4/2014
Hyvässä hoidossa Yrityskylässä s. 6
Varovasti liukkailla – ja muutenkin s. 3
Kakkostyypin diabetes – ehkäise riskit s. 4
Välineet kunnossa s. 7
Meillä mietittyä
Onko täällä kilttejä työkavereita? A
ika ajoin sitä kuulee keskustelua, kuinka jonkin työyhteisön esimies on omalla toiminnallaan pilannut työilmapiiriin. Esimies ja hänen toimintatapansa ovat usein helppo maalitaulu. Esimiestähän voi ilman tunnontuskia syyttää kaikista työelämän epäkohdista. Mutta todellisuus ei ole aivan näin yksinkertaista. Esimiehen tehtävänä on luoda puitteita työnteolle: hänen roolinsa on varmistaa töiden ja yhteistyön sujuminen työyhteisössä. Työilmapiiristä esimieskään ei kuitenkaan ole yksin vastuussa. Siihen vaikutamme jokainen omalla toiminnallamme ja sillä, miten kohtelemme työkavereitamme. Valitettavasti tämä tosiasia toisinaan unohtuu tai halutaan unohtaa. Viime vuosina on - syystäkin - nostettu esimiesosaamisen rinnalle työyhteisötaidot. Työterveyslaitoksen
määritelmän mukaan työyhteisötaidot ovat halua ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla, esimiestä ja työtovereita tukien ja oman perustehtävän suuntaisesti. Työyhteisötaidot pitävät sisällään oikeanlaisen asenteen, käyttäytymisen sekä tiedolliset valmiudet. Jo tämän päivän, ja etenkin tulevaisuuden, työelämässä pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Sen rinnalla meiltä kaikilla pitää löytyä sekä halua että kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Me täällä Lääkäritalossa olemme tänä vuonna määritelleet - ammattiosaamisen lisäksi - muut työyhteisössä arvostettavat taidot. Olemme yhtä mieltä siitä, että sitoutunut lääkäritalolainen on luotettava ja yhteistyökykyinen. Lisäksi suhtaudumme muutoksiin myönteisesti ja noudatamme toiminnassamme yhteisiä pelisääntöjä. Lääkäritalolainen myös hankkii aktiivisesti tietoa ja jakaa osaamistaan mielellään.
Vuoden lähestyessä loppua onkin avartavaa tehdä henkilökohtainen tilinpäätös ja pysähtyä pohtimaan omaa toimintaansa työyhteisössä, työkavereita ja myös sitä esimiestä kohtaan. Millaista energiaa tuon mukanani: olenko niitä henkilöitä, jotka pitävät kaikkien hyvää työvirettä yllä vai onko asenteeni ja toimintani työkavereiden näkökulmasta energiasyöppöä? Onko minulle työyhteisön jäsenenä tulossa tänä vuonna joulupukilta enemmän lahjoja vai risuja? Vaikka omassa henkilökohtaisessa tilinpäätöksessä olisikin viivan alla negatiivinen merkki, siihen on aina mahdollisuus saada muutos. Muutoshan lähtee jokaisesta itsestään ja oman toiminnan muuttamisesta. Tämän vuoden päätteeksi onkin hyvä tehdä uuden vuoden lupaus, jonka myös tahtoo lujasti pitää.
”Rauhaisaa joulunaikaa ja entistä parempaa vuorovaikutusta työyhteisöihinne vuonna 2015.”
MINNA KALLIOMÄKI
Ajankohtaista Porissa
Joulun ajan päivystykset
Vuoden Lääkäritalolainen 2014
Muistathan, että Porin Lääkäritalon yleislääkäripäivystys palvelee vuoden jokaisena päivänä, myös joulunpyhinä, uutena vuonna ja loppiaisena.
Henkilökuntamme ja ammatinharjoittajat ovat valinneet tänä vuonna Vuoden lääkäritalolaiseksi Saija Jussilan. Saija on tullut tutuksi myös monille asiakkaillemme ystävällisenä ja ammattitaitoisena asiakasneuvojana. Onnea Saija!
