Maaseutu & Matkailu, talvi 2011 by More Business

Matkailun teemaryhm채n tiedotuslehti TALVI 2011

Luon teemtomatkai anu lun

GPS-retket avaavat uusia mahdollisuuksia

Kansallispuisto kannattaa Porotilamatkailu - laadulla tulosta

mero

Sisältö

Pääkirjoitus

Terveisiä Irlannista: Hyvä alueellinen matkailubrändi tehdään yhdessä

Kansallispuisto kannattaa

Uusi Lomakylä PAN Village Oulanka

Porotilamatkailu – laadulla tulosta

GPS-retket avaavat uusia mahdollisuuksia luontomatkailuun

Matkailua Metsäpeuranmaan erämaa-alueella

Bearland vetää yhä enemmän ulkomaisia asiakkaita

Yritysasiakas arvostaa luontomatkailupalveluja

Outdoors Finland -hanke etenee

Yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä syntyy kulttuuritoiminnan kautta

Tuotekehitys osaksi yrittäjän arkea

Itämeren matkailun lippulaivahanke

OIVA pistää oivaltamaan

TALVI 2011

Luon teemtomatkai anu lun

mero

Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh. 040 157 8448 nina.vesterinen@lomalaidun.fi www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu www.lomalaidun.fi Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8 00130 Helsinki Tuotanto ja taitto MORE Business Services Oy Kauppakatu 11 C, 4 krs. FI-33200 Tampere puh. 040 511 4460 www.morebiz24.com 16. vuosikerta ISSN-L 1799-5566 ISSN 1799-5566 (Verkkolehti)

Pääkirjoitus PÄÄKIRJOITUS

Luontomatkailussa

piilee Suomen matkailun voimavara

ämän talven valtava lumimäärä on luonut varsinkin EteläSuomesta todellisen talven unelmakohteen. Suomalaista lumenpoistotehokkuutta on tultu katsomaan ulkoministerin kutsumana lentokentälle, eivätkä Helsingin johtajatkaan ole jääneet ilman mediahuomiota. Mediahuomio tukee myös Suomea matkailumaana. Toivottavasti matkailijat eivät ole saaneet kokea samanlaista tiedonpuutteen tuntua kylmällä asemalla hytistessään kuin allekirjoittanut satunnainen matkailija. Eräänkin kerran kaksi tuntia junaa odoteltuani luin lopulta vuoron peruuntumisen jälkeen netistä, kuinka meitä oli ohjattu toisiin juniin. Tietoa meille ei kuitenkaan asemalla jaettu. Isot yritykset kaipaavat selvästi hyviä työkaluja toimintojensa tehostamiseen – pienistä puhumattakaan. Tässä lehdessä esittelemme uuden työkalun eli Matkailun tuotekehittäjän käsikirjan. Toivottavasti siitä on teille kaikille iloa. Meillä suomalaisilla on voimakas suhde luontoon. Luonto itsessään määrittelee suomalaisuutta: etelässä tarunhohtoisuudellaan ja pohjoisessa välittömyydellään. Eri kulttuureista tulevilla on erilaiset luontokäsitykset, luontoa koskevat arvostukset ja eettiset periaatteet. Miten hyvin olemme niistä perillä? Käytämmekö tietoa luontomatkailua kehittäessämme? Puhdas luonto aktiviteettimahdollisuuksineen on luonut Suomesta houkuttelevan matkailukohteen. Kehittämistyötä ja markkinointia kuitenkin tarvitaan. Marraskuussa julkaistussa maabrändivaltuuskunnan raportissa yksi kuudesta laajemmasta tehtäväkokonaisuudesta oli Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen. Raportissa asetettiin matkailuyrittäjille erityisesti luontomatkailun kehittämiseen liittyviä tehtäviä, jotta tavoite ”Suomea arvostavat matkailijat ovat löytäneet maamme” täyttyy vuoteen 2030 mennessä. Raportti kehottaa kehittämään hiljaisen Suomen lomapaketteja ja tekemään retkeilystä, sienestämisestä ja marjastamisesta kiinnostavia matkailukokemuksia. Kehityskohteet eivät ole maata mullistavia asioita, mutta ne ovat vahvuuksiamme ja elämyksiä, joita emme ole vielä kovin hyvin tuotteistaneet. Tässä lehdessä paneudutaan luontomatkailuun tutkimuksen, kehittämisen ja yritystoiminnan näkökulmista. Toivottavasti artikkelit antavat ideoita oman luontomatkailusi kehittämiseen. Uskon, että Suomen matkailu nojautuu luontomatkailuun myös tulevaisuudessa.

Menestyksekästä talvisesonkia! Nina Vesterinen

TALVI 2011

TERVEISIÄ IRLANNISTA

Hyvä alueellinen matkailubrändi

TEHDÄÄN YHDESSÄ Irlannin lounaisalue vannoo Ballyhoura-brändin nimeen. Se on ennen kaikkea matkailua, mutta myös muuta elinvoimaa maaseudulle.

Irlannin lounaisalue on ihan tavallista irlantilaista maaseutua, joka kärsii paikoittain väestökadosta. Maatalouden merkitys elinkeinona vähenee sielläkin ja tilalle tulee muita elinkeinoja. 25 vuotta sitten havahduttiin maaseudun hitaaseen kuolemaan. Neljä majoitusta tarjoavaa yrittäjää ja kaksi opintomatkoja tiloilleen järjestävää maanviljelijää perustivat alueen matkailun kehittämiseen yhdistyksen, jonka nimeksi tuli BallyhouraFailte. Nimi Ballyhoura saatiin seudun ainoasta ”vuoristosta”. Nykyään brändin nimi on Ballyhoura Country eli Ballyhouran seutu tai alue. Kun yhdistystä perustettiin, se tavoitteli yhteisiä tuotepaketteja, keskitettyä varausjärjestelmää ja markkinointiyhteistyötä. Kaikki tämä on yhä voimissaan, mutta mukaan on tullut paljon muuta.

Matkailusta yksi osa alueen kehittämistä

Pian BallyhouraFailten perustamisen jälkeen kuvioihin tuli mukaan alueen

TALVI 2011

muukin kehittäminen, jossa tärkeää oli kehittää alueen vetovoimaa, jotta sinne syntyisi työpaikkoja ja nuoret voisivat jäädä tai palata takaisin. Suunnitelmallisessa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ovat mukana sekä julkiset toimijat, yritykset että kansalaisyhteisöt. Kaikessa korostetaan alhaalta ylös -kehittämistä: kansalaisyhteisöjen ja yritysten pitää olla aktiivisesti mukana, jotta tuloksista tulee kestäviä ja toimivia. Tuloksia on saatukin aikaan: alueen väkiluku kasvoi peräti 16 prosenttia vuosina 1991 – 2006. Nyt asukkaita on vajaat 80 000. Väki on nuorta, kuten Irlannissa muutenkin. Irlanti on tunnettu tehokkaasta EU-rahan hyödyntämisestä ja se on myös Ballyhourassa osattu. Leader-hankkeiden ansiona pidetään suoraan muun muassa muutamaa sataa uutta työpaikkaa ja lisätulon saajaa.

Perinnekulttuuria ja monipuolista tekemistä

Ballyhoura-brändi rakentuu yksinkertaisuudelle ja sen erilaisuudelle – mitään Lappia, Alppeja tai järvialuetta ei ole. Olemassa olevasta yritetään kiskoa kaikki hyvä irti. Niitä ovat perinnekulttuuri ja historia ja toisaalta niin monipuolinen vapaaajan tekeminen kuin kauniilla, mutta tavallisella maaseudulla ja sen pikkukaupungeissa ja kylissä on mahdollista. Myös tapahtumat ja festivaalit ovat tärkeitä. Vapaa-ajan toiminnoissa panostetaan esimerkiksi patikointireitteihin: pitkiin, lyhyisiin ja teemoitettuihin. Sen lisäksi kehitetään muitakin reittejä kaikenlaista liikkumista varten: pyöräilyyn, retkeilyyn, ratsastukseen, suunnistukseen, maastojuoksuun ja

autolla ajamiseen. Ja tietenkin matkan varrelle kehitetään vetonauloja ja nähtävyyksiä. Eniten aiotaan lähivuosina panostaa matkailun osaamisverkoston, perinnereittien, perinnekylien, vastaperustetun maastopyöräilypuiston, virkistysinfrastruktuurin ja ruokamatkailun kehittämiseen. Viimeisessä onkin tekemistä, sillä irlantilainen ruoka ei poikkea englantilaisen keittiön tasosta. Ballyhoura ei ehkä juuri nyt ole menestystarina, kun irlantilaisia kurittaa valtava talouslama, mutta sen kehittämisessä on sellaista suunnitelmallisuutta ja yhteisöllisyyttä, josta olisi hyötyä meilläkin. Teksti: Riitta Viialainen Kirjoittaja osallistui syyskuussa valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen opintomatkalle Irlantiin.

Irlannin B & B -paikoista

kirja vuosittain

Aamiaismajoituksella, Bed and Breakfastilla, on Irlannissa huomattavasti pitemmät perinteet kuin meillä. Myös laatua vaalitaan: paikat, jotka läpäisevät laatukriteerit, pääsevät mukaan vuosittain julkaistavaan opaskirjaan, johon on koottu kaikki Irlannin tasoltaan riittävät B & B -majoituskohteet. Auditointi tehdään vuosittain yrittäjän pyynnöstä ja kustannuksella.

Kuva: Nina Vesterinen TALVI 2011

Pienestä järvestä kaikki irti LoughGur-järvi on yksi Ballyhouran parhaista matkailutuotteista. Sen koko esihistoria, arkeologia ja muinaismuistot on kaivettu esiin ja laitettu näytille. Pari muinaista asumustakin on rekonstruoitu ja rakennettu matkailijoiden töllisteltäväksi. Se on esimerkki loistavasta muinaismuistojen ja tarinoiden tuotteistuksesta. Järvi on niin pieni, ettei se erotu oikein edes kartalta. Järven näkee yhdellä silmäyksellä, kun hiukan kiipeää mäkeä ylös. Silti se on ihmeellinen ja menee matkailijoihin täydestä. Kaikki järveen liittyvät tarinatkin on kaivettu esille. Opas niitä kertoilee, mutta myös tauluihin ne on ikuistettu.

