EU 38b / 24.9.2023

EDELLEEN KAKSI KERTAA VIIKOSSA!

TORSTAINA PAPERI & DIGI SUNNUNTAINA DIGI

www.etela.com

Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput Alkaen

1650 €

Asennettuna! www.ek-automatic.com

Aluehallitus palautti hankintaperiaatteet valmisteluun Hyvinvointialueella

pohditaan vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämistä

Länsi-Uudenmaan aluehallitus on palauttanut sille esitetyt henkilökuljetusten hankinnan strategiset periaatteet uudelleen valmisteluun.

Vammaisneuvosto on todennut lausunnossaan kuljetuspalvelujen olevan yksi merkittävimmistä palveluista vammaisille henkilöille. Sen mukaan kuljetuspalvelujen tulee toimia kaikkina päivinä tarvittavaan aikaan ja palvelua tulee saada suomeksi ja ruotsiksi. Näiden periaatteiden tulisi ilmetä jo kilpailutuksessa.

Ongelmia on ollut erityisesti invataksien saatavuudessa ja vielä erityisesti sähköisten apuvälineiden kuljettamiseen tarvittavista isoista autoista. Invataksien saatavuuden lisäämiseksi tarvitaan vammaisneuvoston mukaan erityisiä toimenpiteitä.

”Kyytien yhdistely edellyttää monien tekijöiden huomioimista ja siksi niiden yhteydessä esiintyy paljon ongelmia. Vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että yhdistely voidaan toteuttaa, jos asiakas antaa suostumuksen ja erityisesti silloin jos asiakas itse ehdottaa yhdistelyä”, lausunnossa todetaan.

Vanhusneuvosto kannattaa monituottajamallia ja lausunnossa korostetaan alueellisten tarpeiden huomioimista. Se puoltaa myös yksilökuljetusasiakkaille kaavailtua mahdollisuutta valinnanvapauteen. Vanhusneuvosto esittää, että jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota mm. invataksien saatavuuteen koko alueella. Lisäksi kyydit pitäisi voida tilata ilman älypuhelinta.

Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten saatavuus on hyvinvointialueen mukaan tällä hetkellä heikkoa erityisesti Länsi-Uudenmaan reuna-alueilla. Kunnilta siirtyneet sopimukset eivät myöskään anna riittäviä keinoja esimerkiksi yritysten sanktiointiin silloin kun kuljetuksia ei saada järjestymään tai asiakaspalvelussa on puutteita.

Neuvosto kaipaa vastausta myös siihen, mikä on ennakkoaika kyytiä tilattaessa, ja voiko auto poiketa reitiltä lyhyesti esimerkiksi apteekkikäyntiä varten. Sopimuksella pitäisi huolehtia myös siitä, että asiakas saa palvelun ja tuottajayritys kantaa vastuunsa silloin kun palvelu ei toimi.

Kilpailutus koko alueelle Hyvinvointialueen hallitukselle esitettiin kuluneella viikolla, että kuljetuspalvelut järjestetään monituottajamal-

lilla ja hankinnassa huomioidaan alueelliset tarpeet. Tavoitteena on ollut myös, että asiakas voisi valita joko kilometri- ja eurokukkaromallin tai keskitetyn kuljetuspalvelumallin.

Kilometri- ja eurokukkaromallissa asiakas saisi valita palveluntuottajan, eikä matkustusaluetta ole rajattu. Keskitetyssä mallissa mukana olisivat myös ryhmäkuljetukset ja kuljetuksia yhdisteltäisiin silloin kun se on mahdollista ja järkevää ajallisesti sekä kustannuksia ajatellen.

Tavoitteena ennakoitavuus ja sujuva kokonaisuus

Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset välitys- ja kuljetuspalvelut sekä ryhmäkuljetukset on määrä kilpailuttaa koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Palvelussa olisi mukana tulevaisuudessa myös henkilöstön liikkuminen.

Uuden vammaispalvelulain valmistelu on kesken, ja voimaan astuessaan asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyisi myös kuljetuspalveluissa.

Pääministeri Orpon hallitus haluaa kuitenkin lykätä vammaispalvelulain voimaantuloa vuoteen 2025. Alunperin

sen oli määrä tulla voimaan jo kuluvan vuoden lokakuussa.

25 miljoonaa euroa vuodessa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on käytössä satoja kuljetussopimuksia ja kolme järjestelmää. Alueella ei ole reaaliaikaista näkymää tai kokonaishallintaa kuljetuksiin lukuun ottamatta Espoon yksilökuljetuksia. Henkilökuljetusten ostot ovat noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Erityisesti yksilökulje-

tusten määrät kasvavat joka kuukausi edelleen ja myös asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan lähivuosina väestön ikääntyessä. Kustannusten kasvuun tulee vaikuttamaan myös se, että tällä hetkellä kuljetusten saatavuus on heikko erityisesti Länsi-Uudenmaan reuna-alueilla.

Palvelun suurin asiakasryhmä ovat vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluasiakkaat. Kuljetuksia on tällä hetkellä noin 500 000 vuodessa.