• aatonaattona ti 23.12. • jouluaattona ke 24.12. • joulupäivänä to 25.12. • tapaninpäivänä pe 26.12. • uuden vuoden aattona ke 31.12. • uuden vuoden päivänä to 1.1.2015 • loppiaisena ti 6.1.2015
klo 9–11 ja klo 17–19 klo 9–12 klo 10–14 klo 10–14 klo 9–11 ja klo 17–19 klo 10–14 klo 10–14
Päivystys palvelee jonotusvastaanotolla. Muiden yksiköidemme joulunpyhien aukioloajat voit tarkistaa internetsivultamme porinlaakaritalo.fi
Työterveyshuollon Vuoden kouluttajalääkäri 2014 Pitkäaikainen työterveyslääkärimme Anja Renfors on valittu Turun Yliopiston työterveyshuollon oppiaineen Vuoden kouluttajalääkäriksi 2014. Nimityksen yhteydessä Anjaa kiitetään hänen elämäntyöstään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen edistäjänä ja esikuvana. Onnea Anja!
Muutoksia pysäköintiin Asiakaspaikoitus on siirtynyt alueellamme pelkästään katutasoon parkkipaikan laajennuksen myötä.
2
4/2014
Porin Lääkäritalo
Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana.
Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi
Kaatuminen – kelistä riippumatta aina ajankohtainen
Autoilijoilla on talvirenkaiden käyttöpakko 1.12. alkaen helmikuun loppuun saakka. Pitäisikö ulkona jalanliikkuvilla olla samanlainen velvoite, sillä usein ajatellaan, että murtumaan johtavia kaatumistapaturmia esiintyy pääasiassa liukkailla keleillä? Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.
V
iime vuonna valmistuneessa laajassa ja monikansallisessa tutkimuksessa todettiin, että murtumia sattuu melko tasaisesti läpi vuoden. Ainoastaan lonkkamurtumia tapahtui eniten keväällä. Tutkimuksen kohderyhmä oli kuitenkin siten valikoitu, että siihen osallistuneet yli 60 000 naista olivat vähintään 55-vuotiaita. Toisaalta tällä väestönosalla luuston osteoporoosi eli luukato on yleisintä ja murtumariski kaatumisen yhteydessä on sitä myötä muutenkin korkea. Nastajalkineiden käyttö ulkona ei ehkä muutenkaan auttaisi kovin paljon. Lonkkamurtumia tapahtui nimittäin yhtä paljon kotona sisätiloissa kuin kodin ulkopuolella. Selkärankamurtumia tapahtui puolestaan jopa enemmän sisällä kuin ulkona, ja ainoastaan muita kuin edellä mainittuja murtumia sattui enemmän kodin ulkopuolella.
Kaatumisriskit kannattaa tunnistaa Kaatumisriski ja toisaalta sen aiheuttamat haitatkin kasvavat, kun ihminen ikääntyy. Yli 64-vuotiaista kotona asuvista kolmannes kaatuu joka vuosi ja laitoshoidossa asuvista yli puolet. Kaatumisen mekanismi ja luuston lujuus vaikuttavat siihen, syntyykö kaatumisen yhteydessä murtumia. Iäkkäiden
kaatumista on tutkittu paljon Porissakin professori SirkkaLiisa Kivelän ja professori Pertti Aarnion johdolla. Näiden tutkimusten perusteella julkaistut useat väitöskirjat ovat lisänneet tietämystämme kaatumisen haitoista ja ehkäisystä.
”Kaatumisen vaarasta huolimatta liikunta ympäri vuoden on suositeltavaa kaikenikäisille.” Kaatumisia voidaan estää useilla tavoilla. Osa niistä perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin: pyritään parantamaan näkökykyä, lihasvoimaa ja tasapainoa sekä korjaamaan mahdollisia kävelyongelmia ja välttämään kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden käyttöä. Osa kaatumisiin vaikuttavista tekijöistä puolestaan löytyy ympäristöstämme: sisätiloissa kynnykset ja matot voivat lisätä kaatumisriskiä, samoin huono valaistus niin sisällä kuin ulkonakin. Tällaisiin seikkoihin kannattaakin kiinnittää huomiota, jotta kaatumisriskiä voidaan minimoida.
Jos kaatuminen kuitenkin pääsee yllättämään, vammautumisriskiin vaikuttaa luuston kunto. Osteoporoosia eli luukatoa voidaan ehkäistä omahoidolla: sopivalla liikunnalla, tupakoinnin lopettamisella sekä huolehtimalla kalkin ja D-vitamiinin saannista. Toisinaan turvaudutaan myös lääkehoitoon. Kaatumisen murtumariskiä voidaan vähentää myös lonkkasuojaimella, joka on kuitenkin hieman epäkäytännöllinen arkielämässä. Luuston kunnosta kannattaa siis pitää hyvää huolta.