Maastopyöräilypuisto rakennettiin vetonaulaksi Pari vuotta sitten valmistui Ballyhoura-vuorille 92 kilometriä maastopyöräilyreittejä. Eritasoisia reittejä on nyt viisi. Lähtöpisteessä on parkkialue, pyörien vuokrauskoju, kioski, vessat, suihkut ja pyöränpesupaikka. Reitit on merkitty maastoon värein ja kilometritolpin kuten meillä ladut. Pyöräilypuisto on Irlannin ainoa ja siitä odotetaan hittituotetta, kunhan lamasta päästään. Hanke toteutettiin erilaisin julkisin kuten EU-varoin ja se rakennettiin valtion maille. Puisto on jo tuottanut lähiseuduille mökkimajoitusta, koska perinteinen perhe- ja B & B -majoitus eivät täysin täytä pyöräilijöiden peseytymis- ja pyykinpesutarpeita.

Hankkeilla aikaansaatua: • 1500 km uusia patikointireittejä • kaksi uutta opastettua ajoreittiä • vuodepaikkoja yli tuhat lisää (189:stä 1245:een) • tärkeitä muita investointeja infrastruktuuriin (koulutuskeskus, konferenssikeskus jne.) • lisää matkailun vetonauloja ja niiden laadun parannuksia • tasokkaampia karttoja, opasteita jne. Kuva: Johanna Hietanen 6

TALVI 2011

Kansallispuisto kannattaa Lapin tuntureilta Suomenlahden saaristoihin, Saimaan rannoilta Koillismaan luonnonmetsiin ja aapasoille. Kansallispuistot edustavat arvokkainta suomalaista luontoa monipuolisesti. Kaikkiaan niitä on 35 ja kahta uutta tulokasta suunnitellaan Sipoonkorpeen ja Selkämerelle. Kansallispuistot suojelevat korvaamattomia luontoja kulttuuriarvoja, mutta myös mieleenpainuvia maisemia ja kokemuksia. Kansallispuistot, kuten muutkin suojelualueet, aikaansaavat monia yhteiskunnallisia hyötyjä. Ne esimerkiksi varmistavat luonnon monimuotoisuuden säilymistä, vahvistavat terveyttä ja työllisyyttä ja inspiroivat taidetta.

parhaimmillaan puistot ovat todella merkittävä voimavara matkailulle. Suoran matkailutulon lisäksi niillä on usein vahva imagoarvo matkailualueella, kuten seuraavan sivun taulukko osoittaa.

Euroja ja työpaikkoja

Aidon luonnon kosketus

Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutusta paikallistalouteen seurataan vuosittain. Vuonna 2009 kaikkien 35 puiston yhteenlaskettu vaikutus oli 86 miljoonaa euroa eli 1100 henkilötyövuotta. Hyödyt jakaantuvat monipuolisesti eri toimialoille. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston paikallistaloudellinen vaikutus kohdistuu eniten majoittumiseen, ravintoloihin ja kauppaan.

Kansallispuistoja perustettaessa on pidetty tärkeänä ihmisten mahdollisuutta nauttia hienoista maisemista ja laadukkaista palveluista – aidon luonnon kosketuksesta. Puistojen merkitystä hyvinvoinnille halutaan edistää ja siinä luontomatkailu on hieno mahdollisuus. Luonto- ja kulttuuriarvojen sekä vetovoimaisuuden säilyminen edellyttävät matkailun kehittämiseltä vastuullisuutta.

Kansallispuistoihin tukeutuu monenlaista yritystoimintaa ja

TALVI 2011 Lumikenkäilyä Oulangan kansallispuistossa (Kuva: Jari Salonen)

Liisa Tyllilä, Hiking Travel, Hit Ky Hiking Travel, Hit Ky on luontoon perustuvia ohjelmapalveluja tuottava perheyritys Pirkanmaalla. Tyllilät perustivat yrityksen keskelle 1990-luvun alkupuolen lamaa. – Heti alusta lähtien meillä oli luontoretkien järjestämisen rinnalla vahvana koulutuspalvelut, sillä vastasimme erä- ja luontooppaan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta LänsiPirkanmaalla. Hyvän mielen retkillä haluamme tarjota asiakkaille omakohtaisia luontoelämyksiä, virkistystä ja hieman seikkailuakin. Meillä on myös verstas, jossa valmistamme erilaisia retkeilyvälineitä, Liisa Tyllilä kertoo. – Myöhemmin olemme kouluttaneet maaseutumatkailuyrittäjiä ja matkailun ohjelmapalvelujen tuottajia. Liisa Tyllilälle Seitsemisen kansallispuiston luonto on hyvin läheinen, koska hän aloitti luonto-oppaan uransa alueella jo 1979 – ennen kansallispuiston perustamista. – Nykyisin Metsähallituksen luontopalvelujen yhteistyöyrityksenä alueen kansallispuistot merkitsevät vetovoimaisia ja kansainvälisestikin tunnettuja matkakohteita, joissa on luontomatkailulle suuri mahdollisuus. Tämän vuoden alussa alkanut ylöjärveläisten matkailuyritysten Vihreä Sydän -verkostoitumishanke on potkaissut yhteistyön voimakkaasti eteenpäin. Matkailualueella on nyt todellista tekemisen meininkiä ja uusia tuotteita on valmistumassa. Tyllilä on jo pitkään päässyt aitiopaikalta seuraamaan Suomen matkailun kehittämistä. Erilaisissa tutkimuksissa ja suunnitelmissa on aina noussut selvästi esille, että aito luonto on vahva vetovoimatekijä. – Kansallispuistojen merkitys matkailulle pitäisi todella ymmärtää. Metsähallituksen luontopalvelut tulisi ottaa aktiivisena toimijana ja kansallispuistojen hoitajana mukaan matkailun kehittämiseen. Matkailumarkkinointiin, myyntiin ja opetukseen pitäisi myös saada lisää henkilöitä, joilla on vankkaa kokemusta luontomatkailusta. Vain sitä kautta kansallispuistot voidaan saada täydessä mitassa luontomatkailumme vahvuudeksi, Liisa Tyllilä pohtii.

TALVI 2011

Suojelualueiden matkailun raamiksi palvelujen tuottajille on Suomessa laadittu yhdeksän kestävän matkailun periaatetta: • • • • • • • • •

Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnonsuojelua Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen paranevat Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen Viestintä ja markkinointi on laadukasta ja vastuullista Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä

Yhteistyöllä tulosta

Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa Suomen kansallispuistoja ja tuottaa niiden kävijöille ilmaiset retkeilypalvelut kuten vaellusreitit, luontopolut, autiotuvat, tulipaikat ja luontokeskukset. Luontopalvelujen tavoitteena on hyvä kumppanuus puistoihin tukeutuvien yritysten kanssa, jotta asiakastyytyväisyys saadaan pidettyä korkeana ja palvelujen toimivuus hyvänä. Matkan aikana kävijät kuluttavat rahaa yksityisiin palveluihin kuten majoittumiseen, ruokaan, polttoaineeseen ja aktiviteetteihin. Kansallispuistojen yhteistyöyrityksiä on Suomessa lähes 300 kappaletta. Tärkeitä yhteistyön elementtejä ovat viestintä ja tuotekehittely. Kumppanuuden

Oulangan kansallispuiston 163 000 kävijän rahankäytön Menolaji

Keskimääräinen (sis. ALV) n = 357

Huoltamo-ostokset¹

18,75

Paikallisliikenne²

3,95

Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset

23,28

Kahvila ja ravintola

13,24

Majoittuminen

28,45

Ohjelmapalvelut³

3,43

Muut menot

3,96

Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset ¹ Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset ² Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset ³ Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat

kautta yritykset saavat näkyvyyttä luontoon.fisivustoilla ja luontokeskuksissa. Vastaavasti kansallispuiston näkyvyydestä sovitaan yritysten markkinointikanavissa. Parhaimmillaan yksityiset matkailupalvelut voivat profiloitua kansallispuistojen tunnusten kautta. Yhdessä sovittujen päämäärien eteen ponnistelu vahvistaa matkailualueiden kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Yritysyhteistyön lisäksi kansallispuistojen osallisuus matkailun verkostoissa ja laadunhallinnassa on tärkeää.

Kannattava sijoitus

Sijoitus kansallispuistojen palveluihin tuottaa moninkertaisen hyödyn. Esimerkiksi jokainen Oulangan retkeilypalveluihin sijoitettu euro tuo 20 euroa paikallistalouteen. Edellytyksenä toki ovat laadukkaat ja puistoon hyvin asemoituvat yksityiset palvelut. Kansallispuistojen välillä on selkeitä eroja. Pääkaupunkiseudun helmen Nuuksion kansallispuiston paikallistaloudelliset vaikutukset ovat suhteellisen alhaisia, mutta esimerkiksi vaikutukset pääkaupunkiseudun asukkaiden terveyteen voivat olla todella mittavia. Ehkä terveyden edistämisessä on myös lisämahdollisuus puistoihin tukeutuvalle yksityiselle yritystoiminnalle. Kansallispuistoihin pätee erityisen hyvin vanha viisaus ’lainassa lapsiltamme’, sillä kansallispuistoihin ja muihin suojelualueisiin liittyy sellaisiakin hyötyjä, joita emme vielä edes tunnista. Teksti: Matti Tapaninen, Metsähallitus

n vaikutus paikallistalouteen vuonna 2009 rahankäyttö

Tulovaikutus (€, ilman ALV)

Työllisyysvaikutus (htv)

