Kärjessä 1 / 2017 by Suomen YMCA:n Liitto –YMCA Finland

NMKY:N LEHTI 1/2O17

OSA SUUREMPAA KOKONAISUUTTA

100 VUOTTA NMKY-PARTIOTA SUOMESSA

Kesällä YMCA Finland toimii ympäri Suomen

2 KÄRJESSÄ 1/2O17

OSA SUUREMPAA KOKONAISUUTTA Namika, Ynni, YMCA, KFUM, NMKY – monta nimeä, monta tarinaa, kaikki osana suurempaa kokonaisuutta. Turkulaisena Namikan kasvattina varaan heti alkuun oikeuden käyttää itselleni tutuinta lempinimeä, Namikaa. Osallistuin jonkin aikaa sitten järjestöaamiaiselle Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Yksi merkittävä näkemys tulevaisuuden suunnasta on yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden korostuminen rinnakkaisina. Tulevaisuutemme tullee olemaan sekä - että tulevaisuutta. Kaiken keskiössä tulee olemaan minä-sinä -aspekti. Ollaan kiinnostuneita itsestä ja omasta hyvinvoinnista, mutta yhtälailla myös sinusta. Kiitollisuustalous – kiitollisuus vaihdannan välineenä – korostuu. ”Miten me rakennamme arkea” ”Mitä minä olen saanut ja mitä haluan antaa”, ”Tunnistan hyvää ja haluan tehdä hyvää”. Vapaaehtoistyö on kovassa nosteessa, mutta yhteisö ja tarkoitus vaihtuvat helposti työn merkityksen mukaan, eikä välttämättä sitouduta yhteen ja samaan vapaaehtoistyöhön pitkäksi aikaa. Namikan yhtenä vahvuutena muihin järjestöihin nähden on työn monimuotoisuus. Namikasta löytyy jokaiselle jotain; musiikista liikuntaan, rippikouluista leiritoimintaan ja sosiaalitoiminnasta aikuisia ja lapsia yhdistävään toimintaan. Toistasataa vuotta vanhana yhdistyksenä Namika on koko ajan pysynyt ajan hermolla ja kehittänyt toimintaansa ajan vaatimusten mukaisesti. Hyvänä esimerkkinä Turussa ensi kesänä järjestettävä koodausleiri tai yhteistyössä

YMCA Finland -liiton kanssa toteutettava projekti kiusaamisen ehkäisemiseksi virtuaalitodellisuuden avulla. Namikan toiminta, kuten järjestötoiminta yleensäkin, nojaa monilta osin vahvasti vapaaehtoistoimijoiden varaan. Kukin Namika on niin vahva, mitä sen toimijat, vapaaehtoiset ja henkilökunta, ovat. Vapaaehtoistoiminnan kannalta Namikan yhtenä merkittävänä vahvuutena edellä mainitun monimuotoisuuden lisäksi on myös Namika-liikkeen valtakunnallisuus ja kansainvälisyys. Olen itse ensimmäisen pääsihteerivuoteni aikana saanut kokea YMCA vieraanvaraisuutta Oulusta New Yorkiin ja iloitsen siitä lämmön ja turvallisuuden tunteesta, mikä eri puolella maailmaa YMCAlaisten piirissä vallitsee. Maailma pienenee ja digitalisaatio mahdollistaa maailmanlaajuisen osallistumisen eri tavoin kuin koskaan aikaisemmin. Yksi YMCA maailman kulmakivistä on kuitenkin kohtaamiset eri taustoista ja lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa. Olla osa Namika perhettä on enemmän kuin pelkkä klisee. Se on arkipäivää ja voimavara, josta tulee pitää kiinni. Olemme osa suurempaa kokonaisuutta, jonka jokainen osa on tärkeä. Satu Alanen Pääsihteeri YMCA Turku – Turun NMKY

KÄRJESSÄ 1/2O17 3

Tätä kirjoittaessani olen juuri palaamassa YMCA:n pääsihteerien tapaamisesta Tansaniasta. Lähes kuudenkymmenen kollegan seurassa tunsin konkreettisesti oloni osaksi kokonaisuutta – osaksi erityistä suurempaa kokonaisuutta. Erityinen tunnelma syntyi yhteisöllisyydestä kansallisuuksien kirjon keskellä.

Päätoimittajalta

YMCA toimii aktiivisesti lähes 130 maassa yhdessä 58 miljoonan jäsenensä kanssa – lasten ja nuorten kohtaamisia on satoja miljoonia vuosittain. Empowering Young people on kattavasti kaikkien meidän yhteinen tavoite. Suomessa 44 jäsenyhteisöä on osa tätä suurempaa kokonaisuutta, tukemassa samoja tavoitteita muiden maiden kanssa. Kohtasimme vuosittain lähes miljoona suomalaista lasta ja nuorta. Jokainen koripallon pomputus, jokainen opittu partioteko, jokainen soitettu nuotti, jokainen laulettu laulu, jokainen ojennettu käsi on ollut osa erityistä kokonaisuutta. Luet nyt hieman uudistunutta kärjessä-lehteä. Haluamme kertoa miten sinä olet osa tai voit olla osa suurempaa kokonaisuutta. Kokonaisuutta, jonka lähtökohta on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukeminen. Juha Virtanen Päätoimittaja

YMCA World Challenge is back! Lets play some basketball! Our game. Our Community.

Saturday June 3rd, 2017

2017

4 KÄRJESSÄ 2/2O16

YMCA FINLAND LUKUINA

YMCA KANSAINVÄLISESTI Tavoittaa

58 000 000 ihmistä

950 000

6846

Osallistujamäärät on ilmoitettu ns. käyntikertoina eli sama henkilö on laskettu osallistujaksi useampaan tapahtumaan. Osa tiedoista perustuu v. 2015 tilastoihin johtuen raportointiaikatauluista

yli vrk:n mittaiseen toimintaan osallistuneiden määrä

kohtaamista

yöpymistä

Noin

200

yli vuorokauden mittaista tapahtumaa

1234

partiolaista

partiolippukuntaa

50%

119

96 667

11 220

725 483

maata paikallisyhdistystä

osallistujista

46 %

jäsenistä,

54 %

työntekijöistä on tyttöjä ja naisia

50%

osallistujista

180

2484

54 %

276

46 %

työntekijää yhdistystä

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT: JULKAISIJA Suomen NMKY:n liitto Suomen NMKY:n urheiluliitto Paikallisyhdistykset PÄÄTOIMITTAJA Juha Virtanen Juha.virtanen@ymca.fi TOIMITUSSIHTEERI Maija Ruokonen maija.ruokonen@ymca.fi TOIMITUSKUNTA Jenni Enqvist (Vantaan NMKY) Jari Juhola (Tampereen NMKY) Risto Koikkalainen (NMKY:n Urheiluliitto) Ilpo Lahdenkauppi (Turun NMKY) Timo Laulaja (Helsingin NMKY) Timo Nevalainen (KFUM) KANNEN KUVA rodeo.fi ULKOASU Heikki Kiviluoto / Greippidesign PAINOSMÄÄRÄ 6200 PAINO Finepress Oy ISSN 2342-785X (painettu) Kärjessä ilmestyy kahdesti vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2017.

Koripallon harrastajaa Koripallojoukkuetta kohtaamisia 377 330

jäsenistä, työntekijöistä poikia ja miehiä

SISÄLLYS 2. 3. 4. 4. 6. 7. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 14. 15. 16. 18. 19. 19. 20. 21. 21. 22. 24. 26. 27. 28. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 38. 39.

Pääkirjoitus Päätoimittajan palsta Sisällys YMCA lukuina AJANKOHTAISTA: Gambia, 23.2.2017 Ensimmäinen 3x3-kiertue Suomessa YMCA-cup 2016 YMCA Finland ja YMCA Libanon yhteistyöhön Nuorten kirjaimet ovat nyt täällä YOUTH EMPOWERMENT: Pienin askelin kohti työelämää Y-Care työpaja auttaa Helsingissä Work Pilots – iisi tapa saada työ ja tekijä kohtaamaan Y-Kilta Pirkattaret: Kaveriporukan halu pitää yhtä Suomen Baltian Y-Kiltojen kuulumisia YMCA PARTIOTOIMINTA: NMKY ja partiolaiset Sata vuotta merellistä partiotoimintaa Auran rannoilla Satavuotias Helsingin Siniset Reipasta toimintaa Keski-Suomessa Pohjan veikkojen historiaa ja nykytilanne Tampereen Kotkat tukee johtajiensa toimintaa Haamujen kanssa notskilla TAPAHTUMAKALENTERI YMCA MUSIIKKI: Musiiikkiopiston soittajanalut pääsevät parrasvaloihin Tampereen Kotkien puhallinorkesteri 90 vuotta Iltapäiväkerholaisten musiikinopetus Helsingin musiikkiopistossa YMCA LIIKUNTA: Turun NMKY veden varassa Pikkususissa ei jonoteta Letkeet Eleet – uutta verta pelikentille Mikropoikien turnauksessa pelataan yhteen Vantaan NMKY – salibandya meille kaikille Seniorilentopallo Porvoossa 25 vuotta Seniorimiesten lentopalloharjoitukset Vaasassa BLOGISEINÄ YMCA paikallisyhdistysten yhteystiedot C-Kirjain

työntekijää

vapaaehtoista

16 37

PIKKUSUSISSA EI JONOTETA

1/2O16

Pikkusudet on Koripalloliiton ja Keskon päivittäistavarakaupan yhteistyöprojekti, joka tähtää lasten liikkumisen edistämiseen yhteistyössä seurojen ja paikallisten K-kauppiaiden kanssa.

BLOGISEINÄLTÄ: KOT1 KAIKKIALLA

TAMPEREEN KOTKIEN PUHALLINORKESTERI 90 VUOTTA

KESÄLLÄ YMCA FINLAND TOIMII YMPÄRI SUOMEN

SATA VUOTTA NMKY-PARTIOTOIMINTAA SUOMESSA

30.

Work Pilots IISI TAPA SAADA TYÖ JA TEKIJÄ KOHTAAMAAN

TURUN NMKY VEDEN VARASSA

ENSI NUMEROSSA

• YMCA Porissa nyrkkeillään • Koripallo on YMCAn laji • Seuraava Kärjessä ilmestyy lokakuussa 2017!

6 KÄRJESSÄ 1/2017

AJANKOHTAISTA GAMBIA, 23.2.2017 Vuoden 2016 lopulla Gambiassa oli presidentinvaalit, joiden yllätyksellisenä tuloksena koalition edustaja Adama Barrow sai enemmistön äänistä voittaen itsevaltiaana Gambiaa 22 vuotta hallinneen Yahya Jammehin. Tämä tulos merkitsi Gambiassa demokratian ja sananvapauden voittoa. Merkittävää YMCA Finlandin kannalta Gambian hallituksen muodostamisessa on se, että yhdeksi merkittäväksi ministeriksi (Minister of Fisheries and Water recources) valittiin ”YMCA brother” James Gomez. Gomez on toiminut YMCA The Gambian pääsihteerinä sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä. Suomen NMKY:n liittohallitus onnitteli Gomezia ministeriksi valinnan johdosta. Onnittelukäynnillä Gomez ilmaisi selkeästi kiitollisuutensa NMKY -yhteisölle, joka on vaikuttanut monen gambialaisen elämään positiivisesti, mukaan lukien hänen oma elämänsä. Hän kiitti Suomen NMKY:tä 25 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Gambian nuorison hyväksi. Hän oli erityisen kiitollinen siitä, etteivät suomalaiset ole missään vaiheessa keskeyttäneet yhteistyötä YMCA The Gambian kanssa, vaan ymmärtäväisesti jatkanut toiminnan tukemista. Sanatonta yhteisymmärrystä on löytynyt myös sellaisina hetkinä, kun sananvapaus Gambiassa on ollut rajoitettuna. Viime vuosien ajalta Gomez kiitti erityisesti konttiprojektista, joka on ollut materiaalista tukea esimerkiksi keittiövarusteiden muodossa. YMCA The Gambia on ollut merkittävässä roolissa vuoden 2016 – 2017 vaihteessa uuden presidentin sekä hallituksen muodostamisessa. Epävakaasta poliittisesta tilanteesta johtuen koalition oli hankala löytää kohtuullisen hintaista turvallista kokousympäristöä. YMCA The Gambia tarjosi mahdollisuuden kokoontua neuvotteluihin yli 30 kertaa. Samassa yhteydessä neuvoteltiin mahdollisesta uudesta projektista. Euroopan – myös Suomen - haasteena on viime vuosina ollut massiiviset pakolaisvirrat sekä Lähi-Idästä että Afrikasta. Gambiasta lähtee vuosittain tuhansia nuoria pyrkimään laittomasti Eurooppaan. Näistä laittomasti Eurooppaan pyrkivistä nuorista ”onnekkaimmat” päätyvät usein Italiassa useiden vuosien leiriolosuhteiden jälkeen karkotetuksi takaisin kotimaahansa. Valitettavasti suuria määriä myös gambialaisia menehtyy laittomalla matkalla kohti Eurooppaa. Gambian nyt nouseva demokratia näkyy ja kuuluu Gambian nuorten keskuudessa selkeästi. Suomen NMKY:n puheenjohtaja Juha Vuoriolla ja James Gomezilla on vahva yhteinen näkemys siitä, että Gambian nuorten koulutukseen kotimaassaan tulee panostaa kaikin mahdollisin tavoin. Yhteisenä pyrkimyksenä on voimaannuttaa afrikkalaisia nuoria tekemään työtä kotimaansa hyväksi ja samalla vähentää laitonta Eurooppaan matkustamista. Gambian uudelleen rakentamisessa tulee nuorisolla olemaan merkittävä asema. Suomen NMKY:n Urheiluliiton Dimbalante-projektin empowering young people, ja hyvä johtaja – teemat ovat onnistuneet valinnat sekä kantavat tulevaisuudessa varmasti hedelmää demokratian rakentamisessa. Suomen NMKY haluaa osaltaan olla jatkossakin rakentamassa demokratian ensiaskeleita ottavan maan päättäjien kanssa kansalaisyhteiskuntaa (Civil Society). Katja Järvinen Svenska KFUM i Helsingfors

If we empower our youths here, both Europe and Africa benefits

What you consider as small, is big for us

Where your human rights stop, is where mine begins

KÄRJESSÄ 1/2O17 7

ENSIMMÄINEN 3X3 KIERTUE SUOMESSA Helsingin NMKY:n organisoi yhdessä paikallisten toimijoiden sekä YMCA Finlandin kanssa kaudella 2017 ensimmäisen 3X3 koripallokiertueen Suomessa. Oheiset tapahtumat ovat osa kiertuetta. Turnauksen voittajat saavat paikan valtakunnalliseen lopputurnaukseen joka pelataan Helsingissä, Kampin Narinkkatorilla. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot sarjoista ja aikatauluista löytyy www.3X3planet.com Osana kiertuetta pelataan sekä juniori-, amatööri sekä Pro-turnaus 17.19.3. Pro-turnaus järjestetään lauantaina kutsuturnauksena. Joukkueita on tulossa Suomen lisäksi Ruotsista, Virosta, Venäjältä sekä Liettuasta. MIKÄ ON 3X3 Kyseessä on nopeimmin kasvava urbaani pallopeli. Kansainvälisen koripalloliiton(FIBA) tavoitteena on viedä laji 2020 kesäolympialaisten osaksi. Nuorten olympialaisten lajina 3X3 on ollut vuodesta 2010. Säännöt eroavat normaalista koripallosta.

Virallisten FIBA 3x3 sääntöjen merkittävimmät kohdat ovat: • Joukkueen neljästä pelaajasta kolme on kerrallaan kentällä. Virallisia valmentajia ei ole, vaan pelaajat itse päättävät vaihdoista. • Pelit ovat pituudeltaan 10 minuuttia tehokasta aikaa tai maksimissaan 21 pisteeseen. • Kolmosrajan takaa olevasta heitosta 2 pistettä. Pelitilanne- ja vapaaheitoista 1 piste. • Korin jälkeen peli ei pysähdy. Hyökkäysvuoron saavan joukkueen annetaan ottaa pallo, jonka jälkeen heidän pitää kiertää pallo kolmen pisteen kaaren ulkopuolelle. Kiertämisen voi tehdä myös kulman kautta ja puolustava joukkue saa puolustaa kierron ajan • 12 sekunnin heittokello, joka käynnistyy joukkueen saadessa pallon; ei siis kierron jälkeen • Pallo “tsekataan” virheiden ja rajojen ylityksen jälkeen. “Tsekkaus” on katukoriksesta tuttu prosessi, jossa hyökkääjä antaa pallon puolustajalle, joka antaa sen takaisin hyökkääjälle. • Aikuisten 3x3 pelejä pelataan erityisellä 3x3 pallolla, jolla on naisten pallon koko (koko 6) mutta miesten pallon paino (koko 7). Tällaisia virallisia palloja tekee tällä hetkellä Wilson ja niiden saatavuus on rajattu, joten naisten pallo (koko 6) käy tilalle. Juniorisarjoissa pelataan juniorisarjojen palloilla. • Pelissä lasketaan ainoastaan joukkuevirheitä, ei henkilökohtaisia virheitä. Vastustajan joukkuevirheistä 7-9 joukkue saa 2 vapaaheittoa (1 piste kustakin) ja 10 virheestä alkaen 2 vapaaheittoa JA pallonhallinnan. • Sääntöjä voidaan soveltaa tietyin osin eri turnaustasoilla. Jyrki Eräkorpi, HNMKY Seuraa tapahtumia myös Facebookista 3X3 Basketball Finland sivuilta. Lisätietoja yokoripallo@hnmky.fi

YMCA CUP 2016 PELATTIIN ONNISTUNEESTI 55 JOUKKUEEN VOIMIN Helsingin NMKY järjesti YMCA CUP koripalloturnauksen 16.-18.12.2016. Tapahtuma toimi legendaarisen turnauksen ”uudelleen tulemisena”, ja tavoitteena on säilyttää perinne jatkossa entistä elinvoimaisempana ja laadukkaampana. Uusi alku perinteikkäälle turnaukselle toi Helsinkiin joukkueita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, kun Torinosta ja Roomasta saapui kaksi joukkuetta pelaamaan turnaukseen. Kansallisella tasolla joukkueita osallistui Jyväskylästä, Nokialta ja koko pääkaupunkiseudulta. Turnausviikonloppu oli vauhdikas ja hektinen. Tapahtumassa toimi kokonaisuudessaan yli 100 ihmisen vapaaehtoisten joukko erilaisissa tehtävissä. Ilman tätä joukkoa koko turnausta olisi mahdotonta järjestää, joten suuri kiitos kuuluu heille. Suomalaisen koripallon suuret nimet Henrik Dettmann ja Hanno Möttölä kävivät tutustumassa turnaukseen ja jakamassa palkintoja ratkaisuotteluissa, minkä lisäksi Henrik Dettmann toimi myös turnauksen virallisena suojelijana. Koko tapahtumasta huokui aito namikalainen henki ja kotipaikkamme Hotelli Arthur ja Malmin palloiluhalli tarjosivat muiden salien lisäksi erinomaiset puitteet turnauksen onnistumiselle.