Kaatumiset käsikirurgiassa Käsikirurgin ja potilaan kannalta rannemurtuma eli värttinäluun murtuma on toisinaan ongelmallinen hoidon suhteen. Se on yleisin yksittäinen murtuma, ja niitä sattuukin Suomessa vuosittain noin 15 000 kappaletta. Yleensä murtuma syntyy kaaduttaessa ojennetun käden varaan. Etenkin nuoremmilla värttinäluun murtumia syntyy kuitenkin suurienergiaisen vammamekanismin seurauksena liikenne-, urheilu- tai putoamistapaturmissa. Suurin osa huonoasentoisistakin murtumista voidaan yleensä hoitaa asennonkorjauksella ilman leikkausta ja kipsauksella sekä tarkan seurannan avulla. Osa vammoista kuitenkin leikataan joko
varhaisvaiheessa tai huonon asennon takia esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden kuluttua vammasta. Leikkausten määrä on viime vuosina kasvanut uudenaikaisten kiinnitysmenetelmien myötä. Kaatumisen vaarasta huolimatta liikunta ympäri vuoden on sangen suositeltavaa kaikenikäisille. Onhan se yksi luukadon ehkäisymuotokin. Vaikka tutkimusten suurissa ihmisjoukoissa ei olekaan selvää näyttöä nastajalkineiden hyödystä murtumien estossa, on muistettava, että juuri sinun kohdallasi niistä voi olla apua. Kaikki keinot liikunnan lisäämiseksi - hyvän terveyden ja mielen edistäjänä - ovat sallittuja. JORMA PANULA käsikirurgian erikoislääkäri
Tunnista kaatumisriskit!
Näin voit vähentää kaatumisriskiä • Hyvät ja tukevat kengät • Talvijalkineisiin kiinnitettävät liuku esteet tai nastat • Kunnollinen valaistus • Hyvät silmälasit • Riittävä D-vitamiinin saanti ympäri vuoden • Lääkkeiden yhteen- sopivuus (lääkehoi- don kokonaisarviointi) • Liukuesteet mattojen alle • Tarvittavat apuväli- neet kävelyyn, esim. rollaattori
Lisätietoja: sairaala p. (02) 622 6270
• Tukikahvat ja liuku esteet pesutiloissa • Lonkkasuojaimet
Hyvässä hoidossa
Pienennä riskiä diabetekseen
Muista lautasmalli!
Kakkostyypin eli niin sanottu aikuisiän diabetes on yksi nopeimmin kasvavista sairauksista työikäisten keskuudessa. Työterveyshuolto onkin tärkeässä roolissa kakkostyypin diabeteksen havaitsemisessa ja sairastuneen hoidossa sekä seurannassa. Avainhenkilö kakkostyypin diabetekseen sairastuneen hoidossa on kuitenkin sairastunut henkilö itse.
S
uomessa on jo yli 250 000 kakkostyypin diabetesta sairastavaa. Todellisuudessa tätä salakavalaa ja hitaasti kehittyvää tautia sairastaa huomattavasti useampi, tietämättään. Onkin arvioitu, että kakkostyypin diabetesta sairastaa Suomessa jo yli 500 000 henkilöä. Kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen tulee usein esiin työterveystarkastuksissa, ja usein se on myös henkilölle itselleen yllätys. – Terveystarkastukseen tuleva henkilö voi olla täysin oireeton, mutta laboratoriokokeet ja riskitekijöiden arviointi voi nostaa kakkostyypin diabeteksen esille. Oireiden puuttumisen takia henkilön on usein aluksi vaikea ottaa kohonnutta sairastumisriskiä tai sairastumista riittävän vakavasti, työterveyslääkäri Timo Walli kertoo. Hoitamattomana kakkostyypin diabetes lisää merkitttävästi riskiä sairastua muihin vakaviin sairauksiin, kuten sydän- ja aivoinfarkteihin sekä muihin erilaisiin valtimosairauksiin, joista merkittävimpiä ovat munuaisten ja silmien komplikaatiot. Kakkostyypin diabetes on myös usein osa metabolista oireyhtymää, jossa sairastuneella on kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat
4
4/2014
veren rasva-arvot sekä vyötärölihavuutta.
