EU 37b / 17.9.2023

CELLO 40 L Kalkittu ja lannoitettu puutarhamulta sopii kaikkialle puutarhaan: nurmikolle, kukkapenkkeihin, koristekasveille, kasvimaalle, marjapensaille, hedelmäpuille ja kasvihuoneeseen.

Meiltä 3/4G -osat ja -tarvikkeet

Antenni-TV ilman kuukausimaksuja (vapaat kanavat)

3/4G-delar och -tillbehör från oss

Antenn-TV utan månadsavgifter (fria kanaler) www.ek-automatic.com

Venäjän hyökkäys vaikuttanut eniten Länsi-Uudellamaalla

Uudenmaan pk-yrityksissä muuta maata heikommat

Pienten ja keskisuurten yritysten odotuksissa on valtakunnallisesti myönteisiä palautumisen merkkejä, mutta Uudellamaalla odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymisestä jäävät hieman maan keskiarvosta, kertoo Suomen Yrittäjien tuore pk-barometri.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut enenevässä määrin uusmaalaisten yritysten toimintaan. Vähiten vaikutuksia on ollut Hyvinkään ja Riihimäen alueella ja selkeästi eniten Länsi-Uudellamaalla.

Kasvuhakuisten yritysten osuus vaihtelee alueella voimakkaasti, eniten kasvuhakuisia yrityksiä on Itä-Uudellamaalla ja vähiten HyRi-alueella. Kasvun esteistä työvoiman saatavuus koettelee eniten Länsi-Uuttamaata, kun taas yleinen taloustilanne ravistelee eniten Hyvinkään ja Riihimäen aluetta.

Henkilökunnan määrän positiiviseen kehitykseen luotetaan eniten Keski-Uudenmaan kunnissa, joissa aiotaan myös merkittävästi lisätä sosiaalisen median käyttöä liiketoiminnassa.

-Poikkeukselliset kuluneet vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan Uudenmaan Yrittäjien toimialueen pienten ja keskisuurten yritysten näkymiin suhdannekehityksessä, Uudenmaan Yrittäjien aluejohta-

suhdannenäkymät

ja Petri Ovaska toteaa.

Länsi-Uusimaa -12

Länsi-Uudenmaan yritysten saldoluku suhdannenäkymistä lähimmän vuoden aikana on -12 (otos 134), kun koko Uudellamaalla luku on -10 ja koko maassa -6. Liikevaihdon saldoluku on alueella 6 (Uusimaa 8, koko maa 9).

Henkilökunnan määrää kuvaava saldoluku on Länsi-Uudellamaalla 1 (Uusimaa 0, koko maa 1). Vastaavasti investointiodotuksia kuvaava saldoluku on Länsi-Uudellamaalla 24 pykälää miinuksella, ja Uudellamaalla kokonaisuudessaan -20. Koko maan saldoluku on tässä -17.

Yrityksen kannattavuuden saldoluku on Länsi-Uudellamaalla seitsemän pykälää pakkasella, kun Uudellamaalla se on -11 ja koko maassa -10. Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä on Länsi-Uudellamaalla 38 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin Uudellamaalla ja muualla Suomessa. Yleisen suhdanne- ja taloustilanteen yrityksen pahimmaksi kehittämisen esteeksi mainitsee 31 prosenttia

Länsi-Uudenmaan yrityksistä. Työvoiman saatavuus on suurin este noin joka viidennessä kyselyyn vastanneessa yrityksessä. Luku on toiseksi suurin koko Uudellamaalla. Kustannustason mainit-

see suurimmaksi esteeksi 13 prosenttia Länsi-Uudenmaan alueen yrityksistä ja kilpailutilanteen vain viisi prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastanneista Länsi-Uudenmaan yrityksistä peräti 54 prosenttia ilmoittaa Venäjän hyökkäyksen vaikuttaneen kielteisesti yritystoimintaan. Luku on suurin koko Uudellamaalla, jossa vastaavaa ilmoittaa 47 ja koko maassa 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Myönteisiä vaikutuksia yritystoimintaan hyökkäyksellä on ollut kahdella prosentilla alueen yrityksistä.

Katsaus tiedoksi, työ jatkuu uudistuksen parissa

Inkoossa kertyy taas odotettua

enemmän kunnallisverotuloja

(Inkoo) Ensimmäisen vuosipuoliskon taloustoteutumaan perustuvan ennusteen

mukaan Inkoon kunnan ylijäämä olisi tänä vuonna puoli miljoonaa euroa ja talousarvion mukainen.

Kesäkuun lopussa ylijäämä oli reilut 680 000 euroa. Suurimmat talousarviopoikkeamat olivat kesällä kasvatuksen ja opetuksen toimialalla.

Kuntaliiton ennusteen mukaan Inkoossa kertyy verotuloja tänä vuonna 16 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,4 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Tämä johtuu odotettua suuremmista kunnallisverotuotoista.

Investointeihin on varattu kuluvana vuonna 16,2 miljoonaa euroa, josta oli toteutunut kesäkuun lopussa nettona

noin 5,5 miljoonaa euroa. Osavuosikatsauksen mukaan kunnan asukasluku on kasvanut hieman vuodenvaihteesta. Asukkaita oli kesäkuun lopussa 5 400 ja parikymmentä enemmän kuin vuoden alussa. Kunnanvaltuusto merkitsi asian tiedoksi.

Lainaa maksuvalmiuteen

Valtuusto päätti lisäksi, että Kuntarahoitus Oyj:n kuntatodistuslimiitti korotetaan kahdesta miljoonasta seitsemään miljoonaan euroon. Kuntatodistusten kokonaismäärä nousee tällä 12 miljoonaan euroon. Kunnan maksuvalmius varmistetaan lyhytaikaisilla lainoilla, jotka ovat enimmäkseen kuntatodistuslainoja. In-

koo on saanut edullisimmat lainat viime vuosina Kuntarahoitukselta ja valtaosa kunnan lainasalkusta koostuu sen myöntämistä lainoista.

