Juuri1/19_Vaasa by Suomen Keskustanuoret

KESKUSTANUORTEN VAALITEEMAT s.12

VAALIPIIRIN NUORET EHDOKKAAT s.16

VAALIVÄSYTTÄÄKÖ? s.20

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSLEHTI 1/2019 EDUSKUNTA- JA EUROPARLAMENTTIVAALIT

PÄÄKIRJOITUS

Keskitytään omaan tekemiseen sa puolueista, kansanedustajista ja ehdokkaista ovat lähteneet vaalilaukalle. Mitä vaalilaukka tarkoittaa? Vaalilaukalla ollaan silloin, kun kaikesta vähänkin poliittisesta aiheesta yritetään kerätä irtopisteitä ja mustamaalata toista, yleensä (ei aina) eri puolueen ehdokasta. Väärinymmärtämistä, suoranaista valehtelua, kärjistyksiä, syytöksiä ja huhujen levittämistä. Vaalikampanjan aikana vaalilaukalla oleva poliitikko unohtaa kaiken, mitä hän tai hänen puolueensa on eduskunnassa tehnyt tai ehdottanut. Lupaukset lentävät, miljardeja heitellään sinne tänne ja yhtäkkiä ollaan kaikkien asialla. Sosiaalinen media ja kärjistyksistä elävät verkkomediat ruokkivat poliitikkoja vaalilaukassa. Ei ihmekään, että luottamus poliitikoihin on mennyt. Ei ihmekään, että politiikka ei kiinnosta. Sosiaalisessa mediassa tai tupailloissa toiselle ehdokkaalle tai puolueelle pään aukominen ei kanna pitkällä. Sillä ei vaaleja voita, mutta piikittelyn tai

mustamaalaamisen voi löytää äkkiä edestään: piikittelyn kohteesta voi tulla hallituskumppani tai valiokuntakollega. Jos paikkaa ei vaaleista irtoa, mustamaalaamisen tai piikittelyn kohde voi olla tuleva työkaverisi. Lähde siitä sitten rakentamaan yhteistyötä, jos sillat on poltettu. Eduskuntavaalien loppurutistuksessa ja EU-vaaleissa on siis syytä keskittyä olennaiseen eli omaan tekemiseen. On syytä muistaa, että jokaisen puolueen mökki palaa vuorotellen. Pilkka osuu omaan nilkkaan, jos toisen virheistä iloitsee liikaa. Kannattaa mielummin laittaa kaikki panokset omaan tekemiseen ja luoda ympärilleen positiivisen tekemisen meininkiä.

Juho Korpela

PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

SUORAAN SUVILTA

Se voittaa, joka eniten tahtoo voittaa Mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa koval duunil asiat vaan onnistuu kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan”

14.4. ratkeaa tämän maan tulevaisuus. Silloin valitaan ne tärkeimmät tyypit, jotka tulevat päättämään meidän kaikkien asioista seuraavat neljä vuotta eduskunnassa. Silloin ratkeaa myöskin pitkälti Euroopan unionin tulevaisuus, sillä Suomi toimii kesästä alkaen EU:n puheenjohtajamaana ja kaikkien katseet kiinnittyvät meihin. “Hanskat ei tipahda periks ei anneta ne sanoo: et pysty, et voi, ei kannata mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt ne saa luun kurkkuunsa, kun tulosta taas teen”

mielestäni päde, mutta vaaleissa asenne on kaikista ratkaisevin tekijä. Voittamiseen tarvitaan paloa, tahtoa, ripaus hulluutta ja tuhansia tunteja töitä. Se palo saa nousemaan sängystä aamuvarhaisella silmät ristissä päivästä toiseen tapaamaan ihmisiä, vastaamaan vaalikoneisiin, kiertämään vaalipiiriä, suunnittelemaan tapahtumia ja jakamaan flaikkuja. Se palo välittyy ihmisiin, ja sitä ei voi olla huomaamatta. Vaalipäivän jälkeen on aikaa hengähtää. Sitä ennen pistetään homma isolle. Muistakaa käyttää ääntänne! “Jatkan, jaksan vaikka väkisin jos ois helppoo, kaikki tekis niin mus on voima, jota en voi vaimentaa pusken täysii aina vaan mun ei täydy, vaan mä saan!”

Keskustanuorilla on ympäri Suomen upea ehdokasjoukko, jotka ovat laittaneet itsensä ja koko persoonansa peliin tähdätäkseen eduskuntaan viemään meille nuorille tärkeitä asioita eteenpäin. Jollet ole vielä mukana jonkun ehdokkaan kampanjassa, lähde mukaan. Kaikki apu, tuki ja tsemppi on tarpeen! Usein sanotaan, että kaikki on loppujen lopuksi asenteesta kiinni. Kaikkiin tilanteisiin tämä elämänohje ei

Lainaukset Elastisen Eteen ja ylös-kappaleesta.

Suvi Mäkeläinen

KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA suvi.makelainen@keskustanuoret.fi

JUURI |

K eskusta käy kevään vaaleihin tunnuksella Suomen

arvoisia tekoja. Se sisältää kirkkaan viestin menneestä, että ennen kaikkea tulevasta. Keskusta on tehnyt yli 100 vuotta Suomen arvoisia tekoja: eheyden rakentaminen sisällissodan jälkeen, kansanvaltaisen tasavallan puolustaminen, lapsilisät kaikkiin koteihin, peruskoulu, laaja yliopistoverkko, kotihoidon tuki ja takuueläke. Usein vaikeita ratkaisuja on tehty puolueen oman kannatuksen kustannuksella. Suomen ja suomalaisten hyväksi olemme toimineet pian päättyvällä hallituskaudella. Saimme edellisen hallituksen jäljiltä maan, jossa kasvussa olivat vain työttömyys ja julkinen velka. Nyt työllisyystilanne on paras 30 vuoteen. 140 000 suomalaista enemmän herää aamuisin töihin kuin kauden alussa. Pitkäaikaistyöttömyys on lähes puolittunut. Erityisen iloinen olen siitä, että työllisyys kasvaa koko maassa, ihan jokaisessa maakunnassa. Työttömyyden kierteen katkaiseminen näkyy perheiden arjessa joka puolella Suomea.

“Koko ihmiskuntaa koskevaan ilmastonmuutokseen suhtaudumme vakavasti ja käytännönläheisesti. “ Erityisen iloinen olen tuoreista tiedoista, joiden mukaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on laskenut selvästi. Kun talous on nyt paremmalla tolalla, voimme jatkaa työtä ja tekoja suomalaisten hyväksi edelleen. Sillä tekemistä riittää. Jatkossakin pidämme huolta kaikenlaisista perheistä. Hyvät palvelut ja hoiva kuuluvat niin perheen pienimmille kuin ikäihmisille. Pienituloisimmat tarvitsevat myös lisää toimeentuloa. Köyhille perheille esitämme suurempaa lapsilisää, takuueläkeläisille satasen korotusta. Koko ihmiskuntaa koskevaan ilmastonmuutokseen suhtaudumme vakavasti ja käytännönläheisesti. Suomalaiset metsät ja niiden tuotto ovat osa ratkaisua, ei ongelma. Biotalouden vahvistaminen on paljon muuta kuin sellunkeittoa ja avohakkuita. Uusia tuotteita korvaamaan muovia, puukerrostaloja, puukuidusta valmistettuja vaatteitaja lääkkeitä. Muista puolueista meidät erottaa selkeästi siitä, että pidämme koko Suomen puolta. Tarvitsemme pääkaupunkia, maakuntakeskuksia, seutukaupunkeja, pikkukuntia, maaseutua. Jokaisella on tehtävänsä ja vahvuutensa. Miksi turhaan asettaisimme näitä vastakkain tai paremmuusjärjestykseen?

JUUREVA

Keskustan mielestä kaikkialla Suomessa on voitava asua, tehdä työtä ja yrittää. Vientiteollisuuden tulot eivät synny vientisatamissa, vaan raaka-aineiden lähteillä ja jalostuksessa ympäri maata. Suomalainen ruuantuotanto, matkailu, hoidetut metsät ja maisemat – ne kaikki tarvitsevat tekijänsä. Ja tekijät tarvitsevat palvelunsa. Tiet, raiteet, vesiväylät ja lentokentät on pidettävä kunnossa. Muuten mikään ei liiku.

”Keskustan mielestä kaikkialla Suomessa on voitava asua, tehdä työtä ja yrittää.“ Ympäristön nimissä muut puolueet ovat kieltämässä polttomoottoriautot. Keskustan linja on järkivihreä. Siirrytään ympäristöystävällisiin uusiutuviin polttoaineisiin. Ei rankaista niitä, joilla ei ole varaa uuteen sähkö- tai kaasuautoon. Käytetään julkista liikennettä siellä, missä se toimii. Kävellään ja pyöräillään. Nämä kaikki ovat ympäristötekoja. Koko Suomen ja suomalaisten arvoinen teko on koulutuksesta huolehtiminen. Pienten lasten koulussa on omaan tahtiin opittava perustaidot, joille myöhempi oppiminen perustuu. Jatkuvaa oppimista tarvitaan vanhuuteen saakka. Osaamisella ja yrittämisellä Suomi on aina pärjännyt. Niin se on jatkossakin.

Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja

LEHDEN TEKIJÄT

JUUREN TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ & KESKUSTANUORTEN VIESTINTÄSUUNNITTELIJA:

HEIDI LAHDELMA Pienestä pitäen luovuus ja visuaalisuus ovat kulkeneet retkirepussani. Olen saanut kokeilla reilussa 30 vuodessa paljon kaikkea ja nämä asiat ovat muovanneet minusta monipuolisen osaajan alallani. Viime vuodet olen puuhastellut graafisen suunnittelun ja valokuvauksen parissa. Työssäni minua motivoi uuden kehittäminen, tarinoiden kuuleminen ja jakaminen sekä muiden auttaminen. Olen nauttinut ajastani Keskustanuorilla ja odotan kovasti mitä kaikkea tulemme saamaan aikaan. Vapaa-aikani vietän monipuolisen urheilun lomassa ja yleensä aina mukanani on kaksi valkoista lumipalloa. Olen syntyperäinen helsinkiläinen, asun Mäntsälässä ja sielultani aivan Lapin tyttö.

KUVITTAJA:

EVELIINA LESKELÄ Olen 22-vuotias luokanopettajaopiskelija Oulusta. Inspiroidun kauniista sävyistä, muodoista ja kuvista. Tämä yhdistettynä hyvään musiikkiin = Täydellinen combo! Vapaa-aikaani vietän mieluiten ystävien parissa, lenkkeillen, musisoiden tai luonnoslehtiön äärellä. Myös opinnot vievät sievoisen siivun vapaa-aikaani. Haluan jatkuvasti kehittää itseäni ja oppia ymmärtämään maailmaa ja ihmisiä yhä enemmän. Ihaninta onkin istua ihmisten kanssa kahvikupposen äärelle juttelemaan, ja saada uusia näkökulmia omille ajatuksille.

JUURI PAINOPAIKKA

TOIMITUS

AVUSTAJAT

Päätoimittaja

Justiina Kaleva

Punamusta Oy

Juho Korpela

Anssi Ylirönni

Lehti on painettu ympäristö-

Toimituspäällikkö

Jaakko Mäki-Petäjä

ystävälliselle suomalaiselle

Liina Tiusanen

Kuusankosken paperitehtaan

Linda Lähdeniemi

UPM Fine pwwaperille.

ja tiedelehtien liiton jäsen.