Saimme hyvää palautetta turnauksen järjestämisestä niin kansainvälisesti, kuin kansallisestikin ja tulevassa turnauksessa tulemme varmasti näkemään niin uusia, kuin samojakin joukkueita kilpailemassa ja luomassa urheilun henkeä puhtaimmillaan. YMCA CUP- turnauksen järjestämisen suurin lisäarvo on namikalaisen yhteisön voima. Helsingin NMKY haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, turnaukseen osallistuneita joukkueita, vapaaehtoisia ja työntekijöitä onnistuneen tapahtuman takaamisesta. Lisätietoja yokoripallo@hnmky.fi

8 KÄRJESSÄ 1/2017

AJANKOHTAISTA YMCA FINLAND JA YMCA LIBANON YHTEISTYÖHÖN SYYRIALAISTEN PAKOLAISTEN HYVÄKSI Syyrian konfliktin myötä kodeistaan on paennut noin 11 miljoonaa ihmistä, osa maan sisällä ja osa ulkomaille – esimerkiksi Libanonissa asuu nyt noin 1,5 miljoonaa pakolaista. YMCA Finland -liitto on solminut kumppanuussopimuksen YMCA Libanonin kanssa, joka on yksi maansa suurimmista kansalaisjärjestöistä. Yhteisen hankkeen tavoitteena on lieventää Syyrian kriisin negatiivisia vaikutuksia sekä pakolaisten että isäntäyhteisön keskuudessa. Hankkeessa parannetaan syyrialaisten nuorten pakolaisten sekä haavoittuvassa asemassa olevien libanonilaisten nuorten toimeentulon edellytyksiä ja koulutetaan nuoria ammatillisilla valmiuksilla sekä tuetaan työllistymisessä. Hyödynsaajien valinnassa huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret. Lisäksi huomiota kiinnitetään positiivisen vuorovaikutuksen synnyttämiseen pakolaisten ja isäntäyhteisön välille. Matalan kynnyksen vapaa-ajan toiminnan kehittämisessä hyödynnetään Suomen paikallisyhdistysten osaamista.

Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt hankkeelle 620 000 euroa kolmeksi vuodeksi. Päätöksessä todettiin, että hanke noudattaa Suomen kehityspoliittisia linjauksia ja toimijoilla on kollektiivisesti hyvä asiantuntemus hankkeen kontekstista. Ministeriöstä todettiin myös, että seuranta- ja arviointijärjestelmät ovat vahvat. Hankkeen projektikoordinaattorina Suomessa on aloittanut Milla Mäkinen, jolla on pitkä YMCA-kokemus niin Suomessa kuin kansainvälisesti sekä alaa vastaava koulutus. Ulkoministeriön tuen lisäksi Suomessa tulee kerätä vuosittain vajaan 40 000 euron omarahoitus, josta osa on mahdollista kattaa vapaaehtoistyöllä. Toivommekin yhteisiä ponnistuksia sekä ideoita, kuinka sinun yhdistyksessäsi voitaisiin toimia syyrialaisten ja libanonilaisten tukemiseksi. Olisiko tukikonsertin järjestäminen, myyjäistulojen lahjoittaminen tai keräys urheilukauden päätöstapahtumassa teille sopiva tapa vai keksittekö jotain ihan uutta? Ota rohkeasti yhteyttä asian tiimoilta!: milla.makinen@ymca.fi / p. 0408671609 Lisätietoja myös ymca.fi

KÄRJESSÄ 1/2O17 9

NUORTEN KIRJAIMET ALKAVAT NÄKYÄ Y - M – C – A –NELJÄ KIRJAINTA VARATTUNA NUORILLE. YMCA Finland antaa nuorille mahdollisuuden näkyä ja kuulua omalla tavallaan ja omalla kielellään. Seuraa kirjaimia – anna niiden kertoa tarinaamme. Kampanja käynnistyy pian!

www.ymca.fi/nuortenkirjaimet

MINNA

Youth Empowerment N AISUU

PIENIN ASKELIN KOHTI TYÖELÄMÄÄ

TOIMINNAN AVULLA TYÖELÄMÄÄN ON HELSINGIN NMKY:N KAKSIVUOTINEN HANKE, JOTA RAHOITTAA STEA. LISÄTIETOA TOIMINNASTA: WWW.HNMKY.FI

ääkäreitä, arkkitehtejä, insinöörejä, automekaanikkoja, asianajajia, sairaanhoitajia, talonrakentajia – lukuisia eri ammattiryhmiä on ollut edustettuna Helsingin NMKY:n Toiminnan avulla työelämään – hankkeen toiminnoissa. Heitä kaikkia on yhdistänyt kolme asiaa: he ovat maahanmuuttajia, työttömiä ja erittäin halukkaita työllistymään Suomessa. Toiset heistä eivät tiedä miten heidän tulee täydentää kotimaassaan tehtyä ammattitutkintoa, toisilla puutteita ilmenee työnhakutaidoissa, toisilla riittämätön kielitaito tuo omat haasteensa ja toiset eivät vain ole saaneet, itselleen tuntemattomasta syystä, myönteistä vastausta vuosien aikana lähettämiinsä työhakemuksiin.

Erityisesti hankkeen ryhmätoiminnoissa, kohdataan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joilla ei välttämättä ole lainkaan ammattitutkintoa, työkokemuskin on jäänyt olemattomaksi ja heillä monilla on kokemus siitä, että heitä vain siirrellään ”luukulta luukulle” ja todellinen apu on jäänyt saamatta. Näin ollen luottamus suomalaista palvelujärjestelmää kohtaan on saanut pahan kolahduksen tai pettymyskierteen jälkeen murentunut täysin. Toki osallistujien joukkoon on mahtunut myös niitä kohderyhmän jäseniä, jotka eivät välttämättä koe pärjäävänsä työelämässä tai ovat tyytyväisiä elämäänsä vaikka työpaikkaa ei olisikaan. Toiminnan avulla työelämään – hanke tarjoaa tukea nuorten aikuisten oman identiteetin, arjen ja tulevaisuuden rakentamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tarkoituksena on tukea työttömien maahanmuuttajien (25-35v.) hyvinvointia ja edistää heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Kohderyhmän tarpeisiin ja toiveisiin vastataan muun muassa järjestämällä matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja erilaisia koulutuksia sekä tapahtumia. Hanke tarjoaa lisäksi yksilöohjausta, työkokeilumahdollisuuksia ja mahdollisuuden oman vertaisryhmän perustamiseen. Kuluvan vuoden alussa vahvistettiin yhteistyön voimin entisestään hankkeen etsivää työtä, sillä tavoitteena on löytää erityisesti niitä työttömiä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka eivät vielä ole minkään palvelun tai tuen piirissä. Hanke tavoitti laajan yhteistyöverkostonsa avulla ensimmäisen toimintavuotensa aikana run-

saasti kohderyhmän jäseniä ja tarjosi tukea hyvin monenlaisiin ongelmiin ja haasteisiin. Kohderyhmän jäseniä tuli toiminnan piiriin niin yhteistyökumppaneiden lähettäminä, etsivän työn keinoin kuin hankkeen oman markkinoinnin avulla, puskaradion merkitystä ei myöskään voi vähätellä. Osallistujilta saadun palautteen mukaan erilaiset toiminnot oli koettu hyödyllisiksi: he olivat oppineet uutta, löytäneet uuden ryhmän ja uusia ystäviä, saaneet konkreettista tukea työnhakuun,

lisää rohkeutta ja vahvaa vertaistukea omaan elämäntilanteeseensa. Lisäksi useampi toimintaan osallistunut muun muassa työllistyi vuoden aikana. Hanke itsessään ei tarjoa suoraan työpaikkaa vaan tukee kohderyhmän jäseniä pienin askelin kohti suomalaista työelämää.

Tessa Sarkima Projektipäällikkö

KÄRJESSÄ 1/2O16 11

HELSINGIN NMKY:N Y-CARE TYÖPAJA AUTTAA HAASTEELLISISSA TILANTEISSA OLEVIA NUORIA YHTEISKUNNASSAMME OLETUSARVO ON SE, että lapsen aloittaessa koulutaipaleen putkahtaa yhdeksän peruskouluvuoden jälkeen maailmalle täysin selkeän tulevaisuuden suunnitelman omaava noin 16 vuotias nuori. Opintaival jatkuu ammattikouluun tai lukioon ja siitä eteenpäin korkeakouluun, yliopistoon tai suoraan työelämään tuottavaksi kuluttajaksi ja veronmaksajaksi. Arviolta noin 80 prosentille nuoria yhteiskuntamme polku toimii ilman suurempia ongelmia, lopulle 20 prosentille se toimii erittäin huonosti. Osa nuorista poikkeaa polulta omasta tahdostaan, osalle polku on liian kivinen, osa ei edes näe

koko polkua. Syyt polulta poikkeamiseen ovat joka tapauksessa hyvin moninaisia ja yksilöllisiä. Puhutaan ns. pudokkaista. Y-CARE TYÖPAJA AUTTAA POLULTA LÄHTENEITÄ NUORIA. Tarkoitus ei aina ole työntää nuoria vanhalle polulle takaisin, koska se polku ei selkeästi ollut nuorta varten. Tarkoitus on enemminkin löytää nuoren oma polku, se polku, jota nuori on itse halukas kulkemaan. Y-Care työpajan valmennus auttaa nuorta vahvistamaan omaa elämänhallintaansa ja auttaa sekä tukee nuorta omissa valinnoissaan.

Y-CARE TYÖPAJALLE EI OLE ERIKSEEN HAKUAIKAA TAI HAKUKRITEEREITÄ. Nuorena pitkän tähtäimen suunnitelmat voivat yltää seuraavaan viikonloppuun ja monet tilanteet eskaloituvat nopeasti. Nämä tilanteet sisältävät todella vahvoja tunteita, jolloin apua tarvitaan heti, ei kolmen kuukauden päästä. Y-Care -työpajalle voi hakeutua ympäri vuoden. Pienimmillään riittää, että nuori lähettää viestin, ”soita”, josta työpajajakson prosessi käynnistyy. Työpajajakso voi kestää pisimmillään kuusi kuukautta.

Y-CARE TYÖPAJA KOOSTUU KOLMESTA VALMENNUSMUODOSTA YKSILÖVALMENNUS: Joni Liikala, Tomi Helvelahti ja Reetta Asikainen toimivat työpajalaisten yksilövalmentajina. Käytännössä yksilövalmentajan kanssa suunnitellaan työpajajaksolle tavoitteet ja aikataulut sekä seurataan viikoittain omaa kehitystä työpajajakson aikana. Yksilövalmentaja on myös jatkuvassa yhteydessä nuoren työvalmentajiin työssäoppimispaikoissa ja lähettävään tahoon (Te-toimisto, Ohjaamo, kaupungin työllisyyspalvelut jne.), jotta nuorelle turvataan onnistunut, eteenpäin vievä työpajajakso. Yksilövalmentajalta nuori saa apua ja ohjeistusta opintoihin ja työhön hakemisessa sekä oman elämänhallinnan vahvistamisessa. Yksilövalmentaja toimii nuoren mentorina ja turvallisena aikuisena, joka kulkee työpajajakson nuoren vierellä. ’ ”Rento ilmapiiri. Jokaista autetaan henkilökohtaisesti sekä ryhmänä. Paras porukka vetämässä.” Nuoren palaute’ • Nuorten yksilövalmennustunteja kaudella 2015-2016 kertyi 2136 tuntia

Y-CARE TYÖVALMENNUS: Y-Care työpajan työvalmennuspaikat sijaitsevat aidoissa työympäristöissä nuoriso-, liikunta ja hyvinvointialoilla pääkaupunkiseudulla. Työvalmennuspaikkoja on Helsingin NMKY:n omien toimintojen lisäksi mm. kymmenissä eri järjestöissä, kuntien palveluissa, seurakunnilla. Työvalmennus voi koostua myös useamman eri toimijan yhteisestä työvalmennuksesta. Puhutaan ns. seinättömästä työpajasta, jossa työvalmennus räätälöidään aina nuoren omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Työvalmennuspaikka ohjeistaa ja opastaa nuorta toimimaan kulloisenkin työpaikan pelisääntöjen mukaan. Y-Care työpaja tarjoaa työvalmennuspaikoille opastusta, ohjeistusta ja tarpeen mukaan koulutusta työvalmennuksen liittyen.

RYHMÄVALMENNUKSET: Y- Care -työpaja on seinätön, jonka vuoksi ryhmävalmennusten merkitys korostuu vertaistuen mahdollistajana. Y-Care työpaja kokoaa nuoret yhteisen aamupalan ääreen kerran viikossa. Ryhmävalmennuksissa nuoret saavat vertaistuen lisäksi koulutuspalasia nuoriso- liikunta ja hyvinvointialoilta. Lisäksi ryhmävalmennukset tukevat nuoren elämänhallintaa, sekä tarjoaa työkaluja kouluun ja työelämään sijoittumisessa.

”Oon tykännyt tosi paljon. Hyvät työkaverit. Sain kokemuksia lasten kanssa olemisesta. Oli kiva, kun kokeneet työntekijät olivat kertomassa työstään ja kokemuksistaan. Oon saanut tosi paljon ittelleni. Oon saanut olla oma itteni ja oon päässy kivasti porukkaan mukaan. Tulee kyl pikkasen ikävä, mut on kiva et pääsee jatkaa tästä kouluun.” Nuoren palaute

• Ryhmävalmennuksia toteutettiin toimintakautena 2015-2016 yhteensä 30 kertaa.

• Toimintakautena 2015-2016 työssäoppimispaikkoja oli yhteensä 19, joista 12 oli kumppanuusorganisaatioiden tarjoamia paikkoja. • Työvalmennustunteja työssäoppimisympäristöissä oli yhteensä 8013 tuntia.

