Vesper - Naantalin seurakuntalehti 1/2009

Naantalin seurakuntalehti

Yhteisvastuukeräys tukee maahanmuuttajien työllistymistä. S. 4-5

Laulakaa Herralle uusi virsi, maan ääristä alkaen laulakaa hänen ylistystään, te merenkulkijat ja itse meri, kaikki mitä siinä on, saaret ja rannikot, kaikki niiden asukkaat.

Luojan lintu pesii pimeissä paikoissa.

S. 8-9

Nihon kara yoroshiku Terveisiä Japanista.

S.10-11

1/2009 n 20.2.2009

Jes. 42:10

Pääkirjoitus

Luottamushenkilöltä Muutos voi olla myös mahdollisuus

Muuttui ja ei muuttunut

Kun Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat yhdistyivät 1.1.2009 Naantalin kaupunkiin, tulee kirkkolain mukaan seurakuntajaon noudattaa kuntajakoa.

E

i ollut itsestään selvyys mikä tulee olemaan yhdistyvien seurakuntien rakennemalli. Selvitysmies Heimo Rinteen tekemä työ puolsi Turun tuomiokapitulille, että Rymättylän ja Merimaskun seurakunnat liitettäisiin Naantalin seurakuntaan.

Samaa mieltä olivat Merimaskun ja Naantalin seurakuntien kirkkovaltuustot.

Rymättylän kirkkovaltuuston päätös oli kuitenkin seurakuntayhtymä. Turun tuomiokapituli teki ehdotuksensa siltä pohjalta kirkkohallitukselle, mikä oli enemmistön kanta asiasta.

Kirkkohallitus käytti tässä asiassa päätäntävaltaansa. Vuoden 2009 alussa tuli Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin seurakuntien muodostaa seurakuntayhtymä. Näin toimii kirkollinen päätöksentekodemokratia.

Ei tämä elämä tähän kaadu. Tästä mennään eteenpäin ja katse luodaan tulevaisuuteen. Tehdään työtä seurakuntalaisten hyväksi tulevaisuuttakin ajatellen.

Kun yhdistyminen tapahtui kesken vaalikauden, eikä vaaleja käyty uudelleen, valittiin hallinto paperivaaleilla vaalitulok-

sen 2006 suhdelukujen perusteella. Osa vaaleilla valituista joutui jättämään paikkansa kesken vaalikauden, mikä ei heitä miellyttänyt, sillä olivathan he vaaleilla valittuja kirkkovaltuuston jäseniä.

Työntekijöiden työtehtävien uudelleen arviointi sekä organisointi on myös haaste meille päättäjille sekä seurakunnan työntekijöille. Kun kaikki tehdään hyvässä yhteistyössä ja avoimesti, saadaan hyvä lopputulos kaikkien kannalta katsottuna.

Maamme taloudellinen tilanne on muuttunut ratkaisevasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Teollisuuden suhdannenäkymät vain heikkenevät, tilanne on maailmanlaajuinen ja heijastuu vientiteollisuuteemme. Päivittäin saamme lukea tai kuulla teollisuuden lomautuksista, sekä irtisanomisista. Näyttää siltä, että tilanne vain pahenee. Tämä tulee näkymään myös seurakunnan taloudessa, niin yhteisöveron kuin kirkkollisveronkin kertymän alenemana.

Meidän päättäjien tulee kevään aikana käydä talouspoliittinen keskustelu ja määritellä toiminnan ja tulevien investointien painoarvot niin, ettei seurakuntalaisten palveluja heikennetä.

Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja Jumalan siunausta!

Erkki Rantanen Yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston sekä Naantalin seurakuntaneuvoston jäsen

Jari Hytti

Viime vuoden lokakuusta alkaen vt. kirkkoherrana toimineena voin sanoa vain jotain yleistä siitä, mitä Rymättylän seurakunnalle kuuluu, kun siitä on tullut kuntaliitoksen myötä yksi Naantalin seurakunnista.

Rymättylän seurakunta on edelleen toiminnallisesti itsenäinen. Sehän oli se päätavoite, jonka puolesta puhuttiin, kirjoitettiin ja tehtiin työtä. Seurakuntayhtymän perustaminen kirkkohallituksen päätöksellä teki tämän mahdolliseksi.

Seurakuntaneuvosto on kirkkoneuvoston tilalla ja johtaa yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan toimintaa.

Sille kuuluu myös joitakin sellaisia asioita, jotka kuuluivat kirkkovaltuuston päätettäviin. Omaa kirkkovaltuustoa ei siis ole uudessa tilanteessa.

On oma kirkkoherranvirasto. Yhä edelleen seurakuntalaiset saavat palvelut kirkkoherranvirastosta kuten aina ennenkin. Seurakuntayhtymään siirtymisen aiheuttama muutos liittyen kirkkoherranvirastoon oli se, että talouspäällikön virka muuttui seurakuntasihteerin viraksi.

Taloudellisesti seurakunta ei ole enää itsenäinen. Seurakuntayhtymän talousarviossa myönnetään vuosittain määräraha seurakunnan toiminnalle: eri työaloille ja työntekijöiden palkkaukseen. Yhteinen kirkkoneuvosto valmistelee talousarvion yhteiselle kirkkovaltuustolle. Sille kuuluu myös muita valmistelutehtäviä yhteistä kirkkovaltuustoa varten. Niiden lisäksi se tekee päätöksiä, jotka kuuluvat sille ohjesäännön mukaan.

Rymättyläläiset ovat aina pitäneet seurakunnan taloudesta ja siihen liittyen kiinteistöistä hyvää huolta. Talous- ja kiinteistöhallinto ovat nyt siirtyneet seurakuntayhtymälle. Tästä johtuen esim. seurakuntamestarina palvelee seurakuntayhtymän työntekijä.

Ymmärrettävää on, että seurakuntayhtymään siirtymisestä on aiheutunut muutoksia, jotka eivät ole kaikille mieluisia. Muutos koettelee. Toisaalta muutos antaa uusia mahdollisuuksia.

Tämä Vesper-lehti käy aivan hyvin yhdestä mainiosta esimerkistä palveluista, joita seurakuntayhtymä antaa.

Lopuksi: Rymättylän seurakunta on.

Pyhän Jaakobin kirkko on paikallaan.

Sen ovet pyhäisin auki ihmisten käydä sisälle ja lähteä siunauksen saaneena.

Kolmen seurakunnan ja seurakuntayhtymän työntekijöillä oli 29.1. tutustumisiltapäivä Naantalissa. Päivä aloitettiin yhteisellä ehtoollisella seurakuntakeskuksen kappelissa. Juhlan kunniaksi kokoonnuttiin yhteiseen valokuvaan. Seurakuntayhtymän 49 työntekijästä paikalla oli 41.

Perustettu vuonna 2004

Rymättylän seurakunnan vt. kirkkoherra

Erkka Nurmi

Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2 21100 Naantali Puh: 02-4375420 Faksi.02- 4375255 ISSN: 1795-2336

Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. 437 5420, 02-533 6669 margit.virkkala@evl.fi

Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh. 02-534 1471, hanne.tuulos@evl.fi

Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Levikki: 10.000 kpl

Kustantaja: Kotimaayhtiöt Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2009

Kannen kuva: Hanne Tuulos Seuraava Vesper ilmestyy 2.4.2009

Kolumni

Suvaitse mato

Pakkasten jälkeen sää lämpeni. Meren talvipalttoo riekaloitui ohueksi. Joku ei tiennyt virtauksista, toinen ajatteli, että pääsihän tästä eilenkin kuivin jaloin. Molemmat vei kylmä ja musta meri.

Ihmettelen montaa asiaa. Astelen heikolla jäällä, kuulen rytinää ja ryskettä. Taivas ja jää huutavat: varo!

En silti lakkaa ihmettelemästä, kysymästä.

Professori Reijo Heinonen on tunnettu erityisesti globaalin etiikan puolesta puhujana.

Naantalilainen puheenvuoro Kairossa Kairossa pidetään maaliskuun alussa konferenssi, joka on tärkeä osa läntisen ja islamilaisen maailman vuoropuhelua. Prof. Reijo Heinonen on kutsuttuna puhujana yhdessä työryhmässä.

R

eijo Heinonen on teologian emeritusprofessori Joensuun yliopistosta ja tunnettu erityisesti globaalin etiikan puolesta puhujana. Hän toimi mm. presidentti Martti Ahtisaaren uskontopoliittisena neuvonantajana.

Nyt on tullut kutsu puhujaksi konferenssiin, jonka otsikko on ”Islamilaisen ajattelun uudistaminen”.

Koollekutsujana on Egyptin kulttuuriministeriö ja suojelijana presidentti Hosni Mubarak. Heinosen aiheena on paneelissa "Dialogikompetenssi ja turvallisuus".

Huh. Mitä tämä dialogikompetenssi ja turvallisuus on suomeksi?

Nykymaailmassa on tietysti hyvä kysyä uudestaan, mitä on turvallisuus. Selvältä näyttää se, mitä monet ovat viime aikoina todenneet,

ettei se voi rakentua yksipuolisesti voimankäyttöön. Olennaista on nyt se, että eri toimijat oppivat keskustelemaan hyvän vuoropuhelun hengessä. Tästä kirjoitin viime kolumnissanikin Vesperiin (1/07).

Dialogi on vuoropuhelua yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen löytämiseksi eikä mitä tahansa keskustelua. Se ei varsinkaan ole keskustelua omien toiselta salattujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Dialogiin liittyy vilpittömyys vaikkakaan ei naiivius.

Kompetenssi eli pätevyys dialogiin syntyy eri tekijöistä, johon kuuluvat ainakin seuraavat kolme kokonaisuutta: uskontojen ja kulttuurien ymmärtämisestä nousevat keskustelusäännöt, uskonnollisen kielen eli uskonnollisen ”lukutaidon” hallinta sekä tietoisuus eri uskonto-

ja yhdistävistä eettisistä periaatteista kuten kultaisesta säännöstä, joka luterilaiselle on hyvinkin tuttu. Että tässä se ”huh”.

Islamilaisen ajattelun uudistaminen - mitä se voi tarkoittaa?

Kyse on tulkintojen päivittämisestä vastaamaan nykyajan tuntemusta uskonnoista sekä pyhien tekstien historiallisen luonteen tiedostamista. Tämä merkitsee mm. sitä että kysytään, mitä sharialla, islamilaisella lailla, tarkoitetaan. Islamin eräiden tuntijoiden mukaan sen avulla ei voisi esim. perustella burkhan käyttöpakkoa tai naisten jättämistä koulutuksen ulkopuolelle. Uudistaminen merkitsee kysymystä, mitä teksti merkitsee tässä ajassa ja tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.

Mikä Jeesuksen aikana olisi ollut globaalia etiikkaa?

Dekalogi, kymmenen käskyä, ja kultainen sääntö kuuluivat silloin niin kuin nytkin globaaliin etiikkaan. Jeesus toi eettisen uuden ”rakkauden lain” vanhan ”te olette kuulleet sanotuksi…” lain tilalle. Hän korosti, ettei kumoa vaan toteuttaa käskyt, siis tulkitsee uudelleen. Näin on tapahtunut eri uudistajien toimesta useiden suurten maailmanuskontojen synnyssä, vanha lain traditio on tulkittu uudelleen ja saatu elämään.

Maija Karinkanta

Lehdessä oli juttua helsinkiläisestä hotellista, jossa kaikki oli laitettu joulua varten viimeisen päälle, että ulkomaalaiset ja yksinäiset saivat siemailla joulutunnelmaa. Hienoa!

Mutta se mikä pisti silmään, oli maininta, että virsiä ei laulettu eikä (joulu)evankeliumia luettu, koska paikalla saattoi olla muitakin kuin kristittyjä.

Voi kun suvaitsevaista! Yksi pieni kysymys vain: miksi sitten laittaa ”joulua”? Syntymäpäivät järjestetään, mutta päivän sankaria ei kutsuta!

Ja ”Enkeli taivaan” voi häiritä jonkun sielunrauhaa?

Ihmettelen, mihin alistumme, miten äkkiä totumme ja miten se meihin vaikuttaa. Kaikki suvaitaan, suvaitsemattomia lukuun ottamatta.

Tee testi. 1) Kerro olleesi edellisenä päivänä niin pöhnässä, ettet muista mitään, mutta poliisi oli kuulemma tullut. Vastaukseksi hyväksyvä naurunrähäkkä. 2) Kerro päässeesi pornofilmin tähdeksi. Aika poika! Katos vaan! 3) Kerro käyneesi kirkossa…

Nuoruus on ainoa mahdollinen suvaittava ikäkausi. Avioliittoa ei eroteta ns. avoliitosta. Räikeä möly taustalla ruokakaupassakin. Televisio ja netti suoltavat kaikkea, rajoja ei tunneta. Kauan sitten kuolleen sukupuolielämää kaivellaan kuin totuutena. Satiirin nimissä pilkataan ikää ja ulkonäköä.

On kornia toivottaa Jumala maatamme siunatkoon, mutta rivoukset tulevat luontevasti. Sunnuntaina shoppaillaan.

Pitkäperjantaina tanssitaan.

Radiossa Virve Rosti kertoi, että euroviisuissa ennen omaa esitystään Johnny Logan rukoili. Toimittaja kommentoi jotenkin niin, että siinäpä hyvä resepti voittoa varten, heh heh.

Paimentolaisten taruston parasta ennen –päiväys on ohi? Joku juutalainen joskus sanoi, jos sanoi, jos edes eli ja ainakin nyt on kuollut. Mitä, vieläkö joku nykyaikana kehtaa puhua neitseellisestä syntymästä ja kuolleista heräämisestä?! Mitä, homoseksuaalisuusko tuomitaan Raamatussa?! Miten niin siunataan Israelia? Hei haloo, me eletään 2000-lukua.

Kirkko ilmeisesti kiistelee nyt siitä, pitääkö Raamattuun uskoa vai ei. Jos näin on, eikö ole sama, vaikka pyhätössä viimeinen sammuttaa valot? Uskoa ei tarvita. Riittää kun suvaitsemme. Suvaitsemattomuus on sana, jolla tukitaan suu ja vaiennetaan keskustelu. Toinen vastaava on rasisti.

Mutta suvaitsevaisuus ei ole synonyymi kaiken hyväksymiselle. Ei syntiä tarvitse suvaita. Tosin sanan ”synti” käyttö taitaa jo olla vanhana hapatuksena kielletty. Ainakaan sitä ei liian usein kuule.

Olen liian vanha, suvaitsematon, en kuulu tänne.

Vajoan hyhmäiseen veteen.

