäki.

JOHTORYHMÄT 2014 KUNTAYHTYMÄN JOHTORYHMÄ

• Hannu Heikkilä, kuntayhtymän johtaja • Hannu Laurila, talous- ja hallintojohtaja • Tiina Halmevuo, arviointijohtaja • Anneli Manninen, kehitysjohtaja • Pekka Aittoniemi, rehtori, Keudan ammattiopisto • Riitta Narko, rehtori, Keudan aikuisopisto • Anne Vuorinen, oppisopimusjohtaja, Keudan oppisopimuskeskus • Timo Tervo, tietohallintopäällikkö • Heli Vastamäki, viestintäpäällikkö • Maarit Flinck, asianhallintapäällikkö, johtoryhmän sihteeri

KEUDAN AMMATTIOPISTON JOHTORYHMÄ

• Pekka Aittoniemi, rehtori • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (palvelualat ja luonnonvara-ala) • Mika Hagelin, toimialarehtori (tuotanto ja tekniikka) • Juha-Petri Niiranen, toimialarehtori (hyvinvointi ja kulttuurialat) • Henna Hyytiä, opetuspäällikkö • Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö • Tarja Mero, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

KEUDAN AIKUISOPISTON JOHTORYHMÄ • Riitta Narko, rehtori • Anne Hosio-Paloposki, aikuiskoulutuspäällikkö • Ari Ikävalko, asiakkuuspäällikkö • Risto Asp, toimialapäällikkö (tekniikan ja liikenteen ala) • Suvi Päivärinta, toimialapäällikkö (hyvinvointialat) • Outi Komi, toimialapäällikkö (palvelualat) • Paula Niemelä, toimialapäällikkö (luonnonvara- ja ympäristöala) • Riikka Siitonen, toimialapäällikkö (kulttuuri- ja media-ala) • Tarja Mero, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

7

YHTYMÄVALTUUSTO JA YHTYMÄHALLITUS

AMMAT TIOSAAMISEN TOIMIKUNTA JA NEUVOT TELUKUNNAT

YHTYMÄVALTUUSTON PUHEENJOHTAJANA on toiminut Seppo Larmo Keravalta ja yhtymähallituksen puheenjohtajana Juha Salo Sipoosta. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskelijan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 10 kokousta ja käsitteli 73 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kaksi kokousta.

LAKI AMMATILLISESTA koulutuksesta säätää, että ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin, johon kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asian-omaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Toimielimen nimi on ammattiosaamisen toimikunta ja se toimii samalla myös Sora-lainsäädännön edellyttämänä monijäsenisenä toimielimenä (Sora-toimielin). Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtajana on toiminut johtaja Seppo Oksa Oracle Finland Oy:stä.

Kuntayhtymällä on neuvottelukuntajärjestelmä, johon kuuluu seitsemän klusterityyppistä ammatillista neuvottelukuntaa. Kukin neuvottelukunta edustaa laajaa toimialaa, jonka vastuualueelle kuuluu monta eri ammatillista perus- ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa.

Neuvottelukunnat kokoontuvat tarvittaessa useampana eri jaostona käsiteltäessä esimerkiksi yksittäisten koulutusalojen opetussuunnitelmia. Uusissa neuvottelukunnissa on jäseninä yli 100 elinkeinoelämän edustajaa.

Yhtymävaltuusto 2013–2016 VARSINAINEN JÄSEN Koskela Marko Aalto Tiina Vainikka Kristiina Vesterinen Mikko Larmo Seppo Linros Jüri Liukkonen Oili Ovaska Joanna Kanerva Hans Nykänen Martti Virtanen Matti Lindfors Markku Pellinen Seppo Suomi Maire Nurmi Jaakko Myyryläinen Miia Piri Valtteri Jokinen Irma Järvinen Aarno Kinnunen Kari Väyrynen Leena

VARAJÄSEN Peltosaari Paavo Tirronen Pirjo Siukola Jaana Vähäsarja Ossi Lahtinen Ulla Niskanen Jari Vuorensyrjä Juha-Matti Kauppinen Saija Manninen Marjaana Hallikainen Heli Hammert Hans Lihr Jyrki Laine Kalevi Rousu Sirkka Nieminen Tea Kuntsi Maija Karjalainen Virpi Visuri Päivi Häyrinen Seppo Rosenqvist Ulla Pöyhtäri Jukka

Järvenpää ” ” ” Kerava ” ” ” Mäntsälä ” ” Nurmijärvi ” ” Pornainen Sipoo ” Tuusula ” ” ”

Yhtymähallitus 2013–2016 JÄSEN Juha Salo, pj. Sipoo Mikko Saarinen, vpj. Nurmijärvi Hannu Aarrelampi, Pornainen Tapio Bergholm, Järvenpää Eva Kuntsi, Sipoo Joanna Ovaska, Kerava Maija-Liisa Pyykkönen, Järvenpää Tuija Reinikainen, Tuusula Merja Winha-Järvinen, Nurmijärvi

8

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

VARAJÄSEN Anne Peisanen, Sipoo Mira Lappalainen, Nurmijärvi Marja-Leena Tainio, Pornainen Maj Packalen, Järvenpää Matti Kalvia, Sipoo Jari Fagerlund, Mäntsälä Jukka Pöyhtäri, Tuusula Marco Ceder, Tuusula Markku Lindfors, Nurmijärvi

Ammattiosaamisen toimikunt a Elinkeinoelämän edustajat • Marjo Jaspa, kehitysjohtaja Kiitosimeon Oy • Elisa Koivuluoma, siivoustyönjohtaja Keravan kaupunki • Eero Lahtinen, työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Lemminkäinen Talo Oy • Pj. Seppo Oksa, johtaja Oracle Oy Opettajien edustajat ja varajäsenet: • Marika Palsio (Juhani Kyrö) • Michael Schafranek (Jorma Valtonen) • Vesa Ylinampa (Leena Suurla) Opiskelijoiden edustajat: • Roni Ronkonen • Jonne Martikainen Koulutuksen järjestäjän edustajat ja varajäsenet: • Pekka Aittoniemi, rehtori (Tiina Halmevuo, arviointijohtaja) • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (Hannu Heikkilä, kuntayhtymän johtaja) • Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö (Johanna Leinonen, opinto-ohjaaja) • Sihteeri Henna Hyytiä, opetuspäällikkö

KEUDAN ARVOT, TOIMINTAPERIAATTEET JA PÄÄMÄÄRÄT KEUDAN ARVOT • • • •

Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä

VISIO 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

MISSIO Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistuva suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

TOIMINTA-AJATUS Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2014 • Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta • Rakennamme vetovoimaista aikuis koulutusta ja työelämäpalveluja • Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä •

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa

• Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa • Toimimme kestävän kehityksen mukai sesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

9

”OPISKELIJA ON AINA TÄRKEIN.” JAAKKO RISTOLAINEN

10

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta LÄPÄISYN TEHOSTAMINEN KEUDAN AMMATTIOPISTON toiminnan pääprosessi on opetusprosessi ja sen onnistumista parhaiten kuvaava mittari on läpäisyaste. Vuoden 2014 läpäisyn tavoiteaste oli 66 %, joka ylittyi kolmella prosenttiyksiköllä (ks. tarkemmat tiedot läpäisystä ammattiopistossa s. 40).

Vuoden 2014 kärkihankkeena Keudassa jatkui ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY (yhteis-

työssä Omnian, Luksian ja Varian kanssa). Hankkeessa kehitettiin Keudan ammattiopiston osalta yksilöllisten opintopolkujen käyttöönottoa. Keuda toimi myös kaikkien läpäisyhankkeiden kansallisena koordinaattorina.

Keudan aikuisopistossa ja oppisopimuskeskuksessa lisättiin ohjausta ja seurantaa systemaattisesti, mikä vähentää keskeyttämisiä.

KOULUTUSTAKUUN TOTEUTTAMINEN TOIMINTAVUODEN 2014 suurin muutos ammattiopiston osalta oli opiskelijoiden valintakriteerien ja hakujärjestelmän muutos. Tutkinnon aikaisemmin suorittaneille ei keväällä 2014 ollut mahdollisuutta hakea yhteishaun kautta, vaan heille oli järjestetty ns. erillishaku. Käytössä oli siis kolme eri hakujärjestelmää: yhteishaku, erillishaku ja lisähaku. Uusi järjestelmä paransi suoraan peruskoulusta hakevien mahdollisuutta saada ensisijaisesti haluamansa opiskelupaikka.

Koska peruskoulusta päässeiden ikäluokan koko oli selvästi pienempi kuin edellisinä vuosina, näkyivät nämä muutokset tuntuvana hakijamäärien pienemisenä.

Nuorten oppisopimuskoulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista tuettiin vuonna 2014 valtakunnallisesti yli 20 miljoonalla eurolla ja sitä on myös Keudassa toteutettu vii-

den painopisteen kautta: oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso, työpaikkaohjaajien koulutus, korotettu koulutuskorvaus työnantajille, tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen.

Keuda oli myös kumppanina useissa muiden hallinnoimissa hankkeissa. Uudenmaan liiton ”Yhdessä takuuseen – koulutustakuun varmistaminen Uudellamaalla” liittyy Opetushallituksen käynnistämään AMKESU-projektiin.

Kasikuntaselvitykseen osallistuneiden kuntien kuntarakennekokeiluun liittyen Keuda on valmistellut ”Ohjaamo KeskiUusimaa” -hankkeen. Nämä hankkeet ovat alkaneet vuoden 2015 puolella.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

11

LÄPÄISY KEUDASSA

Tuki nuorten oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimiseen 2012

64,4 %

2013

68 %

2014

69 %

Toiminnallinen tavoite:

OPISKELIJAHUOLLON, OPETUS- JA OHJAAVAN HENKILÖSTÖN SEKÄ TUKIPALVELUJEN TEHTÄVÄKUVIEN SELKIYTTÄMINEN Ammattiopistossa on edistetty tätä tavoitetta mm. hakutoimistoa suunnittelemalla.

Keudan aikuisopistossa on panostettu henkilökohtaistamiseen ja ohjaustoimintaan, mikä on lisännyt tukipalvelujen käyttöä.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman volyymit ovat lisääntyneet ja sen toteutukset ovat onnistuneet edellisvuotta paremmin.

Oppisopimusopinto-ohjaajan työnkuva on muotoutunut asiakastarpeiden mukaisesti sekä opiskelijoita että työnantajia tukevaan, ohjaavaan suuntaan. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden kokonaisvaltainen palveleminen.

Tuettu oppisopimus -hankkeessa mallinnettiin sekä yleinen että erityinen opiskelijalle ja työnantajalle tarjottava tuki. Erityisesti kiinnitettiin huomiota tuen tarpeen tunnistamiseen, jotta oikeanlaiset tukitoimenpiteet on voitu tarjota tarvitseville heti oppisopimuksen alusta lähtien.

Toiminnallinen tavoite:

YKSILÖLLISTEN JA JOUSTAVIEN OPINTOPOLKUJEN MAHDOLLISTAMINEN KAIKISSA TUTKINNOISSA Keudan ammattiopistossa uudet opetussuunnitelmat on suunniteltu niin, että opiskelijan on mahdollista valita tutkintoonsa tutkinnon osia muista tutkinnoista ja lukiosta. Joustavat opintopolut toteutetaan ns. teemapolkuina, joiden nimistä järjestettiin nimikilpailu opiskelijoiden kesken.

Hakeutumisvaiheen huolellinen oppisopimuksen edellytysten arviointi sekä perusteellisesti toteutettu henkilökohtaistami-

12

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

20 M€

vuonna 2014

nen varmistaa oppisopimuskoulutuksen yksilöllisyyden. Nuorisotakuuhankkeiden tavoitteiden mukaisesti oppisopimustoimijat ovat kaikin tavoin pyrkineet omalla toiminnallaan joustavien siirtymien varmistamiseen oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimukseen aina silloin, kun opiskelija saa työpaikan.

Keudan kansainvälisyystoiminnan ohjausryhmä linjasi ja kehitti kv-toimintaa mm. määrittämällä kv-toimijoiden tehtävänkuvat ja liikkuvuuden painopisteet sekä toteuttamistavat. Keudassa käynnistyi kaksi suurta Erasmus+ ohjelman hanketta (opiskelijaliikkuvuus ja asiantuntijaliikkuvuus). Yksi ammattiopiston opiskelijoille syksystä 2015 lähtien tarjottavista teemoitetuista opintopoluista on Keuda Maailmanmatkaaja.

Toiminnallinen tavoite:

KILPAILUTOIMINTA OTETAAN OSAKSI OPETUSSUUNNITELMAA Ammattiopistossa yksi suunnitelluista yksilöllisistä teemapoluista on Keuda Taitaja -polku.

Opiskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2014 kilpailuissa Lahdessa. Keudasta pääsi Taitaja-finaaliin 12 kilpailijaa. Kukkasidontasarjan voitti Mäntsälässä Saaren kartanossa opiskellut Lila Hagman. Hopealle automaalauksessa tuli Järvenpään Wärtsilänkadulla opiskellut Jasmin Korvenpää. Pronssia huonekalupuuseppäsarjasta sai Juuso Rikkola, myös Järvenpään Wärtsilänkadulta.

Ammattiin opiskelevien SAKUstars 2014 -kulttuurikilpailuissa Vaasassa oli Keudalla mukana tapahtuman suurin joukkue: yli 100 kilpailijaa livesarjoissa, jonka lisäksi ennakkosarjoihin osallistui monia opiskelijoita. Palkintoja ja menestystä tuli erittäin monissa lajeissa. Tärkeintä oli kuitenkin innostus ja mukana olemisen riemu, joka vaikuttaa myös opiskelumotivaatioon.

JAAKKO RISTOLAINEN LEHTORI KEUDAN AMMATTIOPISTO, AUTOALA

OPETTAJAKIN ON OPPIJA

J

AAKKO KUULUU Keudan Luotain-ryhmään, jonka jäsenet toimivat kellokkaina uusien verkko-opetusratkaisujen käyttöönotossa.

– Meillä Nurmijärven auto-osastolla on otettu käyttöön ryhmäkohtaiset sivut Office 365 -palvelussa. Siellä on käytössä esimerkiksi tiimiblogit, joiden kautta ammatillinen tekeminen ja oppiminen tehdään näkyväksi. Olemme myös kokeilleet siellä äidinkielen opetuksen integrointia ammattiaineisiin ja nähneet, että näitä kokeiluja kannattaa ehdottomasti jatkaa, Jaakko kertoo.