Nykytilanteessa kuljetuspalvelun laadullinen seuranta ja kuljetusten saatavuuteen ja laatuun vaikuttaminen onnistuvat alueen mukaan riittävästi ainoastaan Espoon yksilökuljetuksissa. Haasteena on kuitenkin se, että Espoossa kuljetuspalveluja tuottaa noin 300 yritystä. Hangossa palvelun tuottaa Lähitaksi ja muissa alueen kunnissa Lähitaksi ja Menevä. Espoota lukuun ottamatta kustannusten seuranta on hyvinvointialueen mukaan jälkijättöistä, eikä niihin pystytä vaikuttamaan. Samoin kahden palveluntuottajan mallissa on vaikea vaikuttaa laatuun, kun käytössä ei ole kuljetusten hallinta- ja välitysoperaattoria eikä hallintajärjestelmää. Kunnilta siirtyneet sopimukset eivät myöskään anna riittäviä keinoja esimerkiksi yritysten sanktiointiin silloin kun kuljetuksia ei saada järjestymään tai asiakaspalvelussa on puutteita. Kuntarajat ylittävät kuljetukset ovat tällä hetkellä haastavia, koska niihin ei löydy autoja eikä kuljettajia. Esteettömien ajoneuvojen saatavuus on hyvinvointialueen mukaan erityisen heikkoa.

Suuren mittaluokan yhdistyminen on ollut ponnistus vammaispalveluillekin

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyminen on ollut vammaispalveluille ponnistus, jossa palveluja ja toimintoja on yhdistetty ja käytäntöjä hiottu toimivaksi kokonaisuudeksi. Alueen mukaan asiakkaiden palvelukokonaisuus on pystytty tuottamaan katkeamattomasti ja osaaminen on lisääntynyt.

-Valmiita emme silti ole, vammaispalvelujen johtaja Timo Hokkanen toteaa.

-Olemme saaneet kuntayhtymät, alueen kunnat ja niistä siirtyvät palvelut sekä palvelua tuottavat yksiköt hienosti mukaan hyvinvointialueen toimintaan. Vammaispalvelujen asiakkaiden palveluko-

konaisuus on pystytty tuottamaan katkeamattomasti, Hokkanen jatkaa. Koska kyseessä on suuren mittaluokan yhdistyminen, kaikki ei ole kuitenkaan sujunut mutkattomasti.

-Esimerkiksi kehitysvammaisten erityispalvelut eivät siirtyneet kokonaisena organisaationa. Vammaispalveluissa juuri kaikkein erityisimmät palvelut ovat usein sellaisia, että ne tulevat useammasta kanavasta. Siksi palvelun sujuvuuden takaamiseksi tehdään kehitystyötä edelleen, Hokkanen kertoo. Kokonaisuudessaan vammaispalvelujen tilanne on Hokkasen mukaan kuitenkin

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyminen on ollut vammaispalveluille ponnistus, jossa palveluja ja toimintoja on yhdistetty ja käytäntöjä hiottu toimivaksi kokonaisuudeksi. -Valmiita emme silti ole, palvelualuejohtaja Timo Hokkanen sanoo. (Kuva: LUVN)

hyvä. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä vammaispalvelun osaaminen on jopa lisääntynyt. Siirtymässä kunnilta ja kuntayhtymiltä on saatu monipuolista osaamista ja myös sellaista, mitä ei aikaisemmin kaikkialla ollut.

Tulevaisuudessa tavoitteena on mm. parantaa vammaispalveluiden asiakastarpeen arvioinnin yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta sekä turvata asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut. Uusista palveluista ja toiminnoista muutoksia tehdään harkiten.

-Mitään suurta rysäystä ei ole tulossa, mutta katsomme esimerkiksi asumisen tuen palveluita siten, että käyttä-

jille tulisi enemmän kosketuspintaa myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa etsitään myös mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia välineitä sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka niistä hyötyvät ja jotka niitä haluavat käyttää, Hokkanen kertoo. Hyvinvointialueeseen liittyy myös velvoite, että sen kaikkia asukkaita kohdellaan tasapuolisesti.

-Teemme työtä sen eteen, että meillä olisi yhdenmukainen arviointi ja palvelutavat. Tavoitteena on, että asiakkaille olisi ennakoitavaa se, mitä tehdään ja miten palvelukokonaisuus muodostuu, Hokkanen valottaa.

Nro 38b Sunnuntaina syyskuun 24. pnä 2023

Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus

Ely-keskus neuvoo vielä uudella kylätiellä kulkemisesta

Tieosuudella kaksi vaarallista kohtaa, mittausten mukaan näkemäalueet riittävät

(Raasepori) Uudenmaan Ely-keskuksen johtava asiantuntija Marko Kelkka myöntää, että Pinjaisten uudella kylätiellä on pari hankalaa paikkaa näkyvyyttä ajatellen. Ne ovat kylätien molemmissa päissä eli Djupbäckin mäen päällä ja nk. paronin kurvissa maantien 111 lähellä.

Keskellä tietä uuden ohjeen mukaisesti ajava ajoneuvo voi yllättää vastakkaisesta suunnasta kanssakulkijan näissä paikoissa. Varsinkin kurvissa nyppylän takaa ajettaessa kannattaa noudattaa suurta varovaisuutta nokkakolarin välttämiseksi – etenkin, jos pientareella sattuu olemaan samaan aikaan vaikka jalankulkijoita, jolloin väistämistila on jo kortilla.

-Kyseisissä kohdissa mitattiin näkemäalueet uutta tietyyppiä suunniteltaessa ja niiden todettiin olevan riittävät tieosuudelle määrätyllä 30 km/h nopeusrajoituksella.

Näissä paikoissa on myös tosi lyhyt matka havaita jalankulkijat, Kelkka sanoo.

-Ei näissäkään pitäisi silti olla ongelmia, mutta keräämme nyt kokemuksia tästä uudesta tietyypistä muualtakin.

