Satakunnan Viikko Ympäristö 2022

Kierrätys kunniassa – muovien arvo raaka-aineena kasvaa

Markku Kiviluoma KUMEKO Recycling Oy:stä on vakuuttunut, että muovien uusiokäyttö tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa voimakkaasti.

METSÄTALOUSALALLA JO

vuonna 2012 aloittanut KUMEKO Group Oy laajenee kiertotalouden piiriin. Kierrätykseen keskittyvä KUMEKO Recycling Oy perustettiin vuonna 2020. Nyt yritys on varannut kahdeksan hehtaarin laajuisen terminaalialueen Nokialta EKO3alueelta ja kaksi hehtaaria Porin satamakentältä lajittelua ja varastointia varten. Yhtiöllä on nyt täyden palvelun varastointi- ja logis-

Astora-Rakennus Oy

tiikkaratkaisut kierrätysmateriaaleille.

– Tämä on naula, mikä tuntuu vetävän, tuumaa materiaalijohtaja Markku Kiviluoma näkymistä.

KIVILUOMA KERTOO, että idea on saada jäteperäisiä jakeita hyötykäyttöön, eli esimerkiksi muoveista parhaimmat, eli ne kirkkaimmat, jalostukseen ja sitä tietä uusiokäyttöön. Muoveista niin sanotut roskat menevät energiaksi. Hän mainitsee, ettei Suomessa pys-

Hartela Länsi-Suomi Oy

Hensto Oy

Huittisten Ryhmärakentajat Oy

Rakennus Jalonen Oy

Jatke Julkisivut Oy

JJM-Rakentajat Oy

Rakennus Jope Oy

Rakennus JTS Oy Jyrki Suhonen

Rakennuspalvelu M. Kallioinen Oy

Rakennustyöt Ville Kauppi Oy

KEN Rakennusosakeyhtiö

tytä jätejakeita hyödyntämään niin, että kaikki kiertäisi edes omassa maassa, ja jätteitä on viety muun muassa Ruotsiin ja Viroon.

Kiviluoma on vakuuttunut, että muovien uusiokäyttö tulee kasvamaan jo seuraavan kahden vuoden aikana voimakkaasti.

KIERRÄTYKSEEN SOPIVAA materiaalia yhtiö saa monialaisilta yhteistyökumppaneiltaan. Yksi toimittaja on yhtiön oma yritysostos Lännen Jätepalvelu Oy, joka toimii Keski-Satakunnassa ja joka palvelee kaikkia jätteentuojia.

Kiviluoma sanoo, että he haluavat monipuolistaa kiertotaloutta ja sen

PORIN SATAMASSA kenttäalue, terminaali, on yksi yhtiön tulevaisuuden kiintopiste. Yhtiö tulee käsittelemään satamassa etenkin metalleja ja muoveja. Kierrätysmateriaalit kerätään manner-Suomesta, ja osa laivataan uusiokäyttömateriaaleina maailmalle. Osan muoveista yhteistyökumppanit käsittelevät ennen kuin ne palautuvat Porin satamaan ja lähtevät edelleen maailmalle.

– Varastoimme tuotteet ympäristöluvitetuissa terminaaleissamme Länsi- ja Etelä-Suomen alueella. Toteutamme asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista rakennettuja ratkaisuja, yhtiöstä kerrotaan.

– Tavoitteenamme on tarjota yhä laajemmin logistisia lisäarvopalveluja asiakkaillemme.

Aava Shipping on osa KUMEKO Groupia ja hoitaa operaattori- ja huolintapalvelut Porin satamassa.

Turun aluetoimisto | Satakunnan alueen talonrakennusjäsenet

Rakennusliike Koskialho Oy

Rakennuspalvelu Lindholm Oy

Lujatalo Oy

Mallirakennus Oy

Marverk Oy

Rakennusliike Mattila & Kumpp. Oy

Marko Mustajärvi Oy

MVR-Yhtymä Oy

Pallas Rakennus Länsi-Suomi Oy

Porin korjausrakennus Oy

Purkupiha Asbestityöt Pori Oy

Rauman RS-Rakennus Oy

Rakennus Rauvola Oy

RMK Rent Oy

Sata-Hämeen Rakennuspalvelu Oy

Rakennustekniikka Seppä Oy

Skanska Talonrakennus Oy

Ruoppaus P. Suominen Oy Tehokuivaus Oy TEH-Satakunta Oy Telinekataja Oy Rakentaja Uotila Oy Rakennus Valonen Oy Veljet Mäkilä Oy YIT Suomi Oy

JUKKA SILVAST

tuomia mahdollisuuksia.