– Tekniikkaa ja menetelmiä on olemassa valtava määrä ja meidän opettajien tulisi rohkeammin ja luovasti kokeilemalla ottaa sitä käyttöön. Näin motivoimme myös opiskelijoitamme.

Opiskelijoilla on ammattiopistoon tullessa hyvin erilaiset lähtökohdat oppimiselle. Nurmijärven auto-osastolla lähdetään liikkeelle käytännön töistä, joiden äärellä opiskelijat viihtyvät.

– Näin luodaan pohjaa ja motivaatiota myös teoriaopinnoille, Jaakko painottaa.

Osastolla on kehitelty mallia, jossa opiskelijat jaetaan harjoitustöissä kolmen hengen tiimeihin, joissa kaikilla on oma rooli: asentaja, ohjaaja ja toimittaja. Rooleja kierrätetään tiimissä ja oppimista tehdään koko ajan näkyväksi tiimiblogeissa. Videoiden jakoakin suunnitellaan.

– Tavoitteena on, että tällä oppimisen arvioinnin menetelmällä kukin oppija pystyisi etenemään omaa tahtiaan. Pyrkimys on auttaa oppija selkeästi oman opiskeluprosessinsa omistajaksi ja ohjata hänet mielekkäiden työelämälähtöisten asiakastöiden ja välittömän palautteen kautta onnistumiskokemusten äärelle.

Opettajan rooli siirtyy tässä mallissa enemmän valmentajan ja oppimisprosessin ohjaajan suuntaan. Tähän ohjaavat uudet, osaamisperusteiset opetussuunnitelmatkin.

– Ajattelen, että opettajankin pitää nähdä itsensä ennen kaikkea oppijana. Ammatillinen opettajuus on erittäin haastavaa ja sitä kautta myös palkitsevaa. Meidän pitää kyetä kehittämään omaa työtämme ja alaamme, Jaakko sanoo.

– Opiskelija on aina tärkein. Hänet täytyy auttaa löytämään sisäinen liekkinsä, motivaatio oppimisen ja kasvuun.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

13

”PARASTA KOULUTTAJAN TYÖSSÄ ON, KUN HUOMAA SAANEENSA OPISKELIJAN KYSEENALAISTAMAAN. ” KARI TIITOLA

14

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja

V

UODEN 2012 ALUSSA aloittaneen Keudan aikuisopiston toiminta on vakiintunut. Aikuisopiskelijoiden määrän kasvu on jatkunut edelleen ja erityisesti työvoimakoulutuksissa olevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2014 aikana.

OPPISOPIMUSOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ Keudan aikuisopistossa kasvoi edelleen talouden taantumasta huolimatta ja asetetut tavoitteet sisäisestä myynnistä ylitettiin. Koulutustarjontaa laajennettiin asiakaslähtöisesti uusiin tutkintoihin.

Uusia järjestämislupia saatiin esim. kiinteistöpalvelualan perustutkintoon, elintarvikealan perustutkintoon ja tekniikan erikoisammattitutkintoon. Merkittävänä avauksena on ollut myös työvoimakoulutus, jossa yhdistetään kotouttamiskoulutusta ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Tätä kou-

HYVINVOINTIALOILLA TUTKINTOTAVOITTEISESSA KOULUTUKSESSA OPISKELEVAT

300

250

200

150

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

75

% kouluttautui lähihoitajan ammattiin

100

50

0 Lähihoitajat

Muut yhteensä

lutusta on osaltaan tuettu SELMA-hankkeessa maahanmuuttajakoulutukseen toteutetulla materiaalilla.

Valtiontalouden mittavat säästöohjelmat sekä rakenneratkaisut vuosille 2013–2016 ovat jo vaikuttaneet aikuiskoulutuksen toimintaedellytyksiin ja erityisesti toiminnan ennustettavuuteen. Aikuisopistossa on valmistauduttu tuleviin rahoitusjärjestelmän muutoksiin esim. tehostamalla tutkinnon osien suorittamista sekä parantamalla läpäisyä.

HYVINVOINTIALOJEN TOIMIALALLA toteutettiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta seuraaviin tutkintoihin: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hiusalan perustutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto sekä vanhustyön erikoisammattitutkinto. Lisäksi aloitettiin henkilökohtaisen avustajan koulutus, joka toteutetaan yhteistyössä palvelualojen kanssa. Täydennyskoulutusta järjestettiin erityisesti lääkehoidon osaamiseen, ensiaputaitoihin sekä tutkintojen arviointiin ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Opiskelijamäärä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli lähes 400. Heistä suurin osa, noin 75 %, kouluttautui lähihoitajan ammattiin. Päätoimisia kouluttajia oli toimintakauden päättyessä 20.

KULTTUURI- JA MEDIA-ALAN TOIMIALALLA koulutettiin opiskelijoita kuvallisen ilmaisun sekä media- ja kirjastoalan tutkintoihin. Määrällinen pääpaino koulutuksissa oli mediaalalla, josta valmistui ammattiosaajia audiovisuaalisen alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Perustutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskeltiin media-assistentiksi tai kuva-artesaaniksi. Keväällä 2014 valmistuivat viimeiset kuvaartesaanit, jonka jälkeen koulutus lopetettiin. Kirjastoalalla suoritettiin tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoja.

Alan opiskelijavirtauma kuluneena vuotena oli 574 opiskelijaa. Päätoimisia kouluttajia oli yhdeksän ja lisäksi käytettiin useita sivutoimisia kouluttajia.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

15

Toiminnallinen tavoite:

HUOLEHDIMME OPETUKSEN AJANTASAISUUDESTA JA OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen laadittiin yleisohjeet. Pedagogisen suunnitelman ja koulutusten toteuttamissuunnitelman laatimisprosessit kuvattiin.

Verkko-oppimiseen panostettiin kaikilla toimialoilla Luotaintoiminnan käynnistyttyä.

Aikuisopiston opiskelijafoorumitoiminta vakiintui.

Toiminnallinen tavoite:

SISÄINEN TYÖNJAKO JA ORGANISOITUMINEN VASTAA TULEVAISUUDEN TARPEITAMME LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN koulutustarjonta keskittyi maatalous- ja puutarha-alan koulutuksiin ja alalta valmistui eläintenhoitajia, puutarhureita, floristeja, puistopuutarhureita ja floristimestareita. Luonnonvaraalan tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä oli noin 250 opiskelijaa ja opiskelijamäärän lasku on kohdistunut pääasiallisesti lisäkoulutuksen vähenemiseen. Oppisopimuskoulutuksen määrä on ollut hienoisessa nousussa.

Kouluttajien määrä oli 17. Kansainvälinen toiminta toimialalla on ollut vilkasta perinteiseen tapaan.

PALVELUALOILLA tarjottiin koulutusta laaja-alaisesti palvelualan ja liiketalousalan eri tehtäviin. Koulutusta toteutettiin kotityö- ja puhdistuspalvelualalla, kiinteistöpalvelualalla, liiketalousalalla, ravitsemispalveluja elintarvikealalla sekä tekstiilihuolto- ja vaatetusalalla.

Koulutuksen volyymit ovat kasvaneet erityisesti työvoimakoulutuksissa. Palvelualojen opiskelijamäärä oli noin 400 tutkintotavoitteista opiskelijaa. Päätoimisen henkilökunnan määrä oli 20, lisäksi käytettiin useita sivutoimisia kouluttajia.

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA tarjosi koulutusta koneja metallialan, logistiikka- ja kuljetuspalveluiden, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan sektoreilla. Uusina osaamisaloina vuonna 2014 käynnistettiin kiinteistöpalvelujen, logistiikan perustutkinnon ja sisustusalan koulutukset. Koulutusvolyymin painopiste oli rakennusalan, kiinteistönhoidon ja energiatekniikan koulutusten kehittämisessä ja laajentamisessa vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Korjausrakentamiseen kohdistuva ja vuoden 2014 lopussa päättynyt Keski-Uudenmaan kisällikoulu -hanke oli merkittävänä tekijänä rakennusalan koulutusten kasvussa. Alan opiskelijamäärä nousi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa noin 450 opiskelijaan. Päätoimisen opetushenkilöstön määrä oli 28.

16

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

Aikuisopiston toimintaprosessien kehittämistä jatkettiin erityisesti vertaisarvioinnin avulla. Sen teemana oli näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu. Toimintaprosesseihin liittyviä ohjeistuksia tehtiin esim. näyttötutkintojen järjestämislupien hakuprosessista sekä keskeyttämisprosessista.

Aikuisopistossa kehitettiin tiimiorganisaatiota ja jatkettiin toimintaprosessien kuvaamista.

Näyttötutkintojen järjestämislupien hakuprosessi kuvattiin, systematisoitiin ja ohjeistettiin.

Toiminnallinen tavoite:

KEHITÄMME MARKKINOINTIA JA ASIAKKUUKSIEN HALLINTAA Asiakkuuksienhallintajärjestelmän käyttö on vakiintunut, mutta vaatii edelleen kehittämistä. Aikuisopiston henkilöstö teki aktiivista asiakas- ja työelämäyhteistyötä, jota CRM-järjestelmän käyttöönotto tukee. Asiakaspalautteen ja saavutetun tuloksen perusteella aikuisopisto on pystynyt hyvin toteuttamaan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon.

Toiminnallinen tavoite:

KÄYTÄMME TEHOKKAASTI KOULUTUKSEN ERI TOTEUTUS- JA RAHOITUSMUOTOJA Aikuisopistossa on pystytty hyvin toteuttamaan strategista päämäärää ja käyttämään tehokkaasti eri koulutus- ja rahoitusmuotoja.

Pedagogisten suunnitelmien ja koulutusten toteuttamissuunnitelmien laadintatyö käynnistettiin vuonna 2014. Prosessien ja rakenteiden toimivuutta mitattiin suoritettujen tutkintojen määrällä sekä läpäisyprosentilla. Suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta ja asetetut tavoitteet ylitettiin. Vankilakoulutusten määrä nousi merkittävästi ja koulutusyhteistyössä saavutetut hyvät tulokset ovat perustana toiminnan jatkuvalle laajentumiselle.

Aikuisopiston uusi tuloskortti otettiin käyttöön ja mittariselosteet laadittiin.

KARI TIITOLA KOULUTTAJA KEUDAN AIKUISOPISTO, PALVELUALAT

AIKUISOPISTO ELÄÄ YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN SYKKEESSÄ

K

EUDAN AIKUISOPISTO toimi vuonna 2014 omana tulosalueenaan kolmatta vuotta. Kari Tiitola on tullut töihin tähän uuteen Keudaan ja alalle, jolla Keudassa ei perinteisesti ole ollut vahvaa aikuiskoulutusta. Hän kouluttaa liiketalouden alalla muun muassa tulevia merkonomeja.

Kari on vahvasti sitoutunut oman alansa opiskelijoiden saamiseen Keudaan. Hän on tehnyt paljon jalkatyötä asian eteen: kiertänyt paikallisia yrityksiä tarjolla olevista koulutuksista kertoen.

– Olemme ottaneet markkinoinnin keinoiksi myös hakusanaoptimoinnin ja -mainonnan. Lisäksi pyrin eri yhteyksissä tuomaan esiin eri tutkinnoista poimittavia valinnaisia osia, Kari kertoo.

Ehkäpä tärkein keino Keudan aikuisopiston tunnettuuden ja vetovoiman lisäämiseen on kuitenkin se, että Kari pyrkii tekemään työnsä niin hyvin, että viidakkorumpu levittää hyvää sanomaa.

– Meille onkin tullut suuri joukko motivoituneita, tunnollisia ja kunnianhimoisia opiskelijoita, hän iloitsee.

Aikuisopiston opiskelijoista suuri osa kouluttautuu työssä ja työn ohella, joten yhteistyö työnantajien kanssa on jokapäiväistä. Keudan aikuisopisto palvelee työnantajia myös esimerkiksi erilaisia informatiivisia tapahtumia järjestäen ja kouluttaen näyttötutkintojen työpaikka-arvioijia.

– Koulutuksista olemme saaneet yllättäviäkin verkostoitumishyötyjä, Kari toteaa.

Omaa osaamistaan hän kehittää käymällä lyhytkoulutuksia, oppimalla kollegoiden hyvistä esimerkeistä, seuraamalla alansa tapahtumia ja mediaa sekä kuuntelemalla herkällä korvalla opiskelijapalautetta.

– Parasta kouluttajan työssä on se, kun huomaa saaneensa opiskelijan kyseenalaistamaan omaa tai työpaikkansa ajattelumallia ja miettimään asioita hieman laajemmasta perspektiivistä, Kari kertoo.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

17

” TOIMINTA ON TULLUT ENTISTÄ SUUNNITELMALLISEMMAKSI, NÄKYVÄMMÄKSI JA AVOIMEMMAKSI.” MAARIT VIITAMÄKI

18

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE KEUDAN KOKO HENKILÖSTÖN määrä 31.12.2014 oli 629 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 412. Vuonna 2014 henkilöstöstä oli naisia 59,3 % ja miehiä 40,7 %. Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömäärä on kasvanut eniten aikuisopistossa ja oppisopimuskeskuksessa.

Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) vuoden aikana 33 henkilöä ja palveluksesta lähti 17 henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 5,2 %, kun se vuonna 2013 oli 6,1 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2014 oli 2,7 %, kun se vuonna 2013 oli 3,1 %.

Keudassa oli avoinna vuonna 2014 yhteensä 134 työpaikkaa, joista työsuhteisia oli 56 ja virkasuhteisia 78. Avoinna olleisiin paikkoihin saatiin yhteensä 1 628 hakemusta eli keskimäärin 12,1 hakemusta työpaikkaa kohti. Henkilöstön saatavuus oli tästä huolimatta joillakin aloilla haasteellista, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla aikuisopistossa. Keu-

KEUDALAISTEN PALVELUSSUHTEEN LUONNE

dassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 70 % ja miehiä 30 %.

Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vuonna 2014 oli 83 %, kun se vuonna 2013 oli 85 %.

Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henkilöstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin.

Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esim. opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys). Aikuisopistossa ja oppisopimuskeskuksessa on määräaikaisen henkilöstön määrä kasvanut eniten. Määräaikaisen henkilöstön määrän kasvuun on vaikuttanut mm. henkilöstön palkkaaminen hankkeisiin. Aikuisopistossa on palkattu määräaikaisia kouluttajia Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisiin eripituisiin

2012 2013

500

2014

400 Vuonna 2014

83 %

300 200

työntekijöistä oli vakinaisessa työsuhteessa.