Varmalla ei voi sanoa, että riskejä ei olisi, mutta näinhän on liikenteessä muutenkin, Kelkka jatkaa.

Ely-keskus lähetti viikolla tiedotteen, jossa se neuvoo uudella kylätiellä kulkemi-

Uudenmaan Ely-keskuksen mukaan kylätieosuuden näkemäalueet mitattiin suunnitteluvaiheessa ja niiden todettiin olevan riittävät myös tällä varsin ”pimeällä” nyppylällä.

sesta. Kelkan tiedossa ei ole, että Pinjaisten kylätiellä olisi sattunut kolareita, vaan kulkijoita haluttiin vain vielä neuvoa uuteen tietyyppiin, vaikka opasteet ovatkin selkeät.

Kaksisuuntainen

ajokaista vain 3 metriä

2,4 kilometrin pituinen kylätieosuus valmistui syyskuun alussa ja viimeiset tiemerkinnät tehtiin runsas viikko sitten.

Tie suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Uudenmaan Ely-keskuksen ja Traficomin kanssa.

Hankkeessa Vasarasepäntie ja Billnäsin puistotie päällystettiin uudelleen. Kylätiellä on keskellä yksi normaalin levyinen ajokaista ja tien molemmilla puolilla tavallista leveämmät pientareet. Kylätiellä ajetaan moottoriajoneuvoilla tien keskellä ja

Pelastuslaitoksella 60 myrskytehtävää

Varpu-myrsky aiheutti keskiviikkona aamuyön ja aamupäivän aikana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella noin 60 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävät olivat lähinnä kaatuneiden puiden raivausta ja ne jakaantuivat melko tasaisesti koko toimialueelle.

Henkilövahinkoja ei aiheutunut ja omaisuusvahin-

Tilastokeskuksen mukaan verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 6,7 prosenttia vuonna 2022. Kertymä oli yhteensä 115,6 miljardia euroa. Veroaste laski edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä ja oli viime vuonna 43 prosenttia. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Kotitalouksien maksamien tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi 7,2 prosenttia ja oli 34,6 miljardia euroa. Yhteisöverokertymä kasvoi 17,7 prosenttia ollen 8,1 miljardia euroa. Tavaroista ja palveluista veroja kertyi 36,7 miljardia euroa, kasvua oli 5,2 prosenttia.

Hyötyä ja hupia kuidun täydellä nopeudella!

karjaanpuhelin.fi

Rantaradalle laaditaan kehittämissuunnitelma

Karjaalta Kauklahteen

pyöräilijät sekä jalankulkijat käyttävät tien piennarta, kuuluu ohje kulkemiseen.

Kohtaamistilanteessa autot väistävät pientareelle. Autoille varattu kaksisuuntainen ajokaista on vain kolmen metriä leveä ja ensisijaisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille varattujen pientareiden leveys on noin 1,5 metriä.

Vastakkaisen liikenteen kohtaaminen tulee tehdä turvallisesti. Moottoriajoneuvolla tulee siirtyä pientareelle vain, jos pientare on vapaa. Jos pientareella on muita käyttäjiä, tulee odottaa kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa liikennetilannetta, Ely-keskus neuvoo.

Viranomaisten mukaan kylätie tarjoaa mahdollisuuden alentaa autojen ajonopeuksia ja lisätä liikenneturvallisuutta. Kylätiet ovat Suomessa suhteellisen uusi tietyyppi. Sellaisia on tehty tätä ennen mm. Salossa, Hattulassa, Pyhtäällä ja Espoon ja Vantaan rajalla.

-Esiselvitysvaiheessa karsittiin pois jo kaikkein mutkaisimmat tieosuudet. Tässä vaiheessa seuraavaa kylätietä suunnitellaan alustavasti Hangon Täktomiin, mutta muualle sellaisia ei ole tiedossa. Tähän vaikuttaa suunnitteluvalmius ja myös raha, sillä lähtökohtaisesti kylätiet päällystetään aina uudelleen, Kelkka sanoo.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä valmisteltiin kuluneella valtion vuoden 2024 talousarvioesitys, joka annetaan seuraavaksi eduskunnalle.

Hallituksen kiireellisesti edistettävien suunnittelukohteiden joukossa on rantaradan kehittämissuunnitelma Karjaan ja Espoon Kauklahden välillä. Rahoituksesta päätetään vuonna 2024.

-Tämä on merkittävä askel ja todella hieno uutinen. Hallitusohjelmassa on varattu 80 miljoonaa rantaradan kehittämiseen. Tämä linjaus osoittaa, mihin nämä määrärahat halutaan ohjata. Toivon että työ saadaan nyt nopeasti käyntiin ja että siinä huomioidaan myös seudun kuntien tahtotila, inkoolainen kansanedustaja Henrik Wickström (r) viestittää.

Toiveissa ovat etenkin toimenpiteet, joilla voidaan kasvattaa rataosuuden kapasiteettia. Näin voitaisiin lisätä myös rantaradan junavuoroja ja avata myös Inkoon asema junaliikenteelle. Wickström liputtaa myös suoran Hanko-Helsinki -junayhteyden puolesta, jonka hän toivoo käynnistyvän vuonna 2024 tai 2025.