Pienennä sairastumisriskiä ennalta Kakkostyypin diabeteksen sairastumisriskiä voidaan merkittävästi alentaa terveillä elintavoilla. Mikäli sairaus on jo alkanut osoittaa kehittymisen merkkejä esimerkiksi kohonneina sokeriarvoina, on siihen erittäin tärkeä reagoida nopeasti elintapoja muuttamalla. Diabeteksen jo puhjettua, terveellisien elämäntapojen noudattaminen onkin olennainen osa taudin hoitoa. – Terveellinen ruokavalio ja aktiivinen liikkuminen ovat ne tärkeimmät tekijät sairastumisriskin pienentämiseksi. Myös tupakoinnin lopettaminen on diabeteksen suhteen tärkeää, Timo Walli neuvoo. Kohonneeseen riskiin sairastua päästään usein kiinni työterveyshuollossa säännöllisten terveystarkastusten myötä. Työterveyshuollossa henkilö saa nopeasti myös konkreettisia neuvoja siihen, miten hänen tulisi elämäntapojaan muuttaa. Terveysneuvonnalla pyritään saamaan henkilö ymmärtämään, että vain hän itse voi
Porin Lääkäritalo
tehdä työn terveytensä säilyttämiseksi. – Osa havahtuu kohonneisiin arvoihin heti ja ottaa sairastumisriskin tosissaan, ja osalla asian sisäistäminen kestää pidempään. Olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että riskitekijöiden alentaminen aloitetaan heti ensi merkeistä, jotta vältetään diabeteksen puh-
keaminen, kertoo työterveyshoitaja Paula Simberg.
Ruokavalio ja painonhallinta Yksi riskitekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisessa on ylipaino, ja siksi laihduttaminen
”Säännöllinen ateriarytmi ja vanhat tutut lautasmalli sekä ruokapyramidi ovat edelleen tärkeät tekijät ruokavalion koostamisessa ja painonhallinnassa.”
Kakkostyypin diabeteksen riskit ilmenevät usein työterveystarkastuksessa.
onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä sairastumisriskin vähentämiseksi. Jo muutaman kilon painon pudotuksella riskiä pystytään alentamaan ja ehkäisemään diabeteksen puhkeaminen. Jo sairastuneella on mahdollisuus laihduttamalla ja sen jälkeisellä painonhallinnalla parantua kakkostyypin diabeteksesta ja välttää mahdolliset lääkitykset. – Säännöllinen ateriarytmi ja vanhat tutut lautasmalli sekä ruokapyramidi ovat edelleen tärkeät tekijät ruokavalion koostamisessa ja painonhallinnassa, muistuttaa Paula Simberg. Sairastumisriskin ilmettyä tärkeintä elämäntapamuutoksessa ruokavalion puolella on ruoan päivittäisen energiamäärän vähentäminen. Suolan ja tyydyttyneiden rasvojen määrään tulee erityisesti kiinnittää huomiota verisuonisairauksien ja korkean kolesterolin ehkäisemiseksi. Kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi tulisi syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, sillä ne sisältävät niin sanottuja hitaita hiilihydraatteja ja auttavat siksi painonhallinnassa. Lisäksi päivittäiseen ruokavalioon tulisi lisätä kuitupitoisia ruokia. – Erilaiset muotidieetit eivät ole hyväksi diabeteksen
Riski sairastua ei katso ikää Kakkostyypin diabetesta on ehkä yleisesti pidetty keski-ikäisten miesten sairautena. Työterveyshuollossa on kuitenkin huomattu selkeää muutosta siinä, että kohonnutta sairastumisriskiä tavataan yhä nuoremmilla ja enenevissä määrin myös naisilla. – Kohonneita verensokeriarvoja ja muita kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä tulee esiin nykyään jopa työhöntulotarkastuksissa, joita tehdään pääsääntöisesti alle 30-vuotiaille, Paula Simberg kertoo muutoksesta. – Kakkostyypin diabeteksella voi etenkin hoitamattomana olla vaikutuksia myös työkykyyn. Siksi vastaanotolla käyvien motivointi elämäntapojen parantamiseen onkin erityisen tärkeää, sillä hyvinvoiva työntekijä on myös työnantajalle tärkeä voimavara, Timo Walli muistuttaa.