100 0 Vakituiset

Määräaikaiset

Miehet

Naiset

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

19

91,3

43,7

%

%:lla

koko Keudan opetushenkilöstöstä on suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon.

Keudan ammattiopiston opettajista on viran edellyttämä pätevyys.

koulutuksiin.

Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 82 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osa-työkyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osaaikaiset). Työllistämistuella oli vuoden 2014 aikana 12 henkilöä.

Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta henkilöstöä paremmin kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Yhden henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi (normaalin työajan ylittävää työtä ei oteta laskennassa huomioon).

Vuonna 2014 henkilötyövuosien lukumäärä oli 606,9. Vuonna 2013 Keudan henkilötyövuosien määrä oli 603,4. Henki-

KEUDAN HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA

lötyövuosien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 0,6 %.

Henkilöstön keski-ikä on koko Keudassa 48,4 vuotta, kun se oli 48,8 vuotta vuonna 2013. Naisten keski-ikä vuonna 2014 oli 47,7 vuotta ja miesten 49,3 vuotta. Keudan henkilöstöstä on 50-vuotiaita tai vanhempia 48 %. Eläköityminen tulee koskemaan lähes puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana.

Vuoden 2014 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle yhteensä 26 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kolme henkilöä.

Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64 vuotta 7 kk, kun se oli 63 vuotta 11 kk vuonna 2013. Kevan tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63 vuoden 8 kk iässä. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2014 oli 63 vuotta ja 11 kuukautta.

Osa-aikaeläkeläisten määrä 31.12.2014 oli 12 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 9 henkilöä.

50 %

Ammattiopisto Aikuisopisto

40 %

Korsernipalvelut Oppisopimuskeskus

30 %

Yhtymäpalvelut

20 % Vuonna 2014 Keudalaisten keski-ikä oli

10 %

0%

20

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

48,4 vuotta.

alle 30 v.

30-39

40-49

50-59

60-64

65-

KEUDASTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN MÄÄRÄ 2007–2014 35

Työkyvyttömyyseläke

35

30

Vuonna 2014 Keudassta siirtyi eläkkeelle

29

20

henkilöä.

15

30 20 15

10

10

5

5

0

Vanhuuseläke

KUNTA-ALAN ELÄKEPOISTUMA

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

0

2012

2014

2016

2018

2020

2022

2026

2028

2030

KEHITYSKESKUSTELUT JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KEUDASSA KÄYDÄÄN vuosittain kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelu voidaan käydä joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Kaikille on kuitenkin tarjottava mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi. Kehityskeskustelun osana on henkilökohtaisten ja/tai ryhmän osaamisen kehittämistarpeiden määrittäminen sekä osaamisen kehittämisen suunnitelmien laatiminen. Vuoden 2014 kehityskeskustelukierros käynnistyi marraskuussa 2014 ja päättyy helmikuuhun 2015. Kehityskeskusteluiden ja niihin liittyvien osaamisen kehittämisen suunnitelmien dokumentoinnissa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelutyökalua.

Vuonna 2014 täydennyskoulutuspäivien lukumäärä per henkilö oli 4,2 päivää. Vuonna 2013 koulutuspäivä oli 4,1 päivää per henkilö. Vertailtaessa koulutuspäivien lukumääriä tulee huomioida että Keudassa otettiin käyttöön vuonna 2014 HR-järjestelmän koulutuksen hallinnan osio. Järjestelmän kautta hallinnoidaan sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin osallistumista. Järjestelmään muodostuu jokaiselle henkilölle oma koulutuskortti, josta ilmenee henkilön osaamisen kehittäminen huomioiden varsinaiseen koulutukseen kuluneen ajan. Vuoden 2013 osalta ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka pitkä koulutuspäivän varsinainen koulutusosuus on ollut.

Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa.

Vuoden 2014 aikana järjestettiin kaikille Keudan esimiehille kolme yhteistä koulutuspäivää joiden aiheina olivat toimialue- ja tulosaluekohtainen työterveyshuoltoyhteistyö, esimiesten työsuojeluvastuu sekä työyhteisön ristiriitatilanteiden rakentava hoitaminen. Esimiehille tarjottiin koulutus-

ta myös TVT-osaamisen johtamisesta oppilaitoksessa sekä ryhmän kehityskeskusteluista. Lisäksi esimiehet osallistuivat vuosittaiseen strategiapäivään sekä yksikkö-, toimiala- ja tulosaluekohtaisin ja Keuda-tasoiseen johdon katselmukseen.

Keudan ammattiopiston Sarviniitynkadun yksikkö on ollut mukana pilotoimassa valtakunnallisen Johtamisen kehittämisverkoston tuottamia hyvän johtamisen kriteereitä.

Hankkeen koordinaattorina on toiminut Työterveyslaitos.

Koko henkilöstö osallistui vuosittaiseen yhteiseen Keudapäivään, jonka teemana oli ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutokset.

Syksyllä 2013 alkanut uudelle opetushenkilöstölle suunnattu vertaisryhmämentorointi jatkui vuonna 2014. Vertaisryhmien tapaamisia on ollut noin kahden kuukauden välein ja niiden tavoitteena on tukea uusia opettajia työssään. Ryhmät käsittelevät koulutettujen mentoreiden ohjauksessa ryhmän yhdessä määrittelemiä työhön liittyviä asioita työssä jaksamisen tueksi. Keudassa on tällä hetkellä viisi vertaismentorointiryhmää.

Keuda on mukana Aluehallintoviraston OSAAVA-rahoituksella toteutettavassa Koulutuskeskus Salpauksen koordinoimassa hankkeessa, jossa hyödynnetään 70-20-10-mallin mukaista toimintaa henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

70-20-10-mallin ideana on se, että ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. Oppimisesta 20 % tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta, sekä jakamalla kokemuksia. Oppimisesta 10 % tapahtuu formaalin oppimisen kautta eli perinteisissä koulutustilaisuuksissa.

Uusi Osaaja 3 -hankkeessa toteutetun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamiskartoituksen pohjalta järjestettiin tarvittava määrä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksia. Lisäksi käynnistettiin Luotain-ryhmä, jonka jäsenet

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

21

toimivat opetushenkilöstön tukena verkkopedagogiikan ratkaisujen käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Aikuisopisto on jatkanut edelleen koko opetushenkilöstön yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämistä. Tilaisuuksia järjestettiin lukuvuoden aikana kolme. Keskeisinä teemoina ovat olleet tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä selkokielisyyteen liittyvät asiat sekä varautuminen tuleviin rahoitusjärjestelmän muutoksiin. Aikuisopistossa on toteuttanut edel-

leen säännöllisesti myös koko henkilöstön yhteisiä koulutuspäiviä.

Oppisopimuskeskuksessa kannustetaan henkilöstöä oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Työyhteisön työhyvinvointia edistetään rakentamalla avointa, keskustelevaa ja osallistavaa työkulttuuria sekä järjestämällä omia kehittämispäiviä ja TYHY-tempauksia.

POISSAOLOT JA HYVINVOINTI Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisten poissaolopäivien määrä per henkilö koko Keudassa oli 9,6 päivää, kun se oli 11,3 päivää vuonna 2013. Terveysperusteisten poissaolopäivien keskimääräinen lukumäärä oli 10 päivää per henkilötyövuosi, kun se oli 11,6 vuonna 2013.

Keudan tulosalueista oli eniten terveysperusteisia poissaoloja yhtymäpalveluissa (ruokapalvelut, toimistopalvelut, siivouspalvelut ja kiinteistöpalvelut). Terveysperusteisten poissaolojen määrä on laskenut verrattuna vuoteen 2013 koko Keudan tasolla sekä ammattiopiston ja aikuisopiston tulosalueilla. Sairauspoissaolojen määrän vähentämiseen on voinut vaikuttaa mm. työterveyshuollon ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen sekä yhteistyön kehittäminen työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, esimiesten ja hen-

kilöstön välillä.

Työtapaturmista johtuneita palkallisia sairauspoissaolopäiviä oli 0,3 päivää henkilöä kohti vuonna 2014. Määrä oli sama kuin vuonna 2013. Keudassa henkilöstön työtapaturmien määrä oli vuonna 82 tapausta, joista työmatkalla tapahtuneita tapaturmia oli kuusi. Vapaa-ajan tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli koko Keudassa 0,5 päivää per henkilö vuonna 2014. Äitiysvapaita oli vuonna 2014 yhteensä 802 päivää. Vanhempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 998 päivää.

Hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitovapaita käytettiin 2 897 päivää.

Keudassa on käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Toimintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vähentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnilla henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen. Var-

KEUDALAISTEN POISSAOLOPÄIVÄT/HENKILÖ 12

2012 2013

10

2014

8 6 4

22

2

Vuonna 2014 Keudalainen oli keskimäärin

0

päivää sairaana

9,6

Sairausloma

Äitiys­vapaa

Vanhem­painvapaa

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

Hoitovapaa

Palkallinen virkavapaa

Palkaton virkavapaa

Osaaikainen vapaa

Kuntoutus

Kuntoutustuki

Opinto­vapaa

Vuorotteluvapaa

TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET 2014

sairaanhoito

42 %

ennalta ehkäisevä

58 %

haisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle lähteneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti panostaa ennakoivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen vanhuuseläkeikään saakka.

Esimiehiä on kannustettu muun muassa esimieskoulutuksilla varhaisen tuen toimintamallin käyttöön. Keväällä 2015 otetaan käyttöön esimiehille suunnattu HR-ohjelman raportointityökalu. Työkalusta esimiehet saavat herätteet mm. pitkistä sairauspoissaoloista toimenpiteitä varten.

Keudan työterveyshuollon palvelut tuotti vuonna 2014 Attendo Terveyspalvelut Oy. Eniten sairauspoissaoloja on syntynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuen. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 noin 287 000 euroa. Näistä kustannuksista ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus oli 58 %. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat toimenpiteet joilla ennalta vahvistetaan henkilöstön työkykyisyyttä ja työhyvinvointia. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. terveystarkastukset sekä työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvityskäynnit. Keudassa työsuojeluorganisaatio tekee vahvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Vuoden 2014 aikana on myös vahvistettu yhteistyötä Keudan ja sen esimiesten sekä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation välillä.

Keudassa aloitti uusi työsuojelutoimikunta työnsä vuoden 2014 alusta. Toimikunta hoitaa työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Toimikunta on laatinut työsuojelun toimintaohjelman kaudelle 2014–2017. Ohjelmassa on linjattu mitä työsuojelutoiminta ja työhyvinvoinnin tukeminen Keudassa on, ja mitkä ovat eri tahojen vastuut. Lisäksi työsuojelutoimikunta on laatinut vuosittaisen työsuojelun toimintasuunnitelman, jossa on tarkemmin määritelty kyseisen vuoden toiminnan painopisteet.

” MINUSTA ON MUKAVA TULLA AAMULLA TÖIHIN” ARVOSANA 4 ASTEIKOLLA 1–5 VUOSITTAINEN HENKILÖSTÖKYSELY

Työsuojelutoimikunnan lisäksi Keudassa toimii työterveyshuollon seurantaryhmä, johon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, henkilöstön kehittämispäällikkö, työterveyshuollon edustus sekä kutsutut asiantuntijat.

Seurantaryhmän toiminnan tarkoituksena on varmistaa tiedonkulku ja laadukas yhteistyö Keudan, sen työsuojeluorganisaation sekä työterveyshuollon välillä.

Keudassa otettiin käyttöön vuonna 2014 läheltä piti - ja vaaratilanteiden ilmoituskäytäntö mukaan lukien tilanteiden käsittelyn Keudan yksiköissä sekä työsuojeluorganisaatiossa.

Keudan koko työsuojelutoimikunta osallistui yhteiseen työsuojelutoimikuntien koulutuspäivään Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa. Koulutuksen tuotti Työterveyslaitos ja tavoitteena oli tukea oppilaitosten työsuojelutoimikuntia työssään.

Keudaan tehtiin vuonna 2014 Aluehallintoviraston toimesta työsuojelutarkastus. Kohteina olivat Keudan ammattiopisto ja Keudan aikuisopisto. Tarkastus kuului työsuojeluhallinnon käynnistämään neljä vuotta (2012–2015) kestävään valtakunnallisen kunta-alan työsuojelun valvontahankkeeseen ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015”.

Keudassa vietiin läpi syksyllä 2014 koko organisaatiota koskenut työpaikan riskien arviointi. Riskien arvioinnissa nousivat koko Keudan yhteisiksi kehittämiskohteiksi mm. oppilaitosturvallisuuteen liittyvien koulutusten järjestäminen ja turvallisuuden ylläpitämiseen harjoitukset.

Keudan vuosittainen henkilöstökysely toteutettiin marraskuussa 2014. Kyselyssä oli mm. väittämä ”Minusta on mukavaa tulla aamuisin töihin”. Sen vastausten keskiarvo koko Keudassa asteikolla (5 täysin samaa mieltä ja 1 täysi eri mieltä) oli 4,0 (vuonna 2013 4,1). Kyselyyn vastasi 459 henkilöä eli vastausprosentti oli 73. Vuonna 2014 henkilöstökyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo oli 3,7. Keskiarvo oli sama vuonna 2013. Vuonna 2012 keskiarvo oli 3,5.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

23

KAISA KEUDALAINEN KESKIVERTOKEUDALAINEN

48-vuotias.

Asuu Järvenpäässä.

Ammattiopiston opettaja.

Vakituisessa työsuhteessa.

Kokee sekä henkisen että fyysisen työkykynsä hyväksi.

Pitää työstään.

Korkeasti koulutettu ja pätevä työhönsä.

Tekee tavoitteellista työtä, jonka sisältöön ja kehittämiseen pääsee itse vaikuttamaan.

Kannattaa elinikäistä oppimista, myös omalla kohdallaan.

Toiminnallinen tavoite:

VARMISTAMME OPETTAJIEN TYÖELÄMÄ- JA KVJAKSOJEN TOTEUTUMISEN HYÖDYNTÄMÄLLÄ ERILAISIA VAIHTOEHTOISIA RATKAISUJA Vuoden aikana työelämäjaksolle osallistui yhdeksän ammattiopiston opettajaa ja vähintään kahden viikon pituisia työskentelyjaksoja omassa yrityksessä oli opettajilla kaikkiaan 24. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 9 ja 21.