Lauri Heikkilä

JULKAISIJA

Seuraava lehti ilmestyy

Eveliina Leskelä

Suomen Keskustanuoret

syksyllä 2019

Heidi Lahdelma

Sofia Mänty

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

JUURI |

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti ISSN 2341-9350 Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-,

JUURI 1/ 19 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Vaalipiirisi nuoret keskustalaiset ehdokkaat s.16-19 s.6-7

JUUREVA / Jaakko Kujala

s.28-31

EUROVAALIT

s.20-21

VAALIVÄSYTTÄÄKÖ?

s.32

SARJAKUVA

s.24-25

AATTEEN ABC

s.35

JUUREVAT KAUTTA MAAN

JUURI |

JUUREVA

Teksti: Juho Korpela Kuva: Jaakko Kujala

KUKA? JAAKKO KUJALA -

19-vuotias vantaalainen, syntynyt Alajärvellä Helsingin Keskustanuorten johtokunnan jäsen Tekee töitä markkinoinnin parissa Business College Helsingillä Opiskelee avoimessa ammattikorkeakoulussa liiketaloutta

JUURI |

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVA

KIINTEISTÖKUNINGATTAREN kam panjapäällikkö Vasta 19-vuotias Jaakko Kujala tutustui Kaisa Liskiin Keskustan vaaliristeilyllä. Sitten hänestä tuli Liskin kampanjapäällikkö eduskuntavaaleihin. yvä ehdokas ja hyvä kampanja tarvitsee taakseen innokkaita ja osaavia ihmisiä. Vain harvoin ehdokas itse johtaa omaa kampanjaansa, vaikka sekin on mahdollista. Usein vierellä vapaaehtoisia kampanjan eteen töitä tekeviä on johtamassa kampanjapäällikkö.

Päällikön tehtäviin Liskin kampanjassa kuuluu Kujalan mukaan näkyvyyden suunnittelu, tukitiimin ohjeistaminen, kiertueaikataulun laatiminen ja esimerkiksi blogitekstien ideointi. Vasta 19-vuotias Kujala tuo mukanaan kampanjaan nuorta näkökulmaa ja ideoita, jotka hyödyttävät varmasti hieman vanhempia tukitiimiläisiä.

Vantaalla asuva ja liiketaloutta opiskeleva Jaakko Kujala toimii kiinteistökuningattarenakin tunnetun Kaisa Liskin kampanjapäällikkönä eduskuntavaaleissa. Keskuslainen Liski on ehdolla Hämeen vaalipiiristä.

”Tärkein työvälineeni on puhelin. Haluan varmistaa, että sekä ulkoinen että sisäinen viestintä toimii ja että ryhmädynamiikka on kunnossa. Kampanjan johtamisessa korostuu ratkaisukeskeisyys ja se, että pitää pystyä tekemään päätöksiä nopeasti.” Isona mittarina kampanjapäällikön onnistumisessa on toki ehdokkaan vaalimenestys. Kujala mittaa onnistumistaan myös sillä, mitkä tunnelmat muulla kampanjatiimillä on tehdyn työn jälkeen.

Liski tai Hämeen vaalipiiri eivät olleet Business College Helsingillä töissä olevalle Kujalalle tuttuja ennen kampanjaan mukaan lähtöä. Kuten monet muutkin keskustalaiset, niin myös Kujala ja Liski löysivät toisensa Keskustan vaaliristeilyltä helmikuussa. ”Jonkun aikaa taivuteltuaan sanoin Kaisalle, että lähden kampanjapäälliköksi. Olen aina tykännyt haasteista, hyppään mielelläni kylmään veteen. Se kehittää hirveästi”, nyt ensimmäistä kertaa kampanjapäällikkönä toimiva Kujala kertoo. Keskustanuorissa aktiivisesti toiminut Kujala kokee saaneensa aiemmasta järjestötoiminnasta työkaluja kampanjan vetämiseen. Viime eduskuntavaaleissa hän toimi kotiseudullaan Etelä-Pohjanmaalla naapurikuntansa ehdokkaan kampanjassa. Myös aiemmista opiskeluprojektina tehdyistä tapahtumien järjestelyistä on kampanjatyössä hyötyä. Kujala pitää itseään enemmän operatiivisen työn tekijänä kuin poliittisena apurina. ”Keskityn enemmän siihen, että kampanja etenee ja pysyy linjoissa. Kampanjapäälliköllä pitää olla kokonaiskuva hallussa ja pää kylmänä. Toki puhumme myös Kaisan kanssa politiikasta ja arvoista.”

Vaalit ja varsinkin niiden viimeiset viikot ovat ehdokkaalle ja kampanjaryhmälle raskaita.

Miten Kujala pitää huolta omasta jaksamisestaan töiden, opiskeluiden ja kampanjan paineessa? ”Taistelen innostuksen ja henkisten resurssien välillä. Välillä pitää jättää kone sivuun ja osata ottaa omaa aikaa.”

Haluaisiko Kujala sitten itse olla joku päivä ehdokkaana? ”Tällä hetkellä haluan olla politiikan taustajoukoissa. Olen kiinnostunut enemmän yrityselämästä. Saatan kuitenkin haluta ehdolle sitten vanhemmalla iällä, mutta en tällä hetkellä.”

”Kaisa on määrätietoinen ja hänellä on hyvin lämpimät arvot. Hänen kanssaan yhteistyö toimii todella hyvin, voin aina ottaa yhteyttä häneen ja varmistaa asioita.”, Kujala kehuu ehdokasta.

JUURI |

Kuva: Keskusta

Vaalislogan Keskusta avasi eduskuntavaalikampanjan Helsingin Tennispalatsissa helmikuun alussa. Vaalislogan

”Suomen arvoisia tekoja” esiteltiin samana päivänä. Vaalilupauksia kuultiin useita, esimerkiksi indeksijäädytysten lopettaminen, sadan euron korotus takuueläkkeeseisiin ja vähävaraisille perheille harkinnanvarainen ylimääräinen lapsilisä.

JUURI |

KVARTAALIN KOVIMMAT

#keskustanuoret @Keskustanuoret Nykykokoomus on uudistusten jarru. Punamultapohjalla sote olisi jo maalissa ja valinnanvapaudet vain oikeiston haaveita. Kokoomus voidaan näissä vaaleissa passittaa vilttiketjuun. Se onnistuu ainoastaan äänestämällä @keskusta’a. -@suvimak

@GronlundAntti Keskusta ei myöskään ole hallituksessa yksin. Tänään nähtiin, että Kokoomus vastustaa mm. #maksuton2aste. Jos Keskusta saisi päättää, ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen satsattaisiin 1000 uudella opettajalla, ja oppioikeus jatkettaisiin 18 vuoteen, eli 2.aste maksuttomaksi.

@AleksiTalvitie Maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja @tepposakkinen puhuu ajankohtaisesta luonnonvarapolitiikasta. Myös metsästys on todella tärkeää luonnonsuojelun näkökulmasta. Puun määrä Suomen metsissä on koko ajan kasvamaan päin ja hakattavaa riittää. #keskustanuoret #lumimyrsky19

ENSI HALLITUSKAUDELLA TOTEUTETTAVA

LAAJEMPI PERUSTULOKOKEILU

K eskustan johdosta toteutetun historiallisen perustulokokeilun tuloksista käy ilmi, että kokeiluun osallistuneet

kokivat elämäntilanteensa vähemmän stressaavaksi ja kärsivät vähemmän terveysongelmista kuin verrokkiryhmä, joka ei ollut kokeilun piirissä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tuloksista käy myös ilmi, että kokeiluun osallistuneiden työllisyys ei lisääntynyt, muttei myöskään pienentynyt vertailuryhmäänsä nähden. Kokeilussa käytössä oli täysin vastikkeeton perustulomalli. “Jo tällä suhteellisen lyhyellä ja kapea-alaisella kokeilulla pystyttiin todistamaan, että vastikkeeton perustulo ei passivoi ihmisiä, kuten usein väitetään. Sen sijaan se tuottaa hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen, mikä on myös työllistymisen edellytys. Ihmisen täytyy voida hyvin, jotta hän jaksaa ja pystyy etsimään sekä vastaanottamaan työtä” linjaa Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

“Meillä on edessämme valtava sosiaaliturvauudistus, jossa nykyistä tukijärjestelmäämme on uudistettava muuttuvan maailman tarpeisiin. Nyt toteutettu kokeilu edustaa rohkeaa kokeilukulttuuria, jonka toivomme jatkuvan myös ensi vaalikaudella. Seuraavaan hallitusohjelmaan onkin kirjattava negatiivisen tuloveron kokeilu, joka laajennetaan koskemaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia kansalaisia”,vaatii Mäkeläinen. Keskustanuoret ajaa negatiiviseen tuloveroon pohjautuvaa vastikkeetonta perustuloa.

JUURI |

@Keskustanuoret “Yhdenkään nuoren kouluttautuminen ei saa olla kiinni varallisuudesta tai asuinpaikasta. Eikö tämän pitäisi olla meille keskustalaisille täysin selvää”, muistuttaa Keskustanuorten puheenjohtaja @ suvimak. #maksuton2aste

@Nakkalajarvi Eduskuntavaalit lähestyy. Päätimme kirjoittaa @Keskustanuoret @suvimak kanssa siitä millaista halllitusta ja politiikkaa maahan toivomme. ”Seuraavan hallituksen on oltava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen hallitus.”

KVARTAALIN KOVIMMAT

@AleksiSarasmaa Nuorten hallitusneuvottelut ohitse. Kiitän @KDNuoret puolesta erityisesti muita oppositioryhmiä @Keskustanuoret, @vihreatnuoret, @PS_Nuoret ja @LeftYouthFIN yhteistyöstä hallituksen kaatamisessa. #nuortenvaalit

KAINUUN KESKUSTANUORET:

VALTIO RAHOITTAMAAN MAKSUTON TOINEN ASTE Keskustelu maksuttomasta toisesta asteesta on ollut aktiivista viime aikoina. Kainuun keskustanuoret näkee tavoitteen maksuttomasta toisesta asteesta hyvänä ja tavoiteltavana ideana. Sen avulla tapahtuva mahdollisuuksien tasa-arvon lisääminen istuu myös Kainuun keskustanuorten maailmankuvaan. Kuitenkin piiri kokee, että pakollisen tehtävän lisääminen pelkästään kunnille ei olisi kestävä ratkaisu. Kuntatasolla ollaan monessa paikkaa taloudellisesti hyvin haastavassa tilanteessa, ja toisen asteen koulutusta on jouduttu jo karsimaan vuosien aikana säästöpaineiden vuoksi koko Suomessa. Mikäli maksuttoman toisen asteen kustantaminen olisi vain kuntien tehtävä, näemme akuuttina vaarana toisen asteen kouluverkon harvenemisen ja kuntien määrän vähetessä koulujen välisten etäisyyksien kasvamisen entisestään. Vähintäänkin jonkinlainen valtion tuki oppimateriaaleihin tarvitaan, linjaa piirin puheenjohtaja Kaisa Oinas-Panuma. Kainuun keskustanuoret näkevät tärkeänä, että perheen varallisuus ei rajoita nuoren opiskelumahdollisuuksia. Laaja-alaisena ja kattavana pysyvä kouluverkko mahdollistaa nuoren asumisen kotona tai ainakin lähialueella, mikä taas auttaa koko Suomea pysymään elinvoimaisena. Lisäksi paikallinen lukio tai ammattikoulu voi olla identiteetti- ja elinvoimapoliittisesti olennainen kysymys. Vaihtoehto, jossa koko Kainuussa olisi kuntien taloudellisten haasteiden myötä vain pari-kolme yhteistä suurta lukiota useampien inhimillisen kokoisten sijaan, ei saa tulla toteen.Kainuun keskustanuoret näkee rahoituksellisen ongelman ratkaisuvaihtoehdoksi oppivelvollisuuden laajentamisen. Oppivelvollisuuden koskiessa myös toista astetta, olisi sen sen rahoituspohja samankaltainen kuin peruskoulussa. Seuraavan vaalikauden aikana olisi tärkeää tuoda julkiseen keskusteluun oppivelvollisuuden pidentäminen toiseen asteeseen. Samalla täytyy keskustella kattavasti valtion ja kuntien rooleista sen rahoituksen osalta. Tällä hetkellä monissa kunnissa on suuria paineita sopeuttaa toimiaan ja yleensä leikkauslistalla on valitettavasti ensimmäisten joukossa sivistys ja koulutus, toteaa puheenjohtaja Oinas-Panuma

JUURI |

EDUSKUNTAVAALIT

KESKUSTANUORTEN

energiamuodoista, kuten kehittyneistä aurinkopaneeleista ja aaltovoimasta. Avainasemassa on myös sähkönkulutuksen vähentäminen.