J
otta liikunnan hyödyt kakkostyypin diabeteksen ehkäisemisessä ja hoidossa tulevat esiin, on liikunnan oltava säännöllistä ja myös riittävän tehokasta. Mitään tiettyä erityisliikuntaa ei tarvita. Onkin hyvä löytää itselle sopivat liikuntamuodot, joista saa myös psyykkistä mielihyvää. Näin liikkuminen pysyy mielekkäänä. – Arki- ja hyötyliikunta ovat myös hyvä keino ylläpitää fyysistä aktiivisuutta, mutta ei useinkaan niin tehokasta, että voitaisiin puhua riittävästä terveysliikunnasta, Timo Walli kertoo. – Kun aletaan tarkemmin miettiä vaikka haravointia tai muita kotitöitä, niin huomataan, ettei niitä olekaan ihan päivittäin tai edes viikoittain. Hyödyllistä niitä on kuitenkin tehdä, muun liikunnan lisäksi, Timo Walli muistuttaa. Suositus on, että liikuntaa harrastetaan vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa. Terveysliikunnassa tulee huomioida sekä kestävyysliikunta, että lihasvoimaharjoittelu, jotta koko keho pääsee työskentelemään. – Suositellun liikuntamäärän voi suorittaa myös
Viikoittainen
LIIKUNTAPIIRAKKA
Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.
pp
s aa
ti
kävely sauvakävely
pyöräily (alle 20 km/t)
raskaat kotija pihatyöt
marjastus kalastus metsästys
ys Kestävy kuntoa
18–64-vuotiaille
2 t 30 min viikossa
kuntopiiri kuntosali jumpat
pallopelit luistelu
ip
pa
as
arki-, hyötyja työmatkaliikunta
Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa
venyttely tasapainoharjoittelu tanssi sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic
Terveysliikunnan suositus
re
ti
Diabeteksen hoito perustuu aina kokonaisvaltaiseen elämäntaparemonttiin. Ruokavalion muuttaminen terveemmäksi, laihduttaminen ja liikunnan lisääminen alentavat kohonneita sokeriarvoja. Jos verensokerin tasapainoa ei kuitenkaan näillä keinoin saavuteta, suositellaan lääkityksen aloitusta. Yleensä kakkostyypin diabeteksen ensimmäisenä lääkkeenä käytetään tablettina otettavaa metformiinia, joka vähentää maksan sokerin tuotantoa. Mikäli sen teho yksinään ei riitä, voidaan siihen yhdistää esimerkiksi insuliinin eritystä lisääviä lääkkeitä. Insuliinin pistoshoito on yleensä vasta viimeinen vaihe lääkityksessä, jos hoitotavoitteeseen ei ole päästy muulla lääkityksellä. – Lääkityshoito on aina yksilöllistä ja tilanteita on seurattava. Lääkitys ei kuitenkaan tarkoita, että elämäntapoja ei tarvitsisi muuttaa, sillä on myös tilanteita, joissa elämäntapamuutoksella on päästy diabeteksen lääkehoidosta, mutta myös esimerkiksi verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä on voitu vähentää tai jättää kokonaan pois, Timo Walli kertoo.
Liikunnallinen elämäntapa ja fyysinen aktiivisuus ovat erittäin tärkeitä sekä kakkostyypin diabeteksen ehkäisemisessä että myös sen hoidossa. Liikkumattomuus lisää huomattavasti riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Liikunta edistää painonhallintaa ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa sekä lisää insuliiniherkkyyttä.
i
Diabetes ja lääkitys
Liikkumattomuus lisää riskiä sairastua
re
ehkäisyssä, vaan kokonaisvaltainen ja tulevaisuuteen jatkuva elämäntapamuutos on tärkein, Paula Simberg neuvoo.
vauhdikkaat liikuntaleikit
1 t 15 min
pyöräily viikossa juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit
ra s i t t ava s t i 2009
Suositellun liikuntamäärän voi suorittaa myös pienemmissä osissa päivän mittaan, joten kaikki pystyvät toteuttamaan tavoitellun määrän. pienemmissä osissa päivän mittaan, joten kaikki pystyvät toteuttamaan tavoitellun määrän. Tärkeintä on, että ylipäätään liikkuu, Paula Simberg kehottaa.