Aikuisopistossa tavoitteena ollut kouluttajien osallistuminen työelämäjaksolle ei ole toteutunut. Ajantasainen työelämäosaaminen on välttämätöntä aikuiskouluttajina toimiville ja osittain sitä myös ylläpidetään oman yritystoiminnan kautta.

Kansainvälistä toimintaa kehitettiin voimakkaasti. Kv-toimintaa koordinoimaan nimettiin ohjausryhmä. Uusien hankkeiden

24

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

puitteissa ammattiopiston opettajille on tarjolla paljon kv-jaksoja.

Aikuisopiston henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua kansainväliseen työskentelyyn esim. SHAPE-hankkeen kv-työseminaareissa.

Toiminnallinen tavoite:

KEHITÄMME TUOTTAVUUTTA JA TEHOKKUUTTA SISÄISIÄ TOIMINTAPROSESSEJAMME UUDISTAMALLA JA SELKIYTTÄMÄLLÄ MM. KOULUTUSSUUNNITTELIJAN JA -TARKASTAJAN TYÖNKUVAT Oppisopimuskeskuksessa tarkennettiin työparien työnjako sekä sovittiin opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta ja valvonnasta työnjakoa uudistamalla.

MAARIT VIITAMÄKI TOIMISTONHOITAJA KEUDAN YHTYMÄPALVELUT

KEUDASSA JOKAISTA KUUNNELLAAN

M

AARIT VIITAMÄKI on hyvä esimerkki keudalaisten pitkistä työurista: hän tuli töihin Tuusulan Kirkkotien koulutusyksikköön jo vuonna 1989. Nykyisin Maarit vaikuttaa Keravan Sarviniitynkadulla. Maarit on halunnut ja päässyt vaikuttamaan paljon myös koko Keudan tasolla työhyvinvointiasioissa.

– Aiemmin olin pääluottamusmiehenä, sittemmin olen ollut mukana työhyvinvointiryhmässä ja nykyisin olen työhyvinvointiasioitakin Keuda-tasolla käsittelevässä työsuojelutoimikunnassa, Maarit kertoo.

Yhteisen työryhmän ansiosta Keudassa on viime vuosina otettuna käyttöön muun muassa varhaisen puuttumisen malli ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen.

– Toiminta on tullut entistä suunnitelmallisemmaksi, näkyvämmäksi ja avoimemmaksi, Maarit kiittää.

Hän kokee, että Keudassa johtaminen on hyvää. Toimintaa pyritään johdonmukaisesti kehittämään strategisten päämäärien suuntaisesti. Päätökset perustellaan ja jokaisella on lupa avata suunsa kertoakseen mielipiteensä.

– Joskus olen saanut johonkin kommenttiini esimieheltä vastakysymyksen ”Miten sinä itse ratkaisisit asian?”. Sellainen lähestymistapa pistää miettimään omaa vastuuta työpaikan asioiden sujumisesta.

Keuda tukee vahvasti henkilöstönsä työhyvinvointia muun muassa liikunta- ja kulttuurisetelein, hieronnan tukemisella sekä henkilökuntaneuvoston järjestämien aktiviteettien kautta. Myös työterveyspalveluiden kehittämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Koulutusorganisaatiossa henkilöstön kouluttautumiseen suhtaudutaan lähtökohtaisestikin positiivisesti.

– Viime aikoina olen itse kiinnostunut ikäjohtamisesta. Keudalaisten keski-ikä on melko korkea, miten jaksaisimme pidempään työelämässä? Uusi tietotekniikka vyöryy päälle joka puolelta ja vaikka se monella tapaa helpottaa ja tehostaa työtä, moni tarvitsisi sen käyttöön enemmän tukea, Maarit sanoo.

– Toisaalta ikäjohtaminen tarkoittaa myös sitä, että ruuhkavuosia elävien tilanne otettaisiin töitä järjestellessä paremmin huomioon.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

25

”KANNUSTAN KAIKKIA OPETTAJIA OLEMAAN TIIVIISSÄ VUOROVAIKUTUKSESSA TYÖELÄMÄN KANSSA. ” HELI KOSKENNIEMI

26

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa

K

EUDAN AIKUISOPISTO ja oppisopimuskeskus toteuttivat lukuisia tilaisuuksia yhteistyökumppaneille. Aikuisopiston edustajat osallistuivat aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön (Nuorisotakuu, OpinOviverkosto, yhteistyö TE-toimiston kanssa).

Oppisopimustoiminta tapahtuu päivittäin yritysten rajapinnassa ja toiminta suunnataan niin opiskelija- kuin työnantajalähtöisesti. Valtakunnalliseen oppisopimusta koskevaan keskusteluun vaikutettiin muun muassa eduskunnan sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuuksissa ja niihin liittyvien asiantuntijalausuntojen myötä.

ENNAKOINTI ENNAKOINTITOIMINNAN SYSTEMATISOINTIA jatkettiin vuoden aikana klusterineuvottelukuntien ennakointiosaamista kehittämällä. Kahdessa ennakointifoorumissa käytiin läpi ennakointiprosessin vaiheet tiedon analysoinnista sen synteesiin ja hyödyntämiseen. Ennakointifoorumit toteutettiin osana Työvälineitä yritysten ennakointiin -hanketta, jossa myös tuotettiin sähköisiä sovelluksia Keudan uusille nettisivuille. Ennakoinnin työvälineistä ja toteutuksesta kerrottiin myös klusterineuvottelukuntien kokouksessa. Lisäksi julkistettiin raportti Tulevaisuuden muutosvoimat ja niiden vaikutus osaamiseen teknologia-alalla 2025.

Vuoden aikana Keudan intranettiin luotiin ennakointisivusto, jossa on mm. kuvattuna Keudan ennakointiprosessi,

tilastotietoa sekä tietoa työmarkkinoista.

Vuoden 2014 aikana laadittiin Keudan ensimmäinen alue- ja yhteiskuntavastuuraportti ja se hyväksyttiin yhtymähallituksessa. Raportin tavoitteena on tuoda esille niitä moninaisia tapoja, joilla Keuda pyrkii lisäämään osaamista ja hyvinvointia toiminta-alueellaan. Raportti on erityisesti suunnattu sidosryhmille ja siksi siihen on nostettu varsin erilaisia case-esimerkkejä Keudan toiminnasta. Raportti painottaa erityisesti asioita, joita tehdään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai joilla on laajempaa yhteiskunnallista mielenkiitoa. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta Keudan toiminnan moninaisesta luonteesta alueella.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

27

YRITTÄJYYSKASVATUSTA YES UUSIMAASSA TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET vuoden aikana olivat YES goes to lukio -hanke sekä kuntien yrittäjyyskasvatustyöryhmien toiminnan tukeminen. Lukiohankkeessa oli alueelta mukana Järvenpään, Hyvinkään Sveitsin, Mäntsälän ja Tuusulan lukiot, Porvoon Linnankosken lukio, Porlammin lukio sekä Keravan lukio ja aikuislukio. Hankejakson aikana toteutettiin Tulevaisuuden työelämään -liittyvää koulutusta, edistettiin koulu-yritysyhteistyötä ja osallistuttiin Seinäjoen yrittäjyyskasvatusseminaariin. Vuoden suurin toimenpide oli koko alueen yhteinen YGL-päätösseminaari "Tulevaisuuden eväitä", joka pidettiin 10.4.2014 Järvenpäässä.

Yrittäjyyskasvatustyöryhmien toiminnan kehittämistä jatkettiin Pornaisissa, Tuusulassa, Järvenpäässä, Sipoossa, Loviisassa, Kirkkonummella, Porvoossa, Hyvinkäällä ja Myrskylä-Lapinjärvellä. Vuoden aikana on järjestetty yrittäjyyskasvatustyöryhmien verkottumistilaisuus sekä työryhmien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisia tapahtumia ja koulutuksia YES Uusimaalla oli muutakin aluetoimintaa: Järjestettiin useita Yrittäjänpäivän tilaisuuksia 5.9. sekä toteutettiin opetushallituksen hanke Nuori Yrittäjyys -opinto-ohjelmien viemiseksi perusasteen kouluihin. YES Uusimaan kevään ponnistus oli NY-aluemessut Järvenpäässä 5.2. Messuille osallistui 24 yritystä, joissa oli mukana 150 nuorta yrittäjää. Messut Järjestettiin Järvenpäässä samaan aikaan Nuorta työtä -messujen kanssa.

Toiminnallinen tavoite:

AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNNAN JA KLUSTERINEUVOTTELUKUNTIEN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN Ammattiosaamisen toimikunnan toiminta on ollut vakaalla pohjalla jo jonkin aikaa. Puheenjohtajalla on hyvä ote sen toiminnasta.

Klusterineuvottelukunnat ja niiden alaiset jaostot kokoontuvat säännöllisesti. Ammattiopiston toimialarehtorit ovat johtaneet neuvottelukuntatoimintaa suunnitelmallisesti.

Aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen henkilökunta on osallistunut aktiivisesti neuvottelukuntatyöhön.

Toiminnallinen tavoite:

EDISTÄMME NUORTEN KOULUTUSTAKUUN TOTEUTUMISTA YHTEISTYÖSSÄ JÄSENKUNTIEN JA MUIDEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSA Ammattiopisto on mukana Järvenpään Ohjaamo-hankkeessa ja Keravan Tajua Mut -hankkeessa. Kummankin tarkoituksena on edistää koulutustakuun toteutumista.

Keuda on mukana myös koulutustakuuta edistävässä yhteishankkeessa, jota koordinoi Uudenmaan liitto.

Syksyllä käynnistettiin Keski-Uudenmaan kuntakokeiluun ja koulutustakuuseen liittyvän Ohjaamo Keski-Uusimaa -hankkeen valmistelu yhteistyössä kuntien sivistystoimen kanssa.

Oppisopimuskeskuksen nuorisotakuuhankkeissa osallistuttiin tavoitteiden mukaisesti lukuisiin työryhmiin.

28

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

HELI KOSKENNIEMI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KEUDAN KONSERNIPALVELUT

YHTEISTYÖ KEHITTYY VAIN TEKEMÄLLÄ

H

ELI KOSKENNIEMI tuli Keudaan vuonna 2012.

Hän on toiminut Itä-Uudenmaan aluepäällikkönä Keudan hallinnoimassa YES Uusimaassa, ollut YES Goes to lukio -hankkeen projektipäällikkönä ja koordinoi nyt myös ennakoinnin työkalujen levittämishanketta.

YES tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen palveluita opetushenkilöstölle niin perus- kuin toisellakin asteella, joten Heli on päässyt tekemään laajaa yhteistyötä Keudan sisällä ja vielä sitäkin enemmän ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat olleet kuntien sivistys- ja opetusjohto, oppilaitokset sekä paikalliset kehitysyhtiöt ja yrittäjäjärjestöt, Heli listaa.

– Yhteistyössä ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, että kaikki alueellamme tuntevat Keudan, mutta minulle on ollut aina iloa saada kertoa tulevani Keudasta.

Heli on ollut mukana kehittämässä monenlaisia yhteistyön muotoja. Hän onkin sitä mieltä, että yhteistyö kehittyy vain tekemällä ja kokeilemalla erilaisia lähestymistapoja.

– Sipoon yrittäjyyskasvatustyöryhmän kanssa järjestetty Yrittäjän päivä oli hyvä peruskoulua, Keudaa ja lukiota sekä paikallisia yrittäjiä yhdistävä tapahtuma, hän kertoo.

Toinen esimerkki hyvin onnistuneesta yhteistyön muodosta oli Yes Goes to lukio -hankkeen opeTET, jossa opettajat lähetettiin päiväksi tutustumaan erityisesti kaupan alan arkeen.

– Sain palautetta, että opeTET herätti miettimään asioita uudella tavalla. Kannustan kaikkia opettajia olemaan tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, sillä sinnehän me lapsia ja nuoria valmistamme, toteaa Heli, joka on itsekin pohjakoulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettaja.

Yhteistyö on isossa talossa monitahoista ja siinä riittää aina kehitettävää. Lukioidenkin kanssa paljon töitä tehneenä Heli näkisi mieluusti, että ammattiopisto ja lukio tekisivät tiiviimmin asioita yhdessä.

– Keuda ja lukio ovat monissa paikoissa fyysisesti lähellä toisiaan, joten yhteisiä valinnaiskursseja voisi olla enemmän.

Viime aikoina Heli on päässyt vaikuttamaan alueellaan paitsi ennakointiin, myös opetussuunnitelmatyöhön.

– Sekä peruskoulun että ammatilliset opetussuunnitelmat ovat nyt muuttumassa. Nyt on hyvä aika vaikuttaa asioihin kaikilla tasoilla, jotta esimerkiksi yläkoulu-ammatillisen koulutuksen nivelvaihe olisi nuorille mahdollisimman sujuva jatkumo, Heli muistuttaa.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

29

”ON PIDETTÄVÄ HUOLTA LAADUSTA JA ASIAKASLÄHTÖISYYDESTÄ. ” JOUKO LAMPILALAHTI

30

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa

K

EUDA ON TOIMINUT vuoden 2012 alusta asti organisaatiossa, jossa ammattiopisto ja aikuisopisto on eriytetty.

Organisaatiorakenne on todettu toimivaksi ja toi menkuvat selkeiksi. Aikuisopistossa toiminnan volyymin

kasvaessa organisaation mataluus on osoittautunut haasteelliseksi. Osalla toimialoista käyttöön otettua tiimiorganisaatiota on edelleen kehitetty. Toimialojen yhteistyön lisäämisellä pyritään jatkossa vielä tehostamaan toimintaa ja saavuttamaan synergiaetuja.

Konsernipalvelut ja yhtymäpalvelut: TUKEA JA TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KONSERNIPALVELUT TUKEE ja ohjaa kuntayhtymän eri tulosalueita, toimialoja ja yksiköitä kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Tuloksellinen toiminta edellyttää joustavaa yhteistyötä.

Konsernipalvelut tukee keskitetysti kuntayhtymän strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan Keudan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Lisäksi konsernipalvelut tukee demokraattista päätöksentekoa.

Konsernipalvelut tuottaa hallinto-, asianhallinta-, talous-, henkilöstö-, viestintä ja markkinointi-, tietohallinto-, asiantuntija-, kehittämis-, ennakointi- ja muita tukipalveluita.

Keudan kehittämistoiminnan koordinointi hoidetaan konsernipalvelujen tulosalueella. Se sisältää laadunhallinnan kokonaisuuden ja kehittämishankkeiden kokonaishallinnoinnin.