EDUSKUNTA VAALIOHJELMA

KOULUTUS

JUURI esittelee poimintoja Keskustanuorten viime vuoden loppupuolella hyväksymästä järjestön eduskuntavaaliohjelmasta. Koko ohjelman voit lukea Keskustanuorten nettisivuilta.

PERUSTULO

ILMASTONMUUTOS ON AIKAMME SUURIN UHKA Keskustanuoret ovat ajaneet perustulopohjaista sosiaaliturvajärjestelmää jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Nykypäivän työelämä tarvitsee entistä enemmän sosiaaliturvaa, joka takaa toimeentulon ja kannustaa työn tekemiseen jokaisessa elämäntilanteessa. KESKUSTANUORTEN PERUSTULOMALLI Sosiaaliturvan on oltava yksinkertainen ja oikeudenmukainen. Tasaisesti kiristyvä verotus takaa sen, että pienituloinen ei koskaan joudu maksamaan tienatusta eurosta enempää kuin suurituloinen, ja kannustinloukkuja ei pääse syntymään.

KESTÄVÄ LUONTOSUHDE

ILMASTONMUUTOS ON AIKAMME SUURIN UHKA Ilmastonmuutos on uhka koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Ilmastonmuutoksen torjunnan pitää olla kaiken poliittisen päätöksen keskiössä. Politiikassa on huomioitava myös sen mukanaan tuomiin ilmiöihin sopeutuminen FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖSTÄ LUOVUTTAVA NOPEAMMIN Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava suunniteltua nopeammin, viimeistään vuoteen 2029 mennessä. Taloudelliset tappiot eivät ole kestävä peruste pidentää siirtymäaikoja. Turpeen poltto energiaksi kielletään samassa aikataulussa kivihiilen kanssa muutoin kuin hakkeen seospolttoaineena.

KOULUTUKSEEN PANOSTAMISEN AIKA ON NYT Edelliset hallitukset, puolueista riippumatta, ovat leikanneet koulutuksesta. Nyt saa leikkaaminen riittää. Koulutus on kasvun ja hyvinvoinnin perusedellytys, joka tulee nähdä investointina eikä kulueränä. Koulutukseen on panostettava lisää rahaa. OPPIOIKEUS LAAJENNETTAVA 2. ASTEESEEN Jokaisella täytyy olla samat mahdollisuudet kouluttautua, riippumatta taustasta tai varallisuudesta. Oppioikeus pitää laajentaa toisen asteen koulutukseen ja toisen asteen koulutuksesta pitää tehdä täysin maksutonta. SUOMELLE KOULUTUKSEN SAAVUTETTAVUUSSUUNNITELMA Suomelle on luotava kansallinen suunnitelma, jolla torjutaan koulupudokkuutta, koulutuksen periytyvyyttä sekä asuinalueen, varakkuuden, sukupuolen, sosioekonomisen tai etnisen taustan vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen. Maksuton koulutus on lähtökohtamme myös tulevaisuudessa.

PERHE

PERHEIDEN VALINNANVAPAUS KOTIHOITOON JA PERHEVAPAIDEN JAKOON Haluamme säilyttää perheiden valinnanvapauden perhevapaiden jaossa. Perheessä tiedetään parhaiten, mikä ratkaisu sopii heille itselleen. KANNUSTETAAN PERHEVAPAIDEN TASAISEMPAAN JAKOON Vanhempia pitää kannustaa perhevapaiden tasaisempaan jakoon. Perhevapaiden tasaisesta jaosta tulee palkita suuremmalla tuella tai verovähennyksellä. KANSALLINEN VANHEMMUUSRAHASTO Vanhemmuuden kustannukset eivät saa kasautua vain naisvaltaisten alojen harteille. Vanhempainvapaiden kustannukset on jatkossa katettava kansallisesta vanhemmuusrahastosta, johon jokainen työnantaja-ala osallistuu yhdenvertaisesti.

PANOSTETAAN UUSIIN ENERGIAMUOTOIHIN Ydinvoimaan tulee suhtautua välivaiheen energiamuotona, mutta myös ratkaisuna taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ratkaisuja tulee hakea uusista

JUURI |

KOTIMAINEN RUOKA

KOTIMAISEN RUOANTUOTANNON ELINEHTO ON MARKKINAEHTOINEN KANNATTAVUUS 2010-luvulla maatalouden yrittäjätulot ovat romahtaneet. Kriisipaketeilla voidaan lievittää akuuttia kriisiä, mutta todellinen ongelma on alkutuotannon markkinaehtoisessa kannattavuudessa. Maatalouden tukiriippuvuutta pitää vähentää, ja maanviljelijän on saatava tuotteistaan käypä hinta. MAATALOUSTUEN UUDISTAMINEN YKSINKERTAINEN JA YHDENVERTAINEN Maataloustukea uudistetaan, kun EU:ssa alkaa uusi maatalouspolitiikan ohjelmakausi. Tukiin liittyvää byrokratiaa on karsittava kovalla kädellä, ja tuet on kohdistettava aktiiviviljelijöille, investointeihin, ympäristöön, ilmastoon ja eläinten hyvinvointiin. Päätäntävaltaa tukien kohdistamisesta pitää antaa enemmän kansalliselle tasolle, vaikka suurten linjojen tulee jatkossakin olla yhteisesti sovittuja. ULKOMAISESTA LIHASTA LUOVUTTAVA, KASVISRUOKAA LISÄTTÄVÄ Ulkomaisen lihan kulutus Suomessa on lopetettava. Vähähiiliseen maatalouteen on panostettava. Suomalainen kasvisruoka tarjoaa ympäristöystävällisen ja ravitsevan vaihtoehdon.

OIKEUDENMUKAISUUS JA YHDENVERTAISUUS

KANSALAISPALVELUS JOKAISELLE Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä kohtelee kansalaisia räikeän eriarvoisesti. Jokaisella, sukupuolesta riippumatta, tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet. Hyödyttömästä ja eettisesti ongelmallisesta totaalikieltäytymisen vankeusrangaistuksesta pitää luopua, ja sanktioksi velvollisuuden laiminlyönnistä asettaa maanpuolutusvero TRANSLAIN KOK.ONAISUUDISTUS Suomen translaki polkee törkeästi transsukupuolisten oikeuksia. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ennen juridisen sukupuolen vaihtoa on järjetön, eikä henkilön lisääntymismahdollisuudet kuulu valtiolle millään tavalla. Jokaisen 18-vuotiaan tulee voida vaihtaa juridista sukupuoltaan omalla ilmoituksellaan, ja kolmas sukupuoli “muu” lisätä vaihtoehdoksi.

EDUSKUNTAVAALIT

ÄÄNESTYSIKÄRAJA LASKETTAVA Äänestysikäraja on laskettava maakunta- ja kuntavaaleissa sekä valtiollisissa vaaleissa 15 ikävuoteen. Näin taataan nuorten paremmat mahdollisuudet vaikuttaa. Maakunnan ja kunnan hallituksiin sovelletaan ikäkiintiöitä, jonka mukaan 10% hallituksen jäsenistä on oltava alle 30-vuotiaita.

TALOUS

KANSANKAPITALISMI Jokaisen suomalaisen mahdollisuutta säästää ja sijoittaa pitää vahvistaa. Piensijoittamisen arvo on myös kotimaisessa omistajuudessa. Sijoitussäästötili on erinomainen keino, ja uusia keinoja tämän tavoitteen edistämiseen pitää aktiivisesti etsiä. ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAUS HELPOKSI Yksinyrittäjien mahdollisuus kasvaa keskisuureksi rajoittuu usein siihen pisteeseen, kun pitäisi palkata ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskiä pitää madaltaa valtion tuella ja työmarkkinoita uudistamalla.

MAAKUNNAT JA SOTE 2.0.

MAAKUNNILLE VEROTUSOIKEUS JA VAHVA, ITSENÄINEN ASEMA Päätökset pitää tehdä niin lähellä ihmistä, kuin vain mahdollista. Valtion tehtäviä pitää siirtää maakunnille, sillä maakunnan ihmiset tietävät parhaiten, mikä toimii alueella ja mikä ei. Maakunnille pitää myös antaa verotusoikeus, jotta maakunnalla on mahdollisuus vaikuttaa omiin tuloihinsa ja suoriutua velvoitteistaan. MAKSUTON EHKÄISY KAIKILLE ALLE 25-VUOTIAILLE Alle 25-vuotiaille on tarjottava maksuton ehkäisy maakunnan toimesta. Maksuttomalla ehkäisyllä voidaan tehokkaasti sukupuolitautien leviämistä sekä ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Erityisesti hormonaalinen ehkäisy voi olla kohtuuton taloudellinen rasite nuorille, emmekä toivo kenenkään jättävän käyttämättä ehkäisyä taloudellisista syistä.

JUURI |

EDUSKUNTAVAALIT

MIELENTERVEYS

LISÄÄ TYÖNTEKIJÄRESURSSEJA MIELENTERVEYSPALVELUIHIN Pula pätevistä työntekijöistä ei saa olla este mielenterveyspalveluiden saamiselle. Psykoterapeuttikoulutuksen saatavuutta pitää parantaa takaamalla riittävästi maksuttomia koulutuspaikkoja. Tällä hetkellä koulutuksen suuri hintalappu estää monia kouluttautumasta lisää.

MAAHANMUUTTO

ENSISIJAISTA ON KEHITYSYHTEISTYÖ JA RAUHANVÄLITYS Parasta tapa hoitaa kriisialueiden ongelmia on pyrkiä puuttumaan niihin ennen kriisin kärjistymisestä ja kriisin aikana rauhanvälitystyö. Tavoite on, että ihmisten ei tarvitsisi joutua jättämään kotiaan. Vakauden parhaimmat takeet ovat vahva ja hyvin toimiva demokratia sekä kestävä talous. SIIRRETÄÄN PAINOPISTE KIINTIÖPAKOLAISIIN Kiintiöpakolaisten määrää tulee kasvattaa nykyisestä. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on tehokkaampaa, turvallisempaa ja ennakoitavampaa kuin turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely kotimaamme kamaralla. Kun kiintiöpakolaisia otetaan suoraan pakolaisleiriltä, voimme auttaa kaikkein hädänalaisimpia.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ON SUOMEN ELINEHTO Kansainvälinen toimintaympäristö on yhä keskeisempi globaalissa maailmassa, jossa monet uhat ja mahdollisuudet kuten ilmastokysymykset ovat maailmanlaajuisesti jaettuja. Vaikuttava kansainvälinen yhteistyö on keino tehdä vaikuttavaa politiikkaa globaalien kysymysten saralla. Kansainvälisen päätöksenteon perustumista monenvälisiin yhteistyöverkostoihin tulee tukea. KATSE KOHTI AFRIKKAA Afrikan väestömäärän arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä. Mikäli valtiot siellä eivät kykene kantamaan laajempaa väestötaakkaa, tulee siirtolaisuus Eurooppaan lisääntymään räjähdysmäisesti. Tähän voidaan varautua ennakolta panostamalla kehitysyhteistyössä erityisesti Afrikkaan. Painopisteeksi tulee ottaa erityisesti tyttöjen koulutus. EI NATOLLE, KYLLÄ POHJOISMAISELLE PUOLUSTUSLIITOLLE Liittyminen Natoon horjuttaisi Itämeren vakiintunutta turvallisuusasetelmaa ja heikentäisi maanpuolustustahtoa. Nato-jäsenyys loisi epävakautta lähiympäristöömme. Natossa on myös jäsenmaita, joiden kanssa emme omaa yhteistä arvopohjaa. Suomelle sopisi paremmin pohjoismainen puolustusliitto, johon suuntaan nykyistä NORDEFCO:a tulisi kehittää.