-On todella hienoa, että tämän hallituskauden aikana rantaradan kehittäminen etenee. Nyt on tärkeää, että vaikutamme kehittämissuunnitelman valmisteluun. Samalla

on ryhdyttävä miettimään, miten haluamme junaliikenteen kehittyvän seudullamme, Wickström mainitsee. Länsi-Uudellemaalle ei osoiteta valtion talousarviossa muita kiireellisesti edistettäviä suunnitteluhankkeita. Hallituksen toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2023 osoitetaan rahaa liikenneväylien parantamiseen. Hankkeiden joukossa on myös Koverharin meriväylän syventäminen, johon on päätetty myöntää 2,5 miljoonan euron rahoitusvaltuutus. Hallitus aikoo toteuttaa vaalikauden aikana neljän miljardin euron investointiohjelman. Se koostuu panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla koko maassa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia ja tekemällä tuloutuksia valtion asuntorahastosta. Määrärahoja kohdennetaan näiden tulojen mahdollistamissa rajoissa. Liikenteen rahoitukseen varataan 597 miljoonaa euroa, josta korjausvelan purkamiseen osoitetaan 250 miljoonan euron määräraha vuodelle 2024.

gotkin jäivät ennakkoarvioita vähäisemmiksi. Tehtäviä hoidettiin vakinaisten pelastusyksiköiden ja alueen sopimuspalokuntien voimin, eikä toimintavalmius kärsinyt, pelastuslaitos tiedottaa.

Keskiviikkona iltapäivällä eteläisessä ja itäisessä Suomessa oli vielä lähes 16 000 sähkötöntä asiakasta liki sadassa kunnassa noin 20 yhti-

öllä. Läntisellä Uudellamaalla sähköttömiä asiakkaita oli tuossa vaiheessa enää Hangossa alun toistakymmentä.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Carunan jakelualueella sähköttömiä asiakkaita oli myrskynaikanaenimmilläänliki 6 000. Raaseporin energian tiedot eivät olleet käytettävissä.

16 paikan päällä, Pohjoispellonkatu 13

Koronarokotteen syystalven tehosteannokset uudella

valmisteella

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella.

THL suosittelee, että syystalven tehosterokotteet annetaan pääasiassa samaan aikaan kuin influenssarokotteet. Hyvinvointialueet voivat harkintansa mukaan aikaistaa riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia.

Yhteishankintasopimuksen mukaan uutta rokotevalmistetta tulee Suomeen syyskuussa hieman yli miljoona annosta. XBB.1.5-rokotteita on jo alettu toimittamaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.

Muutamissa Euroopan maissa on jo päätetty tai harkitaan koronarokotusten aikaistamista suurimmassa vakavan taudin riskissä oleville jo ennen influenssarokotuksia.

-Koronatilanne on tällä hetkellä Suomessa rauhallinen. Terveysviranomaisten on kuitenkin hyvä varautua siihen, että Suomessakin korkean ikänsä tai perussairautensa vuoksi kaikkein

Viitisen prosenttia viljasta jää puimatta Sadonkorjuu

loppusuoralla

hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien tehosterokotuksia voidaan ryhtyä aikaistamaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneiden pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvia ja voimakkaasti immuunipuutteisia, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Korkea ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. THL suosittelee, että koronarokotteen syystalven tehosteannos annetaan 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.

Tehosteannosta suositellaan, koska koronaa esiintyy todennäköisesti jälleen enemmän syksyllä ja talvella. Uudella tehosteannoksella pyritään vähentämään vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyviä kuolemia.

haastavista keleistä huolimatta

Sadonkorjuutyöt ovat edenneet syyskuussa ripeästi ja viljan puinnit ovat loppusuoralla koko maassa, ProAgria tiedottaa. Vettä on satanut edelleen paljon syyskuussa ja myös Etelä-Suomessa rankat sateet ovat olleet sadonkorjuun riesana. Sateet pehmittivät pellot pahoin jo elokuussa, minkä vuoksi kaikille pelloille ei ole pystytty menemään raskailla koneilla. Osa pelloista joudutaankin jättämään puimatta. Puimatta jää koko maassa arviolta noin viisi prosenttia viljasta. Pahin tilanne on Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa peltoon voi jäädä jopa 15-20 prosenttia viljasta.

Sato on myös osittain niin heikossa kunnossa, että sitä ei kannata enää korjata. Esimerkiksi osa kauroista on niin huonolaatuista, että se jätetään peltoon tai viedään polttolaitokseen.

Sateet pehmittivät maata jo elokuussa, minkä vuoksi kaikille pelloille ei ole pystytty menemään raskailla koneilla. Sateet ovat jatkuneet syyskuussa ja puimatta jää koko maassa arviolta noin viisi prosenttia viljasta.

Kaurassa päästään lähelle keskimääräistä satoa.

satotasossa nähdään suurin pudotus pitkään aikaan. Ohran sato arvioidaan pääosin Suomea heikoksi. Kaurasato tulee olemaan lähellä keskimääräistä. Öljykasvien sato arvioidaan heikoksi koko maassa ja herneenkin sadonkorjuu on ollut haastavaa tänä syksynä. Isossa osassa maata satotaso näyttää jäävän välttäväksi tai enintään kohtalaiseksi. Paikoittain maassa saadaan kohtalainen perunasato, kun taas jossain paikoin perunat on jätettävä peltoon märkyyden vuoksi. Hyviin satoihin ei päästä tänäkään vuonna, mutta kohtalaiseen satoon on ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan mahdollisuudet, jos sateet taukoavat edes viikoksi.