Varsinaisia hankkeita hallinnoidaan myös muilla tulosalueilla (ammattiopisto, aikuisopisto, oppisopimuskeskus).

Hankerahoitusta on saatu usealta eri taholta (mm. EU-rakennerahastot, opetus- ja kulttuuriministeriö, Aluehallintovirasto, CIMO). Sisäisenä kehittämishankkeena toteutettiin Keudan tietovaraston 2. vaihe (Keuda-DW) yhteistyössä Päijät-

Hämeen koulutuskonsernin asiantuntijoiden kanssa. Keudan oppisopimuskeskukselle rakennettiin raportteja, joilla pystytään ajantasaisesti seuraamaan toiminnan tuloksia. Tietovarastohanke jatkuu vuonna 2015, jolloin rakennetaan raportteja Keudan aikuisopiston tarpeisiin.

YHTYMÄPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄNÄ on tarjota koulutuskuntayhtymän eri yksiköille niiden tarvitsemat tukipalvelut laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtymäpalvelut sisältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen menot.

Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palveluhenkistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti. Yhtymäpalvelujen toiminnan yhteisinä tavoitteina ovat asiakastyytyväisyys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi.

Yhtymäpalvelujen asiakaspalautekysely toteutettiin marraskuussa. Vastuksia tuli yhteensä 344, josta opiskelijoiden osuus oli vain 11 %. Tavoitteena ollutta keskiarvoa 3,4 (asteikolla 1–5) ei aivan saavutettu ja toteuma oli 3,2. Se on kuitenkin edelleen hyvällä tasolla, vuonna 2012 keskiarvo oli 3,3.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

31

YHTYMÄPALVELUJEN ASIAKASPALAUTEKYSELYN KESKIARVO ASTEIKOLLA 1–5

3,2

vastanneista opiskelijoita

11 %

LAADUNHALLINTA KEUDAN LAADUNHALLINNAN osalta vuoden 2014 tavoitteissa edettiin suunnitellusti. Sähköisen toimintajärjestelmän (IMS) prosesseja päivitettiin ja uusia kuvattiin erityisesti talouden ja henkilöstöhallinnon prosessien osalta. Laadunhallinnan kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettiin suunnitellusti (toiminnan arviointi ja palautetiedon tuottaminen sekä tulosten hyödyntäminen). LARK 3 -hankkeessa pilotointiin laadunhallintajärjestelmien itsearviointiprosessi ja arviointikriteeristö. Näin valmistauduttiin keväällä 2015 toteutettavaan koko ammatillisen koulutuksen kattavaan laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin.

Keuda osallistui ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun ja pääsi kuuden parhaan joukkoon. Laatupalkintotyöryhmä teki arviointikäynnin ja haastatteli suuren joukon Keudan henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä. Työryhmän arviointiraporttia tullaan hyödyntämään toiminnan kehittämisessä ja laadun parantamisessa.

Toiminnallinen tavoite:

SUUNNITTELUSSA HUOMIOIDAAN TILOJEN JA LAITTEIDEN TEHOKAS KÄYTTÖ Tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä ammattiopiston ja aikuisopiston kesken tehostettiin.

Toiminnallinen tavoite:

KEHITÄMME JA PARANNAMME KEUDAN SISÄISTÄ YHTEISTYÖTÄ Ammattiopistossa käynnistettiin yhteisiä, nuorisotakuuseen liittyviä hankkeita oppisopimuskeskuksen kanssa.

Ammatti- ja aikuisopiston väliseen yhteistyöhön on erityisesti panostettu hyvinvointialoilla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Oppisopimuskeskuksen yhteistyö aikuisopiston kanssa on liittynyt koulutusalakohtaisiin kehittämistoimiin.

Yhtymäpalvelujen ja yksiköiden sekä toimialojen johdon väliset palvelusopimuspalaverit pidettiin keväällä 2014.

Toiminnallinen tavoite:

LAADIMME KUNTAYHTYMÄÄN RISKIENHALLINTAPOLITIIKAN JA TEEMME RISKIKARTOITUKSEN Riskienhallintapolitiikka on laadittu ja riskikartoitukset on tehty suunnitellusti.

32

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

JOUKO LAMPILAHTI KOULUTTAJA, KEUDAN AIKUISOPISTO, TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

ISO ORGANISAATIO, HYVÄ ILMAPIIRI JA SYNERGIAT

J

OUKO ON MELKO UUSI KEUDALAINEN. Hän aloitti rakennusalan kouluttajana Keudan aikuisopistossa elokuussa 2014. Muitakin ammatillisen koulutuksen järjestäjiä hyvin tunteva pitkän linjan pedagogi antaa isot kehut Keudan ilmapiirille.

– Henki on tosi positiivinen ja tiimit toimivat.

Jouko näkee Keudan vuonna 2012 uudistuneen organisaation toimivana. Keudan aikuisopiston perustamisen jälkeen rakennusalan aikuiskoulutus on lähtenyt Keudassa vahvaan kasvuun ja kukoistukseen. Olemme jo yksi alan suurimmista aikuiskouluttajista Suomessa.

– Nyt pitääkin olla tarkkana, ettei vauhtisokeus iske. On pidettävä huolta laadusta ja asiakaslähtöisyydestä, Jouko muistuttaa.

Jouko on vastuukouluttajana Keudan rakennusalan vankilakoulutuksissa. Hän kertoo hyödyntävänsä paljon ison

koulutusorganisaation mahdollisuuksia vapautuvien vankien kanssa: – Olen ohjannut heitä eri puolille Keudaa jatkamaan opintojaan, esimerkiksi metalli- ja lvi-aloille.

Nyt kun nuorten ja aikuisten koulutus on Keudassa vakiinnutettu omiin tulosalueisiinsa, olisi Joukon mielestä aika taas lisätä niiden välistä yhteistyötä.

– Kouluttajia ja opettajia voisi käyttää välillä ristiin. Se olisi hyödyllistä hiljaisen tiedon siirtymisen kannalta. Erityisesti korjausrakentamisen lisääntyessä erilaisten ”niksien” ja vanhojen hyvien ammattilaisten käytänteiden siirtyminen on tärkeää. Se on sitä, mistä ammattilainen tunnetaan.

Keudan johdolta Jouko toivoo nykyistä enemmän asiantuntijaorganisaation tämän päivän tiedon ja osaamisen hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

33

”TYÖSSÄNI VOIN TOTEUTTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEITA. ” TERO TÄPPINEN

34

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

K

EUDA ON LIITTYNYT kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) maaliskuussa 2011. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään.

Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 1,977 GWh:a.

Kuntayhtymän kiinteistöihin on tehty energiatehokkuuskatselmukset yli 80-prosenttisesti ja kiinteistöpalveluissa on toteutettu energiatehokkuussopimuksen mukaisia toimenpiteitä järjestelmällisesti noudattaen katselmuksissa saatuja tuloksia. Keudan kiinteistöpalvelut on lisännyt toimenpiteillään kiinteistöjensä energiatehokkuutta siten, että vuoden 2010 kokonaiskulutuksesta (sähkö + lämpö) noin 22,03 GWh on päästy vuoden 2014 lopussa kokonaiskulutukseen 19,80 GWh (v. 2013 20,25 GWh). Eli kiinteä kokonaistavoite 1,977 GWh on saavutettu jo vuonna 2014 (säästö 2010 -> 2014 yhteensä 2,23 GWh). Samaan aikaan kuntayhtymän tilojen kokonaismäärä on kasvanut yli 5 % ja myös käyttäjien määrä on huomattavasti kasvanut.

Kiinteistöpalvelut on myös tiiviisti mukana Kuuma-kun-

tien yhteisessä energiatehokkuuskampanjassa, jossa hyviä käytänteitä jaetaan yhdessä omistajakuntien kanssa.

Huoltokirjan palvelupyyntöjen keskimääräinen vasteaika parantui vuonna 2014. Se oli keskimäärin 3,6 työpäivää, kun se vuotta aiemmin oli 4,0 työpäivää.

Siivouspalveluille on tehty vuosikello, jonka mukaan suunnitellaan hankinnat ja muu toiminta. Paperitoimittajan verkkokaupassa näkyy tilaushistoria, josta saa tiedot eri toimipisteisiin tilatuista papereista. Paperit varastoidaan Keravan Sarviniitynkadun logistiikkaosastolla, jossa opiskelijat harjoittelevat varastonhoitoa.

Vuonna 2014 sekä ruokapalveluiden myynti että toisaalta Keudan opiskelijamäärä kasvoivat, mutta elintarvikkeisiin käytetyt eurot vähenivät verrattuna vuoteen 2013. Keskeisenä osana tulokseen on ollut ruokalistasuunnittelu, tuo­ tannon­ohjausjärjestelmän tehokas käyttö, hävikin seuraaminen ja sen huomioiminen toiminnassa sekä elintarvikkeiden uudet ostosopimukset.

Kuntayhtymän elintarvikehankinnat kilpailutettiin vuonna 2014 ja jo tarjouspyynnössä huomioitiin tuotekriteereissä

ENERGIAN KOKONAISKULUTUS KEUDASSA (sähkö + lämpö)

2010

2014

22,03 19,80 GWh

GWh

TILOJEN MÄÄRÄ 2010–2014

+5

%

ENERGIANKULUTUS 2010–2014

-10

%

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

35

kestävä kehitys. Kertakäyttöastioiden, keittiöliinojen, suojahanskojen ja pesuaineiden kulutusta on pystytty järkevöittämään.

Kuntayhtymän tietohallintolinjausten ja suunnitelman mukaisesti jatkettiin tietokoneiden käyttöasteen seurantaa.

Turvatulostus on otettu käyttöön pääosin käyttöön vuoden

2014 aikana. Henkilökunnan sähköpostilaatikoiden siirto Office 365 -palveluun käynnistettiin suunnitellusti.

Kuntayhtymän talous- ja asianhallintasovellusten päivittämistä jatkettiin. Vuoden 2014 aikana otettiin käyttöön Rondo 8 ostolaskujen kierrätys. Lisäksi aloitettiin sähköisen arkiston käyttöönotto.

TASA-ARVOTILANNE KEUDASSA ON henkilöstöä ja opiskelijoita koskeva tasaarvosuunnitelma. Lisäksi Keudassa on opiskelijoita koskeva tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -suunnitelma. Keudan tilinpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta.

Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista.

Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasa-arvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä.

Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskon-

YHTYMÄVALTUUSTO

TUTKINNON SUORITTANEET 600

64 %

500

400

YHTYMÄHALLITUS

300

57 % 43 % 36 %

200

47 % TARKASTUSLAUTAKUNTA

53 %

100

0 AMMATTIOPISTO

36

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

AIKUISOPISTO

OPPISOPIMUSKESKUS

non, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään.

Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Yhtymävaltuustossa on yhteensä 8 naisvaltuutettua eli 38 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 13 eli 62 %. Yhtymähallituksen jäsenistä miehiä on 4 eli 44 % ja naisia 5 eli 56 %.

Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 2 ja miehiä 1.

Vuonna 2014 Keudan ammattiopistoon haki opiskelemaan yhteensä 6 276 henkilöä, joista naisia oli 45 % ja miehiä 55 %. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 7 761 hakijaa, joista oli 46 % naisia ja 54 % miehiä. Vuoden 2014 aikana Keudan ammattiopistossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 044 opiskelijaa (naisia 43 % ja miehiä 57 %), kun vuonna 2013 ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 009 opiskelijaa.

Vuonna 2014 Keudan aikuisopistossa suoritettiin 629 perustutkintoa, 344 ammattitutkintoa ja 52 erikoisammattitutkintoa eli yhteensä 1 025 tutkintoa. Tutkintoluvut sisältävät sekä koko tutkinnon että tutkinnon osien suorittajien määrät. Vuonna 2013 aikuisopistossa suoritettiin yhteensä 768 tutkintoa. Kaikista tutkinnon suorittaneista vuonna 2014 oli naisia 64 % ja miehiä 36 %. Hakijatietoja ei ole systemaattisesti dokumentoitu, koska osaan koulutuksista on jatkuva haku.

Vuonna 2014 Keudan oppisopimuskeskuksessa suoritti 131 henkilöä ammatillisen perustutkinnon. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suoritti 301 henkilöä. Tutkinnon suorittaneista naisia oli 53 % ja miehiä 47 %.

Toiminnallinen tavoite:

KANNUSTAMME VIRTUAALISEEN KOKOUSKÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMISTÄ Kuntayhtymän eri tulosalueille on otettu Office 365 aktiivisesti käyttöön. Virtuaalisia kokouksia on hyödynnetty esim. aikuisopiston SELMA-hankkeen loppuseminaarissa ja oppisopimuskeskuksen viranomaisyhteistyössä. Valtakunnallinen oppisopimustoiminnan kehittämistä koskeva ESR-hakuprosessi toteutettiin täysin virtuaalisesti.

Toiminnallinen tavoite:

LISÄÄMME TIETÄMYSTÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ Yksittäisiä koulutuksia on järjestetty. Kaikissa yksiköissä toimii kestävän kehityksen ryhmä.

Toiminnallinen tavoite:

TEEMME KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖASTESELVITYKSEN Yhtymäpalvelut toteutti keväällä ja syksyllä käyttöastemittauksen. Kahdelta viikolta mitattiin kiinteistöjen käyttöaste, ruokailijamäärät sekä tietokoneiden että tietokoneluokkien käyttöaste.

Toiminnallinen tavoite:

VARAUDUMME LANGATTOMUUTEEN JA ALOITAMME VERKON RAKENTAMISEN Toteutuu suunnitellusti.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

37

TERO TÄPPINEN KIINTEISTÖNHOITAJA KEUDAN YHTYMÄPALVELUT

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ AKTIIVISELLA KIINTEISTÖHUOLLOLLA

T

ERON TYÖPÄIVÄT Mäntsälän Saaren kartanossa alkavat opetuskiinteistöjen lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta ynnä muuta automaattisesti säätävän ja tarkkailevan valvontakeskuksen tutkailulla.

– Ilman nykyaikaista kiinteistöautomatiikkaa olisi energiankulutus rakennuksissa ja niiden ulkoalueilla huomattavasti suurempaa, Tero toteaa.

Opetuskiinteistöjen lämmitystä ja ilmanvaihtoa säädellään myös erilaisilla aikaohjelmilla, joiden tarkoitus on säästää lämmitys- ja sähköenergiaa aikoina, jolloin rakennuksissa ei ole toimintaa. Kiinteistöautomatiikka säästää energiaa silloin, kun me vietämme vapaa-aikaa. Säästämällä energialaskusta vapautetaan varoja käytettäväksi esimerkiksi opetuskiinteistöjen kunnostukseen tai muuhun opetusta tukevaan toimintaan.

