BOVALLIUS-SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
BOVALLIUS-SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS
2010
SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan puheenvuoro............................................................... 4 Säätiön toiminta 2010......................................................................... 4 S. ja A. Bovalliuksen säätiön hallinto.......................................................6 Ammattiopisto......................................................................................... 7 Oppilaitoksen johtaminen................................................................... 7 Opetustoiminta................................................................................... 9 Ammatillinen peruskoulutus...............................................................10 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttäminen........................15 Aikuiskoulutus..................................................................................... 16 Ammatillinen lisäkoulutus................................................................... 17 Kehittämis- ja palvelutoiminta............................................................18 Kansalliset hankkeet........................................................................... 19 Kansainväliset hankkeet...................................................................... 20 Henkilöstö ja kehittäminen................................................................. 22 Yhteistyö ja sidosryhmät..................................................................... 22 Tilat ja toimintaympäristöt.................................................................. 23 Muu toiminta...................................................................................... 24 Laadunhallinta.................................................................................... 25 Bovallius Palvelut Oy............................................................................... 26 Toiminta vuonna 2010........................................................................ 26 Tulevaisuuden näkymät...................................................................... 27 Bovallius Kiinteistöt Oy............................................................................ 28 Konsernin taloudesta.............................................................................. 28 Henkilöstö ja palkat............................................................................ 29 Säätiön kannalta keskeisimmät riskit ja niiden arviointia...................29 Bovallius-säätiön taloustiedot 2010........................................................30
TOIMITUSJOHTAJAN PUHEENVUORO S. ja A. Bovalliuksen säätiö on vuonna 1905 Sofia ja Angelique Bovalliuksen lahjoittaman omaisuuden turvin toimintansa aloittanut yleishyödyllinen säätiö, jonka varallisuus muodostuu pääosin Pieksämäen alueella sijaitsevasta metsä- ja kiinteistöomaisuudesta. Säätiön tarkoituksena on ”tukea kuulovammaisia kasvamaan ja kehittymään itsenäisiksi, tasapainoisiksi ja hyödyllisiksi yhteiskunnan jäseniksi”.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
4
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää kuulovammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille ammatillista peruskoulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä työllistymistä edistävää työtoimintaa. Lisäksi säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä rahoitusta erilaisiin kuulovammaisten elinoloja parantaviin hankkeisiin.
Säätiön toiminta 2010 Julkisessa keskustelussa on vuoden 2010 aikana kiinnitetty runsaasti huomiota säätiöihin sekä niiden asemaa ja tehtäviin yhteiskunnassa. Joidenkin S. ja A. Bovalliuksen säätiön toimintaa koskevien perusasioiden kertaaminen saattaa näin ollen olla myös toimintakertomuksessa aiheellista. Oikeudellisessa käsitteistössä säätiöllä tarkoitetaan omaisuusmassaa, jolle on rekisteröintimenettelyin luotu erillinen itsenäinen oikeushenkilöllisyys. Säätiöllä tulee olla tietty perusvarallisuus ja tarkoitus, jota omaisuuden avulla toteutetaan. Bovallius-säätiöllä on perustamisestaan alkaen ollut yksityinen, suhteellisen merkittävä ja vakaatuottoinen perusomaisuus, jota on jo yli sadan vuoden ajan käytetty kuulovammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutukseen. Bovallius on siten aidosti yksityisoikeudellinen säätiö. Toisaalta se toimii nykyisin valtakunnallisessa, ammatillisen koulutuksen järjestämistehtävässä ja toteuttaa koulutusta pääosin julkisin varoin. Tältä osin säätiön toiminta on siis lakisääteistä ja puhtaasti julkisoikeudellista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt säätiölle ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja määritellyt sen enimmäismäärän, joka sillä saa olla opiskelijoita. Koulutusta järjestetään siis ainoastaan siinä laajuudessa, mihin ministeriön päätökset ja sen myöntämä rahoitus antavat valtuutuksen. Säätiön omat yksityiset varat eivät luonnollisesti yksin riitä nykyisessä laajuudessa tapahtuvan toiminnan rahoittamiseen. Säätiön koulutustoiminnan voimakas kasvu viime vuosien aikana on siis ymmärrettävissä vain tätä taustaa vasten. Kasvu on perustunut valtion viranomaisten tekemiin päätöksiin. Kasvuun ei tästä johtuen sisälly myöskään minkäänlaisia hallitsemattomia riskejä. Säätiön omat varat muodostavat kuitenkin tärkeän lisän julkiseen rahoitukseen siinä mielessä, että niiden avulla on voitu kehittää uusia koulutusta tukevia toimintoja, joustavammin kuin, mikä olisi ollut mahdollista pelkästään julkisella rahoituksella.
Toimintavuonna 2010 Bovalliuksen kasvu ja kehitys jatkuivat odotetusti. Strategian mukaisesti toiminnan painopiste oli uuden laajentuneiden toimintojen vakiinnuttaminen, missä päästiinkin merkittävästi eteenpäin. Tavoitteena on nyt muodostaa Bovallius-ammattiopistosta yksi oppilaitoskokonaisuus, jonka kaikki osat toimivat yhteisten periaatteiden mukaisesti ja yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Olemme havainneet, että toimipaikkojen yhdistäminen on ennen kaikkea henkinen prosessi, joka sisältää myös haasteita ja uuden oppimista sekä uusien toimintatapojen omaksumista. Molemminpuolinen luottamus henkilöstön ja johdon välillä on tässä prosessissa onnistumisen välttämätön edellytys. Vuoden aikana käynnistettiin uuden organisaation suunnittelutyö ja tehtiin merkittäviä päätöksiä, joista Laukaan toimipaikan siirto pääosin Jyväskylään oli tulevaisuutta ajatellen merkittävin. Voimakkaasta kehityksestä huolimatta säätiö-konsernin taloudellinen tilanne on vakaa. Vaikka olemme tehneet merkittäviä investointeja uusien opetustilojen hankintoihin, tilinpäätös on selvästi ylijäämäinen. Riskit, joihin vuoden aikana on sitouduttu, ovat tarkasti harkittuja. Käyttötalouden järkevä suunnittelu on kuitenkin johtanut siihen, että säätiö on tehnyt vuoden 2010 aikana ratkaisuja, joiden seurauksena vieraan pääoman määrä säätiön taseessa tulee tulevina vuosina olemaan aikaisempaa suurempi. Jälleen kerran on helppo kiittää Bovallius-konsernin koko henkilöstöä menestyksellisestä vuodesta. Kahdessa vuodessa Bovallius on ottanut paikkansa ammatillisen erityiskoulutuksen ja -työllistämisen kansallisena edelläkävijänä. Tähän on tarvittu konsernin kaikkia osia ja kaikkia työntekijöitä. Näköpiirissä ei ole mitään sellaisia tekijöitä, jotka muodostaisivat uhan myönteisen kehityksen jatkumiselle.
Heikki Suopohja toimitusjohtaja
5 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Säätiöiden julkinen kuva on viimeaikoina kärsinyt joidenkin säätiöiden toiminnassa esiintyneiden epäselvyyksien vuoksi. Julkisuuteen on saattanut syntyä jopa käsityksiä, että säätiöissä tai niiden toiminnassa olisi yleisestikin jotakin epäilyttävää. Tällaiset yleistävät käsitykset on kuitenkin syytä jyrkästi torjua. Säätiöillä on ja niillä tulee tulevaisuudessakin olla tärkeä tehtävänsä suomalaisen yhteiskunnan ns. kolmannen sektorin toimijoina. Kuten missä hyvänsä inhimillisessä toiminnassa niissäkin saattaa tapahtua virheitä ja jopa väärinkäytöksiä. Yleisesti ei kuitenkaan ole mitään syytä tulevassa lainsäädännössäkään muuttaa niiden asemaa tai vaikeuttaa niiden toimintaa. Päinvastoin, kuten oma esimerkkimme osoittaa, ne voivat parhaimmillaan uudella ja innovatiivisella tavalla yhdistää julkisia palveluita tuottavia organisaatioita yhteiskunnan kokonaishyötyä edistävällä tavalla.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN HALLINTO Säätiön valtuuskuntaan kuuluu seitsemän jäsentä. Säätiön sääntöjen mukaan valtuuskunnan jäsenmäärä on seitsemän varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Opetushallituksen johtokunta valitsee valtuuskunnan jäsenet neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja nimeää jäsenistä valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
6
Valtuuskunta 2010 Puheenjohtaja, pääjohtaja Timo Lankinen Varapuheenjohtaja, ylijohtaja Petri Pohjonen Jäsenet: Ruotsinkielinen koulutus, johtaja Johan Aura Ammattikoulutus, johtaja Pasi Kankare Yleissivistävä koulutus, johtaja Jorma Kauppinen Tieto- ja arviointitoiminta, johtaja Kristiina Kumpulainen Hallintojohtaja Kari Pitkänen Varajäsenet: Opetusneuvos Hannu Pesola Talousjohtaja Jutta Petäjä Valtuuskunta valitsee säätiön hallituksen jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tilintarkastajat. Valtuuskunta vahvistaa tilinpäätöksen ja talousarvion. Säätiön hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus 2010 Puheenjohtaja, opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Varapuheenjohtaja, metsänhoitaja Antti Heikkilä Jäsenet: Erikoissuunnittelija Jouko Kokko Kirjanpitopäällikkö Ritva Lindell Yliarkkitehti Reino Tapaninen Kouluneuvos Mia Sarpolahti Säätiön toimitusjohtajana toimii varatuomari Heikki Suopohja Tilintarkastajat: Pekka Loikkanen, KHT Arja Kauppinen, KHT
AMMATTIOPISTO Kolmen oppilaitoksen, Bovallius-ammattiopiston, Aura-instituutin ja Kuhankosken erityisammattikoulun, yhdistyminen vuonna 2009 toi mukanaan laajan toimintojen uudelleen organisoinnin, joka on jatkunut vuoden 2010 aikana. Erityisesti kohteina ovat olleet oppilaitoksen yhteisten toimintojen määrittely ja organisointi, opiskelijavalintaprosessin yhdenmukaistaminen, opiskelijahallintaohjelmaan, opiskelijoiden hyvinvointiin, kehittämis- ja palvelukeskustoimintaan sekä aikuiskoulutukseen liittyvien toimintojen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen.