Rankat sateet ovat lakoon-

Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole THL:n mukaan lääketieteellistä perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yhä hyvän suojan vakavaa koronatautia vastaan. Syyskuun alussa voimaan tulleen lain mukaan perusterveydenhuollon kiireettömään avosairaanhoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista ja suun terveydenhuoltoon neljässä kuukaudessa. Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän aikana, kun

nuttaneet viljaa ja heikentäneet laatua merkittävästi. Elintarvikelaatuisesta viljasta onkin tämän satokauden jälkeen todennäköisesti niukkuutta. Viljasato jää lähes jokaisella viljalajilla keskimääräisestä ja erityisesti ohrasta on tulossa heikko sato.

Syysviljojen satotaso on ollut tyydyttävä koko maassa. Rukiin sato on ollut paikoin hyvä ja useilla tiloilla on saatu rukiista ennätyssatoja. Kevätviljoista vehnällä sadon arvioidaan olevan välttävä. Ohran

Hoitoon pääsyä koskevat lakimuutokset voimaan

Hyvinvointialue

pyrkii

ProAgria viestittää myös, että jälleen kerran kannattaa kiinnittää huomiota pellon vesitalouteen, salaojituksen ja valtaojien kuntoon sekä maan rakenteeseen viljelyn monipuolistamista unohtamatta.

täyttämään velvoitteen tänä vuonna

asiakas ottaa yhteyttä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeen useimmiten puhelimessa. Alueen mukaan valtaosalla terveysasemista saman arkipäivän tavoitteeseen päästään jo, mutta joillain asemilla kiireetöntä hoidon tarpeen arviota on voinut joutua odottamaan pidempään. Tavoitteena on, että hoitotakuu täyttyy koko hyvinvointialueella loppuvuoden aikana.

Ammattikorkeakoulu Laureaan haki syksyn yhteishaussa noin 4 600 ensisijaista hakijaa. Keskimäärin ensisi-

Hoidon tarpeen arviointi johtaa useimmiten jo ensikontaktin aikana lääkärin konsultaatioon ja sen perusteella tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Näin ollen hoito aloitetaan usein jo ensikontaktissa hoidontarpeen arvioinnin perusteella, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tiedottaa.

Aluksi tehdään yksilöllinen arvio potilaan tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa hoitoa tai

jaisia hakijoita jokaista tarjolla ollutta opiskelupaikkaa kohden oli 4,3. Erityisen suosittuja olivat turvallisuuteen

tutkimuksia potilas tarvitsee. Hoitotakuun mukainen hoitoon pääsy voi tarkoittaa esimerkiksi hoitajan tai fysioterapeutin vastaanottoa. Takuun täyttyminen ei siis edellytä aina lääkärin vastaanottoa. Hoitotakuu avosairaanhoidossa koskee hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

liittyvät koulutukset. Lohjan sairaanhoitajakoulutukseen saatiin 182 hakijaa, joista ensisijaisia nelisenkymmentä.

Talvikausi lähestyy, ja tahtoisimme taas lisää innokkaita talkoolaisia mukaan porukkaan. Apua tarvitaan kahvioon, vuokraamoon, lipunmyyntiin sekä

OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA

sekä vanhoja rahoja, kolikoita (myös Moneta), seteleitä, kelloja, postimerkkejä, vinyylilevyjä ja militariaa

Vakituiset pisteet:

olemme paikalla joka viikko

MA Espoon Ulappatori

10-17 (Lippulaivaa vastapäätä)

Todennäköisesti aina paras hinta!

lumetukseen ja hissi valvontaan. Jos kiinnostuit, tulethan tapaamaan meitä Påminnen kahvioon sunnuntaina 24.9 klo 18.00. Kahvia ja pullaa tarjolla.

BK-46 valahti Vitoseen

(Raasepori) BK-46:n edustusmiehistön suurenmoisen synkkä syöksy jalkapallon alasarjojen syövereissä jatkuu entistä murhellisemmissa merkeissä. Karjaalaiset hävisivät keskiviikkona Nelosen kotiottelussa Etelä-Espoon Pallon kolmosjoukkueelle maalein 2-4 (1-3) ja pullahtivat sitä myöten sarjaporrasta alemmas Vitoseen.

Pelaajavalmentaja Matias Astrada vei isännät tekonurmella johtoon, mutta Ander Amasorrainin punainen kortti 20. minuutilla sysäsi BK:n pulaan. EsPa/Renat rynnisti puoliaikaan mennessä 1-3 -johtoon, vaikka vierailtakin lähti pelaaja suihkuun. Filip Hansson kavensi toisella jaksolla, mutta Christian Kiviniemen illan toinen osuma siivitti EsPa:n voittoon.

Kaksi kierrosta ennen kauden päätöstä BK:lla on matkaa kuusi pistettä putoamisviivan päälle, jossa ilveilee juurikin EsPa/Renat. Punavalkopaidat voivat vielä päästä tasapisteisiin, mutta maaliero on niin pahasti pakkasella vertailussa espoolaisiin, että käytännössä toiveet säilymisestä ovat haihtuneet.

Pehmeää ja märkää

BK:n edellisestä visiitistä näin matalalle sarjatasolle on kulunut armottomasti aikaa ja historiankirjoja saa selata arviolta 1980-1990-luvun vaihteeseen. Seuran futislegendoihin kuuluva Peter Laine muisteli, että noihin aikoihin polkkapai-

BK:lle kävi Nelosessa köpelösti. Teemu Lammin (vas.) ja Erkki Ylitalo-Phillipsin katseet hakeutuivat alaspäin Vitoseen. (Arkistokuva)

dat puursivat 5. divisioonassa paikallispelejä myyttistä FC Boomshakaa vastaan Mustion nurmella. Boomshakan porukkaa johti Patte Lindholm, joka on sittemmin lyönyt tahtia BK:n faniryhmässä.

