Keuda-lehti 1/2015 by Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

KEUDA

KESK I-U U D E N MA A N KOU LU T US K U NT A YH TY MÄN SI D OSRY HMÄLEHTI • 1 / 2 0 1 5

TV-leipuri Jenni Höijer opettaa Keudassa LUOMUPAINOTTEINEN PUUTARHURIKOULUTUS LISÄÄ SUOSIOTAAN

MERKONOMI, JOKA TAITAA KAHVILAPALVELUT

KAROLIINA YHDISTI KAHDEN ALAN OPINTOJA

TÄSSÄ NUMEROSSA 3

Millaista se sitten on ollut?

Tutustumisjakso pohjustaa tietä ammattikorkeaan

Luomukoulutuksella maailmaa parantamaan

Keuda ja Laurea entistä tiiviimpään yhteistyöhön

Kasvu Open vietti kiitoratapäivää Keudassa

Mestari Pro -esimiesvalmennusta

Shape-hankkeessa jaetaan hyviä käytänteitä eurooppalaisessa hengessä

Tv-leipuri Jenni Höijer: ”Ammattilaiseksi kehittyy vain kovalla työllä”

Keudan SAKUstars-kisakatselmus

Kohti Turun Taitaja-finaaleja

Keudan ammattiopistosta oman näköinen tutkinto

Keudalla edelleen vetovoimaa yhteishaussa

”Työnantaja tärkeässä roolissa aikuisopiskelijan arvioinnissa”

Mikä ihmeen JOHTO?

Onnistuneella yhteistyöllä tutkintoon

Kodinhuoltaja on moniosaaja

Keudan Seniorit ry on perustettu!

Opiskelijafoorumilla keskustellaan ja annetaan palautetta

Ohjaamo aloitti Keski-Uudellamaalla

Pohjoismaat kävivät kylässä

Merkonomi + kahvilapalvelut: Karoliina yhdisti kahden eri alan opintoja

Keudan Panimo mukana olutfestareilla

Perustutkintoihin muutoksia

Erinomaista opiskelijapalautetta

Ylen Puoli Seitsemän -ohjelman Matti Toivonen: Perinteisestä journalistista verkkopersoonaksi

Opiskelijakunta Kuomalle uusi hallitus

Yritysyhteistyö siivittää elektroniikka- asentajia työelämään

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on lähes 650 ja liikevaihtomme vuonna 2014 oli noin 61 miljoonaa euroa.

4 14 6 2

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Nro Julkaisija Päätoimittaja Toimitus Taitto Valokuvat Kansikuva Painopaikka Painosmäärä

1/2015, kevät 2015, 9. vuosikerta Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi, www.keuda.fi Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki Zeeland / Tiina Valve Anna Greus, Mikaela Holmberg, Totti Jylhä, Markku Ojala, Maarit Tiala ja Heli Vastamäki Anna Greus Savion Kirjapaino Oy 4 200

ELÄKKEELLE LÄHTEVÄ KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA MUISTELEE URANSA VAIHEITA

MILLAISTA SE ON SITTEN OLLUT?

iirryin joulukuun alussa 1976 maatilahallituksen tarkastajan virasta Kangasalan maatalouskurssikeskuksen johtajaksi. Siitä alkoi mielenkiintoinen, koko työelämän kestänyt matkani ammatillisen koulutuksen tehtävissä. Hakeutumiseni opetusalalle ei ollut sattumaa. Monet nuoruuden kaverini, mukaan lukien kaksi veljeäni, olivat käyneet ammatillisen koulutuksen, joka silloin sisälsi ammatillisen peruskoulutuksen ja opiston. Kotonani oli nuoruusvuosieni ajan aina pari sen ajan työssäoppijaa eli maatalousharjoittelijaa. Tunsin Ahlmanin maatalousoppilaitoksen Tampereella ja jotenkin ajattelin, että olisi mukavaa työskennellä siellä. Siirryinkin sinne opiston maanviljelystalouden lehtoriksi vuonna 1978. Kuitenkin jo seuraavana vuonna aloitin valtion oppilaitoksen rehtorina Valkeakoskella ja rehtorin työtä jatkuikin sitten eri oppilaitoksissa lähes 17 vuotta. Kesäkuussa 1996 alkoi työni Keudan johtajana. Olen kokenut, että nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus on ollut tärkeä tehtävä. Olen tuntenut, että työ on arvokasta. Teemme jotakin, josta on hyötyä, ja saamme aikaan myönteisiä asioita sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Työmme jälki säilyy ja kuuluu kauan. Viime kesänä tapasin opiskelijoitani 35 vuoden takaa, ja he muistelivat opiskeluaikaansa kuin eilistä päivää. Oppiminen sekä koulussa että työssä on parhaimmillaan todella upeaa. Osallistuminen yhteisiin opintoretkiin, ammattitaito- ja urheilukilpailuihin, kulttuuriharrastuksiin ja yhdistystoimintaan luo sellaisia ulottuvuuksia opiskeluaikaan, että toivoisin niiden säilyvän tulevaisuudessakin. Tehokkuuden ja suorittamisen yksinomainen palvominen voi aiheuttaa huonoja jälkiseurauksia. Jokaisen ihmisen pitäisi kussakin elämänvaiheessaan päästä harjoittamaan kyvyk-

kyytensä eri puolia. Työporukka, jossa ammatillista koulutusta tehdään, on ollut innostunutta ja mukaansa vetävää. Jokainen tietää, että työssä on hyviä ja huonoja päiviä. Kun katson nyt taaksepäin, muistan vain ne hyvät hetket. Ne innostuneet ja motivoituneet opettajat ja opiskelijat, joiden saavutuksia on ollut ilo seurata. Koko sen laajan tukiporukan, joka tekee mahdolliseksi koulutuksen järjestäjän toiminnan. Ja tietenkin kaikki ne ihmiset, joiden kanssa olemme työelämässä ja yhteiskunnassa vuorovaikutuksessa. Koulutus yleensä ja ammatillinen koulutus erityisesti luo osaamista ja kyvykkyyttä, jolla on työelämässä välitöntä käyttöä. Se, että on taitava ja hyvä työssään, luo koko elämälle merkitystä. Sellaisen rakentamisessa olen muiden kanssa saanut olla mukana. Nopeasti muuttuvassa taloudessa osaamisen merkitys korostuu. Meiltä on löydyttävä osaavaa työvoimaa, joka on valmis jatkuvasti oppimaan uutta. Ammatillisen koulutuksen meneillään olevat uudistukset vastaavat osaltaan tähän haasteeseen. Täydennys- ja aikuiskoulutuksella on valtava tehtävä, kun Suomen yli 250 000 työttömän osaaminen on päivitettävä 2020-luvulle. Olen ollut jonkinlaisena johtajana ja esimiehenä lähes 40 vuoden ajan. Mikä johtamisessa on tärkeää? Opettaessani kauan sitten työnjohto-oppia oli Rautavaaran kirjoittaman kirjan nimi: Yhteistyö ja luottamus. Se pätee vieläkin. Siihen lisäisin vielä: Selkeys ja läsnäolo. Näillä pitäisi pärjätä. Esimiestyö ja johtaminen on tietenkin koko elämän kestävä oppimisprojekti. Johtamistaitojen parantamiseen

on paneuduttava kaikilla esimiestasoilla. Huono esimies tulee kalliiksi paitsi työntekijöille myös työnantajalle. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni ennen siirtymistäni eläkkeelle. Innostus, halu ja ehkä myös tottumus seurata ammatillista koulutusta ja yhteiskunnallisia asioita varmasti jatkuvat. Juuri perustamamme Keudan Seniorit on yksi mahdollisuus olla edelleen näköalapaikalla. HANNU HEIKKILÄ Kuntayhtymän johtaja

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI

LUOMU-

Luomua Saaren kartanosta, olkaa hyvät! Kouluttaja Mikko Rahtola ja opiskelija Eero Kokkonen tutkivat kasvihuoneen luomuyrttien kasvutilannetta

KOULUTUKSELLA MAAILMAA PARANTAMAAN 4

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Keudan aikuisopistossa Mäntsälän Saaren kartanossa on järjestetty luomupainotteista puutarhurikoulutusta vuodesta 2010. Yhtenä Suomen luomuguruista tunnettu kouluttaja Mikko Rahtola astui puikkoihin vuosi sitten, ja koulutuksen suosio sen kuin lisääntyy.

uomupainotteinen perustutkintokoulutus alkaa kahdesti vuodessa. Hakijoita on ollut 50–60 kerralla ja heistä on valittu koulutukseen 12 per tuloerä. – Pyrimme valitsemaan opiskelijoiksi ne henkilöt, joilla on parhaat mahdollisuudet työllistyä alalle. Ensi syksynä olemme aloittamassa myös viljelypuutarhurin ammattitutkintoon johtavan koulutuksen luomupainotteisena, Mikko sanoo. Luomuviljelyn ammattilaisia tarvitaan – sen Luomuliitossakin pitkään neuvontatehtävissä toiminut kouluttaja tietää paremmin kuin hyvin. – Suomi on vielä Itä-Euroopan tasolla luomutuotannossa. Luomun osuus elintarvikkeiden myynnissä on alle kaksi prosenttia, joten kasvun varaa on. Toivon vielä näkeväni sen päivän, kun luomun osuus on meilläkin yli kahdeksan prosenttia, kuten Tanskassa, Mikko haaveilee.

LUOMUMERKKI KÄYTTÖÖN Luomutuotanto on Suomessa itse asiassa helpompaa kuin eteläisemmässä Euroopassa, koska meillä on vähemmän tuholaisia. Luomu on monella tilalla myös osoittautunut kannattavammaksi kuin perinteiset menetelmät. Kasvunäkymät ovat hyvät ja koulutusta tarvitaan. Saaren kartano on Etelä-Suomen edelläkävijöitä luomupainotteisessa viljelykoulutuksessa. Myös tuotantoeläinten koulutuksessa on otettu askelia luomun suuntaan. – Nyt olemme viljelleet kahden vuoden ajan omaa vajaata viittä hehtaaria luomumenetelmin, joten tänä keväänä saamme ottaa virallisesti käyttöön luomumerkin, Mikko Rahtola iloitsee. Myös kasvihuoneessa osa tilasta on omistettu luomutuotannolle. Saaren kartanon luomutuotteita voi ostaa omasta puutarhamyymälästä, Mäntsälän joistakin marketeista sekä tuottajatori Kotipiiristä Saaren kartanon läheisyydestä.

