1
Liikevaihdon jakautuminen Käynnissäpito ja urakointipalvelut 6,9 % Kaukolämmön myynti 20,0 %
Prosessienergian myynti 24,7 %
Sähkön myynti 34,6 %
Sähkön siirto 13,8 %
Talouden tunnuslukuja Pori Energia Oy, konserni
2012 2011 2010
Vakinainen henkilökunta 263 258 253 Liikevaihto, M€ 175,8 160,6 144,5 Liikevaihto/henk. (1000 €) 604,2 571,7 527,2 Käyttökate, M€ 27,5 31,2 27,4 Käyttökate/henk. (1000 €) 94,5 111,1 99,9 Käyttökate-% 15,6 19,4 18,9 Liikevoitto, M€ 12,3 17,5 14,3 Liikevoitto/henk. (1000 €) 42,1 62,2 52,0 Liikevoitto-% 7,0 10,9 9,9 Taseen loppusumma, M€ 228,3 219,7 207,9 Investoinnit, M€ 22,2 16,1 15,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% 6,9 10,2 8,4 Omavaraisuusaste (%) 21,2 20,4 17,5
Vakituinen henkilöstö Pori Energia Oy, emoyhtiö
2012 2011 2010 224 222 217
Pori Energia Sähköverkot Oy
22 20 21
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy
17 16 15
Toimintakertomus 2012 sisältö
Pori Energia Oy
4
Toimitusjohtajan katsaus
6
Hallitus ja johtoryhmä
8
Isoja investointeja käyttövarmuuteen
10
Uudet menopelit eivät pidä meteliä itsestään
12
Tuntimittaus on tehokas työväline
13
Tavoitteena tuulivoimapalveluiden markkinajohtajuus
14
Pori Energia – yhteisön oma
16
Ylpeydenaihetta kultuurissa ja urheilussa
17
Käsillä tekeminen on fiksua taloudenpitoa
18
Henkilöstötilinpäätös 20 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös
22
3
Pori Energia Oy
Energiaa Oma energiantuotanto perustuu pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.
Pori Energia toimittaa energiaa ja energia-alan ratkaisuja asumisviihtyvyyden, palvelujen sekä teollisuuden jatkuvaan ylläpitoon ja kehitykseen. Pääasiallinen markkina-alue on Pori lähikuntineen mutta sähkön myynnin, tuulivoimapalveluiden ja energiapalveluiden osalta yhtiö toimii valtakunnallisesti. Pori Energian merkittävimmät tuotteet ovat sähkö, kaukolämpö, teollisuuden energiapalvelut sekä käynnissäpito- ja urakointipalvelut. Tytäryhtiö Pori Energia Sähköverkot Oy vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta Porin alueella ja tytäryhtiö Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy teollisuusasiakkaidemme energiapalveluiden tarjonnasta. Lähes kaikki lämpöenergia sekä suuri osa hankitusta sähköstä tulevat Pori Energian omista tuotantolaitoksista ja tuotanto-osuuksista. Oma energiantuotanto perustuu pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, jossa kotimaisilla biopolttoaineilla valmistettu höyry korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä. Pori Energia ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon vaikutukset ympäröivään luontoon ja kehittää ympäristöhaittoja vähentäviä toimenpiteitä jatkuvan parantamisen periaatteella. Energiatuotannon ja -jakelun on toteuduttava ympäristön sille asettamien vaatimusten mukaisesti. Pori Energialla on vakaa asema yhteisön merkittävänä vaikuttajana ja haluttuna työllistäjänä.
4
Keskeiset energialuvut Sähkön myynti Lämmön myynti Sähkön vastapainetuotanto Kaukolämmön tuotanto Prosessienergian tuotanto Sähkön siirto STEP myynti
2012 2011 GWh GWh 1 338 1 122 917 899 269 257 708 618 303 316 1 225 1 189 456 486
Tuotanto Miten tuotetaan
Käytetyt polttoaineet
Kaukolämpö Yhteistuotanto Erillistuotanto
2012 2011 Voimalaitokset GWh GWh Sähkö Turve 572 609 Yhteistuotanto Puu 642 527 Vesivoima Hiili 157 107 Tuulivoima Kierrätyspolttoaineet 53 55 Muu hankinta Peltopolttoaineet 8 21 Muut (RH-tehdas) 75 58 Öljy 24 37 Mitä tuotetaan Yhteensä 1531 1 413 Voimalaitokset Lämpökeskukset GWh GWh Öljy 69,7 59,2 Kaukolämpö Sähkö 0,4 0,4 Prosessilämpö Puu 2,5 2,6 Prosessihöyry Turve 2,1 2,3 Sähkö Yhteensä Yhteensä 74,7 64,5
2012 2011 GWh GWh 679 600 28 18 GWh GWh 269 256 82 58 12 13 69 94
2012 2011 GWh GWh 679 600 65 61 195 213 269 256 1 209 1 130
5
Maltillisen kasvun vuosi
Vuosi 2012 Talouden taantuma näkyy myös energian kulutuksessa.
Euroopan talouden kriisi jatkui edelleen vuonna 2012 ja odotettu talouskasvu jäi tulematta. Talouden taantuma näkyy myös energian kulutuksessa, päästöoikeuksien hinnoissa ja Suomen kauppataseen alijäämässä. Viennin hiipumisen seurauksena huomio on kiinnittynyt energian tuontiin ja erityisesti polttoaineisiin, joilla on korvattu kotimaista vaikeuksissa olevaa turvetuotantoa. Pori Energian vuosi oli kasvun vuosi mitattuna asiakkuuksilla, energiamäärillä ja liikevaihdolla. Kannattavuus sen sijaan heikkeni edellisvuodesta lähinnä sähkön alhaisen markkinahinnan ja vaikean polttoainetilanteen seurauksena. Kesän turvetuotanto jäi koko Suomessa tavoitteestaan. Koska edeltäviltä vuosiltakaan ei ylivuotisia varastoja ollut, joutuivat turvetuottajat leikkaamaan toimituksiaan ylivoimaisen esteen takia. Pori Energian yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto perustuu turpeen ja puun polttoon. Turvetoimitusten jäätyä syksyn aikana alle puoleen tavoitellusta on kaikki Poriin saatu turvepolttoaine ohjattu Aittaluotoon ja Kaanaan voimalaitoksella on käytetty turvetta korvaavana polttoaineena kivihiiltä. Myös puun määrää on onnistuttu lisäämään ennen kaikkea sahojen hyvän käyttöasteen ansiosta, jolloin sekä sahauksen sivutuotteiden että metsähakkeen tarjonta on ollut hyvällä tasolla. Monissa muissa kotimaista polttoainetta käyttävissä kaupungeissa tilanne on ollut huonompi, koska kivihiilen hinta sisämaassa on korkeampi, eikä kai-
6
kissa laitoksissa ole teknisesti varauduttu kivihiilen käyttöön. Kaanaan voimalaitoksen yksiköt voivat kivihiiltä hyödyntää ja Porin satama on erinomainen kivihiilen tuontisatama, joten Porissa tilanne on ollut kohtuullinen. Alkaneen vuoden kevätkaudella tosin uhkaa Aittaluodon laitoksia edelleen turvepula talven mahdollisesti jatkuessa pitkään. Tällöin joudutaan turvautumaan kalliin raskaan öljyn käyttöön puupolttoaineen rinnalla. Sanomattakin on selvää, ettei tilanne ole järkevä. Sateisen kesän sattuessa ei turvetta pystytä tuottamaan tarvetta vastaavasti jatkuvasti supistuvilta tuotantoaloilta. Lupaviranomaisten asenteellisuus turpeen hyötykäyttöä vastaan on tullut energiahuollon, sen työllisyysvaikutusten ja Suomen vaihtotaseen kannalta kestämättömään tilanteeseen. Turvetuotannon suopinta-alaa on nopeasti lisättävä kansallisen suostrategian asettamissa rajoissa ja samalla on huolehdittava turpeentuotannon haitallisten vesistövaikutusten ehkäisemisestä. Kioton sopimukseen perustuva Euroopan Unionin toinen päästökauppakausi päättyi vuoden 2012 lopussa. Seuraava kauppakausi ulottuu vuoteen 2020 saakka ja alkaneella jaksolla päästöoikeuksia on aikaisempaa niukemmin käytettävissä. Päättyneen kauppakauden aikana päästöyksiön hinta oli kovimmillaan yli 30 euroa, mutta kohti kauden loppua hinnat laskivat ylitarjonnan seurauksena hinnan ollessa alle 10 euroa kauden päättyessä. Ylitarjonnan taustalla on nähtävissä niin sanottu hiilivuoto eli teollisuuden siirtyminen EU:n ulkopuolelle ja pitkään jatkunut talouskriisi. Tilanteessa, jossa halpoja käyttämättömiä päästöoikeuksia ja vielä halvempia kolmansista maista ostettuja päästövähenemiä siirtyy uudelle kauppakaudelle, pelätään koko päästökauppajärjestelmän kriisiytyvän ja menettävän merkityksensä ohjauskeinona. Korjauskeinoina on esitetty huutokaupattavien oikeuksien siirtoa myöhempään kauppaan tai jopa niiden määrän pysyvää leikkausta. Euroopan taloustilanne, muun maailman jättäytyminen päästökaupan ulkopuolelle ja energian tuotantoinvestointien pitkä elinkaari huomioiden olisi toivottavaa, ettei päästökaupan sääntöjä muutettaisi hetkellisten markkinahäiriöiden takia. Tuulivoiman rakentaminen ei Suomessa ole edennyt
halutulla tavalla. Syitä on lukuisia, mutta pääosin ne liittyvät hankkeitten luvitukseen. Pori Energian tavoitteet oman ja osakkuusyhtiöiden tuulivoimatuotannon lisäämiseksi ovat toistaiseksi kariutuneet. Hankkeiden kehityskustannukset ovat myös lisääntyneet erilaisten selvitysten vuoksi, eikä vielä vuoden 2013 aikana ole odotettavissa kapasiteettiin lisäyksiä. Tilanne on pitänyt yllä hyvää kysyntää Pori Energian tarjoamienasiantuntijapalvelujen osalta, mutta rajoittanut tuulivoiman huoltopalveluitten myyntiä. Yhdysvalloissa nopeasti lisääntynyt liuskekaasun tuotanto on aiheuttanut muutoksen globaaliin energiamarkkinaan. Energian hinta on laskenut ja öljyriippuvuus sekä kaasun hintasidonnaisuus raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan on pienentynyt Yhdysvalloissa. Tällä kehityksellä saattaa olla laajempaakin vaikutusta, vaikka arviot Euroopassa olevien liuskekaasuesiintymien hyödynnettävyydestä vaihtelevat. Toistaiseksi maakaasun hinta Euroopassa ei ole merkittävästi laskenut, mutta näin odotetaan yleisesti tapahtuvan. Joka tapauksessa kaasun kuljetukset nesteytettynä tulevat maapallolla lisääntymään ja toivottavaa on, että myös Suomeen synnytetään maakaasun laivakuljetukset mahdollistavaa infraa. Pori on yksi mahdolinen terminaalin sijoituspaikka ja toteutuessaan se toisi vaihtoehdon raskaalle polttoöljylle vara- ja huippuvoiman tuotannossa, mutta ennen kaikkea Porin seudun teollisuudelle potentiaalisen raaka-aineen kalliin propaanin rinnalle. Pori Energia -konsernin investoinnit nousivat ennätykselliseen 22 miljoonaan euroon. Omat investoinnit energian jakeluverkostoihin ja sähkömittareiden etäluentajärjestelmään sekä palvelujen kysynnän pysyminen kohtuullisella tasolla ovat parantaneet työtilannetta ja konsernin palveluksessa olikin keskimäärin kymmenen henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Investoinnit tulevaisuuteen yhdessä osaavan henkilöstön kanssa varmentavat toiminnan luotettavuutta, toimitusvarmuutta, ympäristöystävällisyyttä, parempaa taloudellista tulosta ja hyvinvointia toiminta-alueillamme. Parhain kiitokseni kaikille kasvun tekijöille Pori Energiassa eli koko henkilöstölle. Matti Rintanen | toimitusjohtaja
7
Hallitus ja johtoryhmä
Hallitus Vuoden 2012 aikana hallitus kokoontui 10 kertaa.