-Muistan sen kauden siitä syystä, että tein BK:lle yhtä paljon maaleja kuin Micke Källman, kymmenen kappaletta. Ainoa ero oli siinä, että pelasin kaikissa otteluissa, kun taas Micke esiintyi vain viidessä, Laine naurahti.

Enää ei ole Boomshakaa nostamassa tunnelmaa, vaan Vitosessa vilisee sellaisia sakkeja kuin FC Pehmeet ja Märät sekä Etu-Töölön Urhot. Nykyisen Kolmosen liian lujan tason vielä jotenkin ymmärsi, mutta Nelosesta putoaminen ei enää mene jakeluun.

-Putoaminen on kova pettymys, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Tavoite oli pysyä Nelosessa ja koossa oli sellainen ryhmä, jolla oli eväitä pärjätä sarjassa. Joukkue kyllä näytti välillä osaamistaan, mutta maalinteossa oli haasteita ja kohtasimme myös paljon epäonnea, hallituksen puheenjohtaja ja kotipelien kuuluttaja Dennis Lindholm totesi.

Jyrkkä pudotus

BK on pudonnut viidessä vuodessa Kakkosesta Vitoseen. Kakkosen huippuvuosina nippuun hankittiin useita vahvistuksia ja oman tilan tuotteet jäivät vähemmälle huomiolle. Kun rahahanat sulkeutuivat, käännyttiin paikallisten pelaajien puoleen, mutta rahkeet eivät enää

riittäneet. Joukkueeseen panostaminen, toimintaan sitoutuminen ja vaatimustason ylläpitäminen on hiljalleen laskenut.

-Hommassa pitää olla taloudellisesti järkeä. Samaan aikaan futiksen hiipumisen kanssa alkoi BK-käsipallon nousu ja siinä tulee pienellä alueella haasteita, kun olemme kaikki samalla taskulla. Kakkosen aikoina alettiin jo puhua paljon siitä, että omat pojat ovat unohtuneet. Nyt olemme pelanneet sillä miehistöllä, minkä omista riveistä saamme. Yritämme kaikin keinoin kääntää kurssin ja pelata jatkossa ainakin Nelosta, mutta edelleenkään emme lähde mihinkään taloudelliseen hullutteluun, Lindholm mainitsi.

Seuran juniorityössä on ollut nostetta ja harrastajamäärät ovat kasvaneet, mutta mahtavatko junnutkaan katsella edustusjoukkueen rämpimistä hyvällä? Edustuksen tulisi olla ensisijainen tähtäin, mutta Vitosessa viruva miehistö tuskin herättää intohimoja tavoitteellisissa nuorissa. Katseet voivat joissain tapauksissa kääntyä vaikka naapuriseura EIF:n suuntaan.

-Eihän se kivaa ole, jos vaihdetaan toiseen seuraan. Toisaalta, jos meillä ei ole jossain vaiheessa enää mitään tarjottavaa juniorille, niin toivomme hänen löytävän hyvän ratkaisun uran edistämiseen. Autamme BK:ssa alkuun ja niin pitkälle kuin pystymme, Lindholm sanoi.

Ampumasuunnistajat vauhdissa Västerbyssä

(Raasepori) Västerbyn hiihtokeskuksen tuliterän ampumaradan ympäristössä tulitettiin tauluja ja tiirailtiin terävästi karttaa. OK Raseborg ja Österby SK järjestivät viime viikonloppuna ampumasuunnistuksessa normaalimatkan SM-kilpailun ja sprintin Lapua cupin osakilpailun, joiden yhteydessä pidettiin samaan syssyyn myös lajin maailmancupin kaksi osakilpailua.

Lauantaina Tammisaaressa taisteli rapiat 80 kilpailijaa ja sunnuntaina sukkuloitiin runsaan 60 osallistujan voimin. Samoissa maisemissa on kahdesti aiemmin järjestetty ampumasuunnistuksen kansallisia kisoja ja parantuneiden puitteiden myötä oli mahdollista pitää entistä tasokkaammat taistot.

-Urheilijat olivat tyytyväisiä ja saimme avattua uuden ampumaradan kilpailukäyttöön hienoissa merkeissä. Västerbyn ulkoilualueella on suunnistukseen maailmanluokan maasto, missä on pidetty mm. Nuorten Jukola ja Baltic Junior Cup. Vanha ampumarata ei täyttänyt vaatimuksia tämän tason kisoihin, mutta uusi rata täyttää, OKR:n kilpailunjohtaja Daniel Forsell kertoo.

Västerbyssä nähtiin lukuisia mitalisteja elokuun MM-kisoista, missä suomalaiset rynnivät joukolla palkintopallille. Forsell on itsekin lajin maailmanmestari viestistä ja toimii nykyään kansainvälisessä liitossa Suomen edustajana sekä kansal-

EIF:n akatemiatoimintaan ruuvataan ryhtiä

(Raasepori) Miesten jalkapallon Kolmosen vakiokalustoon pienen ikuisuuden kuulunut EIF Akademi on jo jonkin aikaa ollut alueemme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava miehistö, kun BK-46 ja FC HIK ovat pudonneet kärryiltä alemmille portaille.