KIELITAITO ON AVAIN KOTOUTUMISEEN Jokaiselle turvapaikan saaneelle ja kiintiöpakolaisena vastaanotetulle tulee ensimmäisenä opettaa suomen tai ruotsin kieli asuinpaikasta riippuen. Vaikka ilman kotimaisen kielen taitoa saisikin töitä, yhteinen kieli on tärkeä vapaa-ajan verkostojen muodostumisessa.

KULTTUURI

KIRJASTOJEN ROOLIA LAAJENNETTAVA Kirjasto tulisi olla se paikka, jossa paikallisella harrastajateatterilla on esiintymistila, paikallisella yhdistyksellä kokoustila ja paikallisella yrittäjällä videoneuvottelumahdollisuus toiselle puolelle maailmaa. Kirjasto ei myöskään lainaisi enää ainoastaan kirjoja tai myöntäisi e-kirjojen lukuoikeuksia, vaan toimisi myös tavaralainaamona. TAPAHTUMAJÄRJESTÄMISEN LUPAMENETTELYÄ HELPOTETTAVA Erityisesti pienten kulttuuritapahtumien järjestämistä on helpotettava. Suomeen on luotava tapahtuma.fi-portaali, jonka kautta haetaan keskitetysti lupia kaikilta viranomaisilta.

JUURI |

ARKADIAN TERVEISET

Suomeen syntyy yhä vähemmän vauvoja ja ensisynnyttäjien keski-ikä nousee. Alentunut syntyvyys ja sen suuret alueelliset erot vaikuttavat Suomen tulevaisuuteen tavalla, jota emme välttämättä pysty edes täysin hahmottamaan. On suuri tarve kehittää Suomea yhä lapsimyönteisemmäksi ja pohtia, miten voisimme tukea perheitä heidän oman lapsitoiveensa täyttymisessä.

uomi tarvitsee lapsistrategian, johon päättäjät, työmarkkinat ja talouselämä sitoutuvat laajasti. Valmisteleva työ on jo aloitettu. Saamme vielä kevään aikana yhdessä opetusministerin kanssa raportin ajatuksista, joilla pohjustetaan varsinaista strategiaa. Työ ja perhe on pystyttävä yhdistämään nykyistä paremmin. Työelämän ulkopuolinen elämä vaikuttaa työntekijään ja kun eri roolien yhdistäminen onnistuu sujuvasti, niin työtyytyväisyyskin kasvaa.

Koko Suomen, myös työelämän, yhteinen tehtävä on tehdä vanhemmuudesta iloinen asia, puhua perhe-elämästä myönteisesti.Tulevaisuutta rakentava katse on käännettävä koteihin ja siellä tehtävän kasvatustyön tukeen. Lapselle koti maailman keskipisteenä on aina ensimmäinen ja ratkaiseva. Varhaiskasvatus ja koulutus tukevat tätä perheissä tapahtuvaa kasvua. Vanhempia ei pidä jättää yksin kasvatustehtävässään. Hyvinvoiva lapsi myös oppii parhaiten.

Joustavat työajat, osa-aika-, etätyö ja muut mahdollisuudet pitää ottaa nykyistä laajemmin käyttöön niin pikkulasten vanhempien, ikääntyneistä omaisista huolehtivien kuin muidenkin ruuhkavuosia elävien kohdalla. Näiden mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on kaikkien, myös lapsettomien työntekijöiden etu. Perhe on voimavara, ei häiriötekijä. Vanhempien ei pidä olla selitystä velkaa, jos pitää lähteä hakemaan lasta, vaan se on paras syy lähteä ajoissa töistä. Silloin kun on tarve tehdä osa-aikatyötä, siihen on oltava mahdollisuus.

Vanhempien tukeminen on välttämätöntä myös oppimisen tasa-arvon kannalta. Palveluiden ja tulonsiirtojen lisäksi myös sanoilla ja asenteilla arvostetaan nykyisiä ja tulevia perheitä. Jokainen perhe ja perhetilanne on ainutkertainen –myös tulevan hallituksen perhepolitiikan on vastattava tähän moninaiseen todellisuuteen. Annika Saarikko Perhe-ja peruspalveluministeri

JUURI |

EDUSKUNTAVAALIT

Kuvitus: Eveliina Leskelä ja arkistokuvat Teksti: Sofi Mänty

NUORILLA MONIPUOLINEN JA ISO EHDOKASJOUKKO

E duskuntavaalit käydään

14.4.2019. Keskustanuoret ovat

lähteneet tuleviin eduskuntavaaleihin tulevaisuusmyönteisellä asenteella. Ehdokasasettelu on sujunut hyvin, sillä jokaiseen vaalipiiriin on saatu vähintään yksi nuori, alle 30-vuotias ehdokas. Tämän hetkisen ehdokasasettelun mukaan Keskustanuorista on tähtäämässä eduskuntaan peräti 31 ehdokasta ympäri Suomen.

”Nämä vaalit voitetaan yhdessä!”, sanoo Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen. “Vaalityö kiihtyy koko ajan kovaa vauhtia mitä lähemmäs vaalipäivä tulla puksuttaa. Meillä on monipuolinen ehdokaslista ympäri Suomen ja kaikki ehdokkaat tekevät jo kovasti kampanjaa. On ollut hienoa huomata, kuinka paljon nuoret ehdokkaat tekevät yhteistyötä ja tukevat toisiaan. Nämä vaalit voitetaan yhdessä!”, sanoo Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

Vaaleihin osallistuminen on kallista työtä, ja rahoitusta hankkiessa on varsin yleistä kerryttää omaa kampanjarahoitustaan erilaisin kampanjatuottein. Ehdokkaiden kampanjatuotteista loistaa kotimaisuus, merkityksellisyys sekä ekologisuus. Näinkin pienellä esimerkillä kuin kampanjatuotteen materiaalivalinnalla pystyy näyttämään äänestäjille palan itsestään.

SAMOJA TEEMOJA, ERI LÄHESTYSMISTAPOJA Seuraavan neljän vuoden aikana on turvattava jo saavutetut positiiviset tulokset, mutta tehtävä uusia rakenteellisia muutoksia. Yksittäisellä kansanedustajalla ei ole määräänsä enempää valtaa vaikuttaa näihin asioihin, mikä nostaa tarvetta saada uuden sukupolven edustajia päättämään asioista yhdessä. Ehdokkaiden kampanjoita tutkiessa esiin nousi hyvinkin erilaisia aiheita sekä teemoja. Vaikka monella ehdokkaalla onkin samanlainen kattoteema, on lähestymistapa jokaisella erilainen. Kun toinen puhuu ympäristön yhteydessä kiertotaloudesta, toinen tarkastelee ongelmaa rakennustekniikan silmin. Tämä on tervetullutta kirjoa, jota juuri nyt vaalikentillä kaivataan. Kaikkia näitä teemoja eri aihealueineen korosti optimistinen ote tulevaisuuteen. Ehdokkaat ovat lähteneet etsimään ratkaisuja nimenomaan ennaltaehkäisevien toimien kautta, ja aiheesta riippumatta välittyi ehdokkaiden ratkaisujen perimmäisenä ajatuksena ihmisyyden merkitys.

JUURI |

EDUSKUNTAVAALIT

Kuvitus: Eveliina Leskelä ja arkistokuvat Teksti: Sofi Mänty

Nuorten ehdokkaiden kampanjoista korostui eniten kuusi erilaista kattoteemaa, joiden alle mahtui lukuisa erilainen aihealue.

Arki – perhe, toimeentulo, liikkuminen, turvallisuus

Sivistys – koulutus, osallisuus, kotiseutu

Elinvoima – Yrittäjyys, Maatalous, teknologiakehitys

Ilmasto – Kiertotalous, uusiutuva energia

Ympäristö – Luonto, Rakentaminen, Palvelut

Hyvinvointi – Liikunta, Mielenterveys, eriarvoisuus

”Nuorilla ehdokkailla on nyt selkeä iskun paikka, sillä keskustassa tapahtuu sukupolvenvaihdos väistämättä näissä vaaleissa. Tavoite saavutetaan tekemällä vaalityötä yhdessä halki Suomen. Ilmastovaalit, sotu-vaalit, maahanmuuttovaalit – say no more, sillä Keskustanuorten ehdokkaat ovat ottaneet kampanjatiimeineen kaiken huomioon.”

JUURI |

NUORET KESKUSTALAISET EHDOKKAAT VAASASSA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

EDUSKUNTAVAALIT 2019 VAASAN VAALIPIIRI VAALIPÄIVÄ: 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA: 3.-9.4-2019 ULKOMAILLA: 3.-6.4.2019

TERVEISET VAASASTA Me Vaasan vaalipiirin keskustanuoret odotamme tulevaa mielenkiinnolla, sillä edessämme ovat poliittisesti jännittävät ajat. Kevään tärkein teemamme ovat vaalit, jotka määrittävät tulevaisuuden suunnan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Sukupolvemme tarvitsevat eduskuntaan nuoria kasvoja, joidenka näkökulmat ovat raikkaita ja meidän näköisiämme. Vaalipiirissämme on kaksi loistavaa nuorta ehdokasta, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustaja Risto Lahti Ilmajoelta ja koulutusohjaaja Otto Luoma Kokkolasta. Hallituskausi on ollut vaikea ja olemme joutuneet tekemään äärettömän raskaita päätöksiä. Onneksi nämä päätökset ovat kuitenkin kantaneet hedelmää, sillä talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan sekä 140 000 ihmistä on saanut töitä. Työllistyneitä ovat erityisesti nuoret ikäluokat. Kaikki päätöksemme eivät kuitenkaan ole olleet hyviä. Erityisesti koulutusleikkaukset ovat asia, mitkä pitää perua tulevalla hallituskaudella. Onhan koulutus ja sivistys yksi Suomen harvoista valteista maailmalla.

Me Vaasan vaalipiirin keskustanuoret koemmekin, että ihmisillä on oikeus asua ja yrittää siellä missä he haluavat sekä syödä puhdasta kotimaista ruokaa. Nämä ovat arvoja, joiden puolesta olemme valmiita taistelemaan. Emmekä voi hyväksyä tiettyjen tahojen tavoitteita keskittää menestys vain tietyille alueille. Vaikuttamisen paikka on nyt meillä. Käyttäkää käsissänne oleva ääni ja vaikuttakaa Suomen tulevaisuuteen. Karri Kallio puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret Matilda Raiskila varapuheenjohtaja Keski-Pohjanmaan keskustanuoret

Tiettyjen puolueiden epärealistiset vaalilupaukset tulevat maksamaan nuorille sukupolville kovan hinnan. Erityisesti puheet asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta ovat saaneet absurdeja piirteitä. Jokaisen äänestäjän tuleekin miettiä tarkkaan, haluaako tukea sellaista politiikkaa, joka kuristaa maaseutua ja määrittää ne paikat, joissa ihminen voi elää.

JUURI |

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORET KESKUSTALAISET EHDOKKAAT VAASASSA

OTTO LUOMA 19 | Ylioppilas | Koulutusohjaaja | Kokkola, Keski-Pohjanmaa | Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja, Keskustan KeskiPohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Minä haluan kansanedustajaksi, koska haluan antaa omat kykyni yhteiskunnan käyttöön. Yhteisen tulevaisuutemme rakentaminen on minulle nuorena hyvin tärkeätä. Olen ollut omistanut ison osan nuoruuttani sille, että olen ajanut eteenpäin visiotani paremmasta Suomesta ja nyt haluan jatkaa tätä työtä lainsäätäjänä.