Pori Energia Oy Varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.4.2012. Hallituksen kokoonpano oli: Jouko Kairtamo Esko Ahola Juha Sandberg Mia Fagerlund Tapio Meri Martti Lundén Erkki Mäkinen Marjo Oksanen Taru Anttila Eija Koskenvaara Liisa Vitikkala
8
puheenjohtaja varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen varajäsen varajäsen
Hallituksen asiantuntijoina ovat olleet tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, kaupungin rahoitusjohtaja Esa Lunnevuori ja kaupunginhallituksen jäsen Esa J. Wahlman. Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös toimitusjohtaja Matti Rintanen ja hallituksen sihteerinä toiminut Sirkka Sainio. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa.
Pori Energia Sähköverkot Oy Varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.5.2012. Hallituksen kokoonpano oli: Tommi Raunela Helena Vuontio Irma Anttila Veijo Hakulinen Helena Heljakka Taina Lehtonen Jouko Mäkinen Tapio Nummi Titta Strömberg Liisa Vitikkala
puheenjohtaja varapuheenjohtaja hallituksen jäsen (22.5.2012 saakka) hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen (22.5.2012 alkaen) hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös toimitusjohtaja Matti Rintanen ja hallituksen sihteerinä toiminut hallintojohtaja Sirkka Sainio. Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa.
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy Varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2012. Yhtiökokouksessa valittiin hallituksen jäseniksi: Matti Rintanen Philippe Charles Mikael Jansson Tomas Falkner Timo Mäki Jari Lappalainen Jouko Kataja Sami Uusitalo Håkon Vist Kristiina Nerg Ulf Strinlöv Sirkka Sainio Pekka Ohrankämmen
puheenjohtaja varapuheenjohtaja (10.4.2012 saakka) varapuheenjohtaja (10.4.2012 alkaen) hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen varajäsen (10.4.2012 saakka) varajäsen (10.4.2012 alkaen) varajäsen varajäsen (10.4.2012 saakka) varajäsen (10.4.2012 alkaen) varajäsen varajäsen
Sihteerinä toimi toimitusjohtaja Tomi Ihalainen. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.
Pori Energia -konsernin johtoryhmä Matti Rintanen Jari Erkkilä Jouko Kataja Leila Ketola Timo Mäki Jari Lappalainen Pekka Ohrankämmen Timo Pukkila Sirkka Sainio
toimitusjohtaja henkilöstön edustaja (31.5.2012 saakka) johtaja, sähkön myyntiyksikkö talousjohtaja, talousyksikkö johtaja, energiayksikkö johtaja, tekniikkayksikkö johtaja, Pori Energia Sähköverkot Oy henkilöstön edustaja (1.6.2012 alkaen) hallintojohtaja
9
Isoja investointeja käyttövarmuuteen
Myrsky Kaikki uudet johtoyhteydet on tarkoitus toteuttaa maakaapelein.
Vanhojen pääkomponenttien uusiminen edessä Sähköverkosta puhuttaessa moni ajattelee ensimmäiseksi sitä asuintaloonsa tulevaa maakaapelia tai ilmajohtoa, mutta sähköverkko on paljon muutakin. Sähköverkko sisältää yksittäisiä taloja syöttävien muuntamoiden ja 20 kV johtojen lisäksi laajempia alueita palvelevia sähköasemia ja 110 kV alueverkon johtoja. Nämä sähköverkon pääkomponentit ovat Pori Energia Sähköverkkojen verkostoalueella pääasiassa rakennettu 1950–1970 luvuilla ja ne ovat lähivuosina tulossa uusimisikään. Sähköverkon uusimistarvetta nopeuttavat käyttövarmuustarpeen ja sähkönsiirtomäärien kasvu. Siirtomäärien kasvu ei näyttäisi ennustetun liikenteen sähköistymisen ja tuulivoimatuotannon kasvun myötä taittuvan. Myös käyttövarmuus on yhteiskunnan sähköriippuvuuden lisääntymisen vuoksi tullut yhdeksi keskeiseksi verkostoinvestointien kriteeriksi.
Tapani-myrskyn mittavat vauriot Käyttövarmuuden merkitys tuli konkreettisesti esille vuoden 2011 Tapaninpäivänä, jolloin joulunvietto häiriintyi monen porilaisen talouden osalta melkoisesti
10
tuolloin riehuneen Tapani-myrskyn ja sitä heti seuraavana päivänä puhaltaneen Hannu-myrskyn johdosta. Kaupungin keskustaajamassa asuvista monet eivät edes huomanneet vuosikymmenen pahimman myrskyn vaikutuksia muutoin kuin televisiosta. Haja-asutusalueilla tilanne oli aivan toinen. Myrskyn aiheuttamien tuhojen vuoksi sähkö- ja puhelinyhteydet katkesivat sekä asuntojen lämmitykset lakkasivat toimimasta. Monissa paikoissa tiet sekä pihamaat tukkeutuivat kaatuneista puista ja veden tulo katkesi. Suurimmalle osalle sähköt saatiin palautettua seuraavan vuorokauden kuluessa, mutta pahimmillaan sähkökatkot kestivät yli vuodenvaihteen. Myrskytuhoja korjattiin pitkälle alkuvuoteen 2012.
Jakeluverkko rakennetaan maakaapelein Pori Energia Sähköverkoissa on käyttövarmuuden merkitystä korostettu pitkään jo ennen Tapani- myrskyä. Verkostostrategiassa on määritelty seuraavien vuosikymmenten osalta verkoston kehittämisen periaatteet nyt tiedossa olevista lähtökohdista. Verkostoinvestointien tarve pysyy strategian yhteydessä tehdyn ennusteen mukaan korkeana, koska verkoston pääkomponenttien lisäksi varsinaista jakeluverkkoa tulee uusia vuosittain. Kaikki uudet johtoyhteydet on tarkoitus toteuttaa maakaapelein, ilmajohtoja asennetaan vain erityisistä syistä.
Tuleva lainsäädäntö nostanee maaseudun siirtohintoja Maakaapelointiin ohjaa myös lainsäätäjä. Pitkälti Tapanimyrskyjen kaltaiset sääilmiöt käynnistivät lainsäädännön valmistelutyön, joka määrittelee toimitusvarmuutta aiempaa tiukemmin. Uusissa, vielä valmistelun alla olevissa säädöksissä, verkonhaltijaa velvoitetaan rakentamaan sähkönjakeluverkkonsa siten, ettei pitkiä sähkökatkoja esiinny. Käytännössä säädökset merkitsevät siirtymistä maakaapeliverkkoon ja verkostoautomaation lisäämistä. Valmisteilla olevat lainsäädännön muutokset tulevat näkymään tulevaisuudessa sähkön siirtohintoja nostavasti erityisesti haja-asutusalueilla toimivien verkkoyhtiöiden osal-
ta, jotka joutuvat tekemään runsaasti ennenaikaisia investointeja. Muutoksien vaikutus Pori Energia Sähköverkkojen toimintaan ei sen sijaan ole kovinkaan suuri. Yhtiössä on päätöksenteko verkostoinvestoinneissa ollut aina pitkäjänteistä ja pääosa verkoston uusimisesta on jo useita vuosia toteutettu maakaapelein.