KOKKI TÄHTÄÄ LUOMUYRITTÄJÄKSI Eero Kokkonen opiskelee ensimmäistä lukuvuottaan luomupainotteisessa puutarhurikoulutuksessa. Hän on taustaltaan kokki. – Tein kokin töitä vajaat kymmenen vuotta. Kiinnostuin luomusta ja turhauduin, kun en oikein päässyt käyttämään luomutuotteita työssäni, Eero kertoo. Käännekohta Eeron uralla oli, kun hän näki televisiosta ohjelman, jossa kerrottiin aquaponics-menetelmästä. – Siinä kaloja ja kasviksia kasvatetaan yhdessä, symbioosissa keskenään. Kävinkin Yhdysvalloissa opiskelemassa menetelmää. Eerolla on selkeä tähtäin: hän aikoo valmistumisensa jälkeen perustaa oman yrityksen, jossa pääsee yhdistämään kokin ja luomupuutarhurin ammattitaitonsa. Työharjoittelupaikat hän valitsee niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin hänen suunnitelmaansa. Ensimmäisenä opintovuonna Saaren kartanossa kasvitietouden pänttäämisen määrä on vähän yllättänyt. – Se on kaiken puutarhurin työn perusta, myös luomutuotannon, kouluttaja Mikko naurahtaa. Hän kertoo, että luomupuutarhuriryhmät ovat täynnä Eeron kaltaisia aktiivisia ja määrätietoisia tulevaisuuden ammattilaisia. He saavat koulutuksen aikana paitsi tietoa ja taitoa, myös korvaamattomia alan verkostoja.

LUOMUVILJELTY RUOKA ON… Maukasta luomua suoraan suuhun!

• kasvatettu ilman kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. • tutkitusti hyväksi lajien monimuotoisuudelle. • paremman makuista kuin perinteisesti viljelty.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Myllykeskustelussa Jari Nordström (vas.) Maapörssi Oy:stä myllärinään Joonas Pikkarainen Edward Lynxistä.

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Keuda on mukana järjestämässä Kasvu Openia, Keski-Uudenmaan Kasvupolkua 2015. Kiitoratapäivää vietettiin maaliskuussa Keudan tiloissa Järvenpäässä.

KASVU OPEN VIETTI KIITORATAPÄIVÄÄ KEUDASSA

aaliskuun kiitoratapäivään oli valittu hakemusten perusteella 15 yritystä, jotka saavat kymmenien asiantuntijoiden eli mylläreiden sparrauksen, rahoittajien ja kasvun strategistien erityishuomion. Päivä alkoi viidentoista myllärin esittäytymisellä. Yritysten edustajat oli seuraavana vuorossa. Heidät oli ohjeistettu valmistelemaan 3-4 minuutin pitchaus – lyhyt, tarinallinen yritysesittely, jonka tavoitteena vakuuttaa kuulijat eli myydä oma ajatus. Yritysten edustajien ja asiantuntijoiden eli mylläreiden kahdenkeskisiin tapaamisiin (myllyihin) oli aikaa varattu kolme varttia. Myllyt ovat kuin liiketoiminnan kehittämisen minityöpajoja. Myllärit haastavat yritysten kasvusuunnitelmia rakentavasti sekä avaavat oman kokemuksensa ja osaamisensa kautta syntyviä ratkaisumalleja yrityksen kasvun tueksi. Kumpikin taho on valmistautunut etukäteen omaan rooliinsa. Yrityksen edustajat ovat miettineet, minkälaisiin asioihin haluavat saada vastauksen. Myllärit ovat tutustuneet yrityksen lähettämiin materiaaleihin, joten heillä on alustava kuva, miten herättää yrityksen kasvun mahdollisuuksia.

USKO OMAAN JUTTUUSI! Kasvu Open antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin sekä luoda kontakteja. Verkottuminen tapahtuu kiitoratapäivänä vapaamuotoisesti kolmen yhteisen osuuden aikana. Yrityksistä oli edustettuina yhdestä kolmeen henkilöä riippuen yrityksen koosta ja toimintatavoista. Myllyjen aikana käsitellään yrityksen asioita, jolloin pelisääntöinä ovat luottamus, avoimuus ja rakentava ote. Iltapäivän yhteenvedossa oli sel-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

västi havaittavissa ensimmäisen päivän runsas anti. Myllyjen keskustelut nousivat ykköseksi, sillä siellä asiat olivat ruohonjuuritasolla. Yrityksen edustajille keskustelut vahvistivat yrityksen suunnan olevan oikea. Omaan juttuun on vain uskottava, ja täysillä. Kasvu Open on kasvuyrittäjyysohjelma, johon sisältyy starttipäivän lisäksi kaksi kiitoratapäivää ja finaali. Keski-Uudellamaalla myös toinen kiitoratapäivä järjestetään samoissa tiloissa ja finaali Keravalla Keuda-talossa.

Matkailualan opiskelijat saavat kiitoratapäivistä hyvää työkokemusta. Kuvassa päivän vetäjä Antti Niinivirta, matkailualan opettaja Merja Ahonen sekä opiskelijat Ella Lindqvist ja Sara Tammentie.

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Valmennus alkaa ja kymmenen hengen ryhmä keskustelee yhteisistä johtamiskäytänteistä, hyvästä esimiestyöstä ja Mestarien pelisäännöistä. Ryhmä koostuu kiinteistöpalveluyhtiö Mestaritoiminta Oy:n palveluesimiehistä ja asiantuntijoista. Mestaritoiminta haluaa antaa työkaluja esimiehille muutosjohtamisen keskusteluun sekä uusien asioiden viemiseen käytäntöön. Mestarien pelisäännöt antavat jokaiselle työntekijälle raamit työssä toimimiseen.

MESTARI PRO – ESIMIESVALMENNUSTA MESTARIMEININGILLÄ!

simiesvalmennus Mestari Pro tuli ajankohtaiseksi, kun Järvenpään kaupungin ja Mestaritoiminta Oy:n välinen allianssisopimus käynnistyi vuoden vaihteessa ja kaupungin henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Mestaritoiminta Oy:hyn. Valmennuksen aikana esimiehet suorittavat tekniikan erikoisammattitutkinnon. – Koulutuksen yhtenä tavoitteena on saada oma johtamisrakenne mestarimeiningin hengessä, kertoo Mestaritoiminta Oy:n palvelujohtaja Varpu Paakinaho-Heikkinen. – Toimimme monipalvelumallilla, joka pitää sisällään huolto-, kunnossapito- ja siivouspalvelut. Tutkinnon suorittajat saavat aidosta työympäristöstä arjen tilanteita koulutukseensa. Näiden tilanteiden suunnittelu ja toteutus kuuluvat opiskeluun. Opiskelu kestää puolitoista vuotta, jonka aikana ryhmä ehtii tehdä myös arvioinnin ja jatkokehittämisen, jolloin ollaan jo hyvällä alulla yhteisen toimintakulttuurin rakentamisessa.

EVÄITÄ UUTEEN TOIMINTAMALLIIN Keudan aikuisopiston järjestämä koulutus tähtää yhteisiin esimieskäytänteisiin. Koulutus suoritetaan näyttötutkintona, joten sen painopiste on työpaikalla tapahtuva oppiminen. – Eväitä otetaan mukaan kymmeneltä koulutuspäivältä. Koulutuspäivän aikana vertaisopitaan ja kehitetään uutta toimintamallia. Kaikki tämä olisi tarkoitus viedä toiminnallisella otteella arkeen, suunnittelee kouluttaja Elina Soukola. – Koulutuspäivä alkaa aina Mestaritoiminnan omalla ajankohtaisella asialla, joka liittyy koulutuspäivän teemaan. Näin saamme yrityksen toimialueet mukaan läpikäyntiä varten. Työnjohtaminen on kaikille yhteinen tutkinnon osa. Toinen osa valitaan kahdesta vaihtoehdosta, jotka ovat henkilöstö- tai asiakaspalvelun johtaminen ja prosessien johtaminen.

Kouluttaja Elina Soukola vauhdissa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MIKAELA HOLMBERG

Jenni Höijer on ollut jo vuosikymmenen ajan leipomoalan yrittäjä. Hän on tullut suomalaisille tutuksi television kautta maikkarin aamuista ja viimeksi Suomen paras leipomo -ohjelmasta. Nyt Jenni on ottanut uuden askeleen urallaan ja ryhtynyt alansa opettajaksi.

Tv:stä tuttu Jenni Höijer opettaa tulevia leipuri-kondiittoreita Keudassa:

AMMATTILAISEKSI KEHITTYY VAIN KOVALLA TYÖLLÄ 8

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

enni kertoo aina toimineensa elämässä fiilispohjalta ja jotain päätettyään puskeneensa asiassa itsepintaisesti eteenpäin. Fiilispohjalta hän päätti lukion jälkeen lähteä opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi kotipaikkakunnallaan Hämeenlinnassa. – Ensimmäinen opiskeluvuosi oli tuskaa. Ei ollut helppoa olla muutamaa vuotta vanhempana suureksi osaksi aika epämotivoituneiden nuorten opiskelijoiden joukossa eikä opetuksen tasokaan vakuuttanut, Jenni kertoo. Hyvä työssäoppimispaikka pelasti keskeyttämiseltä. Oppisopimuksella jatkaminen kävi mielessä, mutta Jennin opiskelun aikaan se oli järjestelyiltään vielä liian kankea vaihtoehto. – Päätin jatkaa sisulla tutkinnon loppuun ja toinen vuosi uudessa ryhmässä ja toisen opettajan johdolla menikin paremmin, Jenni muistelee. Valmistumisen jälkeen hän kohtasi ison takaiskun: unelmien työpaikka Helsingissä irtisanoi hänet vain parin viikon työrupeaman jälkeen syistä, jotka vieläkin ovat Jennille vähän epäselvät. – Koin tilanteen niin epäreiluna, että päätin leipomisen loppuvan minun osaltani tähän. Edessä oli vajaan vuoden mittainen kausi kehitysvammaisten kouluavustajana – ja sitten kuitenkin paluu oman am-

matin pariin jälkiruokakokkina Coombe Abbey -hotellissa Keski-Englannissa.