Anneli Poukka Käräjätuomari, dekkarikirjailija, yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston sekä Merimaskun seurakuntaneuvoston jäsen.

On kevään yhteisvastuun aika Kaisa Raittila

Marika Tulivuori

– Maahanmuuttajien työnsaanti on asenteista kiinni, sanoo kulttuurikeskus Caisan johtaja Ahmed Akar.

Yhteisvastuukeräys 2009 tukee heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä. Kotimaassa työllistetään maahanmuuttajia.

S Rouva Ashma Begumin perheellä on puhdasta vettä ja käymälä, mutta he elävät tulvan ja hädän pelossa.

LEIKKAA IRTI

uomessa asuu 120 000 maahanmuuttajaa. Ulkomaalaissyntyisten suhteellinen määrä väestöstä, noin 2,5 prosenttia on Suomessa pienempi kuin missään muussa Euroopan maassa. Ulkomaalaistaustaisen on vaikea löytää töitä. Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

Vaikka maahanmuutta-

jalla olisi ammattikoulutus ja paljon työkokemusta, työllistyminen Suomessa tyssää muun muassa työnantajien korkeisiin kielitaitovaatimuksiin, ennakkoluuloihin ja syrjiviin asenteisiin. Korkeastikin koulutettu maahanmuuttaja saattaa joutua vaikeasti työllistyvän asemaan, jos työtilaisuuksia ei etsinnästä huolimatta tarjoudu.

Suomen yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän. YK:n

ihmisoikeusjulistuksen mukaan kaikilla on oikeus työhön, yhtäläisiin työehtoihin ja kohtuulliseen palkkaan.

Raamattu kehottaa ottamaan muualta tulleet hyvin vastaan.

Maahanmuuttajien työllistyminen ja ottaminen aidosti osaksi suomalaista yhteiskuntaa auttaa torjumaan työvoimapulaa ja takaamaan yhteiskuntarauhaa.

Kotimaan tuotto-osuus käytetään maahanmuuttajien käytännön työllistämishankkeisiin seurakunnissa ja kristillisissä järjestöissä kautta maan.

Ulkomainen kohde on Bangladesh. Lähes puolet ihmisistä joutuu elämään 70 sentillä päivän. Tulvat ja hirmumyrskyt ovat tuhonneet viljelykset ja ajaneet ihmiset köyhyydessä ahdinkoon.

Lahjoituksilla tuetaan pienyrittäjyyttä, maanviljelyä ja naisten ansiotyömahdollisuuksia. Ihmisiä rohkaistaan yhteisten asioiden hoitoon paikallistasolla kylätoimikuntien muodossa.

Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu yhteistyökumppaneiden kanssa.

Naantalissa, Merimaskussa ja Rymättylässä keräys suoritetaan perinteisenä listakeräyksenä. Sen lisäksi on monenlaisia tapahtumia, joissa kartutetaan keräystä ja pidetään asiaa esillä. ”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.”

Kellosepän koulutuksen saanut Besim työskentelee toistaiseksi siivoustyöntekijänä. Hänet voi tavata silloin tällöin Naantalin seurakuntakeskuksessa.

Tuhansien toiveiden maa Siivoustyöntekijänä toimivan Besim Sahatciun, 34, haaveita

N

eljä vuotta sitten Kosovosta Suomeen muuttanut Besim ei koe työnsaannin maahanmuuttajalle olevan kovin ongelmallista, mikäli osaa suomen kieltä ja on valmis tekemään mitä vaan työtä. Tällä hetkellä Besim työskentelee siivoustyönteki-

jänä ISS:llä, jonka palveluksessa hän on ollut lähes vuoden. Besim on opetellut Suomen kieltä Raision aikuiskoulutuskeskus Timalissa. Hän kertoo, että kielimuurin murruttua ei ongelmia työnsaannissa ole ollut. Silloin tällöin Besimin voi tavata Naantalin seurakuntakeskuksessa siivoamassa.

Ennen nykyistä työpaikkaansa Besim on työskennellyt muun muassa Nokian Salon tehtailla. Työsuhteen päättyessä Besim oli vain muutaman kuukauden työtön, kunnes sai paikan ISS-palvelulta. Suunnitelmissa siintää kuitenkin haave päästä toteuttamaan hänen oikeaa ammattiaan, kulta- ja kellosepän työtä.

– Sukuni on harjoittanut ammattia jo vuosisadan ajan. Isäni ja isoisäni ovat toimineet samassa ammatissa ja haluan jatkaa Suomessakin heidän perintöään, Besim sanoo.

Besim kertoo, että hän on etsinyt töitä omalta alaltaan jo kauan. Turhaan. Pari vuotta sitten häntä näytti jo onnistavan, kun hän Suomen Kelloseppäliiton kautta löysi kellosepänliikkeen, jonka omistaja oli jäämässä eläkkeelle ja tarvitsi liikkeelleen jatkajan. Besimin oli tarkoitus saada käyttöönsä koko liike työkaluineen kaikkineen.

– Työvoimatoimiston kautta tein kaikki järjestelyt, jotka oman yrityksen käynnistämiseen vaaditaan. Olisin saanut starttirahaakin, Besim kertoo.

Viimein olisi vaadittu vain hänen ja liikkeen omistajan välisen lopullisen sopimuksen lukkoon lyöminen. Sopimusta ei koskaan allekirjoitettu. Liikkeen omistaja katosi jälkiä jättämättä ja jätti Besimin tyhjän päälle.

– Meidän olisi tarvinnut vain istua alas ja tehdä asiasta sopimus, mutta hän ei edes ilmoittanut lähdöstään. Elämä kuitenkin jatkuu, Besim sanoo.

Besimillä on ammatista melkein viidentoista vuoden kokemus kotimaassaan Kosovossa. Ilman työtodistuksia Suomesta on kuitenkin melkein mahdoton saada töitä.

– Mielestäni työn laadun tulisi käydä todistuksista. Jos joku vain antaisi minun näyttää mitä osaan ja tiedän, saisin varmasti töitä alaltani. Systeemi ei kuitenkaan toimi niin.

Besim elää kuitenkin toivossa. Hän on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa Suomessa.

– Ihmiset ovat ystävällisiä ja viihdyn Suomessa. Olen onnellinen täällä.

Pauliina Talikka

Kirpputori yhteisvastuulle Jo perinteeksi muodostunut kirpputoritapahtuma järjestetään 7.3.

Kuka tahansa voi tulla mukaan myymään kevätsiivouksessa turhiksi käyneitä tavaroitaan. Pöydästä peritään pieni maksu.

Naantalin Martat valmistavat keittolounaan, joten kaupanteon välillä voi nauttia maukasta keittoa.

Kirpputoritapahtuma 7.3 klo 10-13, myyjät klo 8.30 alkaen, lounas klo 11-13.

Haasta ennakkoluulosi

Y

hteisvastuukeräys haastaa maahanmuuttajiin kohdistuvat ennakkoluulot ja tukee heidän työllistymistään Suomessa ja Bangladeshissa.

Millaisia ovat omat ennakkoluulosi? Testaa itsesi osoitteessa www.

haastaennakkoluulosi.fi leikkimielisellä testillä. Osallistu myös keräykseen lahjoittamalla tai käymällä ostoksilla Yhteisvastuuputiikissa!

www.yhteisvastuu.fi

Yhteisvastuu on työllistänyt viisi kassiompelijaa Jatrapurin kylässä. Ostamalla kierrätetystä materiaalista valmistettuja kasseja tuet bangladeshiläisiä.

Rymättylässä kirkkoherranvaali 29. maaliskuuta Rymättylään valitaan maaliskuussa uusi kirkkoherra Ilkka Pärssisen jäätyä eläkkeelle viime vuoden lokakuussa.

Vaali toimitetaan Rymättylän kirkossa 29.3. Vaali alkaa jumalanpalveluksen päätyttyä ja loppuu klo 18.

Vaalissa ovat ehdolla vaalisijajärjestyksessä: Konneveden kirkkoherra Olavi Virtanen, Suomen Merimieskirkon yhteyspäällikkö, merimiespastori Jussi Ollila, Turun Henrikinseurakunnan kappalainen Petri Sirén. Neljäs hakija Rovaniemen kappalainen Mirja-Liisa Lindström on kelpoinen hakija ylimääräiselle vaalisijalle.

Toimituksen tekemät kysymykset Rymättylän kirkkoherraehdokkaille 1. Kerro lyhyesti itsestäsi ja työhistoriastasi.

2. Minkälainen mielikuva sinulla on Rymättylän seurakunnasta?

3. Mihin panostaisit Rymättylän seurakunnassa?

4. Pitääkö kirkon muuttua yhteiskunnan mukana?

5. Rymättylässä on paljon nuoria perheitä.

Mikä on paras tapa ”avata kirkon ovet” nuorille aikuisille?

6. Mitä pappeus sinulle merkitsee?

7. Seurakunta on työyhteisö, jossa on hengellinen ja maallinen ulottuvuus.

Mikä on kirkkoherran työssä hengellisen ja hallinnollisen työn suhde?

8. Millaisena näet kirkkoherran johtajuuden?

9. Mitä teet vapaahetkinäsi?

10. Mikä on lempilukemistasi?

kodinomaisuutensa. On ollut ilo seurata kuinka aktiivisia rymättyläläiset ovat puolustamaan oman seurakuntansa itsenäisyyttä.

3. Perinteeseen, kulttuuriin ja saaristolaishenkeen sekä yhdessä tekemiseen.

Olavi Virtanen 1. Synnyin Värtsilässä 1961, vartuin Järvenpäässä, opiskelin Turussa ja Helsingissä.

Kirkkoherrana 10 vuotta, sitä ennen mm. rovastikuntapappina Ruotsissa, srk-pastorina, vanginvartijana, kehitysvamma- ja mielisairaanhoitajana, ravintolatiskaaja, ambulanssikuskina, potui nostamassa ja kurkui poimimassa.

2. Vahva, terve identiteetti.

Eteenpäin elävän mieli.

3. Hyvää palvelua kaikille ikäryhmille, asiakaslähtöisesti ja tulosvastuullisesti.

Sielunhoitoon, kasteisiin, rippikouluun, vihkimisiin, siunauksiin. Vanhainkoti-, sairaala- ja kotikäynteihin.

Tiimiin. Yhteistyöverkostoihin, yhtymään. Vuorovaikutukseen. Tiedotukseen. Sekä talvi-, että kesä-Rymättylään. Spiritualiteettiin.

4. Kyllä.

5. Ruuhkavuosissa sinnitteleville? Entisille nuorille?

Vaatimusten sijaan tukea.

Kysyntä ja tarjonta balanssiin. Yhteisöllisyys. Iltakirkot. Musiikki. Täsmäprojektit.

6. Elinkeinoa ja elämäntapaa. En ole paperitiikeri,

Jussi Ollila mutta ahkera ja rehellinen sekatyömies.

7. Hallintokuviossa kirkkoherra vastaa organisaatiosta ja työyhteisöstä. Kentällä pappina hän on ihmisiä varten. Hallintoa ja näkemyseroja ei pidä hengellistää.

8. Että kantaa vastuun, hoitaa pykälät, luo linjaa ja yhteyksiä, visioi, innostaa, delegoi, tukee, luottaa. Seurakuntalaisiin suora yhteys.

9. Kotona tiskaan, lapioin leluja ja toimin desibelipoliisina perheessä, johon kuuluu vaimo Riitta, s. -66, ja lapset Eeki -08, Elmo -06, Ulpu 02, Alli -98, Otto -94 ja Iisa -92. Rannoilla seuraan koskikaroja, odotan kevättä, västäräkkiä ja kalasääskiä.

10. Viimeksi olen lukenut Panu Rajalan Mika Waltarielämänkerran Unio Mystica, Riitta Lehvosen Tyttöteurastajan, uusimman Linnutlehden, Bamsen ja Aku Ankan.

Lisätietoja: 040 545 1378 olavi.virtanen@evl.fi, Kolumneja, esim. http://www. kuopionhiippakunta.fi/capitollehti/ 3/2008, s. 10. www.konnevesi.fi/seurakunta

1. Olen 43 -vuotias, naimisissa ja minulla on esikouluikäinen tytär. Koulutukseltani olen diakoni ja teologian maisteri. Olen toiminut neljä vuotta Rauman satamassa merimiespappina, sieltä siirryin kuudeksi vuodeksi Hollantiin, jossa toimin Rotterdamin merimieskirkon johtajana ja koko maan suomalaisyhteisön pappina. Palattuani Suomeen olen vastannut Suomen Merimieskirkko ry:n kotimaan seurakuntatoiminnasta, kirkollisista yhteyksistä ja päätoimittanut merimieskirkon julkaisemaa Merimieskirkko-lehteä.

2. Näen seurakunnan ilahduttavan yhtenäisenä ja vankasti omaa historiaansa arvostavana. Se on säilyttänyt omaleimaisuutensa ja kooltaan sopivan kokoisena myös

4. Kirkon tehtävää yhteiskunnassa voisi verrata kasvattajan tehtävään. Kirkon tulee olla mukana muutoksessa näyttämällä suuntaa, ohjaamalla ja luomalla rajat. Kirkon tulee olla mukana kantamassa huolta muutosten syistä ja seurauksista. Kirkon tulee säilyttää muutoksissa aikuisuutensa ja kestää kritiikkiä ja kiukutteluakin.

5. Ovia ei tarvitse avata , koska ne ovat apposen auki. Rymättylässä historiallinen seurakunta on olennainen osa siellä asuvien identiteettiä ja itseymmärrystä. Seurakunta on jokaiselle paikka, johon on etuoikeus kuulua ja jossa on oikeus tulla omassa asiassaan kuulluksi. Toivon sydämestäni, että Rymättylässä asuvat nuoret aikuiset ja nuoret perheet osaavat nähdä seurakuntansa voimavarana ja itsestään selvästi rymättyläläisyyteen kuuluvana juttuna.

6. Pappeus on osakseni annettu palvelutehtävä, jonka perimmäinen tarkoitus on

ihmisten ohjaaminen Kristuksen luo. Minulle se merkitsee sitä, että kaikkia tekemisiäni ohjaa oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja lähimmäisenrakkaus.

7. Molemmat ulottuvuudet on hoidettava huolellisesti ja hyvin, mutta niitä ei tule sekoittaa toisiinsa. Hengellinen työ ei saa jäädä hallinnon jalkoihin, mutta hallinnollisia tehtäviä ei sovi hengellistää.

Rymättylän kokoisessa seurakunnassa hallinnon ja hengellisen työn suhde pysyvät kirkkoherralla helpommin tasapainossa kuin suurissa seurakunnissa.