111 PÄÄTTÄVÄINEN LUOTETTAVA YMMÄRTÄVÄINEN

Nuoresta iästäni huolimatta omaan pitkän kokemuksen politiikassa. Olen työskennellyt alueellisissa ja valtakunnallisissa päätöksentekoelimissä sekä järjestöissä luottamustoimissa ja asiantuntijana. Olen puhunut seminaareissa ja istunut kokouksissa siitä lähtien kun tulin 13- vuotiaana valittua yläkoulun oppilaskuntaan. Lähellä sydäntäni ovat sivistys-, työvoima- sekä aluepolitiikka. Jos suomalaiset asettavat luottonsa minuun, niin minä puolestani tulen asettamaan sen luottamuksen lapsiperheisiin ja nuorisoon. Tällä hetkellä suomalaiset vanhemmat kasvattavat kodeissaan Suomen tulevaisuutta. Samaan aikaan kouluissa opiskeleva nuoriso valmistautuu rakentamaan Suomelle meidän yhteistä tulevaisuuttamme. Heidän tukemisensa tulee olla meidän tärkein tavoitteemme, sillä se on investointi yhteiseen tulevaisuuteemme. Kolme vaaliteemaani: 1. Perheiden tukemista vahvistettava 2. Tasapainoinen aluepolitiikka on taattava 3. Hyvä työllisyyskehitys on ylläpidettävä Facebook: luomaotto Internet: www.ottoluoma.fi

KAMPANJATUOTE: Otto Luoma: Kampanjatuotteeni on kotimaisesta koivusta valmistettu voiveitsi. Kyseinen veitsi on pienyrityksessä tuotettu ja laserleikattu.

JUURI |

NUORET KESKUSTALAISET EHDOKKAAT VAASASSA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

RISTO LAHTI 28 | Ilmajoki Olen toiminut yli kahden vuoden ajan maa- ja metsätalousministerin erityisavustajana. Tässä tehtävässä olen ollut tekemässä työtä suomalaisen maa- ja metsätalouden puolesta. Lainsäädäntö, asiantuntijat ja sidosryhmät ovat tulleet tutuksi. Erityisavustajan kokemuksella olisi hyvä jatkaa työtä suomalaisen ruoan ja metsien puolesta. Maa- ja metsätalouden lisäksi minulle tärkeitä teemoja ovat koulutus-, palveluja perhepolitiikka.

107

AHKERA ROHKEA KUUNTELEVA

Koulutuspolitiikka: Jokaisen nuoren tulee suorittaa toisen asteen tutkinto. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan 1000 uutta opettajaa. Pohjanmaan maakuntiin tarvitaan lisää korkeakoulupaikkoja. Nuorisoasteen yliopistokoulutus tulee aloittaa Seinäjoella maatalous- ja elintarviketieteissä. Perhepolitiikkaa: Suomi tarvitsee lisää lapsia. Meidän on haettava mallia Euroopasta, jossa monissa maissa syntyvyys on saatu nousuun paremman perhepolitiikan myötä. Lapsilisät, vanhempainvapaat ja kunnalliset palvelut on päivitettävä vastaamaan tämän ajan tarpeita. Toimivat palvelut: Nuorten tukipalveluiden saatavuutta on parannettava. Jokaiselle ikäihmiselle tarjottava hyvät asumis- ja hoitopalvelut. Liikunta on parasta terveydenhuoltoa. Kaikille tarjottava mahdollisuus sopivaan liikuntaharrastukseen tulotasosta riippumatta. Olen ollut mukana politiikassa yli kymmenen vuotta. Vuonna 2008 olin ensimmäistä kertaa ehdolla kunnanvaltuustoon ja siitä alkaen olen ollut valtuutettuna mukana kehittämässä kotipitäjääni, sekä toiminut Keskustanuorissa ja Keskustassa erilaisissa tehtävissä. Kolme vaaliteemaani: 1. Suomalaisen ruoan puolesta 2. Suomi takaisin koulutuksen kärkeen 3. Perhepolitiikka remonttiin Facebook: Risto Lahti IG: ristolahti Internet: www.ristolahti.fi

KAMPANJATUOTE: Riston Sikapurkki Sikapurkki pohjalaisesta possusta Hinta 10€/kpl Myyty jo yli 2000 kpl. Lunasta omasi!

JUURI | 20

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORET KESKUSTALAISET EHDOKKAAT VAASASSA

VAASAN VAALIPIIRI Etelä-Pohjanmaan yhteystiedot: Puheenjohtaja: Karri Kallio, 050 309 2535, karri.p.kallio@gmail.com Toiminnanjohtaja: Kata Huhtakoski, 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi Facebook: epkeskustanuoret IG: epkeskustanuoret Twitter: @KenuEP

Keski-Pohjanmaan yhteystiedot: Puheenjohtaja: Otto Luoma, 050 435 52291, ottoluoma99@gmail.com Toiminnanjohtaja: Kata Huhtakoski, 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi Facebook: kpkeskustanuoret IG: kp.keskustanuoret

TAPAHTUMAT: Eduskuntavaalien purkutilaisuus 26.4 Tornisaunalla Seinäjoella klo 18.00 alkaen

SUOMALAINEN RUOKA ON MEIDÄN KAIKKIEN ELINEHTOMME Suomalainen ruoantuotanto on jo pitkään ollut taloudellisissa vaikeuksissa. Taustalla on kaksi erittäin vaikeaa kesää, jotka ovat vaikuttaneet pelloilta saataviin satoihin sekä tuottajahintojen jatkuva laskeminen kauppojen halpuuttamiskampanjoiden johdosta. Menot tiloilla ovat kuitenkin pysyneet samoina, vaikka työstä saatava korvaus on ollut laskussa. Tämä on johtanut siihen, että tiloilla ei ole varaa investoida uusiin tuotantovälineisiin tai kehittää toimintaansa kannattavaan suuntaan. Kannattavuusongelmat ovat näkyneet myös tilojen lopettamisissa sekä maatilayrittäjien loppuun palamisessa. ”Nyt mitta on täysi” sanoo Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten puheenjohtaja Karri Kallio. Kotimaisen ruoantuotannon arvostus on saatava nousuun jo huoltovarmuus syistä. Meidän on varmistettava, että kotimaista ruokaa on saatava jatkossakin. Eikä voida unohtaa sitä, että suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja turvallisinta. Vain kotimaista ruokaa syömällä voit olla täysin varma, ettei tuotannossa ole käytetty vaarallisia kemikaaleja tai eläimiä ei ole kohdeltu huonosti. Tuottajalle eläin on työkaveri, ei tuotantoväline! Täällä tuotettavalla ruoalla on Etelä-Pohjanmaalle erittäin merkittävä työllistävä vaikutus ja kolmas osa alueemme BKT:stä muodostuu ruokaketjusta. Meidän tulee puolustaa tuotantoa, jonka varassa on monen ihmisen työpaikka. Tästä syystä valtion tulee pitää huolen, ettei tuottajahintojen muodostuminen ole yhden sektorin määriteltävissä vaan sen tulee olla kaikkia osapuolia tasapuolisesti kohteleva. Emme voi sallia sitä, että ne jotka tekevät kovimman työn, saavat pienimmän korvauksen. Suomalainen ruoantuotanto on ylpeydenaihe pitkään jatkuneelle sukupolvet ylittäneelle työlle, jolla on saatu tehtyä suomalaisesta ruokaketjusta maailman turvallisin ja tälle pitää saada sen ansaitsema arvo.

JUURI |

EDUSKUNTAVAALIT

Kuvitus: Eveliina Leskelä

– MITEN EHKÄISTÄ TAI SELVITÄ VAALIVÄSYMYKSESTÄ? Vaalit ovat rankkaa aikaa niin ehdokkaille kuin hänen tukijoukoillensakin. Miten sietää paineet ja ottaa kritiikkiä vastaan rakentavasti? Miltä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan näkökulmasta näyttäytyy vaaliväsyminen tai paineiden sieto vaalikentillä?

aalikonkari Sirkka-Liisa Anttila on ollut ehdolla 10 kertaa eduskuntavaaleissa, kaksi kertaa presidentin valitsijamiesvaalissa sekä koko maan laajuisissa Euroopan Parlamentin vaaleissa. Näiden lisäksi hän on ollut ehdolla 11 kertaa kuntavaaleissa, joten kokemusta vaaleista todellakin löytyy. “Olen lähtenyt omasta mielestäni aika realistisesti vaalityöhön pitäen tavoitteena tavata mahdollisimman paljon ihmisiä. Olen ollut aina tavattavissa myös vaalien välilläkin ja pitänyt tiivistä yhteyttä äänestäjiini ja kannattajiini. Suurin saavutukseni on ollut päästä eduskuntaan vuonna 1983 vaaleissa erittäin kovan vaalityön ja kampanjoinnin seurauksena”, kertoo Sirkka-Liisa Anttila. Vaalikentillä saa paljon palautetta, eikä kaikki ole todellakaan missään nimessä aina positiivista. Lisäksi paineet vaalikentillä kasvavat välillä todella suuriksi. Mitä vinkkejä Anttila antaa ehdokkaille?

“Poliitikolla on niin paksu nahka, että melkein seisomme ja pysymme pystyssä sen varassa. Nahka paksuuntuu vuosien mukana. Paineeseen tottuu ja toisaalta paineessa saadaan parempia tuloksia aikaan, kun jokaisen ehdokkaan pitää samalla haastaa itsensä parhaaseen mahdolliseen kampanjointiin. Välillä pitää myös muistaa hengähtää, pitää nukkumapäivä, aina ei voi olla menossa. Viisautta on jakaa voimansa pidemmälle ajalle.” Kokeneellekin ammattilaiselle kampanjointi ja vaalit ovat välillä todella raskasta aikaa. Jokaisen on hyvä löytää jokin asia, joka auttaa nollaamaan mielen ja jaksamaan aina uudestaan ja uudestaan.

JUURI |

EDUSKUNTAVAALIT

Kuvitus: Eveliina Leskelä “Vuoden 1983 vaaleissa kävin jaksamiseni äärirajoilla, kun tilaisuuksia oli yli 200. Minun jaksamiseni suuri apu oli aamusauna. Kun oli kierretty yli kellonympäri ja tultu puolen yön jälkeen kotiin, lämmitti mieheni minulle aamusaunan, josta sain voimaa lähteä taas uudelle kierrokselle”, sanoo Anttila. Yksi vinkki hänellä on kuitenkin niin uusille kuin kokeneemmillekin ehdokkaille. “Ole oma itsesi, tee itsesi näköinen kampanja ja luota itseesi, olet aivan yhtä hyvä kuin muutkin! Pärjäät varmasti.”

YLILÄÄKÄRIN NÄKÖKULMIA UUPUMUKSEEN

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Arja Uusitalo muistuttaa, että väsymys ja uupumus on kuitenkin jokaiselle yksilöllistä eikä sitä sivulliset välttämättä huomaa.

“Yksilölle väsymys saattaa vyöryä päälle siinä vaiheessa, kun vaalit on ohi, koska niin sanottu tsemppaaminen häivyttää väsymyksen ja tausta siihen on fysiologisen vireystilan ylläpysyminen korkealla”, kertoo Arja Uusitalo. Uupumuksen tunnistaa yleensä henkilön väsymyksestä, kognitiivisen toimintakyvyn hidastumisesta, mielenkiinnon puutteesta, ruokahalun muutoksesta ja unihäiriöistä. “Mikäli havaitsee ystävässä tai tuttavassa uupumisen oireita, varovainen ja kohtelias asian puheeksi otto on suotavaa. Uupuneen henkilön omalta osaltaan on syytä hidastaa tahtia eli vähentää kuormaa, tehdä muutosta elintapoihin ja elämäntyyliin. Yleensä se tarkoittaa luopumista kuormittavista asioista. Toisaalta palauttavien asioiden lisäämistä ja elintaparemonttia sekä painavien asioiden keskustelua. Kannattaa olla avoin itselle ja muille uupumistilanteesta”, jatkaa Uusitalo. Hän muistuttaa myös, että palautuminen on erityisen tärkeää stressin ja paineen alla. “Joka päivä pitää myös palautua. Ei voi aina vaan painaa. Myös pienet hetket päivän sisällä auttavat, esimerkiksi muutamien minuuttien rentoutuminen ja pään tyhjennys tai meditaatio ja luonnossa liikkuminen.”