Parannuksia käyttövarmuuteen ja häiriötiedottamiseen Käyttövarmuuden kannalta merkittävimpiä vuonna 2012 käynnistyneitä investointeja olivat Herralahden sähköaseman laajennus sekä Isosanta–Peittoo 110 kV siirtolinja. Herralahden sähköaseman laajennuksella parannetaan keskusta-alueen sähköverkoston käyttövarmuutta ja vastataan alueen kasvavaan sähköntarpeeseen. Isosanta–Peittoo 110 kV siirtojohdon avulla koko Pohjois-Porin sähköverkoston käyttövarmuus paranee. Samassa yhteydessä Peittooseen rakennettavan Suomen suurimman tuulipuiston energia siirretään kantaverkkoon. Merkittäviä parannuksia on tehty myös häiriötiedottamiseen. Käyttöön on vuoden 2012 aikana otettu uusi häiriöinfojärjestelmä, jonka avulla yhä useampaa vikailmoitusnumeroon soittavaa asiakasta pystytään palvelemaan tehokkaammin. Asiakas kuulee puhelun alussa automaattiset tiedotteet niistä jakeluhäiriöistä, jotka ovat sillä hetkellä käyttökeskuksen tiedossa. Yhtiön jakeluverkon asiakkaat saavat reaaliaikaista tietoa sähkökatkoista myös uuden nettisivuilta löytyvän ajantasaisen häiriökartan avulla, jonne tieto katkosta ja sen päättymisestä siirtyvät automatisoidusti. Älypuhelinten ja erilaisten langattomien tablettilaitteiden yleistyessä sähkökatko ei pysäytä häiriötiedotusta. Katkon aikana asiakas näkee internetin häiriökartalta häiriön laajuuden, mikä helpottaa myös merkittävästi suurempien katkojen aiheuttamaa kuormitusta käyttökeskuksen puhelinyhteyksissä vapauttaen resursseja itse häiriöiden korjaamiseen. Pekka Ohrankämmen | johtaja, Pori Energia Sähköverkot Oy
11
Uudet menopelit eivät pidä meteliä itsestään
Sähköautot Citroën C-Zero on näppärä neljän hengen pikkuauto kaupunkiasiointiin.
Pori Energia täydensi ajoneuvojaan vuoden aikana kahdella sähköautolla, joista ensimmäinen oli Citroën C-Zero (kuvassa) ja toinen täyssähköpakettiauto Mercedes Benz Vito E-Cell. Tekniikan kehittyminen on tuonut sähköautot lähemmäs kuluttajia. Uuden tekniikan ansiosta sähköauton energiankäyttö on taloudellista ja jopa auton jarrutuksessa tulevaa energiaa saadaan talteen. Sähköauton energiakustannukset 100 kilometrillä ovat edulliset, noin 10 kWh, mikä rahassa tarkoittaa noin 1,30 euroa. Täyssähköauto sopii parhaiten työmatkaliikenteeseen tai kaupunkiajoon, joissa rajallinen toimintamatka ei haittaa. Kaupunkiliikenteessä täyssähköauton hyötynä on myös ajonaikainen päästöttömyys ja alhainen melutaso. Pori Energian sähköauto Citroën C-Zero on näppärä neljän hengen pikkuauto kaupunkiasiointiin ja pärjää kuitenkin maantieajossakin. Pienen sähköauton akuston kapasiteetti on 16 kWh. Täydellä latauksella ajokilometrejä tulee parhaimmillaan noin 150 kilometriä. Lisäksi Pori Energia vastaanotti lokakuussa ensimmäisten yritysten joukossa oman täyssähköisen Mercedes Benz Vito E-Cell -pakettiauton, jonka akuston energiakapasiteetti on 36 kWh. Yhdellä latauksella raskaampaa täyssähköpakettiautoa voi ajaa noin 100 kilometriä. Poliittiset linjaukset ja autoteollisuuden kehittyminen ohjaavat kuluttajien lisääntyneen ympäristötietoisuuden lisäksi vähäpäästöisten teknologioiden
12
Tuntimittaus on tehokas työväline
Etäluenta WattiVahti on internetpalvelu, josta asiakas voi veloituksetta seurata sähkönkulutustaan.
käyttöön. Nykyisellä tekniikalla sähköauto ladataan kuusi kertaa useammin kuin polttomoottoriauto tankataan ja julkisen latausverkoston puute onkin tärkein yksittäinen sähköautojen leviämisen hidaste. Pori Energia on mukana kehittämässä Suomeen valtakunnallista sähköautojen latausoperaattoria, jonka tarkoitus on kattavan sähköautojen latausjärjestelmän rakentaminen. Valtakunnallisen latausverkon idea on, että sähköauton voi ladata millä latauspisteellä tahansa ja veloituksen tekisi lataajan oma sähköyhtiö. Suunnitteilla oleva latauspisteiden verkosto olisi verrattavissa nykyisten pankkiautomaattien verkostoon. Uudet sähköautot täydentävät Pori Energian sähköisten kulkuneuvojen perhettä. Yhtiöllä on ennestään kaksi sähkökäyttöistä skootteria ja kaksi sähköpolkupyörää, jotka ovat henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden käytettävissä. Pori Energian sähköisten kulkuneuvojen hankinnat ja valtakunnalliseen latausoperaattori-hankkeeseen osallistuminen osoittavat yhtiön kantavan yhteiskuntavastuunsa puhtaamman tulevaisuuden puolesta.
Etäluennan avulla tehtävä tuntimittaus on kansantaloudellisesti suuri investointi mutta se on tehokas työväline kotitalouksien energiansäästötalkoissa, koska se tarjoaa aiempaa nopeamman mahdollisuuden havaita omassa sähkönkulutuksessa tapahtuneita muutoksia sähkönkulutuksen seurantajärjestelmän WattiVahdin avulla. Pori Energian WattiVahti on internet-palvelu, josta asiakas voi veloituksetta seurata sähkönkulutustaan vuosi-, kuukausi-, päivä- tai jopa tuntitasolla. Itse säästö tapahtuu tekemällä päivittäin arkipäivän ratkaisuja omassa sähkönkulutuksessaan. Tietojärjestelmien kehitystyön seurauksena verkkoyhtiöt pystyvät etäluettavien mittareiden avulla havainnoimaan aiempaa paremmin sähköverkoston tilaa, kehittämään verkoston käyttövarmuutta sekä parantamaan asiakaspalvelua. Pori Energia Sähköverkkojen sähkönkäyttöpaikat saavat etäluettavat sähkömittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Yhteensä vuoden 2012 aikana etäluettavia Aidon-mittareita asennettiin 12 095 kappaletta.
13
Tavoitteena tuulivoimapalveluiden markkinajohtajuus
Tuulienergia Pori Energia on panostanut merkittävästi uusiutuvaan energiatuotantoon.
Pori Energian Reposaaressa sijaitseva 300 kW:n Tuulia on tuottanut sähköä vuodesta 1993. Pori Energian Tuulivoimapalvelut korjasi Reposaaressa sijaitsevan Tuulian vaihdelaatikon marraskuussa. Pori Energialla on pitkä kokemus tuulivoimapalveluiden toimittamisesta. Ensimmäinen Pori Energian oma tuulivoimala Tuulia valmistui Poriin jo vuonna 1993. Hyötytuulen osakkuuden myötä 1999 alkoi pitkä yhteistyö voimalatoimittaja Siemensin kanssa, joka silloin vielä tunnettiin nimellä Bonus. Pori Energian Tuulivoimapalvelut pystyy toimittamaan asiakkaalleen tuulivoiman tuottamisen koko elinkaareen liittyvät palvelut. Palveluihin kuuluvat muun muassa tuulipuiston suunnittelu, maan hankinta, esiselvitykset, tuulimittaukset ja niiden analyysit. Lisäksi palvelupaketti kattaa voimalavalinnat, projektin johtamisen sekä käytön aikaisen kunnossapidon. Tuulivoimapalveluiden ammattitaitoinen huoltohenkilöstö ja laaja toimintaalue ovat ehdoton kilpailuvaltti, jotka antavat Pori Energialla hyvät valmiudet alan markkinajohtajaksi. Yhtiöstä on käynyt 19 tuulivoima-asentajaa Tanskassa maineikkaassa tuulivoimapalvelujen tekniikka- ja turvallisuuskoulutuksessa.
14
Tuulienergian tuotanto on kasvanut 450 400
Pori Energian tuulisähköasiakasmäärän kasvu
350 300 250 200 150 100 50
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
0
Pori Energia on panostanut merkittävästi uusiutuvaan energiatuotantoon ja sen kehittämiseen. Suomen Hyötytuulella, jonka yksi omistajista on Pori Energia, on useita hankkeita tuulivoiman lisärakentamiseksi länsirannikolle Uudenkaupungin ja Raahen välille. Hankepaikkoja on muun muassa Porissa ja Merikarvialla. Pori Energian osakkuusyhtiöllä Innopowerilla on hankkeita suunnitteilla niin maalla kuin merellä. Pori Energian omassa Luvian Oosinselän tuulipuistohankkeessa on menossa osayleiskaavan tekeminen. Puiston tuulimittauksia jatkettiin vielä vuoden 2012 aikana Hangassuon alueella. Tuulipuiston rakentamisvaiheeseen on kuitenkin vielä paljon matkaa. Lisärakentamisen ongelmista huolimatta tuulivoima tulee kasvattamaan osuuttaan sähköntuotannossa. Kaikkiaan tuulivoimalla tuotettua sähköä Pori Energia saa näistä tuulivoimalaitoksista noin 13 milj. kWh vuodessa eli 6 500 kerrostaloasunnon tai vaihtoehtoisesti noin 700 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Kuluttajien ja yritysasiakkaiden kiinnostus tuulisähköä kohtaan kasvaa vuosittain ja 2012 lopussa Pori Energialla oli yhteensä 423 tuulisähköasiakasta.