Valtuusto päätti myös, että Degerbyn keskustan alueen asemakaavoitetuilla alueilla kunnan omistamien pientalotonttien hinta on 30 euroa neliömetriltä. Hinta sisältää vesi- ja viemäriverkon liittymismaksun. Lisäksi hyväksyttiin Rosvokujan ja Museotien asemakaavamuutokset.

Kohti työllisyysaluetta

Kunnanvaltuusto keskusteli maanantaina läntiselle Uudellemaalle kaavaillusta Raaseporin, Hangon ja Inkoon yhteisestä työllisyysalueesta. Asia lähetettiin valmisteluun

Koko Uudellamaalla luku on neljä ja koko maassa kolme prosenttia, muilla vastaajilla sillä ei ole ollut vaikutusta yritystoimintaan. Pk-yritysbarometrikyselyyn vastasi kesällä koko maassa lähes 4 600 yritystä.

Rahoituksen saatavuus

Uudenmaan yrittäjistä lähes kolmanneksella on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta on haettu yleisimmin kone- tai laiteinvestointeihin sekä kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuvaan käyttöpääomarahoitukseen.

Vastaajista 11 prosenttia ei ollut hakenut tai saanut rahoitusta, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Tärkeimmiksi syiksi mainitaan rahoituksen huono saatavuus, rahan korkea hinta ja kireät vakuusvaatimukset. Seuraavan vuoden aikana yrityksistä vain 16 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. Yleisimmin rahoitusta aiotaan hakea kone- ja laiteinvestointeihin sekä käyttöpääomaksi. Alueella aiotaan investoida tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin selvästi muuta maata useammin. -Rahoituksen saatavuus vaikuttaa hieman heikentyneen Uudellamaalla. Finnveran takaus voi auttaa rahoituksen järjestymisessä. Olemme myös lanseeranneet uudet digitalisaatio- ja ympäristölainat, joilla haluamme kannustaa alueen yrityksiä investoimaan esimerkiksi vihreään siirtymään, Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen sanoo. Odotukset kohenivat Valtakunnallisesti pienten ja keskisuurten yritysten odotukset ovat parantuneet keväästä. Energiakriisin ja Ukrainan sodan vaikutusten tasaantuminen ovat palauttaneet odotukset lähelle vuoden takaista poikkeuksellisen negatiivisen kevään jälkeen. Taloustilanteen odotetaan silti heikkenevän lievästi seuraavan vuoden aikana ja pk-yri-

tysten investointiaikeet ovat edelleen vaatimattomalla tasolla.

Poikkeukselliset vuodet ja talouden epävarmuus vaikuttavat suoraan pk-yritysten suhdannenäkymiin. Syksyn yritysbarometrissa suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut kuitenkin palautuivat hieman keväästä.

-Taloustunnelmat pk-yrityksissä ovat yhä vaisut. On silti tärkeää huomata varovainen käänne parempaan, koska Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vaikutukset ovat selvästi tasaantuneet. Myönteistä on, että yritykset pyrkivät pitämään kiinni henkilöstöstään, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.

Positiivista on myös pitkään kestäneen pk-yritysten kasvuhakuisuuden laskun pysähtyminen ainakin hetkellisesti. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kuitenkin vaatimaton. Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat vähentyneet viime vuoden syksyn huipusta.

-Hintojen nousun taittuminen näkyy kuluttajahintojen lisäksi myös pk-yritysten kustannuksissa. Pahin inflaatio vaikuttaa siis olevan rauhoittumassa, mikä on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin yrityksillekin, Brotherus sanoo.

ja päätöksen aika on viimeistään lokakuun lopussa.

Alueen kuntien on lähetettävä siihen mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle poikkeuslupahakemus työllisyysalueen muodostamiseksi vuoden 2025 alusta lukien. Tämä liittyy julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen uudistamiseen.

Lain mukaan kunnat tai työllisyysalueet, joiden työvoimapohja on vähintään 20 000 henkilöä, voivat järjestää palvelut itsenäisesti.

Läntisellä Uudellamaalla jäädään tämän rajan alle, joten alueelle tarvitaan poikkeuslupa. Raasepori ja Hanko ovat jo omalta osaltaan päättäneet edistää alueellista ratkaisua. Alueen kunnissa on työvoimaa noin 18 7000 henkilöä.

Öljyntorjuntatyöt Inkoon venesatamassa saatiin päätökseen jo torstaina, kun alkuvaiheessa torjuntaan arveltiin tarvittavan useampien päivien työ.

Inkoon öljyvahinko pelättyä pienempi

(Inkoo) Inkoon pienvenesatamassa havaittiin keskiviikkona iltapäivällä öljyvahinko. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle sataman vedessä oli öljyä tai polttoainetta. Öljyntorjuntatehtävään hälytettiin 10 pelastusyksikköä ja kolme venettä. Vaarallisen aineen leviäminen rajoitettiin puomittamalla vesialuetta sataman edustalla. Poliisi oli paikalla selvittämässä päästö-

lähdettä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoitti keskiviikkoiltana, että torjuntatoimet tulevat kestämään useamman päivän. Työt saatiin päätökseen kuitenkin jo seuraavana päivänä illansuussa, koska päästö ei ollutkaan niin suuri kuin aluksi arveltiin. Torjuntatöiden aikana rajoitettu venesataman liikenne saatiin samalla palautettua normaaliksi.

