Juuri 4/15 by Suomen Keskustanuoret

TEEMA: Kirjoituskilpailun voittaja | s.14

KASVUN PAIKKA: Valovoimaa | s.22

KEPUN MYYTIT: Jyv채jemmarien puolue? | s.29

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 4/15

Keskustanuoret 70 vuotta

PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kaunis ja velvoittava sana

un googlettaa sanan tulevaisuus, näyttää kuvahaku sen kylmän sinisenä, täynnä sähkö- ja datavirtoja ja robottimaisia hahmoja. Tulevaisuus etenee omaa tahtiaan, omalla voimallaan. Tulevaisuus näyttää ulkoistaneen ihmisen yhdeksi koneen osista. Osallistuin joulunalusviikolla erään lukion joulujuhlaan. Koulun vuotuiseen kirjoituskilpailuun oli lähetetty lähes sata teosta, lyriikkaa ja proosaa. Kilpailun aiheena oli huominen. Koulun rehtori kertoi, että monissa teksteissä huominen nähtiin tämän päivän huolten kantajana. Nuorten keskuudessa ja omassa itsessänikin olen havainnut, että taloudellisesti vaikeat ajat ja katastrofien täyttämät uutissivustot voivat tappaa rohkeuden visioida ja unelmoida. Koen, että erityisesti kaikilla

poliittisilla nuorisojärjestöillä on kuitenkin velvollisuus rämpiä pois apatiasta ja vaihtoehdottomuudesta. Ilmastonmuutos, uudet energiajärjestelmät, väestönkasvu- ja ikääntyminen, globalisaatio ja digitalisaatio näkyvät ja tuntuvat jo nyt. Tulevaisuuden yhteiskuntaa päädytään usein nimittämään digi-, eko-, tai elämysyhteiskunnaksi. Nämä kuulostavat lähtökohtaisesti myönteisiltä. Suomella on tarjota teknologista osaamista, puhtaan energian ratkaisuja ja luonnonläheisiä elämyksiä, rauhaa ja hiljaisuutta. Meidän tulee kuitenkin tarkastella kaikkia trendejä omien arvojemme pohjalta. Tulevaisuus ei ole valmiiksi kirjoitettu. Tämä lehti summaa keskustanuorten 70-vuotisjuhlavuotta ja luotaa historian aikana tekemäämme politiikkaa.

Keskustanuorten juhlavuoden kirjoituskilpailun voittanut teksti julkaistaan tässä lehdessä. Katja Asikaisen kirjoittamassa voittajatekstissä ihminen ei nosta käsiään pystyyn, vaan politiikalla muutetaan maailmaa. Kekkosta mukaillen: meille ei ole olemassa kauniimpaa sanaa kuin tulevaisuus, eikä myöskään velvoittavampaa! Sitä kohti.

Liina Hauru | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

KEMPIN KANNOILLA

Uusia avauksia

ähden siitä, että yhteiskunnallinen toiminta on ihmiselle luontaista ja sillä on positiivista vaikutusta ihmisenä kasvamiseen. Koen, että nuorkeskustan tehtävänä on ennen kaikkea kaksi asiaa: oppia juuristamme mahdollisimman paljon, jotta emme yritä keksiä pyörää uudelleen ja keskittyä tulevaisuuteen uskomiseen – omista vahvuuksistamme ammentamiseen sekä omien puutteidemme arvioimiseen. Kun seitsemänkymmentä vuotta sitten Salon Palokunnan talolle kokoontui vajaa sata ihmistä liiton perustamiskokoukseen, oli sota juuri päättynyt ja Suomen poliittinen tilanne eli muutosta. Urho Kekkonen oli huolissaan ylioppilasnuorison laajasta kannatuksesta oikeistolaisia ääriliikkeitä kohtaan. Luokkaerot maassa olivat edelleen jyrkät, ja maaseudun ja kaupunkien välinen kuilu syvä.

Vähintäänkin ne seitsemänkymmentä vuotta, kun nuorkeskusta on ollut valloillaan, on yhteiskuntaa leimannut juuri edellä mainittu muutoksen tila. Se on kasvattanut meitä tarkastelemaan valmiita olettamuksia yhä uudelleen päämääränämme luottamusyhteiskunta. Yhteiskunnan muutoksen läpikäyminen tarvitsee aina politiikan tekijöiltä ennakkoluulottomia uusia avauksia, joita ovat olleet luomassa kunkin ajan toimijat.

laji vaan ennemminkin prosessi, johon kaikki ovat tervetulleita.

Kymmeniä vuosia sitten nykyiset ministerimme keskittyivät perustulon, liberaalin manifestin ja vihreän aallon korostamiseen. Tässä ajassa herää kysymys: nyt kun nuo avaukset ovat hallitusohjelmassa, millaisen vision varaan rakennamme seuraavat kymmenien vuosien askeleet? Koska luottamuksen saavuttaminen vie aina aikansa, politiikkaa tulee tehdä hyvissä ajoin. Nuorisoliittojen radikalisoitumistrendin keskellä on siis tärkeää muistaa, että politiikka ei ole hetkittäinen älynvälähdys tai pikavoitto-

Miltä näyttää keskustanuorten visio vuodelle 2050?

| 2

Viimeisimpänä selkeänä muutoksena monikulttuurisuus ja uudenlainen työelämä vaihtavat politiikan teemoja nopeasti. Nuorkeskustan tulee antaa eväitä maailman ymmärtämiseen, herättää ajattelemaan omia arvojaan, mielikuvia ja asennoitumistapoja. On suuri haaste laajentaa moraalista myötätuntoa.

Hilkka Kemppi KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

4/15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

VUOSIJUHLATUNNELMIA

Helsinki 5.12. s. 24

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.5

s.18

s.6 s.8

JUUREVA/

Poliitikonalku keskeltä Suomea

JUURI NYT /

Sydämet sykkivät sopimukselle

KVARTAALIN KOVIMMAT / Kato mua! Kato mua! Kato mua!

s.21 s.28 | 3

TEEMA/

Sote - Tulevaisuudenuskoa vai järkioikeistolaisuutta

ULKOSUHTEET/

Lymec begins to support agricultural subsidies

ARKADIAN TERVEISET/

Keskustanuorten viha ja rakkaus eduskuntaan

LEHDEN TEKIJÄT

Juuren avustajat TOIMITTAJA:

Riina Pesu Riina on 18-vuotias abiturientti Seinäjoelta. Poliitikonplanttu, innokas tekijämimmi, jossain määrin oikeistoajattelija, urbaani keskustanuori, alunperin soratien varresta. Aktiivi vuodesta 2013, Seinäjoen Keskustanuorten puheenjohtaja 2016. Riina toivoo joskus olevansa ammattipoliitikko tai journalisti. – Koen Juureen juttujen tekemisen sydämenasiaksi, sillä jokaista juttua tehdessä oppii jotain uutta ja löytää asioihin uusia näkökulmia. Haastattelujen kautta erilaisten ihmisten mielipiteet ja osaamisalueet avautuvat eri tavalla. Valokuvatessa oppii muunmuassa katsomaan ihmisten tapaa olla ja tehdä asioita, sekä asioiden ja esineiden sijoittumista tilassa. Olen alusta asti nähnyt Juuren jokaisen nuorkeskustalaisen näköisenä lehtenä, ja haluankin rohkaista kaikkia innokkaita osallistumaan lehden tekemiseen!

TOIMITTAJA:

Jukka Koivula

Väinö Tuovinen

Jukka on 29-vuotias ammat-

Väinö on 16-vuotias keskustaoi-

tijournalisti ja akateeminen

keistolainen kaupunkilaiskeskus-

duunari, YTM Tampereen

tanuori Espoosta. Hän opiskelee

yliopistosta.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskou-

Jukka kuvailee itseään sosi-

lun lukiossa ja pitää taloudesta,

aaliliberaaliksi, desentralistiksi, eteläpohjalaiseksi maakuntien

politiikasta ja kulttuurista.

mieheksi. Hän on pitkän linjan keskustanuori ja Keskustanuorten

Väinö liittyi mukaan Keskustanuoriin heti, kun laki salli - vuonna

kansainvälisen verkoston puheenjohtaja 2015. Mies asuu parhail-

2015. Hän kokee olevansa ennen kaikkea rohkean maltillisuuden

laan Jyväskylässä Keski-Suomessa.

kannattaja. Miehen tähtäimessä lukion jälkeen on todennäköisesti valtiotieteellinen.

Katja Asikainen Ilja Oikarinen

PAINOPAIKKA

JUURI - Nuorkeskustalainen

Jaakko Mäki-Petäjä

Punamusta Oy

aikakausilehti ISSN 2341-9350

Meela Leino

Lehti on painettu ympäristö-

Päätoimittaja

Tiila Maaninka

ystävälliselle suomalaiselle

Liina Hauru

Sara Huhtanen

Kuusankosken paperitehtaan

Toimitussihteeri

Antti Kurvinen

UPM Fine paperille.

Suzana Bincl

Joonas Könttä

TOIMITUS

AVUSTAJAT

Laura Hämäläinen

JULKAISIJA

Juhani Ojalehto

Suomen Keskustanuoret

Riina Pesu

Anna Kärkkäinen

Jukka Koivula

Iiro Rautiainen

Väinö Tuovinen

Hannu Tiusanen

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

| 4

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy alkuvuodesta 2016.

JUUREVA

Poliitikonalku keskeltä Suomea

uraisilta kotoisin oleva Samuli Mattila valittiin Salon liittokokouksessa äänikuninkaana keskustanuorten liittohallitukseen. – Pyrin liittohallitukseen, koska koen, että tätä kautta on mahdollista vaikuttaa koko Suomen asioihin! Olemme päähallituspuolueen nuorisojärjestö ja meillä on mahdollisuus puolueen toiminnan kehittämisen ohella myös koko Suomen kehittämiseen. Kuusi vuotta sitten 12-vuotias Mattila oli mukana perustamassa Uuraisten nuorisovaltuustoa. – Nuorisovaltuuston puheenjohtajan paikalla oman kunnan nuorten asioihin vaikuttaminen innosti lähtemään mukaan maakuntatason vaikuttamiseen ja pääsin mukaan Nuorten ääni Keski-Suomessa -verkostoon.

ta kai myös ministereitä. Keskustelut ovat olleet antoisia. Olen päässyt ottamaan kantaa ja vaikuttamaan lapsiasiavaltuutetun kantoihin. Lähihoitajaksi opiskeleva Mattila on päässyt mukaan keskustelemaan sote-uudistuksesta Sote2020-hankkeessa, joka toimii sote-uudistuksen käytännön valmistelussa Keski-Suomessa.

myös hallituspoliittisessa työskentelyssä sekä uudistusten toteuttajana.

– Olen tyytyväinen 18 itsehallintoalueen malliin. Kuka tuntisi maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin kuin maakunnan ihmiset? Itsehallintomalli takaa sen, että järjestelmän heikkouksiin pystytään puuttumaan.

Mattila haluaa kehittää ja uudistaa keskustanuoria sekä puoluetta.

Mattilan mielestä hyvä esimerkki toimivista sote-palveluista löytyy Etelä-Karjalasta.