YRITTÄJÄKIN TISKAA Suomeen palattuaan Jenni päätyi opettajan sijaiseksi entiseen opiskelupaikkaansa Hämeenlinnaan. – Opetin valmistuvaa kondiryhmää, joka oli ollut opiskelemassa jo silloin, kun itsekin olin vielä siellä koulussa. Totesin silloin, että joskus vielä voin ryhtyä alan opettajaksi, mutta vielä minulla ei ollut siihen riittävää kokemusta, Jenni toteaa. Sijaisuuden jälkeen alkoi Jennin todellinen korkeakoulu leipomoalalle: yrittäjyys. Ensin tuli kakkuleipomo, myöhemmin toteutui myös haave omasta kahvilasta. Jossain vaiheessa niitä oli useampiakin. Nyt Keudaan tultuaan Jenni on myynyt kahvilat ja jatkaa sivutoimisena yrittäjänä kakkuleipomossaan Sokerileipuri Suomisessa. – Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut hyvä hankkia enemmän alan kokemusta ennen yrityksen perustamista, ensimmäiset viisi vuotta oli melkoista opettelua. Hän on yrityksessään ohjannut paljon työssäoppijoita ja pyrkinyt opettamaan näille oikeaa asennetta työelämään: Kaikki tehtävät, jotka annetaan, on tehtävä huolella. Näin pääsee näyttämään taitojaan vähitellen haastavammissakin tehtävissä.

– Oma asenne työhön tärkein. Leipomoalalla yrittäjäkin tiskaa, joten työssäoppijankin on oltava siihen valmis. Minulla on ollut vuosien varrella hyviä työssäoppijoita: kolme viidestä vakituisesta työntekijästäni on tullut töihin sitä kautta, Jenni kertoo.

ETEENPÄIN URALLA Nyt Jenni pääsee opettamaan oikeaa asennetta Keudan opiskelijoille. Hänen mielestään asennetta todella voi opettaa, omaa hyvää esimerkkiä näyttämällä. – Opettajan tärkein ominaisuus ammatillisessa koulutuksessa on rautainen ja ajantasainen ammattitaito. On tärkeää osata kertoa työelämän realiteeteista, tällä alalla tarvitaan paineensietokykyä, Jenni toteaa. – Itse lähdin opettajan hommiin, koska haluan kehittää omaakin ammattitaitoani jälleen eteenpäin ja tietysti jakaa sitä muille. Koulutuksen kansainvälistäminen kiinnostaa, samoin ammattitaitokilpailut. Televisiotyötkin Jennillä todennäköisesti jatkuvat myös tulevaisuudessa. – On hienoa olla nostamassa leipomoalaa esille ja kertomassa suomalaisille, mistä leipä tulee. Leipurit eivät yleensä ole niin hyviä markkinoimaan itseään kuin kokit, nyt opetellaan alalle uutta kulttuuria.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti HENNA HYYTIÄ

KEUDAN AMMATTIOPISTOSTA

OMAN NÄKÖINEN TUTKINTO

lokuun 2015 alusta alkaen noudatetaan uusia perustutkinnon perusteita ammatillisessa koulutuksessa. Muutoksen myötä tutkinnon suorittaminen muuttuu Keudan ammattiopistossa joustavammaksi ja yksilöllisemmäksi. Yksilöllisyyttä tutkintoon saa, kun valitsee erilaisia valinnaisia tutkinnon osia toisista tutkinnoista tai teemoitetuista poluista. Teemoitetuista poluista järjestettiin nimikilpailu opiskelijoille. Kilpailuun osallistui kaikkiaan viisitoista opiskelijaryhmää. Viisihenkinen kilpailuraati, joka koostui Keudan ammattiopis-

ton henkilöstön, opiskelijoiden ja liike-elämän edustajista, oli vaikuttunut nimikilpailun tasosta. Aiheita nimiehdotuksiin oli haettu elokuvamaailmasta, sloganeista, sanaleikeistä ja osa oli pysynyt tiukasti polkujen sisällöissä. Raati valitsi Keudan polkujen nimiksi ehdotuksia kolmelta joukkueelta. Kisan voittajaryhmä pääsee palkinnoksi viettämään ryhmäytymispäivää valitsemassaan aktiviteetissa, toiseksi tullut ryhmä pääsee elokuviin ja kolmannen palkinnon voittaneet saavat pullakahvit oppilaitoksensa kahvilasta.

TEEMAPOLUT OVAT SEURAAVAT KEUDA SPORTTIHIRMU Opiskelija on joko kilpaurheilija tai opiskelija, joka haluaa ylläpitää työkuntoaan. Polku sisältää treenejä Keudassa tai yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Kuntoilla voi työssäoppimisen ohessa, osallistumalla muiden oppilaitosten kursseille tai sovitun treeniohjelman mukaan. Myös työkykyä ylläpitävät vapaasti valittavat tutkinnon osat sopivat tähän polkuun.

KEUDA MAAILMANMATK AAJA

Keudan kansainvälisyyspolku, yksilöllinen opintopolku, johon liittyy opis kelua ja/tai työssäoppimista ulkomailla. Myö s kotikansainvälistyminen huomioidaan, esimerkkinä Keudaan saapuvien kv-vieraiden isännöiminen tai muut Keudan ammattiopisto n vapaasti valittavat opinnot. Myös ylimääräi set kielija kulttuuriopinnot voivat olla osa tätä polkua.

A KEUDA TAITAJ tavanomaista pidemmälle tumallla tähdätään

Polu . osallis attitaitoon esim hiottuun amm emmän. Amen la i treenaamal ala kilpailuun ta an työvaltaist ntaitoa hankita soihin ki jamatti- ja käde ita Ta . im entautuen es Valen ja/tai valm issa kisoissa. i Keudan om ta sti se en toin im itsenäi pp äo ss tai lisätyö mentautuminen littavien tutsti vapaasti va ise ill yp ty n aa tutkinnoisteutet in ak iss puitteissa. Jo s kinnon osien no in n osia. Jo isia Taitaja-tutk nnuska s sa on alakohta yö m ia im sata, voi to ei halua itse ki jestäjänä. jär sa ki i ta a tajan

KEUDA YRITTÄJÄTOIM INTA

Polku syventää op iskelijan yrittäjyysta itoja ja taloushallinnoll ista osaamista. Tutki ntoon kerrytetään yri ttäjyysopintoja Keud an vapaasti valittavista tutkinnon osista. Tu tkinnon osia voi suo rittaa tapauskohtaise sti verkko-opintoina , projektina, toimima lla yrittäjänä (myös NY -toiminta) tai työval taisesti opiskelemalla.

KEUDA YHTEISTYÖ Polulla opiskelija kartuttaa työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja työelämäosaamista. Hän perehtyy valintansa mukaan yritysviestintään, vuorovaikutustaitoihin, esimiestaitoihin, työntekijätaitoihin tai työelämän lainsäädäntöön ja pelisääntöihin. Polkua voi suorittaa mm. työssäoppien, osallistumalla muiden oppilaitosten (ml. korkea-aste) kursseille, Keudan ammattiopiston vapaasti valittavia tutkinnon osia suorittamalla tai verkko-opiskellen.

KEUDAS TA KORKEA -ASTEE

LLE Jatko-opintopolku, jolla opiskelija valme ntautuu opiskeluun esi m. ammattikorkeak oulussa. Opiskelijalle tar jotaan esimerkiksi verkkoopetuksena syventäv iä kursseja jatko-opin tojen kannalta keske isissä yhteisissä tut kinnon osissa. Jos opiskelij a suorittaa esimerki ksi valmentavia kursseja avoimessa ammattik orkeakoulussa tai avoim essa yliopistossa, vo idaan opintoja liittää osa ksi polkua. Myös yksittäisiä lukiokursseja vo idaan ottaa osaksi po lkua.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti HELI VASTAMÄKI

• teksti SANNI PURSIAINEN • kuva HELI VASTAMÄKI

KEUDALLA EDELLEEN VETOVOIMAA YHTEISHAUSSA

MIKÄ IHMEEN

uuri peruskoulusta valmistuvia suosiva uudistunut yhteishaku on vähentänyt ammatillisen koulutuksen hakijamääriä valtakunnallisesti. Keudaan yhteishaussa haettiin suunnilleen saman verran kuin viime vuonna, kun haku oli juuri uudistunut. Ensisijaisia hakijoita Keudan ammattiopistoon oli yhteensä 1 510, kun aloituspaikkoja on 1 578. Viime vuoteen verrattuna hakijamäärä on tippunut 23 ensisijaisella hakijalla ja aloituspaikat ovat lisääntyneet 109 paikalla. Eniten ensisijaisia hakijoita per aloituspaikka oli Pekka Halosen akatemian kuvaartesaanikoulutukseen (168/76). Suosittuja olivat myös Tuusulan Kirkkotien hyvinvointialojen koulutukset sekä Keravan Keskikadun merkonomikoulutus. Keudassa otettiin tänä vuonna opiskelijat mukaan markkinoimaan koulutusta #oikeakeuda-suosittelukampanjalla. Siihen osallistuikin yhteensä 170 suosittelua, suurin osa Instagramissa, jossa on siis runsain mitoin Keuda-kuvia selailtavana.

JOHTO eli Jatkavien Opiskelijoiden Hopsit ja Tutkinnon Osat laadukkaasti järjestelmään -hanke on käynnistynyt vuoden 2015 alussa. Sen päämääränä on varmistaa, että kaikki perustutkintoa opiskelevat opiskelijat noudattavat samaa opetussuunnitelmaa 1.8.2015 alkaen.

ERILLISHAKU JATKUU Erillishaku Keudaan jatkuu koko kevään ja alkukesän päättyen 30.7. Erillishaku on suunnattu erityisesti niille, jotka eivät voineet hakea yhteishaussa eli jo aiemmin tutkinnon suorittaneille. Erillishaun lomake löytyy Keudan nettisivuilta www.keuda.fi. Monipuolista Keuda-kuvaa Instagramissa, josta Keudan löytää tunnuksella @keuda_ammattiin ja hashtageilla #keuda sekä #oikeakeuda.