– On myös tärkeää, että kiinteistöjen käyttäjät kokevat toimintatilansa mukaviksi. Vaikka ihmiset ovat tottuneet erilaisiin lämpötiloihin ja kaikkia ei voi miellyttää, kuunnellaan tässäkin käyttäjiä. Myös kiinteistöjen kesäajan liialliseen lämpöön yritetään keksiä ratkaisuja, Tero kertoo.

– Työssäni voin toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita huolehtimalla siitä, että opistomme kiinteistöt sekä niiden ulkoalueet ovat energiatehokkaita ja turvallisia. Myös kiinteistöjen erilaiset kulunvalvonnat ja palovaroitinjärjestelmät

38

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

ovat osa turvallisuutta. Turvallisuus taas on osa sosiaalista kestävyyttä.

Jätehuollon osalta on tärkeää, että huolehdimme riittävästä jätteiden lajittelusta. Saaren kartanon käyttämä jätehuoltoyhtiö käyttää polttokelpoisen jätteen lämmitys- ja sähköenergian tuottamiseen. Metalliromu kierrätetään, biojäte kompostoidaan ja ongelmajätteet hävitetään asiantuntevien toimijoiden kautta.

– Oman jätevedenpuhdistamomme toimintaa seuraamme jatkuvasti. Myös ympäristöviranomaiset seuraavat sen puhdistustulosta tiiviisti. Olemme saaneet parannettua sitä nostamalla omalta talousvedenottamoltamme lähtevän veden pHarvoa. Tämä on nostanut taas jätevedenpuhdistamon prosessissa olevan jäteveden pH-arvoa ja vaikuttanut prosessin tehokkuuteen positiivisesti. Olen kokenut että meillä on Keudan puolesta riittävät resurssit huoltaa ja kehittää puhdistamoamme hyvin, Tero kiittää.

Saaren kartanon kaukolämpö hankitaan alueella sijaitsevasta Mäntsälän Sähkö Oy:n kaukolämpölaitoksesta. Vuoden 2014 alussa laitos siirtyi käyttämään pääasiallisena polttoaineenaan puupellettiä aikaisemman polttoöljyn sijasta. Puupelletti on uusiutuvana energiamuotona polttoöljyä ekologisempi vaihtoehto ja sopii luonnonvara-alan koulutusta järjestävään koulutusyksikköön paremmin kuin hyvin.

Mittarit kertovat menestyksestä

K

UNTAYHTYMÄN MITTARISTO muodostuu strategiaja tulosmittareista sekä määrämittareista. Oleellinen osa toiminnan arviointia ovat Balanced Score Cardin pohjalta laaditut tuloskortit. Tuloskortit esitetään seuraavista tulosalueista: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus.

Kuntayhtymän strategisia päämääriä on tuloskorteissa tarkasteltu seuraavien neljän näkökulman läpi: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus, henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous.

Osa tuloskortilla olevista mittareista ovat samoja, joita sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen tuloksellisuusrahoitusmalliin. Valtakunnallista tuloksellisuusrahoitusmallia muutettiin vuoden 2011 alusta siten, että suurin osa tiedoista tulee suoraan tilastokeskuksen henkilöpohjaisesta aineistosta. Mittaaminen on jälkijättöistä, sillä esimerkiksi tulosrahoitus vuodelle 2014 määräytyi sen perusteella, mitä opiskelijajoukolle 20.9.2008 kuului vuoden 2011 lopussa. Tästä syystä kuntayhtymän tuloskortin mittaritiedot kerätään pääosin erikseen omaa seurantaa varten. Kaikki mittareista eivät kuvaa tilinpäätöshetken tilannetta, vaan ovat talousarviovuoden jonkun muun ajankohdan tilanne kuten esimerkiksi opiskelijapalaute, joka kerätään aina keväisin.

Koko kuntayhtymää koskevat tavoitteet on asetettu lä-

päisyasteelle ja asiakaspalautteelle.

Opiskelijapalautteen keskiarvo kertoo opiskelijoiden mielipiteen koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen onnistumisesta (mitataan asteikolla 1–5). Tavoite: 3,41 (laskettuna painotettuna keskiarvona ammattiopiston, aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista). Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,64.

Läpäisymittari kertoo määräajassa (enintään 3,5 vuotta) valmistuneiden opiskelijoiden osuuden. Tavoite 69,68 % (laskettuna painotettuna keskiarvona ammattiopiston, aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista). Toteuma: tavoite toteutui, sillä kokonaisläpäisyprosentiksi muodostui 71,4 %.

Kuntayhtymän tulospalkkiojärjestelmässä strategistenja tulostavoitteiden toteutuminen huomioidaan tulos- ja toimialuetasolla. Yhtymähallituksen päätöksen (11.12.2013) mukaisesti Keuda-palkkio määräytyy läpäisyn ja asiakaspalautteen perusteella, jotka lasketaan painotettuna ammattiopiston, aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista. Molempien Keuda-tason kriteereiden painoarvo on 50 %, lisäksi läpäisymittarin toteumassa huomioidaan seuraava porrastus: toteuma 99 %, maksetaan 2/3, toteuma 98 % maksetaan 1/2 ja toteuma 97 % maksetaan 1/3.

OPISKELIJAPALAUTTEEN KESKIARVO

LÄPÄISYMITTARI

4,0

75

3,8

70

3,6

65

3,4

60

3,2

55

3,0

Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

50

Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp Tp 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

39

”KEUDAN AMMATTIOPISTON OPISKELIJAPALAUTTEEN PERUSTEELLA OPISKELIJAT OPINTOIHINSA TYYTYVÄISIÄ. ” PEKKA AITTONIEMI REHTORI

Keudan ammattiopisto

K

EUDAN AMMATTIOPISTOSSA järjestettiin toimintavuonna 2014 koulutusta kaikilla koulutusaloilla 29 perustutkinnossa, 58 eri koulutusohjelmassa. Lisäksi järjestettiin nivelvaiheen koulutuksta. Yksikköhintaisen rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä oli painotettuna 3 797 mikä oli 131 alle talousarviotavoitteen mutta kuitenkin 91 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2013.

Ammattiopisto toimii kuudella paikkakunnalla kymmenessä eri yksikössä ja koulutus on organisoitu kolmeksi eri toimialaksi: tuotannon ja tekniikan, palvelu- ja luonnonvara-alan ja hyvinvointialan toimialoiksi. Keudan ammattiopiston tuloskortissa on esitetty kriittiset menestystekijät eli asiat, joissa pitää onnistua, jotta kuntayhtymän visio olisi saavutettavissa.

Vuoden 2014 läpäisyn tavoiteaste oli 66 %, joka ylittyi kolmella prosenttiyksiköllä. Toimialojen keskinäisessä vertailussa läpäisyssä ei ollut suuria eroja, mutta toimialan sisällä läpäisyaste vaihteli paljon eri tutkintojen ja yksiköiden välillä. Eroamismittarin, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuoli, tavoitearvo oli 5,5 % ns. negatiivisia keskeyttäneitä. Mittarin arvoksi muodostui 3,9 %, mikä on arvioitua vähemmän. Toimintavuonna suoritettujen perustutkintojen määrä oli 1 044, mikä oli lähes 100 arvioitua enemmän ja 35 enemmän kuin vuonna 2013.

Keudan ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden oli yksi opiskelija tavoitearvon ollessa 1,2. Huomioiden opiskelijavalintaperusteiden muutoksen oli ammattiopiston vetovoima kuitenkin suhteellisen hyvä.

Keudan ammattiopiston opiskelijapalautteen perusteella opiskelijat olivat opintoihinsa lähes yhtä tyytyväisiä kuin vuonna 2013. Palautteen koko ammattiopiston keskiarvo oli 3,6 as-

40

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

teikolla 1–5, kun se edellisenä vuonna 3,65. Puoli vuotta opiskelijoiden valmistumisen jälkeen kerätyn palautteen keskiarvo oli 2,65 asteikolla 1–4, mikä oli 0,06 yksikköä parempi verrattuna edelliseen vuoteen.

Keudan ammattiopistosta valmistuvien opiskelijoiden työllisyys toteutui jonkin verran arvioitua heikommin. Työttömyysaste oli 17 % talousarviotavoitteen ollessa 14,2 %. Työttömyysastetta selittää nuorten heikentynyt työllisyystilanne alueella.

Jatko-opintoihin hakeutui 17,3 % opiskelijoista, mikä ylitti tavoitteen lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä. Edelliseen vuoteen verrattuna nousua oli 1,6 prosenttiyksikköä.

Opiskelijoiden työllistyminen oli parasta sosiaali- ja terveysalalla. Myös kulttuurialalta valmistuneet opiskelijat työllistyivät keskimääräistä paremmin. Jatko-opintoihin hakeutuneita oli selvästi eniten hyvinvointialalla.

Resursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyttöasteella (opiskelijamäärä suhteessa järjestämisluvan paikkoihin), keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvoin toteutumisella. Vuoden opiskelijapaikkojen laskennallinen käyttöaste oli 101,8 %. Keskimääräinen ryhmäkoko oli 17,3 eli 0,3 alle tavoitteen. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä ammattiopiston tilikauden tulostoteutuma oli 103 %.

Henkilöstön osaamista arvioidaan opetushenkilöstön kelpoisuusasteella. Opetushenkilöstöstä 91,3 % oli tehtävän edellyttämä kelpoisuus tavoitteen ollessa 89,2 %. Kelpoisuusaste laski edellisestä vuodesta marginaalisen 0,1 prosenttiyksikköä.

Työhyvinvointia mitattiin henkilöstökyselyllä, jonka keskiarvon tavoite oli talousarviossa 3,4. Kyselyn keskiarvoksi tuli 3,7, mikä oli 0,3 yli tavoitteen. Nousua edellisvuodesta oli 0,1.

STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

Mittari

Ta-14

Tp-14

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Nopea työelämään sijoittuminen

1

Työttömyysmittari %

14,2

17,0

Jatko-opintoihin sijoittuminen

2

Jatko-opiskelumittari %

10,5

17,3

Prosessit ja rakenteet

No

Opiskelijapalaute

3

Opiskelijapalautteen keskiarvo

3,4

3,6

Koulutustarjonnan vetovoima

Koulutustarjonnan vetovoima

4

Vetovoimamittari

1,2

1,0

Opetusprosessin sujuvuus

Monipuoliset koulutuksen totuttamistavat

5

Läpäisymittari, %

68,3

69,0

Opiskelijahuollon toimivuus

6

Eroamismismittari, %

4,8

3,9

7

Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perusteiset

947

1044

Kustannustehokkaat tukiprosessit

Sisäisen asiakkuuden huomioiminen

8

Yhtymäpalvelujen asiakaskyselyn keskiarvo*)

3,4

3,2

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Pätevä, osaava ja uudistushaluinen henkilöstö

Osaamisen uudistaminen

9

Kelpoisuusmittari, % Opetushenkilöstö

89,2

91,3

Resurssit ja talous

Resurssien tehokas käyttö

Suunnitelmallisuus

10

Talousarvion toteutuminen

100,0

103,0

*) koko kuntayhtymän luvut

MÄÄRÄMIT TARIT Näkökulma

Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteeri

No

Mittari

Ta-14

Tp-14

Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija

Opintojen valintamahdollisuus

11

Suoritetun kurssivaihdon määrä yht.

Keudan opisk. suoritt. lukiokurssit Lukio-opisk. suoritt. kurssit Keudassa

1749

1496

1703

1450

46

46

12

Ylioppilastutkinnon suorittaneet %

3,0

3,5

Koulutustarjonnan kattavuus

13

Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan

66,0

66,9

Aloituspaikkojen täyttöaste

14

Aloittaneet opiskelijat 20.9/ aloituspaikat %

99,9

92,9

Koulutustarjonnan monipuolisuus

15

Opiskelijamäärämittari: Ammatillinen peruskoulutus yht.

3928

3796

Opetussuunnitelmaperusteinen, josta erityisopiskelijat Ei tutkintoon johtava koulutus: Ohjaava ja valmentava koulutus sekä Valmentava ja kuntouttava koulutus Talouskoulu Maahanmuuttajat

3825 532

3715 548

68 18 17

56 12 13

Kansainvälisyysmittari: Lähtevät opiskelijat, % Lähtevät opettajat %

3,6 11,8

2,1 9,8

Kuntien toisen asteen koulutustarpeeseen vastaaminen

Kansainvälinen yhteistyö

16

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Motivoitunut henkilöstö

Sitoutuneisuus

17

Henkilöstöpalaute

3,4

3,7

Henkilöstön osaaminen

Työelämäyhteydet

18

Työelämäjaksolle osallistuneet opettajat %,(väh. 2vk jaksot)

4,7

3,1

19

Omassa yrityksessä toimivat %

6,8

8,4

Resurssit ja talous

Järjestämislupapaikkojen riittävyys

Opiskelijapaikat

20

Käyttöaste, % *)

104,6

102,3

21

Keskimääräinen ryhmäkoko

17,6

17,3

22

Investointien tulorahoitus, %

125,7

211,4

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko Vakaa talous

Investointikyky

*)

*) koko kuntayhtymän luvut

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

41

”TYÖHYVINVOINTIIN JA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN ON PANOSTETTU EDELLEEN KAIKILLA TOIMIALOILLA. ” RIITTA NARKO REHTORI

Keudan aikuisopisto

K

EUDAN AIKUISOPISTO on toteuttanut tutkintoon johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Aikuisopistolla on järjestämislupa noin 80 eri perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Uusia koulutuksia on aloitettu esim. johtamisessa, mutta myös lopetettu joitakin koulutuksia (kuvallinen ilmaisu).

Lisäksi aikuisopisto on palvellut työelämää toteuttamalla kysyntälähtöisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia räätälöityjä koulutuksia ja muita työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä. Aikuisopiston henkilöstö on tehnyt aktiivista asiakas- ja työelämäyhteistyötä, jota CRM-järjestelmän käyttöönotto on tukenut. Asiakaspalautteen ja saavutetun tuloksen perusteella aikuisopisto on pystynyt hyvin toteuttamaan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon.

