IK - Itella Posti Oy
Heinäveden
sanomat 7.10.2014
Syys VINKIT Uusi yrittäjä loihtii Oktoberfestin sivu 4
Uusi K-market tulossa sivu 6
Sitkeä Jenny sivu 8
! Heinävedeltä saa kaikkea!
2
sanomat Pääkirjoitus
Heinävedellä 7.10.2014
Kärrytiestä kinttupoluksi Vilkas matkailukesä monine tapahtumineen on takanapäin. Heinäveden pelastus ja elinehto on matkailun voimakas kehittäminen. Mitenkä se tehdään ja kuka tai ketkä sen tekee? Kellä on paloa tämän asian suhteen? Tällä asiakasmäärällä oman erikoisliikkeeni kannattavuus on jo aikaa sitten loppunut. Vain omaa työpanostani lisäämällä ja aina uusia tuotealueita mukaan ottaen on kaupan ovia voitu pitää auki. Nyt tämäkin tie on muuttunut kärrytiestä kinttupoluksi. Syitä kaupan kannattamattomuuteen
voin mainita esimerkiksi: myydyimmät pesukoneet ja televisiot maksoivat markka-aikaan noin 3000,00 mk (500,00 euroa), nyt ne maksavat noin 400,00 euroa. Eli hinta on pudonnut 20 %. Mitä on tapahtunut samassa ajassa rahan arvolle? Samoin kappalemääräinen myynti on romahtanut asukasmäärän jyrkästi vähentyessä ja ostokäyttäytymisen muuttuessa. Kesäsanomien pääkirjoituksessa ajattelin, että tänä kesänä kalastaisin. No, kerran sitten tuli käytyäkin vieheitä pesemässä eikä sitä kalankäsittelyä sitten
päässyt harjoittelemaan! Jospa tässä sitten tuonnempana …. Heinävesi tarvitsee oman, kerran viikossa ilmestyvän paikallislehden. Paikallislehden toimituksen, päätoimittajan ja muiden toimijoiden tulee mielestäni asua Heinävedellä. Näin ollen lehti tietää ja kertoo paikkakunnan asiat niin paikkakuntalaisille kuin myös tilaajille ympäri Suomen suoraan paikan päältä ja Heinäveden omista lähtökohdista lähtien. Parhaimmat onnitteluni Heinäveden Lehdelle 45-vuotis juhlan johdosta! Juha Pelkonen
Perheen päätös:
ISI LUOPUU LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ Antti Laitinen (39) ei asettunut enää ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin. Vaikka mieli olisi tehnyt jatkaa vaikuttamista, tärkeysjärjestyksiä listattessa perhe ajoi luottamustehtävien edelle. - Teimme tosiaan perhepäätöksen, että en enää asetu ehdolle. Näinä liki neljän luottamushenkilövuoden aikana perheemme on kasvanut kahdella lapsella ja joulukuussa syntyy uusi perheenjäsen. On hyvä, että isikin on välillä kotona lasten kanssa, jotta vaimolla olisi mahdollisuus käydä jossakin. Laitisen perheessä on ennen uusinta tulokasta kuusi lasta. - Vaikuttaminen, yhteisissä asioissa mukana oleminen ja vastuunkantaminen ovat lähellä sydäntä, ja olisin halunnut jatkaa. Asiat oli kuitenkin laitettava tärkeysjärjestykseen, Antti painottaa.
Tekemistä riittävästi Vaikka seurakunnan luottamushenkilöillä ei olekaan niin paljon kokouksia kuin kunnallisella puolella, tekemistä ja menemisiä on silti ollut riittämiin. - Kirkkovaltuusto kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa. Valtuuston puheenjohtajan odotetaan osallistuvan myös kirkkoneuvoston kokouksiin, ja niiden lisäksi on ollut toimikuntatyöskentelyä. Niinpä kokouksia on ollut noin kolmen viikon välein, ja jokaiseen on pitänyt perehtyä ja valmistautua etukäteen huolella. Varsinaisia edustustehtäviä on ollut vähän, sillä kirkkoherra huolehtii lähes kaikista. Kerran Antti sanoo vieneensä seurakunnan tervehdyksen Eläkeliiton tilaisuuteen. - Lisäksi on ollut muutamia seurakunnan tilaisuuksia, joissa on ollut edustustehtäviä. Yksi merkittävä tällainen tehtävä oli Kuopion hiippakunnan piispanvaali, jossa puheenjohtajana sain olla mukana äänestämässä.
Luonnossa liikkuminen ja luonnosta nauttiminen kuuluvat Laitisen perheen yhteisiin harrastuksiin. Osa perheestä retkellä Kolovedellä menneenä kesänä: Riina (11), Antti, Aada (5), Seija (9) ja Eevi (1).
Päänvaivaa taloudesta
Äänestäminen ei iso vaiva
Lisäpäänvaivaa tällä valtuustokaudella on aiheuttanut seurakunnan taloudellinen tilanne. Mutta kaikkein hankalin asia koko kauden aikana on ollut edellisen kirkkoherran palkkavelka-asia. - Se on aiheuttanut unettomia öitä. Seurakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, joka käyttää julkisia varoja - siis verorahoja. Toiminnan on oltava hyvin läpinäkyvää, sen pitää kestää oikeudellinen tarkastelu jokaisesta näkökulmasta. - Meidän intressimme on ollut, että oikeudellinen ratkaisu löytyisi oikeusteitse ja toivottavasti sitä kautta löytyy myös totuus. Hankalista ja puhuttavista aiheista huolimatta seurakuntalaiset eivät ole olleet järin aktiivisia ottamaan yhteyttä valtuuston puheenjohtajaan. - Muutaman kerran on kaupassa nykäisty hihasta, mutta muutoin olen kuullut keskusteltavan mistään asioista yllättävän vähän.
Nuoria ehdokkaita listoilla ei ole ainoatakaan, nuorimmat ovat päälle neljäkymppisiä. - Vaikea sanoa, mistä nuorten poissaolo johtuu. Uskoisin, että syy saattaa juontaa juurensa siitä, etteivät seurakunta ja hengellisyys ole kovin kovassa huudossa tänä päivänä. Asiaa ei koeta läheiseksi. - Tärkeää kuitenkin olisi, että meillä olisi nuoria ehdokkaita, koska se saattaisi aktivoida nuoria äänestäjiä uurnille. Antti pitää äänestämistä ehdottoman tärkeänä, koska se on ainoa reitti vaikuttaa, jos itse ei ole ehdolla kirkkovaltuustoon. Äänestämässä poikkeaminen ei ole iso vaiva. - Valtuustoon pääsevien kannalta tärkeää olisi, että heille tulisi olo, että he ovat oikeasti tulleet valituiksi tehtävään. Kun ehdokkaita on vähän, läpi pääsee pienelläkin äänimäärällä. Jos äänet tulevat vain suvulta, selkänoja on aika hutera. Antti kannustaa seurakuntalaisia pitä-
mään yhteyttä luottamushenkilöihin, jos jokin asia askarruttaa. Sitä kautta asiat nousevat esille, ja seurakuntalaisten asioita on mahdollista hoitaa mahdollisimman hyvin. - Hyvä esimerkki on Karvion seurakuntakoti. Kun keskusteluun nousi toiminnasta luopuminen, karviolaiset tekivät hartiavoimin työtä kodin toiminnan säilyttämisen puolesta. Tällä tavoin viestit kentältä kantautuvat päättäjille. Seurakuntien yhdistymisistä on puhuttu erityisesti viime vuosina ja eritoten kuntaliitosten yhteydessä. Mitä luopuva puheenjohtaja tuumii asiasta? - Minusta seurakunnan itsenäisyys ei ole itseisarvo; yhteen asiaan tuijottaminen ei tuota mitään. Nyt puhutaan seurakuntayhtymistä jo valtakunnallisella tasolla, ja uskon, että asia konkretisoituu meilläkin tulevalla vaalikaudella. - Lisäksi uskon, että Heinävedellä ollaan hyvässä turvassa: palvelut toimivat, kirkko ja seurakuntakoti säilyvät ja pappikin hyvän tovin.