Nro 37b Sunnuntaina syyskuun 17. pnä 2023

Peräti 54 prosenttia kyselyyn vastanneista Länsi-Uudenmaan yrityksistä ilmoittaa Venäjän hyökkäyksen vaikuttaneen kielteisesti yritystoimintaan. (Kuvituskuva)

Hallituskäsittelyn puuttuminen hiersi Rolf Nyströmiä

Valtuustossa väännettiin sataman laina-ajan pidentämisestä

(Hanko) Hangon Satama Oy on saanut pyytämänsä 10 vuoden pidennyksen lainasopimukseensa Hangon kaupungin kanssa. Laina-aika päättyy vuoden 2033 lopussa. Lainasta tehtiin 10 vuoden sopimus vuonna 2013. Laina on osa kokonaisuutta, jolla kaupunki luovutti silloisen satamaliikelaitoksen toiminnan uudelle yhtiölle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toiminnan siirtämisen vuoden 2014 keväällä. Sataman ja kaupungin lainasopimus on 28,7 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen jälleen varsin värikkään keskustelun jälkeen. Kaupunginjohtaja

Denis Strandell osasi ennakoida tulevaa selvittäessään asiaa heti käsittelyn alkajaisiksi.

-Tässä on esiintynyt erilaisia käsityksiä marssijärjestyksestä, mutta konserniohje on selkeä. Sen mukaan yhtiön tulee konsultoida asiassa konsernijohtoa ja näin on toimittu. Kaupunki järjesti lainan ja kaupunginhallituskin totesi, että ajan pidentäminen on myös kaupungin etu. Tämä ei ole lainahakemus, vaan Hangon kaupunki päättää omista-

jana, että yhtiötä lainoitetaan näin 10 vuotta eteenpäin, Strandell alusti. Valtuutettu Rolf Nyströmille (sit) selitys ei kelvannut. Hänen mukaansa satamakin toimii osakeyhtiölain mukaisesti ja yhtiön hallituksen pitäisi myös tehdä päätös laina-ajan pidentämisestä.

-Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, joten tämä pitäisi palauttaa valmisteluun, Nyström sanoi. Strandellin mukaan näin ei ole, vaan konserniohjetta on noudatettu ja yhtiön hallitus - tai ainakin suurin osa siitä - on hyvin tietoinen ohjeesta sekä siitä, että laina-ajan pi-

Kaavamuutos kelpasi viimein, 30 vuoden jatko ei

(Hanko) Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt

Tulliniemen rannan alueen asemakaavamuutoksen kaavaselostuksen ja kaavakartan. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä viime vuoden lopulla. Sittemmin VL/s-alueen käyttötarkoitus on muutettu suojelualueeksi ja merkinnälle SL. Perusteena oli se, että muut merkinnät olisivat riittämättömiä suojelemaan alueen arvokasta luontoa. Virkistyskäyttö voidaan kaupungin mukaan huomioida suojelualueen rauhoitusmääräyksissä.

Valtuutettu Rolf Nyström (sit) katsoi, että suojelualuetta koskeva muutos oli niin merkittävä, että ehdotus olisi pitänyt asettaa nähtäville uudelleen lakienkin perusteella.

Tästä seurasi mielipiteiden vaihtoa myös kaupungingeodeetin ja kansliapäällikön kanssa. Kukka-Maaria Luukkosen mukaan uutta nähtävillepanoa koskeva kysymys on tulkinnanvarainen ja nyt katsottiin, että merkintöjen ero ei ole niin merkittävä, että sille olisi ollut tarve.

-Vaikutus ei näy hankolaisten elämässä, lähtökohta alueen virkistyskäytölle on sama, Luukkonen perusteli.

Lasse Tallqvist totesi, että suojelualueita ei olla laajenta-

mukaan, eli yhtiön hallituksen kautta. Strandell sanoi Nyströmin unohtavan sen, että satama on kaupungin tytäryhtiö, jossa isoista päätöksistä vastaa emoyhtiö eli kaupunki.

Pertti Ruuska (ps) oli Nyströmin linjoilla.

-Kyllä yhtiön hallituksen olisi pitänyt käsitellä asia, ei marssijärjestys mene näin että hallitus ohitetaan. Tulee vähän sellainen olo, onko siitä mitään hyötyä edes, Ruuska sanoi ja kannatti palautusehdotusta.

-Ei tässä ohiteta hallitusta. Se tietää konserniohjeen ja sen, ettei hallituksella ole päätäntävaltaa tässä, vaan asia on johdon ratkaistavissa, Strandell sanoi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sture Söderholm pyysi puheenvuoron.

lisiakin vaikutuksia ja kertoi, että toimitusjohtajan tehtävä on hoitaa satamayhtiön juoksevia asioita.

-Sen mukaan tässä siis mennään ja mitä siellä on puhuttu. Palautus olisi aiheeton, koska emme voi muuta päättää. Laina on olemassa ja siitä maksetaan korkoa, hän sanoi. Kansliapäällikkö Lasse Tallqvist piti hämmentävänä keskustelua siitä, onko yhtiön hallitus tietoinen asiasta vai ei, ja sanoi olevan kovin erikoista jos eivät tietäisi. Hän totesi myös, että valtuustosali ei ole oikea paikka puida yhtiön sisäisiä asioita, koska kokous on vapaasti kaikkien seurattavissa.

dennys menee konsernijohdon päätettäväksi.

-On eri asia, jos yhtiö hakisi lainaa, se edellyttäisi yhtiön hallituksen päätöstä. Nyt asia siirrettiin konsernijohdon päätettäväksi, Strandell sanoi.

Nyström ihmetteli moista, piti kiinni kannastaan ja totesi, että näin se tehdään lain

puhuttivat kokoussalissa

massa, vaan merkinnällä täsmennetään käyttötarkoituksia. Tallqvist ilmoitti myös, että ei ymmärrä tällaista keskustelua asiasta enää tässä käsittelyvaiheessa.