Erityisenä painopistealueena on ollut työelämälähtöisen opetuksen kehittäminen. Pajatoimintaa on kehitetty oman oppilaitoksen toimintana sekä hankkeissa saatujen kokemusten kautta. Tunnustuksena tuloksellisesta toiminnasta opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi S. ja A. Bovalliuksen säätiölle 30 lisäpaikkaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Lisäksi S. ja A. Bovalliuksen säätiölle myönnettiin Kanadassa kansainvälinen Global Best Awards -palkinto sarjassa ”Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen koulutuksessa”. Tasavallan presidentti myönsi säätiön toimitusjohtaja Heikki Suopohjalle itsenäisyyspäivänä 6.12.2010 kouluneuvoksen arvonimen ammatillisen erityisopetuksen ja tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen tukemiseksi tehdystä työstä.
Oppilaitoksen johtaminen Oppilaitosta johtaa johtokunta, jonka puheenjohtajana toimii kansanedustaja Katri Komi ja jäseniä ovat: Elinkeinojohtaja Timo Savolainen, Pieksämäen kaupunki Toimitusjohtaja Mauri Korhonen, Bovallius-Palvelut Oy, Pieksämäki Varapuheenjohtaja Sirkku Lappalainen-Ruppa, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kuopio Asiantuntija Piia Alvesalo, Elinkeinoelämän keskusliitto, Turku Koulutoimenjohtaja Juha Tolonen, Laukaan kunta Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä, Turun kaupunki Koulutusvastaava Erkki Kulmala, henkilökunnan edustaja, Bovallius-ammattiopisto, Turku Opiskelijoiden edustaja johtoryhmässä on Mika Kauppinen, Bovallius-ammattiopiston Turun toimipaikasta. Johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.
7 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Kehitystyö on ollut intensiivistä ja sitonut runsaasti henkilöstön voimavaroja. Onneksi hyvää osaamista on löytynyt runsaasti oman talon väestä, joten pääosa kehittämistyöstä on voitu tehdä omin voimin. Kesällä 2010 valmistui säätiön strategian pohjalta laadittu Bovallius-ammattiopiston strateginen suunnitelma, jonka perusteella on tehty toimeenpanosuunnitelmat, määritelty strategiset menestystekijät sekä käynnistetty systemaattinen laatutyö. Strategiset tavoitteet ja niiden toimeenpano ulottuvat vuoteen 2015, jolloin tavoitteena on osallistua valtakunnalliseen laatukilpailuun.
Bovallius-ammattiopisto teki S. ja A. Bovalliuksen säätiön kanssa syksyllä 2010 tulossopimuksen, jossa keskeisenä painopistealueina olivat koulutuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi ja opiskelijan työllistymistä tukevaksi yhdessä muiden saamaan tavoitteeseen pyrkivien organisaatioiden kanssa. Kestävä kehitys ja kierrätys ovat mukana kaikissa ammattiopiston toiminnoissa. Toiminnan tavoitteena ei ole laajeneminen vaan toimintojen kehittäminen. Esille tuleviin innovatiivisiin mahdollisuuksiin kuitenkin tartutaan. Joustavuutta ja laaja-alaisuutta toimintaan saadaan erityisesti aikuiskoulutusta ja kehittämis- ja palvelutoimintaa kehittämällä.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
8
Oppilaitoksen operatiivisesta johtamisesta vastaa johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluvat toimipaikkojen rehtorit sekä talousjohtaja. Kaija Miettinen, johtaja, puheenjohtaja Arja Kilpeläinen, Pieksämäen toimipaikan rehtori Matti Virtala, Laukaan toimipaikan rehtori Olavi Uitto, Turun toimipaikan rehtori Virpi Manninen, talousjohtaja Oppilaitoksen johtoryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana 19 kertaa. Toimipaikkatason toimintaa johtaa toimipaikan rehtori yhdessä paikallisen johtoryhmän kanssa. Kunkin toimipaikan rehtorilla on lisäksi oma vastuualueensa koko oppilaitoksen toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä seuraavasti: Laadun kehittämisestä vastaa Laukaan toimipaikan rehtori Matti Virtala Aikuiskoulutuksen ja kehittämis- ja palvelutoiminnan kehittämisestä vastaa Pieksämäen toimipaikan rehtori Arja Kilpeläinen Työelämäyhteistyön kehittämisestä vastaa Turun toimipaikan rehtori Olavi Uitto. Oppilaitoksen pedagogisesta johtamisesta vastaavat apulaisrehtorit, joilla myös on koko oppilaitosta koskevat vastuualueensa toimipaikkakohtaisen toimensa ohessa seuraavasti: Kansainvälisestä toiminnasta vastaa Laukaan toimipaikan apulaisrehtori Maarit Tawast Opiskelijan hyvinvointipalveluista vastaa Pieksämäen toimipaikan apulaisrehtori Anna-Liisa Mäki-Tikkala Opetussuunnitelmien ja pedagogiikan kehittämisestä vastaa Turun toimipaikan apulaisrehtori Anne Salmela.
Oppilaitos toimii useilla paikkakunnilla Itä-, Keski- ja Lounais-Suomessa Laukaan, Pieksämäen ja Turun toimipaikkojen alaisuudessa. Laukaan toimipaikalla on koulutusta Laukaassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Pyhäjärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Pieksämäen toimipaikka järjestää koulutusta Pieksämäellä, Iisalmessa, Mikkelissä ja Varkaudessa. Turun toimipaikalla on koulutusta Turussa useammassa eri osoitteessa ja tämän lisäksi Laitilassa. Lisäksi on vuokrattu toimistotila Tampereelta projektipäällikön käyttöön. Johtajan toimipaikka on Helsingissä.
Opiskelu ammattiopistossa on työvaltaista ja käytännönläheistä. Opiskelu tapahtuu oppilaitoksen oppimisympäristöjen lisäksi yrityksissä, työpajoilla, toimintakeskuksissa ja Bovallius Palvelut Oy:n työympäristöissä. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on opiskelijoiden työllistyminen koulutuksen jälkeen, ja siksi heillä on mahdollisuus saada tukea työssäoppimispaikan etsimiseen ja työssäoppimisen aloittamiseen oppilaitoksen viideltä työvalmentajalta. Työssäoppimisjaksot pyritään järjestämään opiskelijan kotipaikkakunnilla. Työvalmentajat voivat tukea opiskelijaa myös työpaikan etsimisessä opiskelun loppuvaiheessa. Opetus toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti, mutta hyvin yksilöllisesti. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan vahvuudet, yksilölliset oppimisen edellytykset sekä tuen tarve. Lisäksi jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Opiskelijoiden ja opettajien tukena toimivat opetusohjaajat, opinto-ohjaajat ja opintoneuvojat, psykologit, sosiaali- ja kuntoutusalan työntekijät, työvalmentajat, sekä asuntolan, ravitsemispalvelujen ja puhdistuspalvelujen työntekijät. Vuonna 2009 alkanut opetussuunnitelmien päivittäminen saatiin päätökseen keväällä 2010. Samalla yhdenmukaistettiin opetukseen liittyviä käytäntöjä ja periaatteita. Tutkinnon perusteiden edellyttämistä muista suunnitelmista saatiin valmiiksi Opiskelijan arvioinnin opas.
9 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Opetustoiminta
Ammatillinen peruskoulutus Oppilaitoksessa järjestettiin koulutusta seuraavissa koulutuksissa ja perustutkinnoissa:
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
10
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentava I (8 ryhmää) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentava II (11 ryhmää) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Ammatillinen peruskoulutus Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto, autokorikorjaaja Autoalan perustutkinto, automaalari Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja Kone- ja metallialan perustutkinto, koneenasentaja Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja Puualan perustutkinto, puuseppä Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja (3 ryhmää) Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, sisustusompelija Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, tekstiilihuoltaja
Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto, metsätalouden koulutusohjelma, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhatuotannon koulutusohjelma, puutarhuri Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki (2 ryhmää) Kotityö- ja puhdistuspalvelualojen perustutkinto, kodinhuoltaja (2 ryhmää) Kotityö- ja puhdistuspalvelualojen perustutkinto, toimitilahuoltaja (2 ryhmää) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Liiketalouden perustutkinto, asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma, merkonomi. Toteutetaan yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen kanssa Osa koulutuksista tuotetaan yhdessä sidosryhmien kanssa, joita ovat Jyväskylän ammattiopisto, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Vaalijalan kuntoutuskeskus, Sovatek sekä Naarajärven vankila.
11 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Kulttuuriala Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuvallisen ilmaisun koulutusohjelma, kuva-artesaani (2 ryhmää) Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma ammattialoina tekstiili ja kovat materiaalit
Tilastotietoa opiskelijoista Vuoden 2010 syksyn laskentapäivänä oppilaitoksessa opiskeli 524 opiskelijaa, joista tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 286 opiskelijaa ja vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa 238 opiskelijaa. Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 530, joten opiskelijamäärä jäi syksyn osalta alle tavoitteen, koska uusia ryhmiä ei pystytty lisäämään vielä syksyn 2010 osalta. Laukaassa opiskelijoita oli syksyn laskentapäivänä 174 (177), Pieksämäellä 142 (141) ja Turussa 221 (212). Suluissa ovat järjestämisluvan mukaiset opiskelijamäärät. Opiskelijoista oli naisia 215 ja miehiä 232. Kuvassa 1 on esitetty opiskelijoiden jakauma eri koulutusaloille. 2% 6%
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
12
26%
45%
Kulttuuriala
6%
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
2%
Tekniikan ja liikenteen ala
26%
Luonnonvara- ja ympäristöala 6% 15%
6%
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
15%
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
45%
Kuva 1. Opiskelijat koulutusaloittain syksyllä 2010
Kuvassa 2 on esitetty opiskelijoiden määrät syksyn 2010 osalta rahoitusperusteen mukaisesti. Vaikeimmin vammaisten opetuksen järjestäminen edellyttää henkilökohtaisen avustajan palkkaamista oppilaitoksen kustannuksella. 3%
32%
Erityisopiskelija
32%
Vaikeasti vammainen opiskelija
65%
65%
Vaikeimmin vammainen opiskelija
3%
Kuva 2. Opiskelijoiden prosentuaalinen osuus rahoitusperusteen mukaisesti syksyllä 2010
Kuvassa 3 on esitetty opiskelijoiden erityisopetuksen perustejakauma, jonka mukaan yleisin erityisopetuksen peruste on vaikea kehityksen viivästymä. Toisen suuren opiskelijaryhmän muodostavat opiskelijat, joilla on lievää kehityksen viivästymää.
