||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
ULKOSUHTEET
Demokratia on lähtökohta Teksti ja kuva: Liina Hauru
M
e seitsemäntoista ihmistä neljästä eri maasta istuimme piirissä katselleen toisiamme ja välillä puhtaan valkoisena helottavaa fläppitaulua. Olimme tulleet Demo ry:n järjestämään koulutukseen miettimään miten me nuorten kanssa toimivina voimme tukea nuorten aktiivista kansalaisuutta. Me osallistujat olemme mukana puolue- tai demokratianedistämistyössä omissa maissamme: Bangladeshissa, Nepalissa, Sloveniassa ja Suomessa.
tisten rakenteiden ja toimintatapojen syntyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii aikaa ja tukea.
Takana oli neljän päivän orientaatiojakso Pohjois-Sloveniassa. Nyt kello oli yhdeksän aamulla ja meille oli juuri kerrottu, että huomenna alkaisi kaksipäiväinen koulutus slovenialaisille nuorisotyöntekijöille. Koulutuksen suunnittelijoina ja toteuttajina toimisimme me. Seitsemäntoista erilaisen persoonan ja erilaisesta taustasta tulevan ihmisen ”pakottaminen” kolmen vuorokauden mittaiseen yhteiseen prosessiin oli joltakin pirullisen älykäs idea. Itse opin kolmen päivän aikana jotain olennaista myös demokratiasta.
Me Sloveniassa saimme lopulta ryhmämme kanssa nollapisteestä aikaan kelpo koulutuksen ja kokemuksen siitä, että yhteistyö kaikista hankaluuksistaan huolimatta antoi valtavan paljon. Koulutukseemme osallistuvia kiinnostivat eniten käytännön esimerkit ja kokemukset omista kotimaistamme ja työstämme.
Kiire aiheutti sen, ettemme valinneet ryhmälle johtajaa tai organisaatiota. Etenemissuunnitelmakin jäi hataraksi, kun suuntasimme suoraan koulutuksen rungon ja sisältöjen miettimiseen. Jokainen joutui miettimään omaa tapaansa toimia ryhmässä. Kielitaito toi omat rajoitteensa. Emme täysin välttyneet ristiriidoilta. Erilaiset toimintakulttuurit, ajattelutavat ja mielipiteet törmäilivät, kun yritimme luovia kohti yhteistä päämäärää. Oikeastaan kaikkien syntyneiden ristiriitojen taustalla oli tunne siitä, ettei oma ääni tule syystä tai toisesta kuulluksi. Konfliktien synty myös laajemmassa mittakaavassa kumpuaa usein siitä, etteivät yksilöt tai ryhmät koe tulevansa huomioiduksi tai kuulluksi yhteisistä asioista päätettäessä. Demokraat-
Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo ry perustettiin kymmenen vuotta sitten. Ajatus eduskuntapuolueiden yhteisen järjestön perustamisen taustalla oli täydentää suomalaista kehitysyhteistyötä puoleista löytyvällä demokratiaosaamisella.
Vuosien aikana Demon järjestämät matkat ja koulutukset ovat olleet lukuisille suomalaisille puolueaktiiveille mahdollisuus jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kanssa. Käsitys demokratian itsestäänselvyydestä on karissut, mutta käsitys sen tärkeydestä vahvistunut. Kehitysyhteistyöhön kohdistetut leikkaukset supistavat myös puolueiden oman järjestön työtä. Demon ensimmäinen puheenjohtaja, keskustalainen Mirja Ryynänen kirjoittaa järjestön juhlajulkaisussa: ”Toivon myös, että Demo tunnustettaisiin puolueiden suureksi voimavaraksi ja oltaisiin ylpeitä siitä, että meillä on tällainen yhdistys, jonka kautta voimme tehokkaasti osallistua kansainväliseen demokratiatyöhön.” Vaikuttava ja ammattitaitoinen kehitysyhteistyö kaikkinensa tulisi tunnustaa suureksi voimavaraksi ja siihen meillä tulisi myös olla varaa.
| 21