Ennakkoäänestys järjestetään 27.–31.10.2014. Ennakkoon saa äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen. Äänestystilanteessa tarvitset henkilöllisyystodistuksen. Tärkeää on tietää ehdokkaansa numero. Numerot löytyvät esim. seurakuntien verkkosivuilta. Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on isänpäivänä 9.11.2014. Vaalipäivänä voit äänestää kotiseurakuntasi äänestyspaikassa klo 11–20. Äänestystilanteessa tarvitset henkilöllisyystodistuksen.
sanomat
3
YHTEISTYÖSSÄ SAMAN KATON ALLA Päivi ja Milla Parturi-kampaamo
HYVINVOINTIPALVELUT
p. 040 588 5880
p. 044 204 8221
Tule tutustumaan, palvelemme teitä vankalla ammattitaidolla: jalkojenhoitoja, hierontoja sekä parturi-kampaamopalveluja Arvomme 10.11.2014 6 kpl 20 € lahjakortteja
Kansalantie 1, Varistaival
Joulukonsertin esiintyjät vasemmalta lukien: pianisti Maija Teikari, viulisti Susanna Mieskonen-Makkonen, sopraano Eilamaria Leskinen, baritoni Juha Kotilainen ja sellisti Matti Makkonen.
Yrittäjien joulukonsertti tarjoaa
TANGOA JA JOULUN TAIKAA Heinäveteläisten yrittäjien kaikelle kansalle tarjoama perinteinen joulukonsertti yllättää jälleen. Tuttuakin tutumpi oopperalaulajamme Juha Kotilainen tuo mukanaan taiteellisia ystäviään, jotka taipuvat tangoista jouluisiin tunnelmiin. - Tarjolla on monipuolinen kattaus, vihjaa Eilamaria Leskinen, joka Juha Kotilaisen rinnalla toimii toisena solistina. Eilamaria on sopraano, joka on saanut oppin-
sa muun muassa Anita Välkiltä ja Jorma Hynniseltä. Alkupuolella konserttia kuullaan Nova Emseblea, jossa musisoivat Juha Kotilainen, Eilamaria Leskinen, Maija Teikari, Susanna
Haemme kosmetiikkaedustajia Haluatko lisäansioita? Onko sinulla aikaa 10-15 tuntia viikossa? Soita niin kerron lisää. Enni Leinonen P. 0500 186 303
Mieskonen-Makkonen sekä Susannan puoliso Matti Makkonen. Tältä kokoonpanolta on ilmestynyt levy, jonka ohjelmistoa konsertissa kuullaan. - Väliajan jälkeen tiedossa on rennompaa menoa. Trio Tanguange perustettiin 2013 alussa, ja se yhdistää taidokkaasti Suomen ja Argentiinan tangomusiikkia. Trio koostuu kolmesta savonlinnalaisesta muusikosta: Susanna Mieskonen-Makkosesta (viulu), Kirsi Laamasesta (harmonikka) ja Maija Teikarista (piano), Eilamaria kertoo.
4
sanomat Yrittäjäesittely
Myyntikokemus auttaa Risto Gröhniä uudella alalla
ASIAKASPALVELUN KONKARI Gasthausin uusi omistaja, yrittäjä Risto Gröhn istuu haastateltavana lounasaikaan syyskuun alkupuolella. Huolimatta siitä, että hän on ollut virallisesti yrityksen vetäjänä vasta hetken aikaa, tuttuja on ehtinyt jo tulla. Risto morjestaa lämpimästi jokaista ohi kulkevaa – ruokaa hakevaa tai ateriasta jo nauttinutta. - Olin virallisesti edellisessä työpaikassani elokuun loppuun, mutta kesän aikana kävin täällä jo tutustumassa ja opettelemassa. Kaupparekisteriin yrityksen omistajamuutos tehtiin 3. syyskuuta. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Risto työskenteli teollisuuden palveluksessa. Viime vuodet hän markkinoi Piippo Oy:n maataloustuotteita Pohjois-Euroopassa. - Matkustin paljon ja hotellit tulivat tutuiksi. Tässä uudessa työssäni on aiempaan liittyen helppo samaistua asiakaspalveluun. Vaikka muutos teollisuudesta ruoka-, majoitus- ja matkailuyrittäjäksi on lähes hyppy tuntemattomaan, Risto ei ole huolissaan. - Hyötyähän siitä on: on mahdollista miettiä uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseen.
Teemat alkavat Oktoberfestilla Kehittämisajatuksia on. - Tapahtumapuolelle haluan
ohjelmaa viikonloppuihin, esimerkiksi bändejä. Ja discossa on dj soittamassa säännöllisesti. Toiveeni on, että saisin kaikenikäisiä ihmisiä liikkeelle. Ennen joulua ohjelmaan kuuluvat perinteiset hirvipeijaiset ja pikkujoulut. - Kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä ja esittää toivomuksia. Voimme järjestää ohjelmaa ja yllätyksiäkin. Suunnitellaan yhdessä mieleenpainuvat juhlat, Risto sanoo.
Gasthausin lounasruoka maistuu myös yrittäjä Risto Gröhnille.
- Sydäntalvella on varmaan hiljaisempaa, mutta kun tarjolla on viihdettä ja teemailtoja, niin se kiinnostaa ihmisiä, uusi yrittäjä luottaa. Yksi ensimmäisistä teemoista on Oktoberfest, saksalaistyyppinen syysjuhla 11. lokakuuta. Päivällä torilla on ohjelmaa kaikenikäisille ja samalla vietetään Gasthausin 25-vuotisjuhlaa. Varsinaista Oktoberfestiä vietetään illalla Gasthausissa teemaan liittyvällä ohjelmalla ja tarjoilulla.
carte -listalle eli tilattavien ruokien puolelle. - Sinne ottaisin paikallisia herkkuja, täkäläisiä erikoisuuksia, kuten luomulihaa ja -leipiä sekä muita paikallisia tuotteita, Risto vinkkaa. Keittiön henkilökunta jatkaa entisellään, samoin muu väki. Töissä on 7-8 ihmistä kiireen mukaan vaihdellen. Silloin tällöin on tarvetta extraajille. - Toivottavasti toiminta kehittyy niin, että on vara palkata lisää väkeä.