”Ryhmävalmennusaamut oli kivoja ja auttoi saamaan unirytmiä kuntoon hyvin. Opin itse paljon ryhmävalmennusaamuina ja paljon tuli uutta asiaa ja joka kerta oli erilainen.” Nuoren palaute

Y-Care työpajan kautta vuonna 2016 polkuaan kävi etsimässä n. 50 nuorta, joista puolet sijoittui koulutukseen tai työelämään jakson jälkeen. ”Mun kohdalla asiat meni huikeen hyvin. Pääsin paikkoihin ja hommiin jotka sopi mulle tosi hyvin. Ja joiden kautta aukes paljon uusia ovia tulevaisuutta varten. Eli sain myös paljon hyviä kontakteja ja oon löytänyt ittelleni todella sopivan työn. Opin hirveesti ja itsetunto/ ammatti-identiteetti ja usko omaan työkykyyn palasi. Oon siis tosi kiitollinen koko työkokeilusta.” Nuoren palaute Y-Care työpajasta saat lisätietoa Joni Liikalalta: joni.liikala@hnmky.fi p. 050 560 9334 Lisätietoja myös hnmky.fi/nuoret

MINNA

Youth Empowerment N AISUU

WORK PILOTS –IISI TAPA SAADA TYÖ JA TEKIJÄ KOHTAAMAAN NMKY –LIIKKEELLÄ ON PERINTEITÄ NUORTEN TYÖLLISTÄMISESSÄ JO VUOSISADAN TAKAA. Liitton yksi puheenjohtajista, Ahti Auranen (1976-1984) totesi osuvasti ”työ on lääkettä!”. Sotien jälkeinen kenkälankkipoikien armeija oli ”pojat pois kaduilta” –moton huipentuma. Useassa korttelin kulmassa Helsingissä oli poika pientä keikkaa tekemässä ja samalla ansaitsemassa köyhälle perheellensä elantoa. Tapaan Work Pilotsin kautta tilaamani Hamzan, joka on meillä YMCA Vantaalla ensimmäisellä keikallaan. Kyse on ruoka-apuroudauksesta jonka kesto 2 tuntia. Ensituntuma on loistava: innostunut, kohtelias ja energinen nuori tarttuu työhön. 2 tunnin aikana tulee tehtyä lumityöt, kannettua ruoka-apukassit eläkeläisen kotiin, siivottua pahvinkeräysroskat ja täytettyä jääkaapit hävikkiruualla. ”Löysin työn works pilotsin kautta. Aurasin kirkon pihaa, Autoin kantamisessa. Oli paljon iloa, nautin työstä todella paljon ei ollut kovin fyysistä. Työnantaja oli mukava. Työ oli hyvin itsenäistä.” Hamza, 16v SEURAAVANA PÄIVÄNÄ TAPAAN MYÖS UUDEN KASVON: Terhi on tullut Work Pilotsin kautta toimiston siivouskeikalle. 2 tunnin aikana pitäisi jynssätä YMCA-konttori puhtaaksi ja sehän onnistuukin hyvin. ”Kaverini olivat tehneet Work Pilots -keikkoja NMKY:lle ja suosittelivat niitä minulle. Hain toimiston siivoukseen ja keikka oli mukava ja antoisa, sekä ilmapiiri Hakunilan kirkolla on todella rento. Löysin tehtävän kautta hyvän ja luotettavan työnantajan, jonka Work Pilots-tehtäviin haen varmasti jatkossakin. ” - Terhi, 18v

PARASTA NUORTEN PALKKAAMISESSA OVAT NUORET ITSE. Work Pilots –keikkatyö on mitä parhain nuorisotyön väline. Se haastaa meidät Vantaan YMCAlaiset miettimään työnantajanäkyvyyttämme somessa: miten nuori innostuu meistä. Meillä on 70 nuorta koko ajan jonottamassa keikkojamme ja olemmekin nousseet jo Suomen ykköseksi järjestökentässä! Roudaus, välipala-apu, siivous, haravointi, ulkoiluapu, kerhon ohjaaminen, someguru, valokuvaus tai vaikkapa bofferointi ovat olleet keikkojen niminä. Haluamme ottaa kantaa nuorten työttömyyteen. Tuomme työllistämiseen nuorisojärjestöjen näkökulman. Kasvun tukeminen jokaisen nuoren kohdalla on tärkeää, ja siinä nuorisojärjestöillä on hyvä mahdollisuus ja kokemus. NMKY VANTAAN KOKEMUKSET OVAT OSOITTANEET, että pienikin ele nuorten työllistämisessä on iso asia nuorelle, ja Work Pilotsin kaltainen työkalu on hyvä väline nuorisotyössä paitsi työllistämiseen, myös nuoren aitoon kohtaamiseen. Nuori joutuu ottamaan vastuuta ja sitoutumaan ja opettelemaan työelämän alkeita kuten työssä olemisen perusteet, CV:n laadinta, työelämätaidot ja aikataulut. Tälle ajattelu- ja toimintatavalle onkin nyt tilaus. Yhteistyö Vantaan TE-tston, Ohjaamon, pajojen ja muiden tahojen kanssa on koko ajan vireillä ja Vantaan nuorisopalvelut on ollut tukemassa Vantaan NMKY:n ja Vantaan Nuorisojärjestöt ry:n liikkeellelähtöä. Jokaisen NMKY-kylän ja –kaupungin yhteinen haaste voisi olla: Etsimme Work Pilots-innovaatiolle mahdollisuuksia haastamalla yrittäjiä tukemaan tätä kautta nuorten työllistymistä. Haastamme päättäjiä ymmärtämään nuorisotyön mahdollisuudet kaupungin nuorten työllistymisen tukemiseen. Haastamme vaikuttajia luomaan mahdollisuuksia nuorten hyvän tulevaisuuden toteutumiselle kaupungeissamme! Justus Kivimäki, LGS YMCA Vantaa www.workpilots.fi

KÄRJESSÄ 1/2017 13

KAVERINI OLIVAT TEHNEET WORK PILOTS -KEIKKOJA NMKY:LLE JA SUOSITTELIVAT NIITÄ MINULLE. HAIN TOIMISTON SIIVOUKSEEN JA KEIKKA OLI MUKAVA JA ANTOISA, SEKÄ ILMAPIIRI HAKUNILAN KIRKOLLA ON TODELLA RENTO. LÖYSIN TEHTÄVÄN KAUTTA HYVÄN JA LUOTETTAVAN TYÖNANTAJAN, JONKA WORK PILOTS-TEHTÄVIIN HAEN VARMASTI JATKOSSAKIN. -TERHI, 18V

NÄIN WORKPILOTS TOIMII RAHANTARVE ON MEILLÄ JOKAISELLA, isompana ja pienempänä. Duunit vain ovat usein kiven alla tai aikataulut eivät mahdollista säännöllisen työn tekemistä. Tätä varten on Work Pilots, sovellus joka tuo lyhytaikaiset keikat suoraan matkapuhelimeesi. WORK PILOTS TEKEE KEIKKATÖIDEN LÖYTÄMISESTÄ HELPOMPAA KUIN KOSKAAN. Selaat ja haet keikkoja parilla näpäytyksellä, tienaat rahaa ja näytät mihin kaikkeen pystyt. Teet vain sen verran töitä kuin haluat, silloin kuin sinulle sopii. JOKAISESTA KEIKASTA MAKSETAAN KIINTEÄ 10 EURON TUNTIKORVAUS ja saat keikan antajalta palautteen työstäsi. Kaikki tekemäsi duunit tallentuvat profiiliisi, ja voit käyttää keikkahistoriaa todisteena työkokemuksestasi. Sovellus hoitaa myös sopimukset ja verot puolestasi. Etsi ensimmäinen keikkasi jo tänään!

MINNA

Youth Empowerment N AISUU

Y-KILTA PIRKATTARET: KAVERIPORUKAN HALU PITÄÄ YHTÄ

Y-kiltatoiminta on nostamassa päätään Tampereella. Osalle NMKYn jäsenistä Y-kiltojen symbolina toimiva maapallon päällä seisova kolmio näyttää tutulta. Y-killoilla on pitkät perinteet, mutta miten vahvoina perinteet elävät 2010-luvun loppupuolella? NMKY-taustainen Roope Korhonen on ollut käynnistämässä Y-kiltatoimintaa Tampereella Y-kilta Pirkattarien muodossa. Korhosen mukaan Pirkattaret ovat rakentaneet omaa identiteettiään keskustelemalla muiden paikkakuntien kiltojen kanssa. Heille kansainvälisyys tulee olemaan tärkeässä asemassa. Y-kiltatoiminnalla on pitkät perinteet ja jäsenten keski-iän kasvaessa on kasvanut huoli ’kuolevasta kansaperinteestä’. ”Koemme meidän suurimman vastuun olevan y-kiltatoiminnan jatkuminen Suomessa. Kiltamme sihteeri ja perustajajäsen Heikki Myllymäki on todennut ’kehityksen loppuvan tyytyväisyyteen’. Uskon voivamme tuoda uusia näkemyksiä ja ideoita Y-kiltatoimintaan kansallisella tasolla ja sitä kautta houkutella uusia jäseniä toimintaamme.” Korhosen mukaan ensimmäinen idea Y-killan perustamisesta saatiin viime syksynä. NMKY:n syysliittopäivien jälkeisen illanvieton aikana heräsi idea lähteä mukaan Y-kiltatoimintaan. Taustalla oli kaveriporukan halu pitää yhtä samalla järjestäen mielekästä toimintaa. ”Olimme olleet jo pitkään mukana yhdistystoiminnassa ja ajattelimme oman yhdistyksen perustamisen olevan hyvä idea. Sen suuremmin emme asiaa miettineet vaan kävimme tuumasta toimeen”, Korhonen naurahtaa. Aluksi ideana oli perustaa täysin uusi kilta. Jorma Sinkkilän mentoroimana päädyttiin tulokseen, että uuden killan perustamisen sijaan olisi mahtavaa lähteä herättelemään henkiin Pirkattarien Y-kiltaa. ”Pirkattaret oli ollut olemassa jo pitkään, mutta varsinaista toimintaa tai jäsenpohjaa sillä ei vielä tässä vaiheessa ollut. Kun vielä vanhat jäsenet olivat halukkaita siirtämään killan meille, oli siirtymä varsin helppo toteuttaa. Tuntuu mukavalta näin nuoremman kiltasukupolven edustajan näkökulmasta, että kokeneemmat ovat valmiita ja halukkaita jakamaan tietouttaan.”

INNOLLA TULEVAISUUTEEN Korhonen näkee Y-kilta Pirkattarien tulevaisuuden erittäin hyvänä. Lyhyen tähtäimen tavoitteina ovat nimen vaihtaminen ja kesäinen Baltian reissu Y-kiltojen nuorisotapahtumaan. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on Korhoselle avainasemassa.

”Haluamme lähteä luomaan suhteita muihin kiltoihin. Olisi mahtavaa saada ystävyyssuhde jonkin ulkomaalaisen killan kanssa.” Ensimmäinen toimintavuosi on vielä totuttelua ja tutustumista kiltamaailmaan. Mukavan kiltatoiminnan perustana on mukava porukka, näin toiminta pysyy mukavana kaikille. Vaikka Pirkattaret vaikuttavat tällä hetkellä virallisesti Tampereella, on sillä jäseniä niin Helsingistä kuin Englannistakin, jossa Korhonen asuu töidensä takia. ”Maantieteellisten seikkojen takia pidämme tapaamisia sähköisesti, mutta se on nykyaikaa. Suunnitelmissa on pitää killan kevätkokous täällä sateisessa Englannissa”, Korhonen naurahtaa. Vaikka Korhosella on selkeitä ideoita killan tulevaisuutta varten, hän ei halua hätäillä. Hän tulee olemaan vuoden lopussa tyytyväinen, mikäli he ovat päässeet osallistumaan ensi kesän kansainväliseen tapahtumaan ja saaneet luotua pohjan säännöllisille tapaamisille. ”Filosofiani on mennä askel kerrallaan eteenpäin. Olemme lähteneet kiltatoimintaan mukaan pitkällä tähtäimellä”, pohtii Korhonen.

TÄRKEINTÄ ON TOIMINNAN HAUSKUUS JA PALKITSEVUUS Killan puheenjohtajalle tärkeintä toiminnassa on se, että kaikki kokevat tekevänsä jotain tärkeää ilman sen suurempia stressailuja. ”Kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta. Mikäli se ei ole hauskaa tai palkitsevaa, mitä järkeä siinä on olla mukana? Tämä pätee lähes kaikkeen. Omassa killassamme voimme itse määritellä tapamme, joilla teemme asioita.” Korhosen mukaan Pirkattariin mahtuu mukaan myös uusia jäseniä. ”Ei tarvitse olla tarkkaa suunnitelmaa siitä, että mitä haluaa killassa tehdä. Riittää kun on innokas ja valmis sitoutumaan”, Korhonen kiteyttää. Teksti: Atte Uuusinoka

KÄRJESSÄ 1/2O17 15

SUOMEN BALTIAN Y-KILTOJEN KUULUMISIA LAHDEN ALUEKOKOUS 16-18.9.2016 Y-kiltojen toimintakausi pääsi hyvään vauhtiin Lahden aluekokouksen myötä. Lahdessa kokoontui 40 hengen joukko keskustelemaan yhteisistä asioista ja osallistui rentouttavaan oheisohjelmaan. Päivien kohokohdiksi muodostuivat vastaanotto Lahden kaupungintalolla sekä laivamatka Vesijärvellä. Laivamatkaa ja sen aikana tarjottua illallista suosi kaunis aurinkoinen sää ja runsas musiikkiohjelma. Mieleenpainuva oli myös sunnuntainen jumalanpalvelus Hollolan kirkossa ja kokouksen päätöstilaisuus Hollolan kuntatalolla.

PÄRNUN ALUEPROJEKTI

kittävä ja lupaa uudistumista Suomen Y-killoille. (tästä lisää lehden sivuilta!)

sa ja majoittaa lapsia ja avustaa heitä koulunkäynnissä.

KIRKKOPYHÄ 15.1.2017

Y-KILTA HELSINGFORS’IN UUSI TULEMINEN

Y-kiltojen kansainvälistä kirkkopyhää vietetään aina tammikuun kolmantena sunnuntaina. Helsingin killat viettivät kirkkopyhää Tuomiokirkossa, joka on myös Y-kilta Femellan kotikirkko. Näin ollen oli luontevaa, että Femellan jäsenet avustivat jumalanpalveluksessa ja järjestivät kirkkokahvit. Kirkkokahvien jälkeen oli vielä kiltojen yhteinen suunnittelupalaveri.

BALTTIAN KILTOJEN KOULUTUSPÄIVÄ 4.2.2017

Kauden merkittäviin projekteihin on kuulunut alueprojekti Pärnun Raekylän koulussa, jossa Pärnun kilta remontoi koulun yläkertaa nuorisotoimintaa varten. Raekylä Vanakool on alueelle tuttu projektikohde. Vuonna 2007 FIN-BALT- alue toimi partnerina kun EU-rahaa haettiin koulun perusremonttiin. Myös Katajaisten Y-mieskilta Helsingistä vietti yhden kesäviikon rakentamalla kahden toimistohuoneen sisustuksen koululla.

Balttian killoille järjestettiin koulutuspäivä Elektrenaissa Liettuassa, johon RD Jorma Sinkkilä osallistui. Päivillä perustettiin paikallinen Y-kilta, joka vielä hakee seuraavien kuukausien aikana uusia jäseniä ja tekee toimintasuunnitelmiaa. Kaikkiaan koulutuspäivillä oli 34 osanottajaa seitsemästä Baltian killasta.

TAMPEREEN UUSI KILTA 11.1.2017

Kahvikonsertti Tallinnan Peetelin Sosiaalikeskuksen hyväksi. Tilaisuuden järjestivät pääkaupunkiseudun killat Y-kilta Femellan koordinoimana. Peeteli on kiltojen vanha avustuskohde. Se tekee sosiaalityötä vaikeuksissa olevien perheiden kans-

Tampereella on joukko YMCA-taustaisia nuoria aikuisia muodostanut uuden killan - käytännössä liittyneet Y-ilta Pirkattariin, jolla ei ole ollut toimintaa muutamaan vuoteen. Tapaus on mer-

Kilta on ollut useita vuosia tyhjäkäynnillä. Nyt kiltaan liittyy neljä seniori-ikäistä jäsentä ja sen toimintaa uudistetaan. Killan KFUM-taustan vuoksi yksi keskeisiä tukitoiminnan kohteita on Villingin leirikeskus. Kilta tekee tämän kevään aikana toimintasuunnitelmaa ja hakee vielä lisää jäseniä.

LAHDEN KILTA Lahteen perustettava uusi kilta on ollut suunnitelmissa ja tänä keväänä sen toiminnan aloitus näyttää lupaavalta. Pärnun Raekylän vanhan koulun (Vanakool) ullakkohuneen remonttia.

KAHVIKONSERTTI 18.3. HELSINGISSÄ

Y’S MEN’S CLUBS, Y-MIESKILLAT Y-KILTAJÄRJESTÖ ON KANSAINVÄLINEN PALVELUJÄRJESTÖ, jonka on perustettu USA:ssa 1922 tukemaan YMCA -toimintaa. Suomen killat toimivat osana kristillistä, kansainvälistä Y-kiltojen järjestöä. Kansainvälisen organisaation kautta killat osallistuvat moniin kehitysprojekteihin, joista tunnetuimmat ovat: Time of Fast(nälkäpäivä) ja Roll Back Malaria. KOTIMAAN TOIMINNASSA TUKI KOHDISTUU SUORAAN YMCALLE, esimerkiksi nuorisostipendeinä koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin tai paikalliseen nuorisotyöhön, kuten partiotoimintaan. Y-killat osallistuvat myös YMCA -projekteihin kuten Gambian eri kehitysprojekteihin viime vuosina.

Lahden aluekokokuksessa nautittiin illallinen Vesijärvellä.

Jäsenelle Y-kilta tarjoaa yhteisöllisyyttä sekä projekteissa että virkistystoiminnassa kuten retkillä ja eri kulttuuritilaisuuksissa. Organisaatio tarjoaa jäsenille mahdollisuutta verkostoitua kansainvälisesti ja näin luoda omaa kehtiystä tukevia yhteyksiä. Samoin kansainväliset yhteydet tukevat Y-kiltoja ja yksilöitä edellä mainitussa perustehtävässä, joka on YMCA-toiminnan tukeminen Teksti: Veikko Juvonen, Y-killat, Suomen piirin johtaja

MINNA

PARTIO N AISUU

YMCA JA PARTIOLAISET

artioliike syntyi Englannissa 1900 -luvun alussa ja siitä tuli Englannin valtakunnallinen partioliitto vuonna 1910. Se alkoi Englannissa YMCA-liikkeen piirissä ja myös Suomessa Nuorten Miesten Kristilliset Yhdistykset ovat alusta alkaen ottaneet partiotyön ohjelmaansa.

Jo syksyllä 1910 toimi eri puolella Suomea jo kymmeniä partiolippukuntia. Kuitenkin syyskuussa 1911 partiolaisten toiminta maassamme kiellettiin. Lakkautuspäätöksen vuonna 1911 allekirjoittanut Suomen kenraalikuvernööri F. A. Seyn pakotettiin luopumaan tehtävästään vuonna 1917 keväällä samoihin aikoihin kun tsaari Nikolai II luopui kruunustaan. Välittömästi sen jälkeen aloittivat jotkut vuoden 1911 ja myös uudet partiolippukunnat toimintansa. Vuonna 1917 perustettiin maassamme lippukuntia yhteensä 138. Niistä yli 20 lopetti toimintansa jo samana vuonna. Vuonna 1959 oli noin 900 :sta toimivasta lippukunnasta 37 perustettu vuonna 1917; siis noin sata oli lopettanut toimintansa. NMKY – taustaiset lippukunnat: Auran Tähti Pojat, Turku - Helsingin Siniset, Helsinki - Pohjan Veikot, Oulu - Reippaat Pojat, Jyväskylä olivat olemassa vuonna 59 ja ovat olemassa edelleen, täyttäen vuonna 2017 sata vuotta.