190 710

592 797

1 133 721

1 682 977

4 265 762

514 966

503 930

8 884 864

145

5 292 971

14 177 834

183

Keijo Ronkainen, Basecamp Oulanka Oy Basecamp Oulanka on kestävän matkailun tukikohta Oulangan kansallispuiston kainalossa. Yrityksen kaikki toiminnot on suunniteltu ja ne toteutetaan noudattaen ympäristövastuullisuuden periaatteita. – Panostamme lähellä tuotettuihin materiaaleihin ja ruokaan, kestäviin energiaratkaisuihin ja laadukkaisiin varusteisiin. Puisto mahdollistaa monenlaisia aktiviteetteja niin sulan maan kuin lumen ja jään aikaan. Kansallispuisto on perinteisesti ollut kesäkohde, mutta palvelujen monipuolistuessa matkailijat ovat löytäneet myös Oulangan talven, Ronkainen sanoo. Kansallispuiston merkitys Basecamp Oulangalle on oleellinen, sillä ilman puiston ylivertaista luontoa ja maisemaa ei olisi yritystäkään. – Tavoitteenamme on korkea laatu ja menestys kansainvälisillä markkinoilla. Hieno tunnustus kansallispuiston ja sen palvelujen korkeasta laadusta on kansainvälinen PAN Parks -sertifikaatti, joka on myönnetty myös Basecamp Oulangalle. Osoitus oikeista valinnoista on, kun brittiläisen matkanjärjestäjän Exoduksen vuoden 2009 asiakaspalautteessa Basecamp Oulanka arvioitiin viiden kärkeen noin 450 matkakohteen joukossa, kertoo Ronkainen. Yhtenä yrityksen toiminta-ajatuksena on osaltaan tukea kansallispuistojen hoitoa rahallisesti ja mahdollistaa tämä myös asiakkailleen, mistä saatu asiakaspalaute on erittäin myönteistä. – Luonnosta saatavaa energiaa, uusiutumista sekä virkistäytymistä on tutkittu paljon ja aina vastaus on: parasta ihmiselle on luonnossa kokeminen, hiljaisuus sekä kauneus. Näkemykseni mukaan k an s a l l i s pu i s t oi h i n tukeutuva yritystoiminta tulee vahvistumaan selvästi jo lähivuosina. Uudet sukupolvet ovat oppineet käyttämään palveluita retkeillessään luonnossa. Basecamp Oulanka on mukana tässä kehityksessä vahvana kasvuyrityksenä. Tavoitteena onkin kaksinkertaistaa liikevaihto kahden seuraavan vuoden aikana, toteaa Ronkainen.

TALVI 2011

PAN Village Oulanka

on uusi aktiivinen lomakohde luonnonystäville kaikkina vuodenaikoina Suomen ensimmäinen PAN Village -lomakylä avattiin Koillis-Lappiin joulukuussa 2010. Venäjän rajan läheisyydessä, Salla-tunturin kupeessa matkailijaa odottaa kestävää kehitystä tukeva, luontoystävällinen matkailukohde. PAN Village Oulangan toiminnasta vastaavat isäntäpariskunta Janne-Juhani Haarma ja Eveliina Sivonen. – Ensimmäiset vieraat vastaanotimme joulukuun 2010 lopulla. Suurin osa ensimmäisistä varauksista on tullut Hollannista ja muualta Euroopasta, lomakylän isäntänä toimiva Janne-Juhani Haarma kertoo.

Hirsihuvilan tilavassa olohuoneessa mahtuu isompikin porukka oleilemaan.

Lomakylä koostuu seitsemästä hirsihuvilasta, joissa kussakin on neljä kuuden hengen huoneistoa. Seitsemästä huvilasta kolme on jo valmistunut ja loput neljä valmistuvat maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Huvilat on sijoitettu niin laajalle alueelle, etteivät rakennustyöt pääse häiritsemään valmiissa huoneistoissa lomailevia. Huvilan ulkoterassilta pääsee pujahtamaan suoraan hiihtoladuille tai patikoimaan. Latuverkostoja on reilusti toista sataa kilometriä, joista valaistuja 42 kilometriä. Patikointireittejä alueella on 300 kilometriä. Monipuolinen Salla ja Oulangan kansallispuisto PAN Village Oulanka on aktiivisen lomailijan paikka. Oulangan kansallispuiston patikkamaastoihin on vain 30 kilometriä ja läheinen Sallatunturi luo puitteet kaikenikäisten lasketteluun ja ulkoiluaktiviteetteihin. – Lomakylään on hyvät yhteydet esimerkiksi Kuusamosta, Rovaniemeltä ja Kemijärveltä, joihin pääsee lentäen tai junalla. Tänne on helppo tulla, eikä omaa autoa tarvita, Haarma kertoo. Murtomaahiihdon lisäksi ympäristöön voi tutustua lumikenkäillen tai patikoiden. Sallan poropuisto 500 metrin päässä lomakylästä on perheen pienimpien mieleen.

Huoneistoissa on neljä kahden hengen makuuhuonetta, jotka on sisustettu skandinaaviseen tyyliin.

Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on suosittu päiväretkikohde Kultakönkään kuohujen ohella. Vaikka Oulangan lomakylän ympäriltä löytyy tekemistä ja näkemistä, voi siellä olla myös omissa oloissaan. Lomakylä sopii kiirettä karttaville, jotka etsivät lomaltaan aitoa Lapin tunnelmaa. PAN-sertifioitu lomakylä

TALVI 2011

Uusi monipuolisempi GoFinland.fi • GoFinland.fi on MTV Oy:n omistama kotimaan matkailusivusto, joka tarjoaa ideoita ja tarjouksia kotimaan matkailuun • GoFinland Oy:llä on yli 350 matkailuyrittäjää kumppanina ja yli 6000 matkailutuotetta • Palvelun visuaalinen ilme ja toiminnallisuudet uudistuvat tammi-helmikuussa 2011 • Uutta: karttahaku, Twitter-päivitykset ja liikkuvaa kuvaa - Koko Suomen matkailutarjonta samalla kartalla - Kaikki matkailuyritykset pääsevät uudelle kartalle veloituksetta - Matkailualueiden ajankohtaiset uutiset Twitter-päivityksinä etusivulla - GoFinland.fi:n kumppaneilla mahdollisuus videoiden jakamiseen palvelussa

Hollantilaisomisteinen PAN Village Oulanka tekee tiiviisti yhteistyötä hollantilaisen PAN Parks -säätiön kanssa. PAN (Protected Area Network) Parksin perustivat hollantilainen majoitusalan yritys Molecaten ja Maailman Luonnonsäätiö WWF vuonna 1997. Säätiö luovuttaa PAN-sertifikaatteja kansallispuistoille, jotka noudattavat toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. PAN Village -lomakylät rakennetaan aina lähelle PAN Park -kansallispuistoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota matkailun kestävään kehitykseen, kuten paikallisten palveluiden suosimiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja matkailijoiden määrän pitämiseen maltillisena. Euroopassa on kaikkiaan 11 PAN Parkia, joista kaksi on Suomessa – Oulangassa ja Saaristomerellä. – PAN Villageja on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa eri puolille Eurooppaa. Oulanka ja Fulufjället ovat niin sanottuja pilottikohteita eksoottisissa skandinaavisissa maisemissa, Haarma toteaa. Osa PAN-lomakylien majoitustuloista ohjautuu PAN Parks -säätiön kautta erämaa-alueiden ja kansallispuistojen suojeluun, kehittämiseen ja ylläpitoon. Päämarkkinointikanavana MTV3:n GoFinland.fi PAN Village Oulangan kansainvälisen markkinoinnin hoitaa hollantilainen omistaja, kun isäntäpariskunta panostaa kotimaahan. – Nykyisin matkailuyrittäjälle sähköinen markkinointi on ehdottomasti kustannustehokkain tapa ja siitä syystä valitsin GoFinland-palvelun markkinointikanavaksi, Haarma sanoo. Kotimaan matkailusivusto GoFinland.fi on PAN Village Oulangalle tärkeä markkinointikanava, sillä tavoitteena on saada puolet matkailijoista kotimaasta. – GoFinland-palvelussa pystymme markkinoimaan tuotteitamme monipuolisesti, ja koska kyseessä on valtakunnallinen media, näkyvyys on taattu. Myös saavutettuja tuloksia on helppo seurata, Haarma lisää. Teksti: Satu Soitula

Lisätietoja: www.panvillage.eu/fi, www.gofinland.fi

TALVI 2011

POROTILAMATKAILU – LAADULLA TULOSTA Suomen järjestäytynyt porotilamatkailu on uniikkia koko maailmassa. Porotilamatkailu ry:ssä on noin 70 jäsentä, jotka ovat matkailun ja porotalouden asiantuntijoita. Porotilayritys on poroperheen koti. Matkailijat pääsevät poroajelun lisäksi kurkistamaan tilan arkipäivän elämään, kulttuuriin ja perinteisiin.

TALVI 2011

Porotilojen asiakkaista noin 95 prosenttia on ulkomaalaisia, ja joulun aikaan heistä suurin osa lapsiperheitä. Sesonki kestää marraskuulta maaliskuun lopulle. Merkittäviä asiakasryhmiä ovat yritysvieraat ja incentive-ryhmät, mutta myös viralliset delegaatiot ja valtionpäämiehet, jotka haluavat ikuistaa itsensä poron kanssa. Vierailuilla syödään yleensä poronkäristystä, johon jokaisella perheellä on oma reseptinsä.

Porotilamatkailun pitkä ”kehittämisputki”

Porotilamatkailun kehittäminen alkoi vuonna 2002 Paliskuntain yhdistyksen hallinnoimalla kahdella hankkeella. Lapin yliopisto on jatkanut työtä vuodesta 2005 lähtien. Meneillään oleva hanke päättyy vuoden 2011 lopussa ja uusi on suunnitteilla. Kehittämistyössä panostetaan 26 porotilamatkailuyrityksen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla. Yhtenä tavoitteena on kehittää kesämatkailua ja saada asiakkaiksi lisää kotimaan matkailijoita.

Turvallisuus on olennainen osa laatua Pienissä porotilamatkailuyrityksissä turvallisuuden parantaminen on pilottityötä. Yhteistyökumppaneina ovat olleet pelastusviranomaiset ja muut pelastusammattilaiset. Asiantuntijana ja pelastusharjoitusten johtajana on toiminut Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. Turvallisuuskoulutukseen on kuulunut mm. yrityksen riskikartoitus, matkailualan turvallisuuspassi ja kriisiviestintä. Turvallisuusasioita on koulutuksessa käyty läpi koko yritystoiminnan näkökulmasta, myös eläinten turvallisuus. Yritysten henkilöstön aktiivisuus on ollut tärkeä.