JOHTO? U

uden opetussuunnitelman konkreettisin muutos on arviointiperuste, joka vaihtuu opintoviikoista osaamispisteiksi. Valtakunnallisella tasolla ammatillisen koulutuksen sisällöt yhtenäistyvät ja Keudassa se konkretisoituu niin, että jatkossa kaikki Keudasta valmistuvat opiskelijat saavat samat eväät työelämään: yksiköstä riippumatta opinnot ovat tutkintokohtaisesti yhteneväiset. Tämä sitoo Keudaa entistä paremmin yhdeksi, laajaksi koulutuksen tarjoajaksi. JOHTO-hankkeen käytännön työ opintohallintojärjestelmä Winhan sisällä on alkanut ja se tulee jatkumaan elokuuhun saakka. Tänä aikana opiskelijoiden WinhaWillen näkymissä saattaa näkyä rinnakkain uusia ja vanhoja opintoja, mutta tämä ei vaikuta opiskeluun – näkymät normalisoituvat sitä mukaa, kun vanhoja opintoja on saatu tunnistettua ja tunnustettua uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Syksyllä 2015 ryhmänohjaajat käyvät jokaisen jatkavan opiskelijan kanssa läpi, miten vanhat opinnot on muutettu uuden opetussuunnitelman mukaisiksi. Tällöin saadaan yhteisymmärrys siitä, miten opinnot jatkuvat eteenpäin uuden, osaamispisteperusteisen opetussuunnitelman mukaisesti. JOHTO-hankkeen yhteydessä vapaasti valittavien opintojen mallinnus muuttuu ja jatkossa Keudan opiskelijoilla on vapaus valita valinnaisia aineitaan myös muista koulutuksista ja muista yksiköistä. Näin opiskelijoilla on entistä laajemmat mahdollisuudet opiskella juuri niitä itseä kiinnostavia asioita! Sanni Pursiainen työskentelee Keudassa JOHTOhankkeen projektiassistenttina.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Kun koulutuksessa on eri-ikäisiä opiskelijoita, heillä on hyvä mahdollisuudet oppia toisiltaan. Tiina Helminen kertoi omakohtaisia kokemuksia kodinhuoltajakoulutuksen opiskelusta ja työssäoppimispaikoista nuoremmille opiskelijoille.

KODINHUOLTAJA ON

MONIOSAAJA T

iinalla on tutkinto kolmenkymmenen vuoden takaa ammattikoulusta tekstiili- ja pukuompelulinjalta. Työmaailma vei mukanaan ja viimeiset kaksikymmentä vuotta Tiina on ollut yrityksessä, jossa hän on ollut järjestelmäasiantuntijana ja esimiehenä. Hyppyä opiskelijamaailmaan ja uuden alan opiskeluun tuki suunnitelma mökkitalkkaritoiminnan aloittamisesta Pohjois-Karjalassa. – Yrityksen pyörittämistä varten tarvitsen kodinhuoltajaopintoihin kuuluvia

opintoja. Valinnaisista tutkinnonosista olen valinnut yritystoiminnan suunnittelun, kodin teknisten laitteiden käyttöohjauksen sekä kerroshoitopalvelut, Tiina kertoo. Tiina on tehnyt perustutkinnon eli yhteisiä aineita hänen ei tarvitse enää suorittaa. Hän siirtyikin opintojen alussa suoraan työelämään suorittamaan tutkinnon pakollisia osia.

MONIPUOLISTA KOKEMUSTA Tiinan vauhti työssäoppimisyrityksissä on ollut huimaa. GR-siivous Oy:ssä hän suoritti perus-, koti- ja ylläpitosiivouksen. Senioritalo Sofia ja Severissä taas kodin perussiivous ja tekstiilihuoltopalvelut -osan, johon kuului asukkai-

Kodinhuoltajaopiskelijat Ronja Kosonen (vas.) ja Sanna Nevalainen pyysivät Tiinalta vinkkejä opiskeluun ja työmaailmaan. Tiinalle vinkkaaminen oli helppoa: Asenne! Kaikista työvaiheista ei voi tykätä mutta asenteella saa ne tehtyä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

den vaatteiden pienentämistä sekä joulujuhlien järjestelyjä. Asiakkaiden avustaminen -osaan kuului asioilla käyntiä muun muassa pyörätuolipotilaan kanssa. Ideana on, että asiakas itse on mukana asioilla, jolloin oman elämän hallinta on edelleen asiakkaalla itsellään konkreettisesti. – On paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua arkeensa. Tarvitsijoita ovat vanhuksista vauvaperheisiin ja kaikkea siltä väliltä. Nykyajan vauva- ja lapsiperheiden vanhemmat haluavat mahdollisuuksiensa mukaan ostaa ulkopuolelta kodinhoi-

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

toavun, jotta voivat käyttää siihen kuuluvan ajan lastensa kanssa. On myös perheitä, joissa harrastetaan paljon ja kotityöt ovat usein niitä, jotka jäävät tekemättä. Tiina on kohdannut myös perheitä, joiden arjen hallinta on ollut heikkoa. Silloin tulee asiakkaan avustamiseen uusi piirre eli tehdään yhdessä arjen asioita. Tavoitteena on saada ne rutiiniksi perheelle.

IDEAT LENTOON Kolmas työharjoittelupaikka oli Hotelli Krapi, jossa Tiina suoritti pakollisista tutkinnon osista ateria- ja kahvituspalvelut sekä valinnaisista kerroshoitopalvelut. Kerroshoitopalveluissa työhön kuuluu vuoteiden sijaaminen. Hotellissa oli koko sängyn peittävä päiväpeitto, joita henkilökunnan oli raskasta liikuttaa. Tiina aktiivisuus nosti päätään ja niinpä hän ehdotti esimiehelleen, että voisi tehdä sängynpeitoista puolittamalla nykyaikaisia. Petaus tehdään nykypäivänä hotelleissa siten, että päiväpeitto peittää vain puolittain sängyn. Tämä päiväpeittotuunaus onnistui tekstiilitaitojen hallinnalla ja Tiina omalla aktiivisuudella. Tiina teki opiskeluryhmän kanssa tutustumiskäynnin Kodinkonehuolto Urpo Ranta -yritykseen. Sillä reissulla syntyi idea kodinkoneiden huoltopaketista, joka pitää sisällään sähkölaitteiden vuosihuollon ja huollon aikataulutuksen sekä muistutuksen. – Jokainen meistä tietää, kuinka tärkeää on huoltaa kodinkoneita: poistaa kahviautomaatista kalkki tai puhdistaa pesukoneen poistoputken sihti. Jääkaapin taustan imurointi on jo paloturvallisuutta. Nämä asiat kyllä tiedostetaan, mutta harva tekee niitä niin usein kuin on suositus. Keudan ammattiopistossa Järvenpäässä opiskelee tällä hetkellä yhteensä 27 tulevaa kodinhuoltajaa. Tutkinnon nimi on kotityö- ja puhdistuspalveluiden perustutkinto. Koulutuksessa kannustetaan opiskelijoita yrittäjyyteen. Kodinhuoltajaksi voi opiskella myös aikuisopiston puolella ja oppisopimus on hyvä vaihtoehto. – Tämä on monipuolinen ja mahtava koulutus, mutta ihmiset eivät vielä tiedä tästä. Lisäksi koulutuksesta työllistyy todella hyvin, vinkkaa kotityö- ja puhdistuspalvelualan lehtori Tiina Joensuu.

OPISKELIJAFOORUMI

ON TILAISUUS KESKUSTELLA JA ANTAA PALAUTETTA Keudan aikuisopisto järjestää vuosittain eri aloja ja opiskelijaryhmiä edustaville opiskelijoille opiskelijafoorumin, jossa käydään aina vilkasta keskustelua.

piskelijafoorumiin lähetettävät opiskelijat saavat tehtäväkseen kerätä etukäteen palautetta ja kysymyksiä ryhmänsä ja joskus laajemminkin alansa opiskelijoilta. Niihin ovat foorumissa vastaamassa esimerkiksi rehtori, toimialapäälliköt ja opinto-ohjaajat. Tämän kevään opiskelijafoorumissa käytiin ensin läpi viime vuoden palautteet ja niihin liittyvien asioiden eteneminen. Voitiin todeta, että opiskelijafoorumin keskusteluilla on todella vaikutusta toiminnan kehittämiseen, sillä kaikkia esille nousseita asioita oli edistetty.

KANSAINVÄLISYYTTÄ LISÄÄ! Tällä kertaa foorumin kantaviksi teemoiksi oli valittu läpäisy, opiskeluiden eteneminen ja ohjauksen merkitys sekä kansainvälisyys. Keskustelua riitti näistä aiheista ja kävi esimerkik-

si ilmi, ettei kansainvälisen vaihdon mahdollisuudesta Keudan aikuisopistossa vielä kaikilla aloilla tiedoteta tarpeeksi. Foorumissa keskusteltiin myös monista muista aiheista, kuten opiskelijaviestinnästä, tietoverkkojen ja muiden opiskeluvälineiden toimivuudesta sekä näyttöjen arvioinnin oikeudenmukaisuudesta. Eri alojen opiskelijat pääsivät kuulemaan muiden alojen toimintatavoista ja toivottavasti viemään osaltaan hyviä käytänteitä eteenpäin. Vaikka aikuisopiston henkilökunta ottaa opiskelijoilta palautetta vastaan päivittäin, on opiskelijafoorumi mainio tilaisuus keskittyä toiminnasta keskustelemiseen tavallista perusteellisemmin.

Opiskelijafoorumi on aikuisopiskelijoiden vastine opiskelijakunnalle.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• haastattelija HELI VASTAMÄKI • Kuva ANNA GREUS

KAROLIINA YHDISTI KAHDEN ERI ALAN OPINTOJA Merkonomiksi eli liiketalouden perustutkintoon Keudan aikuisopistossa opiskeleva Karoliina Koivuneva sai tilaisuuden monipuolistaa opintojaan suorittamalla kahvilapalvelujen tutkinnon osan hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta. Karoliina kertoo itsestään ja koulutusvalinnoistaan. MIKÄ ON koulutushistoriasi ja millaisia töitä olet tehnyt? – Aikaisempi koulutukseni on ainoastaan peruskoulu, josta valmistuin 2010 keväällä. Suoraan sen jälkeen muutin puoleksitoista vuodeksi ystävättäreni luokse Floridaan. – Kun tulin takaisin Suomeen, aloitin työt vakituisena työntekijänä Uudenmaan Leivässä tammikuussa. Olen ollut virallisesti töissä ainoastaan tässä yhdessä ja samassa paikassa. Tulin tänne ensimmäisen kerran TET-jaksolle 14-vuotiaana ja siitä se lähti. Lapsena ja nuorena työskentelin hevostallilla kaikki viikonloput ja suuren osan arki-illoista. MIKÄ INNOSTI sinua opiskelemaan merkonomiksi? – Olen aina ollut toiminnan ihminen ja tykkään kovasti oppia tekemällä asioita, en niinkään lukemalla. Olin miettinyt, että olisi mahtavaa saada jokin koulutus, mutten halunnut lähteä töistä ko-

kopäiväiseksi opiskelijaksi. Työnantajani ehdotti oppisopimuskoulutusta ja näin opiskeluni alkoi. Merkonomi tuntui luontaiselta vaihtoehdolta minulle. Tämän koulutuksen pohjalta on hyvä suunnata tietään mihin vain.