SINISET PARTIOLAISET Jo 1920 -luvulla toimi Suomessa silloisiin partioliittoihin kuuluvina NMKY:n partioryhmä ja NNKY:n partioryhmä. Ryhmät järjestivät omia ryhmäpäiviään, kokouksiaan, leirejään ja matkojaan. Ulkonaisesti NMKY:n ja NNKY:n partiolippukunnat erosivat toisistaan eriväristen partiopuseroidensa takia. Tavoitteena sillä oli pyrkimys lisätä ja syventää uskonnollista työtä sinisissä lippukunnissa sekä lujittaa yhteenkuuluvuutta.

SINISET PARTIOPOJAT 1931-45 NMKY:n partioliitto perustettiin vuonna 1931 NMKY:läisten lippukuntien erottua Suomalaisesta Partiopoikaliitosta. NMKY:n Partioliiton nimi muutettiin vuonna 1937 muotoon Siniset Partiopojat ja se hyväksyi jäsenikseen myös seurakuntien ja muiden kristillisten järjestöjen lippukuntia. Siniset Partiopojat kuuluivat Suomen Partiopoikien Keskusvaliokuntaan vuosina 1931-1941 ja toimivat sen jälkeen osana Suomen Partiopoikajärjestöä.

KÄRJESSÄ 1/2O17 17

Y-SCOUTS

YWCA JA YMCA

PARTIOTYÖRYHMÄ

Y-partiolaisilla tarkoitetaan YWCA – Suomen NNKY:n ja YMCA Finland – Suomen NMKY:n partiolaisia. Suomessa toimii 14 Y-partiolippukuntaa, kaikki lippukunnat ovat myös Suomen partiolaisten jäseniä ja kuuluvat Y-partiolaisten perheen lisäksi partiolaisten suureen sukuun.

Taustaorganisaatioiden merkitystä on pyritty korostamaan enemmän rinnalla kulkijana tai isovanhempana. YWCA ja YMCA yksinä maailman isoimmista ja vanhimmista kansainvälisistä nuorisojärjestöistä tuovat partiotoimintaan lisäyksen monimuotoista kansainvälisyyttä ja kehittyvää, eteenpäin katsovaa osaamista, missä tausta-ajatus on nuoren voimaantumisessa ja nuorilta nuorille toimintatavassa.

Partiotyöryhmä on perustettu entisen partiojaoksen tilalle. Työryhmän tavoitteena on tukea ja kehittää Y-partiolaisten toimintaa, toimia linkkinä ja luoda yhteistyötä Y-lippukuntien välille ja tuoda yhteisten taustaorganisaatioiden arvopohjaa esille ja Y-partiotoimintaa näkyväksi. Partiotyöryhmä koostuu kuudesta y-partiolaisesta ja kokoontuu noin joka toinen kuukausi.

Y-PARTIOLAISET Partio ja partiolaiset ovat olleet osa NMKY:tä – YMCAa, partion historian alusta lähtien. Nuorten aktiivinen osallistaminen, voimaannuttaminen ja nuorten toiminnan tukeminen ovat olleet Y-liikkeiden toimintatavoissa aina, ja siksi partio on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä YWCA/YMCA -liikkeen aktiivisista toimintamuodoista. Euroopassa toimii ESG, mikä kokoaa yhteen Eurooppalaisia Y-partiolaisia. ESG:n tapahtumiin ja leireille keräännytään ympäri vuoden ympäri Eurooppaa. Suomalaiset ovat olleet aktiivisia kansainvälisissä partioasioissa jo vuosikymmeniä, sekä Suomen partiolaisina että Y-partiolaisina.

www.ywca.fi ja www.ymca.fi

Y-PARTIOLIPPUKUNTIA OVAT: Auran Tähti Pojat, Helsingfors KFUK/M Scouter, Helsingin Siniset, Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt, KFUM:s Scouter Kamraterna, Pohjan Veikot, Puijon Pojat, Rastipartio, Reippaat Pojat, Reippaat Tytöt, Sjöscoutkåren Seaboys, Tampereen Kotkat, Tampereen Lokit ja Turun Tähti-Tytöt

SUOMESSA TOIMII 14 Y-PARTIOLIPPUKUNTAA, KAIKKI LIPPUKUNNAT OVAT MYÖS SUOMEN PARTIOLAISTEN JÄSENIÄ JA KUULUVAT Y-PARTIOLAISTEN PERHEEN LISÄKSI PARTIOLAISTEN SUUREEN SUKUUN.

YMCA PARTIOTOIMINTA 1234 PARTIOLAISTA 10 PARTIOLIPPUKUNTAA • • • • • • • • • •

Auran Tähti Pojat Helsingfors KFUM/K Scouter Helsingin Siniset KFUM Scouter Kamraterna Pohjan Veikot Puijon Pojat Rastipartio Reippaat Pojat Tampereen Kotkat Turun Tähti-Tytöt

Reippaita Poikia vaelluksella Kebnekaisella kesällä 2016 Kuva: Mikko Nieminen

MINNA

PARTIO N AISUU

SATA VUOTTA A

Auran Tähti Pojat perustettiin 17.4.1917. Perustamispaikka oli Turun Lyseo ja lippukunnan partiolaisten runkona olivat Turun Lyseon pojat. Lippukunnan ensimmäinen nimi oli Harmaa Brigaadi, sitten sitä kutsuttiin nimellä Harmaja osasto (Auran Tähti Pojat- kuva-arkisto)

merellistä partiotoimintaa Auran rannoilla. uran Tähti Pojat on aina toiminut aktiivisesti erityisesti saaristossa ja merellä, ensimmäiset veneretket saaristoon tehtiinkin jo kesällä 1917 Vihuri -nimisellä kookkaalla soutuveneellä.

Räiskäleenpaiston maailmanennätykseen tarvittiin muuten Maito-Auralta 150 kiloa täysmaitoa ja Munakunnalta 26,2 kiloa kananmunaa! (TS lehtikuva)

Auran Tähti Pojat tarjoaa merenkulkukoulutusta yli 7-vuotiaille pojille Turun alueella. Merisudella pääsee mukaan Suuriin Seikkailuihin!

VENEIDEN KOKO on toimintavuosisadan aikana tuosta soutuveneestä kasvanut, viimeiset kaksikymmentä vuotta olemmekin voineet purjehtia lähes kelissä kuin kelissä koko Itämeren alueella. ATP:n Merisusi -vene miehistöineen onkin vieraillut kaikissa Itämeren rantavaltioissa. Tall Ships`s race- kilpailut ovat olleet upeita nuorisotapahtumia joihin olemme voineet osallistua partiomiehistöllä vuodesta 1992 alkaen. ATP:n lippukuntalaiset ovat aina paitsi osallistuneet, myös itse järjestäneet kisoja ja tempauksia. Kaikki turkulaiset lippukunnat tietävät Sininen Kärppä -kaupungintuntemuskilpailumme, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa jo 1946. Alun perin kisa oli avoin vain ATP:n vartioille, nykyään mukaan pääsevät kaikki Kärpän etsimisestä kiinnostuneet. Kärppää on etsitty milloin Kakolasta, milloin Turun Linnasta. Kärpän voittajan pääpalkinto lienee suomen ainoa posliininen kisapalkinto, mittatilaustyönä teetetty Kupittaan Savessa. #sininenkarppa Tempauksistamme mieleenpainuvin lienee 1987 toteutettu räiskäleenpaiston maailmaennätys. Kokoonnuimme koko lippukunta Turun torille, virittelimme keittiöteltan, kaasujakkarat ja paistoimme yhtäjaksoisesti yötä päivää räiskäleitä kolme vuorokautta eli 72 tuntia. Lettupino olisi

ollut melkoisen korkea jos sen olisi annettu kasvaa. Kaikki 2249 räiskälettä kuitenkin myytiin jo paistamisen ohessa, rahat käytettiin ensimmäisen ison purjekoulutusaluksemme hankintaan. #lettutempaus Tulevana kesänä osallistumme taas Tall Ship`s race -kilpailuun Turusta Klaipedaan, lisäksi järjestämme juhlaleirin Turun NMKY:n legendaarisessa Harvan leirisaaressa. INSTAGRAM -TILIMME @aurantahtipojat kuvaa mukavasti lippukunnan nykyistä toimintaa: kuvia on mereltä maalta ja jopa ilmasta. Viime syksyn Harvan Märkis- retkellä nimittäin vierailu Super Puma -meripelastuskopteri, joka teki tilaustyönä melkoisen näyttävän pintapelastusnäytöksen. Instagram- tilillämme on myös presidentti Urho Kaleva Kekkosen kuva, näillä näkymin sinne ilmestyy myös Karita Mattilan ja Arnold Scwarzeneggerin kuva. KUI? Klikkaa itsesi seuraajaksemme, saat vastauksen. Scouting is Outing!

www.aurantahtipjat.fi Instagram: aurantahtipojat

KÄRJESSÄ 1/2O17 19

Satavuotias Helsingin Siniset Helsingin Siniset on maaliskuun 17. päivä vuonna 1917 perustettu yksi Suomen ensimmäisistä partiolippukunnista. Perustaja oli Helsingin NMKY:n silloinen pääsihteeri pastori Verneri ”Louhisusi” Louhivuori. He-Si:n merkitys suomalaiselle partiotoiminalle on mittaamaton. Erillisliittojen aikaan koko sininen partiotoiminta syntyi He-Si:n ympärille ja tänäkin päivänä meikäläisiä toimii niin piirien kuin Suomen Partiolaistenkin merkittävissä luottamustoimissa. Näin on ollut koko historiamme ajan. Ensimmäiset reilu 50 vuotta He-Si toimi Namikan tiloissa Helsingin Krunikassa. Lähiöistymisen myötä, kun keskustasta loppuivat skidit, lpk suuntasi toimimaan kahdessa Stadin lähiössä, Pukinmäessä ja Laajasalossa. Nyt 100-vuotisjuhlien koittaessa, on jälleen aika suunnata katseet kohti uutta toiminta-aluetta. Puksun toiminta loppui jo 90-luvulla, ja Laajikassa toiminta lyötiin viime vuoden syksystä lasten osalta yhteen paikallisen tyttölippukunnan, meritähtien kanssa. Syntymässä on uusi NMKY-lippukunta Laajasalon Siniset eli La-Si. He-Si:stä onkin vuosien varrella itsenäistynyt useita osastoja, joista on kehittynyt ihan uusia, edelleen toimivia lippukuntia. Huolimatta kaupunkilaistaustastaan, on He-Si aina suunnannut metsään. Meillä on ollut kämppä 1930-luvun alkupuolelta Nuuksiossa, kansallis-

puiston reunamilla, Espoon Saarijärven Saaressa. Vaeltajatapaaminen TTT eli toukokuun toinen torstai kerää edelleen ”Aarnelaan” joka vuosi vanhoja jäseniä muistelemaan menneitä. Vanhojen jäsenten Apteekkari-killassa onkin lähes 200 jäsentä. Kilta toimii aktiivisesti, ja on myös rakennuttanut Saariselän Kakslauttaselle kämpän, jota vinkkinä vuokrataan myös muille esim. Lapin vaellusten tukikohdaksi. Uuden satavuotiskauden alkaessa, ovat apteekkarit päättäväisesti sitoutuneet huolehtimaan, että toiminta käynnistyy uudessa toimintapaikassa ensi syksyllä, silloin todennäköisesti virallisesti yhteislippukuntana.

Virallisia juhlia vietetään Helsingin Namikalla lauantaina 18.3.17 klo 13. Lisätietoja saa juhlista ja Apteekkareista: kauno.kuusela@kolumbus.fi lippukunnasta: valle.viitikko@hotmail.com

Reipasta meininkiä Keski-Suomesta! Sata vuotta täyttävän lippukunnan toiminnassa on näkyvissä paljon perinteitä vuosien varrelta. Reippaiden Poikien toiminta on läpi vuosien keskittynyt erä- ja retkeilytaitojen ympärille, joita on syvennetty toimintaryhmästä ja ikäkaudesta toiseen. Hyvät retkeily- ja selviytymistaidot maustettuna rennolla asenteella kuuluvat jokaisen RP:läisen retkireppuun. Reilusta sadasta partiolaisesta koostuvassa lippukunnassa toimii ikäkausitoiminnan lisäksi suuri ja aktiivinen sisuosasto. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Toiminta on kuitenkin samaa partiotoimintaa, jonka kruununa toimivat retket ja leirit. Reippaat Pojat on aina näyttäytynyt omintakeisena lippukuntana, joka on omalla tyylillään herättänyt huomiota tapahtumissa ympäri maata ja maailmaa. RePolaisuuden ytimeen ja historiaan pääsee tutustumaan syksyllä, kun historiateos RP:stä julkaistaan. Jyväskylän yliopiston kanssa yhdessä toteutettava historiikki perehtyy laajasti partioaatteen rantautumiseen Jyväsjärven rannalle ja Reippaiden Poikien taipaleeseen itsenäisyy-

temme alkuajoista tähän päivään asti.

JUHLAVUOSI TÄYNNÄ OHJELMAA

Samoajavartio Letkajenkka johtajineen talviretkellä Haukkapirtillä Kuva ja teksti: Atte Jantunen

Juhlavuotta Reippaat Pojat viettää viikkotoiminnan ohella yhteisissä tapahtumissa pitkin vuotta. Perinteisen talvisen metsäohjelman pariin vievän Kieppi-talviretken lisäksi keväällä jyväskyläläiset, niin partiolaiset kuin myös ei-vielä-partiolaiset, pääsevät osallistumaan kaupunkiseikkailuun, joka järjestetään yhdessä sata vuotta täyttävien Jyväskylän Naisvoimistelijoiden kanssa. Partiokesä huipentuu juhlaleirille, jossa on luvassa ohjelmaa eri aikakausilta ja ehkä jopa tulevaisuudesta. Syksyllä Järvi-Suomen Partiolaisten syyskisat järjestetään lippukunnan toimesta Lorelei Rodeo XXXIX -kisoina. Kisoissa jaetaan myös suomenmestaruusmitaleja, kun sisupartiolaiset kilpailevat SM-sarjan herruudesta. Syksyn huipennus on lokakuinen pääjuhla, jossa myös historiateos julkaistaan.

Reippaiden Poikien toimintaa juhlavuotena voit seurata tykkäämällä Reippaat Pojat facebook-sivusta ja seuraamalla RP:tä instagramissa @reippaatpojat Kuva ja teksti: Atte Jantunen

MINNA

PARTIO N AISUU

Teksti ja kuvat pohjautuvat Pohjan Veikot 100 –vuotta kirjaan, joka julkaistaan juhlavuoden aikana

Pohjan Veikkojen historiaa ja nykytilanne

ulun NMKY ry on perustettu 1896 ja miltei heti 1900-luvun alussa lippukunnan toiminta alkoi NMKY:n poikaosastona. Maanalaiselta ajalta ei ole säilynyt tarkempia tietoja. Virallisesti Oulun NMKY:n partiotoiminta on alkanut 5.4.1917.

Vietämme 100-vuotisjuhlaamme lauantaina 8.4. 2017. ONMKY:n partio-osasto oli osa yhteislippukunta Oulun Valppaita, johon kuului PV:n lisäksi Oulun Metsänkävijät ja Oulun Valppaat. Näistä muodostuivat vuoden 1917 kuluessa poikalippukunta Oulun Metsänkävijät ja tyttölippukunta Oulun Valppaat. Virallisesti Oulun NMKY:n partio-osasto erosi Oulun Valppaista 1919. Vuonna 1920 otettiin nimi Pohjan Veikot käyttöön. Pohjan Veikoista tuli yhteislippukunta 1980, kun tytöt otettiin mukaan toimintaan. Tosin myös tätä ennen lippukunnassa oli toiminut naisia sudenpentujen johtajina ja erityisesti vaeltajat tekivät yhteistyötä tyttölippukunta Oulun Valppaiden vaeltajien kanssa. Lippukunnan partiohuivi oli sininen vuoteen 1965, jolloin otettiin käyttöön NMKY-värien mukainen valko-puna-musta huivi. Nykyään Pohjan Veikot on Oulun suurin lippukunta 286 jäsenellään. Aktiivisia jäseniä oli vuonna 2016 242, joista 199 oli alaikäisiä. Lippukunnan toimintaa mahdollistamassa oli 43 vaeltajaa ja aikuista.

ainakin 1940-luvulta saakka ja kokouksiin saavat osallistua kaikki 17 vuotta täyttäneet lippukunnan jäsenet. Pohjan Veikoissa on alusta saakka ollut vartioiden niminä suomalaisten eläinten nimiä esimerkiksi Näätä, Lumikko, Sorsa, Kettu. Nykyään nimet ovat käytössä tarpojavartioilla. Pohjan Veikot on järjestänyt joulupukkipalvelua varainhankintana Oulun alueella vuodesta 1930 saakka. Ainakin 1970-luvulta saakka Pohjan Veikkojen sudenpennut ovat tehneet ennen joulua itse kynttilöitä kynttiläkokouksissa. Nykyään kynttilöitä tekevät sudenpennut ja seikkailijat. “On jokseenkin varmaa, että kaikista maailman lippukunnista ainoastaan Pohjan Veikkojen huuto on huudettu pohjoisnavalla. Tämä tapahtui, kun Huurre-retkikunta oli saavuttanut

Teksti: Saana Korkiala Kuvat: PV:n arkisto

SATAVUOTIAITA PERINTEITÄ POHJAN VEIKOISSA Koska Pohjan Veikot on Oulun NMKY:n partiolippukunta eikä itsenäinen yhdistys ei lippukunnalla ole hallitusta. Sen sijaan lippukunnan päättävä elin syys- ja kevätkokousten välillä on joka maanantai kokoontuva Johtajaneuvosto, jonka puheenjohtaja on lippukunnanjohtaja. JN:n kokouksissa käsitellään lippukunnan ajankohtaisia asioita. JN:n kokouksia on järjestetty

pohjoisnavan 20. toukokuuta 1984. Huuto oli kunnianosoitus lippukunnalle, joka oli tehnyt retken mahdolliseksi. Retkikuntaan kuului viisi pohjanveikkoa, jotka muodostivat yhdeksänjäsenisen ryhmän ytimen. Hiihto kesti 77 vuorokautta. Matka navalle oli alkanut kuitenkin 25 vuotta aikaisemmin, kun liityimme lippukuntaan 50-luvun lopulla.” Näin kertoo pohjanveikko Jussi Kauma, joka oli yksi retkikunnan jäsenistä. Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy erävaatteisiin: “Suuri osa retkeilyvarusteista oli Olli-Pekan suunnittelemia yhdessä Halti Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Tiettävästi ensimmäistä kertaa käytössä olivat nykyisin tavanomaiset vaatteissa olevat ”tuuletusaukot”.” Pohjan Veikot siis osallistuivat myös erävaatteiden kehittelyyn! (Lainaukset ovat Jussi Kauman tekstistä, vielä julkaisemattomasta Pohjan Veikot 100 vuotta -kirjasta)

Oulun Veikkoja Kultarantaleiriltä vuodelta 1936. Kultarantaleiri oli Suomen NMKY:n partioliiton valtakunnallinen leiri Naantalissa

ONMKY:n poikaosasto talvella 1917.