Tiedottajan paikalta Mattilan tie vei kyseisen verkoston puheenjohtajaksi, kahden kauden ajaksi. Opettavaisena asiana vaikuttamistaustastaan hän mainitsee myös lapsiasiavaltuutetun nuorena neuvonantajana toimimisen.

– Kun ihminen tulee avun tai palvelun tarpeessa luukulle, hän saa yhdeltä sieltä kaikki tarvittavat palvelut. Ihminen nähdään kokonaisuutena. Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää kaikkialla, ja toivon että siihen myös satsattaisiin, jotta korjaavista toimista voitaisiin säästää.

– Kaksivuotiskauden aikana on tavattu presidenttiä pariinkin otteeseen, ja tot-

Keskustanuorten roolin Mattila näkee suurena

– Sote-uudistus on nyt lain osalta valmisteluvaiheessa. Työ alkaa nyt, kun jokaisessa maakunnassa hierotaan omaa mallia. Keskustanuorten täytyy olla aktiivinen toimija, myös maakuntien tasolla.

– Haluan toimia rakentavana ja sovittelevana toimijana keskustanuorten liittohallituksessa. Teksti: Riina Pesu

Uusi liittojohto Keskustanuorten liittokokouksessa Salossa liiton johtoon valittiin Hilkka Kemppi Asikkalasta. Varapuheenjohtajiksi äänestettiin Liina Hauru Jyväskylästä ja Antti Grönlund Lohjalta. Puheenjohtajisto on aloittanut tehtävässään heti liittokokouksen jälkeen.

Liittohallituksen uudet jäsenet ovat vuoden 2016 alusta alkaen Samuli Mattila, Kaisa-Oinas Panuma, Virva Leväinen, Hannes Torppa ja Tero Vuorenmäki. Varajäseninä toimivat ensi vuoden ajan Antti Siika-aho ja Markku Karjula.

| 5

Liittohallituksessa jatkavat Karl-Mikael Grimm, Santeri Lampi, Tuukka Suomalainen, Karri Kallio ja Susanna Eskola. Teksti: Hannu Tiusanen

Kuva: Meela Leino

Sydämet sykkivät sopimukselle

unnuntaina 29.11. Helsingin Tuomiokirkon portaille muodostettiin suuri sydän. Kuvat samaan aikaan eri puolilla maailmaa järjestetyistä ilmastomarsseista lähetettiin Pariisiin marras-joulukuun vaihteessa kokoontuneille päättäjille. Maailman päättäjät tunsivat vastuunsa ja Pariisin ilmastoneuvotteluissa laadittuun sopimukseen sitoutui lähes 200 maata. Lämpötilan nousu pyritään pitämään 1,5 asteessa.

| 6

| 7

KVARTAALIN KOVIMMAT

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

KATO MUA! KATO MUA! KATO MUA!

eskustanuorten kannatus siivitti Matti Pikkuvanhasen sketsihahmokilpailun voittoon ja 3b-luokan puheenjohtajuuteen. Pikkuvanhanen toivotettiin tervetulleeksi keskustanuoriin kera periaateohjelman.

Putouksen sketsihahmokisassa kilpaillut Matti Pikkuvanhanen halusi juhlistaa vaali-iltaa keskustan puoluetoimistolla. Joukko keskustanuoria kannusti aateveljeä vaikuttajanurallaan eteenpäin kera Suomi kuntoon –lippujen ja raikuvien huutojen. Vaalivalvojaisiin saapuivat myös kansanedustaja Antti Kaikkonen ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. Lauantai-illan lähetyksessä itse kansanedustaja Matti Vanhanen ojensi Pikkuvanhaselle koko Suomen Keskustan puolesta kauniin kukkakimpun eikä tuore puheenjohtaja meinannut pysyä ylipitkissä housuissaan.

Keskustanuorten linjauksia: Ulos kuplasta - keskustanuorten kulttuuripoliittinen linjaus näki päivänvalon Keskustanuoret hyväksyivät Salon liittokokouksessa kulttuuripoliittisen linjauksen. Keskustanuoret esittää linjapaperissa nuorkeskustalaisia sisältöjä hallituksen kärkihankkeiden toteuttamiseen. Nuorkeskustalainen kulttuurinäkemys ammentaa voimansa paikallisuudesta ja kansalaisten toimijuudesta. Jokaisella on oltava mahdollisuus päästä taideharrastuksen pariin jo lapsena. Keskustanuoret toivoo hallituksen lunastavan lupauksensa taiteen perusopetuksen laajentamisesta. Keskustanuoret ehdottaa taitajadiplomina koko toisen asteen koulutukseen ja peruskouluun. Tulevaisuuden kirjasto on jokaisen älylaitteessa toimiva, maksuton palvelu ja kunnan elinvoiman tila.

Tiekartta pakolaiskriisin ratkaisuun Keskustanuoret lähtivät ohjelmatyössään pohtimaan perusteellisesti järjestelmää, jonka kautta pakolaiset päätyvät Suomeen. Linjapaperissa esitetään, että jatkossa Suomeen tulisi vain jo myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pakolaisia. Keskustanuoret uskovat, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta pakolaisleireillä käsiteltävät turvapaikat ovat järkevin tapa vastaanottaa pakolaisia. Keskustanuoret vaativat EU:lta pakolaisohjelmaa, jossa velvoitettaisiin jäsenvaltioita nostamaan kiintiöitään.Keskustanuoret ovat myös valmiita luomaan EU:lle pysyvän taakanjakojärjestelmän. Linjauksen toinen painopisteistä on kotouttaminen. Keskustanuoret toivoo, että työkarensseista päästään eroon mahdollisimman nopeasti, sillä työ tarjoaa sisältöä elämään ja ennaltaehkäisee sosiaalisia ongelmia tehokkaasti.

Keskustanuoret näkee kulttuurialan valtavan työllistämis- ja vientipotentiaalin. Elokuva-alalle on luotava tuotantokannustimia, jotka houkuttelevat elokuvien kuvaamiseen Suomessa.

Molemmat linjaukset luettavissa osoitteessa: www.keskustanuoret.fi

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT

#vainkepujuttuja @joonaskontta: Sain Instagramissa ilmoituksen ”@keskusta seuraa sinua.” Nytkö siis minä päätän ja #Keskusta seuraa? Uhka vai mahdollisuus? #vainkepujuttuja @kaisa_hiltunen: Onkohan elämä vähän liikaa #vainkepujuttuja kun ”Kiitos tilauksestasi” sijaan lukee muodossa ”Kiitos luottamuksesta”. :D :D #vainkepujuttuja @KaiPuro: Sipilän #parisuhdevinkki: Riidoille tiukka DL, neuvotellaan vaikka läpi yön. Jos ei sopu synny, aamulla eropaperit vetämään #vainkepujuttuja @Nerika: ”Pidetäänkö Skype-treffit ja katsotaan Sipilän puhe yhdessä?” #vainkepujuttuja #parasiskurepliikki @AleKoivisto: Tuntuu pahalta kirjottaa mailia kansanedustajille tähän aikaan yöstä. Tuntuu vielä pahemmalta saada heti vastaus. #vainkepujuttuja @KosonenHanna: Paras kehu kepulaiselle ”siinä on henkilö, joka tekee aatteellista syväkyntöä.” By mummo #kepuvaltuusto #vainkepujuttuja @EskolaSusanna: Kenun vuosijuhlat juhlittu. Toivoisin, että yöunien määrä ja junamatkan kesto olisivat toisinpäin. #meniaamuunasti #vainkepujuttuja

@keskustanuoret

| 9

Ydinvoima mielenosoitus 1986

PERIAATTEET

ovat kestäneet aikaa

eskustanuorten ohjelmissa eri vuosikymmeniltä tietyt perusperiaatteet ovat säilyneet, vaikka toimenpide-ehdotukset ovatkin jalostuneet ja muuttaneet vuosikymmenten saatossa. Ensimmäinen Maaseudun Nuorten Liiton ohjelma julkaistiin vuonna 1952, seitsemän vuotta liiton perustamisen jälkeen. Viimeisin periaateohjelma on vuodelta 2013.

DESENTRALISAATIO Desentralisaatio eli yhteiskunnan toimintojen hajasijoittaminen on ollut keskustanuorten keskeinen tavoite 1950-luvun ensimmäisistä periaateohjelmista lähtien. Keskustanuoret on halunnut mennä kohti ihmisten yhteiskuntaa, jossa elämä rakentuu pienissä, inhimillisen kokoisissa lähiyhteisöissä. Kuntien itsenäinen asema ja maakuntaitsehallinto oli esillä jo vuonna 1960 uudistetussa periaateohjelmassa. Myös tuotantoa ja teollisuutta on haluttu vahvan aluepolitiikan

keinoin hajasijoittaa, jotta elämisen edellytykset säilyisivät myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Ohjelmissa on vuosikymmenten aikana siirrytty maaseudun ihannoinnin sijaan maaseudun ja kaupunkien välisen vastakkainasettelun poistamiseen.

KOLMANNEN TIEN TALOUSPOLITIIKKA Kolmas tie on nimitys keskustan ja keskustanuorten ajamalle talouspoliittiselle ajattelulle, jossa osuuskunnista ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuu kansanvaltainen talousjärjestelmä. Kolmannen tien visiossa talousjär| 10

jestelmä toimii markkinatalouden periaattein, mutta omistus on hajautettu. Suurten monopolien ja ”trustien” syntyminen on keskustanuorten ohjelmissa nähty haitallisena ja markkinoita vääristävänä. Valtion tulisi kuitenkin pitää joitakin esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta keskeisiä tuotannonaloja omistuksessaan. Keskustaliberaalissa manifestissa puhutaan ekologisesta puitetaloudesta, joka saavutetaan lainsäädännöllisin ja verotuksellisin keinoin. Keskustanuorten uusimmassa periaateohjelmassa vuodelta 2013 linjataan, että ”talouskasvun on synnyttävä vihreiden ja henkisten arvojen ehdoilla” ja etenkin pienomistamista on tuettava.

PERUSTOIMEENTULO Santeri Alkion testamentti ”Älä unohda köyhän asiaa” on ollut perustava ajatus keskustanuorten sosiaalipoliittisissa linjauksissa. Perustoimeentulo on haluttu turvata etenkin elämän taitekohdissa oleville, kuten opiskelijoille, äideille ja työttömäksi joutuneille. Vuonna 1971 keskustanuoret esittivät ohjelmassaan, että ”maahamme on luotava kokonaisvaltainen ja kansalaisten kannalta mahdollisimman yksinkertainen sosiaaliturvajärjestelmä”. Perustulon käsitettä alettiin käyttää seuraavalla vuosikymmenellä. Keskustaliberaalissa manifestissa perustuloa kutsutaan vapautuksen strategiaksi, jonka avulla voidaan vähentää sosiaaliturvan tilkkutäkkimäisyyttä ja vapauttaa luovat voimat takaamalla jokaiselle perusturvallisuus.