1% 3%
7%
5%
8%
13 % 1%
1% 6%
30 % 25 %
Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet Kielelliset vaikeudet Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt
5% 13% 1%
Lievä kehityksen viivästyminen
30%
Vaikea kehityksen viivästyminen
25%
Psyykkiset pitkäaikaissairaudet
6%
Fyysiset pitkäaikaissairaudet
1%
Autismin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
8%
Kuulovamma
3%
Näkövamma
1%
Muu syy
7%
Kuva 3. Opiskelijoiden prosentuaalinen määrä erityisopetuksen perusteen mukaisesti syksyllä 2010
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
13
Taulukossa 1 on esitetty tilastotietoa keväällä 2010 valmistuneista opiskelijoista.
KEVÄÄLLÄ 2010 VALMISTUNEET OPISKELIJAT:
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
14
Tutkintotodistuksen saaneita
5
Tutkintotodistus, jossa mukautuksia
38
Tutkintodistus kokonaan mukautettuna
18
Todistus suoritetuista opinnoista
8
Valmentava II todistus
67
Valmentava I todistus
66
Valmistuneita yhteensä
201
Oppilaitoksesta kesken lukuvuoden valmistuneita, eronneita tai opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita oli yhteensä 52. Opiskelijoiden iät vaihtelevat 16–59 vuoden välillä. Opiskelijoista 88 % oli alle 25-vuotiaita ja heistä suurin osa (44 %) on 18- 19 –vuotiaita. Opiskelijoita tulee koko Suomen alueelta yhteensä 133 kunnasta, mutta suurin osa opiskelijoista on kotoisin toimipaikkojen lähialueilta. Asuntolassa asuvia opiskelijoita oli laskentapäivänä yhteensä 226 opiskelijaa. Opiskelijoille tarjottavan ilmaisen lounaan osalta tavoitteena on, että se on terveellinen ja opiskelua tukeva ateria, joka koostuu mahdollisimman suuressa määrin lähi- ja luomuruoasta. Oppilaitoksessa kävi noin 300 henkilöä koulutuskokeilussa tai tutustumassa koulutustarjontaan. Hakijoita oppilaitokseen oli vuonna 2010 yhteensä 447, joista valittiin 242 opiskelijaa eli 54 % hakijoista sai opiskelupaikan. Tutkintotavoitteiseen koulutukseen pääsi 51 %, Valmentava I:een 63 % ja Valmentava II:een 46 % hakijoista.
Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttäminen
Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan opiskelijoiden osaamista. Bovallius-ammattiopistossa ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin tutkinnosta riippuen viidestä yhdeksään. Vuosittain opiskelijalla on ollut noin kaksi näyttöä, jotka on voitu jakaa edelleen osanäyttöihin. Yhdistettyjen näyttöjen suorittaminen on ollut myös mahdollista. Näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtilanteissa, miten hyvin hän saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettu pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä. Niiden toteuttamiseksi on oppilaitoksella laadittu toimeenpanosuunnitelmat. Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanoa varten kullakin oppilaitoksen toimipaikalla on kolmikantainen ammattisaamisen näyttöjen toimielin. Toimielimet toimivat aktiivisesti eri koulutusalojen sekä näyttöjen arvioinnin suunnittelussa ja valvonnassa yhteistyössä työelämän kanssa Toimielinten kokoonpano eri toimipaikoissa on seuraavanlainen: Laukaan toimipaikka: Jyrki Halinen, puutarhuri, Laukaan seurakunta Ismo Paukku, LKV, Metsänhoitoyhdistys Päijänne Maarit Liukkonen, pääohjaaja, Puustellin työkylä Sirpa Pii-Keinonen, yrittäjä, Krinoliini /Juhlatalo Juurikkasaari Maarit Tawast, apulaisrehtori, BAO Irja Linna, opettaja, BAO, puutarha-ala Miiko Taka, opettaja, BAO, matkailu- ravitsemis- ja talousala Taru Föhr, opiskelija, BAO, kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto, kevät 2010 Laura Markkanen, opiskelija, BAO, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, kevät 2010 Jere Lähteenmäki, opiskelija, BAO, puutarhatalouden perustutkinto, kevät 2010 Melina Oksjärvi, opiskelija, BAO, kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinto, 1.8.2010 Henna Kuitunen, opiskelija, BAO, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 1.8.2010 Ville Saarinen, opiskelija, BAO, 1.8.2010-
15 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Työssäoppiminen ja valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa toteutettava työelämään valmentautuminen toteutettiin mahdollisimman paljon aidoissa työelämän tilanteissa. Sidosryhmien kanssa toteutettujen yhteisten hankkeiden kautta kehitettiin erilaisia malleja ja menettelytapoja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamiseksi ja työelämäyhteyksien lisäämiseksi. Hankkeiden kautta myös opettajilla oli mahdollisuus laajentaa ja syventää työelämäjaksoilla työelämäosaamistaan. Yhteistyötä laajensivat myös ammattiopiston järjestämät työpaikkaohjaajakoulutukset.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
16
Pieksämäen toimipaikka (yhteinen toimielin Koulutuskeskus Agricolan kanssa): Mari Miettinen, ruokapalvelupäällikkö, Pieksämäen kaupunki, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Pia Mäkeläinen, puhtauspalvelupäällikkö, Joroisten kunta, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ismo Kallio, toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys, luonto- ja ympäristöala Petri Manninen, yrittäjä, Teittilän talli, luonto- ja ympäristöala Kai Hyvönen, työpäällikkö, Bovallius Palvelut Oy, tekniikan ja liikenteen ala Kari Siltalahti, työnjohtaja, Bovallius Palvelut Oy, tekniikan ja liikenteen ala Tiina Parkkinen, koulutuspäällikkö, Koulutuskeskus Agricola Anna-Liisa Mäki-Tikkala, apulaisrehtori, BAO Kalle Määttä, opettaja, BAO, tekniikan ja liikenteen ala Kari Huotari, opettaja,BAO, luonto- ja ympäristöala Teija Kolehmainen, opettaja,BAO, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Mika Nenonen, opiskelija, BAO kiinteistönhoitaja, Jaana Kääriäinen, opiskelija, BAO, matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Turun toimipaikka: Mikko Sundberg, jälkimarkkinointipäällikkö, Länsiauto Oy, puheenjohtaja, tekniikan ja liikenteen ala Mika Kouki, työnjohtaja, Työkeskus Kanslerintie, varapuheenjohtaja, tekniikan ja liikenteen ala Olavi Grönholm, työnjohtaja, Leinovalu Oy, tekniikan ja liikenteen ala Petri Haukikari, osastopäällikkö, STX Europe, tekniikan ja liikenteen ala Tarja Niemi, laitoshuoltaja, Kerttulin päivähoitoyksikkö, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tuula Nieminen, emäntä, Päiväkoti Kastanja, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Harriet Nikus, yrittäjä, Ateljee Agami, tekniikan ja liikenteen ala Marjatta Kannisto, opettaja, BAO, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Timo Laiho, opettaja, BAO, tekniikan ja liikenteen ala Tomi Vuorela, opettaja, BAO, tekniikan ja liikenteen ala Olavi Uitto, rehtori, BAO Anne Salmela, apulaisrehtori, BAO Antti Räsänen, opiskelija, BAO, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Satu Vuorinen, BAO, sihteeri
Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus on linjattu ammattiopiston kehittämisen painopistealueeksi erityisesti Pieksämäen toimipaikassa, jossa aloitettiin syksyllä 2010 kuva-artesaanien ammattitutkintoon valmistava kaksivuotinen koulutus. Aikuiskoulutuksen kehittämisestä vastasi työryhmä, jonka vetäjänä on rehtori Arja Kilpeläinen ja työryhmän jäseniä olivat opettaja Eila Jäntti Pieksämäen toimipaikasta, kehittämispäällikkö Marja Jäntti Turun toimipaikasta ja apulaisrehtori Maarit Tawast Laukaan toimipaikasta. Työryhmän
tehtävänä oli aikuiskoulutuksen organisoinnin lisäksi Bovallius-ammattiopiston kehittämis- ja palvelutoiminnan jäsentäminen ja organisointi sekä oppilaitoksen tasolla että toimipaikkatasolla. Työryhmä laati aikuiskoulutus sekä kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevan kehittämisraportin, jonka mukaisesti toimintaa on alettu kehittää.
Ammatillinen lisäkoulutus
Loppuvuodesta 2010 käynnistettiin yhdessä Bovallius Palvelut Oy:n ja Savon ammatillisen koulutuskuntayhtymän kanssa Kuopiossa työvoimapoliittinen rekrykoulutus. Kuusi puualan ammatillisen koulutuksen suorittanutta opiskelijaa pätevöityy alan osaajiksi. Opetushallitus myönsi S. ja A. Bovalliuksen säätiön tehtäväksi Työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteiden laatimisen. Laadintaa varten perustettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii rehtori Arja Kilpeläinen ja sihteerinä erikoisasiantuntija Paula Kukkonen Bovalliusammattiopiston edustajinan. Muut jäsenet ovat:
Johanna Helminen, Kuntoutus Orton Oy Miika Keijonen, Keskuspuiston ammattiopisto Patrik Kuusinen, Työ- ja elinkeinoministeriö Leena Luhtasela, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Kivelä Marianne, TYKE Oy Anne Mårtensson, Opetushallitus Leena Penttinen, Kansaneläkelaitos Suvi Pikkusaari, VATES-säätiö Erkki Sipilä, Silta-Valmennus ry Leena Toivonen, Kiipulasäätiö Riitta Vehovaara, JHL ry
Ammatillisena lisä- ja täydennyskoulutuksena järjestettiin vuonna 2010 mm. seuraavaa koulutusta: Maahanmuuttajakoulutus tukea tarvitseville maahanmuuttajille Fyyrapaja-työnhakukoulutuksia Hygieniaosaaminen-koulutus Tulitöiden turvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutus Tikas-koulutus Työpaikkaohjaajakoulutus ja täydennyskoulutus Neuropsykiatrinen valmennus -koulutus Yksittäisiä koulutuspäiviä ja luentoja ammatilliseen erityisopetukseen ja tukea tarvitsevaan kohderyhmään liittyvistä aiheista.
17 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutettiin vajaat 10 opiskelijatyövuotta, joista reilut seitsemän opiskelijatyövuotta oli omaehtoista koulutusta ja kaksi henkilöstökoulutusta. Koulutukseen osallistui yhteensä noin 150 henkilöä, kursseja järjestettiin runsaat 20 kappaletta.