KÄRJESSÄ 1/2O17 21

Tampereen Kotkat haluaa tukea johtajiensa toimintaa Tampereen Kotkien partiolippukunnan johtajilla on todettu uupumusta ja stressiä. Jotta harrastus pysyisi kaikille mielekkäänä, perustettiin syksyllä 2015 viiden hengen työryhmä ratkaisemaan ylikuormittumisen ongelmia. Kyseiseen Johtamisen kehittämisryhmään eli JOKE-ryhmään kuuluvat muun

Vas. Kimmo Louhivaara, Henri Backman ja Timo Nurmilo ovat osana JOKE-ryhmää kehittämässä johtajien hyvinvointia

muassa Kimmo Louhivaara, Timo Nurmilo ja Henri Backman. ”Ensimmäisen vuoden aikana me kohdattiin ongelma, mietittiin missä on vikaa ja sitten me purettiin se ihan täysin luilleen. Sen jälkeen aloitimme rakentamaan ajatusta siitä, että miten me pystyisimme korjaamaan toimintaa”, Louhivaara kertoo. PAREMPI YHDESSÄ KUIN YKSIN JOKE-ryhmä loi jäsenilleen kyselyn, josta selvisi, että ongelmana johtajuudessa koetaan olevan tuen puute ja yksintekemisen raskaus. ”Nuoremmilla partio myös kilpailee kaikkien muiden harrastusten, tyttöystävien ja lukion kanssa”, Backman lisää. Muutoksilla pyritäänkin vaikuttamaan siihen, että mihinkään tehtävään ei tarvitse tulevaisuudessa lähteä yksin. Esimerkiksi leirien suunnitteluun tulisi valita yksittäisten henkilöiden sijaan suunnitteluryhmä. ”Se vaatii kyllä vielä sellaista kulttuurinmuutosta, mitä vuodessa ei voi saavuttaa. Hyvä orastava alku kuitenkin on jo. Kotkat kääntyvät taivaalla hitaasti”, toteaa Backman.

JOHTAJARESERVIT JA JOHTAJAVIIKONLOPUT TAAKAN KEVENTÄMISEKSI Osaksi kulttuurinmuutosta ja uudeksi työkaluksi JOKE-ryhmä koittaa saada mukaan johtajareserviläiset eli jäsenet, jotka eivät ole enää toiminnassa muuten mukana. Jos esimerkiksi leireiltä tai kisoista puuttuisi yksi johtaja, voitaisiin reserviläisiä pyytää apuun. Johtajaviikonloput on tarkoitus ottaa myös mukaan perinteisiin. Tällaiset viikonloput vietetään johtajien kesken saunoen ja suunnitellen tulevaa, ilman vastuuta nuoremmista partiolaisista. Vertaistuki on johtajatoiminnassa tärkeää. ”Me ollaan ylpeitä siitä, että ollaan tiedostettu nämä asiat. Me halutaan kertoa siitä, että johtajuutta on mahdollista kehittää ja ottaa huomioon. Me halutaan, että meidän johtajat voisivat paremmin ja meidän lippukunta olisi sitä kautta vahvempi”, JOKE-ryhmän Backman, Nurmilo ja Louhivaara kertovat. Teksti ja kuva: Minja Rautavaara www.tampereenkotkat.fi

Haamujen kanssa notskilla, osa MMXVI Säännöllisen epäsäännöllisesti ilmestyvä Haamujen kanssa notskilla -novellisarja syntyi Partio-lehden tehtyä jutun lippukuntamme johtajistosta joskus 90-luvun loppupuolella. Teimme silloin pitsaa pakissa. Tällä kertaa ei käsitellä ruoanlaittoa (vaikka Haamuilla yleensä nälkä onkin), sillä Haamut tekevät paljon muutakin. Puijon Pojissa Haamut eivät ole mitään mystisiä taruolentoja vaan niitä aktiivisia tai reserviin siirtyneitä henkilöitä, jotka pyörittävät rakkaan ja mainetta keränneen lippukuntamme toimintaa. Haamun voit nähdä ohjaamassa ryhmien viikkokokouksissa, paistamassa maggaraa Ruskaretken pimentyvässä illassa, juoksemassa Jukolan viestin mutaliejussa (tänä vuonna 10. kertaa peräkkäin), nakuttamassa lautaa jamboreen pitkiin portaisiin ja jos olet oikein hiljaa, voit kuulla Haamun äänen bittiavaruudesta Skype-kokouksessa joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 18. Haamu on se pitkänlinjan Puijon Poika, jolta voit aina ujostelematta tulla kysymään partioon liittyviä asioita. Et välttämättä saa täydellistä vastausta, mutta saat ainakin sellaisen henkilön nimen joka tietää asiasta paremmin. Lupauksista huolimatta, pakko mainita jotain ruoastakin. Kävimme tänään torilla pitkästä aikaa syömässä Par-

tasen lihapiirakan. Kyllä oli hyvää! Toivottavasti päästään tulevilla leirinuotioilla kokkaamaan jotain yhdessä! KNMKY:n alla toimiva partiolippukunta Puijon Pojat on Kuopion alueen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut lippukunta. Lippukunta ylläpitää perinteisten erätaitojen osaamista ja on lisäksi pysynyt ajanhermolla ottamalla partio-ohjelmaan mukaan mm. köysikiipeilyä ja virtuaalitodellisuutta. Vuonna 1928 perustetun Puijon Poikien jäsenmäärä on vaihdellut vuosikymmenten kuluessa paljon, mutta johtajiston sitoutuminen toiminnan jatkamiseksi on mahdollistanut laadukkaan partiotoiminnan tarjoamisen aina näihin päiviin saakka Teksti: Tapio Kettunen ja Martti Vanala, Puijon Pojat Kuva Marko Mustonen

Seuraa Puijon Poikia FB:ssä: http://www.facebook.com/Puijon-Pojat Puijon Pojat visertää: http://twitter.com/puijonpojat

22 KÄRJESSÄ 1/2O17

TAPAHTUMAKALENTERI

KESÄLLÄ YMCA FINLAND TOIMII! Tapahtumakalenterista löydät valtakunnallista avointa YMCA/NMKY-toimintaa ja tapahtumia. Lähde mukaan! TOUKOKUU la 6.5. klo 16 Oulun NMKY:n Vaskiveikkojen ja Tervapuhaltajien Raatin nuorisotalolla Oulussa su 7.5. klo 15 Oulun NMKY:n Ynnin Poikien ja Oulun Sotaveteraanikuoron konsertti Limingan kirkossa Oulussa su 7.5. klo 18 Oulun NMKY:n Ynnin Poikien ja Oulun Sotaveteraanikuoron konsertti Raatin nuorisotalolla Oulussa su 7.5. klo 15 Oulun NMKY:n Fröökynöiden Kevätkonsertti keskustan seurakuntasalissa Oulussa 20.5. OULUN NMKY JÄRJESTÄÄ TERWAMARATON –JUOKSUTAPAHTUMAN Oulussa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.terwamaraton.fi KESÄKUU KESÄN TOIMINNALLISET PÄIVÄLEIRIT 6-12 –vuotiaille Helsingin Puistolassa kesä-heinäkuussa Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/paivaleirit KESÄN TOIMINNALLISET PÄIVÄLEIRIT 6-12 –vuotiaille Helsingin Maunulassa koko kesän ajan Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/paivaleirit 5.-8.6. OULUN NMKY JÄRJESTÄÄ KORIPALLOILIJOIDEN KESÄLEIRI Rokualla (seuraa: http://onmky.fi/osastot/koripallo/blog/) 5.6.-9.6. HUIPPU! - HELSINGIN NMKY:N SUOSITTU TEEMALEIRI järjestetään Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla ja se on suunnattu 7-14 -vuotiaille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/kesaleirit 5.-10.6. YMCA VANTAA JÄRJESTÄÄ LASTENLEIRIN 8-13 VUOTIAILLE. Päivät kuluvat liikunnan, kädentaitojen, uimisen, yhteisleikkien yms. toiminnan parissa. Majoitus n. 8 hengen mökeissä. Bussikuljetus Hakunilan kirkolta. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.nmkyvantaa.fi 9.6.-12.6. SALAISUUKSIEN KAMMIO - HELSINGIN NMKY:N SUOSITTU TEEMALEIRI järjestetään Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla ja se on suunnattu 7-14 -vuotiaille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/kesaleirit

12.6.-16.6. POPLEIRI - HELSINGIN NMKY:N SUOSITTU TEEMALEIRI järjestetään Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla ja se on suunnattu 7-14 -vuotiaille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/kesaleirit 12.6.-16.6. SPORTTILEIRI - HELSINGIN NMKY:N SUOSITTU TEEMALEIRI järjestetään Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla ja se on suunnattu 7-14 -vuotiaille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/kesaleirit 16.6. klo 19 Oulun NMKY:n Mieslaulajien 65-v Oi niitä aikoja -viihdekonsertti Lyseon juhlasalissa Oulussa 19.-22.6. YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ TYTTÖLEIRIN HARVAN SAARESSA 7-13-vuotiaille tytöille. Ohjelmassa kädentaitoja, leiritouhuja, hemmotteluhetkiä ja tyttöjen juttuja. Lisätietoja Henna Härkönen, p. 050 3201984, henna.harkonen@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi 5.-22.6. KESÄN TOIMINNALLISET PÄIVÄLEIRIT 6-12 –VUOTIAILLE Helsingin Kaisaniemessä, Pakilassa, Kontulassa ja Maunulassa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/paivaleirit 5.-22.6. TAMPEREEN NMKY RY JÄRJESTÄÄ KESÄKENTTÄ - CITYLEIRITOIMINTAA arkipäivisin klo 9-15 1lk.-3lk. tytöille & pojille Kyselyt ja ilmoittautumiset 13.5. mennessä Mari Vuomalle mari.vuoma@ymcatampere.fi puh. 040-168 6621 5.-21.6. TAMPEREEN NMKY RY JÄRJESTÄÄ KORIPALLOKOULUN maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13-15, viimeisellä viikolla maanantaina ja keskiviikkona vuosina 2003-2009 syntyneille tytöille ja pojille Namikan salilla osoitteessa Satakunnankatu 31. Ilmoittautumiset marleena.sirpela@ymcatampere.fi tai puh: 045-891 9071 5.-22.6. YMCA VANTAA JÄRJESTÄÄ PÄIVÄLEIRIT 7-10 VUOTIAILLE Vantaan Rajakylässä, Hakunilassa ja Rekolassa arkipäivisin klo 9.00-16.00. Leirille voi osallistua 1, 2 tai 3 viikoksi. Päivät kuluvat kädentaitojen, liikunnan, leikin ja retkeilyn merkeissä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.nmkyvantaa.fi 5.-30.6. TAMPEREEN NMKY RY JÄRJESTÄÄ PÄIVÄLEIRITOIMINTAA Olkahisissa 1.-4.-luokkalaisille tytöille ja pojille (Myös ekaluokalle menevät ovat tervetulleita mukaan) osoitteessa Jenseninkatu 1 33610 Tampere (partiotila), arkipäivisin klo 9-16. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 1.4.2017 mennessä: Mari Vuoma p.040-168 6621 tai mari.vuoma(at)ymcatampere.fi 19.-22.6 SEIKKAILULEIRI 10-14 -VUOTIAILLE - Helsingin NMKY:n suosittu teemaleiri järjestetään Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla ja se on suunnattu 7-14 -vuotiaille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/kesaleirit

KÄRJESSÄ 1/2O17 23

Koodipäiväleiri Turussa 5.-9.6. 5.-9.6. klo 10-16 YMCA Turku järjestää Koodipäiväleirin 7-13-vuotiaille tytöille ja pojille Hirvensalon nuorisotalo Moose´sissa. Aiempaa kokemusta koodaamisesta ei tarvitse olla. Osallistujilla olisi hyvä olla kannettavan tietokoneen käyttömahdollisuus leirin aikana. 26.-30.6. LIEKEHTIVÄ PIKARI - HELSINGIN NMKY:N SUOSITTU TEEMALEIRi järjestetään Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla ja se on suunnattu 7-14 -vuotiaille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/kesaleirit

Ohjelmassa koodausta (scratch), ulkoilua ja muuta mukavaa joka päivä 10-16. Lisätietoja Ilpo Lahdenkauppi, p.050 3447720 ilpo.lahdenkauppi@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi

28.6. klo 9-19 YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ TURUSTA PÄIVÄRETKEN PUUHAMAAHAN. Lisätietoja Henna Härkönen, p. 050 3201984, henna.harkonen@tunmky.fi

Ohjelmointi tuli Suomessa osaksi kansallista opetussuunnitelmaa viime vuonna. Koodaustaito nähdään jo osana tulevaisuuden yleissivistystä.

HEINÄKUU 10.-13.7. YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ TOIMINTALEIRIN 7-13-vuotiaille tytöille ja pojille Harvan saaressa. Ohjelmassa pelejä, kisailua ja sporttista toimintaa maalla ja vedessä. Lisätietoja Vilma Suominen, p.044 292 9898, vilma.suominen@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi

Koodileirin päämääränä ei ole tehdä kaikista lapsista koodauksen ammattilaisia vaan tärkeintä on antaa välineitä digitaalisen maailman ymmärtämiseen. Koodileirillä käydään läpi ohjelmoinnin perusteita helppojen ohjelmointisovellusten avulla ja harjoitellaan ohjelmointia tekemällä oma ohjelmointiprojekti. Koodileiri on tarkoitettu sekä ohjelmointia aloitteleville ja jo edistyneemmille. Leirin ohjaajat tukevat lapsia yksilöllisesti näiden aikaisemman harrastuneisuuden ja ohjelmointikokemuksen perusteella.

13.-16.7. YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ ISÄ-LAPSI-LEIRIN Harvan saaressa. Ulkoilua, uintia, melontaa, vesihiihtoa, kädentaitoja, rantasaunailua, iltanuotiolla istuskelua ja muuta mukavaa tekemistä isille lapsille. Leirille voi osallistua paitsi oman isän, yhtä lailla esimerkiksi kummin tai isovanhemman kanssa. Lisätietoja petri.hollmen@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi 17.-21.7. KUOLEMAN VARJELUKSET - HELSINGIN NMKY:N SUOSITTU TEEMALEIRI järjestetään Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla ja se on suunnattu 7-14 -vuotiaille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/kesaleirit 21.-23.7. YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ PERHELEIRIN Harvan saaressa. Mukavaa toimintaa aikuisille ja lapsille – yhdessä ja erikseen. Yhteis- tai telttamajoitus. Lisätietoja Vilma Suominen, puh. 044 292 9898, vilma.suominen@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi Turku 24.-27.7. YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ POIKIEN SEIKKAILULEIRIN 7-13-vuotiaille pojille Harvan saaressa. Ohjelmassa seikkailua, touhuamista ja jännittäviä tilanteita. Lisätietoja Olli Toivonen, p.050 344 7737, olli.toivonen@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi Turku

Onko koodaaminen tulevaisuudessa kolmas ”tukipilaritaito” lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi? Tietokoneita löytyy yhä useammasta laitteesta, lähitulevaisuudessa jopa jääkaappi ja osa vaatteistamme on todennäköisesti yhteydessä internettiin. Silloin ne meistä jotka osaavat koodata, tai ainakin osaavat lukea koodia päättävät ja ymmärtävät paremmin miten lähistön ohjelmoidut laitteet toimivat. Kun tämä taito opitaan jo nuorena, ei tietokoneet ja ohjelmoitavat laitteet vaikuta enää tuntemattomilta möröiltä, vaan laitteilta, joiden toiminta on kirjoitettu selkeästi koodilla.