Harjoitus tekee mestarin

Koulutuksen lisäksi on pidetty kaksi erinomaista pelastusharjoitusta maastossa yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. – Kummankin harjoituksen jälkeen kokoonnuimme yhdessä palautekeskuste-

Syksyn maastoharjoitus Levillä

luun, kertoo Aila Kumentola Lapin yliopistosta. – Viranomaisten antama palaute molemmista harjoituksista oli kiittävä. Yhtenä tärkeänä asiana nähtiin se, että yrittäjät ja viranomaiset saivat tutustua toisiinsa, jatkaa Aila.

Kylmä tappaa nopeasti! Suomen olosuhteissa kylmältä suojaaminen on välttämätöntä, sillä pitkien välimatkojen päässä apua voi joutua odottamaan tuntikausia. – Tositilanteessa kaksi vakavimmin loukkaantunutta olisi menehtynyt noin tunnissa, vaikka pakkasta oli vain kolme astetta, totesi Lapin keskussairaalan ensivastelääkäri Rovaniemen harjoituksessa. Rovaniemeläinen Heat-It Oy on kehittänyt kylmäsuojausvaunun, joka sisältää hypotermiasuojaustarvikkeet 120 potilaalle. Hankkeessa on testattu maastoolosuhteisiin räätälöityä EA2-koulutusta, johon sisältyy kylmäsuojausharjoittelu.

Yrittäjät osallistuivat pelastusharjoitusten suunnitteluun ja valmistelutöihin. Osa heistä toimi maskeerattuina potilaina ja osa pelastustehtävissä. Myös pelastusviranomaiset ovat olleet aktiivisesti mukana tärkeässä suunnittelutyössä ja pelastusharjoituksissa.

TALVI 2011

HARJOITUS 1: TALVIPELASTUSHARJOITUS

Rovaniemen harjoitus järjestettiin talvella pimeän aikaan. Kymmenen englantilaisen matkailijan porosafari eteni reitillä johdossa pääoppaan ohjastama poro. Takana tulevassa viiden poron letkassa oli kaksi asiakasta rekeä kohti, apuopas viimeisenä. Pororaito oli lähestymässä ylitettävää moottorikelkkareittiä, kun puiden lomasta hyökkäsi kaksi isoa irtokoiraa kärkiporojen kimppuun. Porot vauhkoontuivat ja juoksivat metsään koirat perässään. Kaksi poroa juoksi kohti kelkkauraa, kun kaksi moottorikelkkaa lähestyi risteystä kuljettajien tietämättä edessä olevasta tilanteesta. Ensimmäinen kelkkailija törmäsi poroon ja sen perässä olevaan rekeen. Toisen kelkan kuljettaja väisti uralta sivuun törmäten paksuun mäntyyn. Asiakkaita sinkoili päin puita. Moottorikelkkojen kuljettajat ja useat asiakkaat loukkaantuivat, osa vakavasti. Oppaat totesivat, että paikalla vallitsi täysi kaaos. Fyysisten vammojen lisäksi matkailijat olivat järkyttyneitä ja osa toimintakyvyttömiä.

HARJOITUS 2: SYYSPELASTUSHARJOITUS

Toinen pelastusharjoitus pidettiin syyskuussa Levitunturissa. Takkaporovaelluksella oli mukana kolme poroa ja kaksi opasta. Ryhmä eteni ylös Levitunturin rinnettä, kun läheisen harjanteen takaa lähestyi mönkijä kovaa suoraan asiakkaiden ja porojen sekaan. Kuljettaja ei ehtinyt väistää, vaan mönkijän alle jäi kaksi asiakasta. Pari asiakasta sai rytäkässä rajuja kolhaisuja. Mön-

kijä sinkoutui päin puuta ja kuljettaja loukkaantui vaikeasti. Yksi poro loukkaantui pahasti. Oppaat kartoittivat tilanteen turvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti. Mönkijän kuljettaja ja kaksi asiakasta loukkaantuivat vakavammin ja kolme lievästi. Osa asiakkaista soitti tapahtumapaikalta omaisilleen hotelliin, multimediaviestejä lähti myös lehdistölle. Pelastushelikopteri Aslak saapui paikalle noutamaan vaikeimmin loukkaantuneen, pelastuslaitos hoiti muut potilaat. Teksti ja kuvat: Projektipäällikkö Aila Kumentola, Lapin yliopisto, aila.kumentola@ulapland.fi

JULKAISUJA

Matkailuyritysten kehittämiskartta

Yhtälö-opas - Apua yhdistysten talousasioihin

Matkailun laatuyhteistyöryhmän laatima Matkailuyrityksen kehittämiskartta (MAKE) eli Jatkuva toiminnan kehittäminen – Matkailuyrityksen kilpailukyky on päivitetty marraskuussa. MAKE -kartta on vapaasti käytössänne. Toivomme, että siitä on hyötyä matkailuyritysten konsultoinnin ja koulutuksen apuna sekä matkailuyrityksen eri kehitysvaiheissa suunnittelun, rahoituksen ja osaamisen kehittämisen tukena.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on päivittänyt pienen yhdistyksen arkisiin talous- ja veroasioihin keskittyvää Yhtälö-opasta.

Karttaa saa kehittää vapaasti! www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/laatu/make

TALVI 2011

Opas löytyy osoitteessa http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/844/YHTALO_nettiversio_paivitetty_2010.pdf

AJANKOHTAISTA

Kuopion kaupunginjohtaja myönsi stipendin

Syvänniemen kylälle Kuopion kaupungin tunnustus antaa Syvänniemen kyläläisille ja toimijoille entistä vahvemman uskon siihen, että he voivat itse olla myötävaikuttamassa kylän ja asuinalueiden kehitykseen varsinkin uuden isännän Kuopion osana. Stipendi tullaan käyttämään kylän kehittämiseen ja asukasviihtyvyyden parantamiseen, esimerkiksi juuri työn alla olevan Korppiniemen hiihtoladun kunnostamiseen. Syvänniemen kylällä on huikea historia. Sieltä on lähtöisin kuopiolaisille hyvin tuttu kauppaneuvos Herman Saastamoinen. Aivan Syvänniemen vieressä on sijainnut myös Sourun rautaruukki 1800-luvun lopulla. Syvänniemi koki 1970-luvulla monelle maaseutukylälle kohtaloksi koituneen maaseudun tyhjenemisen. Kylän ja koko alueen onneksi kylällä oli muutama isäntä, jotka Koskenkylän koulun pelastamiseksi 1980-luvun alussa tarjosivat mailtaan tontteja lapsiperheille markalla neliö. Jos lapsia oli enemmän, oli mahdollisuus saada alennusta. – Ehkäpä tästä syntyneen kysynnän innoittamana kunnan päättäjät aktivoituivat miettimään ja toteuttamaan asuntokuntastrategiaa, joka on ollut kylämme ja koko Karttulan kunnan osalta menestys, toteaa Syväniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Maigi Korhonen.

Liikuntaa ja kulttuuria koko kylän voimin Kylä sijaitsee kauniin kallioisen Kuttajärven rannalla, josta on vesiyhteys aina Päijänteelle saakka. Luontoliikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat alueella varsin hyvät ja niiden edelleen kehittämiseen ollaan panostamassa juuri meneillään olevan ”Luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen” -hankkeen avulla. – Luontoliikuntahankeemme toimii osana valtakunnallista kylämatkailun pilottihanketta, joka alkoi Lomalaitumen isännöimänä keväällä 2009, kertoo hankeveturi Pekka Kääriäinen. Syvänniemen sydämenä on vuosikymmeniä ollut Herman Saastamoisen rakennuttama komea jugend-tyylinen kivinavetta. Hermannitalo on kylätalona vaikuttanut keskeisesti Syvänniemen kehitykseen. – Hermannitaloon olemme onnistuneet kehittämään myös kylämme Teatteri Hermannille upean teatteritilan oheistoimintoineen, kertoo Maigi Korhonen. Teatterin historian aikana katsojia on käynyt n. 55 000 henkilöä. Kylä on ollut aktiivisesti kehittämässä ja esittelemässä monitoimikeskusajatusta Syvänniemen kirkkoa vastapäätä olevalle kunnan maalle. Monitoimikeskusta toivotaan pilottihankkeeksi myös uudelle kotimaiselle energiaratkaisulle. Yhteinen lämpökeskus palvelisi Syvänniemen kirkkoa, monitoimikeskusta, läheistä yli 30 omakotitalon uutta asuinaluetta ja mahdollisesti myös vähän kauempana olevaa Hermannitaloa ja muita suurempia kohteita, esimerkiksi Maaseutuhotelli Eevantaloa. – Kylätoimintamme mottona on ollut pitkään: ”Kun kokoonnumme yhteen, tavoitteena ei ole kakun jakaminen, vaan suuremman leipominen”, toteaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Maigi Korhonen lopuksi.

TEM:in matkailualan toimialaraportit julkistettu - Odotukset matkailussa toiveikkaat Matkailuala katsoo tulevaisuuteen toiveikkaammin kuin vielä alkuvuodesta 2010. Kotimainen kysyntä on viime aikoina kehittynyt positiivisesti, mutta asiakkaiden rahankäyttö on vielä nihkeää. Suomalaiset ovat panostaneet taantumankin aikana kotiin, perheeseen ja vapaa-aikaan. Tämä näkyy aktiviteetteja tarjoavien yritysten liikevaihdon myönteisessä kehityksessä. http://www.temtoimialapalvelu.fi/index.phtml?s=21

Kansainvälinen luontomatkailututkimus 2010 MEK teetti helmi-toukokuussa 2010 kansainvälisen luontomatkailututkimuksen, jonka kohderyhmän muodostivat Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä asuvat henkilöt, jotka harrastavat pyöräilyä, kalastusta, melontaa, vaellusta ja/tai lintujen ja eläinten tarkkailua luonnossa. www.mek.fi/Tutkimukset_ja_tilastot

Kolmannen sektorin haasteista matkailussa Valtakunnallisen kylämatkailuhankkeen toimeksiannosta on valmistunut tutkimus kolmannen sektorin haasteista. Kahden Mikkelin ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehty tutkimus valmistui syksyllä 2010. http://www.lomalaidun.fi/sites/default/files/media/Opinnaytetyo_3.sektorin_ongelmista.pdf

Matkanjärjestäjäkysely kylämatkailutuotteiden kiinnostavuudesta Tärkeiltä eurooppalaisilta matkanjärjestäjiltä kerättiin kyselytutkimuksella näkemyksiä Suomen matkailutarjontaa ja kolmea kylämatkailutuoteideaa kohtaan. Kaikilla kyselyyn vastanneilla 15 matkanjärjestäjällä on jo Suomen kesä- ja talviohjelmia tuotannossaan. Selvityksestä saadut tulokset heijastavat Suomeen suuntautuvan matkailun nykytilaa. Lisää tietoa uusista ja erilaisista matkavaihtoehdoista tulee välittää matkanjärjestäjille eri kanavia ja tapoja hyödyntäen eli mm. PR- ja mediatyöhön on panostettava. http://www.lomalaidun.fi/sites/default/files/media/pdf/ matkanjarjestajatutkimus_kylamatkailu.pdf

Talvi 2010

Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen huuhtelee hiekat pyörästä ennen sen pakkaamista autoon. Haukkajärveltä matka jatkuu loput 7,5 kilometriä patikoiden halki Helvetinjärven kansallispuiston.