15
Pori Energia – yhteisön oma
Ihmiset Pori Energia tukee valmennusryhmää syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Ruosniemen päiväkodissa testattiin mielenkiinnolla meluvalon toimintaa. Porin Kuuloyhdistyksen Jukka Forsström säätää meluvalon herkkyyttä kun Tara Mede, Malla Huunanmaa, Suvi Välimäki, Lassi Lehto, Daniel Tikka ja Ville Grönholm testaavat äänentoistoa. Päiväkodin johtaja Kaisu Rantanen seuraa vieressä.
Lapset ja nuoret Ihmiselle tärkeä kuuloelin on herkkä ja sen heikentyminen tai menettäminen usein korvaamatonta. Päiväkodin meluvalo toimii kuten liikennevalo: sen valo näyttää vihreää, keltaista ja punaista sen mukaan, kuinka äänekkäitä lapset ovat. Meluvalojen avulla lapsille voidaan kertoa melun vaikutuksesta kuuloon. Pori Energia on mukana tukemassa meluvalojen hankintaa. Suomessa on tuhansia lapsia, jotka eivät saa viettää joulua turvallisesti yhdessä läheistensä kanssa. Yleisen taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyessä marginaaliin joutuneiden lasten lukumäärä kasvaa. Joulupuu-keräyksen avulla Pori Energia tavoitti kymmeniä lastensuojelun piirissä olevia alaikäisiä lapsia. Oma henkilökunta halusi osallistua hyväntekeväisyysprojektiin, jonka avulla saatiin jouluiloa ja lahjoja lapsille, jotka muuten olisivat saattaneet jäädä ilman. Satakunnan alueella lahjoilla saatiin jouluiloa noin 1800 lapselle.
16
Nikolai Blad esiintyi vaikuttavasti Kirjurinluodon kesäravintolan Pori Folk Fiestassa.
Ylpeydenaihetta kulttuurissa ja urheilussa Pori Energia haluaa olla mukana yhteisöään koskettavissa tapahtumissa, niiden kautta yhtiö saa pääsyn lähelle porilaisia.
Eriarvoisuutta aiheuttava syrjäytyminen synnyttää niin inhimillistä kärsimystä kuin terveyserojakin. Syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla ihmisten osallisuutta yhteisöön ja työkykyä, tässä työssä Pori Energia haluaa olla mukana. Onnistumiskokemuksien luominen on tärkeätä nuorille, jotta he saisivat itsestään myönteisen minäkäsityksen ja oppisivat purkamaan kielteisiä ajattelumalleja. Pori Energia tukee paikallista valmennusryhmää syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Vanhukset Sijaisomaistoiminta tavoittaa satoja yksinäisiä viikoittain. Sijaisomaistoiminnan päätavoite on edistää jokaisen suomalaisen ihmisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia läsnäolon ja aidon välittämisen kautta. Pori Energia tavoittaa vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa olevia yksinäisiä tukemalla sijaisomaistoimintaa paikallisen Kiinni Elämään -yhdistystä. Yhdistyksen toiminnan myötä jokainen saa lähtökohdastaan riippumatta tuntea olevansa tärkeä ja jokaisella on mahdollisuus tulla kunnioitetuksi omana itsenään.
Pori Jazz on jo lähes 50 vuoden ajan ollut yksi suomalaisen kulttuurikesän keskeisistä tapahtumista. Pori Energialla on pitkä historia tämän merkittävimmän kesätapahtuman tukemisessa, viime vuosina mm. tarjoamalla tapahtumalle tuulisähköä. Pori Jazz oli 1960-70-luvulla Suomen ensimmäinen ja pitkään ainoa jazzmusiikille pyhitetty festivaali, joka samalla tarjosi suomalaisille jazzmuusikoille muuten harvinaisia työtilaisuuksia. Paikallisten jazzin harrastajien pienestä ja kodikkaasta perhejuhlasta on muodostunut kattava rytmimusiikin ystävien kohtaamispaikka. Festivaalin kävijämäärä on kasvanut 600 vannoutuneesta jazzin harrastajasta jopa yli 150 000 kävijään. Porin Ässien yhteistyökumppanina Pori Energia on toiminut 15 vuotta. Ässillä on suuri merkitys porilaisessa urheilukulttuurissa ja paikallisen jääkiekkojoukkueen partnerina toimiminen antaa yhtiölle positiivista huomionarvoa. Näkyvyys keskiympyrässä ja mediakuutiossa lisäävät myös Pori Energian valtakunnallista tunnettuutta. Porin Ässät tarjoaa yleisölleen satakuntalaista huippu-urheilua parhaimmillaan ja samalla kotiottelut antavat hyvän mahdollisuuden asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tapaamiseen. Porilaisen tapahtumakulttuurin nuorempi tekijä Pori Folk on tarjoillut monipuolisesti kansankulttuuria musiikista ja tanssista aina satakuntalaisiin kädentaitoihin vuodesta 2000 saakka. Kaupunkifestivaalin noin 800 henkilön esiintyjäkaarti on koottu kotimaasta ja ulkomailta. Vuoden 2012 aikana osittain uusiinkin tapahtumapaikkoihin siirtynyt festivaali keräsi kolme päivän aikana tuhansia kävijöitä. Pori Folk tarjosi suomalaista kansanmusiikkia modernilla otteella ja Pori Energia toimi yhteistyössä festivaalijärjestäjien kanssa jo toista kertaa tässä koko perheen kulttuuritapahtumassa.
17
Käsillä tekeminen on fiksua taloudenpitoa
Energiansäästö Kampanjateemaksi nostettu Päivitä kädentaitosi onnistui yli odotusten.
Taija Jokinen käpertyy sohvannurkkaan virkkaamaan ja samalla kuuntelee sujuvasti televisiota. Energiansäästöviikon kampanjateemaksi nostettu Päivitä kädentaitosi -teema onnistui yli odotusten herättäen runsaasti keskustelua, kysymyksiä ja pohdintaa siitä, miten energiaystävällistä voi vanhojen kädentaitojen herättäminen olla. Kampanja näkyi ja kuului monessa eri mediassa samoin kuin Pori Energian henkilökunnan keskuudessa mm. kilpailujen ja aloitekampanjan muodossa. Kädentaito-kampanja myös jalkautui menestyksekkäästi porilaisten keskuuteen Porin päivän viikonloppuna Porin torille ja Kirjurinluodon Pelle Hermannin puistoon. Tekemällä asioita käsin voi vaikuttaa itse energian kulutukseen, samalla virkistyy mieli ja kädentaidot kehittyvät. Energiatehokkuus kädentaitoja päivittämällä on fiksua taloudenpitoa.
Eeva Ylänen | markkinointisuunnittelija
18
Säästöä katuvaloja ohjaamalla
Korvaa öljy kaukolämmöllä
Viidennes sähköenergiasta käytetään valaistukseen. Siitä 70 % kuluu toimistoissa, teollisuudessa ja ulkovalaistuksessa. Valaistuksen automaattisella ohjauksella voidaan tästä sähkön tarpeesta leikata jopa kaksi kolmasosaa. Pori Energia aloitti vuoden 2012 alussa Koivistonluodon kaupunginosassa katuvalojen ohjauskokeilun, jossa kolmannes valaistuksesta sammutetaan klo 0.00–04.00 ajaksi. Valot syttyvät illalla hämäräkytkimen ja asema-automaation ohjaamana. Katuvaloista kolmasosa sammuu asema-automaatiolle erikseen määriteltynä aikana keskiyöllä sekä syttyy taas ohjattuna neljältä aamulla. Kaikki katuvalot sammuvat aamulla valaistustason noustessa hämäräkytkimen ohjaamana. Samaa katuvalo-ohjausuudistusta toteutetaan eri puolilla kaupunkia sitä mukaan, kun katuvalokeskuksia uusitaan etäluentamittareiden asennusten yhteydessä. Näin saadun säästön arvioidaan olevan vuodessa yli 100 000 euroa. Saavutettu säästö kasvaa myös tulevaisuudessa, sillä katuvaloverkosto laajenee uusien asuinalueiden käyttöönotolla.
Lämmitysenergian osuus kiinteistön kokonaisenergiankulutuksesta on usein yli puolet. Jokaisella lämmitysjärjestelmällä on omat tyypilliset piirteensä: investointikustannukset, käyttökustannukset, saatavuus, vaivattomuus ja ympäristöystävällisyys. Lämmitysjärjestelmän valintapäätökseen vaikuttavat myös kiinteistön koko, sijainti sekä tehon ja energian tarve. Myös päätöksentekijän arvot vaikuttavat. Toiset arvostavat pieniä investointikustannuksia, toiset pieniä käyttökustannuksia, toisille tärkeää on vaivattomuus ja toisille merkittävintä on ympäristöystävällisyys. Yhtä oikeaa lämmitysmuotoa ei ole. Kaukolämpö sopii kaikentyyppisiin rakennuksiin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Kaukolämmön energiatehokkuus ja ympäristömyönteisyys perustuvat erityisesti siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa. Porissa kaukolämpö tuotetaan pääasiassa sähkön- ja lämmön yhteistuotantona Aittaluodon ja Kaanaan voimalaitoksissa, joissa molemmissa pääpolttoaineina ovat kotimainen puu ja turve. Vuoden 2012 aikana kaukolämpöön on liittynyt Porissa 24 kiinteistöä, joita aikaisemmin on lämmitetty öljyllä. Vuositasolla öljynkulutus väheni noin 110 000 litraa. Arvion mukaan Porissa on vielä yli 400 öljylämmitteistä kiinteistöä, joista matkaa kaukolämpöverkkoon on alle 30 metriä. Olettaen, että kaikki nämä kiinteistöt kuluttavat öljyä 2 000 litraa vuodessa, on mahdollista hyvin pienin toimenpitein pienentää Porin alueen kiinteistöjen öljynkulutusta noin 800 000 litralla.