ELOKUU 31.7-4.8. KESÄN TOIMINNALLISET PÄIVÄLEIRIT 6-12 –VUOTIAILLE Helsingin Kaisaniemessä Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky.fi/paivaleirit 1.-4.8. YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ MUSIIKKILEIRIN. Leirillä keskitytään oman instrumentin hallintaan ja ryhmätoimintaan. Ohjelmassa myös muuta vapaa-ajan ohjelmaa, sekä mm. loppukonsertti. Lisätietoja tuomo.tirronen@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi Turku

11.-13.8. YMCA VANTAA JÄRJESTÄÄ ISÄ-LAPSI -LEIRIN Kukonnotkossa Ilmoittautuminen ja lisätiedot www.nmkyvantaa.fi

7.-11.8. KESÄN TOIMINNALLISET PÄIVÄLEIRIT 6-12 –VUOTIAILLE Helsingin Kaisaniemessä ja Kontulassa Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.hnmky. fi/paivaleirit

SYYSKUU 23.9. Oulun NMKY järjestää 51. Oulun Juoksun Raatin Liikuntakeskuksessa

8.-11.8. YMCA TURKU JÄRJESTÄÄ LEIRIN ISOVANHEMMILLE JA 6-14-VUOTIAILLE LAPSENLAPSILLE Harvan leirisaaressa. Leiri toteutetaan yhteistyössä Turun NNKY:n ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Lisätietoja Olli Toivonen, p.050 344 7737, olli.toivonen@tunmky.fi Ilmoittautumiset www.tunmky.fi

26.8. Oulun NMKY:n Fröökynöiden, Mieslaulajien ja Vaskiveikkojen Kajautus Rokuan kansallispuistossa (Suomi 100-tapahtuma)

MINNA

MUSIIKKI N AISUU

Teksti ja kuvat: Anniina Vainio ja Kimmo Koskinen

Musiikkiopiston soittajanalut pääsevät parrasvaloihin Viimesyksyisessä Ilo irti näppärästi -lastenkonsertissa soitti myös Pirkanmaan musiikkiopiston yli 200-jäseninen puhallinorkesteri.

Tampere-talo ja Pirkanmaan musiikkiopisto toteuttavat myös tänä vuonna useita isoja yhteistuotantoja.

KÄRJESSÄ 2/2O16 25

Diandran ja Marion Rungin tähdittämä Euroviisut-teemainen yhteislaulukonsertti, Muumimuseon avajaisten lastenlaulukonsertti, Pelle Pelikaanin seikkailut ja Siriuksen syntymäpäivät sekä Pirkanmaan nuorten sinfonikkojen konsertti. Siinä muutama esimerkki tänä vuonna järjestettävistä Pirkanmaan musiikkiopiston ja Tampere-talon yhteistuotannoista. Opisto toteuttaa noin 250 konserttia vuodessa. Niistä muutama on tehty yhteistyössä Tampere-talon kanssa, joka on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus. PIRKANMAAN MUSIIKKIOPISTON rehtori Jouni Auramo sanoo, että yhteistyö on alkanut todellisesta tarpeesta. Musiikkiopistolla ei ole omaa salia, jossa iso orkesteri voisi harjoitella tai esiintyä. ”Tampere-talossa lapset ja nuoret saavat hienoja esiintymiskokemuksia isolla lavalla ja hyvissä puitteissa. Se tuo nostetta ja näkyvyyttä toimintaamme. Yhteistyö sopii myös Tampere-talon profiiliin, johon kuuluu lasten ja nuorten toiminnan ylläpito ja tukeminen.” Musiikkiopisto on toimittanut Tampere-talossa aiemmin toimineeseen Café Sooloon useita pikku matineoita. Myös nyt vasta rakenteilla olevaan uuteen kahvilaan on tulossa ”open stage”. MUSIIKKIOPISTON JA TAMPERE-TALON yhteistuotantoperinne alkoi elokuvahahmo James Bondin 50-vuotisjuhlakonsertista viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen yhteiskonsertteja on ollut vuosittain: muun muassa Frank Sinatran 100-vuotisjuh-

lakonsertti, Sibelius-konsertti, Herra Heinämäen ja lato-orkesterin lastenkonsertti sekä pelimanniguru Mauno Järvelän Näppäri-orkesterin ja musiikkiopiston 200-jäsenisen puhallinorkesterin yhteiskonsertti. ”Yhteistuotanto tarkoittaa sitä, että jaamme riskit mutta myös mahdolliset voitot tasan. Tähän mennessä kumpikin osapuoli on saanut taloudellista hyötyä kaikista konserteista, koska ne ovat vetäneet hyvin yleisöä.” PIRKANMAAN MUSIIKKIOPISTOSSA toimii seitsemän eritasoista puhallinorkesteria, seitsemän jousiorkesteria, periodi-sinfoniaorkesteri, kaksi big bandia, lähes 20 muuta bändiä ja useita kamarikokoonpanoja. ”Opetamme kaikkia soittimia harppua ja kirkkourkuja lukuun ottamatta.” Pirkanmaan musiikkiopisto on perustettu vuonna 1970, ja se on Suomen kuuden suurimman musiikkiopiston joukossa. Opistolla on nyt noin 80 opettajaa ja lähes 1 600 oppilasta, joihin kuuluu noin 500 muskarilaista. Pirkanmaan musiikkiopistolla on toimipisteet Tampereella, Kangasalla, Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä. Opiston toimintamäärä puolitoistakertaistui pari vuotta sitten, kun Ylöjärven kaupungin ylläpitämä Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto sulautui Pirkanmaan musiikkiopistoon vuoden 2015 alussa.

www.pmo.fi

Tampere-talo ja Pirkanmaan musiikkiopisto järjestivät viime syksynä Tampere-talossa ”Ilo irti näppärästi” -lastenkonsertin, jossa esiintyi yli 300 soittajan Näppäri-orkesteri.

TAMPERE-TALOSSA LAPSET JA NUORET SAAVAT HIENOJA ESIINTYMISKOKEMUKSIA ISOLLA LAVALLA JA HYVISSÄ PUITTEISSA. SE TUO NOSTETTA JA NÄKYVYYTTÄ TOIMINTAAMME.

MINNA

MUSIIKKI N AISUU

Teksti ja kuvat: Annina Vainio, Orkesterin kuva-arkisto

artiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on nähnyt sotavuodet ja kasvanut isoksi toimijaksi. Se on yksi harvoista täysimittaisista partio-orkestereista Suomessa.

90-VUOTIAS KAJAUTTAA YHÄ KOMEASTI TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Partiolippukunta Tampereen Kotkien johtajisto vieraili Turussa ja tutustui Auran Tähtipoikien soittokuntaan. Syntyi idea oman kokoonpanon perustamisesta. Se jakoi aluksi mielipiteitä, mutta johtajisto piti päänsä ja tilasi soittimet perinteiselle puhallinkokoonpanolle eli seitsikolle. Nyt, 90 vuotta myöhemmin, Kotkat on Tampereen ja sen lähiseudun suurin täysimittainen harrastepohjainen puhallinorkesteri. Siinä musisoi yli 50 soittajaa, joiden ikähaarukka on 13–80 vuotta. Orkesterin varakapellimestari, hallituksen puheenjohtaja Tapani Virkki kertoo, että talvi- ja jatkosotien aikana soittokunta joutui luovuttamaan soittimensa armeijan soittokunnille. ”Ne tulivat sodan jälkeen takaisin mikä missäkin kunnossa. Soittokunnat soittivat voitonparaatin, kun esimerkiksi hyökkäys voitettiin tai kaupunki oli onnistuttu valloittamaan. Koko soittokuntaperinnehän lähtee armeijasta.” KESKIMÄÄRIN KERRAN VIIKOSSA harjoitteleva Kotkien puhallinorkesteri tekee vuosittain 20–30 soittokeikkaa pääosin Pirkanmaalla ja joskus myös kauempana. ”Esimerkiksi reserviläisjär-

jestöt, Puolustusvoimat, yritykset ja Tampereen kaupunki ovat ahkeria tilaajiamme.” Monipuoliseen ohjelmistoon kuuluu kappaleita laidasta laitaan, swingistä ja viihdemusiikista kirkkomusiikkiin ja salonkitansseihin. Soittopalkkioilla orkesteri saa käyttövaransa, ja niillä maksetaan kapellimestarin korvaus. Nyt orkesteria johtaa Pekka Ahonen. ”Musiikin ammattilaiset ovat olleet ja ovat yhä tärkeässä roolissa kapellimestareina, jotta orkesteri kehittyy ja soitto pysyy laadukkaana.” Tampereen NMKY tarjoaa orkesterille harjoitus- ja kerhotilat maksutta. Orkesteri toimii Pirkanmaan musiikkiopiston tiloissa. Myös opisto on osa Tampereen NMKY:tä. VUONNA 1927 PERUSTETUN soittokunnan jäsenet olivat 1950- ja 1960-luvuille asti pääosin partiolippukunnan omaa väkeä. Sittemmin yhteys on höllentynyt mutta ei kokonaan katkennut. Orkesterin nykyisistä jäsenistä noin viidennes on partiolaisia. Yhteisöllisyys on yhä tärkeä osa orkesterin toimintaa. ”Vaikka yksittäisen soittimen rooli kappaleessa olisi pieni, se on tärkeä osa kokonaisuutta.” Virkki näyttää mietteliäältä pohtiessaan,

miten orkesteri pysyy voimissaan seuraavat 90 vuotta. Jatkuvuutta on ylläpidettävä. Soittajille ei ole kriteereitä; esimerkiksi koesoittoa ei vaadita. Vetopasuunaa soittava Virkki itse tuli ryhmään vuonna 1981 ”täysin pystymetsästä”. ”En osannut nuotteja enkä soittaa. Tutut soittajat houkuttelivat mukaan, ja sinnikkäällä harjoittelulla opin. Meni vuosi, ja osallistuin ensimmäiselle keikalle.” www.ymcatampere.fi/musiikki/kotkienpuhallinorkesteri/

ORKESTERIN MONIPUOLISEEN OHJELMISTOON KUULUU KAPPALEITA LAIDASTA LAITAAN, SWINGISTÄ JA VIIHDEMUSIIKISTA KIRKKOMUSIIKKIIN JA SALONKITANSSEIHIN.

KÄRJESSÄ 1/2O17 27

Tapani Virkki (vas.) ja Ari Asunmaa kuuluvat Tampereen Kotkien puhallinorkesterin konkareihin. Tampereen Kotkien puhallinorkesterissa soivat monenlaiset puhallinsoittimet. Soittokeikan hinta on sama, oli soittajia minkä verran tahansa. ”Mitä isompi ryhmä, sitä parempi soundi”, sanoo varakapellimestari Tapani Virkki (oik.).

ILTAPÄIVÄKERHOLAISTEN MUSIIKINOPETUS HELSINGIN NMKY:N MUSIIKKIOPISTOSSA SYKSYLLÄ 2014 heräsi ajatus siitä, että Namikan koululaisten iltapäiväkerhon lapsille Kaisaniemessä tarjottaisiin mahdollisuus säännölliseen ja tasokkaaseen musiikin opetukseen Namikan musiikkiopistossa iltapäiväkerhon toiminta-aikana. Siten pienillä koululaisilla olisi mahdollisuus päästä tunneille helposti ja turvallisesti, perheiden ei tarvitsisi käyttää yhteistä vapaa-aikaansa soittotunneille viemiseen iltaisin ja musiikkiopisto saisi uusi oppilaita. Ensimmäiset iltapäiväkerholaiset aloittivat musiikkiopintonsa tammikuussa 2015 Lapset käyvät soittotunneilla iltapäiväkerhon aikana klo 14 – 16. Kerho ja opisto toimivat samassa kiinteistössä lähekkäin; soittotunnille tullaan itsenäisesti tai soitonopettajan hakemana. Tunnit voi aloittaa joustavasti myös kesken lukukauden. Opetusta on 30 tai 45 minuuttia kerran viikossa. Tarjolla on myös pari-opetusta siitä kiinnostuneille. Tällöin opetus tapahtuu samanaikaisesti kahdelle oppilaalle. Oppilaat pääsevät halutessaan jo ensimmäisenä lukukautena esiintymään musiikkiopiston pienemmissä soittajaisissa ja isommissa konserteissa. Tällä hetkellä iltapäiväkerholaisista on soitonopetuksessa 4 viulistia ja 4 pianistia Tulevaisuuden suunnitelmissa on mahdollisuuksien mukaan lisätä toimintaan kamarimusiikkia, työpajatyyppistä yhteissoittoa ja -laulua, jotta yhä useampi pieni koululainen pääsisi aktiivisesti mukaan musiikin kiehtovaan maailmaan. Lisätietoa iltapäiväkerhotoiminnasta Helsingin NMKY:ssa: www.hnmky.fi/lapset-ja-perheet/iltapaivakerhot/ Teksti Anu Kurkaa Kuvat: Helsingin NMKY arkisto

Orkan perinteinen Vappukonsertti 1.5. klo 11 Namikan salilla.

MINNA

L I I K U N TA N AISUU

VEDEN VARASSA

Teksti: Joonas Alanne Kuvat: Fabrizio Tosoni, Ville Karvanen

urun NMKY:n sukellusjaokseen kuuluu 90 aikuisjäsentä ja noin 30 lasta. Jaos toimii sukellusseurana NMKY:n alla. Kyseessä on alueen suurin ja aktiivisin sukellus-

toimija, jonka toiminta nojaa vakaisiin arvoihin: jokaisella pitää olla mahdollisuus harrastaa.

YMCA LIIKUNTA

KOHTAAMISIA LIIKUNNAN PARISSA V. 2016 377 330

SUKELTAMINEN ON VARSIN SOSIAALINEN HARRASTUS. VETEEN MENNÄÄN SUKELLUSPAREINA TAI KOLMEN SUKELTAJAN RYHMÄNÄ. KAVEREISTA SAA AINA TUKEA JA TURVAA.

2484 KORIPALLON HARRASTAJAA 276 KORIPALLOJOUKKUETTA HARRASTETTUJA LAJEJA: Lentopallo, Salibandy, Yleisurheilu, Nyrkkeily, Taekwondo, Suunnistus, sukellus, jalkapallo, kuntourheilu, alppihiihto, jääkiekko, futsal, kiipeily

KÄRJESSÄ 1/2O17 29

¬– Tarkoitus on tarjota sukeltamisen puitteita, seuraa ja mahdollisuuksia. Retkiä ja sukeltamiseen tarvittavaa kalustoa, kuten kompressoreita, kerhotilaa ja muuta, kertoo Sakari Koskinen, yksi jaoksen puuhamiehistä. Noin kahdeksanvuotiaat aloittavat sukellusjaoksessa snorkkelisukelluksesta, jota jaos järjestää kahdessa ryhmässä vasta-alkajille ja kokeneemmille. 15–16-vuotiaina jäsenille tarjotaan laitesukelluskurssia, josta heidät siirretään niin sanotusti aikuisten kerhon puolelle. Ihannetilanteessa jaoksen toimintaan kasvetaan mukaan. Sukeltamisharrastus on Koskisen mukaan oikein suoritettuna turvallinen tapa tutkia vedenalaista maailmaa. Harrastus on haastava mutta antoisa, ja siinä voi toisinaan tuntea olevansa aikamatkalla. ¬– Suomessa sukeltaminen on erittäin antoisaa, koska Itämeri säilöö hylkynsä poikkeuksellisesti. Meillä ei ole laivamatoa, joten 1800-luvulla uponnut kauppa-alus voi olla edelleen hyvinkin siinä kunnossa missä oli upotessaan, hän kuvailee. Sukellusjaos tarjoaa harrastajille mainiot puitteet harrastamiseen ja harrastuksen aloittamiseen. – Meillä on yhdet Suomen parhaimmista puitteista. Meillä on kovaponttonivene johon mahtuu kuusi sukeltajaa, kolme kompressoria, säilytys- ja kuivatustiloja, kuivapukuja, välineitä ja viisi täydellistä laitepakettia lainattavaksi. JärSukellusjaosto järjesti sukellusreissun Norjaan Narvikin seudulle pääsiäisenä 2016 Sukelluspari tuo sukeltajalle sekä seuraa että turvaa Snorkkelikerho tarjoaa turvallisen alun sukelluksen aloittamiseen

jestämme talkootyöllä omia kursseja, jotka voivat maksaa kaupallisella puolella 500-600 euroa. – Meiltä voi lainata täydelliset sukellusvarusteet, joten ei ole mitenkään välttämätöntä ostaa kalliita laitteita itse. Kokemuksen ja innostuksen karttuessa voi pala palalta hankkia omia laitteita, kun siihen on mahdollisuus. Varustelainat kuuluvat jäsenyyteen, eikä niistä peritä erillistä korvausta. Tämä on nuorille hyvä tapa päästä mukaan sukellusharrastukseen ilman tuhansien eurojen investointia. Suomen mittakaavassa se on hyvin poikkeuksellista, Koskinen sanoo. Sukeltaminen on Koskisen mukaan hyvin sosiaalinen harrastus. Veteen mennään sukelluspareina tai kolmen sukeltajan ryhmänä, josta saa-

daan tukea ja turvaa. Lajissa on omat vaaransa, jotka pystytään minimoimaan koulutuksella, kokemuksella ja huolellisella tekemisellä ja turvallisuushakuisuudella. Luottamus on tärkeää. NMKY-emoyhdistyksen alla toimiminen mahdollistaa Koskisen mukaan sen, että jaostossa kyetään järjestämään kattavaa sukellustoimintaa, jossa on huomioitu niin nuoret kuin aikuisetkin. NMKY tarjoaa myös taloudellista selkärankaa, jota maksetaan takaisin talkoin sekä jäsenmaksuin. ¬– Kaikki tehdään hyvässä hengessä vapaaehtoisuuden ja hyvän harrastamisen hengessä rakkaudesta lajiin.