Ylpeä keittiöstä
Aktiviteetit tarpeen
Gasthausin lounaspöytä on suosittu, eikä syyttä. - Esimerkiksi 15 vuotta sitten naapurini kävi Heinävedellä, ja päällimmäisenä hänelle muistiin jäi juuri Gasthausin ruoka. Eli ruoan laatu on asia, josta en tingi! Keittiöstä pitää olla ylpeä. Uutta Risto suunnittelee á la
Hotelliin on mahdollista majoittaa enimmillään 70 ihmistä. - Käyttöaste nyt syksyllä on ollut hyvä ryhmien ansiosta. Talvi on varmasti hiljaisempi, mutta sille ei tässä vaiheessa vuotta ehdi paljoa tehdä, Risto miettii. - Joka tapauksessa majoittujille pitää olla aktiviteettejä, tekemistä. He voisivat esimerkiksi hiihtää, käydä pilkillä tai nauttia kauneudenhoidoista ja terapioista. Jos majoituspaketit kootaan palveluiden ympärille, sillä on mahdollista saada ihmisiä tulemaan. Risto toivookin saavansa vinkkejä, löytyisikö vuokralle vesiskoottereita, moottorikelkkoja, kanootteja,... Aina parempi olisi, jos matkailijat pääsisivät luontoon oppaan kanssa. - Ensi kesänä olemme aloittamassa säännölliset risteilyt kirkonkylän satamasta Karvioon ja Valamoon. Teemme yhteistyötä Karvion Lomakeskuksen kanssa, ja odotan, että risteilyistä ovat
Risto Gröhn Ikä: 38 Perhe: vaimo ja lapsi Asuinpaikka: Joensuu Koulutus: tradenomi BBA (englanninkielinen koulutus) Työura: 8 vuotta it-alalla, 7 vuotta teollisuuden palveluksessa Harrastukset: liikunta, musiikki (mm. lauluyhtye Pienet Sievät – osa Joensuun Mieslaulajia), koiran kanssa lenkkeily kelillä kuin kelillä
kiinnostuneet niin paikalliset kuin matkailijatkin.
Oktoberfestin historiaa Oktoberfest (yleisesti suomennettu syysjuhlaksi) sai alkunsa Saksasta, Münchenistä, lokakuussa 1810. Tuolloin vietettiin kruununprinssi Ludvig Baijerilaisen ja Therese von Sachsen-Hildburghausenin häitä. Alkuvuosina juhla-alueella ei saanut nauttia alkoholia, mutta oluen tarjoilu sallittiin melko pian. Nykyisin Oktoberfest on kaksiviikkoinen olutfestivaali, edelleen historiansa mukaan samaisilla sijoilla Münchenissä, ja juhlaväen määrä on valtaisa. Sittemmin Oktoberfestin idea on levinnyt laajalti maailmalle. Suomessa tällaista syysjuhlaa on vietetty jo pitkään, mutta saksalaisista mallia ei ole otettu ainakaan juhlan kestoon liittyen; meillä juhlat ovat tavallisesti rajoittuneet yhteen päivään tai viikonloppuun. Viime vuosina Oktoberfestin idea on levinnyt yhä useammalle paikkakunnalle, ja Heinävedellä saksalaistyyppistä syysjuhlaa vietetään tietävästi ensimäistä kertaa.
!
sanomat
Heinävedeltä saa kaikkea - edelleen
HANKE KIINNOSTI Heinäveden yrittäjäyhdistyksen Heinävedeltä saa kaikkea -hanke on virallisesti päättynyt. Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Koponen toteaa kuitenkin, että projekti oli alkupotku yritysten jatkuvalle markkinoinnille ja esilläololle. - Hanke herätti kovasti mielenkiintoa, ja moni poikkesi ainakin meidän liikkeellämme pilke silmäkulmassa kysymässä, että ihanko totta Heinävedeltä
saa kaikkea, Tuomo kertoo. - Kiinnostusta tuntui olevan myös sille, että nytpä testataan paikalliset liikkeet ja palvelut. En tiedä, mitä hanke tuotti mukana
Kiinnostus aurinkosähköä kohtaan sai projektissa näkyvyyttä. Sähköliike T. Koponen onkin urakoinut aurinkosähköjärjestelmiä ympäri Suomea.
olleiden yritysten kassoihin, mutta ainakin meillä ovi kävi. Mökkiläiset ja ohikulkijat tuntuivat olevan asiaan perehtyneitä. Tuomo näkee, että hankkeeseen mukaan lähteneet saivat pienellä osallistumismaksulla mukavasti näkyvyyttä. Hankkeesta kirjoitettiin lehdissä ja nettisivut juttuineen ja dokumentteineen elävät pitkään omaa elämäänsä. - Tarkoitus on, että markkinointi ja tiedottaminen jatkuu. Syksyn aikana ilmestyvät vielä aiheesta muistuttavat banderollit kirkonkylän katukuvaan, Tuomo mainitsee. - Työtä on tehtävä koko ajan, jos aiomme jatkaa kannattavaa yritystoimintaa Heinävedellä. Varsinkin maaseutupitäjissä erikoistavaraliikkeillä on haastetta pärjätä, supistuvathan markkinat kaupungeissakin. Syksyn aikana Mikko Keinosen toteuttamat dokumentit on tarkoitus esittää ainakin yläkoululla ja lukiossa. Nuorillekin on hyvä osoittaa, että monia asioita voi hankkia läheltä. Vaikka nettikaupat houkuttelevat, sinne upotetut eurot eivät jää omalle paikkakunnalle, eivät edes aina Suomeen.