8. Kirkkoherran johtajuus on asiantuntijuutta ja vastuun ottamista.

Hyvä johtajuus perustuu luottamukselliseen vuorovaikutukseen.

Kirkkoherran tulee johtajana olla lempeä, mutta määrätietoinen.

9. Vietän vapaahetket perheen kesken ulkoillen ja luonnossa liikkuen.

10. Yhteiskunnallisesti kantaa ottavat dekkarit.

Tällä hetkellä olen kovasti innostunut lukemaan ruotsalaisia poliisiromaaneita.

Lisätietoja: jussi.ollila@merimieskirkko.fi

Vaalinäytteet (vaalisaarnat) Rymättylän kirkossa klo 10 alkavassa jumalanpalveluksessa 1.3. Konneveden seurakunnan kirkkoherra Olavi Virtanen 8.3. Suomen Merimieskirkon yhteyspäällikkö, pastori Jussi Ollila 15.3. Turun Henrikinseurakunnan kappalainen Petri Sirén Vaalinäytteiden jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodissa ja tutustumista kirkkoherraehdokkaaseen.

Vaalipaneeli pe 20.3. klo 17. Tarkemmat tiedot paikallislehdissä ja Naantalin seurakunnan nettisivulla www.naantalinseurakunta.fi

Petri Sirén 1. Olen 48 -vuotias aika tavallinen suomalainen mies.

Vaimoni Leena Sirén toimii pappina Maarian seurakunnassa. Vanhin poikani on täysikäinen, tyttäreni kanssa ajamme opetusluvalla ajokorttia, nuorin poikani on 11 vuoden ikäinen.

Valmistuin papiksi v 1989.

Ensimmäinen virkani oli Turun Tuomikirkkoseurakunnassa, jossa toimin vuoteen 1998. Vuoden 1998 toimin Rymättylän srk:n vs. kirkkoherrana. Vuodesta 1999 olen ollut Turun Henrikin srk:n kappalaisena.

2. Viimeisin mielikuva nousee siitä tahdosta jolla seurakuntalaiset ilmaisivat halunsa pitää seurakunta itsenäisenä. Seurakunnassa arvostetaan lisäksi perinteitä ei vain perinteen itsensä vuoksi vaan niitä on haluttu pitää elävänä mm. ylläpitämällä kinkeriperinnettä.

Seurakunnan keskellä on ainutlaatuinen P. Jaakobin kirkko. Mielikuvien lisäksi minulla on seurakunnasta kymmenen vuodan takaa omat hyvät muistot.

3. Siihen, että seurakunnan jäsenet tuntevat Rymättylän srk:n omakseen. Papin työssä pääpaino on jumalanpalvelusten ja kirkon pyhien

toimitusten tunnollinen toimittaminen. Aikaa tulisi olla ihmisten kanssa olemiseen ei vain juhlassa vaan myös arjessa.

4. Kirkko ei ole irrallinen saareke vaan osa yhteiskuntaa. Se muuttuu joka tapauksessa ajan muuttuessa. 2000 -luvun pappi ei ole Suomi-filmien mustakaapuinen hahmo. Joskus muutos kirkossa on hidasta, mutta ei kirkko ole ainut jolla on vaikea suhtautua ajan nopeisiin muutoksiin. Joissain asioissa kirkko on ollut ja on edelleen edelläkävijä. Kirkon on myös osattava tunnustaa väriään, vaikka se ei aina myötäilisi ns. yleistä mielipidettä.

5. Periaatteessa seurakunnan tilaisuuksien pitäisi olla kaikille avoimia eikä eri ihmisryhmiä pitäisi lokeroida eri tilaisuuksiin. Seurakunnan jäsenyys on muutakin kuin tilaisuuksiin osallistumista.

Nuorilla aikuisilla kuluu usein runsaasti aikaa oman elämän pyörittämiseen. Eräs luonteva ovi avautuu perhekerhon kautta. Myös kaste- ja vihkitoimitusten kautta luodaan hyvää yhteyttä. Hyvä kokemus itselläni on ollut iltaisin kokoontuva Perhekahvio jossa myös isille löytyi oma paikka.

6. Pappeus ei ole kirkossamme sakramentti eikä papilla ei ole erityisasemaa suhteessa Jumalaan. Papin virka kutsuu yhdessä muiden kanssa matkan tekemiseen ja jakamiseen. Pappeus on toivoon saattamista.

7. Nykyisessä virassani toimin hallintokappalaisena, johon kuuluu toimiminen kirkkoherran sijaisena, srkneuvoston ja kirkkoherrainkokouksen sihteerinä, lomaja työlistojen laatiminen, tilastojen kokoaminen jne. Tämä työ on toissijaista hengelliseen työhön nähden. Hallinto vie paljon aikaa, mutta sen tärkeyttä ei pidä väheksyä. Vaikka se ei saa muodostua ensisijaiseksi sitä ei voi sillä verukkeella jättää hoitamatta.

8. Kirkkoherran virassa joutuu hallinnoimaan asioita kuten missä tahansa työyhteisössä. Johtajan tulee pitää huolta siitä, että asioita hoidetaan järjestelmällisesti ja oikein. Virkaan kuuluu myös työskentely muiden työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Ihmisiä ei voi hallinnoida kuten asioita.

9. Vietän aikaa meren äärellä mm. kalastamalla. Kuntoilen pelaamalla lentopalloa. Lisäksi harrastan kuorolaulua, luen ja laitan perheelle ruokaa.

10. Luen monenlaista kirjallisuutta: tietokirjallisuutta, historiaa, kaunokirjallisuutta, venäjän kieltä. Viimeksi olen lukenut Sofi Oksasen Puhdistuksen, turkkilaisen Orhan Pamukin kirjan Muita värejä sekä ruotsalaisen Stieg Larssonin kolmiosaisen dekkarisarjan.

Lisätietoja: Puhelinnumeroni: 040-3417378 Sähköposti: petri.siren@evl.fi

Mirja Liisa Lindström 1. Toimin kappalaisena Rovaniemellä Yläkemijoen piirissä. Perheeseeni kuuluu puolisoni Ilkka ja 11-vuotias tytär.

Papiksi ryhtyminen oli minulle pitkän kutsumuksen takana. Kävin elämänkouluni pitkän kaavan mukaisesti.

Minut vihittiin papiksi Oulussa maaliskuussa 2001. Papin työ on minulle kuitenkin hyvin rakasta. Pyrin tekemään työtäni uskossa, sydämellä ja järjellä.

2. Rymättylä on minulle aikaisemmista elämänvaiheistani tuttu. Seurakunta on pieni ja kaunis saaristoseurakunta. Alueen väkiluku moninkertaistuu kesäisin mökkiläisten ja matkailijoiden myötä. Yksipappisena seurakuntana alue ja työ on haastava, mutta siihen olen tottunut jo täällä jokivarren pappina.

alueensa ja seurakuntalaistensa työtekijä.

Työ lasten ja nuorten keskuudessa on sydäntäni lähellä. Diakoniatyö on viime vuosina tullut yhdeksi tärkeimmistä seurakunnan työmuodoista ihmisten erilaisten ongelmien lisääntyessä.

6. Edellä jo siitä kerroinkin.

Kuljin pitkän matkan papiksi.

Pappeus on kutsumus. Mutta pappikaan ei jaksa, ellei hoida ja anna hoitaa itseään. Hoito tulee Jumalalta, luonnosta, toisilta ihmisiltä, hiljaisuudesta, ’tulehen tuijottolusta’ tai laiturilla istumisesta.

edellä, välillä joukon keskellä ja välillä perässä. Kirkkoherralla pitäisi olla kokonaisnäky seurakunnastaan ja liittymä koko kirkon hallintoon ja sanaan.

Kirkkoherra on seurakuntansa hengellinen ja hallinnollinen esimies.

4. Kirkon pitää muuttua, mutta pysyä myös tuttuna ja turvallisena. Majakka on ollut merenkulkijalle karikkoisilla rannikkoseuduilla elintärkeä. Kirkko on kuin majakka elämän myrskyjen keskellä. Välillä ihminen etääntyy siitä ja välillä sen loiste suorastaan vetää ja opastaa oikealle reitille.

7. Luther puhuu kahdesta regimentistä. Kirkon pitää hoitaa omalla paikallaan molempia. Seurakunnan ongelmat ovat yhtä moninaiset kuin minkä tahansa muunkin organisaation ongelmat.

Hallinnollinen työ on osa seurakuntatyötä. Kirkkoherran työhön hallinnollinen työ kuuluu olennaisena osana, mutta samalla hän on myös seurakuntansa hengellisestä elämästä vastuussa.

Nykyisessä työssäni olen seurakuntamme matriisiorganisaation ja piirijaon vuoksi pitkälti vastuussa oman alueeni hengellisestä, hallinnollisesta ja taloudellisesta puolesta.

Näin siis vaikka olenkin kappalainen, minulla on myös hallinnollista vastuuta.

9. Parin viime vuoden aikana vapaa-aikani on kulunut pitkälti hevosten parissa. Ostimme koulutaustaisen Terskin hevosen, jota yhdessä tyttären kanssa hoitelemme ja ratsastamme.

Musiikki, kirjallisuus, matkailu ja luonnossa liikkuminen ovat myös sydäntäni lähellä.

5. Omassa seurakuntapiirissäni vedämme yhdessä alueeni työntekijöiden kanssa perhekerhoja ja –kirkkoja sekä muita nuorten aikuisten ja perheiden ’vertaisryhmiä’.

Ne on koettu täällä hyvin tärkeiksi. Perhekirkot, vauvakirkot, etc. olen myös kokenut tärkeiksi tilaisuuksiksi.

Kohderyhmien tapahtumat ovat hyviä, kaikille yhteisten tilaisuuksien rinnalla

8. Kirkkoherra on kuin seurakuntansa paimen: välillä

10. Viime aikoina kirjallisuus on painottunut hevoskirjojen puolelle, erityisesti luonnollisiin hevostaitoihin.

Muutoin luen mielelläni Owe Wikströmiä. Antti Eskolan pohdiskelut omasta uskonnollisuudestaan on myös usein viivähtänyt yöpöydälläni, samoin kuin Eero Huovisen ja John Vikströmin kirjat. Kirjallisuuden ja musiikin suhteen olen moniruokainen.

3. Rymättylän seurakunnan pappina panostaisin perinteiseen seurakuntatyöhön.

Pappi ja seurakunnan työntekijä on ensisijaisesti oman

Kirkkoherranvaali on erilainen vaali Se poikkeaa muista niin ehdokasasettelun, äänestämisen kuin vaalin tuloksen suhteen.

Tuomiokapituli asettaa kolme virkaa hakenutta vaalisijoille. Sen lisäksi vähintään kymmenen seurakuntalaista voi pyytää ylimääräiselle vaalisijalle kelpoista hakijaa ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi. Pyyntö tehdään vaalilautakunnalle, joka toteaa, että edellytykset pyynnön hyväksymiselle ovat olemassa.

Kuka saa äänestää?

Vaalissa äänioikeus on kirkon jäsenellä, joka on täyttänyt 18 vuotta vaalipäivään 29.3.2009 mennessä tai täyttää mainittuna päivänä ja on merkitty viimeistään 18.1.2009 Rymättylän seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi.

Ennakko- ja kotiäänestys 23.-27.3.

Ennakkoäänestys toimitetaan Rymättylän seurakunnan kirkkoherranvirastossa klo 9-18.

Kotiäänestys on mahdollinen äänioikeutetulle, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Kotiäänestys tulee varata vaalilautakunnalta joko kirjallisesti tai soittamalla kirkkoherranvirastoon p. 252 1216 viimeistään 20.3. klo 16 mennessä.

Äänestys vaalipäivänä 29.3.

Vaali alkaa jumalanpalveluksen päätyttyä ja loppuu klo 18.

Miten äänestys tapahtuu? Äänestäjä ilmoittautuu ensin vaalitoimitsijalle, joka toteaa äänioikeuden vaaliluettelosta. Äänestäjän on oltava valmis todistamaan henkilöllisyytensä ajokortin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen avulla. Toimitsija antaa tyhjän äänestyslipun. Äänestyslipussa on kolme nimellä varustettua saraketta kutakin vaalisijalla olevaa ehdokasta varten sekä yksi tyhjä sarake mahdollista ylimääräiselle vaalisijalle pyydettävää varten.

Varsinaisia ehdokkaita äänestettäessä äänestäjä tekee merkinnän oman ehdokkaansa sarakkeeseen. Ylimääräistä ehdokasta äänestettäessä äänestyslippuun kirjoitetaan oman ehdokkaan nimi. Sen lisäksi ylimääräistä ehdokasta äänestävillä on mahdollisuus merkitä vaalilippuun ruksi myös jollekulle varsinaiselle vaalisijalle asetetuista. Äänestyskopissa tapahtuneen vaalilipun täyttämisen jälkeen äänestäjä taittaa lipun vaalisalaisuuden säilyttämiseksi ja vie sen ääniuurnalle leimattavaksi. Sen jälkeen hän pudottaa leimatun lipukkeen uurnaan.

Vaalin tulos Ylimääräiselle vaalisijalle nimetyn ehdokkaan on saatava vähintään kymmenen prosenttia seurakunnan kaikkien äänioikeutettujen äänistä (Rymättylässä 144 ääntä) sekä lisäksi yli puolet kaikista vaaleissa annetuista äänistä. Ääntenlaskun aluksi selvitetään, onko ylimääräinen ehdokas saanut vaaditun äänimäärän.

Jollei näin ole tapahtunut, on kunkin vaalisijalle asetetun ehdokkaan saamaan äänimäärään lisättävä ylimääräistä vaaliehdokasta äänestäneiden heille antamat äänet.

Tämän jälkeen valitaan eniten ääniä saanut ehdokas kirkkoherraksi.

Kalliokyyhky symboloi

Pyhä

K

un evankelis-luterilaisessa kirkko vietettää helluntaita, Pyhän Hengen juhlaa, käytetään Pyhän Hengen vertauskuvana liekkiä ja kyyhkyä. Rymättylän Aaslassa asuva Helsingin yliopiston riista- ja eläintieteen dosentti, lintutieteilijä Lennart Saari ei pidä sattumana, että kaikista eläinlajeista juuri kyyhky symboloi Pyhää Henkeä.

– Kyyhkyt ovat linnuista kaikista vähiten agressiivisia. Ainoastaan pesintäaikana, joka niiden osalta on tänä vuonna jo alkanut, on havaittavissa jonkinlaista nokka pokkaa kyyhkyjen keskuudessa, aloittaa Saari ja jatkaa.