MINNA

L I I K U N TA N AISUU

TURUN NMKYN PIKKUSUSISSA EI JONOTETA Turun NMKY:n esikouluikäisten ja ekaluokkalaisten korisryhmä tunnetaan nimellä Pikkusudet, joka on ilmiselvä viittaus Suomen koripallomaajoukkueeseen. Pikkusudet kokoontuvat Teräsrautelassa viikoittain ja osallistujamäärä on ollut kovassa kasvussa. Kiitos siitä kuuluu paitsi koripallomaajoukkueen menestykselle ja lajin näkyvyydelle, myös päämäärätietoiselle työlle, jota Turun NMKY:ssa on tehty.

e nt

ama n r u To & Kaarin t e k s rk u r Ba JBT - Junio12.-14.5.2017 Tu Sarjat tytöt ja pojat

13.-14.5.2017 (lauantai-sunnuntai) • Mikrot FUN –07/-08 aloitteleville joukkueille 12.-14.5.2017 (perjantai-sunnuntai) • B-01/-02 • C kilpa -03/-04 • C Fun -03/-04 • Minit-05 • Minit-06 • Minit-05/-06 Fun • Mikrot-07 • Mikrot-08

Ilmoittautuminen

Alkaa 1.12.2016 klo 10.00 Päättyy 7.4.2017 kello 18.00 www.jbt-turku.com

Lisätietoja turnauksesta ja ilmoittautuminen: www.jbt-turku.com

Pikkusudet on Koripalloliiton ja Keskon päivittäistavarakaupan yhteistyöprojekti, joka tähtää lasten liikkumisen edistämiseen yhteistyössä seurojen ja paikallisten K-kauppiaiden kanssa.

– Meillä on ennätysmäärä osallistujia, 70 pikkusutta neljässä laumassa. Meillä on hyvä ohjelma ja hyvät ohjaajat, ja sana siitä on lähtenyt selvästi kiirimään, sanoo Pikkususien ohjaaja Maikku Miettinen. Miettinen on johtanut koripallotoimintaa Turun NMKY:ssa jo neljä vuotta, mutta viime vuonna Pikkusudet brändättiin uudelleen. Facebook- ja nettimarkkinointiin alettiin satsata, ja ohjaajat kävivät paikallisissa esikouluissa viettämässä koristuokioita. – Koripallobuumi on tietysti helpottanut asioita, mutta ei pidä unohtaa, että ruohonjuuritasolla tehdään monissa seuroissa korvaamatonta työtä, jonka merkitystä ei pidä aliarvioida, Miettinen toteaa. Ohjaajia Teräsrautelan ryhmissä on Miettisen lisäksi kaksi, mikä helpottaa isojen ryhmien vetämistä ja takaa lapsille laadukkaan kokemuksen. Ohjaajien tavoitteena on, etteivät Pikkusudet joutuisi missään vaiheessa jonottamaan vuoroaan kentällä.

Harjoitusten alussa kenttä jaetaan keskeltä ja ryhmä kahtia. Tunnin aikana lapset oppivat käsittelemään koripalloa erilaisten leikkien kanssa. Yleensä harjoitusten lopuksi pelataan pienryhmissä ihan kunnon peli. – Kaikki täällä opittavat asiat ovat motorisia perustaitoja, joissa käytetään hyödyksi koripalloa. Leikki ja hauskuus ovat meille pääasia, sanoo Miettinen, joka itsekin on pelannut koripalloa lapsesta asti. Kerhoon saa osallistua ilmaiseksi kahdesti, jonka jälkeen vanhemmilta peritään toimintamaksu pelikaudesta, joka kestää syys- tai kevätkauden. Hintaan kuuluvat oma pelipallo ja -paita. Hänestä olisi mahtavaa, jos jostakin Pikkusudesta kasvaisi ihan oikea koripalloammattilainen, mutta se ei ole toiminnan lähtökohta. – Me teemme täällä pohjatyötä, ja kyllä minä näen mahdollisuuden, että joku Pikkususista voisi sinne edetä. Ensi vuonna tarkoituksena on avata Turun NMKY:n Mikrotyttöjen joukkue. Mikro-taso on

KÄRJESSÄ 1/2O17 31

UUTTA VERTA PELIKENTILLE Svenska KFUM i Helsingforsin Letkeet Eleet on ensimmäinen naisten koripallojoukkue yhdistyksen historiassa. Joukkue pelaa vasta ensimmäistä kauttaan Koffanin riveissä, mutta alku on ollut lupaava. Joukkueen juuret ovat HNMKY:ssä ja runko onkin muodostunut juniorivuosienaikana. Joukkue on kasvanut matkan varrella ja mukaan on liittynyt myös muun muassa joukkuelaisten koulukavereita. Harrastelijajoukkueena tunnettu Letkeet Eleet siirtyi Vantaan NMKY:n suojatiksi, kun he päättivät aloittaa pelaamisen ilman valmentajaa. Vantaalla harjoitteleminen oli edullisempaa, mutta sijainnit olivat haastavia. Oli mietittävä muita vaihtoehtoja, toiveena kuitenkin oli pysyä saman kattoyhdistyksen alla.

”OLI HELPPOA LÄHTEÄ KOFFANIN RIVEIHIN”

Pikkususista (5-7 vuotta) seuraavana. Pikkususissa tytöt ja pojat pelaavat vielä sekaisin, mutta tulevaisuudessa myös vanhemmille tytöille – esimerkiksi niille jotka haluavat jatkaa koripallon pelaamista TuNMKY:ssä vielä Pikkususien jälkeen – halutaan tarjota laadukasta koripallotoimintaa. – Tavoitteena on, että kaikki jatkaisivat, Miettinen sanoo. Tällä hetkellä Miettinen pitää harjoituksia viisi kertaa viikossa ja kertoo nauttivansa lasten kanssa työskentelystä. Hän on taustaltaan liikuntatieteiden maisteri, joka on työskennellyt aiemmin useissa lajiliitoissa. – Ryhmiä ohjatessani näen, että työlläni on arvoa. Loppuajan johdan, organisoin ja koordinoin TuNMKY:n urheilutoimintaa, mutta kun saan nähdä lasten riemun – se on hienoa, Miettinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Joonas Alanne

”Joukkueenjohtaja” Milla Mäkinen kertoi kysyneensä Svenska KFUM i Helsingforsin puheenjohtajalta Jani Lindroosilta, olisiko KFUM:llä kiinnostusta ottaa nuorten naisten joukkue hellään huomaansa. Positiivinen vastaanotto ja innostus ensimmäisestä naisten joukkueesta yllätti iloisesti koko joukkueen. ”Oli helppoa lähteä Koffanin riveihin, sillä saimme tehtyä hyvät diilit ja tuki ja apu on llut korvaamatonta” ylistää Mäkinen. Tukea on tullut niin henkisesti, kuin taloudellisestikin ja puitteita on tarjottu muun muassa yhteiseen ajanviettoon Svenska KFUM i Helsingforsin kesäpaikassa Solhällassa. Myös Lindroos sanoo, että Letkeiden Eleiden liittyminen yhdistykseen on merki-

tyksellistä. Erityisen innoissaan Lindroos on siitä, että yhdistykseen saatiin uusia, nuoria jäseniä. Hän toivoo myös, että Letkeet Eleet nähtäisiin muussakin yhdistyksen toiminnassa mukana. Harjoitteleminen ja pelaaminen ilman valmentajaa sujuu Mäkisen mukaan hyvin. Joukkuelaiset ovat kaikki pelanneet nuoresta asti koripalloa, joten jokainen tietää hyviä harjoituksia ja he miettivät yhdessä mitä treeneissä tehdään. Harjoitteleminen on tällä kaudella joukkueella jäänyt vähemmälle, koska treenivuoroja on ollut vähänlaisesti, mutta peleihin on satsattu sitäkin enemmän. Naisten nelosdivisioonassa pelaava Letkeet Eleet olivat nousta kolmosdivisioonaan hyvin pelatun syyskauden jälkeen, jolloin sijoitus oli jaettu toinen. Joukkue kuitenkin päätti toistaiseksi jäädä pelaamaan nelosdivaria niukan miehityksensä ja treenivuorojen vähäisyyden takia. Mäkinen mainitseekin, että joukkueessa on vielä tilaa muutamalle letkeälle leidille. Pitkän korishistorian omaavina joukkueen pelaajat toimivat hyvin yhteen ja tekniikka ja taito ovat tallella. Kevätkauden alkukankeudesta huolimatta tytöt lähtevät luottavaisin mielin tuleviin peleihin ja koitoksiin.

Teksti ja kuva: Alli Eräkorpi

MINNA

L I I K U N TA N AISUU

Mikropoikien turnauksissa

pelataan yhteen ”Meidän joukkueessa parasta on kaikki. Kirjaimellisesti kaikki”, toteaa yhdeksänvuotias Salama Petänen NMKY:n Mikropoikien koripallojoukkueesta. Mikropojat pelaavat Suomen Koripalloliiton läntisen alueen sarjaa. Pelaajat ovat 9-12-vuotiaita ja pelit muodostuvat pääasiassa vuoden aikana järjestetyistä turnauksista. Seuraava turnaus pelataan Namikan salilla Tampereella 18.-19.2. ”Turnauksissa on parasta, kun pääsee pelaamaan enemmän ja useampaa joukkuetta vastaan. Jos voittaa ensimmäisen pelin, tekee usein mieli pelata vielä lisää”, Petänen sanoo. Tiukka ajo korille mikropoikien turnauksessa Namikan salilla. Numero 44 Salama Petänen heittää.

PULLAA, KAHVIA JA PÖYTÄKIRJOJA Turnaukset järjestetään yhdessä Mikropoikien vanhempien kanssa. Vanhemmat osallistuvat esimerkiksi leipomalla, työskentelemällä turnauksen ajan kahviossa tai pitämällä pöytäkirjaa. Turnauksessa voi olla paikalla tunnin, pari tai viettää koko päivän. ”Joskus pelien välissä saattaa tulla käytyä kotona syömässä, mutta muuten ne päivät menevät kyllä turnauksissa paikan päällä, järjestelyissä auttaen”, kertoo Jonna Kerby, joukkuelaisen vanhempi. Vanhempien panostuksen ansiosta turnaukset ovat olleet hauskoja ja toimivia tapahtumia. Turnaukset lisäävät yhteishenkeä Turnauksissa on pärjätty tähän asti vaihtelevasti, välillä paremmin ja välillä huonommin. ”Parasta ja tärkeintä on, että pojat kehittyvät koko ajan”, sanoo valmentaja Jarno Mäkinen.

Valmentaja Mäkisen mielestä turnaukset ovat mukavia tapahtua, kun ympäriinsä pyörii paljon ihmisiä ja pojat pääsevät kunnolla pelaamaan. Seuraava turnaus on poikkeuksellisesti Namikan salilla Hämeenpuistossa. Turnausmatkat esimerkiksi Turussa yhdistävät joukkuetta entisestään, kun silloin vietetään koko pitkä päivä yhdessä matkoineen kaikkineen. ”Turnaukset ovat hienoja tapahtumia, kun yhdessä tehdään aamusta iltaan. Pojat saavat viettää aikaa yhdessä ja sehän on ihan parasta”, Mäkinen toteaa. ”Meidän joukkueemme vahvuus on ehdottomasti hyvä mieli.” ymcatampere.fi/liikunta/koripallo/ Teksti: Minja Rantavaara Kuva: Jari Juhola

KÄRJESSÄ 1/2O17 33

JOUKKUEIDEN TOIMINNASSA TÄRKEITÄ ARVOJA OVAT HAUSKUUS JA YHDESSÄ TEKEMINEN.

Vantaan NMKY

salibandyä meille kaikille Vantaan NMKY aloitti salibandyprojektin keväällä 2016. Vantaalla oli iso tarve ja kysyntä lasten edulliselle harrastustoiminnalle. Toimintaa lähettiin suunittelemaan yhdessä Korson seurakunnan kanssa, jossa oli myös huolta alueen harrastamisen kalleudesta. Suunittelun pohjalta päätettiin perustaa kaksi yhteistä salibandyjoukkuetta. Joukkueiden toiminta alkoi syksyllä 2016 ja Vantaan NMKY:n ja Korson seurakunnan yhteisissä joukkueissa on tällä hetkellä jo 40 innokasta salibandyn poika- ja tyttöjunioria. Joukkueet ovat pelanneet hyvällä menestyksellä otteluita alueen muita seuroja vastaan, ja kotiintuomisina oli myös ensimmäisestä turnauksesta F-junioreiden pronssiset mitallit. Vaikka harjoituksissa tosissaan pelaataan, ei toiminta kuitenkaan ole ryppyotsaista. Joukkueiden toiminnassa tärkeitä arvoja ovat hauskuus ja yhdessä tekeminen. Vantaan NMKY.llä ei ole missään vaiheessa ollut tavoitteena kilpaurheilu varsinaisessa muodossa, vaan tarjota mukava ja turvallinen harrastus lapsille, josta lapset itse nauttivat ja pääsevät kehittymään omaan tahtiinsa saaden onnistumisen kokemuksia. Seurana

tarjoamme edullista ammattillisesti toteutettua harrastamista. Olemme pyrkineet minimoimaan kaikki mahdolliset kulut. Lisäksi Vantaan NMKY:n muu toiminta tukee loistavasti junioreita ja tarjoaa myös muuta kivaa tekemistä junioreillemme (esim: leirit, höntsäpelit yms). Projektissa on myös onnistuttu tarjoamaan Korson alueella nuorille ensimmäisiä työkokemuksia. Joukkueiden valmennuksesta vastaavat koulutetut täysi-ikäiset nuoret yhdessä Vantaan NMKY:n liikuntasihteerin kanssa ja apuna toimii innokas joukko 16-17-vuotiaita nuoria. SALIBANDY ON OLLUT Vantaalla tehokas työkalu. Erilaisilla tempauksilla kuten SählySM ja Helsinki floorball Cup -joukkueilla olemme onnistuneet tavoittamaan myös nuoria aikuisia toimintaamme ja tarjoamaan liikuntaa myös ai-

kuisille, joille enemmän sitoutumista vaativa toiminta ei sovellu. Vantaan NMKY.llä on myös suunitelmat toiminnan laajentamiseksi Vantaalla muihinkin seurakuntiin. Hyvät kokemukset Korson seurakunnan kanssa tehdystä yhteistyöstä halutaan jalkauttaa myös muihin seurakuntiin. Lisäksi suunitteilla on ”NSL- Namika salibandy Liiga” seurakuntien joukkueille. Lisätietoa www.nmkyvantaa.fi

Teksti ja kuvat: Sami Ronkola

MINNA

L I I K U N TA N AISUU

PORVOON NMKY:N SENIORILENTOPALLOTOIMINTA TÄYTTÄÄ 25 VUOTTA Porvoon lentopalloseniorit harjoittelevat läpi vuoden. Sisäharjoitukset 2 krt/vko alkavat elo-syyskuun vaihteessa ja päättyvät huhtikuussa. Pieni lepohetki ja jo toukokuussa porukat haluavat jatkaa ulkona rantalentopalloa eli biitsiä kahdesti viikossa.

Harjoituksiin ilmoittaudutaan netissä, jotta osataan laatia harjoitukset sen mukaisesti. Esimerkiksi miesten M60 M65 ja M70 ringissä on 25 pelaajaa eli maksimi määrä tilaan nähden. Keskimäärin harjoituksissa käy 15-18 pelaajaa. Jotta harjoitustilasta saadaan kaikki ilo irti, niin kahden tunnin vuoro on sujuttava ilman tyhjäkäyntiä. Keväällä, kun kausi päättyy, on aika istahtaa laatimaan suunnitelmat seuraavalle kaudelle. Samassa yhteydessä syödään hyvin ja muistellaan mennyttä kautta sekä palkitaan kauden joukkuepelaaja sekä ahkerin harjoittelija, paras kannustaja sekä kehutaan toisiamme kauden urotöistä niin miten suomalainen mies kehtaa kehua.

JOUKKUEPELAAJAKSI VALITAAN PELAAJA, JOKA NOUDATTAA YHDESSÄ SOVITTUJA SÄÄNTÖJÄ JOUKKUEPELAAJA ON POSITIIVINEN JA KANNUSTAVA, EIKÄ VALITTELE PIKKUASIOISTA.

Joukkuepelaaja ilmoittaa harjoituksiin tulot/poisjäännit ja saapuu ajallaan. Joukkuepelaaja on positiivinen, kannustava, eikä valittele pikkuasioista - luo positiivista asennetta ja iloa kentälle sekä ulkopuolelle. Joukkuepelaaja on valmis tinkimään omasta edustaan ja auttaa kaveria, ottaa vastuuta ja on luottamuksen arvoinen.

KÄRJESSÄ 1/2O17 35

SENIORIMIESTEN 60+ LENTOPALLOHARJOITUKSET VAASASSA Vaasan NMKY otti vuoden 2016 alussa uutena työmuotona vastuun Seniorimiesten 60+ lentopallo-harjoitusten järjestämisestä, yhteistyössä Vaasan suomalaisen seurakunnan kanssa. Miehet ovat harjoitelleet lentopalloa jo vuosikymmenien ajan. Toiminnan on saanut aikanaan alkuun jo edesmennyt srk:n aktiivi poikakodin johtaja pastori Antti Kortelainen, joka toimi aikanaan aktiivisesti myös NMKY:n toiminnassa mm miestenpiirin alustajana. Nyt oli tullut aika, että lentopallotoiminta alkoi hiipua ja se tarvitsi uuden taustatuen. Tällöin NMKY otti siitä vetovastuun vuoden 2016 alussa. Vuoden aikana on Vaasan Lyseon liikuntasalin tiloissa Vaasanpuistikko 8 kokoontunut kevät- ja syyskauden aikana tiistai-iltaisin 10-14 innokasta seniori miestä lentopallon pariin. Toimintaan saatiin mukaan lisää miehiä vuoden 2017 vaihtuessa, kun sitä mainostettiin srk:n tiedotteissa!