Kiitos Piällysmiehen Heinävedeltä saa kaikkea oli hanke, jolla nostettiin esille paikka-
kunnan palvelutarjonnan laajuutta ja laatua. Tavoitteena oli saada sekä paikalliset että loma-asujat huomaamaan, että Heinävedeltä saa melkein mitä vain tarvitsematta lähteä kaupunkeihin asioimaan. - Projektin rahoitus koostui omarahoituosuudesta, Ely-keskuksen avustuksesta ja talkootyöstä. Ilman avustusta hanketta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Kustannusarvio oli noin 56.000 euroa, josta Piällysmies ry rahoitti EU:n kautta noin 80 prosenttia. Kurkkaapa netissä sivulle: http://heinavedelta.net/
5
6
sanomat
UUSI K-MARKET AVAA JOULUKUUSSA Karvion K-Extra muuttuu joulukuussa K-Marketiksi. Muutos näkyy ulkoisessa ilmeessä, laajempana tuotevalikoimana ja tuotteiden esillepanossa. Seinät eivät laajene, mutta lisäneliöitä saadaan järkevimmillä kalusteratkaisuilla; kauppias Vesa Auvinen miettii uudistuksia harkiten. Muutostöiden suunnitelmat ovat valmistuneet näinä aikoina, ja kalusteiden ja tarvikkeiden hankinta on alkanut. - Marraskuussa toteutamme muutokset, ja joulukuussa pidämme marketin avajaiset, Vesa kertoo. Kaupan väritys muuttuu niin ulkoa kuin sisältä nykyaikaisen K-marketin mukaiseksi. Uusi värimaailma ulottuu myös kalusteisiin. Ulkoasun suunnittelusta vastaavat Keskon ammattilaiset. - Muutostyöt teemme pääasiassa omalla porukalla kaupan aukioloaikoina ja yön tunteja myös hyödyntäen. Ammattilaisia toki tarvitaan esimerkiksi uusien kylmälaitteiden asennuksessa. Valikoimaa laajennettaessa kaikki tuoteryhmät käydään läpi. Kesän aikana valikoima on jo
Lämpimät ruisleivät ovat uutta Karvion kaupassa. Aloitettuaan kauppiaana, Vesa Auvinen alkoi heti kehittää paistopistettä. osin laajentunut, mistä kauppias on saanut myönteistä palautetta. - Suurin valikoimauudistus tulee pakaste- ja kylmätiloihin. Tuotteille on jatkossa enemmän tilaa, ja ne ovat paremmin esillä. - Tavoitteena on myös saada saldon hallinta kohdilleen eli tilausjärjestelmää muutetaan niin, että myynnin mukaan tavaraa pitäisi tulla automaattisesti. Käsin säädettävää jää silti; esimerkiksi
kesän ja talven välinen kausivaihtelu tuo suuren haasteen tilaamiseen. Jatkuvaa huoltamistahan tämä on, palikka kädessä kulkemista, Vesa naurahtaa. Kunhan marketin avajaiset lähestyvät, se tulee näkymään myös valtatien varressa. Molemmille puolille Karviota asennetaan uudet, suuremmat kaupan olemassaolosta kertovat kyltit.
Työntäyteinen, hyvä kesä Mennyt kesä oli kauppiaan ensimmäinen Karviossa. - Alkukesä oli säiden puolesta huono, mutta myynti ylsi edellisvuoden tasolle. Heinäkuu olikin sitten mahtava, esimerkiksi ns. superviikonlopun lauantaina meillä kävi yli tuhat asiakasta. Kiitos kuuluu kaikille, jotka olivat
Kalastaville matkailijoille rakentui kalakartta
järjestämässä höyrylaivaregattaa ja Naiset nipunlaskussa -tapahtumaa. Niiden vaikutus näkyi selvästi kaupassakin, Vesa kiittelee. - Suuri kiitos kuuluu myös teatterin väelle mukavasta yhteistyöstä kesän aikana. Tavaran tilaaminen isojen tapahtumien alla on haasteellista. Riittävätkö makkarat, maidot, leivät - entä mitä muuta muualta tulevat saattavatkaan tarvita? - ”Tavarapeli” onnistui kohtuullisen hyvin. Mutta samalla huomasin tiettyjä puutteita, esimerkiksi makeisia en osannut tilata tarpeeksi, eikä jäätelöille ollut riittävästi tilaa. Kesä oli kauppiaalle hyvin työntäyteinen. Vapaapäivä oli, kun kauppa oli kiinni: juhannuspäivänä. - Tulevalle kesälle osaan mitoittaa henkilöstön paremmin ja toivottavasti voin palkata pari ihmistä enemmän. Nyt meitä on ollut neljä oman porukan lisäksi, ja läpi talven töitä on kahdelle tai kolmelle. Elokuussa Vesa teetti asiakkailleen kyselyn, jossa hän toivoi palautetta aukioloajoista ja toiveita valikoimasta ja palveluista. - Saadun palautteen perusteella pidensin talven aukioloaikaamme hieman eli arkiviikolla kauppa on auki seitsemään, lauantaisin kuuteen. Se tuntuu riittävän, ei täällä kukaan odota, että kauppa olisi auki yötä päivää. Kesän aukioloajat muutamme keväällä mahdollisimman aikaisin, asiakkaita kuunnellen. Asiakkaiden toivomuslistalla oli lääkekaappi, jota moni kyseli jo edellisten kauppiaiden aikaan. Syksyn aikana Vesa selvittelee, onko sen saaminen mahdollista.
Joet ja kosket 1 Pirtinvirta 2 Huutokoski 3 Suihkolanjoki
Kermankeidas, Luotsin talot ja Havukkasaaren mökit lähtivät Heinävedeltä mukaan Kalastajaystävälliset majoituskohteet Keski-Savossa -hankkeeseen, joka vietiin läpi kevään ja kesän aikana. Hanke sijoittui kuuden kunnan alueelle, ja yhteensä majoituskohteita tarjoavia yrityksiä tai toimijoita oli mukana 13. Yhtenä tavoitteena oli listata olemassaolevat palvelut omatoimikalastajille. Heitä varten laadittiinkin kaksipuolinen esite, jossa on aluekartta ja tarkemmat tiedot kohteista. Esitettä saa mm. kuntien matkailutoimistoista ja hankkeessa mukana olleista yrityksistä. Tavoitteena oli myös tuottaa kalapaikkakartta majoitusliikkeiden asiakkaiden käyttöön. Niistä löytyvätkin nyt laminoidut karttavihkot, joista käy selville, missä ovat hyvät ottipaikat. Karttoja on 12 erilaista, ja ne kaikki ovat myös sähköisessä muodossa. Hanketta toteuttaneet kävivät jokaisessa mukana olevassa yrityksissä katsomassa, olisiko jotakin kehitettävää kalastusmatkailua ajatellen. Yleisin puute oli
4 Ahvenkoski & Mehtiönkoski 5 Nykälänkosket 6 Konnuskoski 7 Karvionkoski 8 Kermankoski & Vihovuonne
Ongintalammet 1 Tahinlampi 2 Paltanen 3 Palokin lammet 4 Mustalampi 5 Pirttilahti
Majoitus 1 Kuntoranta Spa Hotel 2 Kirvesranta 3 Vanamola 4 OJM Holidays 5 Tammenlahden lomamökit 6 AP-Contact Service 7 Eräpaimen 8 Luotsin talot 9 Havukkasaaren mökit 10 Lomapirtti
Kalastusmatkailua tarjoavat majoitusyrittäjät ovat verkostoituneet Keski-Savossa ja majoitusesitteenä toimii aluekartta. kalanperkauspaikan puuttuminen, jollaisia itse kukin on sitten
rakentanut kesän aikana. Projektia hallinnoi Navitas Ke-
hitys Oy, ja koordinaattorina toimi Arto Keinänen.