– Kyyhkyt ovat tunnettuja myös suunnistusmekanismistaan, mistä johtuen niitä on käytetty muun muassa sotien aikana viestinviejinä. Moni Atlantissa laineilla kellunut, alasammutun koneen pilotti on saanut apua siten, että hän on lähettänyt mukanaan olleen kirjekyyhkyn avulla viestin kotiin. Eli voidaan ajatella, että Pyhä Henki, joka on meidän lunastuksemme sinetti, auttaa meitä löytämään sinne, minne olemme matkalla eli kotiin. Ilman Pyhää Henkeä olisimme ihmisinä totaalisesti eksyksissä.

Lennart Saari muistelee viime syksyistä, ensimmäistä kansainvälistä kristillistä ”Luomakunnalla on

Kalliokyyhky ja kesykyyhk

K

alliokyyhky on meikäläisen kesykyyhkyn (pulun) villi kantamuoto, joka elää luonnonvaraisena muutamin paikoin Etelä-Euroopassa.

Villistä kalliokyyhkystä on kesyyntynyt/kesytetty viestikyyhkyjä ja samalla jalostettu mitä ovelampia värimuotoja. Varsinkin 1800-luvulla oli muodikasta "modata" lintuja.

Kyyhkyt ja kanarialintu olivat suosittuja koska niistä sai mitä merkillisimpiä versioita aikaiseksi.

– Suomen pulut ovat saaneet alkunsa näistä karanneista tai vapautetuista viestikyyhkyistä. Nykyisin puhutaan kesykyyhkystä, kun tarkoitetaan tätä ihmisen jalostamaa kalliokyyhkyn kaupunkimuotoa, kertoo Turun Yliopiston konservaattori Ari Karhilahti.

Hänen mukaansa Naantalin Kuparivuori on Suomen ainoa luonnontilainen paikka, jossa kesykyyhky pesii. Lisäksi on muutamia avokaivoksia, jonne laji on asettunut.

Margit Virkkala

Jokainen eliö ilmoittaa meille jotain Jumalasta. Eli jokaisen eliön poistaminen vähentää tietoisuuttamme Jumalasta, muistuttaa Lennart Saari.

Lintuharrastaja ja -kuvaaja Jorma Tenovuo kertoo, että ei ole onnistunut kuvaamaan yhtään luonnonvaraista kalliokyyhkyä. Tässä kuvassa on kesykyyhkyjä. Aukeaman kesykyyhkyjen kuvat: Jorma Tenovuo.

ää Henkeä toivo” -seminaaria, jossa paneudutiin ympäristönsuojelun teologiseen perustaan, keskusteltiin Itämerestä sekä pohditiin, miten luomakunnan varjelu voisi onnistua käytännössä. Tilaisuuden pääpuhujana oli pastori Dave Bookless, jolta ilmestyi viime vuonna kirja ”Planetwise – Dare to Care for God’s World”.

– En tiedä, onko se Booklessin alkuperäinen idea vai onko hän jostain sen lainannut, kun hän pohtii kirjassaan nykyistä, taiteilijoiden luomaa käsitystä kyyhkystä, joka laskeutuu Jeesuksen päälle ja on väriltään valkoinen kuin pulu.Vaikka kirjoittajan väittämän mukaan kyyhkyn kuuluisikin olla nimen-

omaan villi, siniharmaa kalliokyyhky.

Luojan lintu pesii pimeissä paikoissa Lennart Saari kuvailee villin, siniharmaan kalliokyyhkyn linnuksi, joka pesii maailman luotaantyöntävimmissä ja vaikeimmissa paikoissa, kallion jyrkänteitten pimeissä onkaloissa.

– Ja tässä on se pointti! Samoin Pyhä Henki menee meidän elämässämme kaikista pimeimpiin paikkoihin muuttaakseen sisimpämme.

Pyhä Henki ei ole siis mikään valkoinen, sisäsiisti, puhtaassa häkissä pidettävä, joka päästetään kerran

ky (Columba livia)

viikossa kahdeksi tunniksi vapaaksi johonkin karismaattiseen tilaisuuteen. Vaan Hän on jatkuvasti toiminnassa, tehden ”likaista työtä”, likaisten asioidemme parissa.

Huoli ympäristöstä tulisi olla Saaren mukaan olennainen osa kristinuskoa. Niinpä hän oli perustamassa vuonna 2002 A Rocha Suomi-Finland, Kristityt luonnon puolesta yhdistystä toimien tällä hetkellä sen varapuheenjohtajana.

– Työmme pohjautuu kristinuskon mukaiseen käsitykseen siitä, että luonto on suojelemisen arvoinen, koska Jumala on sen luonut ja antanut sen hoitamisen – kuten Raamatusssa sanotaan viljele ja varjele - ihmisen tehtäväksi, toteaa Saa-

ri, joka on tiedemiehenä hätkäyttänyt monia tahoja toteamalla evoluutioteorian perusteet epäilyttäviksi.

– Kun sen tein, urani lähti suureen nousuun. Niin suureen nousuun, että tunsin, kuinka seinä nousi edessäni pystyyn. Vaikuttaakin siltä, että jokaisessa yhteiskunnassa on sellaisia asioita, joita ei saa kritisoida. Keskiajalla se oli kirkko, kommunismissa se oli puolue ja meidän länsimaisessa yhteiskunnassa se on tiede. Tiede, joka joskus pistetään vielä yhtäläisyysmerkillä tarkoittamaan samaa kuin evoluutio. Eli jos vastustat evoluutiota, vastustat tiedettä, toteaa Saari.

Auli Kumpunen

Lennart Saari on kristitty tiedemies - MMT - riistanhoitotieteen dosentti, Helsingin yliopisto - ollut käynnistämässä kansainvälisen kristillisen luonnonsuojeluliikkeen A Rochan toimintaa Suomessa - asuu Rymättylän Aaslassa

Kyyhkysiä käytetään monisa paikoissa myös rakkauden symbolina. Muun muassa Laulujen laulussa sekä taiteessa ja jokapäiväisessä puheessa on käytetty sanontaa "kyyhkyläiset", pohti Lennart Saari.

Terveisiä Japanista Timo kävi Japanissa

S

ain tehdä jouluna 2008 perheeni (Mari-Liisa, Teemu 21, Matti 17, Mikko 14) kanssa matkan Japaniin. Edellisestä kerrasta oli jo tovi vierähtänyt. 2003 heinäkuussa päättyi toistaiseksi viimeinen työjakso.

Moni asia oli muuttunut. Paljon oli sellaista mikä tuntui siltä, kuin

vasta viime viikolla olisi edellisen kerran tavannut samoja ihmisiä.

Itselläni oli mieleenpainuvimmat hetket, kun saimme todistaa kahden vauvan kastetta Osakassa Tennojin kirkolla ja vielä Ogakin kirkolla sain itse olla ”kätten päälle panolla” siunaamassa herra Shimizun kasteen yhteydessä. Hän sanoi

muistavansa tuon päivän elämänsä loppuun asti.

Kahteen kertaan nousin saarnapönttöön. Yksi puheeni aihe oli Naantalin nuoren seurakunnan hupparin ”Jesus is my rock”.

Keväällä 1987 Timo ja Mari-Liisa aloitti lähetysmatkan. Viimeinen parin vuoden työjaksomme oli Oga-

Halleluya koorasu eli Halleluja kuoro. Kuoron asusteet olivat käytössä jo viimeksi kirkolla Ogakissa työssä ollessamme.

Mitä kuuluu Huovisille?

E

10

lina, Harri, Akio ja Alina Huovisella on takanaan kiireinen ja monipuolinen vuosi Japanissa Koben kaupungissa. Viime vuoden tammikuussa heille alkoi kielikoulujakson päätyttyä ensimmäinen varsinainen työkausi Länsi-Japanin kirkon musiikkityöntekijöinä. Ensimmäinen vuosi on ollut työnkuvan muotoutumisen aikaa.

Harri ja Elina ovat olleet säännöllisesti vastuussa kotiseurakuntansa jumalanpalvelusmusiikista ja pyhäkoulun opetus- ja säestystehtävistä. Lisäksi he pyörittävät seurakunnassa kerran kuussa 2-4-vuotiaiden lasten englanninkielistä musiikkileikkikoulua.

Harri on saarnannut oman seurakunnan jumalanpalveluksissa ja vetänyt seurakunnan nuorteniltoja. Myös nuorten musiikkiryhmän ohjaaminen kuuluu Harrin viikkoohjelmaan.

Elina pitää seurakunnassa huilutunteja ja johtaa kuoroa. Molempien jälkeen tutkitaan Raamattua.

Säännöllisen työn lisäksi Huoviset ovat kiertäneet Länsi-Japanin kirkon eri seurakunnissa pitämässä evankelioivia konsertteja ja musiikkiseminaareja. Elina ja Harri esittävät konserteissaan lähinnä omaa gospelmusiikkia, joten konsertteihin valmistautuminen, musiikin tuottaminen ja puheiden val-

mistelu on iso osa Elinan ja Harrin työtä.

Tokaluokkalainen Akio on tällä hetkellä vaihtamassa japanilaisesta koulusta englanninkieliseen kansainväliseen kouluun. Alina on käynyt japaninkielistä katolisen kirkon leikkikoulua. Nyt Huovisilla on edessä iloisen odotuksen kevät, sillä perheeseen odotetaan kolmatta lasta, jonka on tarkoitus syntyä kesäkuun alussa Japanissa.

Pelasta maailma On tammikuu. Sataa vettä, lämpötila on + 5 ja äidin istuttamat krookukset alkavat jo puskea tietään läpi nurmikon. Kotiin tullessasi otat postilaatikosta nipun mainoslehtiä jotka kirkuvat väreillään kaikkea tarpeellista itsetunnon kohotukseen. Paiskaat pinkan keittiön pöydälle. Pinon alle jää ulkomaan uutisten kohdalta auki oleva sanomalehti täynnä kissankokoisia kirjaimia Gazan konfliktista, Venäjän kaasukriisistä ja Tiibetin ihmisoikeusrikkomuksista. Avaat jääkaapin oven ja tyynnytät kiljuvan vatsasi muovipikarista löytyvällä jogurtilla, tehokanalan munilla ja lentopaprikalla. Television uutiset kertovat Saimaan kukkivan sinilevää keskellä talvea eivätkä maantiedon oppikirjan ennusteet ilmastonmuutoksen oletetusta aikataulusta ainakaan kevennä hehkulampun valaiseman myrskyillan tunnelmaa. Mutta eihän tässä yksittäinen ihminen pysty tekemään mitään. Eikö?

Pelasta maailma pala kerrallaan

Huovisten kotikaupunki Kobe.

"Hautausmaa" alttarin takana - tuhkauurnat ja muistokuvat ovat järjestettyinä hyllyille.

Viimeisimpiä oli n. 40 v.

Naomi, 9-vuotiaasta asti reumatismia sairastanut. Hänen luonaan vietimme usein kotikokouksia.

Ehkä tämän seurauksena Naomin vanhemmat kastettiin viime vuonna.

Lahjaksi olemme saaneet, siis lahjaksi antakaamme (mukaillen Matt 10:8). Maailmamme ei ole meidän. Se on lainassa lapsiltamme ja heidän lapsiltaan. Ennen kaikkea maailma on kotimme. Koti, jossa sisarusten tulisi tukea toistensa elämää. Koti, jonka tulisi ruokkia ja suojata meitä. Koti, jossa saamme kasvaa aikuisiksi Isän rakkauden tukemana. Meidän täytyisi vain vähän ryhdistäytyä ja lopettaa tuijotus omaan napaan. Maailmaa voi auttaa eikä sitä tarvitse tehdä yksin. Osoitteesta www.pelastamaailma.fi löydät sivut, joilta löydät muita maailman pelastamisesta kiinnostuneita henkilöitä ja järjestöjä, mm. Kirkon ulkomaanavun, joka on myös sivujen ylläpitäjä.

Voit luoda oman profiilin ja antaa maailmanpelastuslupauksia, jotka on helppo ottaa käyttöön omassa elämässä. Rakentaa palasista oman pelastustehtäväsi.

Tule nuorteniltaan torstaina 26.2. kuulemaan lisää miksi juuri meidän kristittyjen tulisi pelastaa maailmaa muutenkin kuin evankeliumia julistamalla. Asiaa ihmisoikeuksista, ylikansallisista yhtiöistä ja ympäristönsuojelusta sekä mikä on Raamatun näkökulma maailman pelastamiseen. Nähdään siellä!

Marjo Hakamäki-Salo vs. nuorisotyönohjaaja

P.S. Tee ekoteko, älä osta pullovettä. Pulloveden tuotanto kuluttaa yhden vuoden aikana saman määrän öljyä kuin Suomen koko liikenne 12 vuodessa. Sitä paitsi suomalainen kraanavesi on laadultaan aivan kelpoa sammuttamaan janon siinä missä pullotettu lähdevesikin. Limujen tuotanto kuluttaa vielä enemmän luonnonvaroja. Siitä lisää nuorten­ illassa.

kin ja Gifun seurakunnissa Pastori ja rouva Saiton apuna. Koji Saito vastaa molempien seurakuntien toiminnasta. Tehtäväni oli toimia papin sijasta jommassa kummassa seurakunnassa kun hän oli toisella kirkolla.

Liturgia ja saarnaaminen japaniksi tuli varsin tutuksi.

Lieneekö ollut jäähyväisreissu? Taivaallinen työnantaja sen tietää ja kertoo aikanaan.

Timo Havukainen

Havukaisten perhe esiintyi Japanin matkansa aikana useassa kirkossa.

Mitä kuuluu Paulasaarille?

M

ari, Seppo, Pyry, Liina, Roosa ja Tuuli Paulasaari työskentelevät Japanin Fuokuokassa kahdeksatta vuotta.

Paulasaarten työhön kuuluu seurakuntatyö eteläisellä Kyushun saarella, Fukuokan alueen viidessä seurakunnassa, erityisesti Hakatassa, Futskaichissa ja Nishissä.

Seppo kiertää edelleen tekemässä papin työtä pääsääntöisesti kolmen seurakunnan alueilla toimittaen jumalanpalveluksia, pitäen raamattupiirejä ja vieraillen kodeissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Mari työskentelee Futsukaichin ja Fukuoka-Nishin seurakunnissa kirkkomusiikin ja diakoniatyön parissa.