GPS-retket

avaavat uusia mahdollisuuksia luontomatkailuun

Haluatteko päästä pienellä porukalla tutustumaan luontoon turvallisesti, mukavasti ja omin päin, mutta kuitenkin opastetusti? Matkailija herää lakanoiden välistä ja pakkaa aamupalan jälkeen eväät päivän matkalle. GPS-laitteeseen tallennettu reitti vie hänet Lauhansarven luontopolkua pitkin kylätielle. Mutkitteleva kylätie johdattaa Lauhanvuoren kansallispuistoon vievän polun päähän. Taskussa kulkeva opasvihko kertoo GPS:n osoittamissa pisteissä luonnon erikoisuuksista. Polun varrella on lähteitä, soita, lehtoja, puroja, pirunpeltoja ja vanhoja metsiä. 12 kilometrin patikoinnin jälkeen retkeilijä saapuu Lauhanvuoren huipulle, jossa häntä odottavat polkupyörä, pyöräilykypärä sekä pyörälaukut. Laukkuihin hän on aamulla pakannut varavaatteita ja muuta henkilökohtaista tavaraa. 15 kilometrin pyörämatka vie hänet Mammantuvalle, jonka vanhassa tunnelmallisessa tuvassa matkailija viettää seuraavan yönsä. Seuraavina viitenä päivänä on vuorossa historiallista maantietä, laajoja soita Kauhanevan kansallispuistossa, jokia, peltomaisemia, Alkkiavuoren luontopolku, Kortesojan maatila, melontaa tai kalastusta Parkanossa, Seitsemisen kansallispuiston ikimetsiä ja kruununtorppia, mansikkatilan herkkuja sekä rotkojärviä Helvetinjärven kansallispuistossa. Päivittäinen pyörämatka vaihtelee 15 ja 36 kilometrin välillä ja patikointi 2 ja 12 kilometrin välillä. Päivärytmi on rauhallinen ja sallii oman kiinnostuksen mukaisia pysähdyksiä ja poikkeamia. Päivän päätteeksi retkeläinen saa majapaikassaan päivällisen ja pääsee saunomaan sekä kuivattamaan varusteitaan. 16

TALVI 2011

Mukavuudenhaluisille pienryhmille

GPS-laite on maastokartta, kompassi ja reittiselostus samassa paketissa. GPS-retkien perusidea onkin tarjota luonnosta kiinnostuneelle mahdollisuuden tutustua luontokohteisiin, joihin ei itse helposti löydä, ja kulkea reitti kevyellä päivävarustuksella. Itse tekniikka ja tapa viedä matkailijat luontoon mahdollistaa reitin suunnittelun myös kovakuntoisille. Seikkaperäinen opasvihkonen ja GPS-tekniikka mahdollistavat myös pienten ryhmien, jopa pariskuntien, opastetut retket luontoon.

Uusia asiakkaita maatilamatkailulle

GPS-retkikonsepti lisää majoituskapasiteetin ja muiden matkailupalveluiden käyttöä maaseudulla. – Olen erittäin innostunut asiasta ja uskon Lauha-Helvetti-alueen luontopyöräilyyn. Usko on vain vahvistunut matkan varrella. Erityisesti kesän koeasiakkaat Helsingistä ja syksyn testipyöräilijät Belgiasta nostivat odotuksia, sanoo Kirsti Tupala Loma-Raisosta Karvialta. – Testaajien mielestä reitti oli hyvin tehty ja suomalainen luonto ihastutti. Suurelle yleisölle tuntemattomammat Lauhanvuoren

ja Kauhanevan kansallispuistot ovat yllättäneet muutkin matkailijat, joita olemme luontoon ohjanneet. Meille tulee muutamia porukoita vuodessa erityisesti Kauhanevan vuoksi, mutta onpa joku yöpyvistä keikkatyöläisistäkin ottanut vinkistä onkeensa ja poikennut puistoa ihailemassa, jatkaa Kirsti Tupala.

Kauhanevan läpi kulkeva vanha Kyrönkankaan museotie on ollut valtaväylä keskiajalla.

Rapistuvat luontopolut yhteistyöllä käyttöön

GPS-reitit voidaan rakentaa maastomerkinnöistä vapaina ja siten johdattaa kulkija mielenkiintoisten kohteiden äärelle. GPS-laite auttaa ottamaan uudelleen käyttöön vanhoja luontopolkuja, joiden viitoitukset ovat lahonneet. Reittien muuttaminen tarpeen tullen, vaikka vuosittain, on tehty helpoksi. Lauha-Helvetin reitin rakentamisessa on yhteistyö Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa ollut tärkeällä sijalla. Luontokohteiden kartoituksessa on tehty yhteistyötä puolestaan paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Vastavuoroisesti GPS-retket tukee yhdistyksen konkreettista luonnonsuojelutyötä reitin varrella.

Tavoitteena maanlaajuinen verkosto

Salamajärven kansallispuistossa on hieno erämainen polku- ja pitkospuuverkosto.

GPS-retket on vuonna 2011 kaupallisesti käynnistyvä vuonna 2010 testattu retkikonsepti. Käynnistyvistä kolmesta pilottireitistä kaksi (Salamajärven kansallispuisto ja Itärajan reitti Hossa-Martinselkosessa) on patikointikohteita ja kolmannessa (Lauha-Helvetti) kuljetaan pääosin pyörällä ja osin kulttuurimaisemassa. Tulevaisuudessa konseptiin tulee myös melonta- ja hiihtoreittejä sekä lisää erilaisia multiaktiviteettireittejä. GPS-retkien markkinoiden kartoitustyötä on tukenut Pohjanmaan TE-keskus vuonna 2009. Hanke on mukana Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa. Suunnittelutyöstä ja markkinoinnista sekä pääosasta rahoitusta vastaa Ekointernet Oy. GPS-retkikonseptin kehitystyössä ovat yhteistyökumppaneina myös Garmin Suomi, Halti, Sportum ja Metsähallituksen luontopalvelut (luontoon.fi). Yhteistyötä on tehty myös OutdoorsFinland-verkoston kanssa. Teksti ja kuvat: Heikki Susiluoma, Ekointernet Oy

Nuotio Hämeahon autiotuvan pihapiirissä. TALVI 2011

Metsäpeuranmaan erämaa-alue

kutsuu luontomatkaajaa Luontotyypiltään yhtenäinen Metsäpeuranmaan erämaa-alue on Suomenselän vedenjakaja-aluetta. Metsänpeuranmaa pitää sisällään Peuranpolun retkeilyreitistöalueen, Salamajärven kansallispuiston sekä Maasydänjärven alueen. Peuran polun 115 kilometrin mittaisen retkeilyreitistön varrella kulkijalle avautuvat salomaat kuten suot, metsät ja järvet, jotka näihin päiviin saakka ovat säilyneet harvaanasuttuina syrjäkolkkina.

Peuran polun maisemia (Kuva: Nina Vesterinen)

Nimensä Peuran Polku on lunastanut jo ensimmäisten asukkaidensa aikana 1200-luvulla. Metsäpeura, joka kesymmän alalajinsa poron tapaan vaeltaa vuodenaikojen mukaan, on saatu takaisin uudelleenistutuksen ansiosta. Nykyinen yli 1200 yksilön kanta vaeltaa KeskiSuomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Riistaravintola Pikku Peura

tarjoaa ruokaelämyksiä erähengessä Valkeisen rannalla Metsäpeuranmaan opastuskeskuksen tiloissa toimii Riistaravintola Pikku Peura, jota voi kutsua Metsäpeuranmaan sydämeksi. Yritys toimii kesäisin ja talvilomien aikaan matkailuinfona ja kahvilana. Talvisin ravintola on yleensä auki vain tilauksesta. Yrittäjän apuna on puolipäiväinen työntekijä ja tarvittaessa muuta lisätyövoimaa.

Kuva: Nina Vesterinen

TALVI 2011

Yrityksen päätuote on ruokaelämys. Sitä on tarjolla niin opastuskeskuksessa Valkeisen upeiden maisemien äärellä, karjupiilolla kuin laavulla ja kodassakin. Juhlatilassa tarjoillaan tilauksesta makuelämyksiä erähengessä metsän ja veden riistasta. Pääraaka-aine on hirvi, mutta muitakin raaka-aineita käytetään. – Lähellä kasvatetut lohi ja siika tuodaan vasta savustettuina suoraan Kaakkolammen Lohelta. Käytämme vain tuoreimpia vihanneksia ja juureksia konstailemattomiin, suomalaiseen tapaan valmistettuihin annoksiin, kertoo riistaravintolaa kaksi vuotta pyörittänyt yrittäjä Marja Hakkarainen. Myös annosten nimistä on haluttu tehdä

kuvailevia ja houkuttelevia. – Metsänvartijan riistakäristys, Kivijärven rapeat pikkumuikut ja Hirveän hyvä hirvikeitto, hän luettelee. Asiakas voi myös tilata cateringpalvelun majoituspaikkaansa, jolloin valmis ruokapöytä kylmine juomineen lämpimän saunan kera odottelee asiakasta Metsäpeuranmaassa. Yritys on panostanut myös teemailtoihin.