Tammisaarelaisten akatemia on tehnyt tälläkin kaudella takuutyötä ja keskiviikon kotivoitto 1-0 EPS/Reservistä nosti joukkueen ykköslohkossa kuudenneksi kaksi kierrosta ennen päätöstä. Selim Snabb törsäsi avausjaksolla rankkarin ennen kuin Oliver Estlander tuikkasi illan ainokaisen vasemmalla laidalla raivokkaasti vauhtiin kiihdyttäneen Arttu Sivosen syötöstä.

hän liity. Tarkoitus on nostaa joukkueen tasoa, sarjanousuista emme ole puhuneet, Busk täsmentää. Maaliskuussa yhdistyksen toiminnanjohtajana aloittaneen Jukka Karjalaisen mukaan ryhtiä on jo tänä vuonna maltillisesti korjattu. -Olemme esimerkiksi tehneet akatemialaisille pelaajasopimukset, joita ei käsittääkseni ole aiemmin tehty. Vieraspeleihin matkustetaan yhdessä bussilla ja näin tekee myös Kolmosessa pelaava naisten edustusjoukkueemme. Ei ehkä mitään isoja juttuja, mutta olemme päässeet alkuun ja jatkossa pureudumme eri asioihin vielä tarkemmin, Karjalainen sanoo.

Polku pätkii

nerin lisäksi IIF:n mitalisaalista paisuttivat M 50 -sarjan voittanut Jori Arrakoski ja M 55 -sarjan kakkonen Leif Haajanen.

Sprintissä miesten pääsarjan voiton vei ruotsalainen viestisuunnistuksen maailmanmestari Johan Runesson ja naisten sarjassa juhli maailmancupin kokonaisvoittoon viime vuonna yltänyt länsinaapurimme Karin Stenback. IIF:n Ulrika Haajanen ehti täpärästi ykköseksi N 60 -sarjassa ja inkoolaisten panosta täydensivät André Nylund (M 40) ja Otto von Frenckell (M 60) kakkossijoillaan. Nylund osallistui sprinttipäivänä ensimmäistä kertaa ampumasuunnistuskilpailuun.

Taso nousuun Akatemia on onnistunut pitämään pintansa vuodesta toiseen, vaikka joukkue ei ole ollut yhdessä harjoitteleva kiinteä yksikkö, vaan enemmänkin irrallinen osa kokonaisuutta. Kuluvalla kaudella peliminuutteja on akatemiapaidassa kellottanut yli 40 pelaajaa, kun edustusmiehistön avut, B 17 -porukan pojat ja pieniä piipahduksia tehneet pelimannit ovat sekoittuneet akatemiarungon päälle.

Jo muutama vuosi sitten puhuttiin kovasti toiminnan ja sitoutumisen tason nostamisesta, mutta meno on jatkunut samaan malliin. EIF ry:n puheenjohtajan Niklas Buskin mukaan nyt puhaltavat muutoksen tuulet.

EIF:n pelaajapolun tulisi kulkea tiivistetysti niin, että pienemmistä junioreista edetään B 17 -joukkueeseen (valtakunnallinen Ykkönen tai SM-karsintasarja), siitä miesten peleihin akatemiaan (alueellinen Kolmonen) ja kunnianhimoisimpien osalta edelleen edustusjoukkueeseen (Ykkönen/Veikkausliiga).

-Näin sen pitäisi ehdottomasti mennä, mutta pelaajapolku ei tällä hetkellä toimi, Busk toteaa.

Pietarsaaresta kotoisin oleva Karjalainen tuli seuraan ”laatikon ulkopuolelta” ja on kauden aikana tutustunut tilanteeseen.

lisessa liitossa valiokunnan varapuheenjohtajana. Ampumasuunnistus pyörii Suomen Sotilasurheiluliiton alla.

-Oma kilpaileminen on jäänyt vähemmälle. Muutimme perheen kanssa muutama vuosi sitten Turkuun ja lähin ampumarata on sieltä katsottuna Halikossa, mikä hankaloitti harjoittelua. Tällä alueella on nyt hyvä tilanne, kun sekä Tammisaaressa että Inkoossa on laadukkaat ampumaradat. Ampumasuunnistuksessa, ampumajuoksussa

ja ampumahiihdossa on mahdollista kasvattaa suosiota, vaikka aseluvat ja aseiden korkea hinta asettavatkin haasteita, Forsell sanoo.

IIF menestyi

Miesten normaalimatkan Suomen mestariksi rehki Isokyrön isäntä Antti Iivari vajaan kahden tunnin suorituksella. Kauniaislainen Ingå

IF:n edustaja Jonny Donner huhki hopeaa. Naisissa ylivoimainen ykkönen oli vahva vöyriläinen Marie Fred. Don-

-Sprintissä ei ollut sitä normaalimatkan kartanlukuosuutta, missä karttaan oli merkitty vain lähtöpiste ja mentiin viitoitettua reittiä maastoon. Siellä piti sitten määrittämisrasteilla neulanreiällä merkata oma sijaintinsa karttaan. Mutta oli tässäkin purtavaa, sekä suunnistuksessa että ammunnassa. Ammuin molemmilla kerroilla kolme sakkoa ja vaikka maasto on tuttu, niin tuli tehtyä vähän virhettäkin. Saatan osallistua toistekin, jos tulee sopiva tilaisuus, Nylund sanoi.

Otto von Frenckell puhalteli maaliintulon jälkeen kovasti.