Jari Lappalainen | johtaja
Leena Hacklin | energiainsinööri
19
Henkilöstötilinpäätös
Palkitut Valkoisen Ruusun kunniamerkin saivat Pirjo Aaltoväre, Leila Ketola ja Maili Tamminen.
Lähes 300 henkilöä vakituisesti ja määräaikaisesti työllistävä Pori Energia työllisti lisäksi yli 40 kesäharjoittelijaa. Lisäksi yhtiö on ympäri vuoden työllistänyt eri alan TET- ja työharjoittelijoita, työssäoppijoita, diplomityöntekijöitä sekä opinnäytetyöntekijöitä. Oppisopimuskoulutuksessa on 15 työntekijää ja omaehtoisessa koulutuksessa on vuoden aikana ollut 5 henkilöä. Pori Energian tulospalkkiojärjestelmän tavoite on edistää konsernin liiketoimintaa, vahvistaa henkilöstön kokonaisnäkemystä sekä kannustaa ja ohjata henkilöstöä parempiin suorituksiin. Tulospalkkiojärjestelmä toimii perinteisiä palkkaustapoja täydentävänä, perustuu konsernin tavoitteisiin sekä toimii johtamisen apuvälineenä. Tasavallan Presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä 6.12.2012 ansioituneille Suomen kansalaisille kunniamerkkejä. Pori Energian henkilökunnasta kunnossapitopäällikkö Pirjo Aaltoväre ja talousjohtaja Leila Ketola saivat Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin. Johdon sihteeri Maili Tammiselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein.
Työhyvinvointi Pori Energia tekee terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon kautta henkilöstö sai terveyteen ja hy-
20
vinvointiin liittyvää tukea, fyysisen kunnon kohottamiseen liittyvää henkilökohtaista ohjausta ja ryhmätoimintaa sekä terveyden edistämiseen liittyvää ohjausta sekä tarvittaessa kuntoutusta. Erityisesti verkostoasentajille suunnattu noin vuoden mittainen kuntokurssi alkoi syksyllä. Pori Energiassa toimii henkilöstön vapaa-ajantoimikunta Energiset. Energiset järjestää erilaisia tapahtumia sekä virkistys- ja kulttuuritoimintaa. Vuoden aikana Energiset järjestivät mm. musikaali-, teatteri- ja lasketteluillan ja Tallinnan matkan sekä organisoivat henkilöstölle golf-kurssin. Henkilöstöllä oli mahdollisuus ostaa myös liikunta- ja kulttuuriseteleitä.
Oppilaitosyhteistyö Kumppanuussopimukset Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja WinNovan kanssa kehittävät laaja-alaista yhteistyötä ja pitkäaikaisia toimintamalleja yhtiön ja koulujen välille. Oppilaitosyhteistyö antaa kullekin osapuolelle hyvää pohjaa ja suuntaviivoja toiminnan kehittämiselle, samalla Pori Energia saa imagohyötyä energia-alan tunnettuuden parantamiseksi opiskelijoiden keskuudessa.
Henkilöstötuloslaskelma Liikevaihto Henkilöstökulut Varsinaisen työajan kulut Ylityökulut Henkilöstön uudistumiskulut Työajan lyhennys Vuosilomapalkat Muut henkilöstösivukulut Henkilöstön kehittämiskulut Koulutuskustannukset Terveyshuolto Kela-korvaukset Vapaa-ajan toiminta Aloitepalkinnot Henkilöstön rasituskulut Vakuutusmaksut Sairausajan palkat Kela-korvaukset Työasut ja suojavarusteet
2012 175 834 18 682 10 297 825
11 % 55 % 4 %
3 397 18 % 504 2 256 637
2011 2010 160 642 144 465 17 471 9 553 764
11 % 55 % 4 %
16 828 9 293 668
12 % 55 % 4%
3 122 18 % 506 1 991 625
2 875 480 1 897 498
17 %
581 3 % 469 3 % 390 2% 423 335 276 107 103 95 -46 -45 -43 83 71 59 13 5 3 3 582 19 % 3 317 305 -154 114
3 563 20 % 3 602 22 % 3 220 3 311 371 292 -123 -140 95 139
21
Hallituksen toimintakertomus
Yritys Pori Energian liikevaihto toimintakertomusvuonna oli 127,4 milj. euroa.
Yrityksen toimiala ja rakenne Pori Energia Oy on Porin kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka myy energiaa ja energia-alan palveluja asiakkailleen pääasiassa Satakunnan alueella. Yhtiön liiketoiminta-alueita ovat energian tuotanto, sähkön myynti, kaukolämmitys sekä käynnissäpito-, urakointi- ja tuulivoimapalvelut. Pori Energia -konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi Pori Energia Sähköverkot Oy, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy, Tuulia Energia Oy ja Uudenniityn Lämpö ja Huolto Oy. Kahdella viimeksi mainitulla yrityksellä ei tilikauden aikana ollut varsinaista toimintaa. Pori Energia Sähköverkot Oy on keskittynyt sähkömarkkinalain tarkoittamaan jakelu- ja alueverkkotoimintaan verkkoalueellaan Porissa ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy tuottaa laaja-alaisesti energiapalveluita ensisijaisesti teollisuusasiakkaille koko Suomen alueella. Konsernirakenteessa ei tapahtunut vuoden 2012 aikana muutoksia.
22
Markkinatilanteen kehitys Vuonna 2012 sähkön käyttö Suomessa lisääntyi edellisvuoteen verrattuna 1,1 prosenttia. Lämpötilakorjattu kulutuksen lisäys oli vain 0,3 prosenttia johtuen ennen kaikkea vientiteollisuuden alhaisesta käyttöasteesta. Vuoden lopulla myös teollisuuden sähkönkäyttö oli kääntynyt selvään nousuun. Tästä huolimatta teollisuuden sähköntarve aleni neljä prosenttia koko vuoden aikana, kun muu sähkönkäyttö lisääntyi yli viisi prosenttia. Pori Energia Sähköverkot Oy:n verkkoalueella edellisvuoteen vertailukelpoinen sähkön käyttö lisääntyi 0,5 (-3,5 edellisenä vuonna) prosenttia. Sähkön siirtohintoja korotettiin 1.5.2012 keskimäärin viisi prosenttia, mikä vastaa kustannustason nousua ja sähkön laadun parantamiseen tähtäävää noussutta investointitasoa. Siirtoliiketoiminnan tulos muodostui positiiviseksi ja tuotto verkko-omaisuudelle nousi Energiamarkkinaviraston määrittelemän kohtuullisen tuoton tasolle. Sähkön jakelun luotettavuutta on parannettu lisäämällä verkostoinvestointeja. Myös poikkeuksellisten sääolojen määrä pieneni edellisvuosista ja häiriöitten aiheuttama haitta asiakkaille on vähentynyt. Pori Energia Oy:n sähköenergian myynti loppuasiakkaille lisääntyi 19 prosenttia (-5,4 %) ja asiakkaiden määrä lisääntyi vuoden aikana noin 2 100 (3 900) asiakkaalla. Toistaiseksi voimassaolevia sähkön myyntihintoja alennettiin määräajaksi 1.4.2012–30.9.2012 keskimäärin kuusi prosenttia. Uusien määräaikaisten myyntisopimusten hinta on määräytynyt markkinahinnan mukaan. Tuotetun ja hankitun vastapainesähkön tuotantomäärä laski 12 prosenttia kaukolämmön pienentyneen kulutuksen myötä. Voimalaitososuuksien kautta hankittavan lauhdesähkön määrä puolittui edellisvuoteen verrattuna alhaisen markkinahinnan seurauksena. Osuuttaan lisäsivät vesivoima, tuulivoima ja hankinta pohjoismaisesta sähköpörssistä.
Uusien kaukolämpöliittymien kysyntä on jatkunut kohtuullisen vilkkaana. Kaukolämmön myyntimäärä nousi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttia. Merkittävin lisäys aiheutui edellisvuotta kylmemmästä säästä. Tilikauden alkaessa kaukolämmön hintoja korotettiin keskimäärin viisi prosenttia 1.1.2012 alkaen polttoainekustannusten nousua vastaavasti. Kristiinankaupungin lämpökeskuksen rakentamista ovat jarruttaneet sekä rakennuslupapäätöksestä että tontinvuokrasopimuksen päätöksestä tehdyt kunnallisvalitukset, minkä seurauksena kaukolämmön kilpailukyky on ollut heikko ja tavoitteena ollut markkinaosuus on jäänyt saavuttamatta. Kaukolämpöverkon rakentaminen aloitettiin Noormarkun kaupunginosassa ja verkkoon liitettiin ensimmäiset asiakkaat. Uutena energian myyntimuotona aloitetaan kaukokylmän toimitukset.
Talous Pori Energian liikevaihto oli 127,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4,7 miljoonaa euroa. Palautus- ja siirtokelpoisten kaukolämmön liittymismaksujen lisäys 0,4 miljoonaa euroa ei sisälly liikevaihtoon, vaan liittymismaksut on käsitelty pitkäaikaisina velkoina taseessa. Koko konsernin liikevaihto oli 175,8 miljoonaa euroa. Liikevaihdossa on kasvua 9,5 %. Konsernin sisäinen laskutus tilikauden aikana oli yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Emoyhtiö hoitaa keskitetysti koko konsernin talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Lisäksi emoyhtiö myy Pori Energia Sähköverkot Oy:lle sähköverkkojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluja.
23
Talouden tunnusluvut Pori Energia Oy, konserni Toiminnan laajuus Kannattavuus Vakavaraisuus
Liikevaihto (€) Liikevoitto (€) Liikevoitto / liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste
Pori Energia Oy, emoyhtiö Toiminnan laajuus Kannattavuus Vakavaraisuus
Liikevaihto (€) Liikevoitto (€) Liikevoitto / liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste
Pori Energia Sähköverkot Oy Toiminnan laajuus Kannattavuus Vakavaraisuus
Liikevaihto (€) Liikevoitto (€) Liikevoitto / liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy Toiminnan laajuus Kannattavuus Vakavaraisuus
24
Liikevaihto (€) Liikevoitto (€) Liikevoitto / liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste
2012
2011
2010
175 834 436,92 12 265 451,43 7,0 % 6,9 % 21,2 %
160 642 236,83 17 486 228,74 10,9 % 10,2 % 20,4 %
144 464 657,81 14 260 431,46 9,9 % 8,4 % 17,5 %
2012
2011
2010
127 426 279,04 4 660 772,57 3,7 % 5,4 % 15,0 %
114 046 995,56 8 646 979,52 7,6 % 8,0 % 14,8 %
109 564 867,24 6 925 068,20 6,3 % 6,7 % 13,1 %
2012
2011
2010
25 647 191,53 7 026 111,51 27,4 % 7,2 % 13,2 %
24 286 483,37 8 110 215,84 33,4% 8,5 % 11,5 %
22 658 593,02 6 957 464,66 30,7 % 7,6 % 8,5 %
2012
2011
2010
33 201 381,79 1 102 973,09 3,3 % 6,6 % 62,3 %
30 870 259,09 925 292,91 3,0 % 6,2 % 69,0 %
20 629 552,62 778 263,57 3,8 % 5,1 % 69,0 %
Investoinnit Investoinnit kaukolämpötoimintaan olivat yhteensä 2,3 (1,7) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat toimintaan Porissa, sillä Kristiinankaupungin lämmöntuotantoon suunnitellut investoinnit ovat viivästyneet lämpökeskuksen sijoituspaikkakysymyksen ollessa edelleen avoimena. Kaukolämpöinvestointien määrää ohjataan kaukolämmön kilpailukykyyn perustuvan kysynnän mukaan. Konsernin suurimmat investoinnit kohdistuivat sähkön jakeluverkostoon ja muuntamoihin eri puolille verkkoaluetta sekä sähkön kulutustietojen etäluentaan. Yhteensä sähköverkkoinvestoinnit olivat 12,0 (7,2) miljoonaa euroa. Sähköverkkoinvestointien avulla parannetaan sähkön toimitusvarmuutta ja investointitaso säilyy vähintään tällä tasolla myös lähivuosina. Konsernin investointien kokonaismäärä oli 22,2 (16,1) miljoonaa euroa. Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen lisäksi merkittävä investointikohde oli Aittaluodon voimalaitoksen ja Kupariteollisuuspuiston välinen höyryjohto.
Omistajan myöntämät lainat Omistaja, Porin kaupunki, on antanut Pori Energialle 1.1.2006 toteutettujen liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi pitkäaikaisia lainoja yhteensä 126,9 miljoonaa euroa, josta 30,0 miljoonaa euroa on OYL 12 luvussa säädetyt edellytykset täyttävää pääomalainaa. Vuoden 2012 loppuun mennessä oli lainoja kaupungille lyhennetty 8,5 miljoonaa euroa. Pääomalaina erääntyy maksettavaksi 31.12.2025. Pääomalainan korko on 5,5 %. Vuodelta 2012 erääntynyt korko on maksettu ja kirjattu tuloslaskelman korkokuluihin.
Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 291 henkilöä (281 henkilöä). Palkkoja ja palkkioita konsernissa maksettiin yhteensä 14,2 (13,2) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 252 henkilöä (242). Palkkoja ja palkkioita maksettiin 12,0 (11,0) miljoonaa euroa.
Ympäristö Pori Energia konsernin toimintajärjestelmä täyttää laatustandardin SFS-EN ISO 9001:2008, ympäristöstandardin SFSEN ISO 14001:2004 sekä työterveys ja - turvallisuusstandardin OHSAS 18001:2007 vaatimukset. Energiatuotannon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen määrä on selvitetty päästökauppalain ja todennetun päästöjen tarkkailusuunnitelman mukaisesti kaikilla konsernin voimalaitoksilla sekä viidellä lämpökeskuksella. Pihlavan voimalaitoksen ympäristölupa on annettu 18.9.2009 ja on voimassa 31.12.2015 saakka. Ympäristöluvan mukaan voimalaitosta voi käyttää 1.1.2008–31.12.2015 välisenä aikana enintään 20 000 tuntia. Voimalaitoksen käyttö on päättynyt taloudellisista syistä vuoden 2012 lopussa, eikä sille ole enää haettu päästölupaa jäljellä olevalle ympäristölupakaudelle. Aittaluodon voimalaitoksen ympäristölupa on annettu 30.12.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2019 mennessä. Todennäköisesti ympäristölupa tulee uusittavaksi jo vuoden 2014 aikana, jolloin mahdollisesti hakeudutaan Aittaluodon laitoksen osalta EU:n teollisuuspäästödirektiivin mukaiseen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan päästöjen vähentämiseksi. Ympäristölupa on kaksoislupa, jossa on asetettu omat normaaliin energiatuotantoon sovellettavat luparajat ja erikseen kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispoltossa sovellettavat luparajat. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy:n Harjavallan voimalaitoksen ja höyrykeskuksen toimintaa koskeva ympäristölupa on annettu 31.8.2009. Ympäristölupaa on täydennetty 2.3.2011 uuden 20 MW kattilan osalta. Luvat ovat voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään 31.12.2017. Nykyisen öljyyn perustuvan energiatuotannon korvaamiseksi Harjavallan
25
Suurteollisuuspuistossa on suunnitteilla biovoimalaitos, jonka ympäristölupahakemus on jätetty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kaukolämmön vara- ja huippulaitosten ympäristöluvat ovat voimassa toistaiseksi ja niiden lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä hakemukset 31.12.2014 mennessä. Konsernin kaikkien päästökaupan piirissä olevien laitosten päästölupahakemukset päästökauppakaudelle 2013– 2012 jätettiin määräaikaan mennessä Energiamarkkinavirastolle. Konsernin kaikilla tuotantolaitoksilla ja muussa toiminnassa on noudatettu ympäristölupaehtojen määräyksiä. Toimintansa vaikutusten tiedostamiseksi Pori Energia Oy osallistuu Porin kaupungin ilmantarkkailutyöryhmän toimintaan ja vastaavasti Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP oy osallistuu Harjavallan ilmantarkkailuun.
Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön merkittävimpiä riskejä on analysoitu vahinko- ja keskeytysvakuutusten kattavuuden sekä työturvallisuuden kannalta vakiintuneen käytännön mukaisesti. Sähkökaupan riskienhallinnassa ja päästöoikeuskaupassa on noudatettu yrityksen vuosittain tarkistettavaa riskipolitiikkaa, jonka mukaan suojauksilla vältetään sähkön markkinahintojen muutoksesta aiheutuva hintariskiä ja pystytään pitämään yrityksen sähkönhankintakustannusten kehitys markkinahintojen kehitystä vakaampana. Pori Energialla ei ole mahdollisuutta täysin vaikuttaa käytettävissä olevien voimalaitososuuksien kustannusrakenteeseen tai käyttöön, minkä johdosta ei ole mahdollista täysin myöskään suojautua tuotantoon liittyviltä markkinariskeiltä. Vuoden 2012 aikana voimalaitososuuksien tuotto oli ennakoitua heikompi johtuen sähkön alhaisesta markkinahinnasta. Öljyn hintavaihteluun sisältyvä hintariski on pienentynyt kotimaisiin polttoaineisiin perustuvan tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä. Puunjalostusteollisuuden suhdannevaihtelut ja sateille altis turvetuotanto aiheuttavat merkittävää kotimaisten polttoaineiden saatavuuden ja hinnan vaihtelua,
26
mitä pyritään pienentämään hajauttamalla hankintoja ja ylläpitämällä biopolttoaineterminaaleja. Käytettävissä olevat maksuttomat päästöoikeudet riittivät kokonaan kattamaan päättyneen Kioto-kauden päästöoikeustarpeen onnistuneen biopolttoainehankinnan johdosta. Maksuttomien päästöoikeuksien määrä vähenee vuoden 2012 jälkeen. Pori Energia Oy on päättänyt siirtää Kiotokaudelta yli jäävät päästöoikeudet Post Kioto-kaudelle hintojen noususta aiheutuvan riskin pienentämiseksi. EU-tason ja kansallisten energiapoliittisten epävarmuustekijöihin liittyviä riskejä pyritään eliminoimaan päätösten valmistelua seuraamalla ja toimimalla aktiivisesti mukana Energiateollisuus ry:n edunvalvonnassa.
Tutkimus ja kehitys Pori Energia Sähköverkot Oy on mukana yhdessä alan suurimpien toimijoiden kanssa Energiateollisuus ry:n hallinnoimassa Sähkötutkimuspoolissa, joka toteuttaa alan kehityksen edellyttämää tutkimusta yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Vuoden 2012 aikana valmistui yhteistyössä kymmenen muun suuren kaupunkiomisteisen energiayrityksen kanssa laadittu sähköverkkostrategia. Strategia tuottaa lähtötietoja sähköverkoston yleissuunnitteluun noin kymmenen vuoden aikaperspektiivissä ottaen huomioon muun muassa sähköenergian mikrotuotannon, liikenteen sähköistymisen ja ns. älykkään sähköverkon vaatimukset. Kaukolämpöalan tutkimusta yhtiö tukee Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunnan tutkimushankkeiden kautta.
Hallinto Varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.4.2012. Hallituksen kokoonpano tilikaudella 1.1.2012 -31.12.2012 oli: Jouko Kairtamo Esko Ahola
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Juha Sandberg Mia Fagerlund Tapio Meri Martti Lundén Erkki Mäkinen Marjo Oksanen Taru Anttila Eija Koskenvaara Liisa Vitikkala
hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen varajäsen varajäsen
Hallituksen asiantuntijoina ovat olleet tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, kaupungin rahoitusjohtaja Esa Lunnevuori ja kaupunginhallituksen jäsen Esa J. Wahlman. Vuonna 2012 hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Matti Rintanen.
Tilintarkastajat Varsinaisessa yhtiökokouksessa 3.4.2012 valittiin tilintarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2012 tilejä ja hallintoa KHTyhteisö KPMG Oy Ab ja KHT Markku Leino. Varatilintarkastajaksi valittiin HTM Heikki Santavuo. KPMG Oy Ab:n päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT/JHT Anne Sjöroos.
Lähiajan näkymät Talouden epävarmuus näkyy edelleen energiamarkkinoilla ja hintataso on alhaalla. Vuoden 2013 alun energian hinta ja kysyntätilanteen perusteella Pori Energia-konsernin taloudellinen asema säilyy vuoden 2012 tasolla. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja vilkas rakennustoiminta ylläpitävät kaukolämpöliittymien kysyntää edelleen vilkkaana ja mahdollistavat lämmön myynnin sekä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon kasvun edelleen. Pori Energian tytäryhtiöllä Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy:llä on valmius aloittaa kotimaisia polttoaineita käyttävän voimalaitoksen rakentaminen mm. Harjavallan Suurteollisuuspuistoon. Kiinnostus teollisuu-
den energiapalveluja kohtaan on kasvamassa ja tilikauden päättymisen jälkeen on allekirjoitettu pitkäaikainen sopimus energiapalvelujen toimittamisesta Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaille. Konsernin merkittävimmät investoinnit kohdistuvat edelleen sähköverkkoon ja erityisesti keväällä 2012 aloitettuun etäluettavien mittareiden hankintaan ja asennuksiin. Etäluentaprojekti valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Verkostoinvestoinneilla parannetaan sähköverkon säävarmuutta ja varmistetaan verkoston kapasiteetin riittävyys sähkön käytön kasvua silmällä pitäen. Painopiste verkkoinvestoinneissa siirtyy sähköasemien ja 110 kV:n alueverkon kehittämiseen. Valmisteilla olevan sähkömarkkinalain uudistuksen ja sitä mahdollisesti seuraavan verkkoliiketoiminnan valvontamallin muutokset on huomioitava investointien kohdistamisessa. Hangassuon-Oosinselän tuulivoimapuiston osayleiskaava tulee nähtäville vuoden 2013 alkupuolella. Toteutuessaan ympäristövaikutusten arvioinnin mukaisena uusi osayleiskaava mahdollistaa Pori Energia konsernin tuulivoimakapasiteetin merkittävän lisäyksen.
Osakkeet Yhtiön osakekanta jakaantuu 8 000 osakkeeseen, joilla kaikilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeet ovat yhtiöjärjestyksen lunastus- ja suostumuslausekkeiden alaisia.
Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Tilikauden voitto on 1 131 788,73 euroa ja yhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 yhteensä 1 521 073,76 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 187,50 euroa osakkeelta, yhteensä 1 500 000,00 euroa ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään voittovarojen tilille.
27
28
Pori Energia, konserni
Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) LIIKEVAIHTO 175 834 160 642 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos +/- -127 -304 Liiketoiminnan muut tuotot 855 486 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 121 006 100 621 Ulkopuoliset palvelut 4 046 5 016 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 13 345 12 607 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 392 2 430 Muut henkilösivukulut 812 711 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 14 854 13 745 Pysyvien vastaavien arvonalentumiset 376 0 Liiketoiminnan muut kulut 7 466 8 209 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 12 265 17 486 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 8 247 Muut korko- ja rahoitustuotot 278 382 Korkokulut ja muut rahoituskulut -6 341 -6 369 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 6 210 11 747 Tuloverot Tilikauden verot (-) -494 -723 Laskennalliset verot (-) -704 -2 224 Vähemmistöosuudet -317 -234 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 4 696
8 565
29
Pori Energia, konserni
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 197 241 Liikearvo 3 673 4 897 Muut pitkävaikutteiset menot 1 1 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 44 44 Rakennukset ja rakennelmat 5 972 6 495 Jakelu- ja siirtoverkosto 87 075 86 333 Lämpöverkosto 21 520 22 805 Koneet ja kalusto 31 279 26 795 Muut aineelliset hyödykkeet 9 15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 12 393 7 608 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 11 500 11 500 Pysyvät vastaavat yhteensä 173 664 166 734 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 4 188 4 826 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 28 424 24 083 Samalta konsernilta 2 640 2 003 Lainasaamiset 462 500 Siirtosaamiset 36 363 Rahat ja pankkisaamiset 18 863 21 196 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 54 613 52 970 VASTAAVAA YHTEENSÄ 228 276 219 704
30
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €)
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 16 000 16 000 Ylikurssirahasto 3 825 3 825 Sijoitetun oman pääoman rahasto 1 686 1 686 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 16 575 9 349 Tilikauden voitto (tappio) 4 696 8 565 Oma pääoma yhteensä 42 782 39 424 VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 440 5 123 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat 30 000 30 000 Lainat rahoituslaitoksilta 12 871 12 915 Velat samalle konsernille 88 354 89 339 Liittymismaksut ja muut velat 6 656 11 199 Laskennalliset verovelat 11 962 5 953 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 3 044 2 344 Saadut ennakot 504 43 Ostovelat 15 644 11 441 Velat samalle konsernille 1 000 1 000 Muut velat 5 816 5 222 Siirtovelat 4 202 5 700 Vieras pääoma yhteensä 180 054 175 156 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 228 276 219 704
31
Pori Energia, konserni
Rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 12 265 17 486 Oikaisut liikevoittoon 15 230 13 745 Käyttöpääoman muutos 1 154 2 787 Maksetut korot ja maksut -6 354 -6 383 Saadut osingot 8 247 Saadut korot 278 382 Maksetut verot -560 -33 Ed.tilikausien oikaisut voittovaroista 235 -451 Liiketoiminnan rahavirta 22 257 27 781 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -23 325 -15 458 Investoinnit muihin sijoituksiin 0 Vähemmistön sijoitukset tytäyhtiöön 0 Liittymismaksujen lisäykset tilikaudella 779 859 Investointien rahavirta -22 546 -14 599 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 000 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -4 344 -4 197 Maksetut osingot ja muu vointonjako -1 700 0 Rahoituksen rahavirta -2 044 -4 197 Rahavarojen muutos -2 333 8 985 Rahavarat 1.1. 21 196 12 211 Rahavarat 31.12. 18 863 21 196 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys -4 613 -713 Vaihto-omaisuuden vähennys/lisäys 637 299 Lyhytaikaisten velkojen lisäys 5 129 3 201 Käyttöpääoman muutos 1 154 2 787
32
Pori Energia Oy
Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) LIIKEVAIHTO 127 426 114 047 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos +/- -266 -304 Liiketoiminnan muut tuotot 1 767 1 417 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 92 224 75 917 Ulkopuoliset palvelut 6 032 6 117 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 11 613 10 910 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 052 2 097 Muut henkilösivukulut 712 620 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 6 145 5 754 Liiketoiminnan muut kulut 5 489 5 098 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 4 661 8 647 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 8 247 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 3 823 3 853 Muilta 251 361 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille (-) -5 803 -5 833 Muille (-) -483 -523 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 457 6 751 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 -1 000 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 457 5 751 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (–) tai vähennys (+) -976 -2 638 Tuloverot Tilikauden verot (-) -349 -700 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 1 132
2 414
33
Pori Energia Oy
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 43 62 Liikearvo 3 673 4 897 Muut pitkävaikutteiset menot 1 1 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 86 32 Rakennukset ja rakennelmat 2 343 2 676 Lämpöverkosto 21 520 22 805 Koneet ja kalusto 14 694 11 838 Muut aineelliset hyödykkeet 9 15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 380 3 574 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 9 872 9 872 Muut osakkeet ja osuudet 11 500 11 500 Liittymismaksut konserni 25 25 Pysyvät vastaavat yhteensä 71 146 67 296 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 639 4 479 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 82 985 83 535 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 21 119 17 154 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 883 980 Lainasaamiset 456 492 Siirtosaamiset 1 111 Rahat ja pankkisaamiset 14 303 21 161 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 125 387 127 912 VASTAAVAA YHTEENSÄ 196 533 195 209
34
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 16 000 16 000 Ylikurssirahasto 3 825 3 825 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 389 -502 Tilikauden voitto (tappio) 1 132 2 414 Oma pääoma yhteensä 21 346 21 736 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 10 675 9 700 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat 30 000 30 000 Lainat rahoituslaitoksilta 10 871 12 915 Velat saman konsernin yrityksille 87 733 88 733 Liittymismaksut ja muut velat 5 592 5 185 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 2 044 2 344 Saadut ennakot 504 43 Ostovelat 9 970 6 490 Velat saman konsernin yrityksille 12 484 11 975 Muut velat 2 410 2 019 Siirtovelat 2 902 4 067 Vieras pääoma yhteensä 164 512 163 773 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 196 533 195 209
35
Pori Energia Oy
Rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 4 661 8 647 Oikaisut liikevoittoon 6 145 5 754 Käyttöpääoman muutos -77 7 392 Maksetut korot ja maksut -6 303 -6 370 Saadut osingot 8 247 Saadut korot 4 074 4 214 Maksetut verot -514 -10 Ed.tilikausien oikaisut voittovaroista 235 -707 Liiketoiminnan rahavirta 8 229 19 167 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -10 999 -4 997 Luovutettu apporttina tytäryhtiölle 0 Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin 0 Investoinnit muihin sijoituksiin Tytäryhtiölle myönnetyt lainat 0 Liittymismaksujen lisäykset tilikaudella 407 340 Investointien rahavirta -10 592 -4 658 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 344 -4 185 Tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 550 1 609 Maksetut osingot ja muu voitonjako -1 700 0 Rahoituksen rahavirta -4 494 -2 577 Rahavarojen muutos -6 857 11 933 Rahavarat 1.1. 21 161 9 228 Rahavarat 31.12. 14 303 21 161 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lis -) -5 722 4 798 Vaihto-omaisuuden muutos (lisäys -) 840 646 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lis +) 4 805 1 948 Käyttöpääoman muutos -77 7 392
36
Pori Energia Sähköverkot Oy
Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) LIIKEVAIHTO 25 647 24 286 Liiketoiminnan muut tuotot 197 100 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 6 618 5 076 Ulkopuoliset palvelut 3 629 3 333 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 581 645 Henkilösivukulut Eläkekulut 129 134 Muut henkilösivukulut 36 22 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 7 056 6 536 Pysyvien vastaavien arvonalentumiset 376 0 Liiketoiminnan muut kulut 394 531 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 7 026 8 110 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0 0 Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille (-) -3 823 -3 848 Muille (-) 0 -4
VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 3 203 4 258 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 1 000 Satunnaiset kulut 0 0 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 3 203 5 258 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (–) tai vähennys (+) -3 167 -5 237 Tuloverot Tilikauden verot (-) -9 -6 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 27 15
37
Pori Energia Sähköverkot Oy
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 161 187 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 10 10 Rakennukset ja rakennelmat 1 230 1 185 Jakelu- ja siirtoverkosto 90 114 88 990 Koneet ja kalusto 5 836 3 642 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 284 4 084 Pysyvät vastaavat yhteensä 102 635 98 098 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 238 30 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 14 250 14 284 Lainasaamiset 4 4 Siirtosaamiset 0 0 Rahat ja pankkisaamiset 4 4 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 14 496 14 321 VASTAAVAA YHTEENSÄ 117 131 112 419
38
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2 000 2 000 Ylikurssirahasto 2 066 2 066 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 86 71 Tilikauden voitto (tappio) 27 15 Oma pääoma yhteensä 4 179 4 152 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 14 968 11 801 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 83 632 84 166 Muut velat 6 370 6 013 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 1 978 614 Velat saman konsernin yrityksille 2 657 2 057 Muut velat 2 558 2 647 Siirtovelat 790 970 Vieras pääoma yhteensä 97 984 96 467 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 117 131 112 419
39
Pori Energia Sähköverkot Oy
Rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 7 026 8 110 Oikaisut liikevoittoon 7 432 6 536 Käyttöpääoman muutos 547 -2 901 Maksetut korot ja maksut -3 823 -3 853 Maksetut verot -12 -6 Liiketoiminnan rahavirta 11 169 7 886 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -10 991 -7 857 Liittymismaksujen lisäykset tilikaudella 372 519 Investointien rahavirta -10 619 -7 338 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -550 -550 Rahoituksen rahavirta -550 -550 Rahavarojen muutos 0 -2 Rahavarat 1.1. 4 6 Rahavarat 31.12. 4 4 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lis -) -174 -4 642 Vaihto-omaisuuden muutos (lisäys -) 0 0 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lis +) 721 1 741 Käyttöpääoman muutos 547 -2 901
40
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy
Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) LIIKEVAIHTO 33 201 30 870 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos +/- 139 0 Liiketoiminnan muut tuotot 14 126 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 26 237 23 164 Ulkopuoliset palvelut 1 211 1 439 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 151 1 052 Henkilösivukulut Eläkekulut 211 199 Muut henkilösivukulut 65 69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 770 1 546 Liiketoiminnan muut kulut 1 609 2 601 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 103 925 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 27 21 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille (-) 0 -4 Muille (-) -55 -8 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 075 934 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (–) tai vähennys (+) -602 -876 Tuloverot Tilikauden verot (-) -136 -17 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 337 41
41
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 4 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 2 491 2 724 Koneet ja kalusto 10 932 11 500 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 42 171 Pysyvät vastaavat yhteensä 13 467 14 400 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 550 347 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 7 067 6 899 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0 1 Lainasaamiset 3 3 Siirtosaamiset 34 251 Rahat ja pankkisaamiset 4 554 29 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 12 208 7 531 VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 675 21 931
42
Tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2 000 2 000 Muut rahastot 0 0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 9 319 9 319 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 438 397 Tilikauden voitto (tappio) 337 41 Oma pääoma yhteensä 12 095 11 758 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 5 174 4 572 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 2 000 0 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 1 000 0 Ostovelat 3 696 4 337 Velat saman konsernin yrityksille 353 228 Muut velat 848 556 Siirtovelat 509 479 Vieras pääoma yhteensä 8 406 5 601 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 25 675 21 931
43
Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy
Rahoituslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 1 103 925 Oikaisut liikevoittoon 1 770 1 546 Käyttöpääoman muutos 279 -1 165 Maksetut korot ja maksut -51 -12 Saadut korot 27 21 Maksetut verot -33 -17 Liiketoiminnan rahavirta 3 095 1 299 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 571 -3 185 Investointien rahavirta -1 571 -3 185 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 000 0 Maksullinen osakeanti 0 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 000 -1 059 Rahoituksen rahavirta 3 000 -1 059 Rahavarojen muutos 4 524 -2 945 Rahavarat 1.1. 29 2 974 Rahavarat 31.12. 4 554 29 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lis -) 51 -1 428 Vaihto-omaisuuden muutos (lisäys -) -203 -347 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lis +) 432 610 Käyttöpääoman muutos 279 -1 165
44
45
Sähkömarkkinalain edellyttämät liitetiedot Sähkömarkkinalain mukaisesti sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista sekä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista. Eriytettäville sähköliiketoiminnoille on tilikausittain laadittava tuloslaskelma ja tase.
Pori Energia -konsernissa sähköverkkoliiketoimintaa harjoittaa Pori Energia Sähköverkot Oy ja se sisältyy konsernin tilinpäätökseen. Muu sähköliiketoiminta koostuu sähkön tuotannosta ja myynnistä ja se sisältyy emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksiin.
Muu sähköliiketoiminta tuloslaskelma 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) LIIKEVAIHTO 64 332 57 119 Liiketoiminnan muut tuotot 331 304 Materiaalit ja palvelut 58 938 48 683 Henkilöstökulut 519 477 Poistot ja arvonalentumiset 2 013 1 761 Liiketoiminnan muut kulut 2 199 1 929 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
46
994 -694
4 571 -375
300 0
4 197 -155
300 4 042 -205 -554 -23 -907 72
2 581
Muu sähköliiketoiminta
tase 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 €) (1 000 €) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2 557 3 408 Aineelliset hyödykkeet 7 616 7 725 Sijoitukset 6175 6175 Pysyvät vastaavat yhteensä 16 347 17 307 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 238 398 Lyhytaikaiset saamiset 11 348 9 317 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 11 586 9 715 VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 934 27 022
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2 199 2 199 Ylikurssirahasto 526 526 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 4 042 1 462 Tilikauden voitto (tappio) 72 2 581 Oma pääoma yhteensä 6 839 6 767 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 595 1 390 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 15 709 15 414 Lyhytaikainen vieras pääoma 3 791 3 451 Vieras pääoma yhteensä 19 500 18 865 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 27 934 27 022
47
Pori Energia Oy PL 9, Radanvarsi 2, 28101 PORI Vaihde: (02) 621 2233 Asiakaspalvelu: (02) 621 2050 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@porienergia.fi Toimitusjohtaja Matti Rintanen p. 044 701 2101 Hallinto Hallintojohtaja Sirkka Sainio p. 044 701 2303 Talousyksikkö Talousjohtaja Leila Ketola p. 044 701 2011 Sähkön myyntiyksikkö Johtaja Jouko Kataja p. 044 701 2120 Tekniikkayksikkö Johtaja Jari Lappalainen p. 044 701 2201 Energiayksikkö Johtaja Timo Mäki p. 044 701 2170 Pori Energia Sähköverkot Oy Johtaja Pekka Ohrankämmen p. 044 701 2252 Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy Toimitusjohtaja Tomi Ihalainen p. 044 701 2315