MITEN KEKSIT ottaa opintoihin mukaan osan toisesta tutkinnosta? Miten tämä järjestely on käytännössä toiminut? – Kuulin opiskelukaverilta, että hän teki merkonomi-opintojen yhteydessä kahvilapalvelut-osion. Kyselin häneltä, miten se onnistuu ja tämän jälkeen otin yhteyttä vastuukouluttajaani. Hän sanoi selvittävänsä, onnistuisiko sama tutkinnon osa minun kohdallani suorittaa. Järjestettiin tapaaminen ravintola-alan kouluttajan kanssa. Tein muutaman etätehtävän ja suunniteltiin näyttöpäivä. Se sujui loistavasti ja kolmikanta käytiin heti paikan päällä, työpaikallani. Pian jo todistus tästä kiiltävän kolmosen kera tu-

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

likin postilaatikkooni. Yhdistäminen sujui siis aivan mahtavasti ja erittäin näppärästi. Olen tästä erittäin tyytyväinen. Tällaisia voisi hyödyntää enemmänkin!

MILLOIN VALMISTUT ja mitkä ovat tavoitteesi työelämässä sen jälkeen? – Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, valmistun tänä keväänä. Noin puolitoista vuotta opintoja on takana ja sen jälkeen paperit taskussa. En voisi olla tyytyväisempi! Aika ajoin on tuntunut haastavalta tehdä töiden jälkeen tehtäviä kotona, mutta aika on mennyt kamalan nopeasti ja matka on ollut kaiken vaivan arvoinen. Harkitsen tällä hetkellä aloittavani jo jonkin toisen koulutuksen syksyllä. Tulevaisuus töiden suhteen on aivan avoinna kohdallani, näillä näkymin pysyn yhä samassa työpaikassa. Mihinkä sitä vaihtamaan, kun viihtyy. Rakastan haasteita, ja uskon kokeilevani vielä jotain ihan muuta. Tällä hetkellä en tiedä vielä, mitä se tulee olemaan.

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Ylen Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Matti Toivonen on yksi niistä onnekkaista, jotka pääsivät Keudan aikuisopiston ja Yleisradion yhteistyössä järjestämään verkkojournalismin koulutukseen.

PERINTEISESTÄ JOURNALISTISTA

verkkopersoonaksi

L Karoliina työn touhussa, marketissa tuotteita esittelemässä.

Perustutkintoihin muutoksia myös aikuisopistossa

uorten opiskelijoiden perustutkintojen uudistuksesta kerrotaan tämän lehden sivulla 10. Uudistus koskee myös aikuisten näyttötukintoja: uudistetut perustutkintojen perusteet ja muut määräykset tulevat voimaan elokuun alussa. Uudistukset koskevat myös aiemmin tutkinnon suorittamisen aloittaneita, opintojaan jatkavia opiskelijoita. Uusien tutkinnon perusteiden mukaan näyttötutkinnolla ei ole määriteltyä laajuutta. Aiemmin perustutkinnot määriteltiin 120 opintoviikon laajuisiksi. Valmistavan koulutuksen laajuutta ei enää määritellä opintoviikkoina. Keudan aikuisopistossa on sovittu, että valmistavan koulutuksen laajuudet määritellään jatkossa opiskelijatyöpäivinä (otp). Perustutkinnoissa tutkinnon suorittaminen arvioidaan, kuten ennenkin, asteikolla 1–3. Valmistavaa koulutusta ei jatkossa arvioida numeerisesti, vaan siitä annetaan suoritusmerkintä. Jatkavien opiskelijoiden tutkintoja opintosuoritukset tullaan siirtämään uusiin tutkinnon perusteisiin. Jo suoritetut tutkinnon osat ja valmistavan koulutuksen opinnot tunnistetaan ja tunnustetaan uusiin perustutkinnon perusteisiin. Jos opiskelijan opinnot ovat loppusuoralla, kannattaa ne suorittaa valmiiksi ennen heinäkuun loppua.

oppusyksystä 2014 alkaneeseen koulutukseen tuli Ylestä 117 hakemusta ja vain 35 voitiin ottaa mukaan tähän ensimmäiseen koulutuserään. – Ylessä verkkojournalismin koulutukselle on iso tilaus, sillä nykyiseen strategiaan kuuluu ”verkko edellä” -ajattelu, Toivonen kertoo. Hän on monen muun yleläisen tavoin pitkän linjan journalisti, jolle nettiläsnäolo on tullut työhön uudeksi elementiksi viime vuosien aikana. – Olen suhtautunut uusiin asioihin aina avoimin mielin. Kun uusia tekniikoita ja sisällön tuottamisen tapoja tulee journalismiin, haluan olla niissä mukana, Matti toteaa. Matti ja moni muu verkkojournalismin koulutukseen osallistuva pohtii paitsi edustamansa ohjelman näkymistä verkossa, myös omaa läsnäoloaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nykyisin puhutaan paljon verkkopersoonista, joten pitäisikö journalistin tavoitella sellaiseksi tulemista. Tätäkin tulee koulutuksen aikana mietittyä ja kokeiltua erilaisia lähestymistapoja. – Itse olen profiloitunut erityisesti yk-

sityisten ihmisten rahankäytöstä ja taloudenpidosta juttuja tekeväksi toimittajaksi ja nyt mietinnässä on, miten sitä tietämystä ja roolia voisi käyttää hyväksi verkossa, Matti kertoo.

TAVOITTEENA TUTKINTO Matti suorittaa vuoden 2016 alkupuolelle saakka kestävän koulutuksen aikana audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon, suuntautumisalanaan mediatyö. Koulutuksen osallistujien suorittamat tutkinnot vaihtelevat työja koulutustaustan mukaan, osa suorittaa erikoisammattitutkintojakin. Lähiopetuksen kouluttajia tulee Ylen sisältä, mutta myös muualta. – Nyt jo olemme saaneet kuulla todella hyviä luentoja ja päässeet konkreettisesti kiinni meitä askarruttaviin asioihin. On hieno mahdollisuus päästä kehittämään itseään ja työtään näyttötutkintokoulutuksessa, Matti kiittää. Keudan aikuisopistossa koulutuksesta vastaa Riitta Granath, Ylen puolelta kehittämismoottorina on ollut Raimo Lång.

Matti Toivonen löytyy Twitteristä profiililla @toivonen_matti. KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Jo kolmasosa ammattikorkeakoulujen hakijoista tulee ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta. Viisi Keudan Sipoon Enterissä opiskelevaa nuorta sai tilaisuuden valmistautua AMKopintoihin viikon mittaisella tutustumisjaksolla helmikuussa.

TUTUSTUMISJAKSO POHJUSTAA TIETÄ AMMATTIKORKEAKOULUUN

oel Lehtonen, Anton Günther ja Jatta Kolehmainen valmistuvat tänä keväänä merkonomeiksi, Samir Boudissa ja Johannes Tarhio puolestaan datanomeiksi. Heillä kaikilla oli jo ennestään vakaa aikomus hakea ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin, ja viikon tutustumisjakso Leppävaaran Laureassa vahvisti aikeita entisestään. – Tämä viikko oli elämys. Siisteintä oli, että opetusta oli myös englanniksi. Eivätkä opiskelijabileet ja haalarikulttuurikaan hullummilta vaikuttaneet, sanoo Samir. Samir ja Jatta olivat jo ennen tutustumisjaksoa pistäneet haun vireille Laurean englanninkielisiin ohjelmiin ja he aikovat muun ryhmän tapaan kokeilla onneaan myös suomenkielisten koulutusohjelmien haussa.

töitä tehdään ryhmissä. Sipoon porukka kävi tutustumisviikon aikana kuuntelemassa luentoja ja teki oppimistehtäviä. Opiskelijat pitivät myös oppimispäiväkirjaa sähköisesti. He saivat viikosta puolitoista opintopistettä, mikä luetaan hyväksi mahdollisissa tulevissa ammattikorkeakouluopinnoissa. Ammattiopiston käynyt saa usein muitakin hyväksilukuja aiemmista opinnoistaan ammattikorkeassa. Keudan merkonomiopiskelijat yllättyivät iloisesti vieraillessaan Laurean kirjanpidon opetustunnilla. – Mehän ollaan Keudassa jo pidemmällä! Laurea-viikko oli silmin nähden kohottanut merkonomi- ja datanomiopiskelijoiden itsetuntoa ja uskoa omaan osaamiseen.