Vuonna 1973 julkaistiin Vihreämpään yhteiskuntaan –ohjelmajulistus ja sen jälkeen ekologista ajattelua on kirkastettu useissa ohjelmissa. Keskustanuorten ekologisen ajattelun pohjana voidaan nähdä talonpoikaiskulttuurin perintö: eläminen sopusoinnussa luonnon kanssa ja sen ehdoilla. Vihreämpään yhteiskuntaan –julistuksessa painotetaan, että luonnonvarojen tuhlaus on estettävä lainsäädännöllä. 1980-luvulla keskustanuoret esitti Suomen irrottamista kansainvälisestä kilpailusta vaikka se tarkoittaisi elintasomme alenemista. Maaseudun Nuorten liiton sääntöjen tarkoituspykälään liitettiin jo vuonna 1975 uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon edistäminen. Hajautetun tuotannon nähtiin jo 1970-luvulla paremmin palvelevan kaikkia ihmisten perustarpeita pelkän taloudellisen voitontavoittelun sijaan ja Kohti vihreää kasvua -ohjelmassa vuodelta 2014 hajautettu energiantuotanto nähdään perusteltuna ilmaston, mutta myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

SIVISTYS Vuoden 1960 hyväksytyssä periaateohjelmassa keskustanuoret asettaa tavoitteekseen että kansalaisille on ”varallisuuteen, syntyperään ja asuinpaikkaan katsomatta turvattava mahdollisuus sivistyksen saamiseen lahjojensa ja taipumustensa mukaisesti”. Keskustanuorten sivistysihanne on aina sisältänyt ajatuksen myös elämänmittaisesta itsensä sivistämisestä. Keskustanuoret kannattivat aikanaan kaikille yhteistä peruskoulua. Ohjelmissa kautta vuosikymmenten kannatetaan ilmaista koulutusta perusopetuksesta korkeakouluihin. Opintotuki on nähty keskeisenä välineenä opiskelun esteiden purkamisessa.

Maininta perustulokokeilusta on nyt hallitusohjelmassa ja kokeilun on tarkoitus alkaa vuonna 2017. Uusimmassa periaateohjelmassaan keskustanuoret ehdottavat globaalin perustulon käyttöönottoa absoluuttisen köyhyyden poistamiseksi maailmasta.

Toinen koulutuspolitiikan päälinja on ollut koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen mahdollisimman lähellä nuoren kotia. Keskustanuoret on ajanut ylipistojen perustamista Ouluun ja Itä-Suomeen, jotta jokaisessa maakunnassa olisi mahdollisuus korkeakouluopintoihin.

VIHREYS

Uusimmissa linjauksissaan keskustanuoret ovat puolustaneet edelleen puolustaneet alueellisesti kattavaa kouluverkkoa. Vuoden 2013 periaateohjelmassa korostetaan monipuolisia opetusmenetelmiä ja joustavia opintopolkuja sekä toivotaan koulutussopimusmallien kehittämistä. Korkeakoulujen tutkintorakenteeseen halutaan aitoa kaksiportaisuutta, jolloin alemmalla korkeakoulututkinnolla olisi jo aito mahdollisuus työllistyä.

1960-luvulta lähtien ympäristöongelmat alkoivat näkyä Suomenkin vesistöissä ja ilmanlaadussa. Rooman klubi puhui maailmantalouden kasvun rajoista ja muistutti luonnonvarojen rajallisuudesta. Vihreä aalto pyyhkäisi voimalla nuorisoliikkeen yli 1970-luvulla ja lainehti hiljalleen myös puolueeseen.

Lähteet: Vihreä nuoriso - 50 vuotta keskustanuorten toimintaa, Nuoria keskeltä, keskustanuorten ohjelmat ja tutkija Arto Alajoutsijärven haastattelu. Teksti: Liina Hauru Kuvat: Keskustan arkisto

| 11

Santeri Alkio

| 12

Tämän sukupolven visiota etsimässä Teksti: Liina Hauru Kuva: Keskustan arkisto

KOHTI YHTEISÖTALOUTTA

eskustanuorten juhlavuoden kirjoituskilpailun voitti Katja Asikainen Joensuusta. Keskustanuorten entinen varapuheenjohtaja aloittaa vuodenvaihteen jälkeen työt keskustanuorten poliittisena sihteerinä. Alle 30-vuotiaille nuorille suunnatun kirjoituskilpailun aiheena oli alkiolainen yhteiskunta 2050-luvulla. Kirjoituksensa alussa Asikainen toteaa talouden suhdannevaihteluiden ja globalisaation haastavan nykyisen hyvinvointijärjestelmämme. Hän toivoo poliitikkojen murtavan vaihtoehdottomuuden muurin ja kritisoi jatkuvan talouskasvun ajatukselle perustuvaa järjestelmäämme ja sen kykyä lisätä hyvinvointia sekä ratkaista sosiaalisia ja ekologisia ongelmia.

ALKIOKIN OLI KIRJOITTAJA Kirjoituskilpailun tuomaristo kokoontui eräänä perjantaiaamuna eduskunnan Pikkuparlamenttiin ruotimaan kirjoituksia. Alkio itse oli ennen kaikkea kirjoittaja, kirjoituskilpailua tuomaroinut kansanedustaja Seppo Kääriäinen muistutti. − Alkio loi uutta, haastoi suuntaa ja vallitsevia käsityksiä, vaikka jäikin joskus yksin ajatustensa kanssa. Kun asiat menivät hänen mielestään väärin, hän uskalsi haastaa. Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutilan mielestä tekstin jäsentely kertoo myös ajattelun kypsyydestä. Kansanedustaja Antti Kurvinen haluaa kannustaa jalostamaan omaa ajatteluaan.

Asikainen rakentaa kuvan yhteisötalouteen perustuvasta yhteiskunnasta, jossa syntyy yhdistelmiä julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan tehtävissä ja käytännöissä. Keskeisenä ajatuksena on luottaminen paikallisyhteisöihin ja ihmisten kykyyn tehdä lähiympäristöään koskevia ratkaisuja.

− Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla ja ajattelemaan ajattelemalla. Aloittaa voi vaikka Twitterissä tai omassa blogissa.

Yhteisötalouden muodot ovat todella lisääntymässä, Sitran strategiayksikön johtava asiantuntija Eeva Hellström sanoo. Tästä esimerkkeinä ovat jakamistalous, aikapankit ja virtuaaliraha.

− Se voi parhaiten vaikuttaa, jolla on kirkkain ajatus, Kurvinen tiivisti ajattelun tärkeyden.

− Digitaalisuus tarjoaa uuden tyyppisiä mahdollisuuksia elää ja tehdä töitä paikallisesti ja hajautetummin. Onko paikallisuus vastakkainen kaupungistumisen kanssa? Hellström ei usko perinteiseen vastakkainasetteluun, vaikka kaupungistuminen tulee edelleen jatkumaan. Hän uskoo erilaisten lähiratkaisujen lisääntyvän myös kaupungeissa. Kysymys on palvelujen saatavuudesta, liikkumisesta, logistiikasta, työnteon muodoista, paikallisen päätöksenteon vahvistamisesta ja opiskelumahdollisuuksista. Haasteena on löytää toimivia käytäntöjä ja edistää niitä.

Tuomaristo totesi yhteen ääneen, että hyvä twiitti voi kiteyttää ajatuksen paremmin, kuin 50-sivuinen sekava kirja.

Raadin perustelut: Ehyt teksti, joka hakee vauhtia historiasta. Tulevaisuuteen ei mennä tyhjiöstä käsin ja nykytilaa osataan arvioida myös kriittisesti. Kirjoittaja haastaa vakiintuneita ajatusmalleja. Pohjavire on positiivinen: alkiolaisella aatteella voidaan muuttaa maailmaa. Vahva paikallisuuden korostus sitoo kirjoituksen ajankohtaiseen keskusteluun maakuntien itsehallinnosta. Ekologinen kestävyys on huomioitu, vaikka sitä olisi voinut käsitellä enemmänkin. Teksti vie lukijan tärkeän kysymyksen äärelle: keskustalla on ratkaisun avaimet, käytämmekö niitä?

| 13

| 14

Kilpailukyky-yhteiskunnan ahdistuksesta, avoimiin paikallisyhteisöihin Teksti: Katja Asikainen Keskustanuorten kirjoituskilpailun voittajakirjoitus Kuvitus: Ilja Oikarinen

uomi on maailman menestynein maa. Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan Suomessa koulutuksen ja kansalaisten osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla on huipputasoa. Olemme maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa, valtiona olemme kaikista vakain. Suomi oli pitkään maailman paras maa tulla äidiksi (nyt olemme toiseksi paras) ja sukupuolten tasa-arvossa olemme edelläkävijä. Olemme rakentaneet liki kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna parhaan mahdollisen paikan elää. Historiantutkija Ville Yliaska kuvaa väitöskirjassaan ”Tehokkuuden toiveuni” suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumista. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat päässeet nauttimaan elämästä, jossa hyvinvointi ja aineellinen vauraus ovat jatkuvasti lisääntyneet. Aina jälleenrakentamisen ajasta alkaen julkiset palvelut ovat lisääntyneet ja talous kasvanut. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tuloeroja tasataan korkean verotuksen suomalla jakovaralla ja ”ei niin matalaa torppaa olekaan, etteikö sieltä voisi maisteriksi ponnistaa”.

Hyvinvointivaltiolle pohjan rakensi sopimisen kulttuuri, joka yhdisti suomalaiset väestöluokat. Työntekijä- ja työnantajaosapuolet paiskasivat kättä. Työntekijät tunnustivat yritysten kannattavuuden, kilpailukyvyn ja markkinoiden logiikan tuotannon kehittämisen johtaviksi periaatteiksi. Työnantajat tukivat oikeudenmukaisuutta sekä kansalaisten elintason ja demokraattisten kansalaisoikeuksien kehittymistä. Syntyi työ- ja yhteiskuntarauha, jonka varassa Suomea uskallettiin kehittää. Syksyllä 2015 uutisotsikot Suomesta ovat kovin erilaisia kuin tilastot antavat ymmärtää: ”Ministeri pelkää, että Suomi ei nouse vielä aikoihin”. Artikkeli jatkuu kokeneen talousvaikuttajan analyysilla, jonka mukaan Suomi on halvaantunut ja valtion tulee leikata menoistaan kovalla kädellä. Sanomalehtien taloussivut vahvistavat viestiä vakavasti sairaasta Suomesta: ”Luottoluokittaja varoittaa Suomen talouden suurista ongelmista”. Taloudellisesta ja inhimillisestä vauraudesta, lähes tarunomaisen Kalevalan Sammon kaltaisesta hyvinvointivaltiosta onkin muodostunut kallis, vanhentunut ja jäykkä järjestelmä, joka täytyy purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti.