JUURI | 23

” Uup u ne os a lt a e n h e n k i l ön a o t a ht i a n o n s y y t ä h m a lt a ida sta e l i vä h a e nt ä ä te h d ä k uor m m uut o aa s j a e l ä m t a e l i nt apo i h , ä nt y yl in iin. ”

Teksti: Lauri Heikkilä

Aatteen

VAALIKEVÄÄN AATTEELLISET KOETINKIVET ulkisessa ja keskustan sisäisessä keskustelussa on lukuisia teemoja, jotka haastavat puoluetta aiempaa enemmän. Etenkin tänä vaalikeväänä. Haaste piilee niiden periaatteellisessa merkittävyydessä. Ei vähiten siksi, että niistä voi löytyä vakavia jännitteitä keskustan sisälläkin, etenkin nuorkeskustan ja puolueen välillä. Keskustalaisuus elää sekä periaatteellisuudestaan että kompromissikyvystään. Keskeltä on hyvä tehdä yhteistyötä joka suuntaan. Mutta mitä on se keskustalaisuus, joka ei mene liian pitkälle muiden myötäilyssä? Milloin keskustan periaatteellisuutta koetellaan? Tänä vaalikeväänä erityisesti tietty teemajoukko haastaa keskustalaisia enemmän kuin missään aiemmissa vaaleissa. Tässä allekirjoittaneen poiminnat, joita suosittelen vahvasti tarkastelemaan kevään keskusteluissa:

PERUSTULO Perustulon kompastuskynnys ei ole taloudellisessa toteuttamisessa. Se on ihmiskuvassa. Keskustalaisuus ihmisyysaatteena tarvitsee ilman muuta selkeän käsityksen ihmiskuvastaan. Jos puolue ei tunne aatetaustaansa ja käsitystään ihmisenä olemisesta, vallalle pääse toisenlainen retoriikka. Vastikkeellisuus on perustulon suurin kompastuskynnys keskustalaisille. Puolueen perustuloaktiivit ja nuorkeskusta ovat vuosikymmenten varrella puhuneet

perinteisen vastikkeettoman perustulon puolesta, mutta tämä perinne on nyt haastettu. Usein perinteistä linjaa tosin haastavat nuoret, nyt sen teki puolue. Vastikkeellisuus on haluttu mukaan puolueen perusturvamalliin, että ”pankolla makoilijat” voitaisiin määrätä tekemään edes jotakin. Keskustalaisen positiivisen ihmiskäsityksen pohja ei kuitenkaan ole tässä. Ihmisellä on sisäinen palo parempaan ja oman juttunsa löytämiseen, mutta se voi välillä vaatia aikaa. Pankolla makoilu voi kestää aikansa, mutta elämässä tulee väkisinkin tilanteita, joissa tarvitaan aikalisää. Onko aidompaa löytää oma paikkansa ja intohimonsa kepillä vai porkkanalla?

KANSALAISPALVELUS Tasa-arvo on sekä itsestäänselvyys että vaikea kysymys. Mikä kulttuurissa edistää tasa-arvoa ja mikä estää sitä? Voiko tasa-arvotavoitteita edistää pakolla, ja jos niin tekee, onko se lopulta tasa-arvon edistämistä? Nykyisen asevelvollisuuden kannattaminen on paitsi tasa-arvon vastustamista, myös älyllistä epärehellisyyttä. Jos oikeusvaltion tulee kohdella kaikkia tasapuolisesti, miksi valtio toteaa tylysti, että nuoret ovat keskenään eriarvoisia ja heille kuuluu sukupuolen mukaan eri lait? Tuossa tärkeässä elämänvaiheessa. Kyse on myös sivistyksen tasa-arvosta. Jos elämäsi tarkoitukseksi sanotaan sotilaallinen suorittaminen ja äijäkulttuurissa armeija on se ”miesten koulu”, voi oikea koulutus ja syvällinen sivistyminen tuntua toisarvoiselta.

JUURI |

Ei se kansalaispalveluskaan paljoa parantaisi. Nuorten tulisi yhä osoittaa vanhoille ”yhteiskuntakelpoisuutensa” ja lykätä opintojaan ja oman tiensä löytämistä. Kuitenkin kansalaispalvelus on se askel, jota keskusta olisi ottamassa, joten sitä tässä odotellaan. Sekin jää nähtäväksi, miten vakava jako kansalaispalveluksessa tulee miesten töihin ja naisten töihin.

ILMASTO Autot kuuluvat teille varmasti myös monen keskustalaisen mielestä. Tämä ei kuitenkaan saisi olla minkään puolueen viesti ilmastovaalien alla. Tärkeää on löytää tavat ratkaista ilmastonmuutos kaikilla mahdollisilla sektoreilla. Onko ongelman ydin ihmisten määrässä, heidän kulutustavoissaan vai siinä välillä? Vai jossain muussa? Ratkaiseeko kansalaisten oma aktiivisuus vai politiikan pakkotoimet ihmiskunnan kohtalon? Keskustalle ilmastonmuutos nostaa esille kiusallisen maaseutu-kaupunki-jakolinjan. Kysymykset pyörivät esimerkiksi liikenteen, ruoantuotannon, metsätalouden ja rakentamisen ympärillä. Eikö vastakkainasettelun aika vielä ollutkaan ohi? Ilmasto- ja luonnonvarakeskustelu on kuitenkin se keskustelu, jonka on pakko olla rakentavaa. Keskusta voi rakentaa ilmastopolitiikkansa sosiaalisella tavalla, ottaen kaikki huomioon.

KOULUTUS Kaikkein eniten keskustaa on lyöty koulutuskysymyksillä. Koulutuslupaus ja puheenjohtajan puheet ”kaiken maailman dosenteista” muistetaan. Koulutus ei ole itseisarvo, sivistys ja kyky oppia sekä ajatella on. Koulutus sattuu toki olemaan tähän parhaita välineitä. Ehkä kahden termin karkea jako on tämä: Sivistymällä voi kehittää ajatteluaan, kouluttautumalla taitojaan.

rahaa kansantalouteen kuin moni muu osaaminen, mutta ihmisyyspuolueen pitäisi nostaa myös ihmistieteet keskusteluun. Kyky ymmärtää ihmisenä olemista, sen moninaisuutta ja ajattelumme kehityskulkuja historian hämäristä nykypäivään kertoo meille, mitä ja keitä me olemme, mihin olemme menossa. Keskustan pitää osata vastata, miten se ymmärtää sivistymisen. Koulutuspolitiikassa olemme tappiolla, sivistyspolitiikassa on voitettavaa.

Suurissa puolueissa on aina jakolinjoja, erimielisyyttä ja ristiriitoja. Puolueet pitää yhdessä yhteenkuuluvuuden tunne ja muutamat aatteelliset yhteiset nimittäjät. Kaksi keskustan kannattajaa voivat olla keskenään kuin yö ja päivä, mutta sama puolue voi olla kummallekin yhtä tärkeä. Aate löydetään yleensä nuorena. Ajatukset voivat muuttua, mutta nuorena omaksutut periaatteet luovat pohjan koko elämän ideologisuudelle. Keskustassa sukupolvi ratkaisee ehkä jopa enemmän kuin muissa puolueissa sen, mitä edustaa. Nuori keskustalainen asettuu aina oman aikansa poliittisen todellisuuden keskilinjalle ja keskellä oleminen voi tarkoittaa aivan eri asiaa eri aikoina. Santeri Alkion lausuma ”Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen kehityksen pohjaksi” onkin aatteen keskeinen ydin. Ihmisyys kehittyy uusien ihmisten myötä. Keskustan kasvot mediajulkisuudessa ovat keskustajärjestöjen johtajat ja luottamustoimien haltijat. Tänä keväänä valitaan edustajat Euroopan ja kotimaan parlamentteihin. Keskustan julkinen olemus tulee riippumaan monessa suhteessa siitä, mitä polvea edustajat edustavat. Lauri Heikkilä

Insinööripuheenjohtajan aikana keskusta pystyy uskottavasti vastaamaan koulutuspuheissaan vihreän teknologian ja muiden teknisten innovaatioiden tarpeeseen. Mihin muuhun keskusta pystyy vastaamaan? Humanistinen (koulu)sivistys tuo ehkä vähemmän

JUURI |

OPISKELIJAPOLITIIKKA

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä, Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri

OPISKELIJAN ELÄMÄ

myös opiskelijan kukkarossa ovat ruoka ja asuminen. Ruokakustannuksia voidaan laskea muuttamalla opiskelijalounaan valtiontukea ja enimmäishintaa. Asumisen kustannuksiin ei politiikan keinoin pystytä nopealla tavalla puuttumaan, mutta pitkäjänteisesti toteutetun opiskelija-asuntopolitiikan ansiosta asumisen kustannukset voivat laskea tuntuvasti vuosikymmeniksi, ja vielä siten että positiiviset vaikutukset opiskelijan kukkarossa eivät ole riippuvaisia yksittäisten vuosien budjettiratkaisuista.

SUURILLA LUPAUKSILLA PARANE Vaalihumussa kaikelle hyvällä tunnetusti löytyy kannatusta kaikista puolueista. Harva ehdokas uskaltaa kieltäytyä lupaamasta yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista, kun potentiaalien äänestäjä tulee vaalikentillä kysymään lupauksien perään. Tosiasia on kuitenkin, että yksittäisen ehdokkaan lupauksella ei suuria muutoksia maailmaan tehdä. Puolueiden linjaukset ajavat yksittäisten ehdokkaiden lupausten ohi ja yli. Mikä sitten on opiskelijalle tärkeintä, johon valtiovalta voi vaikuttaa? Opiskelijoiden taloudellista asemaa voidaan parantaa kahdella eri tapaa. Joko lisäämällä opiskelijoiden saamia suoria tukia tai vähentämällä opiskelijoiden pakollisia menoja. Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluu luonnollisesti opintotuki sen eri osa-alueineen ja muu mahdollinen sosiaaliturva. Toinen vaihtoehto on puolestaan huomattavasti monisyisempi. Suurimmat kulut jokaisen suomalaisen ja

KESKUSTA OPISKELIJAASUMINEN

OPINTOTUKI

Viimekädessä äänestäjän tulee kuitenkin pohtia tavoitteita vertaillessaan puolueiden lupauksia puolueen muiden lupausten hintalappuihin. Mitä paremmalta lupaukset kuulostavat, niin sitä kalliimpia ne myös ovat toteuttaa. Ikääntymisen aiheuttaman kestävyysvajeen kanssa kamppailevan Suomi-laivan kokka ei taas kestä kovin montaa kallista lupausta. Mitä suurempi lupaus, sen epätodennäköisempi on sen toteutuminen. Pelastuveneenä tuskin toimii valtion velan kasvattaminen. Velkaan hukkuessa ei tulevaa sukupolvea auta punaisen sävyiset hätäraketitkaan. Vaikka keskustan lupaukset opiskelijalle eivät olekaan kaikista suurimpia ja kauniimpia, niin kaikista toteuttamiskelpoisimpia ne kuitenkin ovat. Ne puuttuvat juuri niihin opiskelijaelämän polttavimpiin kipukohtiin toteuttamiskelpoisella tavalla takaamalla rahallista helpotusta perheellisten opiskelijoiden arkeen, tuomalla valinnanvapautta työssäkäyville opiskelijoille tukien ja työtulon yhteensovittamiseen ja tekemällä asumishintaa alas painavia panostuksia opiskelija-asumiseen.