MEHÄN OSATAAN JO! Keudan ryhmää tutustumisjakson aikana ohjannut opetuspäällikkö Katri Tolonen kertoo, että vastaavia jaksoja on aiemmin järjestetty lukioiden ja Omnian opiskelijoille, mutta keudalaisille jakso oli ensimmäinen laatuaan. – Tällä ryhmällä olikin hyvät kirjalliset ja suulliset ilmaisuvalmiudet, Tolonen kehuu. – Niissä on joskus puutteita ammattikorkeakouluun hakevilla nuorilla. Meillä opiskelu on aika erilaista kuin lukiossa ja ammattioppilaitoksessa. Täällä opiskellaan hyvin itsenäisesti ja otetaan haltuun isoja kokonaisuuksia. Projektityöskentelyä on paljon ja usein

TÄYDENNÄ MATEMATIIKALLA JA KIELILLÄ Laureassa liiketaloutta opiskeleva Alma Tiensuu oli Keudan opiskelijoiden tukena tutustumisviikon aikana. Hänellä itsellään on taustalla kaksoistutkinto ennen ammattikorkeakouluopintoja. – Jos opiskelija jo ammattiopinnot aloittaessaan ajattelee hakevansa ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin, suosittelisin täydentämään opintoja alasta riippuen joko lukion matematiikan tai kielten opinnoilla tai molemmilla, hän vinkkaa. Keudan ammattiopistossa on ensi syksystä lähtien tarjolla uusien opetussuunnitelmien mukaisia opintopolkuja, joista yksi on korkea-asteen jatkoopintoihin tähtäävä polku. Laurean Katri Tolonen neuvoo Jatta Kolehmaista sähköisen opiskeluympäristön käytössä. Vieressä Laurean opiskelijat Alma Tiensuu, vasemmalla Anton Günther ja oikealla Johannes Tarhio.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Hannu Laurila (vas.), Hannu Heikkilä ja Jouni Koski allekirjoittamassa yhteistyösopimusta. • teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

KEUDA JA LAUREA ENTISTÄ TIIVIIMPÄÄN YHTEISTYÖHÖN

eski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka tiivistää koulutusorganisaatioiden yhteistoimintaa entisestään. Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä ja talous- ja hallintojohtaja Hannu Laurila Keudasta sekä rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski Laureasta allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 9. huhtikuuta 2015. Keuda omistaa 14 prosenttia Laureasta ja yhteistyötä on muutenkin aina ollut. Uuden sopimuksen yhteistyön halutaan hyödyttävän ennen kaikkea opiskelijoita. – Keudasta valmistuvista nuorista haki viime vuonna 15 prosenttia jatko-opiskelupaikkaa korkea-asteelta, enimmäkseen ammattikorkeakoulusta, Laurila toteaa. Siirtymistä ammattikorkeaan halutaan helpottaa niin, että Keudan opiskelijat pääsevät entistä paremmin tutustumaan AMKopintoihin ja osittain suorittamaankin niitä jo ammatillisen perustutkinnon suorittamisen aikana. – Nivelvaihe siirtymisessä uuteen koulutukseen on nuorella aina herkkä. Nyt häneen kohdistuu entistä enemmän paineita, kun hakuja on kehitetty niin, että pitäisi osata valita heti oikea koulutusala. Tässä haluamme tukea hakijoita hyvällä yhteistyöllä, Koski sanoo. Yhteistyösopimusta aiotaan hyödyntää myös innovatiivisessa hanketoiminnassa. Keudan ja Laurean johtajat ovat yhtä mieltä siitä, että kaiken rakennekeskustelun ja ammattikorkeakoulujen myllerryksen jälkeen nyt on hyvä aika keskittyä toiminnallisen yhteistyön kehittämiseen.

• teksti ANNE HOSIO-PALOPOSKI • kuvat NEDA DORDEVIC

Shape eli ”Shared expertize in provision of adult education in 5 European countries” -hanke kokoaa yhteen viisi erilaista eurooppalaista koulutuksen järjestäjää jakamaan hyviä käytänteitä ja kehittämään koulutusta. Keudan yhteistyökumppanit hankkeessa tulevat Italiasta, Ranskasta, Sloveniasta ja Tanskasta.

SHAPE-HANKKEESSA

jaetaan hyviä käytänteitä eurooppalaisessa hengessä

Ryhmätyö on hauskaa! Vasemmalla Outi Komi ja Maria Nissén-Feldt Keudasta, takana Bénédicte Bouvy (Ranska), keskellä Tanja Mozina (Slovenia) ja etualalla Pascale Lesterlin (Ranska)

ukin kumppani järjestää vuo rollaan viikon kestävän semi naarin yhdestä keskeisestä koulutuksen aihealueesta. Ne käsittelevät koulutusjärjestelmää, opettajien koulutusta ja täydennyskoulutuksen toteuttamista, laadunhallintaa ja -arviointia, yrittäjyyskoulutusta sekä näyttötutkintojärjestelmää sekä toimenpiteitä osaamisen kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Aiheita tarkastellaan kunkin osallistujamaan kannalta ja valotetaan olemassa olevaa tilannetta, mutta myös etsitään ratkaisuja ja kehittämismahdollisuuksia nousseisiin haasteisiin. Yhteistyössä opitaan toisilta ja samalla kehitetään ja parannetaan kaikkien osallistujien toimintaa.

EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄ Kullakin maalla on omat koulutuksen järjestämiseen liittyvät kansalliset haasteensa. Samoin koulutuksen järjestämisen ratkaisut eroavat maittain. Eroista huolimatta yhteisiä tavoitteita on monia. On löydettävä uusia, mielekkäitä ja tehokkaita toimintatapoja taloudellisten resurssien vähetessä ja yhteiskunnallisten olosuhteiden muuttuessa. Kaikissa kumppanimaissa aikuiskoulutuksen tarve on merkittävä. On koulutettava aikuisia, joilla ei ennestään ole tutkintoa ja aikuisia, jotka menettävät työpaikkansa ja tarvitsevat uuden koulutuksen ja tutkinnon. Myös täydennyskoulutus jo tutkinnon suorittaneille ja työssä oleville on keskeinen aikuiskoulutuksen tehtäväalue.

Keskeinen ja yhteinen haaste Euroopassa on, miten järjestää laadukasta ammatillista aikuiskoulutusta niin, että se tukee aikuisten tavoitteita lisätä osaamistaan ja suorittaa tarvitsemiaan tutkintoja.

SHAPE KEHITTÄÄ OSAAMISTA Shape-hanke tarjoaa Keudan aikuisopiston henkilöstölle mahdollisuuden oman osaamisensa kehittämiseen kansainvälisessä ympäristössä. Hanke on osa täydennyskoulutustarjontaa. Oman työn syvällinen arvioiminen ja kehittäminen sekä rakentava reagoiminen muutoksiin edellyttävät laaja-alaista näkökulmaa kouluttamiseen ja toimintaympäristön muutoksiin. Tähän kansainvälinen yhteistyö antaa erinomaisia aineksia.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

Keudan opiskelijat ovat innokkaita osallistujia valtakunnallisessa ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailussa SAKUstarsissa. Usein meillä on tapahtuman suurin joukkue ja taas huhtikuussa Ouluun lentää yli 70 osallistujaa. Tänä vuonna SAKUstars-tunnelmaan virittäydyttiin heti talviloman jälkeen Keudan omalla kisakatselmuksella.

KEUDASSA JÄRJESTETTIIN ENSIMMÄINEN SAKUSTARSKISAKATSELMUS

Matleena Laaksonen säesti omaa lauluaan upeasti.

isakatselmus järjestettiin Keravan Keuda-talossa ja sinne kutsuttiin esiintymään kaikki SAKUstarsiin ilmoittautuneet opiskelijat. Aivan kaikki eivät paikalle päässeet, mutta yleisö sai kuitenkin nähdä ja kuulla hyvän kattauksen keudalaista kulttuuriosaamista. Kisakatselmuksen tarkoituksena oli antaa osallistujille mahdollisuus harjoitella yleisön edessä esiintymistä sekä nostattaa joukkueen yhteishenkeä ja SAKUstarstunnelmaa. Jos johonkin sarjoihin olisi ollut ”liikaa” ilmoittautuneita (sarjoissa on tietyt rajoitteet per koulutuksenjärjestäjä), kisakatselmuksessa olisi suoritettu myös karsinta. Tänä vuonna ilmoittautumiset kuitenkin jakaantuivat sen verran tasaisesti, ettei esikarsintaa tarvittu. Kisakatselmus näytti jälleen kerran, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista löytyy yllättävää talenttia! Tältä porukalta sopii odottaa hyviä esityksiä ja ehkä niitä mitaleitakin.

Arturo Sulosaari heittäytyi vauhdikkaaseen tanssiin.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Ninni Palviainen esiintyy SAKUstars-kisassa bändin solistina.

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

KOHTI TURUN

TAITAJAFINAALEJA Keuda järjesti Järvenpäässä automaalauksen Taitaja-semifinaalit helmikuussa. Osallistujia oli 11 eri puolilta Suomea. Kaukaisin kisaaja saapui Ivalosta. Nyt finalistit automaalauksen Taitajiin ja muihinkin lajeihin ovat selvillä ja toukokuinen Turku odottaa.

utomaalauksen semifinaaleissa oli mukana kaksi Keudan opiskelijaa, Joonas Ojala ja Vili Vihtonen. Semifinaalin kilpailupäivä koostui kahdesta kokonaisuudesta: pohjustuksesta ja värin valinnasta sekä pintamaalauksesta. Opiskelijalle kisaan tuo oman jännityksensä asioista päättäminen ja päätteleminen aivan yksin. Kilpailuaikaa semifinaalipäivänä on neljä tuntia, jonka aikana kisaaja suorittaa kirjallisen osuuden, pohjakäsittelee kilpailutyön, valitsee oikean värisävyn ja sekoittaa värit sekä viimeisenä työvaiheena pintakäsittelee kilpailutyön. Kilpailutilanne tuo aina haasteita, jossa ratkaisee oma keskittymistaito ja onnistuneen viimei-

Finalistit Joonas, Wilma, Eveliina, Tuomas ja Fia.

sen silauksen saaminen. Jännitys tuo oman mausteensa kisaan. Kun se pysyy hallittavissa, silloin siitä saa oivan apurin mukaansa. Keudan opiskelijat ovat pärjänneet aina hyvin automaalauksen finaaleissa. Viime vuonna kotiin tuomisena oli hopea. Tänä vuonna Keudan opiskelija Joonas Ojala ylsi semifinaaleista finaaliin. Joonaksen kanssa Keudasta lähtee Taitaja 2015 -finaaliin 5.–7.5. neljä muuta finalistia: Wilma Riihimäki (visuaalinen myyntityö), Eveliina Laitio (kukkasidonta), Tuomas Pöyry (verkkosivujen tuottaminen) ja Fia Niemelä (tarjoilija).

Semifinalisti Kia Laakso tekemässä pohjustusta automaalauslajissa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

• teksti ANNE HOSIO-PALOPOSKI

Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu näyttötutkintoihin. Tämä tarkoittaa, että opiskelija osoittaa osaamisensa ensisijaisesti aidossa työympäristössä ja työtilanteissa. Arvioijina toimivat paitsi oppilaitoksen, myös työnantajan ja näyttötutkintopaikan työntekijöiden edustajat.

Miten auttaa aikuista opiskelijaa opinnoissa edistymisessä? Miten tukea ja ohjata opiskelijaa niin, että tutkinto tulee valmiiksi ja opiskelija saa opintonsa päätökseen ja lopulta tutkintotodistuksen osoituksena osaamisestaan?