| 15

Sami Moisio esittää väitöskirjassaan ”Valtio, alue, politiikka” hajautetun hyvinvointivaltion rakentuneen ennen kaikkea maalaisliitto-keskustan ja sosialidemokraattien yhteistyöllä. Presidentti Urho Kekkosen tahdolla oli suuri vaikutus, että myös reuna-alueet liitettiin kansalliseen kasvuhankkeeseen. Kekkosen pamfletti ”Onko maallamme malttia vaurastua” oli Moision mukaan ohjelma, joka korosti hajautettua ja julkista taloutta sekä mittavia aluepoliittisia tulonsiirtoja kehittyneiltä alueilta vähemmän kehittyneille. Valtion aktiivisiin toimiin perustuva yhteiskuntapolitiikka oikeutettiin teollistamiseen perustuvalla talouskasvulla. Aluepolitiikan voimalla rakennettiin myös korkeakouluverkosto ympäri Suomen. Kun hajautettua korkeakouluverkkoa alettiin suunnitella, kyseessä ei ollut väistämätön talouden sanelema kehityskulku, vaan alueellisuuteen erilailla suhtautuvien voimien välinen kamppailu, jonka hajauttamista kannattaneet voimat voittivat. Keskustanuorten perustajapuheenjohtaja Johannes Virolainen jäi historiaan opetusministerinä, joka rakensi suomalaisen korkeakouluverkoston.

jokaiselle sektorille. Seppo Niemelä kirjoittaa kirjassaan ”Ajankohtainen Alkio” Santeri Alkion suomineen aikanaan vapaata kilpailua koko sielullaan: ”Vapauden sijaan kapitalismi on synnyttänyt orjuuden, veljeyden sijaan kateuden ja tasa-arvon sijaan ammottavat luokkarajat.” Niin näyttää pikkuhiljaa tapahtuvan. Politiikkaa perustellaan mielellään rationaalisilla, järkevillä ja taloudellisilla perusteilla. Se mitä ei saada markkinaehtoisesti tehtyä, ei ole sen arvoista että sitä kannattaisi yrittää. Jos nykyisenkaltaiset poliittiset voimat olisivat olleet valloilla hyvinvointivaltiota rakentaessa, olisivat niin alueelliset korkeakoulut kuin teollistamistoimet maakuntiin jääneet näkemättä. Vuonna 2015 Suomen suurin puolue on Maalaisliiton jälkeläinen, Suomen Keskusta. Suomen suunnan pitäisi olla käsissämme. Silti kansalaisille kerrotaan jatkuvasti poliitikkojen toimesta, ettei kehitykseen voi vaikuttaa ja huonoja päätöksiä on pakko tehdä. Eikö poliitikoilla ole valtaa ohjata yhteiskunnan kehitystä? Olemmeko me keskustalaiset kysyneet itseltämme, mikä on se yhteiskunnallinen visio, jota haluamme olla rakentamassa? Johtajien suulla toistetaan, että uudistua on pakko, mutta kukaan ei määrittele millaiseksi olemme rakentamassa yhteisen kotimaamme näiden uudistusten myötä. Onko Suomi edelleen maailman paras maa?

”Poliitikkojen on

Parhaillaan elämme postmodernia ajanjaksoa, jota kuvaavat sirpaleisuus, epävarmuus ja yksilökeskeisyys. Talouden suhdanteet ja globalisaatio haastavat suomalaisen hyvinvointijärjestelmän. Olemme kiirehtineet purkamaan järjestelmän rakenteita, mutta vastineeksi sosiaaliset erot ovat kasvaneet. Työelämän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten uudelleentyöllistäminen on osoittautunut Suomessa hankalaksi ja työttömyysaste on korkea. Samalla työelämässä olevat ovat entistä ahtaammalla. Työpäivät ovat pidempiä ja työuupumus on tavallista. Mihin on jäänyt työntekijöiden ja työnantajien kädenpuristus, jossa molemmat osapuolet voittivat?

aika murtaa vaihtoehdottomuuden muuri”

Tutkimukset osoittavat, että muutos hyvinvointivaltioon suhtautumisessa tapahtui 1970-luvulla talouskasvun hidastumisen myötä. 1950-luvulta alkaneen suhdanteita tasaavan ja valtion roolia korostavan keynesiläisen talouspolitiikan idea oli taloudellisten kriisien yhteydessä investoida ja lisätä julkista kulutusta. Nykyisin Suomessa vallalla oleva, uusklassismista ja uusliberalismista ammentava talousoppi tarjoaa yhteiskunnan rakentamiseksi verotuksen keventämistä, pääomien liikkuvuuden vapauttamista sekä tuloerojen kasvattamista. Tämä talouspoliittinen järkeily haluaa heikentää ay-liikkeen voimaa ja purkaa hyvinvointivaltion palveluja. Aikakauden avainsanoja ovat tehokkuus ja kilpailukyky ja niiden vaatimus ulotetaan yhteiskunnan

Poliitikkojen on aika murtaa vaihtoehdottomuuden muuri ja palata palvelemaan kansalaisia, markkinoiden ja pääomien sijasta. Virkamiesten ja markkinauskovaisten ylivalta on kaadettava. Jatkuvasti laskeneet äänestysprosentit kertovat vain siitä, ettei poliitikkojen vaikutusvaltaan uskota. Olemme uponneet pessimismin lamaannuttavaan suohon, joka ruokkii luovuttamista. Siksi vision alkiolaisesta yhteiskunnasta on oltava myönteinen ja rohkea. Ei kannata tavoitella huonompaa lopputulosta, kuin mikä lähtötilanne on. Nuorkeskustalainen tulevaisuuskuva 2050-luvulle palauttaa vallan kansalle ja asettaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin etusijalle. Ekologisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta on ainoa tavoittelemisen arvoinen visio yhteiskunnasta. Pelkän kilpailukykyeetoksen ja vastakkainasettelun sijasta politiikan tulee vaalia kokonaiskehitystä palvelevaa yhteistoimintaa. Tämä ei tarkoita sosialistista yhteiskuntajärjestystä, joka pelkää yksityisomistusta tai jossa markkinat olisivat suljetut.

| 16

Tavoitteena tulee olla paikallisilla markkinoilla toimivat erilaiset yritys- ja yhteistoimintamuodot. Alkiolaisessa yhteiskunnassa syntyy yhdistelmiä julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan tehtävissä ja käytännöissä. Pienimuotoisimmillaan voimme nähdä kuntien omistamien kylätalojen muotoutuvan keskuksiksi, joissa on tarjolla niin julkisia terveyspalveluja, yksityistä parturitoimintaa, urheiluseuran ohjaamaa liikuntaa tai lasten ja ikäihmisten iltapäivätoimintaa. Toiminnan kehittämisestä vastaavat toimijat ja asukkaat yhdessä. Paikallinen päätöksenteko tulee viedä mahdollisimman suorana kansalaisille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vaativan sairaanhoidon kalliit investoinnit kannattaa tehdä suurempien yhteisöjen voimin, mutta koulut, päiväkodit, kirjastot ja lähiympäristön suunnittelussa tarvittava ymmärrys ovat ihmisten yhteistä tietoa ja kulttuuria. Miksi emme voisi antaa ihmisten päättää heitä koskevista asioista enemmän suorilla äänestyksillä? Kyseessä ei ole utopia, vaan yhteiskunta- ja taloustieteilijät ovat tarjonneet useita akateemisia puheenvuoroja yhteisöllisyyden ja paikallisyhteisöt keskiöön tuovalle politiikalle. Ajatus yhteisötaloudesta haastaa vallalla olevan talouseetoksen.

paikallisyhteisöihin ja jakaa aitoa vastuuta omasta lähiympäristöstään pienyhteisöille. Mitä kauempana yhteisöistä lainsäädäntö tai ohjaavat normit luodaan, sitä vaikeampi niihin on sitoutua. Alkiolainen ihmisyysaate on luottamista ihmisiin. Paikallisesti, lähellä päätettäessä, ratkaisut ovat kokonaisuuden kannalta onnistuneita. Tämän tulee olla keskustalaisen politiikan suurin yksittäinen tavoite myös 2000-luvulla, sillä yksikään toinen poliittinen voima Suomessa ei hajautettuun yhteiskuntaan usko. Globalisoituva maailma ei katoa ympäriltämme silmiämme sulkemalla. Uusi teknologia, avoimet verkkoympäristöt ja digitalisaatio pienentävät maailmaa. Voimme olla entistä helpommin yhteydessä kaukanakin maantieteellisesti sijaitseviin ihmisiin. Yhteisöt voivat olla jotain muutakin, kuin pelkkien asuinpaikkojen ympärille rakentuvia joukkoja. Aidon ja syvällisen yhteisöllisyyden tunteminen vaatii kuitenkin vuoropuhelua ja yhteisiä kokemuksia. Siksi tietoverkossa tapahtuva yhteisöjen syntyminen ei voi täysin ohittaa lähiyhteisöjen merkitystä, mutta voimme oppia tuntemaan muita kulttuureita ja luoda keskinäisiä siteitä ja ymmärrystä. Tällaisen maailmanlaajuisen ymmärryksen saavuttaminen voi olla ratkaisemassa esimerkiksi ympäristöhaasteita tai tasoittamassa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta eri maanosien välillä.

”Nuorkeskustalainen tulevaisuuskuva 2050-luvulle palauttaa vallan kansalle ja asettaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin etusijalle”

Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 2009 voittanut Elinor Ostrom osoitti tutkimuksissaan paikallisyhteisöjen kyvyn säädellä kestävästi esimerkiksi luonnonresurssien käyttöä. Ostromin mukaan yhteisöön kuuluminen jäsentää maailmaa ja luo pohjan moraalille, joka ohjaa yksilöiden toimintaa. Alkiolainen paikallisuuden ihanne on paikallisia tapoja, yhteishenkeä, hyvinvointia ja yhteiskunnallista sekä taloudellista eheyttä. Ostrom osoittaa tämän pohjan olevan kelpo vaihtoehto yhteiskunnan rakentamiselle myös 2000-luvulla. Ostrom kritisoi yksilökeskeistä ja kilpailukykyuskovaista kehitystämme. Ihmiset eivät tee ratkaisuja vain hinnan tai valtiollisen ohjauksen perusteella, vaan päätöksiimme vaikuttavat useat tekijät: yhteisö jossa toimimme, historiamme, sosiaaliset normit ja keskinäinen vuorovaikutus. Ostromin tutkimuksissa esimerkiksi kalastajat pystyivät keskinäisellä vastuunjaolla ratkaisemaan liikakalastukseen liittyvät ongelmat ympäristön kannalta kestävästi ja taloudellisesti tasa-arvoisesti. Ostromin teesi on luottaa

Samalla uudet ilman pysyvää ja kiinteää omaisuutta toimivat yritykset kuten Uber-taksipalvelu tai Airbnb-huoneistovuokraus muuttavat käsityksemme palveluista. Palvelumallien murros ei olisi mahdollista ilman tiedon avautumista ja digitalisaatiota. Yksilöiden valinnan mahdollisuudet kasvavat, mutta toistaiseksi vain niillä jotka kykenevät tietoa hyödyntämään. Tulevaisuuden kannalta tärkein investointi ovat nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet kaikkialle. Maalaisliittolaisen ideologian isänä pidettyä Santeri Alkiota tulkitaan mielellään siten, kuin omien näkemysten kannalta on edullisinta. Alkio korosti uskoa edistykseen, sopusointua luonnon kanssa, sivistystä, paikallisuutta ja kehotti pitämään huolta köyhän asiasta. Kuinka keskusta on näitä ihanteita toteuttanut viimeisten vuosien aikana? Politiikan asialistalla ne säilyvät myös tulevina aikoina.

| 17

SOTE

tulevaisuususkoa vai järkioikeistolaisuutta? Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus otti askeleen eteenpäin, kun hallitus pääsi marraskuun alussa sopuun aluehallinnosta ja järjestämisvastuussa olevien alueiden määrästä. Suurin erimielisyys löytyi keskustan ja kokoomuksen väliltä. Molempien puolueiden nuorisojärjestöt saivat syksyn liittokokouksissa uuden puheenjohtajan. Hilkka Kemppi ja Daniel Sazonov ovat näkemyseroista huolimatta valmiita hyvään yhteistyöhön. SOTE JAKAA MIELIPITEITÄ

eskustanuorten vastavalittu puheenjohtaja Hilkka Kemppi on ylpeä puolueensa saavutuksista sote-sovussa.