Kehittämis- ja palvelutoiminta Bovallius-ammattiopiston kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan tehtävänä on toimia koulutuksen kehittämisen tukena sekä tarjota erityisopetuksen asiantuntijapalveluita muille oppilaitoksille, tukea tarvitseville oppijoille sekä eri yhteistyötahoille. Palvelun tavoitteena on edistää erilaisten oppijoiden tarpeiden tunnistamista ja niiden huomioimista opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehittämis- ja palvelutoiminnalla pyritään osaltaan myös parantamaan osatyökykyisten henkilöiden asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
18
Oppilaitosten yhdistyessä toimipaikkojen kehittämis- ja palvelutoimintaa ryhdyttiin kartoittamaan ja yhtenäistämään aikuiskoulutuksen kehittämisen rinnalla. Ammattiopistoon perustettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Arja Kilpeläinen. Työryhmän muut jäsenet olivat opettaja Eila Jäntti Pieksämäen toimipaikasta, kehittämispäällikkö Marja Jäntti Turun toimipaikasta sekä apulaisrehtori Maarit Tawast ja johtava opettaja Helena Haverinen Laukaan toimipaikasta. Työryhmän tehtävänä oli kehittämis- ja palvelutoiminnan jäsentäminen ja organisointi sekä oppilaitoksen tasolla että toimipaikkatasolla. Työn tuloksena työryhmä laati kehittämis- ja palvelutoimintaa koskevan kehittämisraportin, jonka mukaisesti toimintaa on alettu kehittää. Bovallius-ammattiopisto tarjoaa erityisopetuksen asiantuntijapalveluita oppilaitoksille muille yhteistyötahoille kuten työhallinnon henkilöstölle. Palvelujen tavoitteena on edistää tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeiden tunnistamista ja niiden huomioimista opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä koulutuksen jälkeisessä työllistymisessä. Osana tätä toimintaa ammattiopiston Turun toimipaikka tarjoaa työhönvalmennusta maksullisena palvelutoimintana TE-toimistojen ja vakuutuslaitosten asiakkaille. Työhönvalmennus on yksilöllistä tukea ja ohjausta asiakkaan työnhakuun ja urasuunnitteluun. Turussa työhönvalmentajina toimivat Liisi Mattila, Pasi Virtanen, Susanna Hämäläinen, Hanna Stenroos ja Paavo Laasi. Oppilaitoksen toiminnan kehittymisen kannalta tärkeää on myös verkostoituminen ja yhteistyö toisten oppilaitosten, eri hallinnonalojen toimijoiden, järjestöjen ja hankkeiden kanssa. Kehittämis- ja palvelukeskuksen toimijat ovat osallistuneet aktiivisesti esimerkiksi ammatillisten erityisoppilaitosten yhteiseen kehittämistyöhön. Tärkeä osa kehittämis- ja palvelutoimintaa on kansallisten hankerahoitusten hakeminen, hankkeiden toteuttaminen sekä hankekumppanuus muiden toimijoiden koordinoimissa hankkeissa. Hanketoiminnan tarkoituksena tuottaa lisäresursseja henkilöstön osaamisen ja ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen. Hankkeita toteutetaan yhteistyössä toisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien, ammatillisen erityisopetuksen järjestäjien, perusopetuksen toimijoiden, työelämän sekä alan järjestöjen kanssa. Uusien hankkeiden sisältöä ja kehittämisen suuntaa ohjaa oppilaitoksen strategia. Bovallius-ammattiopistossa oli vuonna 2010 käynnissä vajaat 20 hanketta, joissa oppilaitos toimi joko itse koordinoijana tai yhteistyökumppanina. Hankkeiden kokonaisbudjetti oli vuonna 2010 runsaat 240 000 euroa. Seuraavassa on esitelty oppilaiwoksen toiminnan kannalta keskeiset hankkeet.
Kansalliset hankkeet
Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -projektissa kehitetään vaihtoehtoisia tekemällä oppimiseen perustuvia koulutusväyliä nivelvaiheessa olevien ja ammatillisissa opinnoissaan vaikeuksiin ajautuneiden syrjäytymisuhan alaisten nuorten tarpeisiin. Hankkeen kesto: 2008–2011 Hankkeen vetäjä: Eino Hietalahti Vankilaopetusta verkossa -hankkeessa kehitetään verkko-oppimisen menetelmiä, joita voidaan hyödyntää ammatillisen koulutuksen järjestämisessä vangeille. Vankien oppimisvalmiudet ja erityisen tuen tarve huomioidaan opetusjärjestelyissä ja verkko-oppimismateriaalia laadittaessa. Hanke toteutetaan yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön, pilottivankiloiden ja muiden vankilaopetusta järjestävien koulutuksen järjestäjien kanssa. Hankkeen kesto: 2010–2013 Hankkeen vetäjä: Sari Nygren, Laukaan toimipaikka Vava II -hankkeessa kehitettiin vaikeavammaisille henkilöille tarkoitettua toisen asteen koulutusta ja kommunikaatioympäristöjä sekä edistettiin kohderyhmän tasa-arvoisia työllistymis- ja koulutus- mahdollisuuksia. Lisäksi hankkeessa kehitettiin henkilöstön osaamista. Hankkeen kesto: 2008–2010 Hankkeen vetäjä: Eila Jäntti, Pieksämäen toimipaikka Osaaminen käyttöön – työvoimaa uudesta suunnasta -hankkeessa vahvistettiin oppilaitoksen ja työhallinnon yhteistyötä Varsinais-Suomessa. Lisäksi verkostoiduttiin alueen kunnallisten toimijoiden ja välityömarkkinoiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tuloksena oli myös tuetun ohjauksen käytäntöjen ja työhönvalmennuksen kehittäminen sekä niiden levittäminen alueen yleisiin ammatillisiin oppilaitoksiin. Hankkeen kesto: 2009–2011 Hankkeen vastuuhenkilö Bovallius-ammattiopistossa: Marja Jäntti, Turun toimipaikka
19 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Monet polut ammattiin -projektissa kehitetään työpajojen toimintaa ja yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työpaja-asiakkaiden saama yksilöohjaus ja ammatillinen valmennus suunnitellaan niin, että olemassa oleva ja työpajajakson aikana kertyvä ammatillinen osaaminen voidaan ilmaista ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien kielellä. Hanke on muuntanut kymmenen koulutusalan opetussuunnitelmat taulukoituun muotoon, mikä tekee niistä aiempaa helpommin ja laajemmin hyödynnettäviä. Toimintamallin mukainen kehittäminen on meneillään useilla työpajoilla ja taulukoidut opetussuunnitelmat ovat monien yläkoulujen ja ammatillisten oppilaitosten käytössä. Hankkeen kesto: 1.6.2008–31.5.2011 Hankkeen vetäjä: Eino Hietalahti
MAST- Maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa. MAST-hankkeessa syntyvän ohjausmallin tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja tehostaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä. Hankkeessa edistetään nuorten koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä lisätään perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, työpajojen ja eri alojen viranomaisten välistä yhteistyötä. Hankkeen kesto: 2009–2011 Hankkeen vastuuhenkilö Bovallius-ammattiopistossa: Marja Jäntti, Turun toimipaikka
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
20
Laakeri – työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa -hanke on varsinaissuomalaisten oppilaitosten ja työelämän välinen yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on parantaa työssäoppimisen laatua esimerkiksi kouluttamalla työpaikkaohjaajia ja järjestämällä opettajien työelämäjaksoja. Hankkeen tuloksena syntyy työssäoppimisen palvelupiste. Hankkeen kesto: 2009–2011 Hankkeen vetäjä Bovallius-ammattiopistossa: Marja Jäntti, Turun toimipaikka Varsinais-Suomen OpinOvi on osa valtakunnallista OpinOvi-hankeperhettä. Hankkeessa kehitetään ohjaus- ja neuvontapalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja parannetaan niiden saatavuutta. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa aikuiskoulutusorganisaatioiden verkostoitumista ja yhteistyötä. Bovallius-ammattiopiston vastuulla hankkeessa on erityisohjaustiimin vetäminen. Tiimissä kehitetään erityisen tuen palveluita ja käytäntöjä aikuisohjauksessa. Hankkeen kesto: 2009–2011 Hankkeen vetäjä Bovallius-ammattiopistossa: Marja Jäntti, Turun toimipaikka Ammatillinen erityisopetus – selvitys, kehitys, levitys. Opetushallitus toteuttaa yhteistyössä Bovallius-ammattiopiston kanssa hankkeen, jossa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille tehdään kysely opiskelijoille suunnattujen tukitoimien sekä erityisopetuksen toteuttamisesta. Selvitystyö valmistuu syksyllä 2011 ja sen tuloksia tullaan käyttämään valtakunnallisesti erityisopetuksen kehittämistyössä ja kyselyn avulla koottuja työkäytänteitä ja toimintamalleja tullaan levittämään edelleen koulutusten järjestäjille. Hankkeen kesto: 2009–2011 Hankkeen vetäjä: Kaija Miettinen
Kansainväliset hankkeet Toimintavuonna 2010 ammattiopisto oli mukana kuudessa kansainvälisessä hankkeessa, joihin kaikkiin sisältyi myös kansainvälistä liikkuvuutta. Kansainvälisen toiminnan budjetti oli vuonna 2010 noin 50 000 euroa. Transpeda ja Folkflore in Nordic and Baltic Countries on Bovallius-ammattiopiston koordinoima Nordplus-hanke. Hankkeen tavoitteena on ammatillisen erityisopetuksen hyvien käytäntöjen ja kulttuurin vaihto. Hankkeessa toteutettiin vuoden aikana kumppanuusverkoston yhteistyötapaamiset Ruotsissa ja Tanskassa sekä jaettiin opetuksen toteuttamisideoita ja opetusmateriaaleja oppimisalustalla. Kumppanuusverkostoon kuuluu seitsemän oppilaitosta Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Latviasta. Yhteistyötapaamisiin osallistui oppilaitoksesta yhdeksän henkilöä. Transpeda ja Folkflore in Nordic and Baltic Countries Hankkeen kesto: 2009–2012 Hankkeen vetäjä: Ilona Nurmi ja Tuulikki Koskinen, Turun toimipaikka