”Tämä on naula, mikä tuntuu vetävän.”

Materiaalijohtaja

Taustalla oleva roskaksi luokiteltava ja lajiteltu muovijäte käytetään energian tekoon. Materiaalijohtaja Markku Kiviluoma sanoo, että folio ei kuulu toivottujen jakeiden joukkoon.

KUMEKO Recycling Oy:n uusi kierrätysmateriaalien terminaali sijaitsee Porin sataman alueella.

JUKKA SILVAST

Poistotekstiilien keräys

Poistotekstiilien keräyskokeilu alkaa kevään aikana Porin seudulla.

Poistotekstiileihin kuuluvat käyttökelvottomat, kuivat ja puhtaat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten • paidat, hameet, housut ja takit • lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat Kuivat tekstiilit pakataan muovipussiin.

Kerätyt poistotekstiilit lajitellaan käsin, minkä jälkeen ne toimitetaan kotimaassa uusiokäyttöön, materiaalikierrätykseen tai energiaksi.

Keräyskokeilun alkamisajankohdasta, keräyspaikoista ja tarkemmista ohjeista tiedotetaan myöhemmin.

Porin kaupunki / jätehuoltoyksikkö

PUUVILLAN KAUPUNKIKORTTELI

Kun kuulimme Pori Energian Täysvihreätakuusta, halusimme ehdottomasti heti mukaan, kertoo Puuvillan tekninen kiinteistöpäällikkö Ville Mattila Puuvillan kauppakeskusta lähdettiin rakentamaan voimakkaasti ympäristönäkökulma edellä, joten se on ollut jo monta vuotta hiilineutraali. Nyt mukaan saatiin koko Puuvillan kaupunkikortteli, johon kuuluvat kaikki alueen punatiiliset rakennukset, kuten värjäämö, ammattikoulu ja Vanha Kehräämö.

Puuvillan kaupunkikorttelin rakennukset lämpenevät kolmen kaukolämpöliittymän turvin, jotka ovat Täysvihreätakuun piirissä olevaa, päästötöntä lämpöä.

– Olen siitä todella iloinen. Voin sanoa kirkkain silmin, että alueen lämmitys on kokonaan hiilineutraalia, mikä on iso ylpeyden aihe, Ville Mattila sanoo.

Täysvihreätakuulla saat sertifioidusti täysin hiilineutraalia kaukolämpöä varsin kohtuulliseen* hintaan! Pori Energian kaukolämpö tehdään lähialueiden sahojen jätepuusta ja metsähakkeesta – metsää ei siis kaadeta polttamista varten. Voimalaitoksemme tuottavat lämpöä puhtaasti, ilman pienhiukkaspäästöjä. Täysvihreätakuulla varmistat, että kiinteistösi kaukolämpö tuotetaan ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi.

*Yksi megawattitunti maksaa 0,99 euroa. Yhden kerrostalon kulutus vuodessa on keskimäärin 200 megawattituntia, joten lisälaskua tulee noin 200 euroa vuodessa – yhteensä koko kerrostalolle.

Madoista maailmankaikkeuteen

Yläneen Luontokapinettiin on mahdutettu koko maailmankaikkeus.

TUIJA SAARINEN

JOS KAIPAA elämäänsä hieman suhteellisuudentajua tai perspektiiviä, kannattaa ottaa suunnaksi Yläneen Luontokapinetti Pöytyällä. Kun tiirailee luontonäyttelyn seinän kokoista eliökunnan sukupuuta löytääkseen siitä ihmisen, saa aika kauan etsiä. Kyltissä lukee ”apinat ja me” ja se on tismalleen samannäköinen ja -kokoinen kuin kaikki muutkin kyltit.