– Ratkaisu olisi voinut tulla aiemminkin, mutta kaiken kaikkiaan sote-sovussa on tärkeintä, että käsitellään laajaa kokonaisuutta, ei vain sosiaali- ja terveyspalveluja. Kokoomusnuorten tuore puheenjohtaja Daniel Sazonov haluaisi nostaa sote-pöydälle jenkkityyliset yksityiset terveys- ja sosiaalivakuutusmallit, joissa maksaja on yhtä kuin tuottaja. Hän viittaa Pohjola-vakuutusyhtiön omistamaan Omasairaalaan, joka tuottaa yhtiön terveysvakuutusasiakkaiden tarvitsemat palvelut. Etuina hän mainitsee hyvän ennaltaehkäisevän hoidon, nopean hoitopäätöksen ja kustannustehokkuuden. Kemppi on eri mieltä Sazonovin kanssa yksityisten palveluiden roolista. Hän esittää asiasta kaksi pointtia: – Ensinnäkin sote-palveluiden tulee olla ensisijaisesti julkisia, koska julkisten palveluiden on oltava niin hyvät, että ihmiset käyttävät niitä. Toiseksi yksityisiltä palveluilta on edellytettävä nykyistä enemmän avoimuutta. Sazonov ihmettelee sosiaali- ja terveysuudistuksen evoluutiolausekkeesta tehtyä erillistä kirjausta. Hänen mielestään kaiken politiikan pitäisi olla yhtä evoluutiolauseketta - käytännössä siis jatkuvaa päätettyjen mallien toimivuuden tarkkailua ja muokkaamista. Sazonov kuvailee 15 sote-alueen mallia epäsikiömalliksi. Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää itsehallintoaluemallia, mutta haluaa rakentaa sen rakenteeltaan mahdollisimman kevyeksi. Keskittämisen suhteen Sazonov pitää kyseenalaisena palvelujen läheisyyden ja laadun välille asetettua yhtäsuuruusmerkkiä: – Kysymyksessä ei ole ”kaupungit vastaan muu Suomi” -kysymys, vaan Helsingissäkin jengi huutaa, kun terveyskeskus siirtyy kolme kilometriä kauemmas isompaan keskukseen. Se on uskomatonta, sillä se voi tarkoittaa huomattavia tehokkuusparannuksia.

Kemppi taas pitää 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Hän kokee, että viiden sote-alueen malli olisi toteutuessaan tuonut mukanaan merkittäviä aukkoja palveluiden tavoitettavuuteen ja kansalaisdemokratiaan. – Meillä on hyviä esimerkkejä palveluiden keskittymisestä. Isoissa malleissa lähidemokratia on uhattuna, yksittäinen kansalainen ei olisi voinut puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Maakuntamallissa ihminen voi vaikuttaa päätöksentekoon. Kempin mukaan Suomessa ollaan jo nyt jossain kohdin äärirajoilla terveyspalveluiden tavoitettavuuden suhteen, eikä sairaalamatkoja pystytä enää paljoa pidentämään. Kempin mielestä on varmistettava, että jokaisessa maakunnassa on tulevaisuudessakin saatavilla ympärivuorokautinen sairaalapäivystys. Tiettyjä toimenpiteitä, esimerkiksi lonkkaleikkauksia, hän on kuitenkin valmis viemään tarvittaessa ylimaakunnallisiin yksiköihin.

YHTEISTYÖHALUA JA ERIÄVIÄ KÄSITYKSIÄ Sazonov taitaa olla lainannut hampaansa Stubbilta. Hän kysyy, haluanko kahvia ja hetken kuluttua palaa huoneeseen kuppi molemmissa käsissään. Sazonov ihmettelee huhuja, joiden mukaan hän veisi kokoomusnuoria vasemmalle. Suurin muutos liittyy tavoitteiden sijasta tekemisen tapaan. Sazonovin mukaan kokoomusnuoret luopuu ”räksyttävästä oikeistopolitiikasta” ja siirtyy tekemään Sazonovin järkioikeistolaiseksi kutsumaa politiikkaa. Sazonov uskoo, että kokoomusnuorten ja keskustanuorten välille on rakennettavissa todella hyvä keskusteluyhteys. Hän painottaa poliittisten sisältöjen ympärille rakentuvaa yhteistyötä. Nuorisojärjestöjen suhdetta Sazonov pitää asevelisuhteena. Hän mainitsee muun muassa yhteiset näkemykset yrittäjyyskysymyksissä. – Mutta joissakin kysymyksissä, esimerkiksi alue- ja tukipolitiikassa, keskustanuoret näyttäytyy tosi vasemmistolaisena. Mielestäni kepunuoria pidetään kyllä ihan hyvinä tyyppeinä, tai minä ainakin pidän, Sazonov hymähtää.

| 18

Kempin mukaan keskustanuoret voivat ehdottomasti tehdä yhteistyötä muiden hallituspuolueiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa etenkin sosiaaliturvauudistuksen ja itsehallintoalueiden kohdalla. Hän toteaa, että suuria eroja kokoomusnuorten kanssa löytyy kuitenkin esimerkiksi elinkeinopoliittista, liikennepoliittisista ja aluepoliittisista kysymyksistä. – Muutenkin kannamme vastuuta eri tavalla kuin kokoomus, myös kaikkein köyhimmistä ja heikoimmista. Joukossamme on paljon erilaisia ihmisiä ja kaikki hyväksyttyjä. Kenujen vahvuus on, että meitä kiinnostaa koko Suomen ja kaikkien ihmisten asiat. Me emme aja vain yhden porukan etuja. Se erottaa meidät muista, Kemppi tiivistää keskustanuorten vahvuudet. Kempistä poiketen Sazonov näkee sosiaalisen vastuullisuuden merkittävänä osana kokoomuslaisuutta. – Kyllähän kokoomuslaisuuteen rakentuu hyvin vahvasti vastuu lähimmäisistä ja ihmisistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Sen

kolikon kääntöpuoli on, että niiden, jotka pystyvät tekemään työtä, on otettava vastuuta itsestään. Sazonovin mukaan myös kokoomuslainen tiukka ajattelu valtiontalouden pidossa lähtee siitä, että sillä taataan mahdollisuudet turvata heikko-osaisten toimeentulo sekä sitä kautta ihmisarvoinen ja arvokas elämä. Hän mainitsee yhdeksi tärkeimmistä arvoistaan yrittäjähenkisyyden Sazonov kokee, että yrittäjyyden suhteen nuorisojärjestöillä olisi paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön. Lopuksi hän esittää toiveen keskustanuorten ensi vuonna valmisteltavalle kaupunkipoliittiselle ohjelmalle: – Toivon, että kaupunkipoliittinen ohjelmanne ei lähde kaupunkien ja maakuntien vastakkainasettelusta. Jos keskusta haluaa panostuksia isoihin kaupunkeihin, niin 70 prosenttia jengistä ei nouse heti varpailleen ja ajattele, että nyt koko maaseutupolitiikka romuttuu. Teksti: Väinö Tuovinen Kuva: Heini Laitinen

ULKOSUHTEET

Äventyr i Köpenhamn Text: Sara Huhtanen Foto: Shutterstock

n delegation på sex centerungdomar och centerstudenter reste till Köpenhamn ett vackert veckoslut i oktober. Syftet med resan var att delta i Nordiska Centerungdomens Förbunds (NCF) toppmöte och 50-års jubileum.Delegationen bestod av Sara Huhtanen (vice-ordförande i NCF), Hilkka Kemppi, Jukka Koivula, Virva Leväinen, Jouni Ovaska, Kairit Tahvola och Hanna Toppi.

terungdomarna och Centerstudenterna gav en roll-up (någonting som NCF saknade).Senare på kvällen samlades vi på en fin middagsfest med unga politikerna och NCF-alumner från hela Norden. Festens höjdpunkt var igen den traditionella kulturkvällen där delegationerna från var och en organisation tävlar mot varandra genom ett skådespel, en sång eller något likadanande.

Före resan listade ledaren för delegationen Sara resans politiska och andramålsättningar. Målet var att vara aktiv i mötet, utskotten och i 50-års jubileumsfesten. I utskotten behandlades resolutionerna och NCF:s politiska program. Dessutom skulle delegationsmedlemmarna bekanta sig och nätverka med nuvarande och före detta aktiva i NCF.

Vi centerungdomarna och centerstudenterna presenterade ett parodiskt skådespel om NCFs konsensuskultur. Vi var ganska stolta över oss eftersom vi blev tvåa efter Norge i den tajta tävlingen.Efter festen bestämde jag mig att gå till fots till hotellet. Till alla vänner av tv-serien ”Bron” måste jag säga att på natten ser Köpenhamn precis lika skrämmande ut som i tv-serien. Stämningen var spöklik, och jag bara väntade på att en mördare kommer runt hörnet i mörkret...

Diskussion om nordisk politik I mötet diskuterade vi till exempel vad ”nordiskhet” är för något och om de nordiska länderna borde ha tajtare samarbete och forma en nordisk federation. Opinionerna var delade men debatten var mycket konstruktiv. Alla vi centerungdomarna och centerstudenter var jätte aktiva i utskotten där det politiska programmet behandlades. Vi delade upp oss i utskotten enligt våra intresseområden. Vi fick fint igenom våra målsättningar, såsom inkluderandet av matproduktion och bioekonomi i programmet.

NCF fyllde 50 år Under lördagens 50-års jubileumsreception höll Jouni, Hilkka och Sara tal och gratulerade takorganisationen NCF. Cen-

”Blandinaviska”hjälper men engelska räcker Allt som allt var resan lyckad – vi knöt viktiga kontakter, lärde oss om nordisk politik, och det viktigaste, vi hade jätteroligt! När man umgås med andra hjälper det om man kan prata svenska (eller ”blandinaviska” = en blandning av nordiska språk). Trots det är det inget tvång att kunna svenska – engelska är det officiella språket i NCF.Som sista tips skulle jag säga att det alltid lönar sig att vara i tid på flygfältet. Det var vi inte... En av oss missade sitt flyg på väg till Köpenhamn och var tvungen att betala biljetten för ett senare flyg själv. Och vi missade nästan alla våra flyg på väg hem. Nästa gång borde man kanske ta rätt tunnelbanan i rätt riktning för att komma i tid till flygfältet... Men slutet gott allting gott!