Usein liikuntaa lisäämällä ja painonhallinnan tasapainolla pystytään ehkäisemään kakkostyypin diabeteksen riski kokonaan. Liikunnan lisääminen jo diabetekseen sairastuneella on
usein keino vähentää diabeteslääkkeiden tarvetta ja joissain tapauksessa ne voidaan jopa jättää kokonaan pois. Tavoiteltavaa, eikö vain?
Porin Lääkäritalo toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhallista joulua ja hyvinvointia vuoteen 2015.
NOORA AALTONEN
Lisätietoja: ajanvaraus p. 622 622
Hyvässä hoidossa
Yrityskylästä eväitä tulevaisuuteen
”Kivointa on ollut tää kiire ja verenpaineenmittaus.” Niklas 12 v.
Porin Lääkäritalo on ollut yhtenä yhteistyökumppanina mukana Porissa 2014 avoinna olleessa yrityskylässä. Yrityskylä on peruskoulun 6-luokkalaisille tarkoitettu oppimiskokonaisuus, jonka aikana oppilaat tutustuvat yrityselämän ja yhteiskunnan toimintaan.
”Isonakin voisin haluta lääkäriksi, koska tykkään auttaa muita ihmisiä ja käydä koulua.” Arttu 12 v.
O
ppimiskokonaisuus on käsittänyt kymmenen oppituntia yhteiskunnan perusasioiden opiskelua, ja kokonaisuus huipentuu yhden päivän vierailuun Yrityskyläoppimisympäristössä. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa oppilaat pääsevät itse kokeilemaan, mitä yrityselämässä ja yhteiskunnassa toimiminen tarkoittaa niin työntekijöinä kuin kuluttajinakin. Yrityskylän Porin Lääkäritalossa oppilaat ovat päässeet tutustumaan työterveyshuoltoon tekemällä työterveystarkastuksia ja sen merkitykseen yrityselämässä. Oppilaat ovat toimineet työterveyslääkärinä, työterveyshoitajana, työfysioterapeuttina sekä toimitusjohtajana. Aikuisten oikeat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja kävivät tutustumassa Yrityskylään marraskuussa.
Yrityskylä on kansainvälisesti palkittu koulutusinnovaatio.
Toimitusjohtaja Arttu ja työterveyshoitaja Lumi tutkivat asiakasyrityksen laskutusta.
Tutustu lisää www.yrityskyla.fi
Apunasi urheiluvammoissa – urheiluklinikka Porin Lääkäritalossa toimiva urheiluklinikka auttaa urheiluvamman sattuessa niin kilpa- kuin aktiiviurheilijoita. Urheilulääkäreillämme on kokemusta useiden lajien erityispiirteistä ja pääset nopeasti asiantuntevaan hoitoon. Urheiluklinikkamme tarjoaa myös ennaltaehkäisevää palvelua urheilijoille tai uutta urheilulajia aloittaville.
P
orin Lääkäritalossa on kattavasti urheiluvammoihin erikoistuneita erikoislääkäreitä esimerkiksi ortopedian ja fysiatrian aloilta. Siksi myös jatko-ohjaus eri alojen vastaanotoille käy nopeasti. Myös erityisasiantuntijoiden kuten fysioterapeuttien konsultaatiot järjestyvät nopeasti. Tarvittavat jatkotutkimukset, kuten laboratorio-, röntgen-, ultraääni- ja magneettitutkimukset saadaan myös kätevästi saman katon alta. Mikäli olet seuraurheilija varmista lisenssistäsi, mitä tutkimuksia ja toimenpiteitä vakuutuksesi kattaa.
6
4/2014
Urheilijan terveystarkastus
Lihastasapainokartoitus
Urheilijan terveystarkastuksen yhteydessä selvitetään urheilijan nykytilannetta, kartoitetaan mahdollisia sairausriskejä ja käydään läpi ennaltaehkäiseviä toimia vammojen välttämiseksi.
Fysioterapeutin tekemä lihastasapainokartoitus täydentää urheilijan terveystarkastusta, mutta se voidaan suorittaa myös yksistään.
Sisältö: • urheilijan esitietolomake • laboratoriotutkimukset (ekg, pvk+t) • lääkärin tarkastus, sisältäen esitietolomakkeen ja laboratoriotutkimusten arvioinnin ja kliinisen tutkimuksen sekä mahdollisten lisäselvitysten tarpeen arvioinnin sekä lyhyen lausunnon
Porin Lääkäritalo
Sisältö: • esitietolomake • ryhtikartoitus • liikkuvuuskartoitus • lihaskireyskartoitus • toiminnalliset liiketestit • lausunto kartoituksesta ja jatkotoimenpiteistä Mahdollisista lisäpalveluista kuten lihaskuntotesti, lihasvoimamittaus sekä polkupyöräergometritestauksesta voi sopia yhdessä fysioterapeutin kanssa.