KEVA -hanke on Koulutuskeskus Agricolan koordinoima ja Opetushallituksen tukema hanke. Hankkeen tavoitteena on antaa valmiuksia tehdä työtä monikulttuurisessa työympäristössä, kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja globaaliin vastuuseen sekä lisätä oppilaitosten yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja koulutus-organisaatioiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Keväällä 2010 hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin valmistelevia vierailuja, jolloin Bovallius-ammattiopistosta kolme henkilöä teki valmistelevan vierailun Tansaniaan. Hankkeen toisessa vaiheessa verkosto on jakanut kevään vierailujen antia, valmistautunut ja toteuttanut seuraavia vaihtoja. Bovallius-ammattiopisto lähettää kolme asiantuntijaa Tansanian viittomakielisiin kouluihin. Hankkeesta tiedotetaan mm. blogissa keva-hanke.blogspot.com. Hankkeen kesto: 2009–2011 , Keva3-hanke haussa Hankkeen vetäjä Bovallius-ammattiopistossa: Maarit Tawast, Laukaan toimipaikka
Yksilölliset opinpolut Euroopassa ja Dream College ovat ammatillisten erityisoppilaitosten yhteisiä kv-hankkeita. Järvenpään Invalidien koulutuskeskuksen koordinoima Yksilölliset opinpolut -hanke tähtää opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelmatyön kehittämiseen ja Ammattiopisto Luovin koordinoima Dream College -hanke oppimisympäristöjen kehittämiseen. Vuoden aikana ammattiopistosta osallistui viisi henkilöä näiden hankkeiden asiantuntijavaihtoihin. Dream College hankkeen kesto: 2009–2013 Yksilölliset opinpolut ja opetussuunnitelmatyö Euroopassa hankkeen kesto: 2009–2011 Hankkeiden vetäjä Bovallius-ammattiopistossa: Maarit Tawast, Laukaan toimipaikka Hipen (Hearing Impairment Professionals European Network) -verkosto on eurooppalainen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää kuulovammaisten koulutusta, työllistymistä sekä yhteiskunnallista asemaa Euroopassa. Verkostoon kuuluu organisaatioita 10 jäsenmaasta. Toimintavuoden aikana verkostolla oli tapaamiset Englannissa ja Slovakiassa. Molempiin osallistui kaksi henkilöä. Hankkeen kesto: toiminta jatkuvaa Verkoston vetäjä Bovallius-ammattiopistossa: Sari Tulonen, Turun toimipaikka
21 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Pro Deaf Toolkit on englantilaisen Vision Europe koordinoima vuoden lopussa käynnistynyt Leonardo da Vinci -hanke (Development of Innovation). Hankkeen tavoitteena on edistää kuurojen ja huonokuuloisten henkilöiden tasa-arvoisia ja esteettömiä mahdollisuuksia yhteiskunnassa mm. lisäämällä yhteiskunnan eri toimialojen palvelujen tuottajien valmiuksia miettiä palvelujensa saavutettavuutta kohderyhmän näkökulmasta. Hankkeessa on mukana kuusi maata: Ranska, Englanti, Belgia, Norja, Romania ja Suomi. Hankkeen aloituskokoukseen Englannissa osallistui Bovalliusammattiopistosta kaksi henkilöä. Hankkeen kesto: 2010–2012 Hankkeen vetäjä Bovallius-ammattiopistossa: Maarit Tawast, Laukaan toimipaikka
Henkilöstö ja kehittäminen Taulukossa 2 on esitetty ammattiopiston henkilöstörakenne:
AMMATTIOPISTON HENKILÖSTÖRAKENNE:
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
22
Opettajia
81
Ohjaajia
101
Muu henkilökunta
74
Yhteensä
256
Vakinaisessa työsuhteessa
80 %
Määräaikaisessa työsuhteessa
20 %
Naisia
74 %
Miehiä
26%
Työhyvinvointitoimintaa toteutettiin lähinnä toimipaikkatasolla ja niissä järjestettiin erilaisia liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumia sekä oppilaitoksen toimintaan oleellisesti kuuluvat kevät- ja joulujuhlat. Toimipaikkojen yhteisen työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2010 aikana. Lisäksi toimipaikkakohtaiset työsuojelu- ja yhteistyöelimet ovat käsitelleet toimipaikkakohtaisia asioita. Työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut ja työsuojelupäällikkö suorittivat keväällä 2010 työsuojelun peruskurssin.
Yhteistyö ja sidosryhmät Vuoden 2010 aikana ammattiopiston toiminnassa on näkynyt vahva verkostoituminen. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat toiminta-alueiden ammatilliset oppilaitokset kuten Savon ammatti- ja aikuisopisto, Etelä-Savon ammattiopisto, Koulutuskeskus Agricola, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Jyväskylän ammattiopisto, Turun ammattiopisto, Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulut sekä Jyväskylän yliopisto. Tärkein verkosto on ollut ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkosto, jonka puitteissa solmittiin kumppanuussopimus ammatillisten erityisoppilaitosten hallintopäivällä Vanajanlinnassa 6.–7.8.2010. Verkoston oppilaitokset ovat Aitoon koulutuskeskus, Ammattiopisto Luovi, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Keskuspuiston ammattiopisto, Kiipulan ammattiopsito sekä Tässä verkostossa toimii useita alaryhmiä, joita oppilaitosten johtajien ja rehtoreiden muodostama johtoryhmä koordinoi. Kaikissa alaryhmissä toimii Bovallius-ammattiopiston henkilökuntaa joko puheenjohtajina tai ryhmän jäseninä seuraavasti: Laaturyhmä, rehtori Matti Virtala Opiskelijan hyvinvointiryhmä, apulaisrehtori Anna-Liisa Mäki-Tikkala Kansainvälinen työryhmä, apulaisrehtori Maarit Tawast Markkinointi- ja viestintätyöryhmä, viestintävastaava Mirja Niskala Pedagoginen työryhmä, apulaisrehtori Anne Salmela.
Asiantuntijoina toimintaan on osallistunut runsaasti myös muuta ammattiopiston henkilökuntaa. Erityisoppilaitosten yhteistyöryhmän kautta toimitaan erilaisissa verkostoissa ja vaikutetaan yhteiskunnallisella tasolla ja pyritään edistämään ammatillisen erityisopetuksen toteuttamista ja kehittämistä. Bovallius-ammattiopisto liittyi Koulutuksen järjestäjien yhdistykseen sekä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliittoon (SAKU ry). Molemmissa yhdistyksissä on toimittu aktiivisesti. Ammattiopiston keskeiset, päivittäiset yhteistyökumppanit ovat opiskelijan opintoihin ja opetuksen järjestämiseen liittyvät tahot. Näitä ovat opiskelijoiden huoltajat tai muut tukijoukot, kotikuntien viranomaiset ja työpaikat, opiskelupaikkakuntien yritykset ja työnantajat sekä viranomaiset.
Tilat ja toimintaympäristöt S. ja A. Bovalliuksen säätiön toimesta oppilaitoksen tiloja ja toimintaympäristöjä on kehitetty ja parannettu vuoden 2010 aikana. Pieksämäellä saneerattiin Pieksämäen kaupungin vanha lukiorakennus ammattiopiston opetuskäyttöön. Rakennus sai nimekseen Bovallius-keskus. Ensimmäiset toiminnot siirrettiin uusittuihin tiloihin loppuvuodesta 2010. Laukaan toimipaikan osalta tehtiin päätös toimintojen siirtämisestä Jyväskylään, josta on Jyväskylän koulutuskuntayhtymältä vuokrattu elokuussa 2011 vapautuvat opetustilat. Uusi koulutuspaikka sijaitsee Kyllönmäellä, Keskussairaalan tontilla. Muutto tapahtuu vaiheittain ja kokonaisuudessaan toiminnot siirtyvät uusiin tiloihin 2014 mennessä. Turun toimipaikassa käynnistettiin kesähotellitoiminta, joka tarjoaa sekä henkilökunnalle että opiskelijoille työllisyysmahdollisuuksia kesäajaksi. Toiminta onnistui hyvin ja sitä jatketaan myös tulevina kesinä. Turun toimipaikassa Heikkilän kasarmin tiloissa aloitettiin kevään 2010 aikana työpajatoiminta. Pajan tarkoituksena on toimia ensimmäisenä työssäoppimispaikkana varsinkin vaikeammin työllistettäville opiskelijoille. Tällä hetkellä pajalla rakennetaan siirrettävää ekosaunaa, joka on eri koulutuslinjojen yhteisprojekti. Samalla rakennetaan opiskelijatyönä toimintaympäristöä ja jatkossa toiminnan piirissä tulee olemaan ainakin henkilöautojen purkutyötä, erilaisia metallialan töitä sekä yhdessä Bovallius Palvelut Oy:n kanssa aloitettava armeijan sarkakankaasta valmistettujen kassien ym. valmistus. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista, että Bovallius Palvelut työllistää valmistuneita opiskelijoita tuetun työllistämisen avulla. Elokuun alusta 2010 tuli voimaan uusi laki, joka kieltää tupakoinnin oppilaitoksen alueella. Laki pantiin toimeen poistamalla tupakkapaikat ja tukemalla tupakoinnin lopettamista sekä opiskelijoiden että henkilökunnan osalta.
23 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Tärkeitä yhteistyötahoja ovat työpajat, nuorisopajat, toimintakeskukset ja tuetun työllistämisen toimijat, joiden kanssa etsitään ratkaisuja opintojen etenemiseen, työssäoppimiseen ja työllistymiseen. Tässä yhteistyössä Bovallius Palveluilla on merkittävä rooli aitojen työssäoppimispaikkojen tarjoamisessa erityisesti Pieksämäen toimipaikassa. TE-toimistojen kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti kuntoutusneuvojien ja ammatinvalintapsykologien kanssa.