ULKOSUHTEET

Lymec begins to support agricultural subsidies Text: Jukka Koivula Photo: Suzana Bincl

COMMON AGRICULTURAL POLICY WON LYMEC´S SUPPORT IN HELSINKI CONGRESS THROUGH A VOTE 72 – 55. European liberals have traditionally been skeptical of agricultural subsidies. Lymec (European Liberal Youth), to which the Finnish Centre Youth and Centre Students belong on the European level, have also been opposing the Common Agricultural Policy (CAP). However, in early November Lymec gave its support to CAP by accepting the resolution “Strengthening local economies” by the Irish organization Fianna Fail Ogra. The pro-CAP position won the voting with 72 pro and 55 against the resolution.

A LONG-TERM ADVOCACY BROUGHT RESULTS The position change for Lymec in agricultural politics is a historical political victory for Finnish Centre Youth and Students. For Finns, the anti-CAP stance of European liberals has been a stone in their shoe for decades. The significant change did not happen by itself, but through

years of hard lobbying over the issue inside Lymec. During the past three and a half years Lymec has voted on agricultural subsidies three times. Previously, aid has been seen as unnecessary by the majority. What helped greatly to reach this outcome was arranging an open discussion event over the topic in the Centre Party office in Helsinki before the Congress itself started.

SECURITY OF SUPPLY WAS HIGHLIGHTED The main theme in the Lymec Congress was security of supply. Energy politics, food production and issues concerning economic politics and security politics were highlighted during the meeting. In addition to agricultural politics, Lymec took a stand on fighting youth unemployment, arranging cultural and language courses for asylum seekers, as well as ending the war in Syria. The Finnish Centre Youth, the Centre Students and the Swedish Youth hosted the Lymec Congress on a boat from Helsinki to Stockholm. The congress was held at the turn of October and November. | 21

KASVUN PAIKKA

Kasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

Teksti : Liina Hauru Kuva: Iiro Rautiainen Photography

Valovoimaa Keskustanuorten uusi puheenjohtaja Hilkka Kemppi koki poliittisen herätyksen Meksikossa.

alusin aina ensimmäisenä olla tekemässä kaikkea. Välillä olin varmaan ärsyttävänkin vilkas. Koulussa lähimpänä sydäntäni olivat taito- ja taideaineet, mutta tein muutkin läksyt ahkerasti. Tuntui pahalta, jos opettaja oli minuun pettynyt. Olin aina osa ryhmää. Minulle oli tärkeää, että kaikki pysyvät mukana. En ollut itsekään superoppilas, mutta minulla on kyky saada itseni innostumaan asioista, joissa olen alun perin huono. Treenasin isän kanssa matematiikkaa ihan hirveän paljon. Opin rakastamaan geometriaa ja löysin sieltä omia juttuja. Englanti oli toinen elämän kannalta tärkeä taito, jonka halusin oppia. Englanti oli minulle vaikeaa, mutta luin säännöllisesti ja

innostuin kielestä. Lähdin matkaoppaaksi Meksikoon ja myöhemmin Kreikkaan. Englanti alkoi tuntua työkielenä omalta. Eläinlääkäri oli unelma-ammattini yläasteelle asti. Kiersin seiskaluokkalaisena TET-harjoittelussa kunnan eläinlääkärin mukana. Sinä aikana näin paljon ikäviä asioita ja tajusin, ettei se työ ollut minua varten. Aloin haaveilla kuvaamataidon opettajan ammatista. Äitini on aina tehnyt taidetta ja isänikin on taiteellinen omalla tavallaan. Kotoa minua ei ole koskaan yritetty saada tiettyyn ammattiin, vaan olen saanut itse ajatella mitä haluan olla. Poikkeuksena se kun pohdin sirkustaiteilijaksi ryhtymistä. Vanhempani sanoivat, ettei siinä ammatissa taida riitä Suomessa työtä.

| 22

Koen aina olleeni töissä. Pienenä ne olivat peltotöitä naapurissa, se oli itsestään selvää. Meillä oli hoitohevonen, jota hoidin vuorollani. 15-vuotiaana menin koulun jälkeen ulkoiluttamaan koiria ja sain siitä rahaa. Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli Vääksyn kuvassa. Yksi tehtävistäni oli passikuvien ottaminen. Sain myydä myös taidetta. Asikkalan kunnassa työskentelin matkailuneuvojana ja kesäoppaana. Olen ollut myös keilahallilla vetämässä lasten synttäreitä, baarimikkona, hotellin vastaanottovirkailijana ja henkilöstöfirmassa rekrytoimassa ihmisiä. En päässyt heti lukion jälkeen opiskelemaan kuvisopettajaksi, joten keksin välissä muita unelmia. Valmistuin restonomiksi Forssasta. Sen jälkeen lähdin kelkkaoppaaksi ja tontuksi Kittilään. Minulla on tapana romantisoida elämää. Kittilän karuus ja vastakohtaisuuskin ihastutti, se että näkee elämän rajat ja sen mitä ihminen tarvitsee elääkseen.

määrä oli käsittämätön. Nuoret eivät myöskään olleet tarpeeksi valveutuneita. Yliopistossa halusin aktiivisesti edistää asioita muutenkin kuin sitoutumattomana. Ajattelin, että kun kuuluu johonkin porukkaan saa myös tukea. Keskustaopiskelijoiden uusien illassa ihmiset olivat yhtä perhettä. Ketään ei nostettu jalustalle, mutta apua on saanut aina kun pyytää.

”Poikkeuksena se kun pohdin sirkustaiteilijaksi ryhtymistä. Vanhempani sanoivat, ettei siinä ammatissa taida riittää Suomessa työtä”

Työt Kittilässä loppuivat, kun lumi suli. En usko, että olisin mennyt Rovaniemelle opiskelemaan, jos en olisi sattunut ensin pohjoiseen töihin. Pääsin Lapin yliopistoon opiskelemaan kuvataidekasvatusta. Opiskelin myös kansainvälisiä suhteita ja pohjoisen politiikka. Lappi on iso osa identiteettiäni.

Olen syntynyt Vääksyssä taloon, jonne sukuni on tullut evakkona Karjalasta. Aina kun puhutaan Hämeen kodista, puhutaan myös karjalaisuudesta. Ne ovat minun juureni. Karjalaisuudesta juontuu kiinnostukseni erilaisiin vähemmistöihin. Suomessakin on erilaisia väestöryhmiä, mutta olemme pystyneet pitämään luokkayhteiskunnan kaukana. Se on saatu aikaan nimenomaan politiikan avulla. Karjalasta muuttanut isoisäni oli keskustalainen kuntavaikuttaja Asikkalassa. En ole koskaan tavannut häntä, mutta kyllä se jollain tavalla on näkynyt kasvatuksessani. En ole koskaan kyseenalaistanut omaa keskustalaisuuttani. Motivaatio politiikkaan kumpuaa myös vuodestani Meksikossa. Näin kyliä, joissa ihmisiä ei ole rekisteröity yhteiskuntaan. Toisaalta Mexico Cityssä eli maailman rikkain mies. Rakastin maata ihmisten takia, mutta vihasin järjestelmää. Korruption

KASVUN PAIKKA

Minua kannustettiin tekemään töitä myös muiden kuin keskustalaisten kanssa. Toimin vuoden Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa. En ole koskaan pitänyt läksiäisiä Lapista. On tullut onnellisia sattumia ja pestejä, jotka ovat sitten johtaneet seuraavaan. Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa vastuullani oli koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat. Siirtyminen keskustaopiskelijoihin oli luonteva, sillä puhuimme samoista asioista. Lähtö keskustanuorten puheenjohtajakisaan vaati tietoisen valinnan tekemistä.

Olen luonteeltani optimisti ja innostuja. Motivaationi politiikassa on kannustaa ihmisiä aktiiviseen toimintaan, oli se mitä tahansa. Ehdin olla puoli vuotta Olli Rehnin avustajana. Rakastin työtä ja opin valtavasti. Kaipasin kuitenkin kasvatustehtävää, sitä mistä Alkiokin puhui. Opettaja minussa nosti päätään. Politiikassa täytyy pystyä uudistumaan ja saamaan lisää ihmisiä toimintaan. Haluan etsiä oman sukupolveni visiota tulevaisuudesta. Politiikassa etsitään kollektiivista, jaettua onnea. Faktoja kertomalla ei synny ennakkoluulottomuutta, vaan rohkeudella ja luottamuksella. On olemassa monia keinoja päästä samaan päämäärään. Keskustassa olen havainnut sellaisen tyypillisen piirteen, että helposti kumarretaan tiettyä persoonaa tai ihmistä. Toivon ettei se piirre vahvistu yhtään, vaan sen sijaan vahvistuisi yhteisöllisyys ja me-henki. Haluan että kahden vuoden päästä keskustanuorten porukka on monimuotoinen, mutta yhtenäinen. Haluan, että kahden vuoden jälkeenkin suhtaudun yhä ennakkoluulottomasti erilaisiin paikkoihin, ihmisiin ja tehtäviin.

| 23

LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12. ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Liina Hauru ja Riina Pesu Kuvat: Suzana Bincl

Pyöreitä vuosia

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12. LIFESTYLE: MATKAILU |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

elsingin Vanha ylioppilastalo täyttyi nuorista ja ikinuorista keskustalaisista. Vanhalla kuultiin puheensorinaa ja iloisia huudahduksia, kun nuorkeskusta-

laiset ystävät tapasivat toisensa viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien jälkeen. Keskustanuoria juhlivat myös lukuisten yhteistyötahojen edustajat. Maaseudun Nuorten Liiton perustava kokous pidettiin Salon Palokunnan talolla kesäkuussa 1945. − Minua ja liiton ensimmäistä puheenjohtajaa, kansanedustaja Johannes Virolaista yhdistää saatu luottamus puheenjohtajaksi juuri Salon kokouksessa. Päivä perustamiskokouksen jälkeen Johannes Virolaisen johdolla pidettiin Salon urheilukentällä liiton ensimmäinen liittojuhla, jossa puheen piti itse Kekkonen, keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi kertoi. Sopraano ja Varsinais-Suomen keskustanuorten puheenjohtaja Anna Sirkiä lauloi juhlassa Sibeliuksen lauluja säveltäjän juhlavuoden kunniaksi. Teatteriryhmä Peruna ja Sipulin esitys villitsi yleisön laulamaan seisaaltaan Nälkämaan laulua, vaikka pyyntö oli tarkoitettu vitsiksi.

Helsingin Keskustanuorten edustus vasemmalta oikealle: Henri Karjula, Emma Koskimaa, Joni Immonen, Hannu Tiusanen, Sonja Vojnović ja Antti Siika-aho

| 25

LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12. |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kuvassa Hilkka Kempin kanssa keskustanuorten entisiä puheenjohtajia vasemmalta oikealle Esko Aho, Timo Toropainen, Teppo Säkkinen, Tuomo Puumala, Risto Volanen, Anu Vehviläinen, Antti Kaikkonen, Mikko Alkio, Perttu Nousiainen, Antti Kurvinen ja Olli Riikonen.