-Todella haastava laji. Kun ei riitä pelkkä juokseminen, suunnistaminen tai ammunta, vaan ne pitää kaikki saada natsaamaan, hän tiivisti.

-Askel B-junioreista edustukseen on liian iso ja akatemiaa tarvitaan siihen väliin. Sen toiminta tulee kuitenkin saada paremmalle tolalle niin, että akatemiassa harjoitellaan joukkueena, joka koostuu yhteisen tavoitteen jakavista ja eteenpäin pyrkivistä pelaajista. Akatemian tulee tarjota mahdollisuus alueemme B-junioreille ja sitä vanhemmille pelaajille jatkaa tavoitteellista tekemistä, ettei sitä tarvitse lähteä hakemaan Raaseporin ulkopuolelta, Busk linjaa.

Sarjanousua Kakkoseen ei kuitenkaan suoranaisesti havitella siitä riippumatta, nouseeko edustusjoukkue pykälän ylemmäs liigaan tai ei.

-Varmasti edustusjoukkueen sarjatasolla voi jotain vaikutusta akatemiaankin olla, mutta ei se oikeastaan tä-

-Osa pelaajista ei tiedä, mihin pelaajapolku on heitä johtamassa ja mihin he ovat menossa. Emme ole silloin seurana onnistuneet kovin hyvin, hän sanoo.

EIF:n edustusjoukkueessa on kosolti ulkomaalaisvahvistuksia ja omista pojista ainoastaan Simon Lindholm ja William Lindqvist ovat kauden edetessä saaneet isompaa vastuuta. Jos liiganousu toteutuu, niin akatemian kautta pelipaikkaa edustuksessa jahtaavien nuorukaisten näkymät ykkösmiehistöön tuskin yhtään kirkastuvat, sillä ”edaria” vahvistetaan tuolloin lisää.

-Tie akatemiasta edustukseen on pitkä, mutta meidän tehtävämme on kirkastaa näkymiä, Busk sanoo. Yhteydenpito ja yhteistyö edustuksen ja akatemian välillä ei myöskään pelaa toivotulla

Miesten pääsarjan sprintissä neljänneksi sijoittunut Halikon Hakoniskojen Petja Ylikylä nappasi aseen käteensä ja säntäsi suunnistustehtävien jälkeen ampumaan.

Mergim Bushi on EIF Akademin paras maalintekijä tällä kaudella viidellä osumallaan. Keskiviikkona hän kamppaili Tammisaaren keskuskentällä EPS/Reservin Topi Kemppistä vastaan.

”Pelaajapolku ei tällä hetkellä toimi”

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

LEIPOMO / BAGERI

Hanko 0400 613 400

R aasepori 0400 17 01 17

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet

Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

HUOLTOA / SERVICE

Myymälä 0400 209 999 • ekenas@mekonomen.fi

Korjaamo 019 246 2950 (BD-Auto)

Korjaamo

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

ilmoitus@etela.com

010 238 8000

(019) 278 866

Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning

NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST

mtnuohous@gmail.com

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

PESULA / TVÄTTERI

Since 2004

Ajamme kela,- vpl ja kuluttajakyytejä

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

Nykyaikainen tilitoimisto

Nykyaikainen tilitoimisto

www.azets.fi/raasepori

www.azets.fi/raasepori

KIINTEISTÖHUOLTO / FASTIGHETSSERVICE

HCP Kiinteistöhuolto

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti.

RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST

Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och

010 235 8880 företaget, pålitligt och flexibelt.

ELÄINLÄÄKÄRI / VETERINÄR

TAMMISAAREN ELÄINLÄÄKÄRI EKENÄS VETERINÄR

Tarja Lagström 0400 477 642

• KOKEMUKSELLA & KÄSITTELYTAIDOLLA • Ystadinkatu 3 (sisäpiha) Tammisaari

PÄIVYSTYS YMPÄRI VUOROKAUDEN, MYÖS VIIKONLOPPUISIN JOUR DYGNET RUNT, ÄVEN VECKOSLUT

ilmoitus@etela.com

(019) 278 866

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Huolto 040 550 5576 (arkisin 8.00-16.00)

Kiinteistöhuoltopalvelua Raaseporissa LIIKETILAT • KERROSTALOT • PIENTALOT Palveluihin kuuluvat mm. kiinteistön tekninen huolto, ulkoalueiden puhtaanapito ja ruohonleikkuut, siivous ja pienehköt huoneistokorjaukset. Tavoitteemme on asiakaslähtöinen, ystävällinen ja luotettava toiminta. www.hcpkiinteistohuolto.fi

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra

Osteopaatti AMK

Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

Terveystori wellmedic

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku

Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

KONEVUOKRAAMO / MASKINUTHYRNING

EDELLEEN KAKSI KERTAA VIIKOSSA!

TORSTAINA PAPERI & DIGI

SUNNUNTAINA DIGI

Etelä-Uusimaan mobiilisovellus tuo seutukunnan tuoreet uutiset kännykkääsi tai tabletillesi.

Sovelluksella voit lukea myös :n näköislehdet ilman maksumuureja ja rekisteröitymistä!

Etelä-Uusimaas mobilapp hämtar områdets färska nyheter till din mobiltelefon eller tablett.

Med appen kan du även läsa :s nättidningar

utan betalningsmurer och registrering!

www.etela.com

Lataa maksuton mobiilisovellus laitteellesi sovelluskaupasta

Ladda ned den avgiftsfria appen till din apparat från appstore