Muu toiminta Oppilaitoksessa järjestetään lukuvuoden aikana opiskelijoille, henkilökunnalle ja sidosryhmille tapahtumia, koulutustilaisuuksia, seminaareja ja erilaisia tapaamisia. Lisäksi opiskelijat ja henkilökunta osallistuvat muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Seuraavaksi on esitetty muutamia oppilaitoksen toiminnan kannalta oleellisia osallistumisia ja tapahtumia.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
24
Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Taitaja kilpailujen yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS – ammattitaidon SM-kilpailut. Bovallius ammattiopiston Laukaan toimipaikan kaksi opettajaa on osallistunut syyslukukaudella 2010 Kuopion TaitajaPLUS 2011 ammattitaidon SM-kilpailujen järjestelyihin mm. suunnittelemalla puhdistuspalvelun semifinaalin, toimimalla kilpailujen ohjausryhmässä sekä osallistumalla lajiohjauspäiviin ja lajiohjaajakoulutukseen. Päävastuun Kuopion TaitajaPLUS 2011 kilpailuista kantaa Ammattiopisto Luovi. Taitaja 2012 kilpailut järjestetään Jyväskylässä. Järjestelyistä vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Bovallius-ammattiopisto vastaa Jyväskylän TaitajaPLUS 2012 kilpailuista. Vastuu ammattiopistolle siirtyy toukokuussa 2011 Kuopion kilpailujen jälkeen. Pieksämäellä järjestettiin Kuurojen rippikoululeiri 6.–12.6.2010. Leirille osallistui 24 nuorta ja kuusi heidän ohjaajaansa. Turussa ja Laitilassa järjestettiin kesätoimintaa, johon osallistui yhteensä 24 kehitysvammaista nuorta ja aikuista. Kesäleireillä harjoiteltiin itsenäisen elämisen ja asumisen taitoja sekä tutustuttiin monenlaiseen elämää rikastuttavaan tekemiseen. Oppilaitoksen kannalta tärkein tapahtuma oli S. ja A. Bovalliuksen säätiön ja Bovallius-ammattiopiston yhteinen strategiakokous Vanajanlinnassa 16.6.–18.6.2010. Kokouksessa hyväksyttiin ammattiopiston strategiset tavoitteet vuodelle 2015, jotka esiteltiin koko henkilöstölle 5.8.2010 Tampere-talolla pidetyssä seminaarissa. Pieksämäen toimipaikan strategisena tavoitteena on kehittää luonnonvara-alan koulutusta. Kehitystyö on käynnistetty yhdessä säätiön kanssa ja kehittämistoiminnan tueksi kutsuttiin Opetushallituksesta alan koulutuksen kehittäjä, opetusneuvos Susanna Tauriainen kertomaan koulutusalan kehitysnäkymistä 9.8.2010.
Ammatillisten erityisoppilaitosten hallintopäivät järjestettiin 6.–7.8.2010 Vanajanlinnassa. Järjestäjänä toimi Kiipulan ammattiopisto, jonka vietti samassa yhteydessä 120-vuotispäiviä. Hallintopäivät olivat sikäli historialliset, että siellä solmittiin ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuussopimus, joka edelleen vahvistaa hyvin alkanutta yhteistyötä oppilaitosten välillä. Bovallius-ammattiopiston opiskelijat osallistuivat juhlien yhteydessä oppilaitosten väliseen sählykilpailuun, jossa voittivat kultaa.
Monet Polut ammattiin -hankkeen loppuseminaarissa 9.12.2010 Jyväskylässä käsiteltiin työllistymiseen liittyviä asioita ja tilaisuudessa pääpuhujana esiintyi Martin Saarikangas. 5.10.2010 vietettiin Vähäheikkilässä Hyvinvointi virtaa -päivää. Päivä oli osa Saku ry:n tukemaa kampanjaa ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Laadunhallinta Systemaattinen koko oppilaitoksen kattava laadunhallintatyö käynnistyi vuoden 2010 aikana. Oppilaitoksessa vahvistettiin osana yhteistä strategiatyötä laatustrategia ja oppilaitoksen yhteinen laaturyhmä aloitti toimintansa. Bovallius-ammattiopiston ydinprosessien kuvauksessa ja kehittämisessä lähtökohtana on yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys (CQAF) jota on sovellettu ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristöön. Laatutyö on pitkäjänteistä toimintaa ja tavoitteeksi on asetettu, että Bovallius-ammattiopsito osallistuu valtakunnalliseen laatukilpailuun vuonna 2015. Ammatillisten erityisoppilaitosten laaturyhmä on käynnistänyt vertaisarviointiprosessin, jossa tiettyjä osa-alueita verrataan vuosittain toimintaan osallistuvien oppilaitosten kesken. Vuoden 2010 teemana oli toimintaympäristön monimuotoisuus ja esteettömyys (saavutettavuus).
25 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Oppilaitoksessa kehitettiin vahvasti vankilaopetusta, joka on painopistealueena myös opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmissa. Toimintaan liittyen järjestettiin Turun toimipaikassa valtakunnalliset vankilaopetuksen päivät 24.–25.11.2010. Tilaisuuteen osallistui lähes sata vankilopetuksen asiantuntijaa ja päivien suojelijana toimi oikeusministeri Tuija Brax, joka lähetti oman tervehdyksensä päivien osanottajille.
BOVALLIUS PALVELUT OY Bovallius Palvelut Oy on S. ja A. Bovalliuksen säätiön kokonaan omistama yhtiö. Yhtiö on monialayhtiö joka on työ ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin merkitty sosiaalinen yritys. Yhtiö ei ole omistajalleen sijoitustoimintaa vaan säätiön pohjana olevan testamentin mukaista vajaakuntoisia työllistävää toimintaa. Yhtiön toimialoja ovat kiinteistöhuolto, rakentaminen, kierrätys, pesulatoiminta, kaupassakäyntipalvelut ja uusina aloina lähinnä Puolustusvoimille tehtävät nahka- ja puutyöt.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
26
Palvelujen perustehtävä sosiaalisena yrityksenä on Sofian ja Angeliquen testamentin mukaisesti tarjota työtä ”joita he (opiskelijat) ovat oppineet, jotta he voivat vastedes elättää itsensä sellaisilla töillä…”. Tämän tehtävän toteuttamiseksi Palvelut on kehittänyt ja kehittää liiketoimintoja aloille, jotka soveltuvat erityisryhmille ja ovat oppilaitoksien koulutusalojen mukaisia. Säätiön strategia edellyttää, että säätiön opetustoiminnassa kokonaisuutena pyritään mahdollisimman käytännönläheiseen ammatilliseen opetukseen, työssäoppimiseen oikeassa työympäristössä. Pieksämäellä ammattiopiston ja sosiaalisen yrityksen yhteistoimintamallia on harjoiteltu jo muutamia vuosia. Biolaitoksessa, kiinteistöhuollossa ja pesulatoiminnassa on saatu lupaavia tuloksia. Haasteena on lujittaa opiskelijoiden ja muiden työntekijöiden tasa-arvoista työtoveruutta ja saada opettajat tehokkaammin hyödyntämään Bovallius Palveluiden tarjoamia oppimisympäristöjä. Onnistuneessa yhteistyössä yhtiön mestarit voivat tuntea suurta ylpeyttä kisällien taitojen lisääntyessä ja opettajat suurta ylpeyttä siitä, kun he tuovat pedagogisen ammattitaitonsa tähän yhteiseen oppimistapahtumaan. Tavoitteenahan on, että oppilaat voivat löytää kykyjään ja taitojaan vastaavan ammatin, jota harjoittaessaan he voivat testamentin mukaisesti tuntea itsensä ”yhteiskunnan hyödyllisiksi jäseniksi”. Bovallius Palvelut Oy:n liiketoiminnat perustuvat näkemykseen, että maapallon fossiiliset energia- ja raaka-ainevarat oleellisesti niukkenevat tulevina vuosikymmeninä sekä EU:n jätehierarkiaan, jonka ensisijainen vaatimus on jätteen synnyn estäminen ja toissijainen materiaalina kierrättäminen. Kaikissa toiminnoissa pyritään näihin periaatteisiin. Tämän konkreettisia muotoja ovat rakennusten ekologinen rakentaminen sekä laitteiden ja rakennusten hyvä huolto ja uudelleen käyttö joko sellaisenaan tai korjaamalla, kunnostamalla tai uudelleen valmistamalla. Pitkällä aikavälillä yhtiö kehittää eri kestävän kehityksen toimintoja myös edistämällä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan toimi säätiön toimitusjohtaja Heikki Suopohja ja hallituksen muita jäseniä olivat Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta, Jouko Kokko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Markku Kakriainen Etelä-Savon kauppakamarilta ja Mauri Korhonen Bovallius Palveluilta. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Mauri Korhonen.
Toiminta vuonna 2010 Tilikauden liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Tilikaudella suurimman liikevaihdon tekivät pesulatoiminta ja rakentaminen, joista molempien liikevaihto oli noin 650 000 €. Seuraavina ovat Kuopion puu- ja nahkajaos ja kiinteistönhuolto.
Rakentaminen ja kiinteistöhuolto ovat vakiintuneita liiketoimia, mutta pesulatoiminta, osa kierrätyksestä ja biolaitoksen hoito ovat kehittyviä liiketoimintoja, joiden tulokset olivat vielä alkuvuonna 2010 negatiivisia. Uudet liiketoiminnat Kuopiossa perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja ovat muutto- ja aloitusvaihetta lukuun ottamatta olleet tulokseltaan positiivisia. Yhtiön taloudellinen tulos vuonna 2010 oli 54000 € voitollinen. Palkattua henkilöstöä 2010 vuoden lopussa oli 65 henkilöä joista sosiaalisen yrityksen lain mukaan työllistettyjä oli 23 eli 35 %.
Tulevaisuuden näkymät Rakentaminen ja kiinteistöhuolto työllistyvät pääosin omistajan kohteissa vuonna 2011. Pesulapalvelut, kaupassakäyntipalvelu ja biolaitoksen hoito muuttuvat kannattavaksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuopion nahka- ja puujaoksen sopimukset ulottuvat 2012 loppuun. Kaikki em. toimintojen kannattavuus näyttää hyvältä. Palveluiden 2009 aikana lopetettua sähköromun purkutoimintaa jatketaan säätiön toimesta työllistävänä kuntouttavana työtoimintana osana Meetithanketta. Tarkoituksena on pitää alan osaamista yllä koska näkyvissä on, että alan lainsäädännön tulkinta ja/tai valvonta muuttuu niin, että sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä palataan lain mukaiseen esikäsittelyyn. Linja-autojen purkutoimintaa on kehitetty Puolustusvoimia palvelevaan suuntaan. Ensimmäiset puolustusvoimien kaluston koepurkamiset on tehty ja 2011 vuoden alusta odotellaan Puolustusvoimien jatkopäätöksiä. Vuoden 2011 elokuussa siirtyy Pieksämäen oppilaitoksen keittiötoiminta säätiön päätöksellä Palveluiden hoidettavaksi. Oppilaitoksen lisäksi keittiö tulee hoitamaan koulurakennuksessa sijaitsevan vanhusten hoivapalveluiden ruokahuoltoa. Yhtiö on vuokrannut uusia tiloja yhdessä oppilaitoksen kanssa Turusta Heikkilän kasarmialueelta. Alue sijaitsee Turun oppilaitoksen läheisyydessä. Kun Turun koulurakennus siirtyy säätiön omistukseen vuoden 2011 aikana, Palvelut aloittaa kiinteistöhuoltotoiminnan Turussa. Lisäksi on tehty Turun oppilaitoksen kanssa alustavia kokeiluja metallituotteiden valmistuksesta. Bovallius Biossa vuoden 2011 syksyllä pussitetaan ensimmäiset biomultaerät. Täydessä mittakaavassa pussitus on vuoden 2012 keväällä.