Yhteistyö muiden kanssa tärkeää

Kannattava toimintaa vaatii erämaaalueella tuekseen vahvaa yritysyhteistyötä. Pikku Peuran kumppaneina onkin muun muassa alueen majoittajia ja ohjelmapalveluyrittäjiä. Esimerkiksi eräoppaan

Peuran polku (Nina Vesterinen)

Peuran Polku muodostaa alueelle Metsäpeuranmaan, jonka yrittäjät tarjoavat retkeilijöille ja muille matkailijoille erilaista majoitusta, ateriapalveluita ja elämyksiä luonnossa. Alueella liikkuu pelkästään erä- ja luontoharrastajia noin 15 000 henkeä vuodessa.

Yhdistyksestä potkua yhteistyöhön ja markkinointiin

Metsäpeuranmaan Matkailu ry perustettiin syyskuussa 2008 vahvistamaan alueellista luontomatkailun yhteismarkkinointia. Matkailualan yrityksiä yhdistyksessä on mukana yli 30. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää Metsäpeuranmaan matkailuyritykset sekä saada matkailuun liittyvät muut toimijat toimimaan tavoitteellisesti yhteisesti asetettujen päämäärien puolesta. Tällainen yrittäjävetoinen matkailuyhdistyksen toimintamalli on menestyksellinen pysyvyyden vuoksi, samalla pienet yritys- ja kuntakohtaiset panokset on voitu keskittää. Vielä keväällä 2011 käynnissä on hanke, jonka päätavoitteena on rakentaa Metsäpeuranmaan alueen yrityslähtöinen yhteismarkkinointi. Tämän jälkeen yhdistys jatkaa hyvin alkanutta toimintaa.

kanssa toteutetaan erätaitoja ja eräruokaa yhdistävä retki ja kokousasiakkaille tarjotaan majoitusta naapurista. Jos asiakas haluaa saunoa ja kylpeä, kinnulalainen ohjelmapalveluyrittäjä tuo alueelle siirrettävän paljun. – Se on ainoa laatuaan meidän alueella, naurahtaa Marja Hakkarainen.

Asiakkaiden kirjoa

Ravintola Pikku Peuraan poikkeavat kesäisin alueen retkeilijät kahvilla ja hakemassa lisäinfoa. Samalla he voivat ostaa myös alueen käsityöläisten tuotteita. Sunnuntailounaalla käyvät erityisesti lähialueen kesäasukkaat, sillä viikonloppuisin Pikku Peura on ainoa auki oleva paikka. Viikonloppuisin järjestetään myös sukukokouksia ja häitä. Lisäksi ravintola sijaitsee reitillä, jota matkailijat käyttävät mennessään Kalajoelle. – Puolivälissä on mukava piipahtaa kahville tai lounaalle, Hakkarainen kertoo.

Riistaravintola Pikku Peura on Metsäpeuranmaan sydän

Myös kokousasiakkaat ovat ottaneet paikan omakseen. – Hiljaisuus, takkatulen loimu ja riistapadat antavat lisäpotkua tiukoillekin kokouksille, hän vinkkaa.

Markkinointi vaatii panostusta

Yrittäjä toimii tällä hetkellä tiloissa vuokralla, mutta suunnitelmissa on ostaa tilat omaksi. Tulevaisuuden suunitelmiin

kuuluu myös tilan muuttaminen toiminnallisemmaksi. Esimerkiksi keittiö kaipaa muutosta. – Myös markkinointiin tulee panostaa, Marja Hakkarainen huokaisee. – Matkamessuja, verkkokauppaa ja Facebookiakin pitäisi miettiä, hän toteaa. Teksti: Nina Vesterinen

TALVI 2011

Bearland

vetää yhä enemmän ulkomaisia asiakkaita

Matkailun edistämiskeskuksen syksyllä 2010 julkaiseman kansainvälisen luontomatkailututkimuksen tulosten mukaan erityisesti melonta ja eläinten tarkkailu luonnossa ovat erittäin kilpailukykyisiä ja kehittämiskelpoisia luontomatkailutuotteita Suomessa. 20

TALVI 2011

Tämä näkyi erityisesti Kainuussa vuonna 2010, joka oli eläintenkatselu- ja kuvausyrityksille kasvun vuosi. Asiakasmäärät ovat kasvaneet isoimmissa yrityksissä 7 – 16 prosenttia vuoden 2009 luvuista. Pelkästään viidessä suurimmassa yrityksessä karhunkatselijoita kävi lähes 4 200 henkeä. Kävijöitä oli monenlaisia yhden yön katseluyövieraista aina 1 – 2 viikkoa alueella viipyviin valokuvaajiin saakka. Kasvulukuihin päästiin siitä huolimatta, että Islannin tulivuorenpurkaus katselukauden alussa huhtikuussa aiheutti

merkittävästi ulkomaisten peruuntumisia.

varausten

Martinselkosen Eräkeskus

Martinselkosen Eräkeskus on vuonna 1991 toimintansa aloittanut perheyritys. Nimensä mukaisesti se sijaitsee aivan Martinselkosen luonnonsuojelualueen ja itärajan tuntumassa Suomussalmen kunnassa. Eräkeskus toimii vuonna 1990 lakkautetulla Pirttivaaran rajavartioasemalla, joka on remontoitu vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Toimintaa laajennettiin mm. pari vuotta sitten perustamalla Kuhmoon Boreal Wildlife Centre -niminen yritys, joka tarjoaa karhujen lisäksi mahdollisuuden nähdä ja kuvata myös ahmoja ja susia – Boreal Wildlife Centressä kautemme on myös selkeästi pidempi, kertoo Riina Nilsson-Määttä Matinselkosen Eräkeskuksesta. Eläintenkatselutuotteita on tarjottu jo 15 vuoden ajan. Vuosi vuodelta asiakkaita on käynyt enemmän. Kokonaisasiakasmäärästä eläintenkatselijoita on jo lähes 80 prosenttia. Tuote on vaatinut myös majoituskapasiteetin lisäämistä ja kojujen rakentamista. Tällä hetkellä Eräkeskuksessa on 12 kahden hengen huonetta, kaksi yhden hengen huonetta sekä mökki. – Karhukojuilla on matkailijoille 30 paikkaa ja enemmän tilaa ympärilleen tarvitseville ammattikuvaajille 20 paikkaa, toteaa Riina Nilsson-Määttä. Karhukaudella Eräkeskuksessa on kymmenen työntekijää, muulloin neljä.

Katseluasiakkaita jo 17 maasta

– Katseluasiakkaita kävi viime kesänä 17 eri maasta, ulkomaalaisten määrän ollen 75 prosenttia koko asiakasmäärästämme. Kasvua oli vuonna 2010 seitsemän prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Ulkomaisia vieraita saapuu eniten Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta ja Hollannista, kertoo yrittäjä Markku Määttä Martinselkosen Eräkeskuksesta. – Tuotetta on kehitetty jatkuvasti eteenpäin asiakkaiden toiveiden ja vinkkien avulla. Varsinkin ammattikuvaajat ovat vaativia asiakkaita. He odottavat jatkuvasti uusia kuvausmahdollisuuksia. Viimeisin koulutus, jossa olemme olleet mukana, on laatukoulutus, jonka päätyttyä saamme käyttöön Laatutonni-merkin, kertoo Riina Nilsson-Määttä. – Turvallisuusasiat on hallittava myös hyvin villieläinten kanssa työskennellessä, Riina jatkaa.

Talvella yhteistyö tiivistyy

– Kesäkauden ulkopuolella tärkeimpiä palveluja ovat majoitus ja ruokapalvelut, joita käyttävät yhteistyökumppaneiden asiakkaat. Näitä ovat mm. Upitrekin hiihtovaeltajat ja Vuokatti Huskyn koiravaljakkoasiakkaat. Syksyllä Martinselkosessa majoittuu paljon hirvenmetsästäjiä, Riina Nilsson-Määttä sanoo. – Muiden omien tuotteiden tarjoaminen niin yksittäisille matkailijoille kuin ryhmillekin on vielä vähäistä. Tavoitteena on kehittää uusia tuotteita talvikaudelle sesonkien tasaamiseksi, hän toteaa. Martinselkosen luonnonsuojelualue luo mahdollisuuksia kehittää mm. hiihtoa ja pilkkiä edelleen. – Yhteistyöverkostomme avulla voimme järjestää talvella vaikkapa vetokoira- ja hiihtovaelluksia, Riina Nilsson-Määttä mainitsee.

Laatu tärkeä osa markkinointia

Ammattikuvaajia ja vakavia harrastelijoita lähestytään esimerkiksi mainostamalla alan lehdissä. Kuvaajilla on omat verkostonsa, joiden kautta osa markkinoinnista hoituu automaattisesti. – Tämä tarkoittaa sitä, että kuvauspaikkojen ja palvelujen on oltava kunnossa. Tieto puutteellisesta palvelusta leviää tosi nopeasti kuvaajien keskuudessa, Riina Nilsson-Määttä toteaa. Tuotteet ovat myös esillä VisitFinland- ja GoFinland -sivustoilla. Lisäksi Wild Taiga -yhteistyö on tärkeä kanava matkailijoiden saavuttamiseksi. – Tämän talvikauden aikana toteutamme yhdessä VisitFinlandin kanssa ulkomaisille matkanjärjestäjille ja medialle tutustumismatkan talvikuvaustuotteille, joissa kuvausaiheena on eläinten lisäksi talvinen luonto, kertoo Jaana Keränen Wild Taigasta. Kampanjassa on mukana myös Boreal Wildlife Centre. Teksti: Nina Vesterinen

Martinselkosen eräkeskus

TALVI 2011

TUTKIMUS

Yritysasiakas arvostaa luontomatkailupalveluja Kun yrittäjä on siirtänyt huomiotaan tuotannosta asiakkaisiin ja tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeiseen liiketoimintamalliin, ovat monet arvon ulottuvuudet saaneet uuden merkityksen. Tänä päivänä asiakaskeskeisessä liiketoimintamallissa on keskiössä asiakas, ei tuottaja tai palvelujärjestelmä – ei edes asiakaspalvelija tai palveluprosessi.

syntymiselle. Se kertoo enemmänkin hinnan muodostumiseen liittyvistä tekijöistä, siis siitä, onko tuote hintansa arvoinen.