11 Villa Hermanni, Hermannin huvila 12 Kermankeidas
Kalastusopas 1 LakelandGTE
sanomat
7
Heinävesi on Karjalasta kiinnostuneelle eloluva-alan opiskelijalle:
KULTAINEN MAHDOLLISUUS ASUA Tämän lehden ilmestyessä Lavrentij Lars Johansson (s. 1965) on hakemassa viimeistä muuttokuormaansa Ruotsista Heinävedelle. Hän on asunut Borlängessä, teollisuuskaupungissa noin 200 kilometriä Tukholmasta koilliseen. - En pitänyt siitä kaupungista, koska siellä oli vaikea ystävystyä. Halusin muuttaa jonnekin ihan muualle, Uumajasta kotoisin oleva Lars kertoo. Larsilla on takataskussaan useampikin ammatti, hän on mm. kouluttautunut kirjansitojaksi, autokoulun opettajaksi ja opettanut ammattikoulussa hitsausta. Sydän on kuitenkin jo pitkään ollut kallellaan dokumenttielokuvien tekemiseen, ja tätä alaa hän nyt opiskelee. Heinävedestä on tulossa asuin- ja etäopiskelupaikka. - Ensimmäisen tv-kamerani ostin vuonna 2006. Siitä saakka olen opetellut kuvaamista ja kehittänyt taitojani. Lars on erityisen kiinnostunut Suomen, Ruotsin ja Venäjän monisatavuotisesta, polveilevasta historiasta. Tämä kiinnostuksen aihe toi hänet jo vuosia sitten Valamoon, jossa hän sittemmin on käynyt lukuisia kertoja, viimeksi tänä vuonna kuvaamassa. - Rakastan vanhaa Karjalaa! Venäjällä olen viimeisten 25 vuoden aikana käynyt yhteensä 65 kertaa. Mikko Keinosen Lars tapa-
Ortodoksipappi isä Mikael Lijeström ja Lars Johansson Delsbon kansallispuvussaan keskustelevat Pietari Paavalin Päivillä vuonna 2008.
Lars Johansson pukee päällensä usein tapahtuman henkeen sopivan asun, tässä päällä Ilomantsin puku samaisilla Pietari Paavalin Päivillä.
si yhteisen ystävän välityksellä vuonna 2010. Mikko ja Lars ovat pitäneet satunnaisesti yhteyttä, ja tänä syksynä Lars osallistui Mikon toteuttamaan dokumenttityöpajaan. Käytyään sen jälkeen Petroskoissa ja palattuaan Heinävedelle, hän päätti muuttaa tänne asumaan. - Mikko auttoi asunnon hankkimisessa, ja uusi koti löytyikin kirkonkylästä varsin nopeasti. - Jos Karjalasta aikoo tehdä dokumentin, täytyy asua Savo-Karjalan alueella. Jos toimisin Ruotsista käsin, ei kukaan ymmärtäisi, mitä olen tekemässä, Lars tuumii. - Lähellä rajaa asuminen on
helpompaa. Lars keskittyy nyt tekemään lyhytdokumentteja, mutta hänellä on pitkäaikainen haave tehdä pitkä dokumentti Venäjän puolella
kultainen mahdollisuus, se avaa paljon mahdollisuuksia! Vielä kun onnistuisin saamaan pitkäaikaisen viisumin, niin liikkuminen Venäjän rajan yli ja takaisin olisi
aikanaan sijainneesta luostarista. Sen aikaansaaminen vaatii kuitenkin paljon tietojen keräämistä ja pohjatyötä.
TUOTTOTAVOITE:
NÄIT OIKEIN. Mainio tuotto. Ja vain asiakasomistajille. Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuotto-osuuden. Tavoittelemme sille tänä vuonna 3,25 % tuottoa*. Sijoitat suoraan omistamasi Osuuspankin pääomaan. Tuottoosuuden korko ja sen maksaminen riippuvat aina pankin toiminnan tuloksellisuudesta. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai vieraile osoitteessa op.fi/tuotto-osuus
Lars Johansson tutustui Heinäveden kirkonkylän maisemiin lähtiessään hakemaan tänne muuttokuormaa Ruotsista. Kirjaston takana kasvavat surukuuset viehättivät erityisesti.
HEINÄVEDEN
Osuuspankki *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja tuotto-osuuksien takaisinmaksamiseen sisältyy tiettyjä ehtoja. Tutustu merkintäesitteeseen.
OP_Tuotto-osuus_254x365.indd 1
19/08/14 12:17
8
sanomat
Mopoposteljooni Jenny Pesonen elelee rauhaisia vuosia
Jenny Pesonen on asunut kukkaloiston keskellä täytettyään syyskuussa 90 vuotta.
YKSIN, VAAN EI YKSINÄINEN Moniko vie terveyskeskuksen laboratorioon kiitoksena suklaata? Kuka muistaa joulun alla postinkantajia? Jenny Pesonen muistaa arjen työntekijöitä, sillä häntäkin on autettu ja muistettu lukuisia kertoja pitkän elämänsä aikana. Jennyllä on sievä asunto rivitalon päädyssä kirkonkylässä, Kermantiellä. Kun Jenny täytti syyskuussa 90 vuotta, suku ja ystävät täyttivät hänen kotinsa kukkamerellä. Kukkaloistosta on hänelle iloa pitkään, ja varmasti orkideatkin kukkivat Jennyn huomassa uudelleen ja uudelleen. Ystäviään Jenny kahvitti paikallisessa ravintolassa merkkipäivänsä kunniaksi. Vuosien varrella ystäväjoukko vain on harventunut luonnollisesta syystä. - Mullan allahan oma ikäluokkani jo on. Tässäkään taloyhtiössä ei ole enää kuin yksi alkuperäinen asukas itseni lisäksi, Jenny sanoo. - Tykkään asua tässä talossa. Kun muutin tähän lokakuun 26. päivänä vuonna 1986, kaikki ottivat minut hyvin vastaan. Milloin kenenkin terassilla istuimme kahvittelemassa. Enää yhteyksiä ei pidetä, ihmiset ovat toisilleen vieraita, Jenny harmittelee.
Muuttoja töiden perässä Jenny on syntyisin Enonkoskelta, edesmennyt puoliso, Toivo Armas Pesonen oli Savonrannalta. He tapasivat, kun Jenny oli Varparannalla töissä, ja Toivon isä tuli sinne tallirengiksi perheensä kanssa. - Sieltä lähdimme maailmalle. Ensiksi olimme Rantasalmella monta vuotta, minä toimin karjanhoitajana ja mies teki maatöitä. Työt veivät Torstilan kartanoon, ja tuolloin Toivo ajoi ajokortin. - Kun Leskiset tarvitsivat karjanhoitajaa, muutimme Heinävedelle. Asuimme heillä melkein viisi vuotta ennen muuttoa Tulilahteen. Kun mies alkoi ajaa linja-autoa, muutimme kirkonkylälle. Pesoset ehtivät asua monessa paikassa, ennen kuin ostivat mökin Kermanrannasta vuonna 1969. Eipä kulunut kuin kolmisen vuotta, kun Toivo hukkui kalareissulla. - Mökki jäi minulle maksettavaksi, ja maksoinkin sen ennen kuin nuorin tytär täytti 18 vuotta.