Sunnuntain jumalapalvelus on japanilaisessa seurakuntaelämässä viikon keskus, josta haetaan voimia uuteen viikkoon. Sa-

malle päivälle kootaan mahdollisimman paljon ohjelmaa, koska monen kohdalla vain sunnuntaina voi osallistua kirkon toimintaan. Siksi viikonloput ovat Paulasaarille kiireistä aikaa. Ei ole harvinaista, että kirkonmenojen ja teen jälkeen Paulasaaret hyppäävät autoon ja ajavat reilun parinkymmenen kilometrin päähän toiseen kirkkoon. Sieltäpäin jatketaan nopeasti matkaa vielä kolmanteen kirkkoon.

Viikolla Seppo ja Mari käyvät yksinäisten luona, jotka eivät pääse kirkolle, ja kohtaavat äitejä lastensa kanssa. Myös raamattupiirit kokoontuvat viikolla.

Pyry, Liina, Roosa ja Tuuli käyvät kaikki Fukuokan englanninkielistä kansainvälistä koulua.

Nuorten illat torstaisin klo 18 Dipolilla 26.2. kans-yli-allinen juttu (Marjo Hakamäki-Salo) 5.3. Tarvitaanko tätä ihan oikeesti?

(Leena Flander) 12.3. Rttu Tuunaus (aippa) 19.3. Miesten mekko & sisäinen poliisi (Jussi Houttu) 26.3. Mää iha erityisenä luomuksena (Annukka Lindberg) 2.4. Vaatteita, lehtiä, oksia (Marja Saantola)

Avoimet ovet Dipolilla keskiviikkoisin klo 18-20 Walkers Vapaa-aikatullilla perjantaisin klo 20-23

Juha Tapio sunnuntaina 15.3. klo 18 Naantalin kirkossa, kts. erillinen ilmoitus!

11

Lyhyesti seurakuntayhtymästä

M

erimaskun, Naantalin ja Rymättylän seurakuntien muodostama seurakuntayhtymä syntyi vuodenvaihteessa.

Mitä se tarkoittaa?

Seurakunnat hoitavat itsenäisesti kaiken seurakunnallisen toiminnan kuten jumalanpalvelukset, toimitukset, rippikoulut, diakoniatyön, lapsi- ja perhetyön, lähetystyön jne. Joitakin jo aikaisemminkin muiden kanssa yhteistyössä hoidettuja työmuotoja siirtyi seurakuntayhtymälle. Tällaisia ovat esimerkiksi perheneuvonta ja Palveleva puhelin.

Seurakuntayhtymä tuottaa monipuolisia palveluja yhteisesti kolmelle seurakunnalle. Sen tehtäviin kuuluu talouden, omaisuuden ja kiinteistöjen hoito sekä kaikki rakennuttajan tehtävät.

Mikä muuttui?

Kirkollisvero laski Merimaskussa ja Naantalissa noin kolmanneksen.

Naantalissa vero säilyi ennallaan.

Kaikki perittävät maksut yhtenäistyivät, mikä tarkoittaa sitä, että Merimaskussa ja Rymättylässä maksuihin tuli joitakin muutoksia. Nyt esimerkiksi hautapaikkamak-

suja ei peritä missään seurakunnassa oman seurakunnan jäseniltä. Päiväkerhosta peritään yhtenäinen maksu, Merimaskussa ei kuitenkaan vielä tämän kevään aikana.

Virastot ja toimistot palvelevat entisissä paikoissa ja entisinä aikoina Merimaskulaiset saavat virkatodistuksensa Merimaskun kirkkoherranvirastosta ja rymättyläläiset Rymättylän kirkkoherranvirastosta.

Hautapaikat voi varata oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta.

Koko seurakuntayhtymän talousasiat ja maksuliikenne taas hoidetaan seurakuntayhtymän taloustoimistosta Naantalista.

Aukioloajat Naantalin kirkkoherranvirasto (p. 437 5411) on avoinna ma-pe klo 9-13,

Merimaskun kirkkoherranvirasto (p. 436 9654 ) ma klo 15-17 ja ke 9-12, Rymättylän kirkkoherranvirasto (p. 252 1216) ti ja pe klo 9–12 sekä ke 15– 17.

Naantalin seurakuntayhtymän taloustoimisto, Piispantie 2 21100 Naantali, avoinna ma-pe klo 9-13.

Työntekijät uuden edessä Työntekijöille muutoksia tuli enemmän. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvaus muuttui. Eniten muutoksia tuli seurakuntayhtymän palvelukseen siirtyville. Seurakuntamestari Ritva Mannelinin työpiste muuttui Rymättylään. Merimaskun talouspäälliköstä Hanna Lehdosta tuli seurakuntayhtymän kiinteistö- ja ympäristösihteeri.

Naantalin seurakunnan tiedottaja Margit Virkkala siirtyi seurakuntayhtymän työntekijäksi ja seurakuntalehti Vesper on nyt kolmen seurakunnan yhteinen. Kirkkoherra Jyrki Rautiainen on seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja.

Poimintoja talousarviosta

V

uoden 2009 painopistealueena on kehittää verkostoyhteistyötä yhtymän seurakuntien kesken eri työaloilla. Erityisenä painopistealueena on nuorisotyö, johon on saatu uusi virka Naantalin seurakuntaan. Seurakuntayhtymän strategia on vireillä.

Käyttötalousmenot ovat 4.1 milj. euroa ja investoinnit 0.4 milj. euroa. Kolmen seuraavan vuoden investointeihin on suunniteltu käytettävän noin 3,5 milj. euroa, joista suurimman osan lohkaisee Naantalin kirkon sisätilojen peruskorjaus. Suurin menoerä budjetissa on henkilöstömenot 2,5 milj. euroa.

Alijäämää muodostuu noin 460 000 euroa.

Talousarvio on 260-sivuinen kirja, jossa on seurakuntayhtymän ja kolmen seurakunnan talousarviot. Paikallisseurakuntien talousarviot koostuvat hengellisen työn ja varsinaisen toiminnan määrärahoista.

Mitä tehdään ?

Kolmen seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille järjestetään koulutusta, yhteisiä keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksia sekä yhteinen joulujuhla. Seurakunnille luodaan yhteinen puhelin- ja tietojärjestelmä sekä kirkonkirjat digitoidaan. Perheasiain neuvottelukeskukseen saadaan rovastikunnallinen perheneuvoja, josta tulee yhtymälle noin 17 000 euron kustannus. Yhteyttä seurakuntien välillä edistetään mm. linja-autokuljetuksilla Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän tilaisuuksiin.

Naantalissa järjestetään syksyllä miesten ilta, jonka budjetti on 6950 euroa. Diakoniatyön painopistettä siirretään enemmän laitos­ yhteyksistä kotikäyntityöhön ja diakonia-avustuksia lisätään 10 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Kirkkoon hankitaan piano ja entinen siirretään Soiniemen leirikeskukseen rippikoulutyön käyttöön. Hautausmaalle ostetaan run-

ko-ohjattava traktori, joka maksaa 40.000 euroa.

Viime vuonna alkanutta Missiota jatketaan yhteistyössä eri työmuotojen kanssa, rahaa on varattu 12.500 euroa. Aikuistyössä panostetaan avioerojen ennaltaehkäisemiseen järjestämällä parisuhdekoulutusta, -risteilyjä ja –leirejä. Järjestetään myös Birgittapäivät ja Taizé-iltoja.

Pienryhmätoimintaa tuetaan kaikissa oppilaitoksissa perustamalla koulujen kanssa yhteistyössä ART-ryhmiä. Yhteistyötä koulujen kanssa lisätään myös kutsumalla eka- ja tokaluokkien opettajat työkauden alussa kokoukseen ja vieraillaan kouluissa.

Merimaskun kirkon lämmitysjärjestelmä uusitaan 95 000 eurolla. Kesällä järjestetään kansanlaulukirkko ja kesäasukkaiden kirkkopyhä. Syksyllä järjestetään valon konsertti. Pyritään löytämään pyhäkoulunopettajia. Perhekirkko on kolme neljä kertaa vuodessa. Par-

Yhteinen valtuusto valitsi

N

aantalin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 15.1. Kokouksen avasi iältään vanhin valtuutettu Raimo Toivonen.

Yhteisen kirkkovaltuuston kokoonpano määräytyi vuoden 2006 vaalien vertailulukujen mukaisesti.

Yhteisessä kirkkovaltuustossa on 22 jäsentä Naantalista, 5 jäsentä Rymättylästä ja 4 jäsentä Merimaskusta, yhteensä 31.

Puheenjohtajaksi kaudelle 20092010 valittiin Osmo Räsänen Naantalista ja varapuheenjohtajaksi Riitta Räikkä Rymättylästä.

12

Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Ritvanen Naantalista ja jäseniksi: Riitta Isotupa, Naantali, varajäsen Riikka Uusi-Pietilä, Raimo Saarela, Naantali, varajäsen Olli Rönnemaa, Tiia Tavio, Naantali, varajäsen Pirjo Orrela, Risto Lindroos, Naantali, varajäsen Jari Paasikivi, Erkki Hellman, Rymättylä, varajäsen Martti Jaanto, Anneli Poukka, Merimasku, varajäsen Eeva Auvinen, Markku Ala-Uotila, Naantali, varajäsen Lasse Aimonen, Maija Karinkanta, Naantali, varajäsen Kerttu Pietikäinen, Erkki Rantanen, Naantali, varajäsen Rauno Vänttinen. Antti Tunturi on Pekka Ritvasen varajäsen.

Talousjohtaja Jorma Koivula, kirkkoherra Jyrki Rautiainen, kokouksen avaaja, kirkko­valtuutettu Raimo Toivonen ja sihteeri Päivi Kummila.

260-sivuinen talousarviokirja sisältää kolmen seurakunnan ja seurakuntayhtymän talousarviot ja toimintasuunnitelmat.

tiolaisten kesäleiri (jollaleiri) pidetään ja venekalustoa huolletaan.

Tervetulokirjeitä lähetetään muuttaneille.

Rymättylän pappilan lämmitysjärjestelmä korjataan, kustannukset 16 000 euroa. Rymättylän seurakuntakodin peruskorjauksen suunnitteluun on varattu 4000 euroa,

samoin leirikeskus Majakan peruskorjauksen suunnitteluun 1000 euroa. Edelleen pidetään kinkereitä, järjestetään kaamoskonserttisarja sekä kansanlaulukirkko. Tuetaan musiikkikasvatusta järjestämällä musiikkileiri alakouluikäisille.

MV

Yhteinen kirkkovaltuusto 2009-2010 Puheenjohtajat Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja: Osmo Räsänen, Naantali Yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Riitta Räikkä, Rymättylä Jäsenet Naantalista Aimonen Lasse, Ala-Uotila Markku, Alho Riitta, Isotupa Riitta, Karinkanta Maija, Lehtilä Risto, Lindroos Risto, Merilahti Tuomas, Orrela Pirjo, Paasikivi Jari, Pietikäinen Kerttu, Rantanen Erkki, Ritvanen Pekka, Saarni Sirpa, Tavio Tiia, Toivonen Raimo, Tunturi Antti, Uusi-Pietilä Riikka, Vaaranen Juhani, Vainio Johannes, Vänttinen Rauno Jäsenet Rymättylästä Jaanto Martti, Peltola Sini, Tähti Jussi, Vainio Heikki Jäsenet Merimaskusta Auvinen Eeva, Ihalin Reijo, Poukka Anneli, Sirko-Honka Katriina

Seurakuntaneuvostot 2009-2010 Entisten kirkkoneuvostojen ja -valtuustojen ”tilalla” paikallisseurakunnan toimintaa johtavat seurakuntaneuvostot. Kokoonpano määräytyi vuoden 2006 vaalien tuloksen perusteella.

Naantalissa 14 +1 Rautiainen Jyrki, puheenjohtaja Alho Riitta, varapuheenjohtaja Jäsenet: Aimonen Lasse Ala-Uotila Markku Lindroos Risto Merilahti Tuomas Orrela Pirjo Paasikivi Jari Rantanen Erkki Ritvanen Pekka Räsänen Osmo Tavio Tiia Toivonen Raimo Vainio Johannes Vänttinen Rauno Merimaskussa 8+1 Huovinen Matti, puheenjohtaja Ihalin Reijo, varapuheenjohtaja Jäsenet: Auvinen Eeva Linja Anne Paavola Jarkko Poukka Anneli Seulanto Matti Sirko-Honka Katriina Väätänen Kati Rymättylässä 8+1 Nurmi Erkka, puheenjohtaja (kunnes uusi kirkkoherra aloittaa virassaan) Peltola Sini, varapuheenjohtaja Jäsenet: Heino Irmeli Jaanto Martti Huhtala Marjo-Riitta Kivinen Tuula Räikkä Riitta Tähti Jussi Vainio Heikki

Naantalin kirkossa korjataan holveja Kirkko suljettu ensi vuonna noin kahdeksan kuukautta Naantalin kirkon holvien peruskorjaus on suunniteltu alkavaksi ensi vuoden elokuussa ja on valmistuvan vuoden 2011 keväällä.

Toiveena on, että pääsiäiseksi kaikki olisi valmista.

Korjauksen aikana vihkimisiä, kasteita ja hautaan siunaamisia toimitetaan seurakunnan muissa tiloissa: seurakuntakeskuksen kappelissa ja juhlasalissa sekä Hakapellon kappelissa.

Jumalanpalvelukset pidetään seurakuntakeskuksen juhlasalissa

ja Hakapellon kappelissa.

– Pidämme joitakin ulkoilmajumalanpalveluksia kesällä ja joulunaikaan, kun kirkkoa ei voida käyttää, suunnittelee kirkkoherra Jyrki Rautiainen ja muistuttaa, että vihkiparien tulee huomioida tämä kahdeksan kuukauden poikkeustila häitä suunnitellessaan.

Jo tänä keväänä yksi Naantalin kirkon holvi puhdistetaan ja maalataan koemielessä. Työ kestää noin kolme neljä viikkoa ja on valmis ennen Musiikkijuhlia.

Naantalissa käytiin viime vuonna ahkerammin kirkossa Pääjumalanpalvelusten kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta 11,4 prosenttia. Käyntejä oli kaikkiaan 10.593. Kun mukaan lasketaan myös konfirmaatiomessut ja arki-

ehtoolliset kävijämääräksi tulee 23 138. Ehtoollisenviettoon jumalanpalveluksissa osallistui 6977, kasvua edellisestä vuodesta 0,97 prosenttia.

Vielä ehdit mukaan Alfa-kurssille Mietitkö koskaan: - Pääsevätkö kaikki taivaaseen?

-Armo on ilmaista - mutta mihin sitä tarvitaan?

- Pitääkö aina antaa anteeksi? Onko anteeksiantamus ylipäätään mahdollista?

- Mitä Jeesus sanoisi tämän päivän ihmiselle - Onko elämässä mitään mieltä?