Mauri Korhonen
toimitusjohtaja Bovallius Palvelut Oy
27 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Bovallius Palvelut Oy hallinnoi 2008–2010 Etelä-Savon TE-keskuksen rahoittamana Euroopan sosiaalirahaston kehittämishanketta, MEET-hanketta. Hankkeen päämääränä oli kehittää sosiaaliselle yritykselle uusia tapoja rekrytoida vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Hanke päättyi vuoden 2010 lopussa. Hankkeen osuus liiketoiminnan muista tuotoista oli n. 300 000 €. Hankkeen avulla saatiin työllistettyä pysyvästi Pieksämäen, Juvan ja Joroisten alueelta n. 70 pitkäaikaistyötöntä tai vajaatyökykyistä henkilöä joko Bovallius Palveluille tai muihin alueen yrityksiin. Hanke jatkuu vuosien 2011–2013 ajan Säätiön hallinnoimana Meetit-hankkeena, jonka keskeisenä ideana on tehdä työllistymispolkuja kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille.
BOVALLIUS KIINTEISTÖT OY Vuonna 2010 perustettiin uusi yritys Bovallius-Kiinteistöt Oy. Yhtiö on 100 % säätiön omistama ja sen tarkoituksena on omistaa, hallita ja vuokrata pääosin S. ja A. Bovalliuksen säätiön järjestämään ammatilliseen koulutukseen tarkoitettuja kiinteistöjä, vuokraoikeuksia ja huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. Yritys perustettiin selkeyttämään laajalla alueella olevan toiminnan kiinteistöjen hallintaa ja organisointia. Strategian mukaan konsernin toimitilojen tulee olla ajanmukaisia, joustavasti rakennettuja ja organisoituja ja niitä on pystyttävä muuntamaan tarkoituksenmukaisesti toimintoja kehitettäessä. Tilojen on mahdollistettava konsernin taloudellinen, laadukas ja kilpailukykyinen toiminta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
28
Vuonna 2010 kaikki uudet vuokrasopimukset tehtiin Bovallius-Kiinteistöt Oy:lle ja näin pyritään pikkuhiljaa siirtämään kaikki ulkopuolisilta vuokratut tilat yrityksen hallintaan. Säätiön omistamat kiinteistöt jäävät säätiön omistukseen, mutta kaikki uudet konsernin kiinteistöt hankitaan Bovallius-Kiinteistöt Oy:lle. Vuoden 2011 aikana hankitaan Vähäheikkiläntiellä Turussa oleva oppilaitoskiinteistö Senaatilta 14,2 miljoonan euron kauppahintaan. Tämä kauppa on kokonaistaloudellisesti perusteltu hankinta Senaatin korkeiden tuottovaatimusten vuoksi. Pieksämäen toimipaikalle hankittiin keväällä 2011 Pieksämäen kaupungilta opiskelija-asuntola Soiselän ja Bovallius-Keskuksen läheisyydestä. Laukaan toimipaikan siirtyessä Jyväskylän Kyllönmäelle vuosien 2011–2014 välisenä aikana, tulee asuntolarakentamisen tarve ajankohtaiseksi. Asuntolarakennuksen on tarkoitus olla valmiina 2013 syksyllä. Konsernin toimitilojen käytön tehostamiseksi ja koordinoimiseksi on perustettu tila- ja toimintaympäristötyöryhmä, johon kutsuttiin säätiön, ammattiopiston ja tytäryritysten edustajat. Työryhmä laatii vuosittain päivitettävän tila- ja toimintaympäristösuunnitelman, jossa huomioidaan mm. koulutustoiminnan ennakointi ja pedagogiset muutokset. Bovallius-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana toimi vuonna 2010 konsernin talousjohtaja Virpi Manninen. Toiminnan laajentuessa näin voimakkaasti, on syytä palkata kokoaikainen toimitusjohtaja syksyllä 2011. Palkattua henkilöstöä yrityksellä ei ollut vuonna 2010, vaan yritys osti tarvitsemansa palvelut konsernin emolta eli säätiöltä sekä Bovallius Palveluilta. Näitä palveluja ovat mm. taloushallinto-, sihteeri-, tietohallinto- ja markkinointipalvelut. Toiminta vuoden 2010 aikana oli hieman ylijäämäinen, noin 24 000 euroa.
KONSERNIN TALOUDESTA Bovallius-konsernin taloudellinen tulos vuodelta 2010 oli hyvä. Konsernin vuosivaihto oli tilikaudelta 23 865 433,53 euroa. Konsernin tilikauden ylijäämä oli 1 669 237,34 euroa. Säätiön 100-prosenttisesti omistaman Bovallius-Palvelut Oy:n tulos oli ylijäämäinen 54 220,93 euroa, Bovallius-Kiinteistöt Oy:n tulos oli ylijäämäinen 24 734,70 euroa ja säätiön 33-prosenttisesti omistaman Bovallius-Bio Oy:n tulos oli alijäämäinen 91 385,50 euroa. Bovallius Palvelut Oy:n suurimman liikevaihdon tekivät pesulatoiminta ja rakentaminen, yhteensä n. 55 % liikevaihdosta. Seuraavina ovat kierrätys ja kiinteistönhuolto.
Bovallius-Kiinteistöt Oy perustettiin vuoden 2010 alussa, ja sen tarkoituksena on omistaa, hallita ja vuokrata pääosin S. ja A. Bovalliuksen säätiön järjestämään ammatilliseen koulutukseen tarkoitettuja kiinteistöjä, vuokraoikeuksia ja huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. BovalliusKiinteistöt Oy osti kevään 2011 aikana tytäryhtiökseen Kiinteistö Oy Pieksänsaran 500 000 euron velattomaan hintaan. Pieksänsara otetaan Pieksämäen toimipaikan opiskelija asuntolaksi syksyllä 2011. Bovallius-Bio Oy:n toiminnan käynnistäminen on vielä kesken. Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä kompostointilaitoksen lopputuotetta koskevasta tutkimuksesta on saatu positiivisia tuloksia ja odotukset toiminnan täysimääräiseen käynnistymiseen on vuosilla 2011 - 2012. Taulukossa 3 on esitetty konsernin ja säätiön tunnuslukuja:
KONSERNIN JA SÄÄTIÖN TUNNUSLUKUJA 23 865 433
Konsernin taseen loppusumma
16 058 524
Konsernin omavaraisuusaste
65 %
Säätiön omavaraisuusaste
74 %
Säätiön kokonaistuotot
21 589 777
Säätiön kokonaiskulut
19 661 010
Varsinaisen toiminnan kulujäämä
1 928 767
Varsinaisen toiminnan kulujäämä prosentteina kokonaistuotoista
9%
Henkilöstö ja palkat Koko Bovalliuksen palveluksessa oli keskimäärin 359 henkilöä. Maksetut palkat henkilösivukuluineen olivat 14 288 528 euroa.
Säätiön kannalta keskeisimmät riskit ja niiden arviointia Valtaosiltaan säätiön tulot perustuvat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/98) mukaisesti ammatilliseen erityisopetukseen myönnettyyn yksikköhintarahoitukseen. Tämän hetkisen tiedon mukaan ammatillisen erityisopetuksen rahoitukseen ei ole suunnitteilla muutoksia, jotka vaikuttaisivat opetuksen järjestämiseen. Säätiö on aloittanut kiinteistöjen käyttökartoituksen 2010 vuoden alussa. Kartoituksen tarkoituksena on selvittää toimintojen tarkoituksenmukaisuus niin omissa kuin vuokratuissa kiinteistöissä. Eduskunta on 17.12.2010 valtuuttanut valtion vuoden 2011 talousarvion yhteydessä Senaatti-kiinteistöt myymään Turussa sijaitsevan kiinteistön 853-41-25-3 sillä olevine rakennuksineen 14,2 milj. euron velattomasta kauppahinnasta Bovallius-Kiinteistöt Oy:lle. Kiinteistökauppa tehdään syksyn 2011 aikana.
Virpi Manninen talousjohtaja
29 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Konsernin tuotot
BOVALLIUS-SÄÄTIÖN TALOUSTIEDOT 2010 BOVALLIUS-KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNI
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ
2010
2010
2009
Varsinainen toiminta 1. Tuotot
23155598
20879942
20019648
2. Kulut a) Henkilöstökulut
13974933
12299629
12327561
b) Poistot
938632
851857
950738
c) Muut kulut
6 789 891
3. Tuotto-/Kulujäämä
21 703 455
6016843
19168329
5 488 870
18 767 169
1 452 143
1711612
1 252 480
4. Tuotot
704 576
704 576
904 850
5. Kulut
492 741
492 741
727 228
6. Tuotto-/Kulujäämä
211 835
211 835
177 621
5 260
5 260
5 260
5 260
2 337
10. Tilikauden tulos
1 669 237
1 928 707
1 432 438
11. Tilikauden ylijäämä
1 669 237
1 928 707
1 432 438
Varainhankinta
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
30
Sijoitus- ja rahoitustoiminta 7. Tuotot 8. Kulut 9. Tuotto-/Kulujäämä Satunnaiset erät
Säätiön toiminta jakautuu 1.1.2010 alkaen metsätalouden toimintaan vuokraustoimintaan ammattiopistojen yhteiseen toimintaan ammattiopistotoimintaan sekä muuhun sijoitus ja rahoitustoimintaan Säätiötä kuvaavat seikat ilmenevät tuloslaskelmasta ja taseesta sekä oheisista kaavioista. Tuloslaskelma osoittaa 1 928 706,86 € ylijäämää. Taseen loppusumma kasvoi 15 835 413,86 euroon. Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä laski 684 210,55 euroon. Metsätalouden tuotot olivat 303 696,05 € ja kulut olivat 193 373,14 €. Metsätalouden voitto oli 110 322,91 €. Vuokraustoiminnan tuotot olivat 386 440,36 € ja kulut olivat 557 862,53 €. Vuokraustoiminnan tulos oli tappiollinen 171 422,17 €. Ammattiopistotoiminnan tuotot olivat 16 620 884,02 € ja kulut 17 258 610,36€. Ammattiopiston tulos oli tappiollinen 637 726,34 €. Yhteisen oppilaitostoiminnan tuotot olivat 4 259 057,48 € ja kulut olivat 1 621 015,19 €. Toiminnan tulos oli 2 638 042,29 €. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat 19 699,16 € ja kulut olivat 30 208,993 €. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli tappiollinen 10 509,83 €. Säätiön tulos vuonna 2010 oli 1 928 706,86 €.