Välinehuolto tärkeässä roolissa Välinehuoltaja Minna Leppänen pitää työnsä monipuolisuudesta.
Tutustu tekijöihin!
ottaminen omasta työstä ja koko välinehuollon prosessista on välttämätöntä, Minna huomauttaa.
Jatkuvaa muutosta
Porin Lääkäritalossa toimii oma välinehuolto, jonka työ on asiakkaille ns. näkymätöntä työtä, mutta jota ilman tämänkokoinen lääkärikeskus ei voi toimia samanaikaisesti sekä joustavasti että turvallisesti. Välinehuoltajien tehtävänä on huolehtia, että potilaiden tutkimuksissa ja hoidossa käytetyt välineet on huollettu asianmukaisesti ja että ne täyttävät kunnolle, puhtaudelle, aseptiikalle ja laadulle asetetut tavoitteet.
V
älinehuollossa erilaisissa toimenpiteissä, leikkauksissa sekä myös lääkärien vastaanotolla käytettävät instrumentit ja toimenpidevälineet pestään, desinfioidaan tai steriloidaan käyttötarkoituksien mukaan. Pesun jälkeen välinehuoltajat pakkaavat steriloidut välineet ja toimittavat ne käyttövalmiina eteenpäin talon eri yksiköihin. Tarvittaessa välinehuoltajat toimittavat instrumentteja korjaukseen talon ulkopuolelle. – Yksittäisiä erilaisia instrumentteja, joita meidän kauttamme kulkee, on talossa tuhansia, kertoo välinehuoltaja Minna Leppänen.
Välinehuoltajien oltava askeleen edellä Erityisesti sairaalassamme tehtävissä leikkauksissa ja toimenpiteissä välinehuollolla on tärkeä rooli. Erilaisia leikkauksia varten on olemassa omat instrumenttikorit, joiden on oltava valmiudessa seuraavia leikkauksia varten nopeasti. Välinehuoltajien onkin jatkuvasti seurattava leikkauslistaa ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, jotta oikeat välineet löytyvät käyttövalmiudessa oikeaan aikaan oikeasta paikasta. Lääkäritalon kaikki välinehuoltajat tuntevat koko välinehuollon prosessin, ja he
pystyvät hoitamaan kaikkia välinehuollon osa-alueita. Välinehuollon henkilöstöllä on tärkeä asiantuntijatehtävä infektioita ehkäisevässä työssä. Välinehuoltajalta vaaditaankin tiettyjä ominaisuuksia, kuten järjestelmällisyyttä, huolellisuutta ja pikkutarkkuutta. Lisäksi logistinen ajattelu sekä kyky hallita teknisiä laitteita ovat tärkeitä taitoja. Tärkeintä on kuitenkin tarkka aseptinen osaaminen sekä aseptinen omatunto. – Välinehuoltaja ei voi huolehtia aseptiikasta sinne päin tai vasemmalla kädellä, sillä instrumenttien puhtaus ja pysyminen puhtaana sekä steriilinä on tärkein tehtävämme. Vastuun
Välinehuoltajilla on taustalla välinehuollon ammattitutkinto sekä runsaasti lisäkoulutusta. Lisäksi välinehuoltajien tarvitsee pysyä jatkuvasti ajan tasalla välinehuoltoon liittyvien lakien, kuten tartuntatautilain, ja asetuksien muutoksissa. He tekevätkin yhteistyötä erityisesti hygieniavastaavan kanssa. – Lisäksi joka paikassa on erilaiset toimintatavat ja koneet, eli kunnollinen perehdytys on erittäin tärkeää, vaikka välinehuollon toiminnot ovatkin koulutuksen myötä hallinnassa, Minna Leppänen muistuttaa. Välinehuollossa käytettäviä laitteita täytyy päivittäin testata ja niiden käyttökuntoa seurata. Koneiden tulee toimia oikein, ja esimerkiksi lämpötilojen ja höyryn laadun tulee pysyä tietyissä rajoissa. – Välinehuoltajan työ on erittäin mielenkiintoista ja jatkuva pieni paine on hyväksi, päivät eivät todellakaan ole tylsiä. On palkitsevaa lähteä työpäivän jälkeen kotiin, kun kaikki on mennyt nappiin, Minna kertoo.