Mopolla pitkin kylää Jenny oli kantanut postia jo kesällä 1963 ja sai vakipaikan 1965. Hän jatkoi työtä miehensä kuoleman jälkeen. Ensiksi nimike oli maalaiskirjeenkantaja, sitten jakaja ja lopuksi kantaja. - Työt olivat aina samat, palkka vain hieman nousi, kun nimike vaihtui. Eläke on pieni, mutta kyllä minä sillä pärjään. Hyvin monet kirkonkyläläiset muistavat sitkeän Jennyn, joka ajoi mopollaan ympäri kylää ja jakoi postia kelillä kuin kelillä.
- Kaksi kertaa päivässä ajelin noin 14 kilometrin reissun muutamana vuotena. Sen jälkeen oli vain yksi jakoreissu päivässä. Kun sydän alkoi reistailla, Jenny joutui lopettamaan työt toimittuaan postinkantajana parisenkymmentä vuotta. - Tykkäsin kovasti työstäni ja itkin, kun piti jäädä pois. Paljon kertyi vettä nyyttiin, mutta asia oli sillä selvä.
Koti paloi Jenny muistaa yksityiskohtaisesti ja minuutilleen yön syyskuussa 1986. Tavallisuudesta poiketen kissa herätti Jennyn yöllä ja hän ihmetteli, mikäs nyt on. - Talo oli tulessa. Palo sai alkunsa sähköistä, ilmeisesti se oli kytenyt jo pidemmän aikaa salamaniskun jäljiltä. - Puhelin oli mykkä, joten juoksin yöpaita päällä naapuria herättämään ja hälyttämään apua. Palokunta oli jo saanyt hälytyksen, ja minä palasin vielä mökille takaisin hakemaan tärkeimmät paperit. Pääsin ikkunasta ulos, ja pian ambulanssi ja palokunta tulivatkin paikalle. Jenny asui vähän aikaa tyttärensä luona Kuopiossa, palasi sitten Heinävedelle ja lokakuussa löysi itselleen uuden kodin, nykyisen asuntonsa. - Asuntoja tarjottiin monesta paikasta, ja ystävät jelppasivat, keräsivät rahaakin, Jenny muistaa kiitollisena.
Autettu ja auttanut Nyt elämä on seesteistä. Pää on terävä kuin partaveitsi, mutta liikuntakyky alkaa
olla huono. - Polvia on leikattu viisi kertaa, enkä oikein enää uskalla lähteä ulos. Kerran viikossa ystäväni Ritva käyttää minua kaupoilla ja tarvittaessa terveyskeskuksessa. Ruokansa Jenny laittaa itse. Hammaslääkäriksi opiskeleva tuttavaperheen Kaisa-tytär käy siivoamassa, on käynyt jo 13 vuotta. Sairaanhoitajaa Jenny on pyytänyt käymään kotona, mutta toistaiseksi tätä apua hän ei ole saanut. - Toista vuotta sitten esitin pyynnön, mutta olen kuulema liian hyvässä kunnossa... Jenny ja Toivo saivat kuusi lasta: viisi tytärtä ja pojan, joka kuoli nuorena. Lastenlapsia on kymmenen ja neljättä polveakin jo 11. - Kaksi tyttäristä, Hilkka ja Kaija asuvat Ruotsissa, Irma Maaningalla, Helka Kotkassa ja Eeva-Riitta Keravalla. Ruotsissa kävin monta kertaa ja viivyin pitkiäkin aikoja, mutta nyt matkat on tehty. Puhelimitse Jenny ja jälkikasvut pitävät ahkerasti yhteyttä. Kännykän käytön hän opetteli aikaa sitten, ja puhelin kulkeekin aina mukana, jos jokin hätä tulee. Vuosien saatossa Jenny on saanut niin paljon apua ja tukea, että hän itsekin koettaa edelleen auttaa muita, jos se vain on mahdollista. - Niin kauan kuin järki pelaa, pärjään kyllä. Vaikka olen paljon yksin, en koe olevani yksinäinen, Jenny sanoo.
sanomat
9
HARVINAISUUKSIA VALAMON NÄYTTELYSSÄ Valamon kulttuurikeskuksessa avautui syyskuussa näyttely ”Mestarin jälki”. Kyse on harvinaisluonteisesta yksityiskokoelmasta kootusta laajasta uskonnollisen taiteen näyttelystä. Kävijöitä on ollut paljon heti näyttelyn avautumisesta lähtien. Esillä on 75 uskonnollisaiheista teosta sekä kotimaasta että ulkomailta. Suomalaisista taiteilijoista esittäytyvät muun muassa Hugo Simberg, Albert Edelfelt, Juho
Rissanen, Helene Schjerfbeck ja Akseli Gallen-Kallela. Monien ulkomaalaisten töiden tekijä ei ole tiedossa. Mutta onko koskaan Heinävedellä ollut esillä Salvador Dalin työtä? Luultavasti ei. Valamon nettisivuilla kerrotaan, että ”nyt esillä olevaan suomalaisittain erittäin korkeatasoiseen taidenäyttelyyn on poimittu merkittävimmät teokset Suomen laajimmasta suomalaisten ja läntisten taiteilijoiden kristillisaiheisten teosten yksityiskokoelmasta”. Töiden kirjoa kuvaa, että vanhimmat teokset ovat 1500-luvulta, nuorimmat viime vuosisadalta. Joukossa on töitä, joita taiteen tuntijatkaan eivät välttämättä ole koskaan nähneet. Sikstiiniläinen Madonna on tuntemattoman tekijän työ 1800-luvulta.
Madonna della Tenda 1800-luvulta.
Joulumessut lauantaina 13.12. Partiolippukunta Kerman Kiertäjät järjestää perinteiset joulumessut tutun kaavan mukaan. Yläkoulun salissa pidettävillä messuilla tavataan lauantaina 13.12. Tarjolla on myös ulkomyyntipaikkoja. - Toivomme mukaan runsaasti paikallisia myyjiä tarjoamaan ostettavaa ja tukemaan paikallista partiotyötä. Sekä pöytämaksut että kahvion tuotto käytetään lyhentämättömänä partiolaisten toimintaan, lippukunnan johtaja Salla Rissanen kertoo. Mikäli entiset merkit pitävät paikkansa, tarjolle tulee ainakin leivonnaisia, jouluisia koristeita ja muita kättentöitä sekä saunavastoja. Partiolaiset järjestävät arpaJoulumessuilta on saanut useana vuonna esim. paikallisia tyrnijalosteita.
jaiset ja joulupukkikin on luvannut piipahtaa paikalla. - Iltapäivän puolelle koetamme saada esiintyjän, jollaisesta on tullut toiveita. Esiintyjäehdokkaita
voisikin vinkata minulle ja muutenkin kehittämisideat ovat tervetulleita, Salla sanoo.