”TYÖNANTAJA ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA AIKUISOPISKELIJAN ARVIOINNISSA”

äy ttötutkintotoiminta edellyttää oppilaitoksen ja työnantajien välille hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Tätä edistääkseen Keudan aikuisopiston Hyvinvointialojen toimiala järjestää säännöllisesti työnantajaseminaareja, joissa paitsi kerrotaan alan koulutuksen ajankohtaisista asioista, myös keskustellaan vilkkaasti näyttötutkintotoiminnasta. Seminaarit järjestetään yhteistyössä alan muiden oppilaitosten kanssa.

MUUTOSTEN EDESSÄ Maaliskuussa 2015 Tuusulan Kirkkotiellä saatiin päivitystä lähihoitajien (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) arvioinnista. Paikalle oli tullut viitisenkymmentä henkilöä, mikä kertoo, että työnantajat pitävät asiaa todella tärkeänä. Tällä tavalla hyvin työllistävälle alalle saadaan tehokkaasti uusia työntekijöitä! Seminaarin avasi toimialapäällikkö Suvi Päivärinta. Sen jälkeen ai-

kuisopiston rehtori Riitta Narko kertoi ammatilliseen aikuiskoulutukseen odotettavissa olevista muutoksista. Suomen hallituksen esitykset ammatillisen koulutuksen uudistuksista olivat juuri kaatuneet eduskunnassa. Varmaa kuitenkin on, että muutoksia on tulossa. Perustutkintojen perusteet ovat uudistumassa jo ensi kesänä. Perusteelliset näyttötutkintojen uudistukset ovat näillä näkymin edessä vuonna 2016. Seminaari-iltapäivänä kuultiin lisäksi puheenvuoroja näyttötutkintotoiminnasta monelta eri kantilta. Ääneen pääsivät niin kouluttajat kuin työnantaja- ja työntekijäarvioijatkin. Opetushallituksen sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan terveiset yleisölle toi Marjatta Karkkulainen. Hänen värikkäästä esityksestään kävi ilmi, miten monimuotoista ja monimutkaistakin näyttötutkintotoiminta on. Silti se on kaikille osapuolille opettavaista ja antoisaa.

Ammatillisen koulutuksen uudistukset kiinnostavat myös työnantajia. Tässä niistä kertoo Keudan aikuisopiston rehtori Riitta Narko.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Onnistuneella yhteistyöllä tutkintoon

äitä kysymyksiä pohditaan yhteistyössä Keudan, Luksian, Omnian ja Salon aikuiskouluttajien kesken meneillään olevassa Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa. Myös opiskelijat ja työelämän edustajat ovat tärkeässä roolissa tuomassa esiin omaa näkemystään ohjauksen kysymyksiin. Onnistuneella yhteistyöllä tutkintoon -hankkeessa tarkastellaan ohjaukseen ja tukitoimiin käytettyä aikaa, ohjauksen ja tuen menetelmiä sekä valmistavassa koulutuksessa käytettyjä menetelmiä ja oppimisympäristöratkaisuja. Yhtäältä arvioidaan ja analysoidaan omaa ohjaustyötä ja toisaalta selvitetään ja tutkitaan, millaisia ovat toimivat ja tehokkaat työ- ja ohjaustavat tutkinnon suorittamisen varmistamiseksi.

PALAUTE ON TÄRKEÄÄ Mikä sitten on tärkeää ja opintoja edistävää ohjaamista? Opiskelijoiden mukaan kannustava ja selkeä ohjaaminen niin tietopuolisessa koulutuksessa kuin työpaikalla oppimisen jaksoillakin ovat tärkeitä tekijöitä opintojen edistymisessä. Samaa mieltä ovat työelämässä olevat ohjaajat. He eivät odota, että opiskelija osaa kaikki työssä tarvittavat taidot heti työpaikassa aloitettuaan, vaan pitävät työpaikkaa opiskelijan oppimisympäristönä. Työssä opitaan kannustavan ja selkeän ohjauksen ja palautteen tukemana. Kouluttajien haasteena on opiskelijan ohjaaminen kohti tutkintoa opiskelun eri vaiheissa. Opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, elämäntilanne ja tuen tarpeet tuovat tilanteita, joissa monipuoliselle ohjausosaamiselle on tarvetta. Hanke aloitettiin elokuussa 2014 ja se päättyy joulukuussa 2016, jolloin julkistetaan hankkeessa tuotettava ohjauksen toimintaohjeisto. Ohjeisto tulee sisältämään tietoa ja materiaalia opiskelijan ohjaukseen sekä kouluttajille että työelämän edustajille.

• teksti KRISTINA TUORI-NYMAN • kuva HELI VASTAMÄKI

KEUDAN SENIORIT RY

ON PERUSTETTU! Suuren ikäluokan edustajana (en ehkä kokoni puolesta) olin tullut Keudassa työelämäni päähän. Minua odotti se kauhea – shhh, kirosana – eläkeikä. Mikä eteen?

li mahtavaa huomata, että vielä riittää puhdetyötä Keudan piirissä eikä sitä tarvitse tehdä yksin! Saman mielisiä löytyi ympäriltäni kosolti. Syksyllä eläkkeelle siirtyvä kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä, Järvenpään Wärtsilänkadun yksiköstä eläkkeelle siirtynyt rehtori Rauno Hoikkala, Järvenpään Sibeliuksenväylän Maija Seppänen sekä Marja Vainio ja oppisopimuskeskuksestakin löytyi halukas seniorityötä tekemään, Jukka Rautio. Joulun pyhistä selvittyämme kokoonnuimme keskustelemaan mahdollisuuksista perustaa kaikkia Keudan senioreita palveleva yhdistys. Nyt se on sitten vihdoin perustettu: Keudan seniorit ry. Perustamiskokous pidettiin 11.3.2015 Keudan Peltola-rakennuksen mahdottoman hienossa auditoriossa. Olihan meitä siellä kaikkiaan 40 senioria paikalla odotetun 14:a sijaan. Mikä ihana yllätys! Jälleennäkemisen riemukas porina vain

Tuvan täydeltä Keudan senioreita kuunteli kuntayhtymän johtajan Hannu Heikkilän ajankohtaiskatsausta perustamiskokouksessa.

vahvisti käsitystämme asian tarpeellisuudesta. Kun olimme päässeet asiaan, valittiin yksimielisesti hallitus, joka sitten lupautui rekisteröimään yhdistyksen ensi tilassa. Hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Hannu Heikkilä ja kuusi jäsentä. Hallituksen jäseneksi valittiin edellä mainittujen lisäksi Hilkka Lammi. Mitä tästä eteenpäin? Ainakin yhteinen senioreiden joululounas niille, jotka tämän vaihtoehdon valitsevat. Pieniä yhteisiä aktiviteettejä olemme jo suunnitelleet, mutta näistä enemmän tulevalla senioreiden sivulla Keudan netissä. Kuulumisia julkaistaan myös tässä Keuda-lehdessä, joka lähetetään kotiin kaikille yhdistyksen jäsenille kahdesti vuodessa. Jos sinulla on jotain kysyttävää, lähetä sähköpostiviestiä sihteerille osoitteella Kristina.TuoriNyman@ gmail.com. Olen vielä niin tuore seniori, että luen sähköpostiviestejäni tiuhaan.

OHJAAMO KESKIUUSIMAA STARTTAA

eskeinen nuorisotakuun toimintamallin ydin Keski-Uudellamaalla tulee olemaan ohjaamotoiminta. Kyseessä on pääsääntöisesti alle 25vuotiaille tarkoitettu, eri kuntien alueella saavutettavissa oleva matalan kynnyksen palvelu. Ohjaamo tukee nivel- tai siirtymävaiheessa olevia nuoria sekä edistää erityisesti koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Ohjaamon tavoitteena on etsiä nuoren kanssa vaihtoehtoisia ratkaisuja esimerkiksi soveltuvan/työllistävän ammattialan löytämisessä, ammatin hankkimisessa tai työllistymisessä. Osana tulevaisuuden suunnittelua voidaan selvittää ja ratkoa myös muita arkeen liittyviä pulmia, kuten asumista, hyvinvointia tai elämänhallintaa. Palveluita tarjotaan ensisijaisesti lähipalveluina. Tulosten saavuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yrittäjien ja muiden työnantajien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluiden tuotteistamisessa ja arjen kehittämistyössä on tärkeää kuulla ja vahvistaa myös nuorten osallisuutta. Tavoitteena on juurruttaa Ohjaamo-malli osaksi alueen ja kuntien toimintaa. Ohjaamo Keski-Uusimaan vakiintuvaa toimintaa vauhditetaan Keudan koordinoimalla kolmivuotisella hankkeella, joka käynnistyi maaliskuussa. Yhteistyökumppaneina ovat KeskiUudenmaan alueen koulutuksenjärjestäjistä Hyria, Seurakuntaopisto, TTS ja Validia sekä kunnista Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Sipoo. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat muun muassa TE-toimisto, Kela, alueen yrittäjäjärjestöt, kolmannen sektorin toimijat sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Ohjaamo-mallia rakennetaan tiiviissä yhteistyössä alueella vuosina 2015–2016 toteutettavan nuorisotakuun kuntakokeilun kanssa. Ohjaamo Keski-Uusimaan yhteyshenkilö on palvelupäällikkö Mervi Huttula.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti HENNA HYYTIÄ • kuva TOTTI JYLHÄ

POHJOISMAAT KÄVIVÄT KYLÄSSÄ Maaliskuussa Keudassa kävi arvovaltaista väkeä eri puolelta Pohjolaa. Vieraiden joukossa oli hallitusvirkamiehiä, elinkeinoelämän edustajia ja opetushenkilöstöä kaikista Pohjoismaista ja itsehallintoalueilta, kuten Färsaarilta ja Ahvenanmaalta. Keuda onnistui tekemään mahtavan vaikutuksen vieraisiin.

ierailun tavoitteena oli esitellä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja siihen valmentautumista suomalaisessa oppilaitoksessa. Vieraille esiteltiin prosessiteollisuuden perustutkinnon toteuttamista Keudan ammattiopistossa. Vieraat kävivät aluksi tutustumassa oppimispolun loppuvaiheeseen Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitoksessa. Siellä kuultiin Keudan ja Sinebrychoffin välisestä yhteistyöstä ja liike-elämän odotuksista työpaikalla tapahtuvaa oppimista ajatellen. Sinebrychoffilta matka jatkui Keuda Sarviniitynkadulle, missä viisi keudalaista alan opiskelijaa esitteli koulutustaan vieraille. He selvittivät vieraille oppimispolun, jossa opiskelija opiskelee aluksi panimotoiminnan saloja virtuaalimaailmassa, eli Second Lifessa, jossa Keudan saarelle on luotu toisinto oppilaitoksen omasta panimosta. Kun oluen

paneminen virtuaalimaailmassa sujuu, siirtyy opiskelija käyttämään oppilaitoksen omaa panimoa. Omassa panimossa hankittua osaamista voi päästä osoittamaan isompien panimoiden prosesseissa (mm. Sinebrychoff), kun riittävä tietotaito on hallussa. Vieraat pääsivät vertailemaan jyviä ja testaamaan vierrettä. Jotta kävi selväksi, että koulutus on laaja-alainen, maisteltiin myös opiskelijoiden valmistamaa suklaata ja ihailtiin biodieselin valmistusta. Sillä aikaa, kun osa vieraista testaili ja vertaili tuotteita, osa seikkaili virtuaalimaailmassa yrittäen löytää Keudan panimon ravintolatiloihin. Vieraat olivat varsin vaikuttuneita oppimisympäristöjen monipuolisuudesta, luontevasta vuorovaikutuksesta opettajien ja opiskelijoiden välillä, mutta aivan erityisesti opiskelijoidemme hyvästä ammatillisesta osaamisesta ja esiintymisestä englannin kielellä.