Tätä ei voi kaikista muista puolueista sanoa.

KOKOOMUS

SDP

VIHREÄT

PERUSSUOMALAISET

Joka toiselle opiskelijalle opiskelija-asunto vuoteen 2030 mennessä

Opiskelijaasuntojen rakentaminen voisi olla hyvä keino

Vähennetään asumisen hintaa yleisesti

Poistetaan asuinkumppanin tulojen vaikutus asumistuen määrään.

Perheellisten opiskelijoiden opintorahan korottaminen. Tulorajat kuukausi tai vuosipohjaiseksi

Opiskelijoiden ottaminen mukaan yleistukeen saattaisi olla liian kallista.

Vähennetään asumisen hintaa yleisesti

Opiskelijat mukaan yleisturvan yleistasoon

Opintorahaa opintopisteistä ja tulorajat merkittävästi ylemmäs

JUURI |

KV-POLITIIKKA Kuva: Arkistokuva

Toukokuun 26. päivä on taas aika vaikuttaa keskustalaisen arvomaailman näkyvyyteen Euroopan parlamentissa. Nuorkeskustalla on vaaleissa upea edustus ja olisi koko keskustalaisen kentän eduksi, että nuorten ajatukset olisivat Brysselissä edustettuina. arkastellaanpa hieman Euroopan sisäistä tilannetta suhteessa vaaleihin. Viimeisten kuukausien aikana olemme nähneet levotonta liikehdintää eurooppalaisilla kaduilla, erimielisyyksiä parlamenteissa ja Euroopan mantereelle kohdistuvia kauppasodan merkkejä. Oikeistopopulismin nousu sekä hallintorakenteiden vastustaminen ovat nosteessa ja tulevia käänteitä on vaikea ennustaa. Lisäksi pakkaa sekoittamassa on Britannian sekava EU-eroprosessi, jonka myötä europarlamentin pitäisi myös kutistua 751 edustajasta 705:een. Britannialta jäävien edustajanpaikkojen uudelleenjako tuo myös Suomeen kansallisesti yhden euroedustajan lisää. Ennusteet povaavat vaalivoittoa konservatismia ja populismia edustaville voimille, mikä tekee vaalien jälkeisestä ajasta ennustamattomampaa ja muuttaa valtasuhteita parlamentissa. Viimeisimpänä viitteitä tämänkaltaisesta äänestyskäyttäytymisestä ovat antaneet Virossa käydyt kansalliset vaalit, joissa vaalimenestystä juhli populistinen EKRE-puolue. Tulemmekin varmuudella näkemään samaa myös eurovaaleissa ja puheenaiheista pinnalla ovat muun muassa maahanmuutto, turvallisuus ja taloudelliset kysymykset. Kriisit, kuten vuoden 2015 pakolaisaalto ovat koetelleet unionin jäsenten välisiä suhteita ja tapahtumat vaikuttavat yhä merkittävästi eurooppalaiseen politiikkaan. Heinäkuussa aloittavalla europarlamentilla onkin työsarkaa, sillä valtioiden erimielisyyksien lisäksi tulisi keksiä keinot Britannian jättämän aukon paikkaamiseksi ja unionin tulevaisuuden suuntakin olisi päätettävä. Keskustan europuolueen ALDE:n tilanne näyttää uusien

voimien noususta huolimatta melko vakaalta. Puolueen edustajien määrän on ennustettu pysyvän melko ennallaan, vajaassa seitsemässäkymmenessä paikassa. Kärkiehdokkaan valinnan sijaan ALDE muodostaa komission puheenjohtajan valintaa varten ”kärkitiimin”, johon kuuluu useampia ehdokkaita. Menettelytapa on saanut kritiikkiä muilta europuolueilta ja nähtäväksi jää, maksaako tämä liberaaleille komission johtajuuden tulevalla kaudella. Komission puheenjohtajuutta ajatellen vahvoilla on keskustaoikeistolaisen EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber. Suuresta tilannekuvasta huolimatta Keskustan kannalta merkittävimmäksi tekijäksi jäänee se, kuinka hyvin omien kannattajien aktivoinnissa onnistutaan. Vaaliväsymyksestä huolimatta olisi tärkeää jaksaa panostaa myös eurovaaleihin ja tuoda esiin keskustalaisia arvoja kansainvälisissä kysymyksissä. Keskustalaisella arvomaailmalla on paljon annettavaa myös oman maamme rajojen ulkopuolella, ovathan tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja sivistys sielläkin tavoittelemisen arvoisia päämääriä! Äänestysperiaatteet EU-tason vaaleissa eroavat eduskuntavaaleista ja tämän vuoksi keskustalaisten ei tulisi liikaa peilata kansallista vaalitulosta eurovaalien vastaavaan. Omaan arvoperustaamme luottaen voimme onnistua myös eurovaaleissa. Sonja Kouvo Keskustanuorten kv-sihteeri

JUURI |

EUROVAALIT

ANNA SIRKIÄ 27, TURKU

kansanedustajan avustaja | muusikko | musiikkipedagogiopiskelija Miksi haet europarlamenttiin? -Olen ehdolla koska, haluan puolustaa pohjoista elämäntapaamme. Puhdasta ruokaamme, kestävää metsien käyttöä, erätaloutta sekä arvojamme - tasaarvoa, oikeusvaltiota, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia. Mitä EU:ssa on hyvää? -EU on taannut vuosikymmenten rauhan ajan, luonut uusia mahdollisuuksia EU-kansalaisille sisämarkkinoillaan ja lisännyt jäsenvaltioidensa vaikutusvaltaa kansainvälisesti.

Mitä Eu:ssa pitäisi muuttaa? -EU:n pitäisi keventää otettaan esim. riista- ja petopolitiikassa, joiden tulisi olla kansallisesti päätettävissä ja terästäytyä arvopolitiikassa: tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.

Oletko federalisti? -En.

Minkälaista pitäisi olla keskustalainen Eurooppapolitiikka? -Luonnonvaroja, alueiden yhdenvertaisuutta ja arvoja puolustavaa.

Tarvitseeko EU lisää jäsenmaita? -Ei. Maataloustuet kansallisesti päätettäviksi? -Kyllä.

nuoret

EUROVAALI EHDOKKAAT

JUHO KEKÄLÄINEN 25, LAPPEENRANTA

2019

Nimeä suosikkipaikkasi (ei Suomesta) Euroopasta ja kerro, mikä siinä paikassa kiehtoo? -Katalonia, koska siellä itsenäisyysmieliset uskovat väkivallattomaan protestiin.

Pitääkö EU:lla olla yhteinen armeija? -Ei, mutta pesäeroa Natoon pitää tehdä.

ympäristötekniikan opiskelija | pohjoismaiden keskustanuorten varapuheenjohtaja,keskustaopiskelijoiden liittohallitus Miksi haet europarlamenttiin? -Minua kiinnostaa työskentely kansainvälisen politiikan parissa ja haluan omalta osaltani edistää Eurooppalaista yhteistyötä Euroopan parlamentin kautta.

Oletko federalisti? En.

Mitä EU:ssa on hyvää? -EU tarjoaa foorumin yhteistyölle Euroopassa. EU edustaa myös kestävällä pohjalla olevia arvoja kansainvälisissä kokouksissa ja parantaa maailmaa monella tavalla.

Tarvitseeko EU lisää jäsenmaita? -Kyllä.

Pitääkö EU:lla olla yhteinen armeija? -Ei vielä, yhteishankintoja voidaan tehdä.

Maataloustuet kansallisesti päätettäviksi? -Ei.

Mitä Eu:ssa pitäisi muuttaa? EU:n pitäisi keventää otettaan esim. riista- ja -EU:n tulisi keskittyä yhä enemmän koko Eurooppaa koskeviin laajoihin teemoihin ja vähentää pikkutarkkaa sääntelyä. Minkälaista pitäisi olla keskustalainen Eurooppapolitiikka? -Keskiössä hyvinvoinnin kehittäminen, niin ihmisen kuin luonnonkin. Nimeä suosikkipaikkasi (ei Suomesta) Euroopasta ja kerro, mikä siinä paikassa kiehtoo? -Eyzin-Pinetin alueeseen Ranskassa liittyy paljon lämpimiä muistoja lapsuudesta.

JUURI |

EUROVAALIT

Teksti: Liina Tiusanen Kuvat: arkistokuva

EUROOPAN UNIONIN ON VASTATTAVA KANSALAISTENSA HUOLIIN ierailin vastikään Ieperissä, belgialaisessa pikkukaupungissa, jossa sai ensimmäisen maailmansodan aikana surmansa puoli miljoonaa ihmistä. Noille seuduille lähelle Ranskan rajaa sodan rintamalinja jumittui vuosiksi. Belgia oli sitoutumaton valtio, joka joutui sodan polttopisteeseen suurvaltojen väliin. Toinen maailmansota kuritti maata vielä lisää. Tätä taustaa vasten ymmärtää hyvin, miksi kuningaskunnassa suhtauduttiin sotien jälkeen myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön. Belgia oli kuuden maan joukossa perustamassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä vuonna 1950. Euroopan unionista puhutaan suurena rauhanprojektina. Taloudellinen yhteistyö sitoi valtioita toisiinsa. Vähitellen yhteistyö alkoi tiivistyä ja sisämarkkinat rakentua. EU:sta muodostui yhä kansanvaltaisempi yhteisö, kun europarlamentaarikot valittiin ensimmäisen kerran suorilla vaaleilla vuonna 1979.

Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet EU:lle laajentumisen aikaa, mutta nyt eurovaalien kynnyksellä puhutaan jopa EU:n hajoamisesta ja Euroopan murenemisesta. Britit ovat lähdössä unionista. Vaikea eroprosessi on tuonut näkyviin unionin heikkoja kohtia. EU:n aluepolitiikasta huolimatta elintasossa ja tulevaisuuden näkymissä on huomattavia eroja sekä jäsenmaiden välillä että niiden sisällä. Viimeisten vuosikymmenten yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ovat kohdelleet eri alueita ja ihmisiä eri tavoin.

Vuonna 2014 useat itäisen Keski-Euroopan maat liittyivät Euroopan unioniin. Tässä joukossa olivat 1990-luvun taitteessa kommunismista irtautuneet Puola ja Unkari, jotka ovat nyt joutuneet unionin silmätikuiksi. Ne ovat viime vuosina ajautuneet yhä kauemmas jäsenyyssopimuksessa allekirjoittamistaan perusarvoista, joita ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.

JUURI |

EUROVAALIT

”KESKUSTAN EUROOPPALAISELLE KATTOPUOLUE ALDELLE ON ENNUSTETTU VAALEISSA PAIKKAMÄÄRÄN KASVUA.” Samalla kun Puolasta ja Unkarista on muuttanut nuorta koulutettua väkeä ulkomaille, niiden populistiset puolueet ovat saaneet Eurooppaan suuntautuneista pakolaisvirroista voimanlähteen. Populistista nationalismia esiintyy Euroopassa laajemminkin ja konservatiiviset arvot vahvistuvat. Esimerkiksi kymmeniin Euroopan maihin verkostonsa ulottava Agenda Europe -liike vastustaa ehkäisyä, aborttia, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, ja jopa avioeroja.

Keskustan eurooppalaiselle kattopuolue Aldelle on ennustettu vaaleissa paikkamäärän kasvua. Maltillisille keskivoimille on nyt tarvetta, kun perinteinen oikeisto ja vasemmisto näyttävät menettävän asemiaan. Uusimman varoituksen itseensä käpertyvästä kansallismielisyydestä julkaisi Ranskan presidentti Emmanuel Macron maaliskuun alussa. Hän vetosi useissa eurooppalaisissa sanomalehdissä EU:n arvojen ja uudistamisen puolesta.

Jo vuoden 2014 eurovaaleissa euroskeptikot menestyivät hyvin. Helmikuussa julkaistun ennusteen mukaan eurokriittiset ja maahanmuuttovastaiset puolueet olisivat vaalien voittajia, samalla kun pitkään valtaa pitäneet keskusta-oikeistolainen EPP ja keskusta-vasemmistolainen S&D ovat menettämässä asemiaan.

Monet Macronin ehdotuksista, kuten yhteinen minimipalkka, kuulostavat EU:n kehittämiseltä kohti liittovaltiota. Esimerkiksi keskustan EU-politiikka on perustunut läheisyysperiaatteeseen: päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joita ne koskevat. Keskusta ja Alde ovat kuitenkin Macronin kanssa EU:n

JUURI |

EUROVAALIT

Teksti: Liina Tiusanen Kuva: arkistokuva

ja eurooppalaisen yhteistyön vahvoja tukijoita. Sisäisesti hajanainen ikääntyvä Eurooppa olisi entistä heikompi toimija maailmassa, joka kaipaa kipeästi johtajuutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Unionin pirstaloituminen ei tietäisi hyvää myöskään talouden ja kaupankäynnin kannalta. Winston Churchill ehdotti aikanaan, että maan tasalle tuhoutunut Ieper olisi jätetty muistomerkiksi tuleville sukupolville. Nyt sodan kauheudet kokeneet sukupolvet alkavat väistyä. Rauhan ajassa kasvaneille rauha ei enää ole riittävä perustelu EU:n olemassaololle. Nyt EU:n kohtalonkysymys on ihmisten huolien ja toiveiden aito kuunteleminen ja niihin vastaaminen. Macron ehdotti maaliskuisessa kirjoituksessaan eurooppalaista virastoa suojelemaan demokratiaa

kyberhyökkäyksiltä ja manipuloinnilta. Tätäkin tärkeämpää olisi panostaa demokratian ja osallisuuden vahvistamiseen ja puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan työn tukemiseen sekä koulutukseen kaikissa jäsenmaissa.

”Nyt sodan kauheudet kokeneet sukupolvet alkavat väistyä. Rauhan ajassa kasvaneille rauha ei enää ole riittävä perustelu EU:n olemassaololle.”

JUURI |

KULTTYYRIA

JE NE SUIS PAS UN HOMME FACILE

Ohjaus: Eléonore Pourriat Pääosissa: Vincent Elbaz, MarieSophie Ferdane Teksti: Niina Ojala

Elokuvan on tarkoitus olla komedia, mutta se on enemmänkin todella ajatuksia herättävä satiiri tämän ajan miesvaltaisesta kulttuurista ja feminismin tärkeydestä. Elokuvassa on hauskojakin kohtauksia, mutta itselle tuli monessa kohtaa tunne, että eihän tälle asialle voi nauraa, koska se on, kuin nauraisi, näin naisena, itselleen. Elokuva pistää miettimään todennäköisemmin kuin naurattaa.

Naistenmies ja sovinisti Damien lyö päänsä ja herää maailmassa, jossa osat ovat vaihtuneet – patriarkaattisesta maailmastamme suoraan matriarkaattiin, jossa naiset johtavat kaikkea. Damienin on todella vaikea totutella uuteen lokeroonsa tässä erilaisessa maailmassa, eikä

Teksti: Justiina Kaleva

asiaa helpota ollenkaan uuden työpaikan pomo Alexandra, joka on kuin Damienin peilikuva tämän edellisestä elämästä.

Elokuva sijoittuu Ranskaan, jossa seksuaalinen häirintä on huomattavasti arkipäiväisempää ja suurempi ongelma kuin Suomessa, ja roolien vaihduttua naisten toiminta miehiä kohtaan enimmäkseen ällöttää. Naiset käyttävät tummia pukuja, juovat olutta, naurelevat miehille, huutelevat perään ja kilpailevat siitä, kenellä on eniten ”kaatoja” - ovat siis stereotyyppisiä miehiä. Miehet käyttävät kukkakuoseja, minishortseja ja hoitavat kodin sekä kauneuttaan (rintakarvat pitää vahata, ne ovat absoluuttinen faux pas).

AUSCHWITZIN TATUOIJA (2019) Heather Morris

Heather Morrisin Auschwitzin tatuoija kertoo Ludwig Sokolovista, nuoresta slovakialaismiehestä, joka lupautuu perhettään suojellakseen lähtemään töihin yhdelle kenties kuuluisimmista tuhoamisleireistä ihmiskunnan historiassa. Auschwitz-Birkenaun kauhut tulevat tutuksi miehelle, josta tulee Tätowierer – vankinumeroiden tatuoija. Tätowiererinä hän on paremmassa asemassa kuin muut vangit ja hän käyttääkin asemaansa myös muiden hyväksi. Kun tatuoitavaksi saapuu Gita Furman, Sokolov rakastuu ja se rakkaus määrittää koko romaanin tyylin. Teos pohjautuu tositarinaan ja sitä markkinoidaan sellaisenaan faktapitoisena, mutta sitä kuitenkin hallitsee vahvasti rakkausromaanin ilmapiiri, vaikka liikutaankin ihmiskunnan julmimmassa miljöössä. Se yhdistettynä pinnalliseen ja ripeään kerrontaan, jossa ei ole vaivauduttu tarkistamaan joitain asiavirheitä, kuten esimerkiksi Furmanin vankinumero ja penisiliinin saatavuus, tekevät siitä epäuskottavan. Kirja lupaa paljon, mutta ei lunasta kaikkia lupauksiaan ja on loppujen lopuksi pettymys.

JUURI |

Kaipasin elokuvalta erilaista otetta aiheeseen siinä mielessä, että edes osa naishahmoista olisi voinut olla naisellisempia – nyt elokuva vaikutti siltä, että on vain palkattu naisia esittämään perinteisiä miesten rooleja, eikä sen syvempiä muutoksia tähän ”vaihtoehtoiseen maailmaan” olla tehty. Toisaalta elokuva kestää noin puolitoista tuntia, eikä niin lyhyessä ajassa ehdi paneutua aiheeseen ja sen moninaisiin vivahteisiin tarpeeksi. Tämä elokuva menee varmasti suurilta massoilta ohi, eikä moni niistä, jotka elokuvan katsomisesta hyötyisi, tule sitä katsomaan. Elokuvaa katsoessa tuli monta kertaa mieleen, kuinka joku miesasiamies varmasti käyttäisi elokuvaa esimerkkinä siitä, mitä feministit haluavat saavuttaa – vaikka elokuva on näin feministin silmillä katsottuna kammottava kuvaus siitä, millaisessa täydellisen epätasa-arvon maailmassa kukaan meistä ei halua, sukupuolestaan riippumatta, elää, mutta jollaisessa me naiset joudumme elämään joka ikinen päivä.

JUURI |

SARJAKUVA

RUNOJA

Teksti: Justiina Kaleva

Lauluja ympäri Suomenmaan

Juuressa julkaistava 60-osaisen runosarjan seuraavat osat. Nämä ja aikaisemmat runot tulevat myöhemmin löytymään kirjoittajan blogista osoitteesta mielenimaalaus.blogspot.fi

24. Olkoon vaan Vastustan, kannatan kapinani kaupallistan Vanhasta anarkistista uudeksi demokraatiksi Vessan seinään maalaan graffitin 25. Luonto lie Liekuttaa oravaemo lastaan Kehto tehty kaunokeista kuusen kävyistä männyn havuista Kattonaan taivas 26. Kitsas Säästin sinulle sitä osaa itsessäni jota itsekin pelkään että voisimme yhdessä löytää itsestämme jotain kaunista

27. Siis kilpaillaan Päästä irti pakosta voittaa Nauti matkasta Sinun ei tule juosta koko elämääsi ja ajatella että lepäät sitten kun olet valmis Et ole koskaan valmis. 28. Kolkassa synkeän Anna minun valoni loistaa sytyttää sinun loisteesi sillä kun sinä olet ole massa Kuu ei enää heijasta aurinkoa

JUURI |

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2019 ETELÄ-

HÄME

KYMEN-

POHJOIS-

KARJALA

Lauri Hämäläinen

LAAKSO

POHJANMAA

Juho Heikka

045 158 8050

Sofia Seitten-

Marjut Lehtonen

050 309 6602

lauri.

ranta-Vekkeli

040 593 5027

sh.juho.heikka@

aa.hamalainen @

045 845 7005

marjut-lehtonen@

gmail.com

sofia.seitten-

hotmail.com

ranta@gmail. com POHJOIS-

KAINUU

LAPPI

POHJOIS-

POHJANMAA

Kaisa Oinas-

Olli Rainio

SAVO

Karri Kallio

Panuma

050 596 9249

Iina Keinänen

050 309 2535

040 707 8940

rainioolli@gmail.com

044 343 9654

karri.p.kallio@

kaisa.oinaspa-

iina.keinanen@

gmail.com

numa@gmail.

gmail.com

com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

PIRKANMAA

SATAKUNTA

Lotta Luukkonen

POHJANMAA

Joonas Soukkio

Ville-Veikko

050 413 4567

Otto Luoma

040 722 2231

Päivömaa

luukkonen.lotta

050 435 5291

soukkio.joonas@

050 302 9757

@gmail.com

ottoluoma99@

gmail.com

ville.paivomaa@ gmail.com

gmail.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

VARSINAIS-

Liina Tiusanen

Terhi Ala-Keturi

KARJALA

SUOMI

050 917 9653

050 328 4831

Milja Hostikka

Henna Takatalo

liina.tiusanen@

terhialaketuri@

045 356 8521

050 553 9620

gmail.com

milja.hos@gmail.

henna.takatalo@

com

gmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2019 ETELÄ-KARJALA Emilia Päivänsäde 050 439 6822 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Miikkael Azaize 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Emilia Päivänsäde 050 439 6822 kymenlaakso@keskustanuoret.fi

POHJOIS-POHJANMAA Marko Soini 045 205 0677 pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Kata Huhtakoski 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

KAINUU kainuu@keskustanuoret.fi

LAPPI Kai Puro 040 837 9867 lappi@keskustanuoret.fi

POHJOIS-SAVO Toni Viljamaa 044 312 2982 pohjois-savo@keskustanuoret.fi

PIRKANMAA Emmi Mäkelä 050 303 6493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Juho Paavola 044 033 6588 satakunta@keskustanuoret.fiW

POHJOIS-KARJALA Toni Viljamaa 044 312 2982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

UUSIMAA Joonas Salmi 044 7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO etela-savo@keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANMAA Kata Huhtakoski 045 878 6300 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

HÄME Emmi Mäkelä 050 303 6493 hame@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

VARSINAIS-SUOMI Linda Lähdeniemi 044 205 0224 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

JUURI |

Kiitos

Nuorkeskusta kiittää keskustan konkareita mittavasta urasta ja keskustan sekä koko Suomen eteen tehdystä huikeasta työstä. Joskus olemme olleet kanssamme eri mieltä, usein samaa mieltä. Aate ja tahto tehdä yhdessä töitä ylisukupolvisuuden ja koko Suomen eteen kuitenkin yhdistää meitä nuoria ja teitä ikinuoria. Haluamme kuulla teistä vielä jatkossakin!

talo o Juhan

R Markku

eränen Niilo K

ä Seppo K

Kauk

ossi

ek Mauri P

äriäine

L Sirkka-

karinen

iisa Ant

Mikko

tila

Alatalo

Tapani

Tölli

kiitos!

Olemme valmiita ottamaan paikkanne eduskunnassa ja kasvamaan kaltaisiksinne ikoneiksi.

rakkaudella,

Timo Ka

lli

Jäätte Anneli

enmäki

Nuoret keskustalaiset eduskunta- ja europarlamenttiehdokkaat

KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Keskustanuoret Tunnus 5005576

Allekirjoitus Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi Allekirjoittamalla vahvistan antamani tiedot oikeiksi. Samalla annan Suomen Keskustanuoret ry:lle oikeuden käsitellä henkilötietojani jäsenasiossa.

00003 Vastauslähetys