10
sanomat
Eemeli Sussiunakkoon! S
M
V
M
usiasiat jakavat mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Nettikeskusteluja lukiessani kummankin leirin mielipiteet ovat kaukana toisistaan. Tilanne on yhtä räjähdysherkkä kuin Ukrainassa separatistien ja armeijan joukkojen välillä. Tämä oli kyllä aika huono vertaus sillä separatismi tarkoittaa sanakirjan mukaan ”lahkolainen tai eristäytymisen kannattaja”. Oli miten oli, tilanne ei vaikuta olevan täällä Heinävedellä kovin jännittynyt ainakaan vielä, kun ei ole susivahinkojakaan ilmaantunut. Ei vielä. altakuntaan ollaan puuhaamassa susikannan hoitosuunnitelmaa - tai onhan se jo olemassa. Valtiovalta tukee hanketta avokätisesti, jotta näytettäisiin EU:n mallimaalta. Samaan aikaan saa lukea lehdistä, kuinka uuvuksissa on vanhusten hoitohenkilöstö. Kuinka väsyneitä vanhukset vuoteissaan ovat pissit ja kakat vaipoissaan. Kuinka turvallisuuspalvelut heikkenevät poliisivirkojen lakkauttamisen takia. Milloin viimeksi nähtiin Heinävedellä poliisi jalkautuneena rupattelemassa ihmisten kanssa? Taitas olla, ettei Hoffrenin Antin ja Puustjärven Ilpon eläkkeelle siirtymisen jälkeen ketään. Lääkärin virkakin olis
avoinna ja tulijakin, mutta lieneekö rahaa palkkaamiseen. Toisaalla pidetään seminaareja sekä kannetaan huolta susikannan ja muiden suurpetojen puolesta. Jotenkin nyt sotii Eemelin oikeustajuntaa vastaan valtiovallan rahanjakoperusteet. Onko su-
sien suojeluohjelma tärkeämpää kuin parhaina elinvuosinaan kaikkensa antaneen sotaveteraanin, lotan, sotainvalidin tai koko elämänsä aikana veronsa kuuliaisesti maksaneen vanhuksen viimeisten elinvuosien hyvä elämä.
eni paatoksen puolelle, mutta sallittakoon minun jatkaa paatostani. Suurpetojen aiheuttamia vahinkoja korvataan vuonna 2013 seitsemän (7) miljoonan euron edestä. Korvauksia haettiin 8,6 miljoonan edestä. Kun nyt tuntuu rahaa olevan suurpetokantojen suurentamiseen - joka minun ymmärtääkseni tarkoittaa myös petojen aiheuttamien vahinkojen lisääntymistä - niin määrärahaa ollaan kuitenkin pienentämässä, eikä petojen aiheuttamia vahinkoja korvata täysimääräisinä. iten sitä ennen pärjättiin, kun eivät hukat ja muutkaan suurpedot pyörineet nurkissa vaanimassa pihakoiria. Lapset saivat kulkea turvallisesti metsän poikki oikotietä kouluun. Koiran kanssa metsästävän ei tarvinnut pelätä onko irtilasku viimeinen. Lammaskatraat saivat kirmailla äpäriköissä ja kaikki olivat tyytyväisiä maaseudun rauhassaan. Miksi emme saa elää maaseudulla rauhallista omaa elämäämme ilman petopelkoja? Onko tarpeellista tuhlata valtion varoja turhuuteen, kun tarpeellisempiakin kohteita olisi. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että suurpetopolitiikkaa olisi muutettava ihmisläheisemmäksi. Luonto ei koskaan anna viimeistään.
Musiikkipäivät laajentuvat
YKSITYISMAJOITUKSELLE KYSYNTÄÄ Heinäveden Musiik- joittaa menneeltä kesältä tutun Se ensemble -orkesterin 60-henkipäivien ensi kekinen porukka. (Orkesteri muutti hiljattain nimensä Helsinki Sinsän ohjelman valfoniettaksi). Viime kesänä he yömistelu on hyvässä pyivät Salmitalolla Leppävirran puolella, mutta sielläkin tilat alvauhdissa. Viisipäikoivat käydä ahtaiksi, ja muusiväiseksi laajentukoita oli tuolloin vähemmän. va tapahtuma tuo Heinävedelle aiem- Paikallisia tuoteita tarjolle paa enemmän väkeä, taiteellinen joh- Musiikkipäivien aikana paikallisyrittäjien ja muidenkin olisi taja Erkki Lasonpalo ten mahdollisuus tehdä bisnestä. - Saisimmeko yhdessä järjestetuskoo. Niinpä myös tyä musiikkitorin tai markkinat, majoituspaikkoja jossa myytäisiin paikallisia tuotteita, esimerkiksi käsitöitä, kalaa, tarvitaan lisää. Musiikkipäivät alkavat keskiviikkona 24. kesäkuuta ja jatkuvat sunnuntaihin saakka. - Kun tapahtuma laajenee, meidän on mietittävä, kuinka majoittaa kauempaa tulevat ihmiset. Heinäveteläisillä on varmasti mökkejä ja asuntoja, joita he haluaisivat vuokrata. Niistä olisi hyvä tietää jo nyt, joten ottakaahan oikein joukolla yhteyttä matkailusihteeri Leena Vlasoffiin, Erkki kehottaa. Helsingistä Heinävettä katseleva taiteellinen johtaja tietää, että varsinkin Etelä-Suomesta tulevia kiinnostaa savolainen luonto. Täällä voi nauttia kaikilla aisteilla ja rauhoittua. Niinpä vuokramökit luonnon rauhassa olisivatkin kysyttyjä. Osa konsertteihin tulijoista varmasti tykkäisi majoittua kävelymatkan päähän kirkosta. Voisiko ajatella, että kirkonkylässä asuvat innostuisivat vuokraamaan asuntonsa samaan tapaan kuin he tekevät Kirkastusjuhlien väen majoittamiseksi? Oma lukunsa on, mihin ma-
luomuruokaa? Erkki kysyy. Taiteellinen johtaja toivoo, että kirkonkylällä olisi festivaalitunnelmaa, joka tähän asti on puuttunut. - Musiikkiesityksiä voin luvata varsinaisen ohjelman ulkopuolellekin. Meillä on 60 muusikkoa, jotka ovat valmiit soittamaan mitä vaan ja missä vaan, Erkki lupaa. - Haluan, että juhlat kasvavat seuraavalle tasolle, joten isompi pyörä yhteisesti pyörimään, muuten emme pysty vastaamaan tulijoiden odotuksiin, mitä tällaiselta tapahtumalta odotetaan. Kysehän ei ole kuitenkaan kuukaudenmittaisesta ”ilotulituksesta”, vaan keskisuuresta musiikkijuhlasta. Musiikkipäivien organisaatio suunnittelee yhteistyötä Saimaan
alueella liikennöivän laivayhtiön kanssa. Ajatuksissa on risteily Heinävedelle, jossa matkalaisilla olisi aikaa kierrellä, katsella ja tehdä ostoksia ennen konserttia. Paluu tapahtuisi jälleen vesitse. - Uskon, että laivayleisökin käyttäisi Heinäveden palveluja. Matka voisi olla aika hieno kokemus, musiikkiakin voisi olla jo matkan varrella. Tämä olisi ainutlaatuista Suomessa! Erkki innostuu.