Keudan aikuisopiston tuloskortissa esitetään aikuiskoulutuksen strategia- ja tulosmittarit sekä määrämittarit. Vuodelle 2014 tavoitteita hieman täsmennettiin ja muutettiin, esimerkiksi koulutuksen läpäisyä mitataan nyt opiskelijan omaan henkilökohtaiseen tutkinnon suorittamisen tavoiteaikaan verrattuna.

Läpäisylle asetettu tavoite saavutettiin läpäisyprosentin ollessa 76. Opiskelijapalaute on ylittänyt edelleen kaikilla

42

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

toimialoilla asetetut tavoitteet. Opiskelijoiden työllistyminen erityisesti hyvinvointialoilla on ollut hyvä, mutta myös koneja metallialalle työllistyttiin selkeästi aikaisempaa paremmin.

Keudan aikuisopiston taloudellinen tulos kuluneelta vuodelta oli erinomainen ja talousarvion tulostavoite ylittyi.

Valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta tulleen perusrahoituksen lisäksi sekä oppisopimus- että työvoimakoulutuksen osuus on noussut. Erityisesti työvoimakoulutuksen lisääntyminen sekä erittäin hyvä opiskelijatilanne näkyvät tulosalueen tuloksessa. Toiminnan tehostaminen esim. kehittämällä koulutusten suunnittelua ja järjestämistä mm. ryhmäkokoja suurentamalla on myös vaikuttanut hyvän taloudellisen tuloksen syntymiseen. Uudet tutkinnot ovat myös tuoneet mukanaan uusia merkittäviä asiakkuuksia. Uudet hyväksytyt hankkeet ovat myös olleet mukana vaikuttamassa taloudelliseen tulokseen.

Yli 80 %:lla kouluttajista on pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin tutkinto. Ne, joilta nämä pätevyydet puuttuvat, on ohjattu koulutukseen.

Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on panostettu edelleen kaikilla toimialoilla. Tiimityön kehittäminen sekä yhteistyön kehittäminen Keudan sisällä ovat olleet keskeisiä teemoja tässä työssä. Henkilöstöpalaute parani edelliseen vuoteen nähden ja ylitti asetetun tavoitteen.

STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT SEKÄ MÄÄRÄMIT TARIT Ta-14

Tp-14

1

Opiskelijapalaute, ka

3,5

3,9

2

Sisäinen myynti

345

392

3

Läpäisymittari, %:

Ops-perusteiset (ammattiopisto)

4

5

0

75

76

Tavoitevalmistusmisaika 2014

624

1 235

Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneiden määrä

468

934

Suoritetut perustutkinnot näyttöperusteiset Suoritetut tutkinnot Suoritetut osatutkinnot Suoritetut ammattitutkinnot

629

285

437

58

192

260

344

Suoritetut tutkinnot

201

243

Suoritetut osatutkinnot

59

101

Suoritetut erikoisammattitutkinnot Suoritetut tutkinnot Suoritetut osatutkinnot 5

343

Henkilöstön osaaminen (opetushenkilöstöstä), %

48

52

33

42

15

10

77,9

82,0

Kouluttajat yhteensä

77

89

Kouluttajat, joilla pedagoginen pätevyys

60

73

100

166

644

688

7

15

6

Ta-toteutumismittari, %

7

Opiskelijamäärämittari PT Yksikköhintainen koulutus yht., lkm; näyttötutkintoon valmistava joista erityisopiskelijoita Ei tutkintoon johtava koulutus, lkm ; työnjohtokoulutus

18

7

Oppisopimusopiskelijat, lkm

421

502

Keudan oppisopimus

345

392

Muut toimistot

76

110

310

283

NAO opiskelijat

68

Lisäkoulutus, otv joista NAO otv

8

30

12

Työvoimapoliittiinen aikuiskoulutus, otp

34 200

36 311

Täydennyskoulutukset, otp

2 272

6 898

Kansainvälisyysmittari; opetushenkilöstö yhteensä Lähtevä henkilöstö (väh. 5 pv jaksot): lkm % Lähtevä henkilöstö (alle 5 pv jaksot): lkm % Lähtevät opiskelijat, lkm (väh. 2 vk jaksot)

9

Henkilöstöpalaute, ka

10

Työelämäjaksolle osallituneet; opetushenkilöstö yhteensä Vähintään 1 viikon jaksot:

lkm

% Omassa yrityksessä toimivat: lkm %

77

89

2

12

2,6

13,5

7

4

9,1

4,5

9

9

3,3

3,9

77

89

7

2

9,1

2,2

6

6

7,8

6,7

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

43

”TOIMINTAVUODEN AIKANA ON PANOSTETTU VOIMALLISESTI NUOREMPIEN IKÄLUOKKIEN OPPISOPIMUKSIIN NUORISOTAKUUN MUKAISESTI. ” ANNE VUORINEN OPPISOPIMUSJOHTAJA

Keudan oppisopimuskeskus

O

PPISOPIMUSKESKUS TARJOAA yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus on työnantajille ja yksilöille kulloiseenkin tilanteeseen räätälöityä, joustavasti toimivaa ja toteutettavaa ammatillista koulutusta. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa näytöin ammatillisia perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja sekä erityisestä syystä tutkintotavoitteettomia lisäopintoja.

Oppisopimusten tilastopäivien opiskelijakeskiarvo oli 961. Perustutkintoja suorittajia oli 383 ja lisäkoulutuksen suorittajia 578, joista ammattitutkintoja suoritti 236, erikoisammattitutkintoja 267,5 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta suoritti 65 opiskelijaa. Virtauma oli 1 525 opiskelija. Perustutkinnoista suosituimmat olivat sosiaali- ja terveysalan, logistiikan ja liiketalouden perustutkinnot. Lisäkoulutuksessa suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto sekä laitoshuoltajan ammattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin 80 eri

44

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

oppilaitoksesta.

Vuonna 2014 päättyneistä oppisopimuksista perustutkintojen näyttötutkinnon suoritti 131 opiskelijaa, ammattitutkinnon 135 ja erikoisammattitutkinnon 116 opiskelijaa. Tutkinnon suorittamisprosentti oli 64,5.

Keudan oppisopimuskeskuksen tuloskortti oli pääosin sama kuin vuonna 2013.

Määrällisenä tavoite ylitettiin perustutkintojen osalta, mutta lisäkoulutuksen osalta jäätiin jonkin verran asetetusta tavoitteesta. Toimintavuoden aikana on panostettu voimallisesti nuorempien ikäluokkien oppisopimuksiin nuorisotakuun mukaisesti.

Tulostavoitteet olivat haastavat, koska työparikohtaiset tulostavoitteet lisääntyivät reilusti vuoden aikana päättyvien sopimusten myötä. Uudet henkilörekrytoinnit mahdollistuivat ulkopuolisen hankerahoituksen kautta. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lisätty omaa toimintaa tehostamalla. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin.

STRATEGIA- JA TULOSMIT TARIT Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

1

2

Ta-14

Tp-14

Työttömyysmittari %, Peruskoulutus

9,3

7,3

Työttömyysmittari %, Lisäkoulutus

3,9

1,6

Sijoittuminen työelämään

Arviointiraporteista kerätyt palautteet (SopimusPro) Opiskelijoiden palaute

3,3

3,4

Työpaikkakouluttajien palaute

3,3

3,3

Yrittäjäopiskelijoiden palaute

3,3

3,4

Yrittäjien mentoreiden palaute

3,3

3,3

3

Sisäinen osto

345

392

5

5

4

Tutkintojen läpäisykerroin % Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. aikuiset

60

68

Tutkintoon johtava ammatillinen perusk. alle 25 v

60

44

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk.aikuiset

64

68

Sopimuksen loppuun saattaneet perusk. alle 25 v

60

62

Peruskoulutus %

1,5

2,0

Lisäkoulutus %

0,8

0,7

Ops-perusteiset (ammattiopisto) Prosessit ja rakenteet

5

6

Resurssit ja talous

7

Keskeyttämisaste (ns.negatiiviset kesk.)

Purkautuneet sopimukset (koeajan jälkeen) Peruskoulutus %

5,8

7,5

Lisäkoulutus %

4,6

2,8

Talousarvion toteutuminen %

100

82

Ta-14

Tp-14

MÄÄRÄMIT TARIT Näkökulma Yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

8

9 a

b

Opiskelijamäärämittari, lkm

1020

961

peruskoulutus

350

383

lisäkoulutus

670

578

Aloittaneet opiskelijat, lkm

173

228

Koulutukseen osallistuneet=virtauma

482

556

Koulutuksen keskeyttäneet=purkautuneet ko. kalenterivuoden aikana

49

46

Koko tutkinnon suorittaneet= ko.kalenterivuoden aikana

108

142

Ammattioasaamisen näyttöjen lukumäärä

20

37

Suoritemittarit Peruskoulutus

Lisäkoulutus Aloittaneet opiskelijat, lkm

600

496

Koulutukseen osallistuneet, lkm

1187

960

Koulutuksen keskeyttäneet, lkm

57

46

Koko tutkinnon suorittaneet, lkm

179

312

3,8

4,0

130,1

112,2

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

10

Henkilöstöpalaute

Resurssit ja talous

11

Käyttöaste % *)

*) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

45

46

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

KUNTAYHTYMÄN TULOS 2014

VAHVAN TALOUDEN KUNTAYHTYMÄ VALMIINA OTTAMAAN VASTAAN TULEVAT HAASTEET TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksikköhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huolehdittava riittävästä ryhmäkoosta.

Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden määräksi arvioitiin 4 590, painotetun keskiarvon mukainen toteuma oli 98 opiskelijaa vähemmän eli 4 492. Vuoden 2014 opiskelijamäärä ylitti kuntayhtymän järjestämisluvan (4 390) 102 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa sitä, että yli menevistä opiskelijoita ei saa rahoitusta. Opetusja kulttuuriministeriö teki kuitenkin joulukuussa päätöksen, jolla kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin yhteensä 102 opiskelijalla eli kaikista ylimenneistä opiskelijoista saatiin rahoitus.

Osana ammatillisen koulutuksen sopeuttamistoimia ja säästöjä ministeriö on tehnyt päätöksen koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014–2016. Minis-

teriön päätöksessä koko maan tasolla vähennetään 1 941 (3 151) paikkaa ja samanaikaisesti Uudellemaalle lisätään yhteensä 3 508 (3 388) paikkaa. Tästä Keudan osuus on 570 paikkaa, joista 150 kohdistui vuodelle 2014, 160 vuodelle 2015 ja 260 paikkaa vuodelle 2016. Näin ollen uusi järjestämislupa vuoden 2015 alusta on 4 550. Ministeriö on eri päätöksillä korottanut Keudan järjestämislupaa vuosina 2007– 2016 yhteensä 1 530 paikalla.

Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Sipoon, Kirkkotien ja Pekka Halosen akatemian yksiköissä saavutettiin talousarviossa tavoitteeksi asetettu opiskelijamäärä. Eniten alle talousarviotavoitteen jäätiin Wärtsilänkadun (40) ja Sarviniitynkadun (39) yksiköissä. Keudan aikuisopiston ns. yksikköhintaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 695, mikä ylittää talousarviotavoitteen 33 opiskelijalla. Järjestämislupapaikoista (4 390) aikuisten perustutkintoon johtavaan koulutukseen käytettiin 15,8 %.

OPISKELIJAMÄÄRÄN KEHITYS 4500

4000 Vuonna 2014 Keudassa opiskeli

4 492

3500

perustutkintoopiskelijaa.

3000

2500

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

47

KUNTAYHTYMÄN KOKONAISKULUT 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 178 opiskelijaa eli 4,1 prosenttia. Kuntayhtymän opiskelijamäärän kasvu on ollut huomattava, varsinkin kun huomioidaan alueen nuorisoikäluokan samanaikainen pieneneminen. Vuosien 2009–2014 kasvu on ollut lähes 22,5 % eli 826 opiskelijaa.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen osalta opiskelijamäärätavoite ylittyi, opiskelijoita oli yhteensä 383 eli 33 enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Lisäkoulutuksen määrällisestä tavoitteesta sen sijaan jäätiin reilusti, opiskelijoita oli 578 eli 92 vähemmän kuin talousarviotavoite. Perustutkintokoulutuksen määrän lisääntymistä voidaan pitää tässä suhdannetilanteessa erittäin merkittävänä. Oppisopimuskeskuksen ja Keudan aikuisopis-

ton väliset sisäiset ostot lisääntyivät myös merkittävästi ja niitä oli yhteensä 392 eli 41 % sopimuskannasta. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrä lasku on ollut huomattava. Vuoden 2012 opiskelijamäärään (861,5) verrattuna lasku on ollut lähes 300 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiöitä on leikattu osana valtion talouden säästöjä. Tällä ei kuitenkaan ole suoraan ollut vaikutusta Keudan opiskelijamääriin, sillä Keudan kiintiö vuodelle 2014 oli 678 (509+169) opiskelijaa, vuodelle 2015 kiintiö on 700.

OKM:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 (otv).

Vuonna 2014 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuositoteuma oli yhteensä 283,0 (otv), vuonna 2013

OPISKELIJAMÄÄRÄN KEHITYS KOULUTUSALOITTAIN 2010

2 000

2011

Vuoden 2012 notkahduksen jälkeen opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 80 opiskelijaa eli 1,9 prosenttia.

2012

1 5000

2013 2014

1 000

500

0

n

on

Lu

48

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

y

- ja

ara

v on

a

nj

iika

n ek

T

la

töa

ris

ä mp

en

nte

e liik

Liik

en

ud

lo eta

ala ja

on

inn

ll ha

ala - ja

is

em

its

av -, r

ilu

tka

Ma

en

eid

et eti

nti

no

on

Lu

ala

la

sa

ou

tal

-j

ali

sia

So

la

ysa

ve

er at

ja

n-

ine

t nis

ma

Hu

la

ria

tuu

lt Ku

a av

hja

ao

aj

v sta

i

lm

Va

ala

tus

va

s ka

tus

ulu

ko

i

op

pis

Op

tus

ulu

ko

s mu

KUNTAYHTYMÄN TULOT 2014

Tuet ja avustukset 4 % Vuokratulot 1 % Muut tulot Muut 1 % myyntitulot 8 %

Muut kulut 3 %

KUNTAYHTYMÄN MENOT 2014

Investoinnit 6% Tarvikkeet 12 %

KOKONAISTULOT

61

Yksikköhinnat 86 %

MILJOONAA €

vastaava luku oli 280,1 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma alitti talousarviotavoitteen 27 opiskelijalla.

Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2014 tilinpäätöksessä ovat 60,9 miljoonaa euroa ja toimintakulut 54,3 miljoonaa. Vuoteen 2013 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 2005,06 miljoonaa eli 3,5 % ja toimintakulut 1,94 miljoonaa eli 3,7 %.

Vuoden 2014 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin ennakoitiin.

Tulojen kasvua selittää erityisesti aikuisopiston opiskelijavolyymin kasvu. Toimintamenot ylittivät talousarvion noin 90 000 eurolla.

Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi.

TALOUSARVIOON VERRATTUNA TOIMINTATULOJA KERTYI

2,3

MILJOONAA EUROA ENEMMÄN JA TOIMINTAKATE MUODOSTUI

2,2

MILJOONAA EUROA PAREMMAKSI.

Palvelut 16 %

KOKONAISMENOT

58,5

Henkilöstömenot 63 %

MILJOONAA €

Se on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 6,67 miljoonaa euroa eli noin 2,2 miljoonaa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin.

Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 112,3 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 112,5 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot.

Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana yhtymävaltuusto pienensi Keudan oppisopimuskeskuksen tulostavoitetta 260 891 eurolla. Uusi tulostavoite oli 650 790,92 euroa, johon myös päästiin. Kaikki muut tulosalueet saavuttivat yhtymävaltuuston asettaman alkuperäisen tulostavoitteen.

Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 6,71 miljoonaa euroa. Vuosikate oli edelleen hyvä ja säilyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, vuosikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 154 000 euroa. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 2,24 miljoonaa parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 165,6 prosenttia poistoista, vuonna 2013 vastaava tunnusluku oli 157,0 %. Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voimakkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Poistojen määrää lisää myös vuosina 2011 ja 2013 tehdyt poistosuunnitelman muutokset. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 4,05 miljoonaa euroa. Verrattaessa sitä edellisen vuoden poistoihin on huomattava, että vuoden 2013 poistojen määrässä näkyy poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutunut kertapoisto, noin 230 000 euroa.

Tilikauden tulokseksi muodostuu 2 658 203,29 euroa, mikä on noin 279 500 euroa parempi kuin vuonna 2013.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

49

TOIMINNAN RAHOITUS JA INVESTOINNIT Vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat noin 3,17 miljoonaa euroa, mikä oli noin 1,77 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit olivat vuosina 2006–2012 poikkeuksellisen suuret, yhteensä ko. vuosien investoinnit olivat noin 50,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 investointien taso oli suhteellisen alhainen, viimeksi näin pieni investointitaso on ollut yli kymmenen vuotta sitten. Vuoden 2015 suunnitellut investoinnit ovat 6,1 miljoonaa ja vuonna 2016 ne ovat 4,8 miljoonaa. Vuoden 2017 mahdolliseen rahoituksen vähenemiseen ja epävarmuuteen on osaltaan varauduttu pienentämällä investoinnit 1,6 miljoonaan euroonoon.

Kertomusvuonna valmistuivat muun muassa seuraavat kolme laajennus- ja saneeraushanketta: • Keravan Sarviniitynkadulla toteutettiin B-osan eli ns. marata-siiven ilmastointisaneeraus ja samalla tehtiin tila kiinteistönhoidon koulutukselle ja pinta remonttia. Hankkeen kustannuksiksi muodostui n. 467 000 €.

• Mäntsälän Saaren koulutusyksikössä toteutettiin mm. päärakennuksen julkisivu- ja kattoremontti. Kartanon alkuperäinen kuparikatto vuodelta 1928 uusittiin.

• Lisäksi Saaren kartanossa toteutettiin floristiikkahallin laajennus, johon tehtiin mm. kolme uutta opetustilaa.

Hankkeiden yhteenlaskettu kustannus oli noin 575 000 euroa.

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 3 533 964,99 euroa eli tulorahoitus (=vuosikate) riitti hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu 211,4 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 132,0 %. Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 2,0 miljoonaa euroa ja ne olivat vuoden lopussa noin 3,67 miljoonaa euroa.

Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva ja se vahvistui vielä vuoden aikana. Tämä näkyy myös kassan riittävyys -tunnusluvussa, joka parani vuoteen 2013 verrattuna. Kassan riittävyys oli keskimäärin 22,9 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 10,4 päivää. Kuntayhtymän hyvä ta-

VUOSIKATTEEN RIITTÄVYYS NETTOINVESTOINTEIHIN 2001–2014 milj. € 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

50

Nettoinvestoinnit Vuosikate

TP01

TP02

TP03

TP04

TP05

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

TP06

TP07

TP08

TP09

TP10

TP11

TP12

TP13

TP14

KASSAN RIITTÄVYYS PARANI

TASEEN LOPPUSUMMA OLI

65,2

MILJOONAA EUROA.

loudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että viime vuosien isot investoinnit on pystytty kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Alkuvuodesta rahoitustarpeen kattamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettiin lyhytaikaista rahoitusta (kuntatodistus). Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkä- tai lyhytaikaista lainaa.

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Taseen loppusumma oli 65,2 miljoonaa euroa, jossa vuoteen 2013 verrattuna on kasvua 2,75 miljoonaa. Erityisesti kuntayhtymän oma pääoma vahvistui (+1,9 milj. €) sekä rahat ja pankkisaamiset kasvoivat (+2,0 milj. €). Keskeisen omaisuuserän eli rakennusten tasearvo on vuoden 2014 tilinpäätöksessä yhteensä 49,9 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste parani edelleen edelliseen vuoteen verrattuna ollen 86,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 85,6 %. Vuoden 2014 tuloksesta tehtiin 2 000 000 euron investointivaraus Paatela-rakennuksen peruskorjaushankkeeseen ja varaus on nyt yhteensä 4 miljoonaa. Kuntayhtymän kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään lähes täysimääräinen investointivaraus. Tämä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2014 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 28,6 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 15,0 %, vuotta aiemmin se oli 15,3 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen paranemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden pienenemiseen vaikuttaa luonnollisesti se, että tilivuodelta kertyi kassaylijäämää ja että vuoden 2014 lopussa kuntayhtymällä ei enää ollut lyhyteikä pitkäaikaista lainaan. Vuoden 2013 lyhytaikaista lainaa oli vielä 1 miljoona.

120 22,9

%

OLLEN KESKIMÄÄRIN

PÄIVÄÄ.

ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Hallituksen esitykset koskien mm. ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja järjestäjäverkkoa kaatuivat eduskunnassa maaliskuussa 2015. Rakennelaki juuttui jo valiokuntaan ja rahoituslaki kaatui eduskunnan täysistunnossa, jossa hallituksen jäsenet äänestivät poikkeuksellisesti omia esityksiään vastaan. Tällä kokonaisuudella oli tarkoitus saada toisen asteen kulutuksesta yhteensä 260 milj. euron säästöt.

Vaikka lait nyt kaatuivat, niin on selvää, että myös ammatillisen koulutuksen on osallistuttava julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Todennäköistä siis on, että ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus pienenee merkittävästi. Helpointa säästöjä on toteuttaa yksikköhintaa leikkaamalla tai indeksijäädytyksellä, vaihtoehtona on myös jatkaa järjestämislupapaikkojen leikkauksia. Kokonaisrahoituksen pienentyessä pienennee myös Keudan saama rahoitus.

On myös välttämätöntä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan. Kaatunut esitys sisälsi oikeita elementtejä kuten esim. sen, että rahoitus sidotaan kiinteästi tuloksiin. Mitä enemmän ja laadukkaampaa työelämän tarpeita palvelevaa osaamista koulutuksen järjestäjä tuottaa ja mitä paremmin opiskelijat työllistyvät, sitä paremmin siitä palkitaan. Toinen kannatettava periaate on tehostaa aiemmin opitun tunnistamista, jolla karsitaan päällekkäistä koulutusta ja nopeutetaan opintojen läpäisyä.

Kuntalain 1.9.2013 voimaan tulleet säännökset edellyttävät, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki sellainen toiminta, joka tapahtuu markkinoilla. Kuntayhtymässä tällaista toimintaa ovat erilaiset korttikoulutukset sekä nykyisen tulkinnan mukaan myös työvoimapolittiinen koulutus. Työvoimapoliittisen koulutuksen osalta siirtymäaikaa on vuoteen 2016. Viimeistään vuoden 2015 aikana tulee ratkaistavaksi se, mikä osa Keudan toimintaa yhtiöitetään. Vuoden 2015 talousarviossa on myös varauduttu osakepääoman (2 500 €) maksamiseen.

Kuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta on myös ratkaisevaa Keski-Uudenmaan kuntarakenneselvitysten lopputulos.

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

51

TULOSLASKELMA

2014 2013

1000 € 1000 € Toimintatuotot

Myyntituotot 57 370 56 083 Maksutuotot 296 295

Tuet ja avustukset 2 246 1 657

Muut tuotot 755 740

Valmistevarastojen muutos 268 101

Toimintatuotot yhteensä 60 935 58 876

Toimintakulut Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -28 977 -28 180

Henkilösivukulut

Eläkekulut -5 798 -5 552

Muut henkilösivukulut -1 560 -1 341

Palvelujen ostot -9 049 -8 347

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 899 -6 994 Avustukset -82 -74

Muut toimintakulut -1 905 -1 847

Toimintakulut yhteensä -54 270 -52 335

Toimintakate 6 665 6 541

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot (+) 9 5

Muut rahoitustuotot (+) 36 13 Korkokulut(-) 0 -4

Muut rahoituskulut (-) -3 -3 Vuosikate 6 707 6 553

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -4 049 -4 174

Tilikauden tulos 2 658 2 379

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) 1 248 1 242 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) -2 000 -2 000 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 5 20

Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 911 1 641

Tuloslaskelman tunnusluvut:

Toimintatuotot/toimintakulut % 112,3 % 112,5 %

Vuosikate/Poistot % 165,6 % 157,0 %

Vuosikate, €/opiskelija 1 114 1 171

Opiskelijamäärä 6 023 5 594

52

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

RAHOITUSLASKELMA

2014 2013

1000 € 1000 € Toiminnan rahavirta

Vuosikate 6 707 6 553

Tulorahoituksen korjauserät -1 1

6 706 6 554 Investointien rahavirta

Investointimenot -3 173 -4 961

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 18

-3 172 -4 943

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 534 1 611

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -10 -6

Antolainasaamisten vähennykset 0 0

-10 -6 Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 000 -2 000

Oman pääoman muutokset 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0

Vaihto-omaisuuden muutos -284 -115

Saamisten muutos -1 301 1 440

Korottomien velkojen muutos 1 093 283

Muut maksuvalmiuden muutokset -492 1 608

Rahoituksen rahavirta -1 502 -398

Rahavarojen muutos 2 032 1 213

Kassavarojen muutos 2 032 1 213

Kassavarat 31.12.

3 669 1 637

Kassavarat 1.1.

1 637 424

Rahoituslaskelman tunnusluvut:

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

5 vuodelta, € -2 061 -5 573

Investointien tulorahoitus, % 211,4 % 132,0 % Lainanhoitokate 6,71 3,69

Kassan riittävyys, pv 22,9 10,4

Opiskelijamäärä 6 023 5 594

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

53

TASE

2014 2013 VASTAAVAA 1 000 € 1 000 €

A. PYSYVÄT VASTAAVAT 56 669 57 535 I Aineettomat hyödykkeet 306 270

1 Aineettomat oikeudet 275 270

2 Muut pitkävaikutteiset menot 31 0 II Aineelliset hyödykkeet 55 621 56 533

1 Maa- ja vesialueet 330 330

2 Rakennukset 49 856 50 788

3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 876 1 685

4 Koneet ja kalusto 3 002 3 540

5 Muut aineelliset hyödykkeet 66 66

6 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 491 124 III Sijoitukset 742 732

1 Osakkeet ja osuudet 466 467

4 Muut saamiset 276 266 B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9 10

2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9 10

C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus

1 Aineet ja tarvikkeet

2 Keskeneräiset tuotteet II Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

1 Muut saamiset

Lyhytaikaiset saamiset 1 Myyntisaamiset

3 Muut saamiset

4 Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit

1 Osakkeet ja osuudet IV Rahat ja pankkisaamiset

8 516 4 899 1 265 981 98 82 1 167 900 3 581 2 280 328 347 328 347 3 253 1 933 715 361 2 129 1 391 409 181 54 54 54 54 3 616 1 584

VASTAAVAA YHTEENSÄ 65 195 62 444

VASTATTAVAA 1000 € 1000 €

A, OMA PÄÄOMA 23 526 21 619 I Peruspääoma 8 966 8 966 III Muut omat rahastot 259 264 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 12 389 10 942 V Tilikauden yli-/alijäämä 1 912 1 447

B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 32 552 31 800

1 Poistoero 28 552 29 800

2 Vapaaehtoiset varaukset

Investointivaraukset 4 000 2 000

D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 9 10

2 Lahjoitusrahastojen pääomat 9 10

E. VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen

7 Muut velat II Lyhytaikainen

2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

6 Ostovelat

7 Muut velat

8 Siirtovelat

9 109 20 20 9 089 0 1 799 743 6 547

9 016 20 20 8 996 1 000 1 692 681 5 623

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija Opiskelijamäärä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 65 195 62 444

54

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014

2014 2013 86,02 15,01 14,30 2 374 6 023

85,55 15,31 12,58 2 249 5 594

SEURAA KEUDAA JA OTA YHTEYTTÄ!

• www.keuda.fi • blogi.keuda.fi • Facebook: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus • Twitter ja Instagram: @Keuda_Ammattiin • Puh. 09 273 81 • Sähköposti: info@keuda.fi, kirjaamo@keuda.fi

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ • Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää

KEUDAN AMMATTIOPISTO JA KEUDAN AIKUISOPISTO • • • • • • • • • • • • • •

Uutiskatu 2, 00240 Helsinki Ammattikoulunkatu 1, 04410 Järvenpää Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää Sibeliuksenväylä 55 B, 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 7, 04400 Järvenpää Wärtsilänkatu 63, 04440 Järvenpää Keskikatu 3 a, 04200 Kerava Sarviniitynkatu 9, 04200 Kerava Lukkarinpolku 2, 04600 Mäntsälä Lopentie 20, 01860 Perttula Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus Iso Kylätie 14, 04130 Sipoo Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula Kirkkotie 31, 04310 Tuusula

KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS • Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava

Mäntsälä

Hyvinkää

Järvenpää

Pornainen

Nurmijärvi Tuusula

Kerava

Sipoo Vantaa Espoo

Helsinki

www.keuda.fi