Juhla oli suuri sukupolvien välinen kohtaaminen. Kokemuksia eri

sen sukupolven on pääministerin mielestä tehtävä oma ajatustyönsä.

vuosikymmeniltä vertailtiin juhlapuheissa ja pöytäkeskustelussa. Sa-

Vehviläinen kannusti keskustanuoria hylkäämään kaikenlaisen kup-

massa pöydässä saattoi istua nykyinen ja entinen pääministeri, liiton

pikuntaisuuden ja altistumaan dialogiin myös eri tavalla ajattelevien

puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia eri vuosikymmeniltä, liittosih-

kanssa.

teereitä, toiminnanjohtajia tai eri aikoina keskustanuorten lehden tekoon osallistuneita.

Sipilä halusi tukea keskustanuorten toimintaa etsimällä sponsoreita vuosijuhlan alla hajonneen Kenubiilin korvaamiseen uudella menope-

Loistavista puhujista ei ollut puutetta tässäkään keskustalaisten ti-

lillä. Sipilä kertoi tulleensa itse mukaan keskustanuorten toimintaan

laisuudessa. Puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä, mi-

Kainuussa 70-luvun lopulla Esko Ahon ollessa liiton puheenjohtaja.

nisteri Anu Vehviläinen, entinen pääministeri Esko Aho ja Ilmari

Kainuusta kuului juhlan viimeinen tervehdys. Ilmari Pokela kannusti

Pokela Kainuun keskustanuorista pääsivät ääneen juhlassa.

keskustanuoria pitämään kiinni omista periaatteistaan ja päätti puheensa itse kirjoittamaansa runoon.

Entinen pääministeri Esko Aho kiteytti puheensa siihen, miten 1940ja 50 luvuilla syntynyt sukupolvi näki Suomen muutoksen hevosvetoisesta maasta traktorivetoiseksi. 1980- ja 90 luvuilla syntyneet tule-

”Teillä on täsmälleen sellainen tulevaisuus kuin te itse ansaitsette.”

vat kokemaan digitalisaation todellisen läpimurron aikakauden. Aho lopetti puheensa sanomalla, että nuorilla on täsmälleen sellainen tulevaisuus kuin he itse ansaitsevat. Sipilä kannusti Santeri Alkiota mukaillen nuoria itsenäiseen ajatteluun ja ottamaan itse selvää asioista. Tässä Alkio asetti riman korkealle, Sipilä sanoi.

Esko Aho

Sipilä varoitti puheessaan keskustanuoria vuosikymmenten takaisten fraasien toistelusta, ”vaikka ne olisivat Alkion sitaatteja”. Jokai| 26

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| LIFESTYLE: MATKAILU ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| LIFESTYLE: VUOSIJUHLATUNNELMIA HELSINKI 5.12. Ilmari Pokela

“

Ei kukaan kasva aikuiseksi opimme vain hienovaraisuutta julmuuteemme siis tanssi sateessa silloinkin kun muut sinulle nauravat älä kuule kutsua vuosien eivät ne sinua suojele hipiäs vain harmaantuu ei muutu teräkseksi se Ilmari Pokela

| 27

ARKADIAN TERVEISET ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| Palstalla nuoret kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

Keskustanuorten

viha ja rakkaus eduskuntaan

0-vuotista taivalta juhlivalle nuorisojärjestölle suhde oman puolueen eduskuntaryhmään on aina ollut täynnä jännitettä. Aatteelliset nuoret tulisielut ovat samaan aikaan halveksuneet asioiden hoitoa ja valtapolitiikkaa ja himoinneet itse pääsystä todellisiksi päätöksentekijöiksi. Ovatpa he sinne lopulta päätyneetkin; kuitenkin yleensä vasta tulen jo hiillostuttua. Nykyisessä eduskuntaryhmässä on kuusi entistä Keskustanuorten puheenjohtajaa ja useita entisiä aktiiveja. Me kolme nuorinta edustajaa olemme kaikki olleet nuorkeskustalaisen liikkeen tehtävissä. Kaava on mennyt yleensä niin, että noustuaan eduskuntaan radikaaleista on tullut uusien nuorten mielestä vanhoillisia. Niin Johannes Virolainen, Paavo Väyrynen kuin Esko Ahokin kulkivat kaaren, jossa he nuorkeskustalaisina ajoivat uudistuksia ja kritisoivat vallitsevaa johtoa – päätyen lopulta itse puoluejohtajina nuorten kritisoitaviksi. Nuoret ovat pyrkineet modernisoimaan puoluetta milloin Kekkosen tukimiehinä ja milloin liberaaleina. Toisaalta nuoret ovat omantunnon tavoin vaalineet aatteen perintöä ja tarvittaessa nostaneet Alkion kaapin päältä pölyttymästä. Nuorilla on ollut myös tärkeä rooli puolueen ikkunana nuorisoon esimerkiksi vaalikampanjoissa. Lojaalisuus ja piikki lihassa ovat rinnakkain. Omana puheenjohtajakautenani 2009-2013 arvostelimme eduskuntaryhmää ja johtoa köyhän asian ja sivistyksen unohtamisesta. Järjestimme mielenosoituksen puoluevaltuustossa ja kohelsimme festareilla koirapuvussa. Toisaalta vältimme vaalirahakohun kärjistämistä ja tuimme reippaina Väyrysen Paavoa pressaksi. Kahden nuoren keskustan varapuheenjohtajan saavuttaminen 2010 ja 2012 ja pj-kisan läheltä piti -tappio vaativat pahimman radikalismin riisumista. Keskustanuorista pitää tulevaisuudessakin ponnistaa eduskuntaan, mutta myös tavalliseksi aktiiviseksi kansalaiseksi. Viime vuosina havaitsemani kielteinen ilmiö nuorisoliikkeessä on ollut tietty sisäänpäin kääntymiKansanedustaja Antti Kurvinen Keskustanuorten puheenjohtaja 2009 - 2013

nen. Sekä vihreä radikalismi että lojaali rakentaminen ovat tapahtuneet omassa (some)kuplassa. Omaa kivaa on vältettävä. Tavataanko tarpeeksi kansanedustajia ja lobbareita? Istutaanko riittävästi iltaa muiden puolueiden ihmisten kanssa? Pidetäänkö sitoutumattomien järjestöjen väelle tarpeeksi aatteellisia palopuheita? Ovet on pidettävä auki. Haastetaanpa vallitseva poliittinen järjestys tai pyritään sen osaksi, sen on tapahduttava räväkästi. Kaikessa vaikuttamisessa on muistettava kuunnella niin omaa järkeä kuin tunteitaan.

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

Jyväjemmarien puolue?

olitiikkaan tarkemmin perehtymättömien tai muiden puolueiden kannattajien suusta usein kuulee väitteen siitä, että keskusta on vain maanviljelijöiden etupuolue, jolle kaikki muut politiikan lohkot ovat poliittista kauppatavaraa. Tästä johtuen kaikkien keskustalaisten toimijoiden ja äänestäjienkin kuvitellaan olevan maanviljelijöitä. Itse ainakin olen tällaisiin ennakkoluuloihin törmännyt oman julkikeskustalaisuuteni aikana riittävän usein.

Olin jokunen vuosi sitten mukana Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen vaihtoviikonlopussa ja siellä keskusteltiin ihmisten omakohtaisesta suhteesta maatalouteen. Hämmästyksekseni lopulta vähintään puolet myönsi todistaneensa lehmän poikimista ja lopuillakin jonkinlaista kosketusta maatalouteen oli. Väistämättä tuolloin mieleen nousikin ne kaikki aikaisemmin kuullut väitteet keskustalaisista.

”Itseään kunnioitta-

Gallupien perusteella väite keskustalaisista maanviljelijöinä ei pidä paikkaansa. Viimeisimpien väestöryhmäkohtaisten gallupien mukaan keskustan äänestäjistä alle seitsemän prosenttia olisi maanviljelijöitä. Toki maanviljelijöiden keskuudessa keskustan kannatus on reilusti yli 60 prosenttia.

va keskustalainen muistaa korjata,

Oikeastaan tässä kaikessa on jotain hyvin alkiolaista. Maakauppias, kirjailija, poliitikko ja lehtimies Santeri Alkio oli tavallaan hyvin samankaltainen kuin aiemmin mainitun kuvauksen mukaiset nuorkeskustalaiset. Maanviljelys oli osa Alkion nuoruuden omakohtaista elämää, mutta aikuisuudessa hän suuntautui muille elämänaloille. Samalla kuitenkin Alkio jaksoi aina ihannoida vapaata talonpoikaa ja hänen elävää suhdettaan maahan ja multaan. Nuorkeskustalaiseen tyyliin Alkio kuitenkin aina ja kaikkialla kielsi maalaisliiton olevan ahtaan agraarinen luokkapuolue.

ettei keskusta ole

viljelijöiden luokkapuolue”

Näkyvien keskustalaisten poliitikkojen ja muiden aktiivitoimijoiden taustassa maanviljely kuitenkin näkyy selvästi. Kansanedustajista reilulla tusinalla on oman ilmoituksensa perusteella maatalouteen liittyvä arvo tai ammatti, ja ainoana eduskuntaryhmänä keskustalla on maa- ja metsätalouteen keskittyvä poliittinen sihteeri. Viljelijätaustaisuus kuitenkin ulottuu laajemmallekin kuin pelkästään puolueen poliittiseen kärkeen.

Kaikesta tästä huolimatta jokainen itseään kunnioittava nuorkeskustalainen muistaa aina korjata, ettei keskustan ole mikään viljelijöiden luokkapuolue.

| 29

MURKINA

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Tuliaisia rakkaille

SUKLAISET KLEMENTIINIVIIPALEET n.50 kpl • 5 klementiiniä • ½ levyä tummaa suklaata • 75 g mantelirouhetta

Klementiinit, suklaa ja mantelit kuuluvat talven perinteisiin syömisiin. Tässä ohjeessa tutut raaka-aineet yhdistetään helposti itse tehtäväksi makeiseksi. Maku on raikkaan makea.

•

(suolaa)

1. Rouhi ja paahda manteli pannulla. Varo polttamasta! 2. Sulata suklaa mikrossa pienellä teholla. (Minuutti kerrallaan ja välillä sekoittaen estääksesi suklaata palamasta.) 3. Kuori klementiinit ja irrota viipaleet toisistaan. 4. Sivele pehmyt suklaa lusikalla klementiiniviipaleen toiseen päähän molemmin puolin. 5. Ripottele paahdettua mantelirouhetta ja halutessasi aavistus suolaa suklaan päälle. 6. Kuivata viipaleet leivinpaperin päällä kylmässä. Nopeimmin tämä valmistuu pakastimessa Ps. Voit tumman suklaan sijaan kokeilla raakakaakaojauhetta, joka sulatetaan suklaan tapaan miedolla lämmöllä. Se jähmettyy kylmässä hyvin viipaleiden pinnalle.

Pienestä raaka-ainemäärästä valmistuu nopeasti paljon suupaloja ja hyvä mieli suurellekin joukolle. Valmista näitä rakkaillesi tai heidän kanssaan. Kaunis vieminen myös naapureille, opettajille ja työkavereille! Innoittajana: www.lily.fi/blogit/suvi-sur-le-vif

| 30

Teksti ja kuvat: Joonas Könttä

IRTI JUURISTA:

Uusi normaali?