-En ymmärrä minäkään. Kyse on siitä, että kaava pantaisiin nähtäville, jotta tässä tehdään oikein ja ettei tulisi valituksia, Nyström vastasi. Tulliniemen asemamuutosprosessi alkoi jo vuonna 2016. Siinä päivitetään vuoden 1977 asemakaava vastaamaan alueen muuttuneita maankäytön tarpeita ja kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen. Nyström ilmoitti eriävän mielipiteen, jonka puheenjohtaja Aila Pääkkö (sd) hyväksyi. Birgitta Gran (vas) muistutti, että eriävää mielipidettä ei voi jättää, jos valtuutettu ei ole tehnyt ehdotusta kyseisessä asiassa, eikä sellaista sittenkään merkitty pöytäkirjaan.

Vuokrasopimus

palautettiin

Kaupunginvaltuusto ei ollut vielä valmis pidentämään Lappohjassa ns. Virtaniemen lisäalueen maanvuokrasopimusta 30 vuodella, vaan asia palautettiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Nykyi-

sen maanvuokrasopimuksen pidentämisellä on tarkoitus luoda edellytykset Port of Lappvik Oy:n satamatoimintojen pitkäaikaiselle kehittämiselle Lappohjassa.

Asia palautettiin Jouko Kavanderin (sd) ehdotuksesta. Hän katsoi, että maanvuokra-alueen rajat pitäisi piirtää uudelleen. Valtuutettujen enemmistö katsoi sopimuksessa olevan sen verran epäselvyyksiä, että asia on syytä palauttaa.

-Tällä sopimuksella iso alue kaupungin maata jäisi vuokra-alueen taakse mottiin. Vaikka sanotaan, että Virtaniementie tulee pitää auki, olisi parempi vuokrata tämäkin alue, koska kaupunki ei tarvitse tietä mihinkään. Ja ensin pitää selvittää kysymys niemen kärjessä olevien venepaikkojen tulevaisuudesta, Kavander perusteli.

Venepaikkojen kohtalon todettiin olevan niin tärkeä tekijä kokonaisuudessa, että valtuutetut eivät halunneet päättää vielä vuokrasopimuksen pitkästä jatkosta.

Talousarvioon

lisärahoja

Hangon vesiliikelaitoksen vuoden 2023 tulos on jäämässä 350 000 euroa arvioitua pienemmäksi korkojen ja muiden kustannusten nousun vuoksi. Vesilaitokselle budjetoitiin viime syksynä 750 000 euron ylijäämä. Vesilaitoksen kaupungille maksamien lainojen korot tulevat olemaan tänä vuonna hieman yli 210 000 euroa ja 120 000 euroa budjetoitua suuremmat. Valtuusto hyväksyi molemmat talousarviomuutokset.

Lappohjan kerrostalot -asunto-osakeyhtiön hoitovastikkeisiin myönnettiin 130 000 euron lisämääräraha. Kuluja

-Tämä ei ole uusi laina, vaan vanhan jatko, ja tästä on puhuttu sataman hallituksessa, jossa olen konsernijohdon edustajana. Asiasta puhuttiin jo keväällä, ja silloin olisi hallituksessa voitu jopa esittää, että asia käsitellään siellä jollain lailla, hän sanoi.

Jouko Kavander (sd) taustoitti lainoituksen verotuksel-

-On outo keskustelu kyllä. Tässä pitäisi olla liitteenä hallituksen päätös ja se puuttuu. Ei näistä voi oikaista, Nyström muistutti vielä osakeyhtiölaista.

Äänestyksessä ei poikkeuksellisesti otettu kantaa asian jatkokäsittelyn tai sen palauttamisen puolesta, vaan kaupunginhallituksen ehdotus asetettiin suoraan palautusehdotusta vastaan. Kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 28 valtuutettua, palautusta vain Nyström ja Ruuska.

ennakoidaan kertyvän yhtiössä tänä vuonna 230 000 euroa, kun talousarviossa ennakoitiin 100 000 euron menoja. Tuloja kertyy ennusteen mukaan vain hieman alle 100 000 euroa. Hangossa on päätetty alkaa valmistella asunto-osakeyhtiön myyntiä.

Kaupunginvaltuusto myönsi myös 60 000 euron lisämäärärahan kirjaston lainaustoimiston uudistukselle, jossa mm. parannetaan työpisteiden ergonomiaa. Lisäksi siirrettiin uuden museon suunnittelutöiden vuoksi

toimintamenoista 30 000 euroa investointipuolelle. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen päätöksen anonyymin rekrytoinnin käyttöön ottamisesta vastauksena asiasta tehtyyn aloitteeseen. Lisäksi Marko Niemelle (ps) myönnettiin ero kaupunginvaltuuston jäsenyydestä tämän omasta pyynnöstä. Kuntalain mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Niemen tilalle kaupunginvaltuuston jäseneksi nimettiin Katja Liettyä (ps).

Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat

Tulliniemen suojelumerkintä ja Lappohjan maanvuokrasopimus

Satamayhtiön lainaa pidennetään 10 vuodella konsernijohdon päätöksillä. Tämä kelpasi valtuutetuille kahta poikkeusta lukuun ottamatta. (Kuva: Hangon Satama Oy)

Osuus kasvaa ennusteen mukaan melkein kolmannekseen

Uudenmaan vieraskielinen väestö

kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä

Vieraskielisen väestön määrä kasvaa nopeasti Uudellamaalla. Vuonna 2040 maakunnassa ennustetaan olevan jo yli 560 000 vieraskielistä ja lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2022 lopussa.

Lähi-idän ulkopuolisen

Aasian kieliä puhuvien asukkaiden määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla eniten kaikista kieliryhmistä.

Sen sijaan Baltian alueen kieliä puhuvien määrä ennustetaan kasvavan huomattavasti aiempaa hitaammin, ilmenee Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta, joka on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.