Luontokapinetin ympäristökasvattaja ja luontoinnostaja Minna Lukkala lisää löylyä kiukaalle ja kertoo, että jos koko maapallon historia supistettaisiin yhden kalenterivuoden mittaiseksi, ihminen ottaisi ensiaskeleet maapallolla vasta neljä tuntia ennen vuodenvaihdetta.

LUONTONÄYTTELY ON rakennettu entiseen teollisuushalliin vanhan kansakoulun yhteyteen, ja se levittäytyy 600 neliömetrin laajuudelle. Näyttely kertoo kävijälleen maasta, maata peittävistä metsistä ja soista, niiden eläimistä ja kasveista, sekä tätä kaikkea ympäröivästä ilmakehästä ja avaruudesta. Voikin hyvällä syyllä sanoa, että luonto-

näyttelyyn on mahdutettu kuvaannollisesti koko maailmankaikkeus.

LUONTOKAPINETTI ON muutakin kuin luontonäyttely, ja Lukkala on esimerkiksi haastatteluaamuna käynyt pilkkimässä Pyhäjärvel-

lä Yläneen yhtenäiskoulun kolmasluokkalaisten kanssa. Luonto- ja ympäristökasvatus kuuluu olennaisena osana toimintaan, ja muun muassa koululaisille on tarjolla monenlaisia oppimispaketteja.

– Yksi suosituimmista kä-

”Retkellä täytyy olla aina eväitä”

Lehdon kanssa Luontokapinetin olemusta.

Laaksonen opiskelee Tuorlassa Livian ammattioppilaitoksessa luonto- ja ympäristöneuvojaksi, ja valmistuu alkukesästä. Erityisen suuren vaikutuksen häneen teki luontonäyttely.

– Koko se tummanpuhuva interiööri, täytetyt hirvet, sudet ja ilves ja eliökunnan kauniisti järjestetty taksonomia viehättivät heti ja aina uudestaan, kuvailee Laaksonen.

Harjoitteluun kuului muun muassa perinnemaisemien hoitoa ja 20-vuotisjuhlallisuuksien suunnittelua. Laaksonen pääsi mukaan myös lasten ötökkäleirin vesihyönteisten tutustumishetkeen, jossa hän vaatimattomasti omien sanojensa mukaan ”piteli pesufatia”.

– Toisaalta sain osallistua korkealentoisiin juttuihin, kuten yleiseen visiointiin, miten väki saataisiin villiintymään luonnosta ja luonnon varjelemisesta.

Laaksonen oli tekemässä myös Luontokapinetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistua videota, jolla hän pohtii yhdessä biologi

Mitä yllättävää työharjoittelu opetti?

– Opin, että retkellä täytyy olla aina eväitä, että ihmiset rakastavat elävää tulta ja että talvella hyönteisillä on pakkasnesteentapaista ainetta elimistössään, niin ne eivät jäädy. Opin myös, että on olemassa läppäriin kiinnitettävä mikroskooppi, jolla voi syynätä vaikka kärpäsen siiven: miten taidokas se onkaan!

Kirjailijan työtä Laaksonen ei ole uudesta ammatista huolimatta jättämässä.

–

Kirjailijana olen olemassa jatkossakin, ja siinä työssä luontoymmärryksestä on paljon hyötyä. Luonto- ja ympäristöneuvojan ammattia toivoisin voivani hyödyntää vaikkapa tekemällä pieniä opastuksia luonnosta kiinnostuneille. On myönnettävä, että uuden ammatti-identiteetin rakennus on aivan kesken.

Laaksoselta ilmestyy syksyllä uusi kirja nimeltään Luonnos. Se on poikkeuksellisesti kirjoitettu yleiskielellä. Luontokapinetin innoittamana kirjassa vilisevät ainakin kävyt ja hyönteiset.

sittelee hyönteisiä. Käymme kauhomassa läheisestä lammesta erilaisia vesipohjaeläimiä, ja tutkimme niitä sitten mikroskoopilla. Sieltä löytyy sudenkorennon toukkia ja malluaisia ja vaikkapa iilimatoja, ja lapset ovat innoissaan. Lapsilta puuttuu sellainen inhokkireaktio, joka usein meillä aikuisilla on ötököihin.

YLÄNEEN LUONTOKAPINETTI avasi ovensa helmikuussa 2002, eli kuluva vuosi on

20-vuotisjuhlavuosi. Luontokapinetin omistaa Pöytyän kunta, ja sen hoidosta on vastuussa PöytyänOripään 4H-yhdistys, jonka toiminnanjohtaja Lukkala on. Näyttelyä ideoimassa ja suunnittelemassa on ollut muun muassa Geologian tutkimuskeskus GTK ja biologi Mika Lehto, jolla on edelleen tärkeä rooli.

Koululaiset ovat Luontokapinetin suurin kävijäryhmä. Vuodessa käy keskimäärin 3 500 vierasta, jois-

ta koululaisia on noin 2 500. Toukokuun luokkaretkisesonki näkyy myös Luontokapinetissa.

PALATAAN VIELÄ näyttelyhalliin. Lukkala pysähtyy maapallon ikää ja sen eri kausia esittelevän nurkkauksen eteen. Hänellä on varsin lohdullinen käsitys maapallon tulevaisuudesta.

– Ihminenkään ei ole niin taitava, että saisi kaiken tämän tuhottua. Aina jää joku bakteeri eloon.

Runoilija Heli Laaksonen suoritti Yläneen Luontokapinetissa meneillään oleviin opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun.

Mika

Metsäneläimet tervehtivät Yläneen Luontokapinetin luontonäyttelyyn tulijoita. Ympäristökasvattaja ja luontoinnostaja Minna Lukkala kertoo, että koululaiset ovat suurin kävijäryhmä.

TUIJA SAARINEN

Työharjoittelussa Yläneen Luontokapinetissa ollut runoilija Heli Laaksonen on valmistumassa luontoja ympäristöneuvojaksi. Luontokapinettia hän suosittelee ”kaikille joilla on sydän ja pää”.

MIIKKA LAPPALAINEN

Rauman jätehuollon kevään 2022 tärkeät päivämäärät: Risuviikot Hevossuolla, viikot 14–18, 4.4.–6.5.2022 Vaarallisen jätteen keräystempaus 13.–14.5.2022

Jätteiden yö 10.6.2022 (Rajoitusten ja ohjeistuksien salliessa)

Saariston romunkeräys, Rokin ja Manterenpään venelaitureilla 18.6.2022

Lisätietoja: Kaisa Tarujoki, jätehuoltoneuvoja, puh. 044 403 6420, jateneuvonta@rauma.fi @raumanseudunjatehuoltolaitos www.rauma.fi/raumanseudunjatehuoltolaitos

Huikean kasvun latausbisnes

Ulvilassa sähköautojen latausjärjestelmiiin paneutuneen Harju Elekter Oy:n Rami Kivistö sanoo, että latauspisteiden määrän on pakko seurata sähköautojen määrän kasvua.

JUKKA SILVAST

TÄNÄÄN ARKEA: isokin liikennekeidas tarjoaa kaksi latauspaikkaa sähköautoille.

Mutta kun nyt arvioidaan sähkökäyttöisten autojen määräksi kymmenen vuoden kuluttua yli 600 000! Pelottaako tolppajono?

– Tietenkin infran rakentamisen on pysyttävä autojen lisääntymisen tahdissa. Kun me yrityksessämme rakennamme huomista, tukeudumme autojen myynnin ennusteeseen, myyntipäällikkö Rami Kivistö sanoo.

HARJU ELEKTER Oy panostaa vahvasti latausjärjestelmiin, josta näkyvimmät osat ovat latausasemat. Tuotanto siirrettiin hiljan omiin tiloihin Peltotielle – tutumpi Sammontien yksikkö

keskittyy enemmän automaatio- ja teollisuuskeskuksiin.

– Latausjärjestelmä on kokonaisuus, ei vain tuote. Me valmistamme latausasemia, mutta asiakas saa kokonaisuuden. Useimmiten työkohteessamme teemme yhteistyötä eParkingin kanssa, joka hoitaa sähköauton latauksen hallinnan ja tarvittaessa laskutuspalvelun, Rami Kivistö kertoo.

HARJU ELEKTER Oy:n suurin asiakaskunta tulee taloyhtiöistä. Järjestelmiä on toimitettu kauppakeskuksiin, parkkihalleihin ja yksityistalouksiinkin.

Kun Kivistöltä kysyy, onko sadan latauspisteen liikenneaseman pihamaa pian totta, hän myöntää.

– Siihen suuntaan mennään, paikasta riippuen.

ULVILAN LATAUSJÄRJESTELMÄLIIKETOIMINTA on perua Satmatic-yhtiöstä, jossa laitteiden kehitystä jo kymmenen vuotta sitten aloiteltiin osana muuta liiketoimintaa. Myöhemmin virolainen pörssiyhtiö Harju Elekter Oy osti Satmaticin ja osaamisen. Kivistö kehuu silloista Satmaticin johtoa kaukonäköisyydestä, eihän silloin ollut sähköautojakaan.

Kivistö sanoo suoraan, ettei hän ole omalla urallaan nähnyt näin kovaa liiketoiminta-alan kasvua kuin latausjärjestelmissä nyt on. Satmaticin suurimpia toimituksia olivat pääkaupunkiseudulla kauppakeskusprojektit Tripla ja Redi, joihin toimitettiin yli 200 aseman kentät. Nyt Harju on mukana muun muassa 500 latauspaikan pysäköintikokonaisuudessa Ruoholahdessa.

ALAN ENNUSTEISSA sanotaan, että Suomeen tulisi vuoteen 2030 mennessä noin 171 000 uutta latauspistettä, jotta pystytään vastaamaan sähköajoneuvojen tarpeeseen.

– Tarvetta on. Tällä hetkellä suosituin tuote on ns. hitaan latauksen asema, mikä riittää hyvin hybridiautolle. Täyssähköautoille kysytään useimmiten 11 kW latausasemia.

KIVISTÖ SANOO, että nyt Suomen markkinat kasvavat niin kovaa, että on täysi työ pysyä markkinoiden vauhdissa. Sen vuoksi vientisuunnitelmat ovat askel askeleelta -periaatteen toteuttamista – niitäkin on otettu jo vahvoille yhtiön toimintakentille Baltiaan ja Ruotsiin.

– Siitä eteenpäinkin on markkinoita auki, mutta tar-

kemmat askeleet menevät koko koko konsernin strategian mukaan.

LATAUSJÄRJESTELMIEN KEHITYS tuo koko ajan uutta. Kivistö kertoo, että kehitystyön alla oleva ISO 15118 -standardi mahdollistaa sähköajoneuvon automaattisen tunnistamisen latausasemilla. Kännykän tai RFID:n avulla tunnistautumisen voi unohtaa.

– Nämä ovat juuri niitä kehityshankkeita, joita tehdään koko ajan. Uusi toimiala, standardit kehittyvät.

– Seuraavaksi on tarpeita vaikuttaa sähköinfraan. Siihen tulee älykkäitä kuorman hallintalaitteita. Sähkönjakelukenttää on tarve kehittää, ja siinä Harju Elekter Oy on mukana, Kivistö kertoo.

KIVISTÖN MIELESTÄ heillä on markkinoilla omat etulyöntiasemansa. Yhtiöllä on pitkä tuotekehityshistoria ja kilpailuetuina langaton tiedonsiirto, lataus- ja lämmitysominaisuus samassa tolpassa sekä kotimaisuus.

Kivistö kuvaa yhtiön asemaa markkinoilla sanalla ”merkittävä”. Komponettipula haittaa kasvua, siihen alalla on jo totuttukin.

– Latausliiketoiminta työlistää Ulvilassa jo kymmeniä henkilöitä, ja rekrytointi on koko ajan päällä.

MYYNTIPÄÄLIKKÖ KIVISTÖ on vakuuttunut, että sähkövoima tulee olemaan merkittävässä roolissa henkilöautoissa myös tulevaisuudessa.

– Vaikea uskoa, että tulisi uusi teknologia, joka sähkön kokonaan syrjäyttäisi.

Myyntipäällikkö Rami Kivistön sylissä yrityksen latausliiketoiminnan näkyvin tuote, latausasema. ”Yrityksellämme on vahva tahtotila – olemme vahvasti mukana ja panostamme tähän alaan.”

JUKKA SILVAST