Olen viihtynyt Brysselissä hyvin ja kokenut elämän melko samanlaiseksi kuin Suomessa. Toki Bryssel on kotikaupunkiini Jyväskylään verrattuna suurempi ja monikulttuurisempi, mutta myös monia samankaltaisuuksia on löydettävissä.   Pariisin terrori-iskujen jälkeen Brysselin terroriuhkataso nostettiin korkeimmalle tasolle lauantaina 21.11. Palasin itse Brysseliin sunnuntaiksi ja totesin junaasemalla saman, minkä olin jo twitteristä lukenut: poliisien ja sotilaiden määrä kaupungissa oli moninkertaistunut.

Sunnuntaina tilanne jatkui kireänä, sillä poliisi teki jatkuvia etsintöjä ympäri kaupunkia. Illallistimme kaveriporukalla kotonani ja seurasimme uutisointia avainsanalla #BrusselsLocdown. Myös itseäni vaivasi huoli ja epävarmuus, mutta toisaalta kaikkialta paistoi läpi tunne siitä, että me eurooppalaiset emme ole valmiita luopumaan elämäntavoistamme - arvoistamme.   Maanantaina suurin osa Euroopan parlamentin henkilökunnasta siirtyi täysistun-

toviikolle Strasbourgiin. Osa jäi tekemään etätöitä kotoa käsin, sillä metrot, koulut ja päiväkodit pysyivät suljettuina. Nyt, reilu kaksi viikkoa tapahtumien jälkeen terroriuhkataso on pudotettu toiseksi korkeimmalle tasolle ja elämä Brysselissä on normalisoitunut.   Toisaalta tälläkin hetkellä vastapäätä kotiani sotilaat vartioivat jo tutulla paikallaan hotellin edessä. En voi olla miettimättä, onko tämä uusi normaali.

KULTTYYRIA

Puheen helppous viehättää

J Teksti: Laura Hämäläinen

uhana Torkin kirja etenee hiljalleen ja rakentuu pienistä ja tärkeistä osasista, aivan kuten puhekin. Torkin kirja Puhevalta käyttöön (2015) on kirja etenkin työkseen puhuville, mutta myös muille puheiden pitäjille. Kirja etenee insinöörin ja puhevalmentajan välisenä dialogina. Torkki luo oivat lähtökohdat puheiden pohtimiseen ja käytännön toteuttamiseen. Vuorovaikutteinen kerrontatapa imaisee lukijan mukaansa, mutta myös toteuttaa puheen vuorovaikutteisuutta ja keskustelun merkitystä. Kuten Torkki ilmaisee: elävä totuus syntyy aina keskustelun tuotteena.

Rauhassa etenevä teksti antaa lukijalle aikaa sisäistää tekstin sanoma kunnolla. Kirja ei olekaan ihan perinteinen oppikirja puheiden pitämiseen. Insinöörin ja puhevalmentajan välisen keskustelun kautta Torkki vie lukijan syvälle puheiden ymmärtämisen historiaan, mutta tuo opit tähän päivään kustomoiduilla kysymyksillä. Näiden kysymysten kautta lukija ymmärtää puheiden pitämisen tärkeimmät puolet. Kirjaa on helppo suositella. Kevyt dialogi sopii iltalukemiseksi, mutta pohtimaan pistävä kerronta, selkeät yhdeksän kysymystä ja käytännön ohjeistukset antavat myös pohjan, jonka päälle puhe on hyvä rakentaa.

Puhevalta käyttöön Kirjailija: Juhana Torkki

Dokumenttiteatteria päätöksenteosta

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

okumenttiteatteri on teatteritaiteen muoto, jossa näytelmän lähdeaineistona ovat ihmisten todelliset teot ja sanomiset. Dokumenttiteatteri pyrkii osaltaan nostamaan esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja ristiriitoja. Tästä kaikesta on kyse Susanna Kuparisen politiikkakollektiivin näytelmässä Eduskunta III. Lyhykäisyydessään kolme ja puolituntisen näytelmän juoni on siinä, kuinka harmaat ja sydämettömät virkamiehet todellisuudessa johtavat Suomen ja koko euroalueen leikkauspolitiikkaa tukenaan juhasipilät, anttirinteet ja muut poliitikot. Poliitikkojen ainoa tehtävä on populismillaan hankkia näennäinen kannatus äänestäjille itselleen haitalliselle politiikalle. Kurjistamispolitiikan ainoat vaihtoehdot näytelmässä ovat Kreikan entinen valtionvarainministeri Yanis Varoufakis (Syriza) ja ikuinen vähemmistökommunisti Yrjö Hakanen (SKP).

Yhteiskunnalliselle teatterille on kyllä aina tarvetta ja kysyntää. Virkamiesten suuri valta on valitettava tosiasia, eikä ainakaan Suomessa nykyiselle talouspolitiikalle tunnu olevan todellista vaihtoehtoa. Valitettavasti Eduskunta III ei kuitenkaan onnistu tuomaan tähän asiaan itsekään muutosta, vaan keskittyy vahvistamaan vallitsevia yhteiskunnallisia kuplia. Näytelmä ei onnistunut haastamaan esimerkiksi vakaumuksellisen keskustalaisen ajatuksia. Osittain näytelmän ongelmat johtuvat sen rakenteesta. Reiluun kolmeen tuntiin on ahdettu liian paljon asioita. Kun tapahtumat vaihtelevat hallintarekisterin valmistelusta Varoufakisin haastatteluihin, Minna-Maaria Sipilän lehtihaastatteluihin ja Helsingin lastensuojelun aliresurssointeihin, niin näytelmän punainen lanka väistämättä hukkuu ainakin katsojalta. Näytelmä olisikin tarvinnut ”leikkauspolitiikkaa”, jotta se olisi voinut | 32

keskittyä oman ydinsanomansa esiintuomiseen. Eduskunta 3 Ohjaus: Susanna Kuparinen

SARJAKUVA Juhani Ojalehto

Suunniteltuja totuuksia

MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Kerttu-verkosto on olohuone vaikuttamisesta kiinnostuneille naisille Teksti: Liina Hauru Kuva: Anna Kärkkäinen

uorten yhteiskunnallisesti aktiivisten naisten Kerttu-verkosto on valinnut puheenjohtajakseen Eeva Kärkkäisen. Kärkkäisen mukaan verkoston syyskokouksen henki oli innostunut. Kerttu-verkosto on avoin alkiolaisiin arvoihin nojaava nuorten naisten yhteisö. Verkoston tarkoitus ei ole olla kenenkään ensisijainen vaikuttamisen paikka, vaan kannustaa jäsenistöään toimimaan eri järjestöissä ja tarttumaan työelämän haasteisiin. – Verkoston kautta tutustuu muihin samanhenkisiin ihmisiin ja saa vaikeiden paikkojen tullen taustatukea ja uusia näkövinkkeleitä, uusi puheenjohtaja kuvaa toimintaideaa. Kertut toteuttavat ajatusta verkostomaisesta toimintatavasta. Kerttu-verkosto nimisessä ryhmässä Facebookissa jaetaan muun muassa kertuille sopivia työpaikkailmoituksia. Järjestön toimintaa lähtee jäsenistön tarpeesta käsin. Seminaarien lisäksi järjestetään mentorointia ja vapaamuotoisia retkiä. – Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi kuka tahansa kerttu-henkinen ihminen voi järjestää omalla paikkakunnallaan vaikkapa saunaillan tai kerttu-kävelyn, Kärkkäinen kannustaa.

Verkoston syyskokouksen yhteydessä pidetyn seminaarin aiheena oli johtajuus. SAP:n Euroopan, Lähi-Idän ja Afrikan alueiden palvelutoimialojen toimialajohtaja Marika Auramo ja Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pohtivat alustuksissaan mitä johtajuus antaa ja ottaa.

MUISTILISTA JOHTAJAKSI AIKOVALLE: 1) Ole esillä, mutta tuo sanomisillasi lisäarvoa ja uusia ehdotuksia. Kerro rohkeasti mielipiteesi, vaikka asiasi olisi vaikea tai uusi. 2) Ole itse eturintamassa ja tee töitä alaisillesi. 3) Luottamus alaisten kanssa syntyy, kun sanat ja teot kohtaavat. 4) Ole kiinnostunut jokaisesta ihmisestä yksilönä. 5) Ole oikeudenmukainen. Yritä nähdä jokaisen ihmisen vahvuudet ja opettele kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa. 6) Tunnista asiat, joilla on merkitystä. Aina ei kannata jumittua yksityiskohtiin. 7) Delegoi. Silloinkin kun tuntuu, että osaisit itse paremmin. 8) Anna tunnustusta ja kunnia sille jolle se kuuluu, vaikka olisitkin itse johtaja. 9) Vaadi esimieskoulutusta, vaikka sinulla olisikin luontaisia kykyjä. 10) Pidä pilke silmäkulmassa, ilman sitä hommat tyssää! Vinkit on koottu alustusten ja keskustelun pohjalta.

| 34

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2016 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Reetta

Riikka Liedes

Linda Brandt

Suomalainen

Paukkunen

050 348 1372

044 358 4941

050 364 7287

liedes.riikka@gmail.

linda.j.brandt@

suomalainen89

com

gmail.com

@suomi24.fi

ETELÄ-

KAINUU

PIRKANMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Susanna

Suvi Mäkeläinen

Oskari Willman

Elina Pusaa

Eskola

045 113 4194

040 587 1587

040 913 7340

040 823 8263

suvi.makelainen@

oskari.willman@

elina.pusaa@

susanna.h.eskola

outlook.com

kolumbus.fi

gmail.com

@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-SUOMI

Laura Hämäläinen

POHJANMAA

KARJALA

Anna Sirkiä

040 840 1920

Hannes Torppa

Susanna

050 917 7640

laura.s.hamalainen

040 358 3759

Meriläinen

sunnemunne@

@gmail.com

hannestorppa@

040 721 2539

hotmail.com

gmail.com

susanna.merilainen@outlook.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Emma Koskimaa

Samuli Mattila

POHJANMAA

040 765 2620

050 307 2772

Hanna Markkanen

emma.koskimaa@

samuli.mattila@

050 571 5502

pp.inet.fi

nuva.fi

markkasenhanna @gmail.com

HÄME

KYMEN-

POHJOIS-

Santra Rauhaniemi

LAAKSO

SAVO

Susanna Helminen

Toni Viljamaa

040 725 2208

044 215 6246

suski.helmi@gmail.

toni_viljamaa@

com

hotmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2016 ETELÄ-KARJALA Siru Lavikka 050 3521 856 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Hannu Tiusanen 040 830 1023 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Janne Tarima 050 448 5085 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO POHJOIS-POHJANMAA Sonja Kouvo Iina Keinänen 040 833 2240 kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 754 6676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro POHJOIS-SAVO 040 837 9867 Niina Koskenmäki lappi@keskustanuoret.fi pohjois-savo@keskustanuoret.fi PIRKANMAA SATAKUNTA Turkka Rantanen Sonja Lautamatti pirkanmaa@keskustanuoret.fi 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Janne Tarima 050 448 5085 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Juha Iso-Aho hame@keskustanuoret.fi

KAINUU kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Niina Koskenmäki 044 312 2982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

UUSIMAA Joonas Salmi uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri-lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys