Kärjessä 2/2017

NMKY:N LEHTI 2/2O17

KORIPALLO ON NMKY:N LAJI

ilmestyivät katukuvaan

HYVÄ KORIPALLOVALMENTAJA KEHITTÄÄ PELAAJISTA HUIPPUIHMISIÄ

2 KÄRJESSÄ 2/2O17

VIKING LINE MAINOS TÄHÄN Tule ja koe Tule ja koe Amorellan Amorellan Tule ja koe hampurilaisviikot Amorellan hampurilaisviikot 31.10. asti 31.10. asti hampurilaisviikot 31.10. asti

VÄHÄN VÄHÄN ENEMMÄN ENEMMÄN VÄHÄN ENEMMÄN ELÄMYKSIÄ ELÄMYKSIÄ ELÄMYKSIÄ

Erikois- ja viihdelähdöt Erikois- ja viihdelähdöt AmorellallaAmorellalla ja Viking Gracella ja Viking Gracella Erikoisja viihdelähdöt Amorellalla ja Viking Gracella Kun haluat vaihtaa Kunmaisemaa haluat vaihtaa ja kokea maisemaa jotakin ja uutta, kokea astu jotakin laivaan. uutta, astu laivaan.

Lue lisää

Lue lisä

erikoisristei Luvassa onvaihtaa tähtiartisteja, Luvassa on teemaristeilyjä, tähtiartisteja, teemaristeilyjä, tanssia – jaastu tunnelma tanssia katossa!

– ja tunnelma katossa!erikoisristeilyistä: Lue lisää Kun haluat maisemaa ja kokea jotakin uutta, laivaan. vikingline.fi vikingline erikoisristeilyistä: Lisäksi laivamatkailun Lisäksiklassikko laivamatkailun eli buffet klassikko uudistuu eli–syyskuussa buffet uudistuu jakatossa! sen syyskuussa myötä ja sen myötä Luvassa on tähtiartisteja, teemaristeilyjä, tanssia ja tunnelma vikingline.fi pöytiin katetaanpöytiin uudetklassikko katetaan herkut. Punaisilla uudet herkut. laivoilla Punaisilla jokainen laivoilla lähtöjatarjoaa jokainen vähän lähtö tarjoaa vähän Lisäksi laivamatkailun eli buffet uudistuu syyskuussa sen myötä enemmän viihdettä enemmän ja elämyksiä. viihdettä ja elämyksiä. pöytiin katetaan uudet herkut.

Punaisilla laivoilla jokainen lähtö tarjoaa vähän enemmän viihdettä ja elämyksiä.

13.10.

Jenni 13.10.VartiainenJenni Vartiainen 13.10.

Jenni 21.10.

Elastinen 21.10.VartiainenElastinen 21.10.

Elastinen 4.11.

Popeda 4.11.

Popeda 4.11.

Popeda 5.11.

Ratsastajat 5.11. laineilla, Ratsastajat mukanalaineilla, mm. Marko mukana Björsmm. Marko Björs 5.11.

Ratsastajat laineilla, mukana mm.

Marko Björs 15.12.

Provinssi 15.12. goes Viking Provinssi Line,goes mukana Viking mm.

Line, Apulanta mukana mm. Apulanta 15.12.

Provinssi goes Viking Line, mukana mm.vuonna Apulanta 23.1.–2.2.

UIT 23.1.–2.2.

– 101 Lasissa!Viime UIT – 101 vuonna Lasissa!Viime suursuosion saavuttanut suursuosion saavuttanut UIT on täällä taas!

UIT Tule on täällä kokemaan taas! ainutlaatuinen Tule kokemaan esitys ainutlaatuinen esitys 23.1.–2.2.

– 101 Lasissa!Viime vuonna suursuosion saavuttanut Itämeren aalloilla.

Itämeren Varaa oma aalloilla. paikkasi Varaa jo oma nyt! paikkasi UIT on täällä taas! Tule kokemaan ainutlaatuinen esitysjo nyt!

Itämeren aalloilla. Varaa oma paikkasi jo nyt!

Varaa netissä, vikingline.fi, Varaa netissä, tai soita vikingline.fi, myyntipalveluumme, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 puh. 06 (1,75 €/vastattu puhelu (1,75 €/vastattu + pvm./mpm.). puhelu Pidätämme + pvm./mpm.). oikeuden Pidätämme oikeuden mu Varaa netissä, vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh. muutoksiin.

0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Päätoimittajalta

KÄRJESSÄ 2/2O17 3

NAMIKAN OMA PELI Saimme koko kansakuntana jännittää susijengin loistavaa pelaamista kotikisoissa – parhaimmillaan yli miljoona katsojaa. Seurasin muiden mukana matseja kymmenvuotiaan poikani kanssa kotisohvalta käsin. Poikani teki tarkkoja havaintoja: ”Isä, miksi nuo pelaajat nostavat kätensä pystyyn kun tekevät virheen? Miksi noin pienet kosketukset vartaloon ja läpäykset käsille vihelletään heti virheeksi?”

Vastaukseni vei pelin sääntöihin ja koriksen syntyvaiheisiin. Kerrotaan, että James Naismith Springfieldin YMCA:sta kehitti koripallopelin ”erityisnuorisotyön” välineeksi. Riitojen välttämiseksi Naismith ei sallinut kontakteja. Riitojen selvittelyn helpottamiseksi – hän korosti – ne pitää selkeästi tunnustaa. Sitten voitiin taas jatkaa.

Kasvatukselliset lähtökohdat ovat edelleen keskeinen osa koripalloa, Namikan omaa peliä. Jäsenyhdistyksissämme koripalloa pelaavat yli 2500 harrastajaa ja matalankynnyksen tapahtumiin osallistuu kymmeniä tuhansia nuoria vuosittain. Peliä pelaavat tytöt ja pojat, nuoret ja vanhat, kehitysvammaiset, eri etnisistä taustoista tulevat, kaikki. Harrastus luo merkittävää yhteisöllisyyttä. Sadat vapaaehtoiset mahdollistavat tämän viikoittaisella panostuksellaan maamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiitos teille!

Tämä kärjessä-lehti keskittyy erityisesti koripalloon. Olkoon se yksi niistä hyvistä lahjoista, joita namika on 100-vuotiaalle Suomelle antanut.

Juha Virtanen Päätoimittaja

KORIPALLO – YMCA:N KEHITTÄMÄ LAJI JA NAMIKALAISEN NUORISOTYÖN VÄLINE James Naismith, Springfieldin YMCA:ssa (NMKY:ssä) Massachusettissa työskennellyt kanadalainen opettaja, kehitti koripallopelin. Hänen lähtökohtansa oli kehittää pallopeli, jota hänen oppilaansa voisivat pelata myös talvella ja sisätiloissa. Se ei saanut olla liian aggressiivinen ja taklauksia sisältävä, kuten esimerkiksi amerikkalainen jalkapallo. Toisaalta Naismith tahtoi yhdistää peliin baseballissa vaadittavaa tarkkuutta ja taitoa. Mallia uuteen peliinsä hän otti mm. lapsuudessaan pelaamastaan Duck and Rockista. Naismith halusi korostaa uudessa pelissään pelaajan taito-ominaisuuksia voiman sijaan. Siksi koreina toimineet luumukorit ripustettiin korkealle liikuntasalin seiniin.

James Naismith julkaisi koripallopelin säännöt 1892. Koripallon ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin kaksi kuukautta sääntöjen julkaisemisen jälkeen. Ensimmäisessä virallisessa koripallo-ottelussa Naismithin koulun oppilaat voittivat opettajat luvuin 5 - 1. Koripallosta tuli nopeasti suosittu peli, joka levisi tehokkaasti ympäri Yhdysvaltoja YMCA (NMKY)-verkoston välityksellä. Erityisesti urheiluseurat ja oppilaitokset kiinnostuivat uudesta pelistä.

Koripallon voittokulku oli alkanut.

Suomen täyttäessä sata vuotta joulukuussa 2017 koripallon Suomeen tulosta tulee kuluneeksi heinäkuussa tasan 90 vuotta. Helsingin NMKY:n nuori urheilusihteeri Vilho Nuoreva kertoo tapahtuneesta: ”Toin siis ensimmäisistä NMKY:n maailmankisoista Kööpenhaminasta koripallon Suomeen 1927. Otin koripallon heti ohjelmaan johtamillani NMKY:n muokkaus-ja voimistelutunneilla.” 12 vuotta myöhemmin Nuoreva perusti myös Suomen koripalloliiton. Koripallon kansainvälisen syntyprosessin tavoin NMKY-liikkeellä on ollut myös Suomessa keskeinen vaikutus pelin tunnetuksi tekemisessä ja levittämisessä. Esimerkiksi Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Heinolan, Lahden ja Lappeenrannan NMKY:t ovat jatkaneet tahoillaan ja tavoillaan koripallon menestystarinaa Suomessa.

Suomen koripallon kansainvälistä menestystä ovat viime vuosina alleviivanneet Susi-jengin eli Suomen koripallomaajoukkueen hienot pelit arvoturnauksissa. Susijengin uroteot EM-kotikisoissa Helsingissä ovat juuri nyt ajankohtaisia. Kaikki haluavat olla osa Susi-jengiä. Miten tämä on edes mahdollista, moni ajattelee katsellessaan Areenassa hurmoksessa kannustavia ihmismassoja. ”Koripallo on todella hieno peli, ja jo perinteiden vuoksi NMKY -liikkeen velvollisuus on jatkaa koripallotoimintaa”, toteaa namika-ikoni ja Susi-jengin valmentaja Henrik Dettmann. Koripallo on Dettmannin mukaan

”NMKY:n hengen mukainen peli, koska se kasvattaa myös yhteisöllisyyteen, palloa tulee rakastaa ja samalla tulee ymmärtää, että sen jakaminen tuottaa suuriman mielihyvän ja parhaan tuloksen”. Dettmann katsoo, että ”lapset ja nuoret pitäisi saada pois kaduilta ja tietokoneiden äärestä”.

Tavoite hänen mukaansa on, että vanhemmat voivat kokea, että lapset ovat lähellä kotia hienon harrastuksen parissa, jossa ohjauksesta vastaavat osaavat ja ammattitaitoiset valmentajat. Dettmann kumoaa myös väitteen, että koripallo ei sopisi kaikille, ja olisi vain pitkien peli. ”Nykykoripallossa tärkeätä on nopeus ja ulottuvuus, pituudella on vasta sitten merkitystä, kun pelataan aivan kansainvälisellä huipputasolla”.

NMKY-liike on tuonut koripallon ja koko liikuntakasvatuksen uudelle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tasolle viime vuosina. Hyvä osoitus tästä on Helsingin NMKY:n valinta Vuoden urheiluseuraksi Suomen urheilugaalassa 2016.

Kriteereinä olivat kyky laajentaa verkostoja, luoda kontakteja ja kehittää yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa unohtamatta seuran roolia nuorten liikuttajana ja kasvattajana. NMKY:t ovat ottaneet yhteiskuntavastuullisen haasteen vastaan tarjoamalla liikunnan fyysisten hyvinvointivaikutusten lisäksi, myös pysyviä yhteiskunnallisia muutoksia nuorten haastaviinkin elämäntilanteisiin. Näistä esimerkkeinä ovat liikunnan ja hyvinvoinnin työpajan kautta toteutetut työkokeilut ja oppisopimuspaikat. Osalle nuorista on mahdollistunut myös pysyviä työpaikkoja. Yli viidentoista vuoden ajan Helsingin NMKY on auttanut Yökoripallo-toiminnan kautta maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen elämänrytmiin. Urheilun kieli on kansainvälinen eikä se tunne rajoja.

100-vuotias Suomi ansaitsee moni-ilmeisen ja monikulttuurisen koripallopelin. NMKY-liike on tehnyt koripallosta sen, mikä koripallo syntyessään jo oli: merkittävä nuorisotyön ja kasvatuksen väline, jolla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja universaali kieli.

Timo Laulaja pääsihteeri, Helsingin NMKY

4 KÄRJESSÄ 2/2O17

YMCA FINLAND LUKUINA

YMCA KANSAINVÄLISESTI Tavoittaa

58 000 000 ihmistä

950 000

6846

Osallistujamäärät on ilmoitettu ns. käyntikertoina eli sama henkilö on laskettu osallistujaksi useampaan tapahtumaan.

Osa tiedoista perustuu v. 2015 tilastoihin johtuen raportointiaikatauluista

yli vrk:n mittaiseen toimintaan osallistuneiden määrä

kohtaamista

yöpymistä

Noin

200

yli vuorokauden mittaista tapahtumaa

1234

partiolaista

10

partiolippukuntaa

50%

119

96 667

11 220

725 483

maata paikallisyhdistystä

osallistujista

46 %

jäsenistä,

54 %

työntekijöistä on tyttöjä ja naisia

50%

osallistujista

180

2484

54 %

44

276

46 %

työntekijää yhdistystä

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT: JULKAISIJA Suomen NMKY:n liitto Suomen NMKY:n urheiluliitto Paikallisyhdistykset PÄÄTOIMITTAJA Juha Virtanen Juha.virtanen@ymca.fi TOIMITUSSIHTEERI Maija Ruokonen maija.ruokonen@ymca.fi TOIMITUSKUNTA Jenni Enqvist (Vantaan NMKY) Jari Juhola (Tampereen NMKY) Risto Koikkalainen (NMKY:n Urheiluliitto) Ilpo Lahdenkauppi (Turun NMKY) Timo Laulaja (Helsingin NMKY) Timo Nevalainen (KFUM) KANNEN KUVA rodeo.fi ULKOASU Heikki Kiviluoto / Greippidesign PAINOSMÄÄRÄ 6000 PAINO Finepress Oy ISSN 2342-785X (painettu) Kärjessä ilmestyy kahdesti vuodessa.

Koripallon harrastajaa Koripallojoukkuetta kohtaamisia 377 330

jäsenistä, työntekijöistä poikia ja miehiä

SISÄLLYS 3.

3.

4.

4.

6.

6.

6.

7.

7.

8.

9.

10.

14.

16.

18.

20.

22.

24.

25.

26.

28.

29.

30.

31.

32.

34.

36.

38.

39.

Päätoimittajan palsta Pääkirjoitus Sisällys YMCA lukuina AJANKOHTAISTA: YMCAn lentopallon EM-kilpailut Tampereella Katusählyturnaus Hartolassa Hartolan NMKYn 37. jalkapallon kutsuturnaus 3x3 Finnish Tour 2017 Olsi Marko valittiin vuoden helsinkiläisvalmentajaksi Helsinki YMCA Golf Challenge 2017 Nuorten kirjaimet ilmestyivät katukuvaan YMCA LIIKUNTA: Koripallo on NMKYn laji Kolme koripallotoimijaa – kaikilla tavoitteena laatu Hyvä koripallovalmentaja kehittää pelaajista huippuihmisiä Pyörätuolikoripallo sopii kaikille Yökorista lähes 20 vuotta Huippukorista pohjoisen NMKYssä Liikunta on erinomainen kotouttaja Tötsäpallossa voi vain onnistua YOUTH EMPOWERMENT Toivossa ja messissä kohdataan Messinpajan porukka matkasi Lappiin Partiolaisten lahja lapsille Yhteinen pöytämme Ynnin pojat Roomassa KANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyyttä ja yhteisöllisyyttä luonnon keskellä #840siltaa tulevaisuuteen BLOGISEINÄ YMCA paikallisyhdistysten yhteystiedot C-Kirjain

työntekijää

vapaaehtoista

PYÖRÄTUOLIKORIS SOPII KAIKILLE

10

18

KÄRJESSÄ 2/2O17 5

KORIPALLO ON NMKY:N LAJI

YÖKORISTA LÄHES 20 VUOTTA

30.

20

TOIVOSSA JA MESSISSÄ KOHDATAAN HYVÄ KORIPALLOVALMENTAJA KEHITTÄÄ PELAAJISTA HUIPPUIHMISIÄ

16

#840SILTAA TULEVAISUUTEEN

28

BLOGISEINÄLTÄ: BE THE CHANGE YOU WANT TO BE!

26 37

6 KÄRJESSÄ 2/2017

AJANKOHTAISTA YMCAN LENTOPALLON EM-KILPAILUT TAMPEREELLA 15.-18.6.2017 Lentopallo on yksi neljästä lajista, joissa European Sport YMCA (ESY) järjestää kilpailutoimintaa. Lajivalikoimaan kuuluvat lisäksi pöytätennis, koripallo ja käsipallo. Tampereella järjestettyihin EM-kilpailuihin osallistui YMCAn joukkueita Saksasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. YMCA Tampere toimi paikallisena yhteistyökumppanina vastaten järjestelyistä yhdessä Suomen NMKY:n Urheiluliiton kanssa.

U-18 tyttöjen sarjassa YMCA Finlandia edusti Varkauden NMKY. Varkauden tytöt pelasivat erinomaisesti läpi turnauksen ja tasaisessa finaalissa kukistui Tanska 3-2. Myös U-18 poikien sarjassa Suomi pelasi mallikkaasti ja voitti finaalissa Saksan puhtaasti 3-0. Kilpailullisesti pelit olivat erinomaisia ja lohkot melko tasaisia.

Aikuisten sarjat kärsivät tänä vuonna hieman osanottajapulasta.

Kansalliset liitot ovat useassa maassa linjanneet, että tukieurot suunnataan nuorten joukkueisiin, joten jatkossa aikuisten sarjojen järjestäminen näyttää haastavalta. Naisten sarjan voitti Suomi ja vastaavasti miehissä Saksa osoittautui vahvimmaksi.

Kokonaisuudessaan kisat onnistuivat hyvin, mistä on kiittäminen YMCA Tampereen vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Varsinkin monelle nuorelle osallistujalle kisat olivat ensimmäinen kosketus kansainvälisiin peleihin. YMCA hengessä järjestetyn turnauksen kruunasi päätösristeily upeissa maisemissa.

HARTOLAN NMKY:N 37. JALKAPALLON KUTSUTURNAUS PELATTIIN 1.7.2017

Teksti: Risto Koikkalainen Kuva: Oona Enqvist

KATUSÄHLYTURNAUS HARTOLASSA 19.8.

Hartolan NMKY avasi salibandykautensa järjestämällä perinteisen katusählyturnauksen S-Marketin parkkipaikalla 19.8.2017. Mukaan oli ilmoittautunut kuusi joukkuetta: Jyväskylästä, Sysmästä ja Hartolasta.

Turnauksessa alkusarjan kuusi tasaista peliä pelattiin pilvipoutaisessa säässä, yleisöä oli runsaasti kannustamassa ja Namikan kahvilassa kävi tasaiseen tahtiin asiakkaita. Välierien alkaessa sade teki kentän liukkaaksi, onneksi kukaan ei satuttanut itseään pahemmin.

Finaalissa pelasivat sysmäläiset Team Cellistit ja MVM Melkein Varmat Mestarit. Peli päättyi Cellistien selvään voittoon. Voittajajoukkueessa pelasivat Jari Nora ja Timo, Teemu ja Teppo Vettenranta.

Itä-Hämeen alueella on joka kunnassa vilkasta salibandytoimintaa, mutta ikäluokat ovat pieniä.

Alueella on pelattu monena vuonna jo epävirallista aluesarjaa jota voidaan pelata alle 10 pelaajan joukkueilla. Keväällä 2017 perustettiin Itä-Hämeen Akatemia –niminen joukkue, johon osallistuu pelaajia Hartolasta, Sysmästä, Joutsasta ja Pertunmaalta. Itä-Hämeen Akatemia ilmoitti D1 ja E1 joukkueet myös liiton viralliseen sarjaan.

Turnausvoitto meni ansaitusti Hartolan Ryhmäperhekodin asukeille. Kaikesta näkyi, että Jalkapallo on pojille ykköslaji, joukkuepelaaminen oli mallissa, lisäksi yksilösuorituksissa korostui rohkeat ratkaisut.

Pienjoukkueturnauksessa, kaikki kaikkia vastaan pelatuissa peleissä voittajaksi suoriutui maahanmuuttajapoikien joukkue FC Bartola..

Hartolan NMKY on toiminut yhtäjaksoisesti 38 vuotta. Yhdistyksen toiminnan painopisteenä ovat nuoret ja varhaisnuoret, lajeina salibandy ja futsal, kesällä myös pesäpallo ja talvella jääkiekko. Lisäksi Hartolassa vietetään NMKY:n perinteistä hengellistä kirkkopyhää.

Hartolan NMKY:n toiminta tunnetaan paikallisesta ja toiminta on jatkunut vahvana. Yhdistyksen jäsenmäärä on vakiintunut 150 jäseneen.

Hartolan NMKY on koskettanut monia nuoria olemassaolonsa aikana ja kenties tuonut hyvää sisältöä nuorten harrastuselämään.

Pekka Pyykkö, puheenjohtaja Hartolan NMKY

KÄRJESSÄ 2/2O17 7

3X3 FINNISH TOUR 2017 Koripallon alkukoti on NMKY:n piirissä, kuten suurin osa sen tietääkin. Näin voidaan sanoa myös 3x3-pelimuodosta. Peli on keväällä hyväksytty uudeksi olympialajiksi ja ensimmäisen kerran sitä pelataa seuraavissa kisoissa Tokiossa 2020. 3x3 eroaa tempoltaan ja hieman säännöiltäänkin katukoriksena tunnetusta koripallon pelimuodosta ja on nopeimmin kasvava urbaani joukkuepeli.

Helsingin NMKY:n Yökoris on järjestänyt 3x3 tapahtumia pisimpään ja säännöllisimmin Suomessa, nyt jo neljättä vuotta. Tapahtumien yhteydessä on kahtena vuonna järjestetty myös 3x3 tuomariklinikoita, jossa kouluttajana on toiminut FIBA:n tuomarikouluttaja Marek Maliszewski Puolasta.

Suomen NMKY-liittojen tuki vuodeksi 2017 mahdollisti toiminnan laajentamisen myös muualle Suomeen. Paikallisiksi toimijoiksi ilmoittautui Oulun NMKY ja Tampereen NMKY. 3x3- kausi käynnistyi maaliskuussa kansainvälisellä satelliitti-tason turnauksella, jossa pelattiin sekä amatööri- että Pro -sarja. Jälkimmäisessä joukkueita oli Tanskasta, Virosta, Ruotsista, Liettuasta, Venäjältä ja Suomesta. Voitto, ja siten myös paikka matkoineen Challenger-kiertueelle meni Tanskaan Slam Dunk-joukkueelle. Tapahtuma streemattiin ja katsojia oli ympäri maailmaa.

Oulun tapahtuma pelattiin heinäkuussa Oulun torilla. Ynnin 3x3-turnauksessa oli joukkueita 27 ja pelaajia yhteensä 150. Oulun tori täyttyi kolmesta kentästä, pelaajista ja katsojista. Järjestelyt onnistuivat erinomaisesti kun myös sää suosi. Voiton ja pokaalin turnauksessa vei Yökoriksen joukkue, joka oli kuitenkin jo varmistanut paikkansa loppu-

turnauksessa, joten jaossa ollut paikka meni Ynnin Torikoris allstarsille.

Lopputurnaus järjestettiin vaihtelevissa olosuhteissa Helsingissä, Kampin Narinkkatorilla 22.7. PeliJoukkueiksi oli valikoitunut turnausten perusteella 8 pro-joukkuetta ja 16 amatöörijoukkuetta. Sade keskeytti ajoittain pelit, mutta turnaus saatiin ennen auringon laskua päätökseen.

Oulun Torikoriksen joukkueesta sitkeimmät tulivat yöjunalla ja palasivat yöjunalla. Voiton pokkasi TAT-joukkue Helsingin Namikalta.

Tapahtumalle on jo sovittu Suomen NMKY:n liittojen kanssa jatkoa vuodelle 2018, joten kannattaa olla aktiivinen, mikäli haluaa tapahtuman omalle paikkakunnalle! Yhteyttä voi ottaa Jyrki Eräkorpeen: jyrki. erakorpi@hnmky.fi Teksti: Jyrki Eräkorpi Kuvat: 3x3 arkisto

OLSI MARKO VALITIIN VUODEN HELSINKILÄISVALMENTAJAKSI Helsingin NMKY:n Yökoriksen sielu ja monipuolinen namikavaikuttaja, Olsi Marko, valittiin 12.6. Helsinki-päivän konsertin yhteydessä olleessa palkintogaalassa Vuoden helsinkiläisvalmentajaksi.

Olsilla on Helsingin NMKY:ssä monipuolinen valmentajan ja kehittäjän profiili. Hän on ollut kehittämässä Yökorista ja yhdistämässä toimijoita omalla persoonallaan. Olsi on edistänyt matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja toiminut partnerina Unified koriksessa. Valmentajana Olsi on toiminut Helsingin NMKY:n FUN koripallojoukkueissa ja kilpakoriksessa, mm. A ja C – poikien valmennustiimissä. Olsi Marko on ollut edistämässä 3×3 koripalloa, joka hyväksyttiin uudeksi olympialajiksi hiljattain. YMCA Finlandin Libanon projektissa Yökoripallolla on merkittävä rooli paikallisen YMCA:n kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Yökoripallon toiminnan kasvu on ollut häikäisevää: viidessä vuodessa toiminta on kasvanut 2000 vuosittaisesta kävijästä 20 000 vuosittaiseen kävijään (2016). Olsilla on kaikessa työssään on kasvatuksellinen ja namikalainen ote lasten, nuorten ja aikuisten kanssa toimiessaan.

Koko Namika ja YMCA - yhteisö ylpeänä onnittelee!

Lisätietoja yokoripallo@hnmky.fi

Seuraa tapahtumia myös Facebookista 3X3 Basketball Finland -sivuilta.

Lisätietoja yokoripallo@hnmky.fi

8 KÄRJESSÄ 2/2017

AJANKOHTAISTA

HELSINKI YMCA GOLF CHALLENGELLA 2017 KERÄTTIIN VAROJA LASTEN JA NUORTEN HARRASTUSTOIMINTAAN Neljännen kerran järjestetty Helsinki YMCA Golf Challenge pelattiin 55 golfarin voimalla loistavissa olosuhteissa 10.8. Pickalan Park –kentällä.

Tapahtumalla kerättiin varoja lasten ja varhaisnuorten harrastoimintaan.

Tavoiteltu kiertopalkinto jäi tällä kertaa Pickalaan, kun vahvasti pelannut tulevaisuuden golflupauksista koostunut joukkue, Picakala Next Generation, voitti joukkuekilpailun.

Helsinki YMCA Golf Challengen 2017 joukkuekisan voittaneessa Pickala Next Generation joukkueessa pelasivat Samuli Niskanen (pokaali kädessä) ja Stefan Ruth (edessä vas.). Samuli voitti myös henkilökohtaisen pistebogeyn. Samassa flaitissa pelasivat kotiseura Pickalan Katarina Ruth (toinen edessä vas.) ja Joel Niskanen (edessä toinen oik.). Golf Challengen kiertopalkinnon jakoi Helsingin NMKY:n kunniapuheenjohtaja, kauppaneuvos Leevi Laitinen (edessä vas.). Taustalla Pickala Golfin Head Caddiemastes Linda Ratilainen ja Helsingin NMKY:n pääsihteeri Timo Laulaja.

Helsingin NMKY onnittelee voittajia ja kiittää tapahtumaa tukeneita yrityksiä sekä kaikkia kisaan osallistuneita golfareita hienosta kisafiiliksestä ja peliesityksistä!

Kiinteistönvälittäjä Timo Nevalainen LKV LVV osakas

Nedo välittää ammattitaidolla!

0400 462 242 timo.nevalainen@huom.fi Uudenmaan Huoneistomarkkinat Oy LKV www.huom.fi

KÄRJESSÄ 2/2O17 9

Lisätietoja myös ymca.fi

ilmestyivät katukuvaan ”Mitenkähän toi A –kirjain liittyy tohon YMCA:hin? M –kirjain? Mitä se kertoo?” Monenlaisia keskusteluja ja pohdintoja käytiin syyskuun ensimmäisellä viikolla, kun nuortenkirjaimetkampanja jalkautui katukuvaan.

KIRJAIMET Y, M, C, JA A ILMESTYIVÄT KATUKUVAAN VALTAKUNNALLISESSA NUORTENKIRJAIMET-KAMPANJASSAMME SYYSKUUN ALUSSA. Tämä oli lähtölaukaus kolmen vuoden kampanjalle. NMKY:n eli YMCA:n tunnettuudessa päätettiin lähteä liikenteeseen kirjaimista käsin. On olemassa neljä kirjainta, jotka kuuluvat nuorille. Ne ovat Nuorten Kirjaimet, muita kirjaimia voivat käyttää muutkin. Tavoitteena oli herättää kysymyksiä siitä, miksi juuri ne kuuluvat nuorille. Yllätyksellisyys oli keskeinen tavoiteltu asia.

Kirjaimet näkyivät kauas, ne herättivät kiinnostuksen ja kutsuivat selvittämään lisää Tavoitteena on, että lisääntyvä tunnettuus vaikuttaa samoin.

Nuoret kiinnostuvat YMCA-toiminnasta, selvittävät lisää ja löytävät YMCA-yhteisöstä mielekästä tekemistä. Kasvavan tunnettuuden myötä paikallisyhdistyksiin tulee lisää jäseniä.

NIMENSÄ MUKAISESTI KAMPANJA KOROSTAA, ETTÄ TOIMINTAMME ON NUORIA OSALLISTAVAA. Nuoret pääsevät vaikuttamaan ja toteuttamaan itseään. Kampanjan materiaalitkin ovat pitkälle nuorten tuottamia. Kirjaimet avaavat yhteisömme keskeisiä arvoja:

Y (NUORET KESKIÖSSÄ) Nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään kannustavassa ympäristössä ja hyvässä porukassa.

M (KAIKILLE) 170 vuoden ajan YMCA on mahdollistanut monenlaista toimintaa, lapsille, nuorille ja aikuisille. YMCA -toiminnasta jokainen voi löytää oman juttunsa.

C (HYVÄKSYMINEN) YMCA rakastaa erilaisuutta! Me rakastamme monimuotoisuutta!

Meille saavat tulla kaikki, ikään, sukupuoleen, ulkonäköön ja ajatuksiin katsomatta.

A (YHTEISÖ) Maailmanlaajuinen, 58 miljoonan YMCAlaisen yhteisö tuo syvyyttä paikalliseen toimintaan. Olemme täällä kaikki toisiamme varten!

Kampanjan jatkossa avataan toiminnan sisältöä ja kerrotaan, mitä kaikkea YMCA:ssä tapahtuu.

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

D

Teksti: Atte Uusinoka Kuvat: Pentti Pekkala Arkistokuvat: Koripallomuseon arkisto

KORIPALLO ON NMKY:N LAJI

S

uomalainen koripallo elää tällä hetkellä yhtä huippukauttaan.

Suomen koripallomaajoukkue Susijengi osallistui tänä vuonna viidensiin peräkkäisiin arvokisoihin ja Lauri Markkanen varattiin

NBA:n varaustilaisuudessa seitsemäntenä Chicago Bullsiin. Niin maailmalla kuin Suomessa NMKY-liike yhdistetään vahvasti koripalloon. Sitä voikin hyvin kutsua NMKY:n eli meidän lajiksi.

NMKY: MIESTEN JOUKKUEIDEN MITALIT HELSINGIN NMKY • 7 Kultaa 1946-1947, 1984-1985, 1987, 1989, 1991 • 3 Hopeaa 1948, 1972, 1988 • 8 Pronssia 1944, 1962-1963, 1965, 1969, 1971, 1986, 1990

JAMES NAISMITH HALUSI LAJIN, JOKA KEHITTÄÄ NMKY:LLE TÄRKEITÄ ARVOJA, KUTEN ETIIKKAA, KOVUUTTA, TASAPUOLISUUTTA JA YHTEISTYÖTAITOJA.

TURUN NMKY • 4 kultaa 1973, 1975, 1977, 1982 • 2 Hopeaa 1976, 1979 • 3 pronssia 1974, 1983, 1999 • Cup-voitot 1972, 1976, 1982, 1999 LAPPEENRANNAN NMKY • 2 Kultaa 2005-2006 • 1 Pronssi 2008 • Cup-voitot 2005-2008

KÄRJESSÄ 2/2O17 11

On vuosi 1891 Yhdysvaltain Springfieldissä, Massachusettsin NMKY:ssä, jonka henkilökuntaan kuuluu kandalainen opettaja, James Naismith.

Hän saa tehtäväkseen kehitellä uuden urheilulajin, jota voitaisiin pelata sisätiloissa. Naismith ei halunnut kehitellä vain fyysistä kuntoa kehittävää lajia. ”Hän halusi lajin yhdistävän amerikkalaisen jalkapallon aggressiivisuuden ja baseballin taktisen tarkkuuden ja keskittymisen. Tämän lisäksi hän halusi lajin kehittävän NMKY:lle tärkeitä arvoja, kuten etiikkaa, kovuutta, tasapuolisuutta ja yhteistyötaitoja”, kertoo HNMKY:n pääsihteeri, Timo Laulaja.

Hän päätyi laittamaan pari vanhaa hedelmäkoria liikuntasalin seinille, joihin pallo heitettäisiin yläkautta. Jo vuoden 1892 tammikuussa laji sai ensimmäiset, painetut sääntönsä. Pian tämän jälkeen pelattiin lajin ensimmäinen virallinen ottelu. YMCA alkoi levittää tätä uutta palloilulajia kesäleireillään. Suomeen laji eksyi vuonna 1927, NMKY-aktiivin Vilho Nuorevan toimesta. ”Hän osallistui Kööpenhaminassa järjestettäviin YMCA:n maailmanliiton kisoihin, joita voidaan pitää NMKY:n olympialaisina. Siellä yhdysvaltalaiset YMCA:n jäsenet pelasivat näytösottelun tällaisessa uudessa pallopelissä.”

lulajin. Laulajan mukaan Helsingin NMKYN nykyään auditoriona toimivassa, entisessä jumppasalissa on vieläkin puupalkit, joihin laitettiin Naismithin alkuperäistä ideaa mukailevat hedelmäkorit. ”Tämän lisäksi lajia pelattiin Eläintarhan alueella olleissa, Suomen ensimmäisissä jumppasaleissa. Sitä käytettiin oheisharjoitteluna voimistelussa”, Laulaja kertoo.

1930-luvulla NMKY:n liikuntasihteerinä toimiva Vilho Nuoreva oli mukana perustamassa Suomen Koripalliliittoa, joka syntyi 1.helmikuutta 1939. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Niilo Tammisalo. Vielä samana vuonna Suomi osallistui Liettuan Kaunasissa pelattuihin

koripallon EM-kisoihin, joissa Suomi oli kahdeksas häviten kaikki ottelunsa.

Samana vuonna kilpailtiin vielä ensimmäisen kerran koripallon Suomen mestaruudesta.

Finaalissa piti kohdata Yliopistokoripalloilijat ja Eiran Kisa-Veikot, mutta eiralaisjoukkue luopui finaalista sen pelaajien panostaessa samaan aikaan pelattuihin Helsingin piirin jalkapallosarjan otteluihin.

MENESTYVÄT NMKY:T Miesten NMKY:n edustusjoukkueet ovat keränneet hurjasti menestystä lajin suomalaisen historian aikana. Menestyimmät NMKY:t ovat olleet Helsingin, Turun ja Lappeenrannan NM-

LAJI TULEE SUOMEEN Kööpenhaminan matkaltaan Nuoreva toi tuliaiksi ei sen enempää kuin kokonaan uuden palloiTurun NMKY:ssa 1972/73 pelannut Donald Crenshaw oli ensimmäisiä ulkomaalaisvahvistuksia suomalaisessa koripallon mestaruussarjassa.

KORIPALLON HISTORIA SUOMESSA 1930-LUKU

• Vilho Nuoreva toi Suomeen vuonna 1927 NMKY-liiton maailmankisoista Kööpenhaminasta virallisen koripallon • Ensimmäiset viralliset koripallotelineet rakennettiin 1937 Savonlinnan lyseon voimistelusaliin.

• Suomen Koripalloliitto perustettiin 1. helmikuuta 1939 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Niilo Tammisalo.

• Suomen maajoukkuee Liettuan Kaunasissa toukokuussa 1939 pelattuissa EM-kilpailuissa hävisi kaikki ottelunsa ja oli kahdeksas.

• Miesten Suomen koripallomestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran 1939 ja mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat.

Lähde: koripallomuseo/Pentti Salmi

1940-LUKU

• Peli jatkoi kehittymistään ns. sotasarjojen otteluilla kotirintamilla ja jopa rintamalinjoillakin asemasodan aikana.

• Vuosikymmenen valtiaita olivat SM-tasolla miehissä Kiri-Veikot ja HNMKY. • Koripallo oli ensi kertaa veikkauskupongilla kun 10. marraskuuta 1940 pelattiin ottelu HNMKY – Kiri-Veikot.

• Myös naiskoripalloilu pääsi vauhtiin ja ensimmäinen virallinen naisten ottelu käytiin 15. marraskuuta 1941 Helsingin Tarmon ja Kiri-Veikkojen välillä.

• Ensimmäinen naisten SM-sarja pelattiin 1944 ja mestaruuden vei Helsingin Tarmo. Vuosikymmenen menestyneimmät naisjoukkueet olivat Helsingin Tarmo ja Eiran Kisa-Veikot.

• Vuosikymmenen lopussa alettiin pelata Suomen mestaruuksista myös junioreissa, Ensimmäinen nuorten mestari oli 1948 A-pojissa Helsingin Kisa-Toverit.

• Koripalloliiton ja Työväen Urheiluliiton väliset liitto-ottelut korvasivat maaottelut • Urheilulutoimittajain Liitto valitsi 1948 ensimmäisen kerran myös vuoden koripalloilijan ja ykköseksi nousi Kalevi Heinänen.

T

OI

MINNA

N

KORIPALLO ON NMKY:N LAJI

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

D

Eero Saarinen vuoden 1984 HNMKY:n mestaruusjuhlinnassa.

KY:t, joilta löytyy yhteensä 30 SM-mitalia. Eniten mitaleja ja mestaruuksia on Helsingillä. Mitaleja on yhteensä 18, joista seitsemän on kultaisia. Viimeisimmät NMKY:n alaisille joukkueelle tulleet mestaruuet ovat menneet Lappeenrannan NMKY:lle vuosina 2005-2006. Naisten mestaruussarjassa Helsingin NMKY on saanut parhaimmillaan hopeaa vuonna 1985.

Joukkueet ovat myös olleet pioneereja lajin kehittyessä. 1970-luvulla sallittiin mestaruussarjassa pelaavien joukkueiden hankkia itselleen ulkomalaisvahvistuksia. Ensimmäisten jenkkien joukossa Donald Crenshaw saapui Turun NMKY:hyn. Häntä pidetään vieläkin yhtenä kaikkien aikojen ulkomaalaisvahvistuksina. Eräs hänen turkulaisista joukkuekavereista on kertonut, että yksi pelatuimmista pelikuvioista oli pallon toimittaminen Crenshawlle laitaan, josta hän pelasi 1-1 pelin, joka päätyi useimmiten hänen donkkiin.

TALOUSVAIKEUDET VIEVÄT SEURAT UUSIEN KYSYMYSTEN ÄÄREEN Monille tulee mieleen talousviakeudet, kun mainitaan edustuskoripallo ja NMKY samassa lauseessa. Laulaja kuitenkin muistuttaa, että myös monien

1950-LUKU

• Suomi osallistui tammikuussa 1950 MM-karsintoihin Nizzassa ja saavutti historian ensimmäinen maaotteluvoittonsa lyötyään Itävallan 38-34.

• Vuosikymmenen aikana Suomen miehet osallistuivat lisäksi kaikkiin EM-kisoihin, viidesti.

• Naiset osallistuivat EM-kisoihin Moskovassa 1952 ja Prahassa 1956.

• Suomi sai 1951 ensimmäiset kansainväliset erotuomarinsa ja heistä Pentti Salmi oli ensimmäinen, joka tuomitsi jo samana vuonna EM-kisoissa.

Erotuomareiden järjestötoimintakin sai alkunsa kun Helsingin erotuomarikerhon alkutahdit ennettiin 1953.

• Helsingin olympialaisten koripallo-ottelut pelattiin Tennispalatsissa ja Pikku-Messuhallissa (nykyinen Töölön kisahalli). Ilmari Aro tuomitsi ensimmäisenä suomalaisena olympiatasolla.

• Seuratasolla hallitsi miesten pelejä Pantterit, joka vei yhdeksän mestaruutta kymmenestä. Pantterit osallistui myös ensimmäisenä suomalaisseurana Euroopan cupiin kaudella 1957/58.

Naisissa Tampereen Pyrintö otti neljä Suomen mestaruutta.

• Timo Lampén siirtyi 1958 ensimmäisenä suomalaisena USA:n yliopistokoripalloiluun.

• Pelisääntöihin astuivat voimaan 1956 rajoitettu 30 sekunnin hyökkäysaika ja korin läheisyyteen kolmen sekunnin alue.

1960-LUKU

• 1962 ensimmäiset Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Tukholmassa Suomen komennossa • 1960 Otaniemessä ensimmäisen kerran Suomessa FIBA:n kansainvälinen erotuomariklinikka.

• Suomen miesten maajoukkue selviytyi karsintojen kautta 1964 Tokion olympiakisoihin, joissa loppusijoitus oli 11:s.

• Kari ja Martti Liimo valittiin 1965 ensimmäisinä suomalaisina Euroopan joukkueeseen, josta Kari kuitenkin jäi pois lähdettyään samanaikaisesti USA:n yliopistokoripalloiluun.

• Helsingissä ja Tampereella 1967 pelattiin miesten EM-kisat. Suomi oli kisojen paras länsimaa, 6:s, Kisajärjestelyt olivat huippuluokkaa niin, että vieläkin FIBA:n sivuilta on luettavissa tunnustus: ensimmäiset modernin järjestelytaidon kisat. Jorma Pilkevaara valittiin EM-kisojen tähtiviisikkoon ja Veikko Vainio oli levypallotilastossa ykkönen.

• Lahden Sampo oli ensimmäinen suomalainen naisjoukkue eurocupissa kaudella 1966/67.

• Nuorten tasolla, niin tytöissä kuin pojissakin, aloitettiin junioreiden EM-kilpailut.

• Sarjaottelujen määräyksiä oli muutettu niin, ettei ottelu voinut enää päättyä tasapeliin vaan aina pelattiin ratkaisuun saakka.

• Suomen mestaruuksia vuosikymmenellä miehissä Helsingin Kisa-Toverit viisi kertaa ja naisissa Helsingin Työväen Uimarit kuusi kertaa.

• Suomen cup alkoi miesten puolella 1969 ja ensimmäisen mestaruuden vei Tapion Honka.

1970-LUKU

• Myös ulkomaalaisten pelaajien osallistuminen suomalaiseen sarjatoimintaan hyväksyttiin kaudella 1972/73, aluksi yksi vieras per joukkue, ensimmäiset soturit olivat Donald Crenshaw, Greg Douglas, Matt Gant ja Fikret Ashen-Böre. Syksyllä 1979 oli sarjoissa jo 28 tuontipelaajaa.

• Menestyksekkäin seura miesten SM-tasolla oli Honka neljällä mestaruudellaan. Naisten puolella sarjassa jyräsi puolestaan Nokian Urheilijat, joka myös voitti ensimmäisenä naisten cupin kun siitä pelaaminen aloitettiin 1972.

Helsingin NMKY on voittanut eniten koripallon SM-mitaleja ja mestaruuksia Suomessa.

1980-LUKU

• Sääntöihin kirjattiin 1984 kolmen pisteen heittoraja (korista 6,25 m). Ensimmäisen kolmosen miesten SM-sarjassa pussitti Kari-Pekka Klinga.

• Suomi saavutti kaikkien aikojen parhaimman sijoituksensa EM-tasolla kun B-pojat (U18 M) sijoittuivat neljänneksi ikäluokkansa kisoissa Kreikassa.

• Lea Hakala valittiin 1985 ensimmäisenä suomalaisnaisena Euroopan joukkueeseen. Samana vuonna hän oli voittanut EM-kisojen korintekijäkuninkuuden.

• Mestaruustaistoissa Helsingin NMKY otti neljä miesten SM-kultaa kuten lahtelainen Sampokin naisissa. Anna Hurme on ensimmäinen nainen, joka toimi, vuonna 1985, erotuomarina SM-sarjaottelussa.

• Vuonna 1989 Suomen Koripalloliitto täytti 50 vuotta ja sen kunniaksi julkaistiin ansiokas historianteos Koritalkoot.

KÄRJESSÄ 2/2O17 13

Helsingin NMKY:n pääsihteeri Timo Laulaja tuntee koripallon historiaa ja nykypäivää.

muiden urheiluseurojen edustusjoukkueet ovat kärsineet talousvaikeuksista ylittäen lajirajat. ”Vuonna 2009 HNMKY:n luopuessa miesten mestaruussarjan edustusjoukkueesta, Moni luuli tällöin, että koripalloilu loppuu kokonaan. Päin vastoin, siitä alkoi meidän nykyinen kehitys. Henrik Dettmann onnitteli silloin, että nyt HNMKY palaa juurilleen eli liikuntakasvattajaksi. Samalla otimme askeleen kohti Naismithin alkuperäistä koripallofilosofiaa, jossa koripallo on sekä fyysistä että henkistä kehitystä tukeva instrumentti”, Laulaja pohtii.

NMKY:n alaien koripallon tulevaisuus näyttää Laulajan mukaan lupaavalta. NMKYn alaisia edustusjoukkueita pelataa niin miehissä kuin naisissa valtakunnallisella tasolla ja Susijengin menestys on tuonut uusia innokkaita koripallon pariin. Vaikka tuloksellinen menestys on tärkeää, se ei Laulajan mielestä ole se pelin tärkein asia. ”Se on oikeastaan ihan sama, millä tasolla pelataan, on se sitten miesten tai naisten edustusjoukkue tai junnujoukkueitta. NMKYssä koripallo lähtee nuorten kokonaisvaltaisesta kasvattamisesta. Se on Naismithin ja Nuorevan alkuperäinen idea koripallossa on henkisten, hengellisten ja fyysisten taitojen yhdistäminen”, Laulaja kertoo.

1990-LUKU

• Koripallopeli vietti 100-vuotisjuhliaan.

• Carl Jungebrand oli ensimmäisen suomalainen koripalloerotuomari, joka esiintyi MM-kilpailuissa 1990 Argentiinassa järjestetyissä kisoissa.

• Kotoisessa sarjatoiminnassa kaudesta 1994/95 alkaen sallittiin joukkuetta kohden kahden ulkomaalaispelaajan käyttö.

• Gerald Lee Sr. rikkoi 1993 ensimmäisenä koripalloilun miesten SM-runkosarjassa 10.000 pisteen rajan.

• Vuonna 1994 Lea Hakala pelasi ensimmäisenä suomalaisena koripalloilijana 200. Maaottelun.

• Miesten mestaruustaistossa olivat kukkoina tunkiolla KTP ja ToPo, naisissa Forssan Alulle ei löytynyt pysäyttäjää, vuosikymmenessä seitsemän mestaruutta.

2000-LUKU

• 2000 muutettiin hyökkäysaika 24 sekunniksi.

• 2004 siirryttiin kolmen erotuomarin käytäntöön.

• Karolina Andersson tuomitsi vuonna 2000 ensimmäisenä naisena myös miesten pääsarjassa, vuotta myöhemmin hänestä tuli ensimmäisenä suomalaisnaisena FIBA-erotuomari. Vuonna 2004 puolestaan naisten otteluissa siirryttiin pienempään pallokokoon. Lea Hakala rikkoi 2003 naisten SM-runkosarjassa ensimmäisenä 10.000 pisteen rajan.

• Hanno Möttölä pelasi vuonna 2000 ensimmäisenä suomalaisena NBA-koripalloliigassa.

• Urheilutoimittajat valitsivat 2005 Hanno Möttölän kahdeksannen kerran Suomen parhaaksi koripalloilijaksi, mihin määrään ei yksikään toinen koripalloilija ole yltänyt.

• Kotoisessa sarjatoiminnassa ulkomaalaiskiintiöltä poistettiin yläraja 2006, mutta sarjaseurat tekivät sen jälkeen herrasmiessopimuksia ulkomaalaisten määristä.

• Espoolainen Honka dominoi miesten koripalloliigaa voittaen viisi mestaruutta. Samaan mestaruusmäärään ylti naisissa helsinkiläinen Pantterit.

2010-LUKU

• Pelisääntöihin tuli vuonna 2010 lisäyksenä korin alle ns. hyökkääjän törmäysvapaa alue ja kolmen pisteen heittoraja siirtyi kauemmaksi (nyt 6,75 m).

• Carl Jungebrand valittiin vuonna 2013 kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n erotuomariasioista vastaavaksi päälliköksi.

• Suomi pääsi mukaan miesten koripalloilun vuoden 2014 MM-kisoihin Espanjaan ns. villillä kortilla. Suomen loppusijoitus oli 22.

NMKY:SSA KORIPALLO LÄHTEE NUORTEN KOKONAISVALTAISESTA KASVATTAMISESTA.

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

D

KOLME KORIPALLOTOIMIJAA: KAIKILLA TAVOITTEENA LAATU K Teksti: Joonas Alanne Kuvat: seurojen arkistot

oripallo on aktiivisesti pelattu laji suomalaisessa NMKY-kentässä. Pelaamista tapahtuu monella tasolla, kotouttavasta toiminnasta ja alle kouluikäisten kerhotoiminnasta ammattimaiseen sarjapelaamiseen. Suomalaisista 30 NMKY-YMCA –yhdistyksestä kahdeksassatoista koripallo on yksi toiminnan muodoista. Seuraavaksi kolme eri kokoista namikalaista koripalloseuraa kuvaa toimintaansa suomalaisessa korismaailmassa.

Tavoitteemme on olla laadukas koripalloseura KORIPALLON HARRASTAJAMÄÄRISSÄ MITATTUNA HELSINGIN NMKY on Suomen suurin koripalloseura. Lajipäällikkö Henrik Pulkkisen mukaan seuran pyrkimyksenä on olla ammattimainen ja laadukas. HNMKY tarjoaa koripalloa kaiken ikäisille kaikille motivaatiotasoille, löytyy tavoitteellisesti harjoittelevia kilpajoukkueita sekä kerran tai kaksi viikossa harjoittelevia joukkueita.

- Koripallo alkaa viisivuotiaana. Seuran pääpaino on lapsissa ja nuorissa. Aikuisten valtakunnallisissa sarjoissa meillä on joukkueet naisten I -divisioonassa ja miesten 1 B -divisioonassa, nämä joukkueet ovat vahvasti junioripainoitteisia joukkueita. Lisäksi seurasta löytyy monia aikuisten harrastusjoukkueita,

selittää Pulkkinen.

–Meillä on reilu 900 lisenssipelaajaa. Lisäksi Fun-joukkueissa on noin viitisenkymmentä pelaajaa, harrastajaa on lähellä oikeata määrää.

HNMKY:ssä koripallotoiminnan parissa työskentelee reilu 10 henkilöä, joista kaksi työskentelee koko työaikansa koripallolle. Seura hallinnoi kolmea koripallohallia. Toiminta on aktiivista ja ympärivuotista.

–Koska seuramme on iso, sen pyörittämiseen tarvitaan ammattimainen organisaatio. Pyrimme toimimaan vahvasti seurajohtoisesti, kaikkien joukkueiden toimintamallit pohjautuvat samoihin arvoihin. Se on varmaan suurin ero pienempiin seuroihin, arvioi Pulkkinen.

KÄRJESSÄ 2/2O17 15

Heinolan toiseksi suurin HEINOLAN NMKY ELI YMCA HEINOLA on kasvanut muutamassa vuodessa merkittäväksi koripalloseuraksi. Kyseessä on jo Heinolan toiseksi suurin urheiluseura. Vuonna 2009 aloitettu koripallotoiminta kattavaa ja ikäskaalaltaan laajaa.

–Mikroista eteenpäin meillä on junioreita 130, aikuisia 15 ja ekaluokkalaisia tai sitä nuorempia noin 50. Työntekijöitä on kaksi, mutta toiminta on aktiivista ja kaikki ryhmät kokoontuvat vähintään kerran ja enimmillään neljä kertaa viikossa, sanoo Heinolan NMKY:n toiminnanjohtaja Vesa Hämäläinen.

Toiminta on kaikille avointa ja siihen pystyy hyppäämään mukaan milloin vain. Sar-

jatoimintaan kannustetaan, mutta se ei ole pakollista.

–Meille on tärkeää tarjota toimintaa kaikille pelaajille, olivat heidän kannustimensa sitten kilpailullisia tai sosiaalisia, sanoo Hämäläinen.

Rakenteilla on myös oma halli, johon on jo saatu EU-rahaa, joka kattaa 50 prosenttia investointikuluista.

–Keräämme tällä hetkellä omarahoitusosuutta. Olemme tehneet sen päätöksen, ettemme ota hallia varten lainaa tai nosta junioreiden pelaajakorttimaksuja. Jos onnistumme hyvin rahankeräyksessä, niin aloitamme harjoittelut omassa hallissa jo tammikuussa, sanoo Hämäläinen.

Ylpeyttä elämyksistä ja yhteisöllisyydestä Klaukkalan NMKY on koripallon erikoisseura, jonka ohjelmistossa ei ole muuta lajia. Jäseniä on noin 400, työntekijöitä kolme ja vapaaehtoisia valmentajia ja joukkueenjohtajia noin 40.

Mukana on runsaasti junioripelaajia ja seura panostaakin vahvasti junioritoiminnan kasvuun ja kehittämiseen.

–Toimintamme on aktiivista ja siihen ovat toki vaikuttaneet palkalliset työntekijät, joilla on enemmän aikaa keskittyä seuratoiminnan pyörittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen.

Vapaaehtoiset keskittyvät enemmän joukkuetoimintaan, mutta ovat vahvasti mukana tapahtumissa ja leireillä, kertoo nuorisopäällikkö Mira Heino Klaukkalan NMKY:stä.

Pelaamisen ja harjoittelun lisäksi seura järjestää erilaisia leirejä ja tapahtumia paikkakunnan lapsille ja heidän perheilleen. Suurin leiri on kesäleiri Kesis, johon osallistuu vuosittain noin 100 lasta. Tapahtumia ovat syksyisin järjestettävä Namika-Päivä ja keväisin järjestettävä Namika-Rieha, joissa kaikki paikkakunnan perheet pääsevät tutustumaan seuraan ja lajiin.

- Olemme iso liikuttaja omalla paikkakunnallamme ja ylpeitä omasta lajistamme ja sen tuomista elämyksistä ja yhteisöllisyydestä, joka nyt ainakin koripallon EM-kisojen tiimoilta näkyy.

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

D

Olsi Markon mukaan hyvä valmentaja ymmärtää jokaisen nuoren olevan urheilijan lisäksi myös ihminen.

Teksti: Atte Uusinoka Kuvat: Mika Lustig Ottelukuvat: Petri Montin

HYVÄ KORIPALLOVALMENTAJA KEHITTÄÄ PELAAJISTA HUIPPUIHMISIÄ

N

MKY:n koripallojoukkueet eivät olisi mitään ilman motivoituneita valmentajia, päälliköitä ja muita taustahenkilöitä. He luovat pelaajille

mahdollisuuden kehittyä niin koripalloilijana kuin ihmisenä. Kaksi ammattilaista kertoo, mitä koripallo työnä tarjoaa.

ONMKY:n c-poikien Mikko Kuisma ajaa korille voimalla ja tarmolla.

KÄRJESSÄ 2/2O17 17 Helsingin NMKY:n alaista Yökorista luotsaava Olsi Marko muutti Suomeen Albaniasta vuonna 2006. Vuonna 2002 liikunnanopettajaksi Albanian urheiluakatemiasta valmistunut Marko teki Suomessa ensiksi tarjoilijan töitä Helsingin NMKY:n omistamassa Hotelli Arthurissa. ”Tapasin siellä nykyisen esimieheni ja sain tietää yökoriksesta. Hän kysyi kiinnostustani toiminnan koordinoimisesta ja päätin lähteä mukaan”, Marko muistelee.

Hän oli toiminut Albaniassa liikunnanopettajana ja koripallovalmentajana. Ennen yökoriksen koordinaattorina aloittamista hän oli valmentanut yhtä HNMKY:n ryhmää kerran viikossa. Nykyään hän on valmentanut niin aikuisia kuin esikoululaisia. Markon mielestä koripallo on paras laji sen monipuolisuuden takia. ”Siinä opetetaan fyysisiä ja motorisia taitoja, mutta myös muita elämään liittyviä arvoja.

Nuorille opetetaan kilpailullisuutta, kunnioitusta, ryhmätyöskentelytaitoja ja haasteiden vastaanottamista”, Marko kertoo.

Koripallovalmentamisen aloittaminen Suomessa ei albanialaistaustaiselle sujunut täysin ilman haasteita. Aivan ensimmäisissä treeneissä Markoa haittasi kielimuuri, joka ylitettiin nykyteknologian avulla. Treeneissä hän googlaili sanoja kuten ”syötä” ja heitä”, mutta kieli tarttui hänelle nopeasti.

LIIKUNNANOHJAAJASTA KORIPALLOVALMENTAJAKSI Oulun NMKY:n eli Ynnin nuorisopäällikkönä toimivan Mika Lustigin matka kohti Pohjois-Pohjanmaata alkoi 80-luvulla Mikkelistä.

Hän pelasi lukioikäiseksi asti koripalloa, kunnes useat loukkaantumiset alkoivat haitata. ”En halunnut jättää lajia kokonaan. Kun minulle tuli mahdollisuus kokeilla valmennushommia, tartuin siihen ja sillä tiellä ollaan edelleen”, Lustig muistelee.

Armeijan jälkeen Lustig suoritti Tanhuvaaran urheiluopistossa liikunnanohjauksen perustutkinnon, josta hänen tiensä vei takaisin Mikkeliin. Kaudeksi 2007-2008 häntä pyydettiin uudestaan valmennustöihin parin kauden hiljaiselon jälkeen. ”Pääsin valmentamaan minityttöjä ja kausi meni oikein hyvin. Seura kysyi halukkuuttani suorittaa ensi kaudella oppisopimuksella valmentajan ammattitutkinnon. Sitten kauden 20082009 valmensin kerhoja ja joukkueita Mikkelissä suorittaen ammattitutkintoa. Aloin keväällä 2009 etsiä muita kuvioita ja Oulussa aukesi silloin tämä nykyinen pesti”, Lustig kertaa.

PALKITTUA TYÖTÄ Olsi Marko palkittiin tänä vuonna vuoden hel-

sinkiläisvalmentajaksi. Hänen mukaan palkinto tuli hänen panostuksestaan harrasteryhmiin ja matalan kynnyksen toimintaan. Kysyessäni Markon parhaimpia puolia valmentajana hän on hetken hiljaa ennen vastausta. ”Haluan kehittää harrasteryhmäläisiä ja niitä, jotka eivät välttämättä urheilisi ilman tällaista toimintaa. Juuri Suomeen saapuneiden nuorten Minitytöt ovat osa ONMKY:n kasvavaa junioritoimintaa. voi olla todella vaikeaa päästä mukaan johonkin ryhmään, koska heiltä puuttuu kielivielä pohtimaan, että mitä tulisi tehdä paremtaito ja muita tietotaitoja. Osaan myös samaistua min”, Marko pohtii. heihin”, Marko pohtii.

Kun on rankempaa, tukea saa työkavereilMarkon mukaan hyvä valmentaja on läsnä ta. Markon koordinoimassa yökoriksessa oli viiurheilijan elämässä sekä fyysisesti että henkisesti. me kesän aikana noin 60 työntekijää. ”Valmentajan tulisi ymmärtää jokaisen ”Osa näistä työntekijöistä kysyy lisävuonuoren olevan urheilijan lisäksi myös ihminen, rojen perään. Ihmiset haluavat lisää töitä, eli jolla on omat haasteet. Samalla tulisi ymmärtää, isompia ongelmia jaksamisen kanssa ei ole, paitsi että kaikista tulisi hyvien urheilijoiden lisäksi välillä koordinaattorilla loppuu tunnit päivästä”, myös hyviä huippuihmisiä”, Marko pohtii.

Marko kommentoi naurahtaen.

Lustig nimeää valmentamisen parhaimmaksi puoleksi pelaajien ja joukkueen kanssa toimimisen. ”On hienoa nähdä miten pelaajat kehittyvät yksilötasolla ja miten joukkueen pelaaminen kehittyy kauden aikana. Hienointa on, jos on mahdollisuus valmentaa useamman kauden samaa joukkuetta, niin näkee mistä on lähdetty liikkeelle ja mihin päädytään”, Lustig pohtii.

Nuorisopäällikön tehtäviin kuuluu valmentamisen lisäksi johtotehtäviä kuten pelaajaja valmentajarekrytointia, ryhmäsuunnittelua ja koko seuran kehittämistyön ideointia. ”Peruspäivä kilpailukaudella on sellainen, että tulen puolelta päivin toimistolle ja olen siellä kahdesta neljään tuntiin. Sen jälkeen on päivästä riippuen joko kerho-ohjausta tai junioreiden valmentamista. Jonain iltana treenien jälkeen kotisohvalta tulee hoidettua vielä päivän viimeiset työasiat”, Lustig kertoo.

TYÖKAVERIT AUTTAVAT JAKSAMAAN Markon mukaan koripallovalmentajan arki voi olla melko rankkaa, kun myös viikonloput täyttyvät työstä. ”Arkisin on treenit ja viikonloppuisin pelit. Treenien ja pelien jälkeen valmentaja joutuu

Mika Lustig on toiminut Oulun NMKY:n nuorisopäällikkönä vuodesta 2009.

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

D

Pyörätuolikoripallo

SOPII KAIKILLE Teksti: Mari Uusivirta Kuvat: Juha Juhola

Rankka ja vauhdikas laji on innostanut Tampereella mukaan kokonaisia perheitä, ja moni nuori on löytänyt siitä pitkäaikaisen harrastuksen.

KÄRJESSÄ 2/2O17 19

PYÖRÄTUOLIKORIPALLO MAHDOLLISTAA TAVOITTEELLISEN HARRASTUKSEN TAI HAUSKAN KUNTOLIIKUNNAN NIILLE, JOILLE MUUT LAJIT EIVÄT KÄY.

Tampereen Namikan juniorien pyörätuolikoripalloharjoituksissa ovat mukana vanhemmat ja naapurin pojatkin. Vesa näyttää ja rymistelee ennen peliharjoituksia.

Tässä lajissa saa antaa kaikkensa. Ellei hiki muuten virtaa, valmentaja Vesa Sydänmaa käskee pyörätuolikoripalloilijoidensa rullata viestiä ja tehdä muita harjoituksia niin kauan, että kaikki puuskuttavat.

Maanantaisin YMCA Tampereen ja Tampereen Seudun Invalidien vuorolla pelaavat kokeneet pyörätuolikoripalloilijat. Vielä viime vuonna edustusjoukkue pelasi SM-sarjaa, mutta tänä vuonna sarjaan ei saatu tarpeeksi joukkueita. Siksi edustusjoukkue pelaa harjoitusotteluita ja osallistui Malmö Open -tapahtumaan.

Torstain vuoro on tarkoitettu nuorille ja aloittelijoille. Sinne tullaan kodeista isolla joukolla, vaikka arkisin pyörätuolia käyttäisi perheenjäsenistä vain yksi. ”Mukana on ollut velipoika, joka pääsee kerrankin pelaamaan tasavertaisesti pyörätuolissa olevan veljen kanssa, naapurinpoika ja välillä jopa koko perhe isovanhempia myöten”, Sydänmaa kertoo.

Nuorten fyysinen kunto ja pyörätuolin käsittelytaidot paranevat vertaisten kanssa pelatessa niin paljon, että Sydänmaan mukaan fysioterapeutit ja vanhemmat ovat saaneet yllättyä kerran jos toisenkin.

Mikä tärkeintä, pyörätuolikoripallo mahdollistaa tavoitteellisen harrastuksen tai hauskan kuntoliikunnan joukkueen kanssa niille, joille muut lajit eivät käy.

Yleisesti ottaen pyörätuolikoripallo soveltuu liikuntavammaisille, joiden käsien toimintakyky on hyvä. Kaikki pyörätuolikoripalloilijat eivät käytä pyörätuolia arjessaan, ja osa on vammattomia.

Viikoittaisten treenien lisäksi junnupelaajat ovat useina vuosina osallistuneet leireille, ja jossain vaiheessa suuntana ovat junioriturnaukset.

Vuosia pyörätuolikoripalloa ammattimaisesti pelannut ja valmentanut Sydänmaa on nähnyt monen valmennettavansa jatkavan edustusjoukkueeseen. Kovatasoinen laji tarjoaa mahdollisuuden edetä jopa maajoukkuetasolle.

Kansainvälisellä tasolla pyörätuolikoripallossa kilpaillaan paraolympialaisissa sekä MM- ja EM-kilpailuissa.

Tampereen pyörätuolikoripalloharrastajista nuorimmat ovat 10-vuotiaita ja vanhimmat yli 60-vuotiaita.

Sydänmaa kehottaakin kiinnostuneita tulemaan rohkeasti mukaan. Ketterän pelituolin voi lainata harjoitusten ajaksi YMCA:lta. ”Tämä on vauhdikas ja mukava laji, jonka parissa tulee varmasti hiki”, hän sanoo.

PYÖRÄTUOLIKORIPALLOA TAMPEREELLA Pyörätuolikoripallo on maailmalla yksi harrastetuimmista liikuntavammaisten urheilulajeista.

YMCA Tampere ja Tampereen Seudun Invalidit järjestävät pyörätuolikoripalloharjoituksia Hervannan vapaa-aikakeskuksessa kaksi kertaa viikossa.

Maanantaisin 18.30–20.00 harjoittelevat kokeneet pelaajat.

Torstaisin 18.30–20.00 harjoittelevat nuoret ja aloittelijat.

Säännöt ovat lähes samat kuin koripallossa muutamia sovellutuksia lukuun

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

D

YÖKORISTA LÄHES 20 VUOTTA

Yökoristoiminta käynnistyi vuonna 1998 Saksaan suuntautuneen opintomatkan seurauksena. Opintomatkalla olivat mm. tuolloin toiminut Helsingin NMKY:n nuorisosihteeri Ilpo Laitinen sekä Helsingin kaupungin osastopäällikkö Kari Naalisvaara. Tuliaisina oli malli, joka Saksaan oli rantautunut Yhdysvalloista, jossa nuorisotyöntekijä oli ulkona jossa oli jo valmiiksi nuoria, pallojen ja musiikkilaitteiden kanssa.

KUMPPANINA SUOMESSA alusta lähtien on ollutkin Helsingin kaupunki, sekä lähes alusta pitäen entinen RAY, nykyinen STEA. Myös OKM:n ja AVIN:n rahoittaman Yhdessä liikkumaanhankkeen toiminnallinen ja hallinnointi vastuu on suurelta osalta Helsingin NMKY:n Yökoriksen toteuttamaa.

Toiminnan tarkoituksena oli tarjota monikulttuuriselle nuorisolle viikonlopputoimintaa.

Tämä pätee yhä, mutta taloudellisen tuen myötä on mahdollistunut myös kattavampi vapaa-ajan toiminta. Viime vuosina kesä-heinäkuussa on kolme miehistöä ollut samaan aikaan toteuttamassa toimintaa eripuolilla pääkaupunkiseutua.

Töihin on palkattu vuosien varrella paljon nuoria.

Yökoris-toiminta on tarjonnut lähes 60 nuorelle kesätyöpaikan, monelle se on ollut ensimmäinen kesätyö. Ensimmäisen työpaikan merkitys onkin merkittävä monelle yhteiskunnan portaikossa.

Sen askelia ollaan osin madaltamassa Yökoriksen kanssa.

Syrjäytymisen ehkäisyssä yksi tärkeä seikka on yhteisö. Yökoris haluaa tarjota yhteisön, johon on helppo kiinnittyä. Yhteisössä sinut otetaan vastaan sellaisena kuin olet. Tärkeää on inkluusion mukainen toiminta. Toiminnassa täytyy olla sekä ”kantaväestöä” että muuta kirjoa väestöstä.

Näin saadaan ”törmäytettyä” erilaisia kulttuureja keskenään. Tässä on onnistuttu: toiminnassa

Teksti: Jyrki Eräkorpi Kuvat: Helsingin NMKY kuva-arkisto

YÖKORIS PÄHKINÄNKUORESSA VUONNA 2016 • Yli 26000 käyntikertaa tapahtumissa • 695 tapahtumaa • 65 Työntekijää • 53 eri tapahtumapaikkaa

on mukana niin pakolaisstatuksella olevia kuin ministeriön virkamiehiä ja kaikkea siltä väliltä.

Yökoriksen osallistujien halusta pelata ja kohdata säännöllisesti, on syntynyt myös kolme miesten joukkuetta, naisten joukkue sekä juniorijoukkue, jotka osallistuvat liiton sarjoihin.

KAKSI VUOTTA SITTEN TAPAHTUNEESEEN pakolaisvirtaan Yökoris reagoi järjestämällä vapaa-ajan aktiviteetteja yli 20 viikkotuntia eri vastaanottokeskuksissa Espoossa, Kirkkonummella, Helsingissä ja Vantaalla.

Kolme vuotta on tehty työtä myös Suomessa uuden olympialajin edistämiseksi. Yökoriksen kannnalta laji tarjoaa lisää erilaisia tapahtumia, työpaikkoja ovia ulkomaille. Yökoris on FIBA:n virallinen promoottori ja on järjestänyt kolmena vuotena satelliitti-tason turnauksen, josta voittaja on lunastanut paikan Challenger-turnaukseen Eurooppaan. Säännöllisesti järjestetyt tapahtumat ovat tuoneet myös Suomelle FIBA:n rankingpisteitä.

Keväällä 2017 YMCA Finland sai Ulkoministeriön positiivisen päätöksen Libanonissa tehtävään kolmevuotiseen hankkeeseen #840 siltaa.

Hankkeessa suurin osa työstä tapahtuu Libanonissa. Siinä tavoitteena on kouluttaa 840 nuorta ammattiin, kuntouttaa heikoimmassa asemassa

KÄRJESSÄ 2/2O17 21

KAKSI VUOTTA SITTEN TAPAHTUNEESEEN PAKOLAISVIRTAAN YÖKORIS REAGOI JÄRJESTÄMÄLLÄ VAPAA-AJAN AKTIVITEETTEJA YLI 20 VIIKKOTUNTIA ERI VASTAANOTTOKESKUKSISSA

SOLHÄLLA ARENA – KORISKENTTÄ SAAREEN

Tammikuussa 2017 KFUM i Helsingforsin hallituksen kokouksessa nousi esille ajatus: Miten rakentaa koripallokenttä Villingin saareen, Solhällaan? Mitähän se maksaisi? Käytettävissä oleva entinen lentopallokenttä määritteli kentän koon, joten todettiin että 3x3 katukoriskentälle se ehkä riittäisi.

KORISPISTEELTÄ LÖYTYISI SOPIVA KENTÄN PINNOITE, JOKU TIESI

olevia nuoria psykososiaalisesti sekä rakentaa harmoniaa Libanonilaisten ja Syyrian pakolaisten välillä. Viimeisen tavoitteen osalta sisällön tuottavat Yökoripallotoiminnan vastuuhenkilöt.

Kahden Libanonin matkan perusteella ollaan vaikuttuneita paikallisen yhteisön sitoutumisesta sekä suomalaisten vapaaehtoisten innosta toimia hankkeen tavoitteiden mukaisesti.

Tiedotus ja yhteydenpito tapahtuu pääosin verkossa sosiaalisen median välityksellä. Yökoriksella on myös oma applikaatio älypuhelimiin. Sen avulla voi seurata tapahtumia sekä pysyä ajantasalla mitä ja missä tapahtuu. Viime keväänä alkanut Yökoriksen Spring League, jossa joukkueet aluksi muodostetaan pihapelien periaatteella, olivat menestys. Tämän vuoden uutena toimintamuotona on myös 3x3 Liiga johon otetaan 10 joukkuetta. Pelit pelataan Malmin Palloiluhallissa lauantai-iltaisin. Kaikessa toiminnassa on periaatteena avoimuus ja toiminnan matala kynnys.

Liity mukaan Yökoris FB-yhteisöön, jos et vielä ole mukana. facebook.com/YokorisOffical

Teksti ja kuvat: Pekka, Mano ja Nedo

Jäiden lähdettyä innokas mittausryhmä lähti Villinkiin. Mittailtiin ja pohdiskeltiin. Tuosta, kun penkerettä poistetaan pari metriä, saadaan kentälle riittävä 10 x 12 m tila, todettiin. Vuosia käyttämättä ollut kentän pohja kaipasi lisäksi humuksen poistoa ja uutta pintaa. Koriskentän pinnoitteen alle tarvittaisiin 10 cm kivituhkaa, ei kuullosta paljolta, mutta suunnitellulle kentän koolle se kuitenkin merkitsi 12 kuutiota, tämä painaa yli 20 tonnia. 20 tonnia 25 kg pusseissa veneellä saareen? Ei löytyisi talkoolaisia, veikkailtiin.

Pari mahdollista maanrakennuksen osaavaa tahoa jotka operoivat saaristossakin. Siispä tarjouspyyntöä matkaan. Toinen heistä – Saariston Työkonepalvelu –- innostui ja kävi toukokuun alussa katsastamassa paikan. Haasteita riitti: Lautta ei pääse rantaan saakka, koska vesi on niin matalalla. Aikataulua ei voinut sopia, koska heillä oli jo kesä buukattu täyteen isompia urakoita, mutta johonkin väliin tämäkin mahtuisi. Tarjous siis tuli.

Hallitus hyväksyi toukokuussa yksimielisesti kustannusarvion perusteella saarikentän rakentamisen. Koripallo on ollut jo 60-luvulta asti seuran ohjelmassa ja on edelleen yksi toiminnan kulmakiviä. Kesäpaikka Villingin Solhälla on taas ollut tärkeä osa KFUM:n toimintaa vielä paljon pitempään.

Näiden yhdistäminen tulisi varmasti lisäämään Solhällan käyttöä.

Heinäkuussa alkoi tapahtua: tavarat ja työkoneet tulivat lautalla, jota veti sekä työnsi rautavene.

Kolme lavallista kumilaattoja, n. 20 tonnia kivituhkaa, traktori ja kauhakuormaaja ym. saapuivat iltahämärissä Villinkiin. Lautan syväys on kuulemma tyhjänä 20cm ja lastattunakin yllättävän matala, mutta kyllä se oli vielä kaukana rannasta, kun vetovene lähti pois. Sitten kauhakuormaaja alkoi kauhoa pohjaa ja lautta pääsi kuin pääsikin rannan tuntumaan. Seuraavana päivänä alkoivat työt. Ensin piti tyhjentää lautta koneista ja kauhakuormaaja nostikin kumirenkaista tehdyt alustat vesireitin pohjalle ja sitä pitkin koneet pääsivät vauhdilla rantaan. Sitä mukaa, kun lautta tyhjeni, NIIN syväys pieneni ja lautta pääsi lähemmäksi.

Koneet nostivat laatat rannalle ja alkoivat kentän pohjatyöt.

Humus poistettiin pinnasta ja yksi puu meni kaatoon. Jotta homma ei olisi ollut liian helppoa, löytyi parista kohtaa, humuksen alta, kiinteää kalliota. Kauhan väännyttyä, todettiin, että esillä olevat kallion huiput saavat jäädä - toistaiseksi.

Seuraava ongelma tuli, kun ruusupensaiden alta tuli yllättäen esiin sähköjohtoja, joiden kuminen pinta ehti jo repeytyä ja siinä vaiheessa olikin jo kiire katkaista sähköt! Tarkemmassa tarkastelussa huomasimme, että juuri sillä kohdalla sähköjohto menee maan alla ja molemmin puolin se meneekin ilmassa. Pienellä paikkauksella johdot saatiin kuitenkin taas kuntoon ja homma jatkui. Kun humus oli poistettu, maa tasoitettu ja kivituhka levitetty, alkoi maan tasoittaminen ja täryttäminen kovaksi. Kaikkeen tähän meni aikaa kolmelta mieheltä (+päällysmies) kolme päivää.

Keskelle tasoitettua kivihtuhkakenttää ilmestyi sateen jälkeen kallion kärki. Se häiritsisi pahasti ja päätettiin poistaa. Lainattiin kiviporavasara ja siihen sopiva terä. Ostettiin etanadynamiittia ja tarvittavat muut apuvälineet. Päivän ähellyksen jälkeen kiveen oli saatu muutama 10 senttiä syvä reikä. Uusi yritys vielä järeämmällä kalustolla tuotti tulosta ja kallion kärki saatiin etanadynyllä osittain halki ja murennettua. Loput kallion kärjestä sahattiin timanttisahalla aamulla ja kuoppa saatiin täytettyä juuri ennen kymmenen hengen talkoolaisten saapumista.

Elokuun puolivälissä lähti siis talkooporukka (mukana myös ilahduttavasti nuorta jälkipolvea) arki-iltana Solhällaan latomaan kentän laattoja paikoilleen, niitä oli yhteensä 500kpl!

Urakkaa riitti! Laatat – ja korikin ehdittiin saamaan paikoilleen juuri ennen auringonlaskua ja ensituntumaakin täytyi tietty ottaa! Vasta kun kentän rajat on maalattu, on koko urakka valmis.

Tätä kirjoitettaessa kenttä odottaa vielä avauspelejään. Syyskuun lopulla KFUM:n oma miesten joukkue kuitenkin suuntaa vihkimään saarikenttää käyttöön ja pelaamaan avauspelit ”Solhälla Arenalla”.

Solhällan koriskentän tasoittamiseen tarvittiin 20 tonnia kivituhkaa, päällystämiseen 500 laattaa.

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

D

N

uorten Miesten Kristillisellä Yhdistyksellä on hienot perinteet suomalaisessa huippukoripalloilussa. NMKY:t muun muassa Lahdesta, Lappeenrannasta, Helsingistä ja Turusta ovat olleet valtakunnan huipulla pääsarjatasolla. Parin viimeisen vuoden ajan miesten I divisioonan A-sarjassa pelaava Oulun NMKY, kutsumanimeltään Oulun Ynni on kantanut lippua korkeimmalla sarjatasolla toimivana miesten koripallojoukkueena.

ONMKY KORIPALLO LOGO 4.5.2016

HUIPPUKORISTA POHJOISEN NMKY:SSÄ

valkoinen

Pohjois-Suomessa koris on pitkälti NMKY-paitumma punainen r114 g21 b20sillä Oulun lisäksi Rovaniemen edusnotteista, kirkas punainen r170 g31 b35 tuskoripalloilu on NMKY-vetoista. Joukkue peoranssi laa miesten II-divisioonan pohjoisen ja keskisen r240 g86 b37 alueen lohkossa, ja on onnistunut myös kasvattajana – Rovaniemen poika Pyry Dementjeff siirtyi täksi kaudeksi juuri Ouluun ja aloittaa divariuransa syksyllä.

Oulussa NMKY:llä on myös pitkät perinteet, johon kuuluu pätkä myös miesten pääsarjassa.

Viimeiset seitsemän vuotta joukkue on tahkonnut miesten divaria ja ollut siellä kaksi kertaa pudotuspeleissä eli neljän parhaan joukkueen ryhmässä. Toiminta on rakentunut omien kasvattien varaan – oululaisista pelaajista mm. Juho Teppo, Jussi Eskola, Jari Vanttaja ja Santtu Keinonen ovat pelanneet pääsarjassa. Lisäksi Oulu on hou-

kutellut opiskelijoita eteläisemmästä Suomesta ja vahvistuksina on pelannut yhdysvaltalaisia ammattilaisia. Jatkossa tavoitteena on, että omat kasvatit, oululaiset nuoret miehet muodostavat joukkueen rungon.

KORIPALLOA JA MUUTA ELÄMÄÄ AKATEMIASSA Oulun NMKY käynnistää syksyllä 2017 oman akatemiansa nuorten pelaajien kehittämiseksi nimellä Oulu Basketball Academy.

- Tavoitteemme on kasvattaa kunnollisia nuoria miehiä, mutta myös eteviä koripalloilijoita, kertoo joukkueen valmentajana toimiva Jussi Eskola.

Akatemiassa opetetaan koripallotaitoja ja harjoitellaan laadukkaasti, mutta opetetaan nuorille myös elämisen taitoja. Terveys ja hyvinvointi, talousasiat ja yrittäminen sekä ylipäätään kunnol-

liset elämäntavat ovat asioita, joita Akatemiassa haluamme harjoitteleville nuorille teroittaa.

Akatemia toteutetaan yhdessä Oulun NMKY:n junioreiden kanssa. Oulussa koris on suosittu harrastus lasten keskuudessa, mutta kasvun varaakin on. Susijengin menestys, koriksen EM-kotikisat ja Lauri Markkasen NBA-taival tekevät sen, että korikselle riittää nostetta ja mielenkiintoa jatkossakin ja laji kehittyy koko ajan. Myös Nuorten Miesten Kristillisessä Yhdistyksessä.

Teksti: Karri Oikarinen, Puheenjohtaja, Ynni Koripallo Kuvat: Marianne Junnila

KÄRJESSÄ 2/2O17 23

TAVOITTEENA ON, ETTÄ OULULAISET NUORET MIEHET MUODOSTAVAT JOUKKUEEN RUNGON.

Oulun Urheilutalolla on tunnelmaa, kun Ynni pelaa.

Kotimainen.

Paikallinen. op.fi/oulu Kristofer Clement on Ynnin edustusjoukkueen pitkäaikaisin pelaaja ja todellinen taistelija kentällä.

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

L I I K U N TA N AISUU

Liikuntaa kotouttavasti –hankkeen koordinaattori Kristian Ketola uskoo liikunnan kotouttavaan voimaan.

D

Teksti ja kuvat: Mari Uusivirta

LIIKUNTA ON ERINOMAINEN KOTOUTTAJA Tamperelainen hanke haluaa saada maahanmuuttajataustaiset liikkeelle entistä aktiivisemmin. Yhdessä liikkuminen edistää kotoutumista ja auttaa voimaan paremmin.

Kung futa vastaanottokeskuksessa, riehakasta kannustusta jalkapallopeleissä ja kävelyretkiä kauppaan. Liikuntaa kotouttavasti Tampereella -hanke on liikuttanut jo useita paikallisen vastaanottokeskuksen asukkaita. ”Jos ihminen liikkuu, hän voi paremmin. Neljän seinän sisällä istuminen vetää reippaammankin mielen matalaksi”, Hankekoordinaattori Kristian Ketola sanoo.

Hanke on tarkoitettu kaikille maahanmuuttajataustaisille ihmisille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ketola kertoo, että tarkoitus on solmia yhteistyösiteitä mahdollisimman moneen paikalliseen toimijaan.

YMCA Tampere järjestää toimintaa yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö ry:n kanssa.

Ketola uskoo, että liikunta on yksi parhaista tavoista tuoda kantaväestö ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset yhteen ja edesauttaa siten kotoutumista. ”Jalkapalloa voi pelata, vaikka ei ymmärtäisi toisen kieltä. Liikunta on hyvä väylä saada ihmiset tekemisiin toistensa kanssa”, hän sanoo.

Syksylle hankkeella on kolme päätavoitetta: Yökoriksen aloittaminen, harrastusmahdollisuuksien järjestäminen yhteistyöseurojen kanssa ja naisten aktivointi.

Yökoris on urbaani viikonloppuiltojen tapahtuma, jossa pelataan koripalloa ja muita pal-

lolajeja rennosti dj:n soittaessa musiikkia.

Tarkoitus on tarjota yli 15-vuotiaille nuorille päihteetön ja maksuton ajanviettotapa myös viikonloppuna.

YMCA Helsinki on järjestänyt vastaavaa tapahtumaa menestyksekkäästi jo vuosia.

Tampereella Yökorista alkaa pyörittää kaksi nuorta, jotka ovat olleet pitkään toiminnassa mukana Helsingissä.

Toiseksi Ketola haluaa tarjota yhteistyöseuroille ja maahanmuuttajataustaisille tilaisuuksia löytää toisensa. Aikomus on järjestää urheiluseurojen kanssa esimerkiksi liikuntatunteja kouluilla. Jo nyt vastaanottokeskuksessa on käynyt esimerkiksi paikallinen kung fu -seura. ”Esimerkiksi täällä vastaanottokeskuksessa on paljon liikunnallisia ihmisiä vailla harrastusta”, Ketola kertoo.

Naisia aktivoivat vastaanottokeskuksessa liikuntaluotsit, Tampereen Tyttöjen talon avulla löydetyt vapaaehtoiset. Aluksi liikuntaa järjestetään tutussa ympäristössä. Kunhan kynnys liikunnan harrastamiseen saadaan ylitettyä, aletaan avoimia tapahtumia järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa ympäri kaupunkia.

KÄRJESSÄ 2/2O17 25

TÖTSÄPALLOSSA VOI VAIN ONNISTUA

Teksti: Mari Uusivirta Kuvat: Mari Uusivirta ja Jari Juhola

Teksti: Aino Saarenmaa

Kuntoilu ei ole kenellekään pahaksi, mutta nuorisotyön parissa liikunnalla on erityinen merkitys. Tampereen NMKY:n Messissä pelataan kummallisia lajeja ja ennen kaikkea vietetään aikaa yhdessä.

Monille ammatillisen nuoristyön parissa oleville nuorille liikunta saattaa olla pelottavaa tai vastenmielistä. Huonot kokemukset koulun liikuntatunneilta, sosiaalisten tilanteiden pelko ja motoriset vaikeudet ovat omiaan aiheuttamaan inhoa liikuntaa kohtaan.

Messissä liikunta toimii välineenä itseensä tutustumiseen ja ryhmässä toimimiseen. Toisin kuin tavoitteellisessa urheilussa tai koulun liikuntatunneilla, Messissä ei mitata suorituksia. ”Ohjaaja kulkee rinnalla ja kannustaa. Nuori saa tietää, ettei ole yksin olonsa kanssa”, Messin kohtaamispaikan vastaava ohjaaja Anniina Kettula kertoo.

Yhteisöllisyydellä on suuri merkitys nuorisotyön parissa harrastettavassa liikunnassa. Ohjaajat kannustavat nuoria antamaan positiivista palautetta ja tsemppaamaan toisiaan. Maalintekoa tärkeämpää on uskaltaa ja yrittää.

Messissä pelataan usein pelejä, joita ohjaajat ovat muokanneet tutuista lajeista. Oudoissa lajeissa korostuu leikkimielisyys, eikä kukaan

voi epäonnistua. Omalla esimerkillään ohjaajat pyrkivät tuomaan liikuntatuokioon huumoria ja kepeyttä. ”Osa nuorista uskaltaa heittäytyä helpommin. Toisen nuoren innostuminen voi viedä aremmankin mukanaan”, ryhmävalmentaja Teemu Kylmäluoma kertoo.

Vaikka suurin osa liikunnasta tapahtuu ryhmässä, Messissä on mahdollista lähteä myös punttisalille, vaikka kahden kesken ohjaajan kanssa. Jälleen kerran kyse on tekemisen parissa tapahtuvasta asioiden jakamisesta. ”Punttisalille lähtiessä nuori tietää, ettei ole pakko puhua. Alustan ollessa turvallinen, voi kuitenkin keskustella, jos siltä tuntuu”, Kettula sanoo.

Nuorten kanssa voidaan liikkua, pelata lautapelejä tai vaikka keskustella maailmanpolitiikasta. Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo ja turvallinen ympäristö, jossa jokainen voi olla oma itsensä.

MIKÄ ON MESSIN KOHTAAMISPAIKKA? • • • •

Suunnattu 18-29-vuotiaille nuorille aikuisille Paikka jossa viettää aikaa ja tavata muita Tarjoaa tukea arjen haasteisiin Järjestää mm. pienryhmätoimintaa, työpajoja ja yksilöohjausta

MIKÄ ON MESSINPAJA?

LIIKUNTA ON HYVÄ VÄYLÄ SAADA IHMISET TEKEMISIIN TOISTENSA KANSSA.

• Tarkoitettu noin 16–22 –vuotiaille tamperelaisille ja ympäristökunnissa asuville nuorille • Syitä pajalle hakeutumiseen voivat olla muun muassa koulukiusaaminen, yksinäisyys tai opiskelupaikan puuttuminen • Tarjolla on ryhmätoimintaa ja yksilöohjausta • Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja opintojen keskeytymistä, saada onnistumisen kokemuksia ja tukea itsenäistymistä

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

Youth Empowerment N AISUU

D

TOIVOSSA JA MESSISSÄ KOHDATAAN N

MKY – YMCA järjestää mahdollisuuksia kohtaamiseen nuorille, joilla ei ole mielekästä päivätoimintaa, jotka ehkä ovat pudonneet muiden palveluiden piiristä tai ne ovat heille sellaisenaan, tässä hetkessä riittämättömiä.

Toiminnan muotoja ovat kohtaamispaikka- ja pajatoiminnat, joita järjestetään Turussa ja Tampereella.

Turun TOIVOssa ja Tampereen MESSIn Kohtaamispaikoissa tuetaan yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä oman itsensä että yhteisön kehittymistä. Kohtaamispaikka on nuorten aikuisten olohuone, jonka sisältöön nuoret itse saavat vaikuttaa. Kohtaamispaikka on matalankynnyksen toimintaa, jonne voi tulla kuka tahansa nuori, joka kaipaa päiviinsä vuorovaikutusta ja mielekästä sisältöä. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta.

Teksti: Maija Ruokonen

MESSINPAJAssa Tampereella Tarjolla on sekä ryhmätoimintaa että yksilöohjausta. Ohjattuun ryhmätoimintaan kuuluu viikoittain kädentaitoja, liikuntaa, keskustelua, kulttuuria, ruuanlaittoa ja yhdessä syömistä, yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelua ja aktiivisen kansalaisuuden opettelua. Yksilöohjauksessa kartoitetaan ja jäsennetään elämäntilannetta, mietitään mikä on hyvin ja minkä haluaisi muuttuvan - nuorta autetaan suunnittelemaan tulevaisuuttaan.

MESSI AUTTAA ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN Ensimmäisenä päivänään Messinpajalla Mikko Carlsson ei juurikaan puhunut. Päivän päätyttyä hän riensi kovaa vauhtia pois. Jotain kutsuvaa paikassa silti oli, sillä vielä kahdeksan vuotta myöhemmin Carlssoniin voi törmätä Messin käytävillä.

Mikko Carlsson ohjattiin työvoimatoimiston kautta yksilöohjaukseen Messinpajalle vuonna 2009.

Paniikkihäiriöt vaivasivat tuolloin kaksikymppistä Carlssonia, ja leipuri-kondiittorin opinnot olivat keskeytyneet.

Messissä oli tuolloin alkamassa ensimmäinen pidempi pajakausi, johon ohjaajat kysyivät Carlssonia mukaan. Carlsson päätti lähteä kokeilemaan mistä on kyse, ja edessä olikin palkitseva vuosi. ”Ennen jäin ryhmätilanteissa helposti hiljaa sivuun tarkkailemaan muita. Siihen sain varmasti eniten apua”, Carlsson kertoo.

Kokeiluvaiheessa oleva pajatoiminta oli tuolloin paljon pienimuotoisempaa kuin nykyisin. Nuoret harrastivat liikuntaa, askartelivat ja laittoivat ruokaa yhdessä. Juuri arkisen yhdessäolon avulla aratkin nuoret tottuivat erilaisiin tilanteisiin ja oppivat ottamaan kontaktia muihin.

KÄRJESSÄ 2/2O17 27

TOIVOA TÄYNNÄ Nuorten Kohtaamispaikka Toivo on toiminut Turussa jo 13 vuotta. Rahoituksensa kohtaamispaikkatoiminta saa STEA:lta. Sosiaaliohjaajat Raisa Ruohonen ja Linda Vihervuo ovat työskennelleet Toivon työparina jo pitkään, lähes 5 vuotta.

Toivossa käy vilkkaimpina päivinä noin 30 nuorta – vuositasolla eri nuoria tavataan noin 170 . Kävijöistä pieni enemmistö on nuoria miehiä, joita usein pidetään haasteellisena ryhmänä tavoittaa ja osallistaa.

Miksi Toivoon sitten tullaan? ”Toivosta saa arkeen kohtaamisia ja toimintaa. Osallistua voi omien voimavarojensa ja kiinnostuksensa mukaan monella tavalla. Toivo on nuorille paikka, johon voi tulla monenlaisissa elämäntilanteissa, juuri sellaisena kuin on. Nuorille Toivo on turvallinen sosiaalinen yhteisö johon voi tuntea kuuluvansa. Vuorovaikutus ja kohtaaminen on tärkeää” summaa Raisa. ”Tänne tuleminen on täysin vapaaehtoista. Alkuun oman nimen, tai vaikka kutsumanimen kertominen riittää” Linda täydentää.

Nuoret ovat yksilöitä, kaikki erilaisia. Kohtaamispaikalta kaivataan monesti ihmistä jolle puhua, paikkaa jonne lähteä, mielekästä tekemistä ja yhteisöä johon kuulua. Jos nuorella sekä mieli että elämä on kaaoksessa, kohtaamispaikka voi olla juuri se paikka, joka on vakaa ja pysyvä kaaoksen keskellä.

Mikä olisi sitten nuorelle vaihtoehto, jos Toivoa ei olisi? ”Niinpä, se onkin hankala kysymys.

Vastaavaa, avointa ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa paikkaa ei ole. Moni jäisi varmasti yksin kotiin ja moni voisi myös huonommin. Kävijämäärä kertoo, että tarvetta toiminnalle todella on” Linda kertoo.

Yhteisö Toivossa on hyvin lämmin ja vastaanottava.

Joka viikko ilmestyy uusia nuoria, jotka otetaan vastaan avoimesti ja ilolla nuorten yhteisöön. Matalaa kynnystä pyritään pitämään mahdollisimman alhaalla. Toivo on eräänlainen vuorovaikutustaitojen harjoittelun areena – työntekijät ovat paikalla tukemassa ja tasapainottamassa sekä toimivat nuorten apuna ja tarvittaessa hieman sovittelijoinakin. ”Arjessa tapahtuu jatkuvasti pieniä mutta tärkeitä asioita” Raisa kertoo elämästä Toivossa.

Yhdessä jaetut asiat ja mukava tekeminen ovat siltoja toisten ihmisten kohtaamiselle ja yhdessäoloon. Myös vertaistuen saaminen on ensiarvoisen tärkeää, ilmapiiri Toivossa on myönteinen ja hyväksyvä. Kokemuksia jaetaan hyvin avoimesti. ”Ratkaisut löytyvät useimmiten nuorilta itseltään, toinen toisiaan auttaen” Linda muistuttaa.

Toivon työntekijöiden mielestä nuoret ovat parasta! Jokainen nuori erikseen ja nuoret yhdessä ovat sitä, joka saa nauttimaan kohtaamispaikan arjesta ja työstä.

Toivo on monelle nuorelle tärkeä ja joskus jopa ainoa tuki arjessa. Toivo voi olla se paikka, johon soitetaan ja kerrotaan jos elämä on ravistellut tai kun on tullut onnistumisia.

Nuorten mielestä parasta Toivossa on, että on paikka minne tulla ja jossa voi kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön. Vähintäänkin Toivossa syntyy yhteys tuttuun työntekijään. Haastattelun loppuessa ensimmäiset paikalle tulleet nuoret kertovat, että Toivosta saa myös ilmaisen kupin kahvia, paikka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia toimia yhdessä tai yksin. Yksi nuorista lisää vielä, että ”Toivo on turvallinen sosiaalinen ympäristö, kun ei välttämättä ole muitakaan paikkoja minne lähteä tai ihmisiä ympärillä. Toivossa parasta on myös mahdollisuus yhdessäoloon.”

NUORTEN KOHTAAMISPAIKKA TOIVO • Toivon ovi on avoinna ma-to klo 10- 16 kaikille kohderyhmän 17 -28 -vuotiaille nuorille aikuisille.

• Kaikki toiminta on vapaaehtoista ja maksutonta.

• Toivossa voi poiketa kahvilla, jutella mieltä askarruttavista asioista ja höpötellä mukavia, pelailla porukalla, tehdä erilaisia kädentaidon juttuja. Tarjolla on myös muiden seuraa ja monenlaista mielekästä yhdessä suunniteltua toimintaa.

• Toivossa on aina paikalla kaksi työntekijää, joilta saa apua ja tukea itseään askarruttavissa asioissa.

”Ihmiset tekevät tästä paikasta erityisen, sekä ohjaajat että muut nuoret. Vaikka olisi kuinka hankala tilanne, niin Messiin on helppo tulla”, Carlsson kertoo.

Nykyään Carlsson käy silloin tällöin Messissä pelaamassa sählyä, tapaamassa vanhoja tuttuja ja kertomassa omasta tarinastaan pajan nuorille.

Messinpajalla vietettyjen vuosien varrelta hänelle on tarttunut mukaan hyviä ystäviä, joiden kanssa hengailla myös vapaa-ajalla.

Sittemmin Carlsson työskenteli Messinpajalla avustajana, useimmiten keittiön puolella. Keittiö on Carlssonille luonteva paikka, sillä hän on jo pienestä asti harrastanut ruoanlaittoa.

Tällä hetkellä Carlsson pitää välivuotta kokkiopinnoistaan ja tekee tiliä menneisyytensä kanssa.

Haaveissa on avata jonakin päivänä oma pieni lounasravintola. Unelman toteutumisella ei ole kiire.

Kahdeksan vuotta sitten Carlsson ei olisi vielä osannut haaveilla moisesta tai tuntenut itseään kykeneväksi unelmiensa toteuttamiseen.

Teksti: Aino Saarenmaa

MIKÄ ON MESSINPAJA? • Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän ylläpitämää toimintaa.

• Tarkoitettu noin 16–22 –vuotiaille tamperelaisille ja ympäristökunnissa asuville nuorille.

• Syitä pajalle hakeutumiseen voivat olla muun muassa koulukiusaaminen, yksinäisyys tai opiskelupaikan puuttuminen.

• Tarjolla on ryhmätoimintaa ja yksilöohjausta.

• Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja opintojen keskeytymistä, saada onnistumisen kokemuksia, tukea itsenäistymistä ja elämänhallintaa.

Nuorten Kohtaamispaikka Toivo on aivan NMKY-ajatuksen ytimessä: olemme nuorta lähellä, mahdollistaen nuoren voimaantumisen, turvallisessa ympäristössä ja nuoren ehdoilla.

Jokainen päivä Toivossa on ihan omanlaisensa täynnä elämää ja toivoa.

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

Youth Empowerment N AISUU

D

MESSINPAJAN PORUKKA MATKASI LAPPIIN Tampereen Messinpajan väki sai vihdoin toteutettua kauan haaveillun lapinreissun kesäkuussa, 5.-10.6. 2017. Lappiin matkannut ryhmä koostui pajan nuorista, joilla oli nyt voimavaroja lähteä seikkailemaan, turvallisen yhteisön tuki rohkaisi mukaan. Ryhmän käytössä oli Tampereen seurakuntien diakoniayön pikkubussi mikä mahdollisti sopivan kokoisen ryhmän: seitsemän nuorta ja kaksi ohjaajaa, jouhevan liikkumisen

MATKA KULKI SEURAAVASTI:

• maanantai : Tampere-Enontekiö 914 km • tiistai: Enontekiö – Kilpisjärvi 228 km • keskiviikko: Saanan huiputus 17 000 askelta (8 km) • torstai: Kilpisjärvi – Skibotn 100km • perjantai: Kilpisjärvi-Kalajoen hiekkarannat 723 km • lauantai: Kalajoen hiekkarannat – Tampere 371 km Kiitokset matkan onnistumisesta kuuluvat YMCA Tamperelle, Suomen NMKY:n liitolle, STEAlle ja Tampereen seurakunnille.

Messinpajan toiminnasta löytyy lisätietoa osoitteessa www.ymcatampere.fi

”Messin lapinreissu oli hieno kokemus, josta jäi hyvä fiilis. Yhteishenki oli korkealla ja meno oli rentoa, vaikka välillä auto tai majoituspaikka tuntuikin ahdistuksen vuoksi ahtaalta. Vaikka en kyennyt kaikkiin aktiviteetteihin osallistumaan, riitti silti menoa ja meininkiä. Ohjaajat ja muut nuoret olivat mahtavia. Reissu oli siis kaikinpuolin onnistunut ja mielenkiintoinen kokemus. Kiitos!”

”Parhaat hetket oli ehkä kun nähtiin hienoja maisemia, poroja ja kun otettiin videoita kaikesta mitä tehtiin. Myös oli hienoa kun päästiin Kilpisjärvelle mökille ja käveltiin saanan huipulle. Oli myös hieno kun päästiin kalajoelle lähelle merta jossa uin ensimmäistä kertaa meressä.”

KÄRJESSÄ 2/2O17 29

” Ensimmäisen päivän ajomatka ahdisti etukäteen, mutta matkaan itsessään suhtauduin positiivisella jännityksellä” ”Reissu oli kaikinpuolin positiivinen kokemus vaikka oma jaksaminen ei sallinutkaan kaikkeen osallistumista. Parasta oli Kilpisjärvellä vietetty aika, etenkin kun oli koko porukka kasassa.” ”Kilpisjärvi oli ympäristönä aivan loistava ja kevään nopea eteneminen hienoa seurattavaa”

PARTIOLAISTEN LAHJA LAPSILLE Sata vuotta täyttävät turkulaiset meripartiolippukunnat, mukana Turun NMKY:n Auran Tähti Pojat, tarjosivat sadalle lapselle unohtumattoman purjehduskokemuksen partioaluksilla. Lapset purjehtivat Turussa torstaina 24.8.2017.

KIITOKSET MATKAN ONNISTUMISESTA KUULUVAT YMCA TAMPEREELLE, SUOMEN NMKY:N LIITOLLE, STEALLE JA TAMPEREEN SEURAKUNNILLE.

Tapahtuma järjestettiin Turussa juhlivien lippukuntien koulutusaluksilla. Tapahtumaan kutsuttiin 8-12 -vuotiaita, partiota harrastamattomia lapsia erilaisista lapsi- ja nuorisotyötä tekevistä yhteisöistä.

Tapahtumapäivänä puolet eli noin 50 osallistuvaa lapsista purjehti partiolaisten aluksilla reitin Aurajoen itärannalta Ruissalon Saaronniemeen. Puolet lapsista purjehti reitin takaisin Ruissalon Saaronniemestä Aurajokeen. Tapahtumaan kuului myös kaikkien yhteistä aikaa Saaronniemessä, ohjelmassa oli muun muassa makkaran- ja lätynpaistoa.

PARTIOLAISET AUTTAMASSA JA RAKENTAMASSA YSTÄVYYTTÄ Idea tapahtumasta syntyi Auran Tähti Poikien partiojohtaja Antti Valtolalle, kun juhlavuoden tapahtumia alettiin suunnitella jo kaksi vuotta sitten. Partiolaiset saavat harrastuksensa kautta paljon kokemuksia, joita harrastuksen ulkopuolelle jäävät lapset ja nuoret eivät välttämättä saa koskaan. Meripartiotoiminta tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia sekä kotimaassa että kansainvälisillä vesillä. Satavuotiailla lippukunnilla on tapahtuman myötä mahdollisuus tarjota tämä kokemus myös lapsille, jotka eivät muuten ole vesille päässeet. Partiolaiset haluavat toimia ja olla avuksi kaikille ihmisille sekä rakentaa ystävyyttä yli rajojen. Tapahtumaan osallistui lapsia mm.

Suomen Punaisen Ristin ja Hope ry:n kautta.

TAPAHTUMA OSANA SUOMI 100 –OHJELMAA, SUOJELIJANA TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä – ja yhdessä rakennamme koko vuodeksi 2017 elävän ohjelman yhdessä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Sadan lapsen purjehdus valittiin Valtioneuvoston kansliassa toimivan Suomi 100 –hanken ohjelmaan. Purjehdustapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Teksti ja kuvat: Maija Ruokonen

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

Youth Empowerment N AISUU

D

YHTEINEN PÖYTÄMME K

öyhyys on lisääntynyt ja arjesta selviytymismahdollisuudet tiukentuneet. YMCA Vantaan toiminnassa on yhä enemmän lapsia, nuoria ja perheitä, joilta puuttuu

mm. mahdollisuus päivittäiseen ruokaan. Yhteinen pöytä –hanke mahdollistaa hävikkiruoan jakamisen ja samalla osallistaa nuoria yhteisölliseen toimintaan.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi liitymme Yhteisen pöydän verkoston yhteisöruokailujen ja eri tapahtumien kautta Syödään yhdessä -ilmiöön.

YHTEINEN PÖYTÄ on Vantaan kaupungin alueella tapahtuva ruoka-avun uudenlainen toimintakonsepti joka mahdollistaa kauppojen vielä käyttökelpoisen hävikkiruoan jakamisen. Se on verkosto vantaalaiselle, yhteisölliselle ruoka-aputoiminnalle ja hävikkiruoan keskitetylle jakelulle. Verkostoon kuuluvat noin 30 ruokahävikin lahjoittajaa (kaupat, elintarviketehtaat ja tukut) ja noin 35 vastaanottavaa tahoa eli ruoka-apua Vantaalla jakavat järjestöt, kaupungin asukastilat ja seurakunnat. Hävikin kuljetuksesta verkostoon vastaa Vantaan kaupungin työllistävä hävikkiterminaali.

YMCA Vantaa on mukana Yhteinen pöytä -hankkeessa. Ruoka jaetaan YMCA Vantaan ja Hakunilan srk:n toiminnassa oleville ja myös muille yksityisille ihmisille. Ruoka-apu tulee Hävikkiterminaalista 2 kertaa viikossa ja jakotehtävissä on YMCA Vantaan työntekijöitä, vapaaehtoisia ja Work Pilots –keikkatyöpalvelun kautta palkattuna vantaalaisia nuoria, joita osallistetaan ruoka-avun jakoon, kuljetuksiin, jätteiden käsittelyyn ja varastointiin sekä ennen kaikkea hävikkiruuan hyötykäyttöön kerhoissa ja nuorten tapaamisissa.

TÄRKEÄMPÄÄ kuin hävikin kuljettaminen, on kuitenkin sen hyötykäytön ideointi helpottamaan yhteisöllistä työtä yhdessä verkoston kanssa. Hävikkiruuan mahdollistama nuorten kokkailuilta Nissaksen asukaspuistolla ja Hakunilan kirkolla voivat tuoda vantaalaiselle nuorelle mahdollisuu-

den päivän ensimmäiseen ateriaan; puhumattakaan yhteisestä ruokailun tuomasta yhteenkuuluvuuden tunteesta. Yhteisen pöydän ytimessä on ihmisten kokeman yksinäisyyden vähentäminen ja yksilöiden oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen.

Eurooppalaisessa tarkastelussa Yhteisen pöydän idea on saatu yhteisöllisesti toimivasta Berliner Tafel -konseptista. Toteutusmalleja löytyy monia ympäri maailmaa - kehitysmaissa toiminta on luonnollisesti karumpaa ja raadollisempaa ihmisten kamppaillessa nälän kanssa, mutta sama merkityksellisyys nousee esiin kyllä länsimaisessakin hävikkiruuan hyödyntämisessä. ”Niin kauan kuin syömäkelpoista ruokahävikkiä tuotetaan, ohjataan se ihmisten hyödyksi.

Hävikki on myös vaihtoehto, kun sen logistiikkaa käytetään työllistämisen väylänä ja siitä tehdään aterioita yhteisöruokailuissa, jotka lisäävät osallisuutta. Ruoka tuo yhteen.”

“You pray for the hungry. Then you feed them. This is how prayer works” Paavi Franciscus lausui nämä sanat muutama vuosi sitten. Viisaita sanoja, jotka tuovat konkretiaa myös namikalaiseen kristillisyyteen. Usko muuttuu teoiksi: vaivannäkemiseksi, sitoutumiseksi, lähimmäisenrakkaudeksi ja vastuun kantamiseksi! Summaa YMCA Vantaan toiminnanjohtaja Justus Kivimäki Yhteinen pöytä –hankkeen ajatusta.

Tekstilainaukset hankkeen sivuilta: www.yhteinenpoyta.fi

KÄRJESSÄ 2/2O17 31

YNNIN POJAT ROOMASSA

O

ululaisen poikakuoro Ynnin Poikien vuosiohjelmaan on useiden vuosien

JOUKKUEEN YHTENÄISYYS TESTATAAN JA VAHVISTETAAN VUOSITTAISILLA KUOROMATKOILLA.

ajan sisältynyt kesän ulkomaanmatka, joka toimii huipentavana pää-

töksenä vuoden aikana tehdylle työlle. Osallistuminen kansainvälisille kuorofestivaaleille ja niiden yhteydessä järjestettäviin kuorojen kilpailuihin on myös kuoron laulullisen kehittymisen kannalta tärkeää, koska muuten madollisuutta verrata omaa osaamistaan muihin kuoroihin ei juuri ole.

Nuoret ovat kokeneet matkat ja kuoron järjestämät laululeirit tärkeinä porukan ryhmäytymisen kannalta. Viikoittaisissa harjoituksissa laulamisen lisäksi muu poikien välinen kanssakäyminen jää pakosti vähäiseksi. Leirit ovatkin välttämättömiä, jotta kuorosta muodostuu joukkue. Joukkueen yhtenäisyys testataan ja vahvistetaan vuosittaisilla kuoromatkoilla, missä kuoro liikkuu, toimii ja esiintyy yhtenä ja yhtenäisenä viikon ajan. Poikien mukaan porukkahenki on parhaimmillaan juuri näillä kansainvälisillä kilpailumatkoilla.

Kansainvälisiin kuorotapahtumiin osallistuminen on myös mitä parhainta kansainvälisyyskasvatusta.

Kesän 2017 koromatkan kohde Rooma kohteena tarjosi Musica Eterna -kuorokilpailuun osallistumisen lisäksi mahdollisuuden tutustua rakennustaiteen helmiin aina roomalaisten Forum Romanumista ja Colosseumista renessanssin ja barokin ajan kirkkoihin ja aukioihin. Kiinnostus kohteisiin oli aitoa ja esimerkiksi muinaisten roomalaisten rakentama Pantheon teki vaikutuksen, niinpä joku pienimmistä pojista kertoi matkan jälkeen, että ”hienointa Roomassa oli laulaminen ja se kirkko, jossa oli reikä katossa.”

Kuoronjohtaja Mihkel Kolditsin näkökulmasta kuoron osallistuminen Roomassa pidettyyn kuorokilpailuun oli kuorolle taas tärkeä etappi.

Vaikka kuorotoiminnassa on paljon rutiineja ja perinteitä, on kuoro musiikki-instrumenttina myös jatkuvassa muutoksessa oleva yksilöiden ja yhteisten ongelmien, ratkaisujen, ilojen ja haasteiden muodostama kokonaisuus. Kilpailutilanteet ovat aina tärkeitä oppimiskokemuksia myös sosiaalisten taitojen kehityksen kannalta.

Jouni Koiso-Kanttila Kuoron johtokunnan puheenjohtaja

T

OI

MINNA

N

K

O

KO

ET

Kansainvälisyys N AISUU

D

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ LUONNON KESKELLÄ Teksti: Atte Uusinoka Kuvat: Atte Uusinoka ja Adam Rychlik + muut leiriläiset

Adam Rychlik odottaa että nyt leirille osallistuneet nuoret ottavat tulevaisuudessa isompaa roolia NMKY-liikkeessä.

KÄRJESSÄ 2/2O17 33

T

urun saaristossa sijaitsevaa Harvan saarta hyväilee lämpimän valoisa syysaurinko. Turun NMKYn alaisen leirikeskuksen asukkeina ovat olleet viikon ajan noin 40 innokasta namikalaista ympäri maailmaa: puolalaisia, yhdysvaltalaisia ja italialaisia. Leiriläisten iät vaihtelivat 1,5-vuotiaasta yli 50 vuoteen.

He kaikki saapuivat Suomeen osana Euroopan isännöimää Common Standards of Y-Camps -koulutusta.

Harvan leirisaari sai kiitosta leirille osallistuneilta.

Pete Nieminen muistuttaa kansainvälisen liikkeen tarjoamista mahdollisuuksista, joita kannattaa hyödyntää.

”Me pyrimme yhdenmukaistamaan Euroopan NMKYn leiritoimintaa. Tämä sisältää esimerkiksi markkinointia, koulutusta ja turvallisuutta.

Samalla etsitään hyviä käytäntöjä leirien arkeen ja johtamiseen”, Suomen NMKY:n liitossa asiantuntijana toimiva Pete Nieminen valottaa.

Aivan kaikkea ei voida yhdenmukaistaa, koska mailla on omat lakinsa ja asetuksensa. Nieminen lisää, että jos perusasiat saadaan kuntoon, niin ollaan yhdessä pitkällä.

ALKUKANKEUKSIEN KAUTTA VOITTOON Niemisen mukaan leiri sujui alkukankeuksien jälkeen todella mukavasti. Vaikeuksia aiheuttivat pienet kulttuurilliset eroavaisuudet esimerkiksi aikataulutuksissa ja valmistautumisesta vetämään leiriin liittyviä koulutuksia. ”Harva paikkana oli osallistujien mielestä aivan uskomaton ja ilmatkin vielä suosivat, joten koulutuksen lisäksi heille tarjottiin mieletön elämys”, Nieminen kuvailee.

Samaa mieltä on ensimmäistä kertaa Harvassa vieraileva puolalaistaustainen YMCA Europen toiminnasta vastaava järjestösihteeri Adam Rychlik. Hänen mukaansa ensimmäiset kokemukset Harvasta olivat henkeäsalpaavia. ”Täällä on yksi uniikeimmista maisemista,

joita olen elämäni aikana nähnyt, ellei jopa uniikein. Arkkitehtuuri on kaunista ja luonto on valloittavaa”, Rychlik kommentoi.

Rychlikin mukaan leiriläiset kokivat Harvassa vietetyn viikon onnistuneen ja he olivat tyytyväisiä. ”Ei ole mahdollista, että kaikki olisivat aina täysin tyyväisiä. Kannustimme leiriläisiä antamaan palautetta kehittääksemme toimintaamme parempaan suuntaan. Odotan, että kun mennään askel askeleelta eteenpäin, nämä nykyiset leiriäiset ottavat tulevaisuudessa isompaa roolia nmky-liikkeessä”, Rychlik pohtii.

LUPAAVA TULEVAISUUS Niemisen mukaan projektin tulevaisuus näyttää hyvältä, koska hänen mukaansa tässä Common standards of y-camps -projektissa on ensimmäisen kerran selkeä päämäärä ja tarkoitus. Leirin aikana otettiin monta edistysaskelta kohti yhteneväistä toimintaa. Yhtenä esimerkkinä toimii eurooppalainen työryhmä, joka keskittyy kehittämään koulutuksia ja luomaan yhteistä pohjaa leiritoiminnalle. Tämän lisäksi leiritoiminnan yhtenäistämiselle otettiin Yhdysvalloista. ”US YMCAn edustajat lupautuivat vielä seurantaryhmään, eli on joku, joka antaa tavoitteiden saavuttamisellekin tarvittaessa pientä

painetta. Heistä oli muutenkin suuri apu tämän nykyisen kokonaisuuden rakentamisessa”, Nieminen toteaa kiitellen.

Nieminen muistuttaa, että ohjaajien ja muiden YMCA toimijoiden ammattitaito kehittyvät vuorovaikutuksen kautta ja YMCAn piiristä löytyy osaamista useista maista ympäri maailmaa. ”Kun aktiiviset ja asialleen omistautuneet ihmiset kokoontuvat yhteen jakamaan tietotaitoaan ja kokemuksiaan, syntyy poikkeuksetta osaamista ja yhdenmukaista toimintaa. Jokainen maa toivotti suomalaiset NMKY-nuoret ja ohjaajat tervetulleiksi tutustumaan toimintaansa. Suomalaisten nuorten kannattaisi käyttää liikkeen kansainvälisyyttä enemmän hyödyksi ja lähteä vaikka kesäleiriohjaajaksi Portugaliin tai Italiaan”, Nieminen pohtii.

LEIRIN AIKANA OTETTIIN MONTA EDISTYSASKELTA KOHTI YHTENÄISTÄ TOIMINTAA.

T

OI

MINNA

N

Kansainvälisyys KO

Tästä ei tapahtumaympäristö juuri urbaanimmaksi muutu!

Avoimessa matalan kynnyksen toiminnassa on tärkeää löytää keskeiset paikat, joissa nuoret kohtaavat.

ET

K

O

N AISUU

D

TULEVAISUUTEEN

Viikko alkoi perehdytyksellä sekä koulutuksella. Teemoina olivat muun muassa tapahtumien järjestäminen, psykososiaalisen tuen merkitys sekä vammaisten osallisuus.

Kesä oli vilkasta aikaa myös Suomen YMCA:n kansainvälisessä työssä. Elokuun aikana Suomen ja Libanonin YMCA:n yhteisessä #840siltaa-hankkeess järjestettiin vapaaehtoisten koulutusmatka sekä ensimmäiset yhteisötapahtumat Beirutissa.

Yli miljoona syyrialaispakolaista oleskelee tällä hetkellä Libanonissa. Tulehtuneen tilanteen seuraukset voivat vaikuttaa sekä pakolais- että paikallisnuoriin koko heidän loppuelämänsä ajan. Nuoria kouluttamalla tarjoamme työkaluja sopuisan yhteiselon edellytyksien parantamiseen.

#840SILTAA TURVALLISEMPAAN TULEVAISUUTEEN. Tue ja seuraa työtämme Libanonissa: www.ymca.fi/840siltaa #840siltaa #840bridges Mietitkö, miten voisit olla mukana?

Ota yhteyttä: milla.makinen@ymca.fi

Mukana oli kahdeksan suomalaisen ja 16 libanonilaisen innokkaan ja sitoutuneen vapaaehtoisen joukko. Näissä vapaaehtoisissa on voimaa!

Vapaaehtoisemme toteuttivat yhteisvoimin puuhapäiv ten lasten kesäleirillä Sin El Filin kaupunginosass

KÄRJESSÄ 2/2O17 35

Kesäleiripäivä päätettiin yhteiseen tanssiin musiikin pauhatessa keskellä Beirutia.

Hurja helle ei hyydyttänyt hymyjä missään vaiheessa!

Koulutuksia ja tapahtumia olivat mukana mahdollistamassa myös HNMKY:n Olsi Marko ja Jyrki Eräkorpi.

vän vähäosais-

okainen suomalainen vapaaehtoinen toi oman osaamisensa ryhmään. Ville koulutti dj-työn perusteita tapahtuman lomassa.

Viikko huipentui Yökoris-henkiseen tapahtumaan Street Al Ghazalilla, jossa toiminta houkutti yli 300 osallistujaa paikalle!

36 KÄRJESSÄ 2/2O17

BLOGISEINÄ

TULEVAISUUDEN PAIKANTAMINEN HYVÄ LUKIJA, Pidät kädessäsi tai näyttöpäätteelläsi teosta, jonka pariin olet päätynyt luultavasti paikallisen YMCA-järjestön toiminnan kautta. Järjestöllämme on vahvat ja pitkäikäiset perinteet nuorisotyön ja urheilun, ja liikkeen tarkoitus ja toiminta tunnetaan valtakunnallisesti melko hyvin; kuitenkin monelle suomalaiselle ”Namika”, ”Kristika” tai NMKY on kiinnittynyt mieleen paikallisena urheilu- tai nuorisotoimintaan.

Tilastojen valossa etenkin liikkeen ulkopuolelta katsottuna voi olla hankala ymmärtää, mitä arvoa 173-vuotias merkillisen suuri arvopohjainen järjestö tuo nykypäivään. Kuitenkin kiinnittämällä huomion jokapäiväiseen aktiviteettimme läpi organisaatiokaavioiden saamme kuvan siitä, miksi olemme olemassa.

Suomalaisissa urheiluseuroissa on pitkäaikainen perinne muistella takaisten vuosien menestyksekkäitä huipputaitajia ja lahjakkuuksia, jotka ovat niittäneet mainetta kilpailukentillä kantaen seuran nimeä. Länsimaisessa elokuvataiteessa usein elokuva rakentuu vaikeista olosuhteista ponnistavien yksilöiden selviämis- ja menestystarinoihin.

Me olemme muistelleet menestyneitä urheilijoita, jotka ovat kantaneet YMCA-lippuamme korkealla. Me olemme rakentaneet menestystarinoita. Presidentti Martti Ahtisaaren

diplomaattiura sai alkunsa Oulun NMKY:n kehitysyhteistyöprojektin kautta. Me muistelemme menestystarinoita edelleen – ja toki menestyjät muistavat meitäkin. Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann on luonnehtinut uransa alkuvaihetta Helsingin NMKY:ssä erittäin opettavaksi ajanjaksoksi. Maailman kaikkien aikojen menestyksekkäin olympiaurheilija Michael Phelps on uransa jälkeen toiminut opettajana paikallisessa YMCA-uimakoulussa.

Me rakennamme menestystarinoita jatkossakin. Me tuomme draaman kaareen onnellisen lopun. Merkillistä kuitenkin on, että me teemme tätä lähes kahdessakymmenessätuhannessa paikallisessa YMCA-järjestössä ympäri maailman.

Nuoreen ihmiseen uskominen, luottaminen ja kehityksen tukeminen ovat parhaita investointeja yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Meille se on jokapäiväistä toimintaa.

Otto Vainio Kirjoittaja on namikalainen, Tampereen NMKY:n sekä the World Alliance of YMCAs:n Maailmanliiton johtokunnan jäsen.

Mikun matkassa Olen Miku, mukana Finymca 6 –koulutusryhmässä ja Turun NMKY:sta.

Kahden vuoden koulutukseemme kuuluu oleellisena osana ulkomaisiin YMCA-tapahtumiin osallistuminen. Tässä kuulumisia minun tämän vuoden reissuista.

VUODEN ENSIMMÄINEN REISSUNI sijoittui Skotlannin Edinburghiin, jossa järjestettiin huhtikuun lopussa Euroopan YMCA:n yleiskokous. En ole aikaisemmin paljon matkustellut ja olikin erityisen jännittävä kokemus matkustaa matka Helsingistä Amsterdamin kautta Edinburghiin yksin. Edinburghissa löytyikin sitten ystäviä YMCA-yhteisöstä.

Ensimmäisenä päivänä oli aikaa tutustua Edinburghin keskustaan ja asettua aloilleen hotelliin. Ohjelma starttasi seuraavana aamuna ja hotellilla alkoi näkyä YMCA-paitoja ympäriinsä. Ensimmäiset tapaamiset muiden maiden edustajien kanssa olivat jännittäviä, sillä olin ainoa nuorisoedustaja Suomesta ja en ole pahemmin puhunut englantia aikaisemmin. Oli huikea fiilis, kun sai tutustua ihmisiin ympäri maailmaa, englannin puhuminen alkoi sujua luontevasti, oppi YMCA:n toiminnasta maailmanlaajuisesti ja tunsi olevansa osa valtavaa yhteisöä.

Ranskan Strassbourgissa kesäkussa järjestetyssä tapahtumassa aiheena oli ”Be the change you want to see in the world”. Asuimme leirin ajan pienissä mökeissä leirintäalueella, joissa oli kämppiksinä ymcalaisia ympäri Eurooppaa. Oletin leirin olevan täynnä opiskelua ja luentoja, mutta päätavoitteena oli perustaa ryhmätyönä kuvitteellinen järjestö YK:n asettamiin vuosituhattavoitteisiin liittyen. Koulutusosio reissulta

jäi vähän suppeaksi, mutta leiri oli mahtava mahdollisuus verkostoitua eri maiden osallistujien kanssa. Hienoa näissä reissuissa on myös se, että ne tarjoavat aina uusia ideoita ja mahdollisuuksia osallistua tuleviin hankkeisiin ympäri maailmaa. Ranskasta sain myös uusia kavereita, joihin olen viikoittain jollain tapaa yhteydessä ja joitakin olen jo tavannut uudelleen.

ELOKUUSSA oli Norjan Strandheimissä viikon mittainen ”Global Week”.

Positiivinen yllätys oli se, että osallistujat olivat ympäri maailmaa, eikä vain ympäri Eurooppaa. Viikko oli todella täynnä opintoja ja aiheet valtavia. Ensimmäisenä päivänä aloitimme pohtia ja kuulla miten on mahdollista vaikuttaa maailman politiikkaan YMCA:n ja sen yli 70 miljoonan jäsenen avulla. Muita opintojen aiheita olivat mm. SDG:n tavoitteet, Stop Poverty – kampanja, yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisy, FairTrade jne. Kokonaisuudessaan upea ja mielenkiintoinen viikko, vaikka vapaa-aikaa ei juurikaan ollut. Luentojen välissä ehti kuitenkin tutustua ihmisiin lähes maailman kaikilta mantereilta, uida meressä, käydä vaellusreissun vuoristossa ja nauttia Norjan tarjoamista maisemista.

Tämän vuoden reissut ovat antaneet suunnattomasti uusia ideoita, itsevarmuutta toimia kansainvälisesti, kavereita, eikä maailma enää tunnu loppujen lopuksi niin suurelta paikalta.

Miku Aalto, Finymca6

KÄRJESSÄ 2/2O17 37

Be the change you want to see in the world Be the change-seminaari järjestettiin Strasbourgissa Ranskassa 11.- 20. kesäkuuta. Tavoitteena oli parantaa nuorten kykyjä luoda omia projekteja. Ohjelmamme koostui erilaisista työpajoista, luennoista, kaupungin katujen tutkimisesta sekä mahtaviin ihmisiin tutustumisesta.

STRASBOURG on noin 280 tuhannen asukkaan kaupunki Alsacen alueella, lähellä Saksan rajaa. Majoituimme Indigo Strasbourg -leirintäalueella, noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kuljimme kaikki matkat vuokratuilla kaupunkipyörillä, ajaen pitkässä jonossa kaunista joenrantaa pitkin.

Seminaariin osallistui lähes 30 nuorta eri puolilta Eurooppaa: Suomen lisäksi Ranska, Saksa, Italia sekä Romania olivat edustettuina.

Pääsimme tutustumaan moniin uusiin herkkuihin, leikkeihin, lauluihin ja tansseihin, oppimaan YMCA:n toiminnasta eri puolilla Eurooppaa sekä toimimaan yhteistyössä muiden kansallisuuksien kanssa.

Seminaarin alussa meidät jaettiin neljän hengen tiimeihin, jotka kokoontuivat päivittäin erilaisissa työpajoissa. Tehtävänä oli perustaa oma kuvitteellinen yhdistys. Aiheina olivat muun muassa koulutusta-

son parantaminen sekä kiusaamisen ehkäisy. Viikon aikana kävimme luennoilla esimerkiksi budjetoinnista ja sponsorien hankinnasta ja niiden pohjalta kehitimme yhdistystämme. Seminaarin lopussa luomamme yhdistykset esiteltiin muille ryhmille.

VAIKKA OHJELMAA OLI JOKAISELLE PÄIVÄLLE, jäi aikaa muullekin kuin opiskelulle. Vapaa-aika kului loikoillen uima-altaalla, beach volleyta pelatessa ja uusien ystävien kanssa yhteisten aktiviteettien parissa.

Kävimme myös EscapeRoomissa ja tutustuimme paikalliseen ylpeyteen, flammkucheniksi kutsuttuun liekkipiirakkaan.

SEMINAARI AVASI OVIA kansainvälistymiseen ja opetti paljon uutta.

Matkan aikana opittujen asioiden pohjalta on helppo myös myöhemmin työelämässä lähteä ideoimaan ja oikeasti toteuttamaan itse. Saimme paljon unohtumattomia kokemuksia ja loimme kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Matka oli minulle ensimmäinen ulkomailla toteutettu projekti namikan mukana. On hienoa, että Finymca luo nuorille näin upeita mahdollisuuksia oppia uutta.

Roosa Saarni, finymca6

Luentojen välissä ehtii myös tutustua ihmisiin lähes kaikilta mantereilta.

Tapahtumissa luodaan pysyviä kansainvälisiä ystävyyssuhteita.

38 KÄRJESSÄ 2/2O17

YMCA-YHDISTYKSET SUOMESSA HAMINAN SEUDUN NMKY

NOKIAN NMKY

HARTOLAN NMKY

OULUN NMKY

YMCA HEINOLA – HEINOLAN NMKY

PORIN NMKY

HELSINGIN NMKY

YMCA PORVOO – PORVOON NMKY

HÄMEENLINNAN NMKY

ROVANIEMEN NMKY

YMCA IKAALINEN – IKAALISTEN NMKY

SAARIJÄRVEN NMKY

YMCA JYVÄSKYLÄ – JYVÄSKYLÄN NMKY

SAVITAIPALEEN NMKY

JÄRVENPÄÄN NMKY

YMCA TURKU – TURUN NMKY

KERAVAN NMKY

YMCA VAASA – VAASAN NMKY

KEURUUN NMKY

YMCA VANTAA – VANTAAN NMKY

YMCA KFUM – SVENSKA KFUM I HELSINGFORS

VARKAUDEN NMKY

KLAUKKALAN NMKY KOKKOLAN NMKY KUOPION NMKY KÄLVIÄN NMKY LAPPEENRANNAN NMKY LEMPÄÄLÄN NMKY LEPPÄVIRRAN NMKY MÄNTSÄLÄN NMKY

YMCA TAMPERE – TAMPEREEN NMKY

VIEREMÄN NMKY Kaikkien paikallisyhdistysten yhteystiedot löytyvät osoitteesta

ymca.fi/paikallisesti

KÄRJESSÄ 2/2O17 39

LIIKUNTA ON OSA ELÄMÄÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA ON SUOMI LIIKUTTAA 100 000 -HAASTEKAMPANJA. Tarkoituksena on itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi saada 100 000 suomalaista liikkumaan yhtä aikaa jossain päin maailmaa tulevana itsenäisyyspäivänä. Valmistautumiseen kuuluu, että ihmiset laittavat kampanjan facebook-sivuille ”postauksia”, joissa he kertovat omasta liikkumisestaan. Näiden kuvien ja tarinoiden kirjo on laaja. Juuri sen vuoksi ne ovat innostavia sekä merkityksellisiä. Liikunnan harrastaminen voi ihan yhtä hyvin olla hyvin arkista ja pienimuotoista kuin isoihin massatapahtumiin osallistumista. Olennaista on liikkuminen, ei sen muoto tai näkyvyys.

Meistä suomalaisista sanotaan, että olemme urheilun ja liikunnan suhteen menestysorientoitunutta kansaa. Huippu-urheilun osalta varmasti näin on, eikä siihen vähäisimpänä syynä ole huippu-urheilumme kunniakas historia. Kääntöpuolena on kuitenkin tänä päivänä julkinen lynkkaus, mitä menestymättömyys saa aikaan. Toisaalta sekin kertoo osaltaan urheilun ja liikunnan olevan monille tärkeä sekä tunteita herättävä elämän alue.

Urheilu ja liikunta ovat vahvasti suomalaisessa perimässä.

Liikuntaan ja urheiluun liittyvät myös aina myös arvot. On sitten kysymys juniori-, kunto- tai huippu-urheilusta. Tähän keskusteluun toivoisin myös kirkon ja seurakuntien osallistuvan entistä laajemmin. Kyse ei ole mistään elämän erillisestä saarekkeesta vaan monille suomalaisille merkityksellisestä elämän alueesta, johon liittyy myös vaikeita ja monimutkaisia kysymyksiä. Urheilu ja liikunta eivät ole elämän erillisiä saarekkeita, vaan ne ovat monille merkityksellinen osa elämää. Ne koskettavat ihmisen fyysistä, henkistä ja myös hengellistä ulottuvuutta, vaikka viimeksi mainittua ei urheilun ja liikunnan yhteydessä aina ajatella.

Kristinusko ja kristillisyys eivät ole aina olleet urheilun ja liikunnan puolella. Varhaisille

kristityille urheiluun liittyi lähinnä epäilyttäviä piirteitä, ja yhä näihin päiviin saakka on urheiluun sekä liikkumiseen liittyviä fyysisyyden ja ruumiillisuuden kysymyksiä vähätelty. Onneksi toisenlaisiakin ääniä on ollut. NMKY-liike on tehnyt merkittävää työtä korostamalla holistista ihmiskuvaa. Siihen kuuluvat myös ruumiillisuus ja liikunta. Viime vuosina on myös aikaisempaa enemmän puhuttu ruumiillisuuden teologiasta, joka on näkynyt myös käytännössä seurakuntaelämän arjessa. Luterilaisten seurakuntien Liikkuva seurakunta – hanke on tuonut uusia mahdollisuuksia seurakuntatyön toteuttamiseen sekä lisännyt hyvää mieltä seurakuntien työyhteisöissä.

Kirkko ja kristilliset järjestöt tekevät liikunta- ja urheilutyötä monin tavoin. Seurakunnilla on hyvät verkostot eri puolilla maata paikallisiin urheiluseuroihin ja seura-aktiiveihin. Näitä yhteyksiä kannattaa entisestään vahvistaa. Aktiivinen läsnäolo liikunnan ja urheilun maailmassa on mukana oloa ihmisten todellisuudessa. Tälläkin elämän alueella on kyse ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista.

Urheilu ja liikunta ovat osa elämää, ja elämään kuuluu niin itsensä kehittämisen ja itsetuntemuksen näkökulma. Liikkuminen palvelee ihmisen sosiaalista, henkistä, hengellistä ja fyysistä ulottuvuutta. Mielekäs ja merkityksellinen tekeminen puolestaan luo hyvää mieltä sekä auttaa jaksamaan arjessa.

C-KIRJAIN

Urheilulla ja liikunnalla on myös yhteisöllisyyttä vahvistava tehtävä. Yhteisöllisyyttä lisäävät yhteinen tekeminen, joka on luontainen osa seurakuntien ja kristillisten järjestöjen toimintaa. Yhteisöllisyyttä vahvistaa osaltaan myös erilaiset hankkeet ja kampanjat. Ne kiinnittävät huomion johonkin tärkeään, ja niistä voi seurata jotain kestävämpää. Olisihan se hienoa, jos jokainen päivä olisi 100 000 suomalaisen liikuntateon päivä, ja liikkuminen olisi luontainen osa seurakuntien ja kristillisten järjestöjen päivittäistä arkea.

Olli-Pekka Silfverhuth, Pirkkalan kirkkoherra ja paraurheilun kisapappi

11 MILJOONAA SYYRIALAISTA on joutunut lähtemään sotaa pakoon viimeisen kuuden vuoden aikana. Heistä noin 1,5 miljoonaa on tällä hetkellä Libanonissa. Luomalla tasa-arvoisia toimeentulon mahdollisuuksia yli 800 pakolaisja paikallisnuorelle Libanonissa voimme muuttaa tulevaisuuden suuntaa kohti parempaa. #840SILTAA TURVALLISEMPAAN TULEVAISUUTEEN. Tue ja seuraa työtämme Libanonissa: www.ymca.fi/840siltaa #840siltaa #ymca