Asiakkaan arvokäsityksen muodostuminen palvelutuotteista ja matkailupalveluista on monimutkainen juttu. Sen tekee mutkikkaaksi ensinnäkin se, että jokainen asiakas ja matkailija muodostaa oman arvokäsityksensä yksilöllisesti, omista lähtökohdistaan. Asiakkaan arvon muodostuminen muuttuu myös vuosien mittaan ja tilanteesta toiseen, siis kokemusten ja tarpeiden myötä.

Luontomatkailupalveluja ostaessaan yritysasiakas arvostaa erilaisia asioita kuin loppukäyttäjä eli palvelun osanottaja. Molempien arvokäsityksiin ja arvostuksen kohteisiin vaikuttavat erilaiset asiat. Yritysasiakas ostaa työsidonnaisia matkailupalveluja joko omille asiakkailleen tai henkilökunnalleen virkistyskäyttöön. Ne ovat asiakaslähtöisesti myytyjä ja yleensä räätälöidysti tuotettuja.

Tunnekokemukset ovat arvokokemuksen saamiseksi tärkeitä, mutta ne syntyvät eri ihmisille eri asioista. Joku arvostaa täydellistä rauhaa, jonkun mielestä todellinen ammattitaidon näyte herättää arvostusta. Toiselle arvoa tuo ystävällinen ja mutkaton keskustelu.

Omassa väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen yritysostajan näkökulmaa. Arvon muodostumisessa onkin aina tärkeää tietää, kuka on asiakas.

Tutkimusten mukaan on kuitenkin selvää, että hinnan ja laadun suhde on liian yksinkertainen selitys todellisen arvokokemuksen

Arvon kokeminen

Ominaisuuksia

TALVI 2011

Yritysasiakas haluaa liiketoiminnallista tulosta luontomatkailupalveluista

Nostaa meidänkin ammattimaisuuden tasoa

Halutaan, että isäntäyritys muistetaan

Mahdollistaa yhteistyön syvenemisen omien asiakkaiden kanssa

Tunnelma lisääntyy

Ammattimainen toteutus tärkeää

Ohjelmaan ja hintaan pitää satsata

Luonnossa puhutaan rennommin

Syödään ja juodaan hyvin

Hyvät varusteet ja turvallisuussäännöt

Tavoitellaan yhteistä kokemusta

Vieraat ja isännät viihtyvät

Osaava järjestäjä

Luonto-ohjelmat ovat verrattain uutta matkailussa, koska niiden liiketoiminnallinen historia ulottuu muutaman vuosikymmenen taakse. Tarjoajien ja yritysten lukumäärä on kuitenkin ollut kasvussa 2000-luvulla (Toimialaraportti 2009).

Samalla kun asiakaskeskeisyydestä on tullut palvelujen markkinoinnin lähtökohta, on myös asiakkaan arvon syntymisestä tullut tärkeä tutkimuksen kohde. Väitöskirjatutkimusta varten Ostajayrityksen liiketoiminnan haastateltiin lähes 40 yritysostakasvattaminen jaa. Menetelmänä oli syvähaastattelu, jossa selvitettiin yritysasiakOstaja-asiakkaan hyvä olo ja onnistuminen kaan arvon muodostumista merkityössään, (ostopäätös ja tilaisuus onnistuivat) tys-päämäärä -ketjun avulla.

Kuvio erillisenä

Seurauksia

Ostajan ja loppukäyttäjän arvokäsitykset erilaisia

Hyvän olon tunne Hyvät puitteet

Hyvä sisältö

Opitaan tuntemaan omia asiakkaita

Merkitykset muodostuvat palvelutuotteen ominaisuuksien kuvailuista, seuraukset kuvastavat abstraktisempaa merkitystä ja tavoitellun päämäärän toteutumisesta asiakas muodostaa arvokäsityksen. Oheinen kuvio on yksi tuloksista kertova kuvaus (Kuvio). Asiakas haluaa saavuttaa liiketoiminnallista tulosta yritykselle ostaessaan luontomatkailupalveluja.

Tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan osaavan luontomatkailuyrittäjän lisäksi laadukkaat puitteet, varusteet, ruokailupalvelut sekä toimivat järjestelyt. Yritysasiakkaan tehtävänä on valita sopiva kokoonpano osallistujajoukoksi. Ammattimaisella toteutuksella ja mukavalla yhdessäololla päästään yritysasiakkaan arvostamaan päämäärään, minkä mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, koska tulokset voivat toteutua vasta vuosien päästä.

Yritysasiakas ulkoistaa myynninedistämistä

Tutkimustulokset kertovat siis siitä, että yritysasiakas haluaa todellisen ammattilaisen apua luontomatkailupalveluja ostaessaan. Toiset yritysostajat haluavat sulautua osallistujien joukkoon ja toiset haluavat olla näkyvämmin mukana toteutuksessa. Isännän roolin tukemiseen liittyy myös osaamisvaatimuksia matkailuyrittäjälle. Luontomatkailuyrittäjän rooli on vaativa, vetäjää arvioidaan aina roolissaan. Oheiset haastateltavien kommentit kertovat vaatimuksista: ”jos ei saa porukkaa mu-

kaan, tilaisuus epäonnistuu” tai ”pahimmassa tapauksessa voidaan tehdä korvaamattomia virheitä, mitkä vaikuttavat vuosiksi eteenpäin”. Luontomatkailupalvelujen ostaminen voidaankin rinnastaa asiantuntijapalvelun ostamiseen. Kun aiemmin on ollut tarkoitus sitoa asiakkaat yrityksen palveluprosesseihin, on asiakaskeskeisessä palvelumarkkinoinnin liiketoimintamallissa (customer marketing dominant logic) tarkoitus haastaa yritystä asiakkaan arvon muodostamiseen mukaan. Onkin sanottu, että arvo ei ole aina asiakkaan aktiivinen luomisprosessi, vaan se on muodostunut ja syntynyt asiakkaan alati muuttuvien ja moninaisten asiayhteyksien todellisuudesta ja on osa hänen elämäänsä. Asiakkaan arvolla on siten ohjaava rooli. Tämä suuntaus muuttaa samalla palveluajattelua ja vaatii monien asioiden uudelleenajattelua myös palvelujen markkinoinnissa. Teksti: Leena Alakoski, projektipäällikkö ja palveluliiketoiminnan lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu, leena.alakoski@laurea.fi

“Asiakkaan arvokäsitys on yksilöllinen”

LEENA ALAKOSKI: ETL Leena Alakoski toimii hankepäällikkönä ja palveluliiketoiminnan lehtorina Leppävaaran Laureassa. Samalla hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa taloustieteen laitoksella sekä Itä-Suomen yliopistossa matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella. Väitöskirjan työnimenä on ”Yritysasiakkaan arvon muodostuminen ostettaessa luontomatkailupalveluja”. Hän toimii projektipäällikkönä mm. Tekesin Vapaa-ajan palvelujen hankkeessa, jonka nimenä on ”Matkailijan moniaistinen palvelukokemus”.

TALVI 2011

OUTDOORS FINLAND –HANKE ETENEE:

Kesäaktiviteettitarjonnan matkanjärjestäjätutkimus on valmistunut Vuodenvaihteessa ilmestyneen aktiviteettimatkanjärjestäjätutkimuksen tulokset osoittavat, että kesäaktiviteettitarjonta Suomessa koetaan kansainvälisesti varsin laadukkaaksi. Toisaalta monelle Suomi on edelleen merkittävämpi talvi- kuin kesäkohteena. Tutkimukseen haastateltiin loka-marraskuussa yhteensä 54 ulkomaista matkanjärjestäjää. Tutkimus täydentää syksyllä 2010 valmistunutta kansainvälistä luontomatkailututkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa tietoa matkanjärjestäjien huomioimista kehittämistarpeista suomalaisessa aktiviteettitarjonnassa sekä kertoa matkailun ammattilaisen mielipide Suomen aktiviteettitarjonnan mahdollisuuksista kohdemaissa. Haastateltavina oli matkanjärjestäjiä tärkeimmistä kohdemaista; Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Venäjältä. Tutkimuksen toteutti MEKin ja Outdoors Finland -hankkeen toimeksiannosta AddValue. Tarkastellut luontoaktiviteetit olivat kalastus, pyöräily, vaellus, melonta sekä eläinten tarkkailu luonnossa.

TALVI 2011

Matkanjärjestäjien tarjonnassa suuria eroja

Haastateltujen matkanjärjestäjien Suomen aktiviteettimatkatarjonnassa oli varsin suuria maakohtaisia eroja. Alankomaiden vastaajat kertoivat järjestävänsä pääosin multiaktiviteettimatkoja. Ison-Britannian haastatellut mainitsivat puolestaan etenkin vaellusmatkat sekä eläinten tarkastelun luonnossa. Ranskalaisten keskuudessa eniten mainintoja annettiin vaellus-, melonta- sekä multiaktiviteettimatkoille. Saksalaiset vastaajat mainitsivat järjestävänsä Suomeen erityisesti pyöräily-, vaellus- ja melontamatkoja. Venäläisten matkanjärjestäjien ylivoimaisesti suosituin kesäaktiviteetti oli kalastus.

Suomi vs. muut Pohjoismaat

Matkanjärjestäjiltä tiedusteltiin mielipidettä Suomen tarjonnasta suhteessa kilpailijamaihin. Norja ja Ruotsi koettiin Suomen kannalta kovimmiksi kilpailijamaiksi vastaajien joukossa. Norja oli korkeimmalla etenkin kalastuksessa ja vaelluksessa, kun taas Ruotsi profiloitui Suomen kovimmaksi

Kuva: VisitFinland-kuvapankki

kilpailijaksi erityisesti melonta-, pyöräily- ja multiaktiviteettimatkoissa.

pakettimatkoista. Etenkin eläinten tarkkailu luonnossa oli tyypillisesti osa pakettimatkaa.