Ennusteen mukaan vieraskielisten määrä nousee nykyisestä 288 000 henkilöstä 400

000 henkilöön vuonna 2030 ja 562 000 henkilöön vuoden 2040 loppuun mennessä.

Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa ennusteen mukaan Uudellamaalla nykyisestä 17 prosentista 21 prosenttiin kuluvan vuosikymmenen aikana ja lähes 30 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.

Suomessa vieraskielinen väestö keskittyy Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Tällä hetkellä Suomen vieraskielisestä väestöstä puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Maakunnassa asui viime vuoden lopussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä.

Vuonna 2040 vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Helsingissä olevan 206

SYKSYN MALLIT SAAPUNEET SYKSYN MALLIT SAAPUNEET

000, Espoossa 140 000 ja Vantaalla 135 000 henkilöä.

Helsingin seudun kehyskunnissa nk. Kuuma-seudulla vieraskielisen väestön ennustetaan vuonna 2040 olevan yhteensä noin 61 000 asukasta ja Helsingin seudun ulkopuolisen Uudenmaan alueella noin 18 000.

Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kasvun ennustetaan olevan nopeinta työikäisten ja eläkeikäisten keskuudessa. Molempien ikäryhmien arvioidaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä.

Vieraskielisten eläkeikäisten osuus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vastaava osuus koko väestössä. Nuorempiin ikäryhmiin painottuvan ikärakenteen myötä vieraskielisen väestön huoltosuhde pysyy selvästi kotimaankielisten huoltosuhdetta matalampana, selvityksessä

Länsi-Uudellamaalla todettiin viime viikonloppuna ennätyksellisen suuria ylinopeuksia. Korkein mitattu nopeus oli 243 km/h moottoritiellä ja seuraavaksi korkeimmat 183 km/h alueella, jossa on 60:n rajoitus. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia kertyi 15 kappaletta.

Poliisi valvoi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Kirkkonummelta lähtenyttä useiden satojen autojen cruising-ajo-

mainitaan. Vuonna 2040 Uudellamaalla suurimpien kieliryhmien ennustetaan muodostuvan Lähi-idän ulkopuolisen Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen (pois lukien Baltian alue) kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat alueen suurimmat myös viime vuonna.

-Yhä suurempi osa vieraskielisistä on syntynyt Suomessa. Tämä on oleellista huomioida ennusteen tulosten tulkinnassa, sillä huomattava osa Suomessa syntyneistä vieraskielisistä osaa suomea tai ruotsia vähintään erilaisten palveluiden käytön edellyttämällä tavalla. Jo nyt yli puolet alle 20-vuotiaista vieraskielisistä on syntynyt Suomessa. Tulevaisuudessa heidän osuutensa voidaan olettaa kasvavan, Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Johannes Herala mainitsee.

tapahtumaa, joka kulki myös Karjaalle. Kokoontuminen sujui pääosin hyvin, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos tiedottaa.

-Karjaalla poliisi puuttui osallistujien soittaman musiikin voimakkuuteen. Virallisen osuuden päätyttyä jotkut olivat siirtymässä tehdasalueelle, mutta poliisi sulki kiihdytyssuoran alkuunsa rikosten ja häiriöiden ennalta estämiseksi, komisario Hannu Kontola kertoo.

Valtuustossa äänin

40-32

Tuija Telén valittiin Uudenmaan maakuntajohtajaksi

Uudenmaan maakuntavaltuusto on valinnut uudeksi maakuntajohtajaksi diplomi-insinööri Tuija Telénin, joka on toiminut Karkkilan kaupunginjohtajana.

Maakuntavaltuusto äänesti valinnasta suljetuin lipuin. Telén sai virkavaalissa 40 ääntä ja Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom 32 ääntä.

Telén aloitti Karkkilan johdossa vuonna 2018. Sitä ennen hän työskenteli Tampereella johtavissa viroissa, muun muassa yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtajana ja pormestarin yhteysjohtajana.

-Uusimaa saa Telénistä erinomaisen maakuntajohtajan, sillä hän on muutosjohtaja, jolla on vahvaa innovatiivista osaamista edunvalvonnasta ja myös markkinoinnista. Hän on kotoisin Karkkilasta ja tuntee siten

hyvin intressejämme ja maakuntaamme. Uudellemaalle on hyötyä Telénin taustasta eri verkostoissa niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. Hänellä on erinomaisesti hallussaan julkishallinto ja etenkin kuntien lainalaisuudet ja päätöksenteko, valintaryhmän puheenjohtaja, maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula sanoo.

Maakuntajohtajan virkaa haki 18 henkilöä, joista 11 täytti kelpoisuusehdot. Maakuntahallitus päätyi viime viikolla esittämään valtuustolle Telénin tai Oker-Blomin valintaa.

Telén aloittaa tehtävässään mahdollisesti jo marraskuussa. Vuodesta 2007 alkaen maakuntajohtajana toimineelle Ossi Savolaiselle on myönnetty ero eläkkeelle siirtymisen vuoksi vuoden 2024 alusta.

Fiskars suunnittelee vähentävänsä 400 työtehtävää

TAMMISAARI /EKENÄS

Älvsbytalo Lasse

ma/må - pe/fre 10-18 la/lö 9-14

EI ENNAKKOMAKSUJA!

Meillä maksat talosi vasta kun se on valmis.

Taloesittelyviikko

17.–24.9. Tervetuloa!

1 Su 17.9. klo 11–15. Kulmatie 1, VIHTI

Talopaketti Lasse jopa 101/115 m²

Muuttovalmis talo alk. 157 300* (Vihti).

2 Ma–pe 18.–22.9. klo 15–19 ja la–su

22.–24.9. klo 10–15. Porttirinteenpolku 2, Puistola, HELSINKI (ajo Kiitäjäntien kautta).