Alfa-kurssi antaa vastauksia! Tänä keväänä Alfa-kurssi järjestetään Naantalin seurakunnassa jo neljännen kerran. Moni on saanut vastauksia kysymyksiinsä ja uutta suuntaa elämälleen edellisiltä kursseilta.

Mikä ihmeen Alfa? Alfa on kansainvälisesti tunnettu kurssi kymmenen viikon mittainen kurssi, jossa tutustutaan monipuolisesti ja kiinnostavasti kristinuskon perusteisiin. Kurssilla kuunnellaan opetusta, keskustellaan ja pohditaan elämän suuria kysymyksiä avoimesti - kaikkien mielipiteille on tilaa, myös epäily ja kyseenalaistaminen on sallittua.

Alfa-ilta aloitetaan aina yhteisellä ruokailulla, jonka aikana kurssilaiset pääsevät tutustumaan toisiinsa. Luennoissa käsitellään muun muassa aiheita Kuka Jeesus on? Miten ja miksi rukoilisin? Miten voin vastustaa pahaa? Opetustuokion jälkeen osallistujat jakaantuvat omiin pienryhmiinsä jatkamaan keskustelua. Iltaan kuuluu lisäksi aina musiikkihetki.

Jokainen osallistuja saa oman

kurssikirjan. Kokoontumisia on kymmenen, lisäksi järjestetään Pyhän Hengen lauantai ja kurssin päätteeksi yhteinen juhlaillallinen.

Alfan ovet ovat avoinna kaikille, mutta kurssi on tarkoitettu erityisesti niille, jotka haluavat tutustua syvemmin kristinuskoon, ovat vasta äskettäin löytäneet uskon, kyselevät, etsivät ja epäilevät, eivät ole tottuneet käymään kirkossa tai haluavat virkistää kristinuskon tietojaan.

Missä ja milloin?

Tervetuloa Alfa-kurssille Naantalin seurakuntakeskukseen (Piispantie 2) torstaisin klo 18. Alfakurssin voit aloittaa vielä torstaina 26.2. Kurssi on ilmainen. Lastenhoito järjestetään tarvittaessa.

Muutkin kuin Naantalin seurakunnan jäsenet ovat tervetulleita.

Tiedustelut: Aira Orava, p. 050-304 9210

Naisten keidas saa jatkoa maaliskuussa Naisten keidas on Naantalin seurakunnan tänä vuonna toista kertaa järjestämä päivä naisille. Keitaalla saadaan sielun ja ruumiin ravintoa ja nautitaan terveyteen, kauneuteen, vaatteisiin ja hiljaisuuteen liittyvien keitaiden antimista.

Keidaspäivää vietetään sunnuntaina 22.3. Päivä alkaa Naantalin kirkosta jumalanpalveluksella, jossa saarnaa Leena Flander ja liturgina toimii Marja Saantola. Jumalanpalveluksen jälkeen päivä 22.3. Naisten keitaan ohjelma 10.00 Jumalanpalvelus Naantalin kirkossa 11.30 Lounas Naantalin kylpylässä 12.30 Laura Siltala: Äidin väsymys ja masennus (luento) 13.15 Gospel-jumppa 13.30 Laura Siltala: Intohimoisempaan jumalasuhteeseen (luento) 14.15 Tauko 14.30 Friendtex-muotinäytös Yhteisvastuun hyväksi

jatkuu Naantalin kylpylässä 15 euron hintaisella lounaalla.

Lounaan jälkeen KM perhetyöntekijä Laura Siltala puhuu aiheista Äidin väsymys ja masennus ja Intohimoisempaan Jumala-suhteeseen. Luentojen välissä on gospel-jumppa. Laura Siltala on 31vuotias luokanopettaja ja englannin kielen aineenopettaja. Hänellä on virka Turussa Topeliuksen koulussa, mutta hän on tällä hetkellä virkavapaalla ja töissä Turussa Mikaelin seurakunnassa perhetyöntekijä nimikkeellä. Laura vetää myös kristillisiä talk show iltoja Turun linnateatterin teatteriravintolassa (www.iltalaurankanssa.fi).

Päivä jatkuu erilaisten kauneuteen ja hyvinvointiin liittyvien keitaiden parissa. Päivä huipentuu Friendtex-vaatteiden muotinäytökseen, johon miehetkin ovat tervetulleita. Muotinäytökseen myydään 5 euron hintaisia lippuja yhteisvastuun hyväksi.

Ilmoittautumiset Marja Saantolalle 6.3. mennessä p. 02-533 6666 marja.saantola@evl.fi.

Keitaat avautuvat heti jumalanpalveluksen jälkeen ja ovat avoinna aina klo 15 saakka.

Turun Linnateatterissa kristillisiä talk show iltoja vetävä 31-vuotias KM perhetyöntekijä Laura Siltala puhuu sunnuntaina 22.3. Naantalin kylpylässä naisille aiheesta Intohimoisempaan jumalasuhteeseen.

Missio kohtaa ihmiset teatterin, musiikin ja sanan keinoin Kevään toiseksi viimeinen missioviikonloppu ”Sä oot arvokas – usko huvikses!” tuo Naantaliin nukketeatteri Valkovillan, houseband Aino-pojat, laulaja Juha Tapion sekä evankelista Päivi Niemen.

Lauantaina 14. maaliskuuta klo 16 Naantalin Vapaa-aika tullilla esiintyy Kansan Raamattuseuran piirissä toimiva nukketeatteri Valkovilla. Ryhmä esittää näytelmän nimeltä Paratiisi, joka käsittelee hauskasti ja kauniisti elämän suuria ja vaikeita kysymyksiä. Tarina pitää pienemmänkin katsojan otteessaan, mutta antaa mietittävää myös aikuisille.

Sunnuntaina 15. maaliskuuta Missio siirtyy klo 18 Naantalin kirkkoon, missä musiikista vastaavat paikallisesti huimaan suosioon noussut houseband Aino-pojat sekä maamme suosituimpien lauluntekijöiden joukkoon kuuluva Juha Tapio. ”Sä oot arvokas” -teemasta puhuu rankan menneisyyden läpikäynyt evankelista Päivi Niemi.

Kaiken ikäisten kuulijoiden sydämet sulattanut houseband Aino-pojat soittaa tuttuja Punaisen laulukirjan riparilauluja uudelleen sovitettuina ja miksattuina nykymusiikin hitteihin. Bändin keikka on aina uusi kokemus, sillä ikinä ei tiedä, mitä pojat ovat keksineet.

Herkkävireisistä esiintymisistään tunnettu lauluntekijä Juha Tapio tuli suurelle yleisölle tunnetuksi vuonna 2003 hitillään ”Mitä silmät ei nää”. 10-vuotisen laulajauran viime syksynä saavuttanut artisti on myös saanut alun perin

vaikutteensa Punaisesta laulukirjasta. Viime syksynä ilmestynyt uusi albumi ”Suurenmoinen elämä” ja sen ensimmäinen singlelohkaisu ”Kaksi puuta” on otettu avosylin vastaan sekä radiossa että kuulijoiden keskuudessa.

Evankelista Päivi Niemi on jo aikaisemmista Missio-illoista ja kouluvierailulta tuttu kasvo, joka on vuosia kiertänyt ympäri Suomea puhumassa nuorille ja kasvattajille itsetunnosta. Päivin kirjoittama ”Itsetunnon rakennuspalikoita”-kirja ylsi Vuoden Kristillinen kirja 2008 -yleisöäänestyksessä toiselle sijalle. Työn lomassa sielunhoitaja-terapeutiksi opiskeleva Päivi ottaa yleisönsä iästä riippumatta.

Tapahtumiin on vapaa pääsy!

13

Seurakunnassa tapahtuu 20.2.2009– Naantalissa Helmikuu Su 22.2. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Jyrki Rautiainen, Annukka Lindberg, Kari Vuola.

Ma 23.2 klo 18 Andreas-rukous mission ja kaupungin puolesta seurakuntakeskuksen kappelissa.

Ke 25.2. klo 12 Tuhkamessu ja arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa. Jyrki Rautiainen, Kari Vuola.

Maaliskuu Su 1.3. klo 10 Konfirmaatiomessu Naantalin kirkossa. Soiniemen hiihtolomarippikoulu. Marja Saantola, Leena Flander, Kari Vuola.

Su 1.3. klo 13 Konfirmaatiomessu Naantalin kirkossa. Lapin rippikoulun konfirmaatio. Miika Hartikainen.

Su 1.3. klo 20 Hiljaisuuden lauluja rukoushetki Naantalin kirkossa.

Ma 2.3. klo 18 Andreas-rukous mission ja kaupungin puolesta seurakuntakeskuksen kappelissa.

Ke 4.3. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa.

Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen.

Su 8.3. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Ensio Ruskovuo, Annukka Lindberg, Miika Hartikainen.

Ma 9.3. klo 18 Andreas-rukous mission ja kaupungin puolesta seurakuntakeskuksen kappelissa Ke 11.3. klo 10 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa.

Leena Flander, Kari Vuola.

Su 15.3. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Jyrki Rautiainen, Marja Saantola, Kari Vuola. Cantus Mercurialis -kuoro, joht. Hannu Wuorela.

Ma 16.3. klo 18 Andreas-rukous

mission ja kaupungin puolesta seurakuntakeskuksen kappelissa Ke 18.3. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa.

Marja Saantola, Miika Hartikainen.

Su 22.3. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Leena Flander, Marja Saantola, Miika Hartikainen. Laura Vire, sopraano. Kirkkokuoro.

Su 22.3. klo 16 Yhteisvastuukonsertti seurakuntakeskuksessa. Maija Kontunen, viulu, Eveliina Kytömäki, piano. Ohjelma 10 € (tulot Yhteisvastuukeräykselle) Ma 23.3. klo 18 Andreas-rukous mission ja kaupungin puolesta seurakuntakeskuksen kappelissa Ke 25.3. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa.

Annukka Lindberg, Miika Hartikainen.

Su 29.3. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Markku Liukkonen (Parikanniemisäätiö), Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen.

Ma 30.3. klo 18 Andreas-rukous mission ja kaupungin puolesta seurakuntakeskuksen kappelissa Huhtikuu Ke 1.4. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa.

Jyrki Rautiainen, Kari Vuola.

Su 5.4. klo 10 Palmusunnuntain perhemessu Naantalin kirkossa.

Annukka Lindberg, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. Lietsalan koulun lauluryhmä, joht. Ilona Haulisto.

Su 5.4. klo 20 Hiljaisuuden lauluja rukoushetki Naantalin kirkossa.

Velkualla Su 1.3. klo 16.30 Messu Velkuan kirkossa. Ensio Ruskovuo, Reini Koi-

Naantalin papit tavattavissa Pappi on tavattavissa jokaisen jumalanpalveluksen jälkeen sielunhoitoajan sopimista varten.

Pappien vapaapäivät ovat pääsääntöisesti maanantaisin ja tiistaisin.

Papit päivystävät seuraavina ajankohtina: Kappalainen Ensio Ruskovuo pe klo 10-12, p. 02-533 6665 Kappalainen Leena Flander to 11-13, p. 02-534 6390 Seurakuntapastori Marja Saantola ke klo 10-12, p. 02-533 6666 Seurakuntapastori Annukka Lindberg to klo 10-12, p. 02-533 6676

vusalo. Kirkkokahvit ennen messua.

Ma 9.3. klo 17 Ehtoollishartaus Kummelissa. Leena Flander, Reini Koivusalo.

Ke 11.3. klo 12.30 Ystäväpiiri Kummelissa. Annukka Vilenius-Anttila.

Su 15.3. klo 16.30 Sanajumalanpalvelus. Annukka Lindberg, Reini Koivusalo, Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta.

Su 29.3. klo 16 Ruusunmarjojen konsertti Velkuan kirkossa.

Kahvit ja iltahartaus, Marja Saantola, Reini Koivusalo.

Teersalosta lossi lähtee kohti kirkkosaarta tasatunnein ja puolitunnein.

Kirkkosaaresta vastaavasti takaisin Teersaloon vartin vaille ja vartin yli.

Merimaskussa Virasto on avoinna maanantaisin kello 15.00–17.00 ja keskiviikkoisin 9.00–12.00.

Tiistaisin klo 10–12 perhekerho seurakuntakodissa. Tervetuloa kaikki äidit, isät ja lapset! Lastenohjaajat ovat mukana perhekerhossa.

Maanantaisin ja torstaisin päiväkerho Su 22.2. klo 10 Jumalanpalvelus on kirkossa.

Su 1.3. klo 10 Jumalanpalvelus on kirkossa.

Ma 2.3. Perhekerhon ja päiväkerhon valokuvaus.

Su 8.3. klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa. Toimittaa kirkkoherra Matti Huovinen, kanttorina Antero Maijala.

Ma 8.12. klo 12.20–15 Palvelupäivä seurakuntakodilla.

Su 15.3. klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa.

Yhteisvastuukonsertti

Sunnuntaina 22.3.2009 klo 16.00 seurakuntakeskuksen juhlasalissa Maija Kontunen, viulu Eveliina Kytömäki, piano Brahms, Madetoja, Kajanus, Prokofieff, Stravinski Ohjelma 10 € (tulot Yhteisvastuukeräykselle)

Su 22.3. klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa Su 29.3. klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa Su 5.4. klo 10 Jumalanpalvelus kirkossa. Toimittaa kirkkoherra Matti Huovinen, kanttorina Antero Maijala.

Rymättylässä Kinkerien järjestämisestä yhteys kirkkoherranvirastoon, puh. 2521 216, tai vt. kirkkoherraan, puh. 040 587 6510.

Su 22.2. klo 10 Laskiaissunnuntain sanajumalanpalvelus.

Erkka Nurmi.

Su 22.2. klo 11–14 Rippikoulu seurakuntakodissa.

Ti 24.2. klo 13 Kultaisen iän kerho seurakuntakodissa. Erkka Nurmi.

Ti 24.2. klo 18 Aaslan kinkerit Uusituvassa Heikki ja Annikka Saarisella. Mukana Erkka Nurmi.

Ke 25.2. klo 14 Kanttorin virsitunti Katavakodissa. Hilkka Leinonen.

Aiheena helmikuun virret.

Su 1.3. klo 10 Kirkkoherranvaalin 1. vaalinäytesunnuntain messu.

Konneveden kirkkoherra Olavi Virtanen. Kirkkokahvi ja tutustuminen Olavi Virtaseen seurakuntakodissa.

Ke 4.3. klo 13 Lähetys- ja merimieskirkkopiiri seurakuntakodissa.