Mielenkiintoista asiaa opiskelijoiden kertomana Keudan panimossa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

TAIANOMAISELLA ILLALLISELLA Vierailun päätti onnistunut ilta hotelli-, ravintola-, ja cateringalan opiskelijoiden huomassa Opetusravintola Opérassa. Siellä asiansa osaava väki oli loihtinut juhlavan, mutta kodikkaan ja tunnelmallisen kattauksen ja menun. Raaka-aineina oli sesonki- ja lähialueelta hankittuja tuotteita – jopa omia, keudalaisia tuotteita Saaren kartanosta Mäntsälästä. Annokset olivat kuin taideteoksia, ja jokainen suupala takasi uuden makunautinnon. Palvelu oli sujuvaa, ystävällistä ja ruotsin kieli sujui vieraidemme iloksi. Seminaari oli kaksipäiväinen 12.– 13.3. ja toteutettiin osin Helsingissä. Siellä keudalaiset matkailualan opiskelijat oli vastaanottamassa ja opastamassa vieraita. Vierailu oli osa LPA-hanketta (Lärande på arbetsplats i Norden), jonka rahoittaa Pohjoismainen ministerineuvosto.

• teksti HELI VASTAMÄKI

KEUDAN SAAMA OPISKELIJAPALAUTE ON

ERINOMAISTA! • teksti HELI VASTAMÄKI • kuva TOTTI JYLHÄ

KEUDAN PANIMO MUKANA OLUTFESTAREILLA Keudan panimo on ollut mukana Helsinki Beer Festival -tapahtumassa jo kuusi vuotta. Esittelijöinä ovat tietysti alan opiskelijat Keudasta.

apahtumassa käy noin 10 000 vierasta kahden päivän aikana. Perjantaina on ammattilaisten iltapäivä, jolloin opiskelijoiden kielitaitoa ja asiakkaiden kohtaamista mitataan käytännössä. Asiakkaat ovat kiinnostuneita oluen raaka-aineista ja siitä, miten oluentekoa opetetaan virtuaaliympäristössä, sitten käsin ja panimossa. Keudan panimo erottuu muista näytteilleasettajista juuri oppilaitostaustallaan. – Muut ovat ”oikeita pienpanimoita”. Me olemme oppilaitos, jossa opiskelijat kertovat oluen tekemisestä ja opiskelusta. Asiakkaat näkevät myös pienpanimon, joka on meillä osastolla mukana, opettaja Päivi Soipio kertoo. Opiskelijat ovat saaneet tapahtuman kautta panimoharjoittelupaikkoja ja tutustuneet alan tekijöihin. – Tapahtuma on ennen kaikkea opiskelijoiden yrittäjyyskasvatusympäristö. Tästä on aidosti hyötyä opiskelijoille, jotka pääsevät oikeaan markkinointitapahtumaan suunnittelemaan, ideoimaan ja toteuttamaan, Päivi kiteyttää.

Keudan ammattiopistossa ja Keudan aikuisopistossa tehdään vuosittain opiskelijakyselyt. Niiden tulokset kertovat, että Keudassa opiskelijaa osataan kohdella ja opettaa hänen toivomallaan tavalla.

mmattiopiston kyselyyn vastasi tänä vuonna 1 844 opiskelijaa ja aikuisopiston 708, joten tulokset saatiin varsin hyvällä otannalla. Ammattiopiston kaikkien kysymysten kokonaiskeskiarvo oli 3,7 asteikolla 1–5, aikuisopiston vastaava numero oli vieläkin parempi eli 3,95. Ammattiopiston opiskelijat arvostavat erityisen

paljon opintojen hyödyllisyyttä (arvosana 4,1), opiskeluilmapiiriä (4), oppilaitoksen järjestyssääntöjä (3,9), ruokailua (3,9) sekä opettajien ammattitaitoa (3,9). Aikuisopiskelijoilta kysyttiin hieman eri asioita. Parhaat arvosanat saivat opiskeluilmapiiri (4,3), opintojen hyödyllisyys (4,3), kouluttajien ammattitaito (4,2), oma paneutuminen opiskeluun (4,1) sekä ruokailu (4,1) .

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

OPISKELIJAKUNTA KUOMALLE UUSI HALLITUS Keudan ammattiopiston yhteinen opiskelijakunta Kuoma vietti 6-vuotisjuhliaan helmikuun alussa yleiskokouksen merkeissä. Kokouksessa valittiin uusi hallitus, jonka puheenjohtajaksi nousi Janne Vilppula Nurmijärven koulutusyksiköstä.

MUUT HUHTIKUUHUN 2015 MENNESSÄ NIMETYT JÄSENET: • Kerava Keskikatu: Erkka Degerstedt, Roni Ronkonen (varajäsen), Eemi Malinen (varajäsen) • Nurmijärvi Lopentie: Aki Kujansuu (varajäsen) • Järvenpää Sibeliuksenväylä: Susanna Karesvaara (varapuheenjohtaja), Jenni Kalkkila (varajäsen) • Mäntsälä Lukkarinpolku: Jonne Martikainen (sihteeri), Esa Björkbacka (varajäsen) • Tuusula Pekka Halosen akatemia: Aleksi Kolmonen, Milja Suonvieri (varajäsen) • Järvenpää Wärtsilänkatu: Riikka Lipsanen • Tuusula Kirkkotie: Miia Torvinen, Joonas Romppanen (varajäsen) Osa Kuoman uudesta hallituksesta: Edessä Roni Ronkonen ja Eemil Malinen, takana Jonne Martikainen, Riikka Lipsanen ja Janne Vilppula.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

YRITYSYHTEISTYÖ SIIVITTÄÄ ELEKTRONIIKKA-ASENTAJIA TYÖELÄMÄÄN

eudan ammattiopistossa Keravan Sarviniitynkadulla voi opiskella elektroniikka-asentajaksi. Perinteiset elektroniikka-asentajan työt ovat Suomesta lähestulkoon hävinneet, siksi Keudassa tätä koulutusta on kehitetty erittäin monipuoliseen suuntaan. Keudasta valmistunut elektroniikka-asentaja voi työskennellä elektroniikka-, tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan yritysten kokoonpano-, korjaus- ja huoltotehtävissä. Hän voi suuntautua myös sähköasennusyritysten asennus- ja korjaustehtäviin. Teollisuudessa työtehtäviä ovat automaatiojärjestelmien asennus- ja kunnossapitotehtävät. Vuoden lisäkoulutuksella Järvenpäässä elektroniikkaasentaja voi hankkia lisäksi sähköasentajan pätevyydet. Koulutuksen hyvä yritysyhteistyö on edellytys sille, että valmistuneet elektroniikka-asentajat ovat juuri sellaisia, joita yritykset haluavat palkata. Hyvä esimerkki yhteistyöyrityksestä on E Avenue Oy, joka on ollut paljon tekemisissä Keudan kanssa jo parinkymmenen vuoden ajan. E Avenue on yksi Suomen suurimmista sähkönjakokeskusten valmistajista. – Meillä on usein kaksi työssäoppijaa kerrallaan Keudasta, elektroniikka-asentajiksi opiskelevien lisäksi automaatio-

asentajaksi tai sähköasentajaksi kouluttautuvia eri yksiköistä, Klaus Hyytiäinen E Avenuesta kertoo. – Muutama on jatkanut meillä töissä työssäoppimisen jälkeenkin. Tulevia elektroniikka-asentajia Keudassa opettava Arttu Anteroinen kertoo, että laajennettua työssäoppimista koskevan hankkeen sivutuotteena syn-

tyi ajatus Keudalle räätälöidyn sähkönjakokeskuksen saamisesta oppilaitokseen harjoittelukappaleeksi. Ajatus lähti lentoon ja nyt keskus on käytössä Sarviniitynkadun osastolla. Siitä on paljon hyötyä koulutuksessa. E Avenue puolestaan hyötyy siitä, että opiskelijat pääsevät tutustumaan heidän tuotteisiinsa jo oppilaitoksessa.

Ajanmukaiset laitteet ovat tärkeitä ammattiin opiskelussa. Joonas Sandell poseeraa tyytyväisenä koulutusyksikköön lahjoitetun sähkönjakokeskuksen kanssa.

SEIJA EKHOLM JA TIINA RÄIHÄ EKSPERTEIKSI

BRASILIAN WORLDSKILLS-KISOIHIN Nuorten ammattitaidon maailmanmestaruuskisat, WorldSkillsit, järjestetään elokuussa 2015 Brasilian São Paulossa. Keudaa edustaa tällä kertaa tapahtumassa kaksi eksperttiä, jotka toimivat lajinsa tuomareina. Ravintolapalvelulajin eksperttinä toimii Keudan ammattiopiston lehtori Seija Ekholm. Floristiikkalajin ekspertiksi Brasiliaan lähtee Keudan aikuisopiston kouluttaja Tiina Räihä. Molemmilla on pitkä kokemus kansallisesta ja kansainvälisestä ammattitaitokilpailutoiminnasta. 24

Floristiikan Suomen eksp ertti Tiina Räihä.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Seija Eklund on Suomen ekspertti ravintolapalveluissa. Tässä Seija tarkkailee vuoden 2014 EuroSkillsin pronssimitalistin, jyväskyläläisen Joona Finnin harjoittelua.