Talopaketti Alvar jopa 135/151 m²

Muuttovalmis talo alk. 204 400* (Hki).

*Hinnat sisältävät vakioperustukset ja rahdin.

Ota yhteyttä ja kysy lisää:

uusimaa@alvsbytalo.fi tai 0400 800 090

Lataa uusi talokuvasto – alvsbytalo.fi

Fiskars-konserni ilmoittaa suunnittelevansa organisaatiorakenteensa yksinkertaistamista. Suunnitellut muutokset sisältävät liiketoiminta-alueiden ja brändien roolin vahvistamista sekä tiettyjen konsernin keskitettyjen toimintojen organisaatiotasojen vähentämistä.

Nytta och nöje med blixtsnabb fiber!

karistelefon.fi

Nykyiset liiketoiminta-alueet Terra ja Crea aiotaan yhdistää yhdeksi Fiskars-nimiseksi liiketoiminta-alueeksi, joka tarjoaisi tuotteita esimerkiksi puutarhaan ja ruuanlaittoon. Mukana tässä on myös saksien valmistus.

Nykyisen liiketoiminta-alueen Vitan organisaatio jatkaisi entisessä muodossaan kattaus-, lasi- ja sisustuskategorioissa. Lisäksi konserni suunnittelee yksinkertaistavansa maailmanlaajuista hankintaketjuorganisaatiotaan tehokkuuden lisäämiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi.

-Tavoitteemme on viedä kasvustrategiaamme eteenpäin nopeammin keskellä

Meillä suusi terveydestä huolehtivat:

Hammaslääkärit

Sarah Nordman

Leena Minkkinen

Kristine Mikelsone

Elina Patovirta

Ulrika Sundén

Suukirurgi Harri Vaalas

Suuhygienisti Ann-Sofi Kock

PLUSTERVEYS

KARJAAN HAMMAS

haastavaa toimintaympäristöä. Onnistuaksemme tässä meidän on oltava ketteriä ja organisoiduttava brändiemme ympärille. Nyt suunnitellut muutokset ovat jatkoa toimenpiteille, joita teimme keväällä, Fiskars-konsernin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström kertoo yhtiön tiedotteessa.

Suunniteltujen organisaatiomuutosten odotetaan johtavan noin 400 työtehtävän vähennykseen maailmanlaajuisesti. Suurin osa näistä on globaalissa hankintaketjuorganisaatiossa. Prosessit ja ajankohdat vaihtelevat maittain ja toiminnoittain.

Suunniteltujen muutosten arvioidaan johtavan noin 25

Hae syy hymyyn

Meiltä Karjaan Hampaasta saat monipuoliset hammashoidon palvelut kuten

•perushammashoito

• keraamiset kruunut

• implantit

• Clear Align- ja Invisalignkalvo-oikominen

Tervetuloa meille hoitoon!

karjaanhammas.fi

Puh. 019 231 033

Kauppiaankatu 11, Karjaa

miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin, joista suurin osa toteutuisi jo vuoden 2024 aikana. Yhtiö odottaa lisäksi 30 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä muutoksista, jotka saatiin päätökseen kevään aikana. Muutosneuvottelujen lopputuloksesta riippuen yhtiön tarkoituksena on nimetä johtaja uudelle Fiskars-liiketoiminta-alueelle.

Fiskarsin vertailukelpoinen liikevaihto laski kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 13,1 prosenttia ja oli lähes 543 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos pieneni 54,7 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajankohdan 88,1 miljoonasta eurosta.

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto laski heinäkuussa 13,6 prosenttia vuoden 2022 heinäkuusta. Suurin pudotus oli sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon toimialalla, 30,1 prosenttia sekä kemianteollisuudessa (-28,7 %). Liikevaihto väheni metsäteollisuudessa 24,6 ja metalliteollisuudessa 1,5 prosenttia. Liikevaihto kasvoi voimakkaimmin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialalla ja oli 13,1 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Sarah Nordman Hammaslääkäri

Karkkilan kaupunginjohtaja, diplomi-insinööri Tuija Telén on Uudenmaan uusi maakuntajohtaja. (Kuva: Uudenmaan liitto)

Ympäristökeskuksen yhteenveto kesältä

Sinilevähavaintojen huippu oli heinäkuun puolivälissä

Sinilevätilanne vaihteli järvillä ja Itämerellä kuluneena kesänä säätilan vaihtelujen mukaisesti. Leväkukinnat alkoivat voimistua juhannuksen jälkeen sään lämmettyä. Havaintojen huippu saavutettiin järvillä ja rannikolla heinäkuun puolivälissä. Sen jälkeen tilanne pysytteli pääosin ajankohdalle tyypillisenä. Avomerellä sinileväkausi alkoi kesäkuun lopulla, Suomen ympäristökeskus tiedottaa. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului kuluneena kesänä sisävesillä noin 240 havaintopaikkaa, joista noin puolessa ei havaittu lainkaan sinileväkukintoja. Rannikkoalueilla havaintopaikkoja oli noin sata. Hieman levää havaittiin 44 paikalla, runsaasti 18 ja erittäin runsaasti kahdella havaintopaikalla.

Lisäksi kansalaisilta tuli Järvi-meriwikin ja vesi.fi-palvelun kautta yli 2 300 havaintoa, joista 70 prosentissa oli havaittu sinilevää.

Sinileväkukintoja esiintyi runsasravinteisissa järvissä koko maassa. Itämeren rannikkoalueilla sinileväkukintoja esiintyi erityisesti eteläisellä ja lounaisella rannikkoalueella ja Saaristomerellä.