”Yksittäisiä erilaisia instrumentteja, joita meidän kauttamme kulkee, on talossa tuhansia.”
NOORA AALTONEN
Hyvässä hoidossa
Leikkaa talteen!
Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Lääkärit Allergologia
Anu Virolainen
Anestesiahammashoito Ismo Raitakari
Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev
Endokrinologia Paavo Pääkkönen
Fysiatria
Jarkko Levola
Geriatria
Kalle Honkanen Maritta Salonoja
Gynekologia
Johanna Haikonen Merja Huttunen Merja Kosunen Minna Maunola Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen
Gynekologiset leikkaukset
Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Uolevi Salo Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Matti Sävelä Heli Virtanen
Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä
Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki
Psykoterapia
Työterveyshuolto
Käsikirurgia
Elina Heikkilä Timo Lehtonen
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Ilkka Antti-Poika Jorma Panula
Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi
Lastentaudit
Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero
Radiologia
Reumasairaudet Tapio Ahola
Ruuansulatuselinten kirurgia
Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo
Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä
Magneettitutkimukset
Ruuansulatuselinten sairaudet
Muistitutkimukset
Kirurgia
Psykiatria
Timo Lahin
Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Hanna Sahlsten Kirsi Ylitalo
Pekka Varjo
Ihotaudit
Elina Aalto Matti Pietiläinen
Tapio Nieminen Ira Saarinen
Sotilaslääketiede
Sydäntaudit
Timo Raudaskoski Simo Savijoki
Keuhkosairaudet
Plastiikkakirurgia
Margarita Tynni Seppo Vanhatalo
Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero
Kliininen fysiologia
Reijo Raitala
Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio
Uolevi Salo Seppo Suominen Matti Sävelä
Maritta Salonoja
Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren
Neurologia
Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder
Ortopedia
Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Anti Kukkela Harri Mäkelä
Jukka Korpela Matti Kukola
Silmäkirurgia
Jari Leppälä Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen
Sisätaudit
Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Pekka Satomaa Esa Soppi
Jouko Remes
Terveydenhuolto Anu Toivanen
Anja Renfors Janne Vehanen
Työterveyslääkärit
Marja-Riitta Neumann Anja Renfors Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen
Urheilulääkärit Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman
Urologia
Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen
Verisuonikirurgia
Yleislääkärit
Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Jaana Porri Pauli Riikonen Antti Saivo Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman
OMT-fysioterapia Mika Kerokoski
Paripsykoterapia Heikki Kruus
Psykoterapia
Muut asiantuntijat Akupunktio
Ravitsemusterapia
Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo
Alaraajafysioterapia Tiina Stenman
Fysioterapia
Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo
Kiropraktiikka
Matti Kuuri-Riutta
Kuntohoitaja
Veritaudit
Lymfaterapia
Yleislääketiede
Leena Hannula
Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Eija-Maaria Jussila Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päivi Nieminen Brita Rantala Päivi Väkiparta
Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Seppo Vanhatalo
Muistitutkimukset
Jorma Pohjonen Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen
Roope Mäkelä
Seksuaali- ja pariterapia Leena Hannula
Seksuaaliterapia Solja Salminen
Senioriklinikka
Terhi Saari-Hannibal
Sosiaalipsykologia Kalervo Nikkilä
Syömishäiriöklinikka Toimintaterapia Venla Nordström
Työterveyspsykologia Helena Säynäjäkangas
Urheiluhieronta Reino Jokiranta
Urheiluklinikka Äitiysneuvola
Kristiina Kuusisto Merja Leppänen Outi Porri-Aulapalo
Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen
Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi
Osallistu kyselyyn ja voit voittaa!
Hyvässä hoidossa 4/2014
Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen arvonnan voitti Altti Rintala, Harjavallasta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea!
Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Taitto: Jabadabaduu Kannen pääkuva: Noora Aaltonen Kuvassa: Lapset Jasmin, Arttu, Siiri, Emma, Lumi ja Niklas sekä aikuiset Jonne ja Titta
Postita lomake 31.12.2014 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Onko sinulla kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen? Ei Kyllä En osaa sanoa
Nimi
Osoite
Puhelin