Teuvo Vähäkylä, Kaisa Lahtonen ja Hilkka Leinonen.

Su 8.3. klo 10 Kirkkoherranvaalin 2. vaalinäytesunnuntain messu.

Suomen Merimieskirkon yhteyspäällikkö, pastori Jussi Ollila. Kirkkokahvi ja tutustuminen Jussi Ollilaan seurakuntakodissa.

Ke 11.3. klo 14 Katavakodin

hartaus. Erkka Nurmi.

13.–15.3. Perheleiri ”Yhdessä on hyvä olla” Askaisten Manner­ lahdessa. Mukavaa yhdessäoloa lapsiperheille. Osallistumismaksu 60 euroa/perhe. Ilmoittaumiset 25.2. mennessä Rami Ojalalle puh. 02 534 1470, Johanna Niemelle puh. 041 539 6636 tai Hanna Lehdolle s-posti hanna.lehto@evl.fi.

Su 15.3. klo 10 Kirkkoherranvaalin 3. vaalinäytesunnuntain messu.

Turun Henrikinseurakunnan kappalainen Petri Siren.

Kirkkokahvi ja tutustuminen Petri Sireniin seurakuntakodissa.

Ti 17.3. klo 13 Kultaisen iän kerho seurakuntakodissa. Rami Ojala.

Su 21.3. klo 10 Marianpäivän sanajumalanpalvelus. Erkki Marttinen.

Su 21.3. Kirkkoherranvaalin vaalipaneeli. Paneeliin on kutsuttu vaalisijoille asetettujen lisäksi ylimääräiseksi ehdokkaaksi kelpoinen hakija Rovaniemen seurakunnan kappalainen Mirja-Liisa Lindström. Tarkemmat tiedot vaalipaneelista ilmoitetaan myöhemmin mm. Rannikkoseutu lehden kirkollisissa ilmoituksissa.

23.–27.3. klo 9–18 Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys kirkkoherranvirastossa.

Su 29.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus. Erkka Nurmi.

Su 29.3. Kirkkoherranvaali.

Kirkkoherranvaali alkaa jumalanpalveluksen jälkeen n. klo 11 ja päättyy klo 18.

Su 29.3. klo 11–14 Rippikoulu seurakuntakodissa.

Ke 1.4. klo 13 Lähetys- ja merimieskirkkopiiri seurakuntakodissa.

Erkka Nurmi.

Su 5.4. klo 10 Palmusunnuntain perhemessu. Leena Vuorenoja.

LAPSILLE JA PERHEILLE 14.3. klo 16 Valkovilla nukketeatteri esittää näytelmän Paratiisi Vapaa-aikatullilla.

Mahdollisuus ostaa kahvia, teetä, mehua ja pullaa.

Ma 30.3. ja ti 31.3. klo 9–11 välisenä aikana lasten pääsiäis-

vaellukset Naantalin kirkossa.

Lähdöt kierroksille 15 minuutin välein. Varaa oman ryhmäsi aika lapsityönohjaajalta.

Ke 1.4. klo 9.15 lasten elämyksellinen pääsiäishartaushetki Naantalin kirkossa.

Tiedustelut ja varaukset: Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus, p. 02-533 6054

Kirkkokuljetukset

Su 8.3. messu Naantalin kirkossa klo 10.Lähtö Karvetinkadulta klo 9.10-Teräskatu-Vanha Vantontie-MaskuntieIsotalontie-Nuhjalantie (n. klo 9.20)-SoinistentieTaimontie-KurkelankatuAurinkotie-VanevalkamantieTeljentie-LukkarinkatuPiispantie-Aurinkosäätiön palvelutalon kulmalla n. klo 9.40-MyllynkiventieLuostarinkatu-Kirkko.

Paluukuljetus klo 11.30 Su 5.4. Palmusunnuntain perhemessu Naantalin kirkossa klo 10. Lähtö Karvetinkadulta klo 9.10. Sama reitti kuin edellä.

Paluukuljetus klo 11.30.

Su 12.4. Pääsiäisaamun messu Naantalin kirkossa klo 10.

Lähtö Karvetinkadulta klo 9.10.

Paluukuljetus klo 11.30.

Su 3.5. Radiojumalanpalvelus Naantalin kirkossa klo 10.

Radioinnin vuoksi seurakunta­ laisia pyydetään tulemaan kirkkoon 9.45 mennessä, jonka vuoksi lähtö Karvetinkadulta jo

14

klo 9. Entinen reitti.

Paluukuljetus n klo 11.30.

Su 17.5. Messu Naantalin kirkossa klo 10. Lähtö Karvetinkadulta klo 9.10. Paluukuljetus klo 11.30. Paluukuljetuksella pääsee myös seurakuntakeskukseen, jossa Äitienpäiväjuhla klo 12.

Huomio Luonnonmaan suunnalla asuvat seurakuntalaiset! Ilmoitelkaa diakoniatoimistoon Minna Pykälämaalle puh 040-524 1228, jos myös teillä olisi tarvetta kirkkokuljetuksiin.

Kartoitamme kirkkokuljetusten reittejä.

Uusi sururyhmä alkaa

Ke 25.3. klo 17 seurakuntakeskuksessa Ilm. sururyhmän vetäjille: Annukka Vilenius-Anttila, p. 02-533 6662 Leena Flander, p. 02-534 6390 Olet lämpimästi tervetullut!

Varhaisnuorten (1.-6. lk) kerhoihin mahtuu vielä mukaan!

Välipalakerhoissa kokkaillaan, kokeillaan eri maiden makuja, ja puuhaillaan muutakin mukavaa, esim. leikkien ja askarrellen.

Tuo mukaan omia ehdotuksia resepteistä, leikeistä ja askarteluista.

Tiistaisin klo 17-18 Kerhonohjaajina Susanna ja Ella

Välipalakerho, Maijamäki Maanantaisin klo 17-18 Kerhonohjaajina Tinjamilla ja Janna

Varhaisnuorten kevätleiri Soiniemessä 3.-5.4.

Leirin hinta 16€.

Ilmoittautumiset 3.3. klo 10.00 alkaen puhelimitse Marjo Hakamäki-Salo 040-52 41 230

Välipalakerho, Suopelto Maanantaisin klo 18-19 Kerhonohjaajina Ella ja Susanne

Kutsutaksi Hakapeltoon Joka kuukauden 1. sunnuntaina ja erikoispyhinä klo 12.30.

Taksi tilataan n. puoli tuntia ennen lähtöä.

Taizé-illat kynttilän valossa Naantalin kirkossa joka kuukauden eka sunnuntai (1.3, 5.4. ja 3.5.) klo 20-20.30

Puuhakerhoissa puuhaillaan kaikkea kivaa: askarrellaan, leivotaan, leikitään… tuo omat ehdotuksesi mukaan!

Puuhakerho, Dipoli seurakuntakeskuksen alakerrassa Maanantaisin klo 17-18 Kerhonohjaajina Elina ja Aliisa Kuviskerho, Dipoli seurakuntakeskuksen alakerrassa

Puuhakerho, Nuhjalan seurakuntakodilla Perjantaisin klo 17-18.30 Kerhonohjaajina Anette ja Linda

Retki Rosalan viikinkikylään la 23.5. Myös vanhemmat tervetulleita mukaan!

Retken hinta 30 €.

Ilm. 6.4. klo 10.00 alkaen, HUOM. ilm. päättyy 8.5. puhelimitse Marjo HakamäkiSalo 040-52 41 230 Tiedustelut: Nuorisotyönohjaaja Marjo Hakamäki-Salo, p. 040-524 1230 marjo. hakamaki-salo@evl.fi

1.4.2009 DIAKONIAN TOIMINTAA Kohtaamispaikan kahvio ja kirppari ovat avoinna ma-to klo 10-14.

Olet tervetullut virkistymään kahvikupin äärellä ja tekemään löytöjä kirpparilta. Samalla tuet diakoniatyötä, kiitos!

Vaatteet nyt vain 5 € kassillinen!

Hyvää huomenta naantalilaiset -hartaushetki joka tiistai klo11 Kohtaamispaikalla. Äiti-Teresan peittopiiri joka keskiviikko klo 11 Kohtaamispaikalla.

Peli-iltapäivä keskiviikkoisin klo 13 Kohtaamispaikalla, pelataan Rummikuppia ja tupamölkkyä.

Kuvataidekerho parillisten viikkojen torstai klo 11 Kohtaamispaikalla.

Diakonian ryhmien ja piirien kevään kokoontumiskerrat, kokoontumiset seurakuntakeskuksen ryhmähuoneissa: Omaishoitajien ryhmä torstaisin 19.2., 19.3., 23.4. ja 28.5. klo 13.

Inkeripiiri kokoontuu tiistaisin 3.2., 10.3., 7.4. ja 5.5. klo 14.

Avoin runopiiri kokoontuu torstaisin 26.2., 26.3. ja 30.4. klo 14.

Yhteislaulua Hilkka Leinosen johdolla seurakuntakeskuksen kappelissa torstaina 12.3. ja 16.4. klo 12.

Potero – keskustelupiiri veteraanimiehille parillisten viikkojen torstaina klo 13.30.

Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa keskiviikkoisin klo 12.30 seuraavasti 11.2. / 11.3. / 22.4. /20.5.

Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä kerran kuussa tiistaina klo 14-15.30 ryhmähuone 4.

Kokoontumiset 10.3., 7.4., 12.5. ja 9.6. (Keväinen kokoontuminen Soiniemessä klo 12-15).

Kevätkauden juhlia, retkiä ja leiripäiviä 7.5. klo 13 75- ja 80-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlat seurakuntakeskuksessa. Kutsut lähetetään kevään aikana kaikille tänä vuonna täyttäville seurakuntalaisille.

17.5. klo 12 Äitienpäiväjuhla yhdessä Vanhusten tuen kanssa seurakuntakeskuksessa.

26.5. vanhemman väen leiripäivä Soiniemessä.

28.5. seurakuntaretki. Tarkemmat tiedot retkestä ilmoitetaan kirkollisissa ilmoituksissa kevään aikana.

Diakoniatyöntekijät tavoitettavissa Diakonissa Minna Pykälämaa Vanhus- ja vammaistyö Puhelin: 040-5241228 e-mail: Minna.Pykalamaa@evl.fi Diakoni Anita Mäkilä Päihde- ja mielenterveystyö Puhelin: 5336053 e-mail: Anita.Makila@evl.fi Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Vapaaehtoistyö, Kohtaamispaikka, Lähimmäispalvelu, Omaishoitajat. Puhelin: 5336673 e-mail: Mari.Syrjakoski-Vuollet@evl.fi

Diakonissa Annukka VileniusAnttila Johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö Puhelin: 5336662 e-mail: Annukka.Vilenius-Anttila@evl.fi Diakoniatoimistossa (Piispantie 2) päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-11

Vierailemme mm. Skuoritsan seurakunnassa ja Maria-vanhainkodissa sekä tutustumme Hatsinan kaupunkiin. Tiedustelut matkasta Mari Syrjäkoski-Vuollet p. 02-533 6673 tai sähköpostilla mari.syrjakoski-vuollet@evl.fi

NAISILLE

Naisten raamis joka toinen viikko. Seuraavan kerran 11.3.

Tiedustelut Marja Saantolalta p. 02-533 6666 tai marja.saantola@evl.fi

Sveitsiläissyntyinen veli Roger perusti ekumeenisen luostariyhteisön pieneen ranskalaiseen Taizén kylään vuonna 1940. Yhteisö on kutsunut luokseen nuoria kristittyjä ja hengellisyyden etsijöitä kaikkialta maailmasta jo vuosikymmenien ajan. Taizé-hartauksia järjestetään ympäri maailmaa eri kirkkokuntien toimesta.

Taizé-illat ovat tulleet tutuiksi myös naantalilaisille hiljaisuuden laulu- ja rukoushetkien nimellä.

Syksyn ajan tauolla olleet illat ovat jatkuneet taas vuoden alusta tuttuun tapaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina iltakahdeksalta.

Taize-hartaudet pidetään kynttilän valossa ja perustuvat laulun, hiljaisen rukouksen ja Raamatun luvun vuorotteluun. Hiljaisuuden laulu- ja

rukoushetkissä lauletaan Taizé-lauluja ja virsiä. Taizé-sävelmät ovat kauniita mutta yksinkertaisia. Niitä toistetaan esilaulajien johdattamana monia kertoja, joten ensikertalainenkin pääsee helposti mukaan. Esilaulajana toimii Helianthus-kuoro.

Tunnelma on levollinen. Osallistujat saavat rauhoittua ja levähtää.

Hiljaisuuden laulu- ja rukoushetket kestävät puolisen tuntia.

Seuraava hiljaisuuden laulu- ja rukoushetki pidetään Naantalin kirkossa sunnuntaina 1.3. klo 20.

Kevään muut hiljaisuuden laulu- ja rukoushetket pidetään 5.4. ja 3.5.

Tervetuloa!

Juhani Haapasalo: Psalmi 100 Säveltäjän ajatuksia teoksesta Kun Naantalin seurakunta tilasi minulta sävellyksen Missio-iltaan, sain vapaat kädet valita sen tekstin.

Huomasin sävellyksestä tulevan opukseni n:o 100, joten ajatukseni johtuivat tällaisen juhlallisen tasaluvun vieminä psalmiin 100. Sen sanoma ”kolahti” heti. Ajattelin tämän kiitospsalmin sopivan sekä tilaajan tarkoitukseen että antavan inspiraation sävellystyölle.

Moni asia löytyi kuin lahjaksi sävellystä hahmotellessani. Sen sävelkieleen tuli yhtymäkohtia myös virsikirjan virrestä Kaikki maat, te riemuitkaatte (virsi 327), jonka ru-

no on psalmin 100 parafraasi. Raamatun tekstin ohella sävellys lainaa myös Johann Franckin virsirunoa.

Kyseistä virttä on Suomessakin laulettu jo vuoden 1701 virsikirjasta alkaen, ja se on nytkin mahdollista liittää yhdessä laulettuna suoraan psalmisävellykseen.

Vain viiden jakeen mittainen psalmi 100 on samalla kiteytynyt ja pursuava. Se sisältää suppeanakin ylitsevuotavan ylistyksen ja hiljaisen meditaation ainekset ja antaa näin säveltäjälle paljon mahdollisuuksia. Olen kuitenkin tekstin mitan tavoin pyrkinyt ytimekkyyteen.

Lähetyksen toimintaa Merikirkkopiiri tiistaisin klo 12-13.30 Lähetyspiiri torstaisin klo 1314.30 Lähetyksen piirit kokoontuvat parittomilla viikoilla.