Lähes koko Suomenlahden avomerialueella havaittiin kesän aikana runsaasti sinilevää. Viime vuosiin verrattuna sinileväkausi alkoi Suomenlahdella viikkoa tavanomaista aiemmin. Läntisellä Suomenlahdella sinilevää havaittiin

Lähes koko Suomenlahden avomerialueella havaittiin kesän aikana runsaasti sinilevää. Läntisellä Suomenlahdella sinilevää havaittiin runsaimmin kesäkuun lopussa. (Arkistokuva)

runsaimmin kesäkuun lopussa. Kesäkuun alussa annettu sinileväkukintojen riskiarvio perustui talven ja kevään ravinnetilanteeseen. Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella sinileväkukintojen esiintymisen riski arvioitiin korkeaksi ja myös Selkämerelle ennustettiin sinileväkukintoja. Kukintariski toteutui pitkälti ennusteen esittämillä alueilla.

Itämeren pääaltaan ravin-

Koronatilanne rauhallinen, uuden muunnoksen osuus tartunnoista kasvussa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronaepidemiatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen.

Maailmalla leviävä koronaviruksen EG.5-muunnos havaittiin täällä ensimmäisen kerran kesäkuun alussa. Sen osuus kaikista havainnoista oli heinäkuussa noin viisi prosenttia, josta se nousi elokuussa noin 27 prosenttiin.

EG.5:ssä ja siitä polveutuvissa muunnoksissa on piikkiproteiinimutaatio, joka edesauttaa viruksen kykyä kiertää immuniteettia. Tämän vuoksi se voi levitä muita muunnoksia helpommin. Se ei kuitenkaan tämänhetkisen tiedon mukaan aiheuta muita kiertäviä muunnoksia vakavampia oireita.

Maailmalla on raportoitu myös pieniä määriä BA.2.86-muunnosta. Se näkyy jo Ruotsin ja Tanskan potilasnäytteissä sekä Norjan jätevesitutkimuksissa. Muunnoksen on raportoitu aiheuttaneen pienen epidemian pitkäaikaishoitolaitoksessa Iso-Britanniassa. Valtaosa sairastuneista ei tarvinnut sairaalahoitoa, eikä kukaan menehtynyt. Muunnosta seurataan sen hyvin poikkeuksellisen piikkiproteiinirakenteen

Puolustusvoimat kotiutti 1 400 varusmiestä

Vuoden ensimmäisen saapumiserän 255 vuorokautta palvelleet varusmiehet kotiutuivat kuluneella viikolla. Puolustusvoimista kotiutui yhteensä 1 386 ja Rajavartiolaitoksesta neljä varusmiestä.

Suurimman osan varusmiehistä kotiutti Maavoimat, yhteensä noin 900 henkilöä. Merivoimista kotiutui 350 ja Ilmavoimista noin 140 varusmiestä. Kotiutuneista hieman yli 70 on naisia.

Keskiviikkona kotiutuneet varusmiehet palvelivat miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativissa tehtävissä. Puolustusvoimat kouluttaa erityisosaajia alaansa vastaaviin sodan ajan tehtäviin.

Esimerkkejä erityistaitoja vaativista miehistön tehtävistä ovat lääkintämies, sotilaspoliisi, sotakoiranohjaaja, kybervarusmies, viestintävarusmies, varusmiessoittaja, tutkimusavustaja ja kirkollisen alan tehtävät. Varusmiespalvelusaika on joko 165, 255 tai 347 päivää. Kaikista varusmiehistä noin 14 prosenttia suorittaa 255 vuorokauden varusmiespalveluksen. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 347 vuorokautta. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla palvelusaika on 165 vuorokautta.

Poliisi valvoo turvavöiden ja puhelimen käyttöä

netilanne suosii edelleen sinileväkukintojen esiintymistä suuressa osassa Itämerta. Erityisesti fosfori pitää kukintariskin suurena.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan Itämeren tilan kehityksestä ei yksittäisten vuosien sinileväkukintojen esiintymisen perusteella voi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, sillä niiden esiintymisen riskialueilla ratkaisee ennen kaikkea kesän sääolot.

Ympäristökeskus julkaisee kesä-elokuussa viikoittain yleiskatsauksen sinilevätilanteesta. Havainnointi jatkuu syyskuun loppuun, mutta viikoittainen tiedotus päättyi elokuun lopussa. SYKE seuraa levätilannetta yhteistyössä Ely-keskusten ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Rotary-järjestö oli mukana seurannassa jo neljättä vuotta. Valtakunnallinen seuranta alkoi vuonna 1998.

Poliisi valvoo tulevalla viikolla tehostetusti turvavöiden, suojakypärien ja lasten turvalaitteiden käyttöä viitenä päivänä. Samalla valvotaan ajoneuvojen kuljettajien matkapuhelimien käyttöä. Puhelinta tai muutakaan viestintälaitetta ei saa käyttää ajon aikana niin, että laite on kädessä.

Matkapuhelimen käyttämisestä kyseisellä tavalla

Inflaatio oli elokuussa 5,6 prosenttia. Heinäkuussa inflaatio oli 6,5 prosenttia. Inflaation hidastuminen heinäkuusta johtuu enimmäkseen sähkön hintaindeksin korjauksesta, Tilastokeskus tiedottaa.

Metsäpaloja kesällä tavallista vähemmän

vuoksi.

-On todennäköistä, että sitä havaitaan myös Suomessa syksyn aikana. Sen leviämistä on kuitenkin vaikea vielä arvioida, THL:n erikoistutkija Erika Lindh sanoo. Koronaviruksen RNA:n kokonaismäärä pysyi Suomen jätevesissä pienenä koko elokuun. Syyskuun alussa koronavirusmäärät jätevesissä kääntyivät loivaan nousuun kaikilla seurantapaikkakunnilla Tamperetta lukuun ottamatta.

EG.5-muunnoksen suhteellinen osuus on viimeisimpien tietojen mukaan kaikilla seurantapaikkakunnilla yli 50 prosenttia. Jätevesiseuranta oli kesätauolla heinäkuun kolme viimeistä viikkoa, joten tuolta ajalta RNA-määrä- ja varianttitietoja ei ole.