Yhteistyötä koulujen kanssa Ensi kesän ohjelmasta Erkki vihjaa, että ainakin kuullaan runsaasti Sibeliuksen musiikkia, tuleehan
säveltäjämestarin syntymästä kuluneeksi 150 vuotta. - Kapellimestareina toimivat lisäkseni Leif Segerstam ja SanttuMatias Rouvali, yksi Se ensemblen perustajista. Yhteistä meille on, että olimme Santtu-Matiaksen kanssa yhtäaikaa Leifin oppilaina kapellimestariluokalla. Viime Musiikkipäivillä Leif Segerstam istui yleisön joukossa puolisonsa Eijan ja oopperalaulaja Taru Valjakan seurassa. - Koska on myös Aulis Sallisen (s. 1935) juhlavuosi, sekin näkyy ohjelmistossamme. - Olemme lisäksi aloittamassa yhteistyötä koulujen kanssa. Yritän piipahtaa kouluissa vielä nyt syksyllä puhumassa, soittamassa ja keskustelemassa, miten saisimme koulut mukaan Musiikkipäivien toimintaan. - Oheistoimintana voisi olla lasten ja nuorten musisointia, vaikkapa nuorten bändiesityksiä torin lavalla. Musiikki voisi olla mitä vaan - klassista, rokkia, räppiä,... - kunhan sitä tehdään yhdessä. Erkki haluaisi kouluyhteistyöstä jatkuvaa, pidempiaikaista.
Monia orkestereita johdettavana
Erkki Lasonpalo vietti Musiikkipäivien jälkeen aurinkoista vapaapäivää Varistaipaleessa yhdessä laulua opiskelevan tyttöystävänsä, Julia Jaakkolan, kanssa. Erkki kokee tunteneensa, että hänet on otettu hyvin vastaan Heinävedellä, toivotettu tervetulleeksi pidemmäksikin aikaa.
Entä mitä nuori (28) kapellimestari tekee syksyn, talven ja kevään aikana samalla, kun suunnittelee tulevia Heinäveden Musiikkipäiviä? - Kierrän ja johdan eri orkestereita. Periaatteessa aina on kiire, ja olen onnellinen, että koko ajan saa tehdä töitä. - Kun olen nuori kapellimestari, jokaisessa konsertissa olen erityistarkkailussa, että mikäs klopi tuo oikein on. Siksipä pitää olla oma itsensä, tehdä kaikkensa ja vetää joka kerta täysillä.
sanomat
11
Heinäveden Rakennus ja Saneeraus Oy
• Rakennusurakointi • Rakennus- ja rakennesuunnittelu • Vastaavan työnjohtajan ja valvojan palvelut • Energiatodistukset ja kuntotarkastukset Anssi 040 568 7178 Esa 044 576 9725
www.hrsoy.com
Heinäveden Syys
sanomat 7.10.2014
Päätoimittaja ja kustannusvastaava: Juha Pelkonen/ Radio ja Kuva Ky Puh. 0400 271 735 radio.kuva@co.inet.fi Ulkoasu, taitto, ilmoitusvalmistus, tekninen toteutus: Pekka Utriainen Puh. 0400 713 754 pekka.utriainenpp2.inet.fi Toimittaja: Anna-Mari Tyyrilä Puh. 050 533 2994 tyyrila@viestilinja.fi Kustantaja: Radio ja Kuva Ky Painosmäärä: 4000 kpl Ilmoitushinta: 1,29 e/pmm+alv. 24%, sis. värit Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
SORAT ja MURSKEET SOMPASAARESTA ja MALKKILASTA • KALLIOMURSKEET saatavana nyt myös MALKKILASTA
HANNU MALKKI Puh. 050 2828 Malkkilantie 144, 79700 HEINÄVESI
www.soratoimitukset.fi
12
sanomat Palveleva Pohjois-Heinävesi
Tapahtumat houkuttelivat – majoittujia vähemmän
© 2014 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP)
UUTUUS!
OUTLANDER-TRAKTORIMÖNKIJÄT TESTIVOITTAJA! ™
9/2014
Nyt myös yksipaikkaisena
MAX 500 DPS T3
KAKSIPAIKKAINEN VAKIONA:
UUTUUS! 500 DPS T3 YKSIPAIKKAINEN
OHJAUSTEHOSTIN WARN-VINSSI ROTAX V2-MOOTTORI
alk.
8 990 €
+ toimituskulut, sis. ALV
Mennyt kesä oli matkailun kannalta kaksijakoinen. Matkailusihteeri Leena Vlasoff kertoo, että tapahtumissa ja näyttelyissä kävi paljon ihmisiä, mutta majoitusvuorokausien perusteella kesä oli edellistä huonompi. - Tapahtumat ovat ehdottomasti yhä merkittävämpi osa matkailua. Meillähän oli hienoja näyttelyitä, musiikkipäivät, Karvion teatteri, nipunlaskutapahtuma ja höyrylaivaregatta, Leena listaa tapahtumia, jotka kokosivat eniten väkeä. Joukkoon mahtuu lisäksi liuta pienempiä tilaisuuksia, joita järjestettiin eri puolilla pitäjää. - Jatkossa niin majoittajien, ohjelmapalveluja tuottavien, kauppojen kuin tapahtumia järjestävienkin on hyvä lisätä yhteistyötä. Sillä saisimme tänne tulevat viihtymään, jäämään pidemmäksi aikaa ja käyttämään rahaa paikallisiin palveluihin. Venäläisten matkailijoiden määrän on uutisoitu vähentyneen koko maassa, ja tilastoissakin se näkyy. Venäläisiä vieraili Heinävedellä puolet vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. - Keski-Euroopasta kyllä oli kävijöitä. Mutta ehkä he vain erottuivat joukosta nyt selvemmin, kun venäläisiä matkailijoita oli niin paljon vähemmän.
Vuokrattavana kaksi
LOMA-ASUNTOA
kauniissa Taivallahden kanavamiljöössä, Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyydessä. Vuokrataan viikonlopuksi, viikoksi tai pidemmäksi ajaksi.
LÄHTEVÄ 103 m², 3 mh, 6 + 2 henkilöä
TYYNELÄ 70 m², 1 mh, 2 + 2 henkilöä
LUOTSIN TALOT Heinävesi
Yläkanavantie 11, Taivallahden kanava, 79820 Varistaipale Tiedustelut: Ilona Jyrkkänen Puh. 050 911 6354 ilona.jyrkkanen@hotmail.com
Heinäveden Joulu
sanomat
ilmestyy ma 24.11.2014
Juttuvinkkejä ja ilmoitusvarauksia otetaan vastaan jo nyt. Tervetuloa mukaan! Avoinna: ma-pe 9–17, la sopim. mukaan
- MYYNTI - HUOLTO - VARAOSAT
canamoffroad.com
Päätoimittaja: juha.pelkonen@radiojakuva.fi puh. 0400 271 735 Juttuaiheet: tyyrila@viestilinja.fi puh. 050 533 2994 Ilmoitukset: pekka.utriainen@pp2.inet.fi puh. 0400 713 754
Joulusanomat avaa joulukauden!