Senioreiden kauden joukkuepelaajan valinnalla toivotaan jokaisen kiinnittävän huomiota omiin joukkuepelaajan taitoihin ja kehittävän niitä.

AINA JOKAISEN HARJOITUS EI MENE KUIN STRÖMSÖÖSSÄ Jos kokee, että harjoituksissa kiehahtaa pahasti, on lentopallopylvään juuressa kassalipas, jonne kilahtaa isommasta rikkeestä 5 € ja pienemmästä oman tunnon mukaan. Silti koskaan ei kannusteta ”kilpailijaa” tulemaan avuksi rahan toivossa, vaikka kassa olisikin tyhjä.

NMKY:SSÄ KEHITETTY LENTOPALLO ON SUOMESSA MELKOISESSA NOSTEESSA Moni nykyisistä Porvoon NMKY:n senioreista on aikanaan viettänyt melkoisen määrän tunteja lentopallokentillä opettaen nuoria lentopallon saloihin. Moni näistä entisistä nuorista on vielä yli 70 vuotiaana täysillä mukana NMKY:n toiminnassa.

YMCA lentopallon EM-kilpailut pelataan 15.-18.6.2017 Tampereella Varalan Urheiluopistolla.

Joukkueita saapuu Suomen lisäksi Saksasta, Tanskasta, Ukrainasta ja Ruotsista. Tervetuloa seuraamaan pelejä!

36 KÄRJESSÄ 1/2O17

BLOGISEINÄ

KOTI KAIKKIALLA Viime vuoden loppupuolella aloitin uuden kappaleen elämässäni. Olin saanut mahdollisuuden työskennellä San Diegossa suomalais-amerikkalaisen kauppakamarin palveluksessa. En ole koskaan asunut Suomen ulkopuolella; huolimatta mahdollisuuksistani matkustaa ulkomailla paljon erilaisten järjestö- ja edustustehtävien parissa olen aina palannut Helsinki-Vantaalle viimeistään kaksi viikkoa kotimaan ulkopuolella lymyiltyäni. Edessä olisi uusi alku elämälle - uusien ihmisten keskellä uudessa työpaikassa minulle täysin uudessa ja tuntemattomassa paikassa. Marras-joulukuun vaihteessa Kaliforniaan lähtiessäni olin peloissani; tulevaisuuden tavoitteideni ja ammattitasolla upean kehitysmahdollisuuden vuoksi taakseni jäisi laaja ystäväpiiri ja tukiverkosto, harrastukset, yliopisto, tutut ja turvalliset rutiinit, harrastukset ja jaetut hetket ystävien kanssa – käytännössä kaikki tekijät, jotka yhdessä luovat yksilölle kotoisuuden kokonaisvaltaisen tunteen. Suomessa kotoisuuden tunteita luovien asioiden tuominen kymmenentuhannen kilometrin päähän uuteen maahan ja kulttuuripiiriin olisi mahdotonta. Nyt kolmatta kuukautta San Diegossa asuessani on arkielämä töineen ja useine projekteineen sujunut hyvin. San Diego Yhdysvaltain ja Kalifornian todellisena sulatusuunina on ottanut hyvin vastaan pohjoisesta tulleen untuvikon; monet eri puolilta maailmaa peräisin olevat paikalliset ovat kiinnostuneita Suomesta. Täysin uuteen maanosaan muuttaminen ilman kotimaan totuttuja tapoja, paikkoja ja tuntemuksia vaatii ihmiseltä kykyä sopeutua ja löytää yksilölle olennaisen ympäristön – elinpiirin, jossa yksilö voi ruokkia omaa mielenkiintoaan ja hyvinvointiaan. Työn ulkopuoliset ystäväni ja ideat Yhdysvalloissa olen pitkälti saanut YMCA:n kautta. Pari kertaa viikossa vedän tossut jalkaan ja käyn pelaamassa koripalloa paikallisella Mission Valley YMCA:lla. Pelitovereistani valtaosa on toisen sukupolven maahanmuuttajia – meksikolaisia, vietnamilaisia, filippiiniläisiä, eurooppalaisia. Tapaan ensi kuussa gambialaisen ystäväni MamGoreen, jonka kanssa olimme apuvalmentajina Gambian Banjulissa paikallisen YMCA:n kanssa yhteistyötä tekevän Scholar Athletes for Change -nuorisohyväntekeväisyysjärjestön koripalloleirillä kesällä 2012. Noin kuukausi sitten tapasin kreikkalaisperäisen ystäväni Denisin, joka piirtää sarjakuvia YK:n ilmasto-osasto UNCCC:lle lasten ilmastokasvatuksen kehittämiseksi. Amerikkalaisia YMCA-tuttujani yhdistää yksi asia: emme kukaan ole alkujamme kotoisin Yhdysvalloista. Meillä jokaisella on oma tarinamme, oma taustamme ja oma tilamme, jota kutsumme kodiksi. Meitä kaikkia yhdistää myös se, ettei se tila, jota kodiksi kutsumme, ole täällä.

Entä jos en olisikaan töissä täällä? Entä jos matkani tarkoitus ei olisi määräaikainen työharjoittelujakso? Entä jos se tunne, ympäristö ja ne ihmiset, jotka yhdessä ovat luoneen sen kokonaisvaltaisen tilan, jota kodiksi kutsutaan, eivät olisikaan enää vastassa minua Suomeen palatessani? Eurooppa sekä koko maailma tällä hetkellä kohtaa suuria pakolaisvirtoja, joiden sopeutuminen ja sopeuttaminen uuteen kohdemaahan on hankala, pitkäaikainen prosessi. Valtiot etsivät ratkaisujaan löytääkseen oikeat keinot yllättäen lisääntyvän väestömäärän kohtaamiseksi ja tukemiseksi. Olennainen asia kuitenkin on – riippumatta pakolaisyksilöiden uudesta kohdemaasta ja uuden asuinvaltion suhtautumisesta pakolaisiin – että he eivät enää saa olla kotonaan. Ne paikat, jotka ovat rakentaneet kodin – kotimaisittain läheinen koski tai vesistö, kaunis puisto lähinaapurustossa, kahvi ja munkki sunnuntaiaamuna lempikahvilassa, mitä ikinä – ovat mennyttä, eikä paluuta välttämättä ole heidän elinaikanaan nähtävissä. YMCA on pitkän aikaa tukenut eri maista lähtöisin olevia pakolaisia, jotka ovat menettäneet kotinsa. Maailmanliiton tasolla avasimme vuonna 2016 järjestöllemme keskitetyn pakolaisavustuskeskuksen Kreikkaan, jossa kansainvälisen YMCA:n pakolaistyökoordinaattori Lisa koko järjestömme pakolaistyön ohjaamisen ohella osallistuu suuresti Kreikkaan tulleiden syyrialaispakolaisten tukemiseen ja elinolojen kehittämiseen. Suomen YMCA aloitti vastikään syyrialaisnuorten sopeutumiseen ja ammatilliseen valmiuteen keskittyvän projektin yhdessä Libanonin YMCA:n kanssa, jotta alueelle muuttaneet syyrialaisnuoret saisivat rakennettua itselleen kodin aiemman kotinsa ulkopuolelle. En voi millään tavalla verrata tilannettani ulkosuomalaisena niiden syyrialaisten, myanmarilaisten, kongolaisten ja muiden maiden ihmisiin, jotka ovat vasten tahtoaan jättäneet rakkaat ihmisensä, ympäristönsä, rutiininsa ja koko tilansa – kodin – taakseen voidakseen vielä joskus kokea jotakin samanlaista. Uskallan kuitenkin sanoa, että kaikki YMCA:ssa tekemämme työ maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja kohdemaihin sopeutumisen eteen on keino tehdä koti niille yksilöille, joilla kotia ei enää ole. Me voimme tuoda nämä ihmiset yhteen, tarjota heille kokemuksia, elämyksiä ja yhdessä koettavaa iloa huonoinakin hetkinä. Me olemme koti kaikkialla.

Otto Vainio Kirjoittaja on namikalainen, Tampereen NMKY:n sekä the World Alliance of YMCAs:n Maailmanliiton johtokunnan jäsen.

KÄRJESSÄ 1/2O16 37

FINYMCA6

FINYMCA6 käynnistyi tammikuun 13.-15. päivä yhteisellä matkalla Tukholmaan. Starttireissumme piti sisällään kaksi koulutustilaisuutta laivan konferenssitiloissa sekä vierailun Tukholmassa sijaitsevaan Fryshusetiin. Vapaa-aikana- niin laivalla, kuin Tukholmassa- saimme mahdollisuuden tutustua toisiimme. Fryshuset on Tukholmassa sijaitseva nuorten monipuolinen toimintakeskus, joka tarjoaa nuorille mm. koulutusta, harrastustoimintaa ja avoimen kohtaamispaikan. Keskuksen koosta kertoo hieman se, että tiloihin mahtuu muun muassa sisäskeittiparkki, koripalloareena ja kuntosali. Tukholman matkan koulutuksien aikana kävimme läpi Suomen YMCA:n tällä hetkellä meneillään olevia ja tulevia hankkeita, sekä koulutukseemme kuuluvien reissujen sisältöjä. Formaalimpien asioiden lisäksi tutustuimme toisiimme erilaisten pelien ja leikkien avulla. Samalla saimme vinkkejä erilaisista toimintamalleista ryhmäytymiseen liittyen. Laajalti ympäri Suomea FINYMCA6-ryhmään tulleet henkilöt ovat kaikki taustaltaan jollain tavoin yhteydessä Namikan paikallistason toimintaan ja he ovat sitä kautta päätyneet koulutukseen mukaan. Ryhmäämme kuuluu kuoro-, partio- ja nuorisotoiminnan sekä urheilun kuten koripallon ja nyrkkeilyn kautta Namikaan yhteydessä olevia nuoria. Toisilla on paikallisjärjestön toiminnan myötä jo monta vuotta kokemusta YMCA:n eri toimintamuodoista, kun taas toiset tietävät vain oman toimintamuotonsa tapahtumista. FINYMCA6-ryhmä on monipuolinen kokonaisuus ja koulutuksesta tulee varmasti opettavainen ja mielenkiintoinen kokemus jokaiselle. Vaikka ryhmän jäsenet ovat tulleet mukaan koulutukseen eri lähtökohdista, saimme jo ensimmäisellä reissulla huomata kuinka kaikki jakavat suunnilleen samat odotukset koulutuksen suhteen. Ajatusmaailmat kohtasivat helposti, kuten yleensäkin Namikan toiminnassa. Erityisesti koulutuksen kansainvälisyys ja sen tuomat kokemukset ja mahdollisuudet kiinnostivat kaikkia ryhmäläisiä. Tuleviin kansainvälisiin tapahtumiin kuuluu esimerkiksi YMCA:n maailmankokous, jonne muutamat onnekkaat pääsevät koulutuksen myötä. Tavoitteista ja odotuksista puhuttaessa kaikki ryhmäläiset ilmaisivat samankaltaisia ajatuksia. Kansainväliset kokemukset YMCA:n toiminnasta, maailman näkeminen ja uudet tuttavuudet olivat asioita, joita jokainen odotti saavansa. Tavoitteet ja odotukset kulkivat monella käsi kädessä ja ryhmästämme huokuikin halu tehdä odotuksista todellisuutta.

MIKÄ ON FINYMCA6? • Kaksivuotinen kansainvälinen johtajuuskoulutus • Järjestyksessään kuudes vastaava koulutus • Koulutuksen käyneistä tulee oman maansa nuorisolähettiläitä • Tarkoituksena valmentaa osallistujia tulevaisuuteen, jossa vaikuttavat kansainvälisyys ja ymmärrys maailman menoista • Koulutukseen kuuluu paikallisyhdistyksiin tutustumista, liittopäivillä käynti, viikonloppukoulutuksia ja ulkomaanmatkoja YMCA:n kansainvälisiin tapahtumiin

FINYMCA6, KEITÄ ME OLEMME? • Olemme usealta eri paikkakunnalta ympäri Suomea • Olemme yli 18 vuotiaita nuoria aikuisia • Olemme hyvin erilaisissa Namikan toiminnan muodoissa mukana, kuten nuorisotyö, koripallo, nyrkkeily, kuoro, jne. • Yksi asia meitä ainakin yhdistää: se kuuluisa namikahenki Jokainen nosti sanan ”kansainvälisyys” jossain kohtaa esille. FINYMCA6-ryhmä on mahtava mahdollisuus päästä tutustumaan maailmanlaajuiseen YMCA-organisaatioon. Koulutus tarjoaa meille tilaisuuden tutustua organisaation toimintaan isommalla perspektiivillä kuin aikaisemmin. Meistä juuri kenelläkään ei ollut kokonaisvaltaista käsitystä siitä, mitä tapahtuu oman paikallisyhdistyksen ja Suomen ulkopuolella. Koulutuksen myötä pääsemme oppimaan uusia asioita YMCA:sta ja maailmasta. FINYMCA6-ryhmäläiset tulevat toimimaan koulutuksen aikana nuorisolähettilään roolissa maailmalla ja tulemme aktiivisesti päivittämään sosiaalista mediaa. Valokuvia meidän reissuistamme löytyy, kun menet seuraamaan Instagramissa käyttäjää ”ymca_finland” tai haet kuvia tunnisteella: #finymca6. Kirjoittajat: Eemil Taipalus, Elias Helminen, Iina Salmi, Julia Palonen ja Miku Aalto

Häikäisevä FINYMCA6 – porukka aloitusristeilyllä Kuva: Maija Ruokonen

38 KÄRJESSÄ 1/2O17

YMCA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT HAMINAN SEUDUN NMKY

NOKIAN NMKY

HARTOLAN NMKY

OULUN NMKY

YMCA HEINOLA – HEINOLAN NMKY

PORIN NMKY

HELSINGIN NMKY

YMCA PORVOO – PORVOON NMKY

HÄMEENLINNAN NMKY

ROVANIEMEN NMKY

YMCA IKAALINEN – IKAALISTEN NMKY

SAARIJÄRVEN NMKY

YMCA JYVÄSKYLÄ – JYVÄSKYLÄN NMKY

SAVITAIPALEEN NMKY

JÄRVENPÄÄN NMKY

YMCA TURKU – TURUN NMKY

KERAVAN NMKY

YMCA VAASA – VAASAN NMKY

KEURUUN NMKY

YMCA VANTAA – VANTAAN NMKY

YMCA KFUM – SVENSKA KFUM I HELSINGFORS

VARKAUDEN NMKY

KLAUKKALAN NMKY KOKKOLAN NMKY KUOPION NMKY KÄLVIÄN NMKY LAPPEENRANNAN NMKY LEMPÄÄLÄN NMKY LEPPÄVIRRAN NMKY MÄNTSÄLÄN NMKY

YMCA TAMPERE – TAMPEREEN NMKY

VIEREMÄN NMKY Kaikkien paikallisyhdistysten yhteystiedot löytyvät osoitteesta

ymca.fi/paikallisesti

ETSI SINUA LÄHELLÄ OLEVA YHDISTYS JA TULE MUKAAN TOIMINTAAN!

KÄRJESSÄ 1/2O17 39

C-KIRJAIN

C OSANA SUUREMPAA KOKONAISUUTTA TANSSIESSANI YMCA -LAULUA minulla menee usein kirjainkoreografia sekaisin. En ehdi käsilläni muiden mukaan. Saatan hypätä kiireessä hassunnäköisesti M:stä suoraan A:han jättäen C:n väliin. On pitänyt tehdä kotiharjoituksia, jotta tanssin kokonaisuus säilyisi. Ajattelen, että yksi YMCA:n erityispiirteistä on ollut siinä, että olemme uskaltaneet tanssia myös C:n osana suurempaa kokonaisuutta. VÄITÖSTYÖSSÄNI TUTKIN Ihmisen spiritualiteettia. Viimeaikaisin lahjakkuustutkimus on nostanut perinteisten lahjakkuuksien rinnalle kykyä ymmärtää elämän tarkoitusta. Tällaisella lahjakkuudella viitataan ihmisen spiritualiteettiin - tietynlaiseen herkkyyteen perimmäisten kysymysten kohdalla. Kysymysten kohdalla, joihin kenelläkään ei ole vastausta, vaikka vastauksen antajia olisikin paljon. Lapsen spiritualiteetti on aitoa, ihmettelevää ja kysyvää. Nuori peilaa hengellisyyt-

tään ympäristöönsä ja etsii kosketuspintaa esimerkiksi kotoa, koulusta, riparilta tai kavereilta. Lapsi ja nuori kasvavat omassa hengellisyydessään ja kulkevat omaa ainutlaatuista polkuansa. Hengellisyys on ihmisen syvintä, henkilökohtaisinta ja herkintä aluetta. Jokaisen kasvattajayhteisön on tärkeää ymmärtää tämä. YMCA HALUAA LUODA turvallisen tilan lapsen kasvamiselle myös tässä mielessä kokonaiseksi. Meille kristillisyys on ihmisen kunnioittamista ainutlaatuisena yksilönä ja tästä nousevaa toisten kunnioittamista. YMCA:SSA JOKAINEN saa tanssia oman tanssinsa, omalla tavallaan. Ei haittaa, vaikka tanssiessa kirjaimet menisivät sekaisin tai jollakin C tipahtaisi välistä pois. Juha Virtanen Pääsihteeri