Lämpimästi tervetuloa!

Andreas-rukousillat

Toivon psalmin sävelityksen välittävän jotakin sen toistuvista kehotuksista iloita ja kiittää Herran hyvyydestä!

Psalmi 100 on Naantalin seurakunnan tilaama sävellys, joka saa kantaesityksensä 18.4. klo 16 alkavassa missiotilaisuudessa Naantalin kirkossa.

Kari Vuola, urut, bassobaritoni Nicholas Söderlund ja Naantalin seurakunnan Kirkkokuoro, joht. Miika Hartikainen

Aviopareille Avioparieristeily 25.-26.4. (iltalähtö) Aviopari-ilta Soiniemessä 13.5. klo 17.

Tiedustelut ja hakemukset: Marja Saantola Seurakuntapastori Marja Saantola, p. 533 6a666, marja.saantola@evl.fi

mission ja kaupungin puolesta maanantaisin klo 18 seurakuntakeskuksen kappelissa. Tervetuloa mukaan!

Tapahtumia, joissa voi tukea Yhteisvastuukeräystä

Seurakuntamatka Inkerinmaalle Venäjälle 15.-18.5.09

Gospel-jumppa kaiken ikäisille Joka maanantai klo 18.00 seurakuntakeskuksessa. Vetäjänä fysioterapeutti Sari Linneri.

Tervetuloa hikoilemaan reippaan hengellisen musiikin tahdissa!

Tiedustelut: seurakuntapastori Marja Saantola

Hiljaisuuden laulu- ja rukoushetket kutsuvat hiljentymään Taizé-laulujen äärelle

Naisten keidas su 22.3. (kts erillinen ohjelma ja puffi s. 13)

Vuoden 2009 keräyksellä autetaan kotimaassa maahanmuuttajien työllistämisessä. Apu ohjataan työllistymishankkeiden kautta.

Ulkomaisena kohteena on Bangladesh, jossa yhteisvastuuvaroin tuetaan pienyrittäjyyttä, maanviljelystä ja naisten ansiotyömahdollisuuksia.

7.3 klo 10-13 Kirpputoritapahtuma seurakuntakeskuksessa.

Pöytävaraukset ennakkoon diakoniatoimistosta h. 15 €/pöytä.

Puh. Anita 02-533 6053 tai Annukka 02-533 6662.

7.3 klo 11-13 Keittolounas ja kahvi, hinta 6 €, emäntinä Naantalin Martat.

22.3. klo 16 Yhteisvastuukonsertti seurakuntakeskuksen juhlasalissa, Maija Kontunen, viulu ja Eveliina Kytömäki, piano.

Ohjelmamaksu 10 €.

9.4. Lipaskeräystä Naantalilaisten liikkeiden edustoilla 26.4. Enkelit ja tähdet -kahvikonsertti seurakuntakeskuksessa klo 15 Ohj. 5 €. Ruusunmarjat ja Leena Litzen, Risto Lehtilä.

30.4. Lipaskeräystä Naantalilaisten liikkeiden edustoilla.

Naantalin seurakunnan

Hiljaisuuden retriitti

Rymättylän Tammilehdossa 27.-29.3.

Hinta: 60 – 70 euroa.

Kaikki tiedustelut ja ilmoittautumiset: retriitin ohjaaja Leena Flander p. 02 534 6390

Ovelta ovelle keräystä suoritetaan ajalla 1.2. – 19.4.

Kirpputoritapahtuma la 7.3. klo 10-13 seurakuntakeskuksessa; myynnissä astioita, koriste-esineitä, kirjoja, vaatteita yms.

Pöytävaraukset p. 02-533 6053/Anita. Seurakuntasalissa on klo 11-13 Naantalin Marttojen tekemä keittolounas ja kahvi. Hinta 6 €. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa!

Raamattupiiri Aurinkosäätiön palvelutalon kabinetissa joka toinen perjantai klo klo 17.00-18.30.

Vetäjänä pastori Ensio Ruskovuo.

Kaikki tervetulleita!

15

Näin tavoitat meidät Naantalin seurakuntayhtymä www.naantalinseurakuntayhtymä.fi Piispantie 2 21100 Naantali Taloustoimisto avoinna ma-pe 9-13 fax 435 1856 Talousjohtaja Jorma Koivula 437 5414, 02 533 6661 Hautausasiat ja palkat 437 5415 Pääkirjanpitäjä Merja Läksy 437 5417 Toimistosihteeri Päivi Kummila 02-533 6668 Atk-tukihenkilö Jukka Nurmi 437 5416 Tiedottaja Margit Virkkala 02- 533 6669 Kiinteistönhoitaja Pekka Airas 02- 533 6050 Seurakuntamestari Ilkka Puonti 02- 533 6674 Seurakuntamestari Liisa Suominen 02- 533 6051 Hautausmaan hoit. Pekka Suominen 02- 533 6055 Emäntä Anni Nieminen 02- 533 6058 Pitopalveluyrittäjä Sirpa Ruohonen 050 538 1956 Merimaskussa: Kiinteistö- ja ympäristösihteeri Hanna Lehto 436 9858 Seurakuntamestari Pirjo Litukka 436 9946 Rymättylässä: Seurakuntamestari Ritva Mannelin 02-533 6052

Brysselissä asuva ranskalaissyntyinen Schmitt pohtii kuolemaa ja kristinuskoa 10-vuotiaan kuolemansairaan Oscar-pojan silmin.

Naantalin seurakunta Naantali Seurakuntakeskus Piispant. 2 www.naantalinseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto 437 5411, fax 435 1215

Kirjeitä Jumalalle Oscar ja Roosamamma

N

ykyisin Brysselissä asuvasta Eric-Emmanuel Schmittistä on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana tullut eniten luettu ranskankielinen kirjailija.

Oscar ja Roosamamma -romaanin päähenkilö on kymmenvuotias leukemiaa sairastava Oscar. Roosamamma on sairaalan vapaaehtoistyöntekijä, jonka hassuttelut ja tarinat auttavat Oscaria käsittelemään ahdistustaan ja vihaansa.

Schmittin teosten punaisena lankana on ihmisen kunnioittaminen, aito ihmisistä välittäminen.

Hän käsittelee lämmöllä ja huumorilla elämän vakavia asioita ja antaa elämäntaidon vinkkejä olematta kuitenkaan opettava. Hänen kirjoistaan ovat suomeksi ilmestyneet Oscarin ja Roosamamman lisäksi Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset, Nooan lapsi sekä Pilatuksen evankeliumi. Kirjat ovat olleet arvostelumenestyksiä. Esimerkkinä Kirsi Pihan kommentti Pilatuksen evankeliumista: ”Jos olisin huolissani uskonnon nykytilasta, korvaisin lukion uskontotunnit tämän lukemisella ja käsittelyllä.”

Oscar on Roosamamman lempipotilas. Roosamamman hassuttelut ja tarinat eivät ole tavanomaisia; hän uskottelee mm. olleensa melkein voittamaton vapaapainija. Hänen oivaltavin ”hassuttelunsa” on kuitenkin kehotus kirjoittaa kirjeitä Jumalalle, ”jotta et olisi niin yksinäinen”. ”Ai yksinäinen sellaisen kanssa, jota ei ole olemassakaan?”, ihmettelee Jumalaa tuntematon

16

Oscar. ”Pane hänet olemaan”, vastaa Roosamamma. ”Joka kerta, kun uskot häneen, hän on olemassa entistä enemmän. Jos et anna periksi, hän on olemassa kokonaan. Silloin hän tekee sinulle hyvää.”

Romaani koostuu näistä kirjeistä, joissa Oscar kertoo itsestään, tuntemuksistaan ja ajatuksistaan.

Hän kertoo myös ympäristöstään, muista potilaista, sairaalan henkilökunnasta ja vanhemmistaan, ennen kaikkea keskusteluista heidän kanssaan. ”Minua sanotaan pulipääksi, näytän seitsemänvuotiaalta ja asun sairaalassa, koska minulla on syöpä. Sairaala on tosi kiva paikka, sillä täällä on paljon hyväntuulisia aikuisia, jotka puhuvat kovaa, ja paljon leluja ja tätejä, joilla on roosanväriset takit ja jotka haluavat leikkiä lasten kanssa, ja sellaisia kavereita kuin Pekoni, Einstein ja Popcorn. Sairaala on loistopaikka, jos olet potilas, joka ilahduttaa. Sen jälkeen, kun minulle oli tehty luuydinsiirto, minä huomasin, etten ilahduta enää ketään.”

Oscar aavistaa luuydinsiirron epäonnistuneen ja tulkitsee henkilökunnan kummalliseksi muuttuneen käytöksen omaksi syykseen. ”Täällä ei todellakaan naureta enää niin kuin ennen. Roosamamma on ainoa, joka ei ole muuttunut.”

Myös omien vanhempien muuttunut käytös masentaa Oscaria, joka sanoo Roosamammalle: ”Ne pelkää mua.”…”Eivät he sinua pelkää Oscar, he pelkäävät sairauttasi.”

Oscar ottaa puheeksi ystävänsä

Pekonin kanssa sairaalan muuttuneen ilmapiirin. ”Mutta miksei ne sano suoraan, että kuolen?” Pekoni vaikenee.

Roosamammalle Oscar sanoo: ” Minusta tuntuu, että ihmiset ovat kuvitelleet tämän sairaalan tilalle jonkun toisen. Kaikki on kuin tänne tultaisiin vain parantumaan. Mutta tullaanhan tänne myös kuolemaan. Jos sanot sairaalassa sanan kuolla, kukaan ei kuule. Kaikki vaikenevat siltä istumalta ja alkavat puhua muusta.”

Roosamamman vastaus ”Miksi sinulle pitäisi sanoa se, jos sinä kerran tiedät sen?” on Oscarille suuri helpotus.

Oscar koki loukkaavana, että hänen vanhempansa yrittivät salata häneltä saaneensa kuulla lääkäriltä hänen kohtalonsa. ”Silloin tajusin, että vanhempani ovat pelkuriraukkoja. Ei, vielä pahempaa, ne oli pelkuriraukkoja, jotka piti minua pelkuriraukkana.” Oscar käyttäytyy töykeästi heitä kohtaan: ”Teki hyvää nähdä, miten ne vuorostaan kärsivät.” Hän kuitenkin pyytää anteeksi. ”Antakaa anteeksi, olin unohtanut, että tekin kuolette jonain päivänä.”

Oscarin jäljellä olevaksi elinajaksi arvioitiin kaksitoista viikkoa.

Roosamamma saa luvan käydä hänen luonaan joka päivä. Hän ehdottaa Oscarille leikkiä, minkä mukaan jokainen päivä vastaa kymmentä vuotta. ”Silloinhan olen kahdentoista päivän kuluttua satakolmekymmentä vuotta.”

Lääkärin käydessä katsomassa

”kahdeksankymmenen vuoden ikäistä” Oscaria tämä sanoo hänelle: ”Älkää nyt kulkeko tuon näköisenä tohtori Düsseldorf. Kuulkaa, minä puhun teille nyt suoraan, koska olen aina käyttäytynyt kunnolla lääkeasioissa ja te olette ollut moitteeton hoitoasioissa. Heittäkää tuo syyllinen ilme kasvoiltanne. Ei ole teidän vikanne, jos joudutte kertomaan ihmisille huonoja uutisia, latinankielisiä sairauksia ja parantumattomia tauteja …Ette te ole isä Jumala. Ette te hallitse luontoa. Te olette vain remonttimies…. Älkää pitäkö itseänne liian tärkeänä, muuten ette pysty jatkamaan työtänne enää pitkään.”

Kirja päättyy Roosamamman kirjeeseen Jumalalle: ”Rakas Jumala!

Pikkupoika on kuollut. Minä jatkan leikkitätinä, mutta en enää Roosamammana. Olin sitä vain Oscarille. Hän nukkui pois tänä aamuna, sen puolituntisen aikana, jolloin hänen vanhempansa ja minä olimme kahvilla. Hän lähti täältä ilman meitä. … Sydämeni on raskas ja murheellinen. Oscar asuu siellä, enkä voi ajaa häntä pois. Minun on pidäteltävä kyyneleitäni iltaan asti, sillä en halua verrata omaa tuskaani vanhempien tuskaan, mikä on ylitsepääsemätön.

Kiitos sinulle, kun tutustutit minut Oscariin.

Roosamamma PS. Kolmena viimeisenä päivänään Oscar piti yöpöydällään kylttiä. Se taisi olla tarkoitettu Sinulle.

Hän oli kirjoittanut siihen: Vain Jumala saa herättää minut.”

Leena Mattila Eric-Emmanuel Schmitt: Oscar et la dame Rose Suomentanut Marja Haapio Like 2005

Kirkkoherra Jyrki Rautiainen 437 5418, 044 533 7773 Kappalainen Ensio Ruskovuo 02 533 6665 Kappalainen Leena Flander 02 534 6390 Srk-pastori Marja Saantola 02 533 6666 Srk-pastori Annukka Lindberg 02 533 6676 Kanttori Kari Vuola 050 528 4337 Kanttori Miika Hartikainen 02 533 6667 Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos 437 5455, 02 534 1471 Lapsityönohjaaja Tuulikki PalonenPoikkeus 02 533 6054 Päiväkerhot Seurakuntakuntakeskus 437 5431 Lastenohjaajat 02 533 6671 Lastenohjaajat 02 533 6056, 533 6670 Diakoniatoimisto avoinna ma ja ke 9-11 Joht. diakonissa Annukka VileniusAnttila 02- 533 6662 Diakonissa Minna Pykälämaa 040 524 1228 Diakoni Anita Mäkilä 02- 533 6053 Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet 02- 533 6673 Nuorisotoimisto alakerta Dipoli Avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18-20 Nuorisotyönohjaaja Timo Havukainen 02- 533 6660 Nuorisotyönohjaaja Marjo Hakamäki-Salo 040 524 1230 Nuorisotyönohjaaja Aino Ranta 02- 533 6664 Merimasku Kirkkoherranvirasto 436 9654 Avoinna ma ja ke klo 9-12 Fax 439 9918 Kirkkoherra Matti Huovinen 02 533 6677 Diakoni 534 2545 Kanttori Tiina Lustig 435 1442 Rymättylä Kirkkoherranvirasto 252 1216 Avoinna ti ja pe 9-12 ke 15-17 Kirkkoherra Seurakuntasihteeri Nina Lehtovirta 252 1216 Diakoni Raimo Ojala 252 1987, 02 534 1470 Seurakuntakoti 252 1987 Kirkko, hautausmaa/huoltorak.

252 1654

www.naantalinseurakunta.fi