4 TALOUS
141 ESPANJAN SANOMAT
Talouskomissaari perustelee miksi EU:ta on syytä remontoida
Olli Rehn – myrskyn silmässä Talouskomissaari Olli Rehn jaksaa uskoa valistuksen voimaan. Niinpä hän kuluvana vuonna kokosi pamfletin ’Myrskyn silmässä’, jonka avulla EU-komission suomalaisjäsen pyrkii selvittämään eurooppalaisen velkakriisin syitä, seurauksia ja ratkaisun avaimia finanssikriisiin sekä yleensä
E
urojärjestelmä rakennettiin alun perin savijaloille. Kiire ja sinisilmäisyys kostautuivat. Nyt täytyy remontoida koko raha- ja pankkijärjestelmä ja panna muutenkin koko EU-rakennelmat uuteen uskoon. Se ei tule olemaan helppoa ja nopeaa, mutta se on mahdollista ja ehdottoman kannatettavaa. Siinä lyhykäisyydessään talouskomissaari Olli Rehnin viesti Myrskyn silmässä -kirjassa, joka on erityisesti osoitettu suomalaisille lukijoille Tuntematon sotilas -sitaatteineen ja Antti Chydenius -esittelyineen. Vaikka kyseessä on pamfletti, voitaneen olla varmoja, että sen takana seisoo koko EU-komissio, sillä sen jäsenillä ei ole lupa sooloilla ilman koko komission kollektiivista hyväksyntää. Siitäkin syystä kirja on painava puheenvuoro, sillä sen perusteella voidaan päätellä, mihin suuntaan komissio pyrkii ohjaamaan EU-laivaa nyt ja tulevaisuudessa. Rehn toteaa heti johdannossa, että että pahin finanssikriisi olisi vältetty, jos eurooppalainen järjestelmään ei olisi päästetty syntymään lähtökohtaisia virheitä. Erityisesti eurojärjestelmän valuvikojen takia viime vuodet on eletty kriisistä toiseen. Kieltämättä räväkkä aloitus – mutta tämähän onkin tekijän mukaan pamfletti. Niinpä Rehn ei epäröi tukistaa EU:n tärkeimpiä maita, Saksaa ja Ranskaa – useampaankin kertaan kirjan sivuilla – kun nämä rikkoivat 2000-luvun alkupuoliskolla yhteisön alijäämäsääntöjä. Tämä avasi muille maille ovet tehdä samoin jatkossa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Euroopan tulevaisuuteen. Kirja on rakentava puheenvuoro euron ja EU:n puolesta. Siinä myös jaetaan risuja tehdyistä virheistä eri suuntiin. Rehnin raportti valottaa myös Espanjan taloustilannetta. Maa joutuu käymään kovan matokuurin ennen kuin voidaan päästä kestävän kasvun tielle.
”Rahaliitossa yhden maan talouspolitiikalla on suuri vaikutus muihin maihin. Yksikin punaisen kortin hankkinut voi vaarantaa koko joukkeen menestyksen. Tämä on tullut selväksi koko euroalueella. Finanssikriisi paljasti, miten ontolle ja hetteiselle pohjalle eräiden euromaiden nopea kasvu ja julkisen talouden paisuttaminen oli rakennettu. EU:n yhteiset pelisäännöt luotiin koko joukkuetta varten. Mutta niitä ei noudatettu kyllin kurinalaisesti eikä valvottu jämptisti”, Rehn toteaa. Tapansa mukaan kirjoittaja käyttää paljon jalkapallovertauksia. Käyväthän ne tietysti myös pesäpallo- ja jääkiekkokansalle euroasioita selvitettäessä. ”Ilmiselvä ongelma oli siinä – ennen 2011 sääntöuudistusta – että sääntöjen valvojiksi pannut tuomarit olivat samoja kuin pelaajatkin! Jäsenvaltioita edustavassa neuvostossa pukit olivat kaalimaan vartijoina. Niinpä neuvosto jyräsi komission esityksen vuonna 2004 ratkaisevassa paikassa, jolloin Saksa ja Ranska päästettiin ilman sanktioita, vaikka ne räikeästi rikkoivat alijäämäsääntöjä.” Talouskomissaari selvittää pamfletissaan velkakriisin rakenteellisia taustoja. ”Vaihtotaseen yli- ja alijäämät ovat osa avoimen kansainvälisen talouden (tai rahaliiton) toimintaa, mutta ne heijastavat myös euroalueen perimmäisiä ongelmia. Yhdentyneet rahoitusmarkkinat kanavoivat viime vuosikymmenellä säästöjä niistä maista, joissa kotimainen kysyntä kasvoi hitaasti, sellaisiin maihin, joilla oli vaihtotaseen alijäämää ja joissa kotimainen kysyntä ja investoinnit kukoistivat. Tämä
sinänsä ei ollut ongelma, vaan se, että näin syntyneet pääomavirrat olivat suhteettoman suuria ja niitä käytettiin liiaksi huonoihin kohteisiin. Ongelmat johtuivat osin vääristä kannustimista, osin rahoitusmarkkinoiden huonosta toiminnasta. Näin alijäämämaissa, kuten Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa, luotonanto erityisesti kiinteistöihin kasvoi kovaa tahtia. Samalla palkat ja hinnat nousivat nopeasti. Tämä loi kupla- ja kasinotalouden kierteen, joka ruokki kotimaisen kysynnän kulutusjuhlaa. Kaikki tämä johti työvoimakustannusten liian nopeaan nousuun ja pian kansatalouksien kilpailukyvyn menetykseen.” ”Epätasapainonjoen hinta on ollut kova. Jälkikäteen katsoen euroalueella olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota yhtenäisen korkotason ja rahapolitiikan mahdollistamiin pääomavirtoihin, jotka johtivat asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen ja kiinteistökupliin”, Rehn kirjoittaa. Samalla hän ottaa kantaa rahamarkkinoiden suitsemiseen ja ennakoi valtioiden ottavan viime vuosia aktiivisemman roolin talouspolitiikassa. Ylimääräinen liberaalisuus näyttää karisseen myös talouskomissaarin harteilta. Hän on selvästi aikasempaa enemmän osittaisen suunnitelmatalouden kannattaja hakien ”kansanvallan ja markkinatalouden kestävää liittoa”. ”Oma käsitykseni on, että rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan vahvistaminen on välttämätöntä, jotta kykenemme jatkossa välttämään nyt koetun kaltaiset, pitkälti rahoitusmarkkinoiden