BOVALLIUS-KONSERNIN TASE KONSERNI
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ
2010
2010
2009
Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet
75 674
74 727
91 639
Aineelliset hyödykkeet
11 710 620
11 774 970
10 266 484
131 000
131 000
Tytäryhtiöosakkeet Osuus omistusyhteysyrityksissä
36 704
124 210
108 070
Muut sijoitukset
448 937
448 937
456 747
12 271 934
12 553 844
11 053 940
Vaihtuvat vastaavat 125 757
Pitkäaikaiset saamiset
16 708
6 988
6 988
Lyhytaikaiset saamiset
1 780 565
1 506 009
1 862 496
Rahat ja pankkisaamiset
1 863 560
1 768 572
951 789
3 786 590
3 281 570
2 821 273
16 058 524
15 835 414
13 875 212
Vastaavaa yhteensä
KONSERNI
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ
2010
2010
2009
Vastattavaa Oma pääoma Toimintapääoma
125 602
125 602
125 602
Rahastot
1 091 792
1 091 792
1 087 582
Edellisten tilikausien tulos
7 082 955
7 171 225
5 738 786
Tilikauden tulos
1 669 237
1 928 707
1 432 438
9 969 587
10 317 326
8 384 409
Pitkäaikainen vieras pääoma
770 877
684 211
820 895
Lyhytaikainen vieras pääoma
5 318 060
4 833 877
4 669 908
6 088 937
5 518 088
5 490 803
16 058 524
15 835 414
13 875 212
Vieras pääoma
Vastattavaa yhteensä
NETTO (T) € Metsätalous Ammattiopisto Ammattiopisto yhteinen Vuokraustoiminta Muu toiminta
2008 103 -160 0 -316 434
2009 32 -239 1771 -310 178
2010 110 -638 2638 -171 -11
LIIKEVAIHTO (T) € Ammattiopisto Ammattiopisto yhteinen Metsä Vuokraus Muu toiminta Yhteensä:
2008 3 403 229 553 838 5 023
31
2009 17 667 2 352 197 591 118 20 925
2010 16 621 4 259 303 386 20 21 589
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
Vaihto-omaisuus
Metsätalouden kulujakauma vuosina 2009 ja 2010
Netto (t) €
3000 2500 2000 1500 1000 500 0 -500 -1000
120 000,00
2008
100 000,00
2009
80 000,00
2010
60 000,00 40 000,00 20 000,00 -
HENKILÖSTÖKULUT 73 571,16
2010 2009
600 000,00
14 000 000,00
8 000 000,00
300 000,00
6 000 000,00
200 000,00
4 000 000,00 2 000 000,00
100 000,00
2009
HENKILÖSTÖKULUT 77 264,50 46 087,74
POISTOT 275 492,36
MUUT KULUT 205 105,67
269 494,59
585 751,48
2010 2009
Ammattiopistojen yhteisen toiminnan kulujakauma v.2010
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
HENKILÖSTÖKULUT 11 627 550,19 12 057 274,90
POISTOT 97 315,42
MUUT KULUT 5 533 744,75
717 791,37
5 131 041,47
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulujaukauma vuosina 2009 ja 2010 30 000,00
800 000,00
20 000,00
600 000,00
10 000,00 -
400 000,00
-10 000,00
200 000,00
-20 000,00
-
2010
114 877,56
10 000 000,00
400 000,00
2010
MUUT KULUT 116 181,82
4 060,95
12 000 000,00
500 000,00
-
POISTOT 3 620,16
Ammattiopistotoiminnan kulujakauma vuosina 2009 ja 2010
Vuokraustoiminnan kulujakauma vuosina 2009 ja 2010
32
46 556,63
HENKILÖSTÖKUL UT 672 079,15
POISTOT
-30 000,00
MUUT KULUT
-40 000,00 -50 000,00
554 397,97
394 538,07
-60 000,00 -70 000,00 2010 2009
HENKILÖSTÖKULUT 492,46 -
POISTOT -
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
-
Ammattiopisto
2008
3 403
Ammattiopisto yhteinen -
Metsä
Vuokraus
Muu toiminta
229
553
838
5 023
2009
17 667
2 352
197
591
118
20 925
2010
16 621
4 259
303
386
20
21 589
liikevaihdon kehitys vuosina 2008 - 2010
Yhteensä:
MUUT KULUT 29 716,53 -60 245,23
TULOSLASKELMA tilikausi
tilikausi
1.1.-31.12.2010
1.1.-31.12.2009
metsätaloustuotot
303 696,05
197 857,92
henkilöstökulut
73 571,16
46 556,63
poistot
3 620,16
4 060,95
muut kulut
116 181,82
114 877,56
kulut
193 373,14
165 495,14
metsätalouden toiminta
110 322,91
32 362,78
vuokraustoiminnan tuotot
386 440,36
591 363,53
henkilöstökulut
77 264,50
46 087,74
poistot
275 492,36
269 494,59
muut kulut
205 105,67
585 751,48
vuokraustoiminnan kulut
557 862,53
901 333,81
vuokraustoiminta
-171 422,17
-309 970,28
opiston tuotot
16 620 884,02
17 666 866,87
henkilöstökulut
11 627 550,19
12 057 274,90
poistot
97 315,42
717 791,37
muut kulut
5 533 744,75
5 131 041,47
opiston kulut
17 258 610,36
17 906 107,74
tilinpäätössiirrot
-
-
ammattiopiston toiminta
-637 726,34
-239 240,87
ammattiopiston yhteiset tuotot
4 259 057,48
2 352 781,62
henkilöstökulut
672 079,15
270 286,07
poistot
554 397,97
47 484,13
muut kulut
394 538,07
263 935,34
ammattiopiston yhteiset kulut
1 621 015,19
581 705,54
ammattiopiston yhteinen toiminta
2 638 042,29
1 771 076,08
toiminnan tuotot
19 699,16
117 965,16
henkilöstökulut
492,46
-
poistot
-
-
muut kulut
29 716,53
-60 245,23
kulut
30 208,99
-60 245,23
muu säätiön toiminta, sij.ja rah.toim.
-10 509,83
178 210,39
tilikauden yli-/alijäämä
1 928 706,86
1 432 438,10
metsätalouden toiminta
vuokraustoiminta
ammattiopiston yhteinen toiminta
muu säätiön toiminta, sij.ja rah.toim.
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
ammattiopiston toiminta
33
Muu toiminta 17%
Vuokraus 11% Ammattiopisto 68% Metsä 4%
S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2010
34
VUOSI 2008
Metsä 1%
Vuokraus 3% Muu toiminta 1%
Ammattiopisto yhteinen 11%
VUOSI 2009 Ammattiopisto 84%
Vuokraus 2% Metsä 1%
Muu toiminta 0%
Ammattiopisto yhteinen 20%
VUOSI 2010 Ammattiopisto 77%
Liikevaihdon prosentuaaliset osuudet koko liikevaihdosta vuosina 2008 - 2010
SOFIA JA ANGELIQUE BOVALLIUKSEN HAAVE Huugo Nybergin 1919 toimittamien kirjoitusten mukaan Sofia ja Angelique Bovallius syntyivät Nikkarilassa, Pieksämäellä. Heidän isänsä, maanmittari Bovallius, kuoli 1829 tyttöjen ollessa vasta teini-ikäisiä, ja perhe joutui tekemään heille jääneiden velkojen takia konkurssin. Tavarat myytiin huutokaupalla, mutta Nikkarilan talo, pellot, maat ja metsät jäivät leskelle ja tyttärille. Nikkarilassa alkoi ahkeran työn ja ankaran säästäväisyyden aika. Äiti ja tyttäret keittivät, paistoivat, leipoivat, pesivät, kehräsivät ja kutoivat aamusta iltaan kankaita myytäväksi. Sisarukset oppivat ahkeriksi ja he elivätkin Nikkarilassa koko ikänsä työtä tehden, säästäväisesti ja tilasta hyvää huolta pitäen. Naisilla oli ainoastaan kaukaisia sukulaisia ja Angeliquen kerrotaan lausuneen: "Jos he saisivat periä omaisuutemme, niin olisi siitä heille enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Olemme sen takia päättäneet lahjoittaa kaikki varamme johonkin hyväntekeväiseen tarkoitukseen. Serkkumme, rovasti Aron Borgin kanssa olemme asiasta keskustelleet. Hän on, kuten tiedät, harras kuuromykkäin ystävä. Hän otti minut mukaansa keväällä koulunne tutkintoon. Siitä alkaen on sisarelleni ja minulle selvennyt, että Jumala tahtoo meidän käyttämään Hänen meille antamansa lahjat juuri kuuromykkäraukkojen hyväksi." Nikkarilassa tarjottiin ensimmäisen kerran opetusta kuuroille jo vuonna 1871. Sisarukset kuitenkin huomasivat, ettei koulu voi aloittaa toimintaansa heidän eläessään, heillä ei ollut vielä varaa siihen. Niinpä he päättivät koko loppuelämänsä ajan koota rahaa haavettaan varten, ja 1894 laaditussa testamentissaan he määräsivät, että Nikkarilaan rakennetaan heidän rahoillaan koulukoti kuuromykkätytöille. Kun rakennukset olisivat valmiit, jätettäisiin koulu Kouluhallituksen hallintaan. Lisäksi sisarusten rahoista muodostettiin S. ja A. Bovalliuksen lahjoitusrahasto, jolla koulua ylläpidettiin. Sofian ja Angeliquen ohjeiden mukaan Nikkarilan koulukotiin oli otettava joka syksy 10 kuuromykkäkoulun käynyttä tyttöoppilasta, jotka oppivat siellä kahden vuoden aikana kaikkia käytännöllisiä taloustehtäviä: käsitöitä, keittämistä, leipomista, karjanhoitoa, huoneitten siistimistä, puutarhanhoitoa ja ulkotöitä. Sisarusten elämänarvojen mukaan koulukodissa tuli olla hyvä, kristillinen henki. Oppilaat saivat Nikkarilassa vapaan asunnon, ruuan, opetuksen ja hoidon. Ohje oli, että jos oppilas on kotiin niin kiintynyt, ettei hän siitä tahdo pois lähteä oppiaikansa suoritettuaan, niin olkoon hänellä oikeus sinne jäädä. Näin neidit suunnittelivat testamentissaan pitkäaikaisen unelmansa toteutusta. Heidän haaveensa myös kävi toteen. S. ja A. Bovalliuksen testamentin toimeenpano käynnistyi vuonna 1901.
www.bovallius.fi