Suomen jätevedestä ei ole toistaiseksi havaittu koronaviruksen BA.2.86-muunnosta.

-THL seuraa tilannetta viikoittain ja jatkaa jätevesiseurannan kehittämistä. Tavoitteena on, että jatkossa saataisiin ajantasaisesti tietoa koronavirusten lisäksi myös influenssa- ja RS-virusten esiintymisestä Suomen jätevesissä, johtava asiantuntija Tarja Pitkänen kertoo.

Säännölliset metsäpalojen tähystyslennot alkoivat Suomessa tänä vuonna huhtikuussa, jolloin lennettiin vuoden ensimmäinen tähystyslento Varsinais-Suomessa. Toukokuussa lentoja suoritettiin jo lähes kaikissa Oulun eteläpuolella olevissa maakunnissa, Aluehallintovirasto tiedottaa.

Suurin riski metsäpaloille oli kesäkuussa, jolloin lentoja kertyi 330. Lennoilla havaittiin reilut 80 metsäpaloa. Lentoja tehtiin kesäkaudella lähes 450. Määrä jäi reilusti pidemmän ajan keskiarvosta, joka on ollut noin 600.

Myös pelastustoimen tilaston mukaan pelastuslaitoksilla oli kuluneena kesänä maastopalotehtäviä pidemmän välin keskiarvoa vähemmän. Maastopalotehtäviä oli kirjattu syyskuun puoliväliin mennessä noin 2 500, joista kesäkuussa noin 1 200. Vuoden suurin maastopalo Myrskylässä oli pinta-alaltaan 37 hehtaaria.

-Metsäpalojen tähystystehtävien jäädessä vähäiseksi kartoitettiin samalla vedenottopaikkoja sammutuslentokoneiden tarpeisiin. Tällä varaudutaan valtakunnallisesti ja etupainotteisesti suurien metsäpalojen sammutustehtäviin, pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen kertoo.

seuraa 100 euron liikennevirhemaksu. Turvavyön käytön laiminlyönnistä maksu on 70 euroa. Lapsen turvalaitteen käyttäättä jättäminen on useimmissa tapauksissa päiväsakoilla hoidettava asia. Onnettomuustietoinstituutti on arvioinut, että vuonna 2021 kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa yli 30 henkilöä olisi pelastunut turvavyötä käyttämällä.

Kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu. Hintojen nousua hillitsi eniten sähkön, bensiinin ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.

ja myös maastopalojen määrään, joka oli tavallista pienempi. Lennoilla ehdittiin kartoittaa näin myös vedenottopaikkoja sammutuslentokoneiden tarpeisiin. (Kuva: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto)

-Sammutuslentokoneen käyttö vaatii etukäteen suunnitellun ja vedenottamiseen soveltuvan vesilähteen, joka on sopivalla etäisyydellä metsäpaloalueesta. Valtakunnallinen kartoitus tehtiin nyt ensimmäistä kertaa ja sitä päivitetään tarvittaessa, Kurvinen jatkaa.

Tähystyslentotoiminnalla

pyritään havaitsemaan maastopalot ajoissa ja ehkäisemään niiden leviäminen. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot. Sisäministeriö myönsi lentotoimintaan kuluvalle vuodelle 1,2 miljoonaa euroa, josta käytettiin noin puolet.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Lentoja tehdään säännöllisesti 22 reitillä ja riskiperusteisesti huhti-syyskuun välisenä aikana.

Lennot tekee yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.

Vaihteleva sää vaikutti kesällä metsäpalolentojen

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

LEIPOMO / BAGERI

Hanko 0400 613 400

R aasepori 0400 17 01 17

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet

Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

HUOLTOA / SERVICE

Myymälä 0400 209 999 • ekenas@mekonomen.fi

Korjaamo 019 246 2950 (BD-Auto)

Korjaamo

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

ilmoitus@etela.com

010 238 8000

(019) 278 866

Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning

NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST

mtnuohous@gmail.com

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

PESULA / TVÄTTERI

Since 2004

Ajamme kela,- vpl ja kuluttajakyytejä

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

Nykyaikainen tilitoimisto

Nykyaikainen tilitoimisto

www.azets.fi/raasepori

www.azets.fi/raasepori

KIINTEISTÖHUOLTO / FASTIGHETSSERVICE

HCP Kiinteistöhuolto

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti.

RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST

Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.

IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER

Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och

010 235 8880 företaget, pålitligt och flexibelt.

ELÄINLÄÄKÄRI / VETERINÄR

TAMMISAAREN ELÄINLÄÄKÄRI EKENÄS VETERINÄR

Tarja Lagström 0400 477 642

• KOKEMUKSELLA & KÄSITTELYTAIDOLLA • Ystadinkatu 3 (sisäpiha) Tammisaari

PÄIVYSTYS YMPÄRI VUOROKAUDEN, MYÖS VIIKONLOPPUISIN JOUR DYGNET RUNT, ÄVEN VECKOSLUT

ilmoitus@etela.com

(019) 278 866

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Huolto 040 550 5576 (arkisin 8.00-16.00)

Kiinteistöhuoltopalvelua Raaseporissa LIIKETILAT • KERROSTALOT • PIENTALOT Palveluihin kuuluvat mm. kiinteistön tekninen huolto, ulkoalueiden puhtaanapito ja ruohonleikkuut, siivous ja pienehköt huoneistokorjaukset. Tavoitteemme on asiakaslähtöinen, ystävällinen ja luotettava toiminta. www.hcpkiinteistohuolto.fi

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra

Osteopaatti AMK

Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

Terveystori wellmedic

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku

Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

KONEVUOKRAAMO / MASKINUTHYRNING