Vastaajat olivat pääosin hyvin tyytyväisiä aktiviteettitarjonnan kokonaisketjuun Suomessa. Erityisesti Ison-Britannian ja Venäjän haastatellut antoivat hyvää palautetta. Kriittisimpiä olivat saksalaiset, jotka toivoivat mm. lisää innovaatioita ja kokivat talviaktiviteettitarjonnan olevan kesätarjontaa paremman. Matkanjärjestäjien mukaan suurimpana haasteena on tarjonnan rajallisuus ja pidempi etäisyys suhteessa kilpailijoihin. Suomen hinta-laatusuhdetta pidetään hyvänä ja valuuttana euro koetaan tutuksi ja muista Pohjoismaista erottuvaksi.

Matkanjärjestäjien toiveita

Kalastus ja vaellus ykkösinä

Arvioitaessa Suomen aktiviteettitarjonnan tasoa eri aktiviteeteissa parhaat palautteet annettiin kalastukselle ja vaellukselle. Pyöräilyä sen sijaan arvioitiin varsin varauksellisesti. Kehitystä toivottiin mm. reittioppaisiin, välineisiin sekä tarjonnan vähäisyyteen. Varsin monet haastatellut toivovat laajempaa aktiviteettivalikoimaa kesämatkailuun. Suomi profiloituu monelle talvimatkoistaan, kun taas kesämatkoille kaivataan aktiivisempaa markkinointia.

Matkanjärjestäjät antoivat toiveita aktiviteettikohtaisesti tärkeäksi näkemilleen kehittämiskohteille: • Kalastusmatkojen tarjontaan toivottiin mm. ammattioppaita, alhaisempia hintoja sekä laajempia palveluita. • Pyöräilytarjontaan toivottiin mm. viikko-ohjelmia valmiilla majoituksella, aktiivisempaa markkinointia sekä opaspalveluita. • Vaelluksen suhteen toivomuksena esitettiin mm. lisää reittejä sekä vaativampia ryhmiä. • Melonnassa toiveita esitettiin mm. usean päivän retkistä, laajemmasta tarjonnasta sekä oheispalveluista, • Eläinten luonnossa tarkkailun kehittämiseksi toivottiin mm. laajempaa valikoimaa, aktiivista markkinointia sekä suoria lentoja Pohjois-Suomeen. Tutkimusraporttiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.mek.fi. Lisätiedot ja yhteydenotot: Terhi Hook, Projektipäällikkö, Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi, Matkailun edistämiskeskus, terhi.hook@visitfinland.com

Enemmistö matkoista on useamman päivän retkiä, joiden reittitarjonta koettiin yleensä helpoksi tai keskivaikeaksi. Vastaajat esittivätkin jonkin verran toiveita vaativampien reittien valikoimasta. Saksassa ja Venäjällä tarjonnassa oli paljon moduuleita, kun taas muissa maissa tarjonta koostui pääosin

Suomen kannalta pahimmat kilpailijamaat kesäaktiviteettimatkoissa % arvioineista

Kalastus n=18

Pyöräily n=18

Vaellus n=19

Melonta n=9

vastaajista Norja

Eläinten tarkkailu

Multi-aktiviteetti-

luonnossa n=12

matkat n=23

Ruotsi

Viro

6 5

Kanada

Irlanti

Viro/Baltia

Ranska

Italia

Saksa

Itävalta

Espanja

Islanti

Englanti Afrikka

5 8

Alppimaat

Belgia

Puola

Slovenia

TALVI 2011

TUTKIMUS

Outdoors Finland

-hankkeessa tapahtuu Tulevan vuoden toimenpiteitä:

Outdoors Finland -opintomatka Itävaltaan 4. - 8.4.2011.

Matkan tavoitteena on tutustua aktiviteettipalveluiden tuottamiseen Itävallassa ja testata paikallisten yrittäjien opastamana tuotteita. Matkan hinta on 1 298 EUR. Tutustumme pyöräilyyn, melontaan, vaellukseen ja kalastukseen. Matkaohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät sivuilta www.mek.fi > Outdoors Finland.

Outdoors Finlandjakelukanavakartoitus

Kartoitus selvittää aktiviteetti- ja maakohtaisesti potentiaalisimmat myynti- ja markkinointikanavat keskittyen erityisesti sähköisiin välineisiin. Kartoituksessa pyritään löytämään tärkeimmät nettisivut, sosiaalisen median kanavat, blogi-sivut ja portaalit, joissa Suomen aktiviteettitarjonnan tulisi näkyä.

Opaskirja vaellus- ja melontareittien suunnittelijoille ja ylläpitäjille

valmistuu maaliskuun lopulla. Opas on kaikkien reittien kanssa työskentelevien vapaasti käytettävissä.

Aktiviteettien seurantajärjestelmää pilotoidaan

Etelä-Savon Outdoors Finland -hankkeessa. Tavoitteena on saada tilastoitua aktiviteettien käyttö Suomessa. Toivomme, että tulevaisuudessa kaikki yrittäjät näkevät tilastotiedon keräämisen tärkeyden ohjelmapalveluiden toimialan merkityksen todentamisessa ja vastaavat kyselyyn.

Alueellisia ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehitKuva: VisitFinland-kuvapankki 26

TALVI 2011

tämisohjelmasta rahoittamia Outdoors Finland –kehittämishankkeita valmistellaan nyt myös Lapissa ja Etelä-Suomessa.

YRITTÄJYYTTÄ

& yhteisöllisyyttä syntyy kulttuuritoiminnan kautta

Lähitulevaisuudessa maaseudun yhteisöllisyyttä kehitetään kulttuuripalveluilla, joilla syntyy yrittäjyyttä sekä arvostusta kulttuuriperintöämme kohtaan. Näin visioi Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu, joka on Kulttuuriteemaryhmän ohjelma vuosille 2010 – 2014. Ohjelma tukee kehittämistoimintaa kulttuuri- ja maaseutupolitiikassa sekä aluekehittämisen parissa kansallisella ja paikallisella tasolla. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu nivoo maaseudun kulttuurin kehittämisen osaksi Viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kulttuurin tulevaisuusselontekoa. Ohjelma tuo esiin maaseudun kannalta keskeisiä kulttuuripolitiikan ja kulttuurin kehittämisen kysymyksiä sekä avaa uusia näkökulmia. Ohjelma on tarkoitettu avuksi kulttuuri- ja maaseutupolitiikan kehittämistoimintaan sekä aluekehittämisen parissa kansallisella ja paikallisella tasolla toimiville.

Ohjelman pääteemat ovat:

1) Elävä ja uudistuva yhteisöllisyys 2) Maaseudun toimivat kulttuuripalvelut 3) Hedelmällinen toimintaympäristö luovalle taloudelle ja kulttuuriyrittäjyydelle 4) Maaseudun kulttuuriperinnön ja -ympäristön arvo

Missä on luovien vastakohtaisuuksien tila?

Maaseudun luovat vastakohtaisuudet tulevat maaseudulle annettujen erilaisten merkitysten, käsitysten, puhuntojen ja tulkintojen erilaisuuksista sekä niiden kohtaamisesta. Syntyvät ristiriidat ja rajapinnat luovat uutta.

Luovat alat maaseudulla

Maaseudun luovan talouden toiminnan ytimessä ovat luovuudesta kumpuavat ideat ja niiden pohjalta syntyvät palvelut ja kulttuurituotteet. Ne tulevat osaksi taloudellista toimintaa kaupallisina tuotteina. Maaseudulla on paljon kehitysalustoja luovalle taloudelle kuten esimerkiksi matkailu- ja elämyspalveluille sekä omaehtoiselle toiminnalle. Luovilla aloilla tulee tunnistaa myös maaseudun vahvuudet tilan ja hiljaisuuden hyödyntämisessä.

Kulttuuriperinnön mahdollisuudet

Kulttuuriperinnön hyödyntämismahdollisuudet tulee oivaltaa niin matkailussa, hyvinvointipalveluissa kuin koulutuksessakin. Asukkaat ovat tärkeässä asemassa kulttuuriperinnön siirtämisessä ja uudistamisessa. Kulttuuriperintö elää vain ihmisten kautta.

Julkaisu sähköisenä:

http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1400/Luovien_ vastakohtaisuuksien_maaseutu_Maaseudun_ kulttuuriohjelma_2010-2014.pdf

Lisätietoja: Heli Talvitie, Kulttuuriteemaryhmän sihteeri, www.maaseutupolitiikka.fi/kulttuuri

Luovia vastakohtaisuuksia ovat maaseudun hiljaisuus ja kiireettömyys vs. globalisoitunut elämäntapa sekä monipaikkaisen ja pysyvän asumisen erilaiset maaseutumääritykset; lomalaiselle maaseudun maisema on virkistyskohde ja maaseudulla asujalle työkohde. Luovissa vastakohtaisuuksissa perinteet ja nykyaika kohtaavat. Näiden kohtaamisten kautta on mahdollista synnyttää uusia tuotteita ja palveluita.

Ohjelmallisuutta vai omaehtoisuutta?

Kulttuuri on viime vuosina saanut vahvemman sijan alueellisissa ja paikallisissa strategioissa. Kulttuuritoimijat ansaitsevat tämän kaltaista tunnustusta työlleen. Omaehtoisuus on maaseudun kulttuurin vahvuus. Se tarvitsee tuekseen mahdollistavia rakenteita, kuten esimerkiksi kuntien kulttuuritoiminnan tukea. Kulttuuritarjonnan luominen vaatii julkisen sektorin, järjestötoimijoiden ja yritysten yhteistyötä. Yhteisöllisyys toteutuu kulttuuritoimintaan osallistumisen sekä yhdessä olemisen ja tekemisen kautta. Kulttuuri tekee yhteisöllisyydestä mukavaa!

TALVI 2011

TUOTEKEHITYS osaksi yrittäjän arkea Uusi Matkailun tuotekehittäjän käsikirja on tuotekehityksen apuväline erityisesti matkailualan pienyrityksille. Käsikirja on vapaasti kaikkien käytettävissä. Matkailun tuotekehittäjän käsikirja tarjoaa uudenlaisen ajattelutavan ja konkreettisia välineitä oman tuotekehitystavan tunnistamiseen ja parantamiseen. Se helpottaa tuotekehitystä erityisesti pienyrityksissä, jotka voivat käsikirjan avulla tehdä tuotekehitystä kestävästi ja ennakoivasti yhdessä eri osapuolten kanssa ja voimakkaasti profiloituen. Käsikirjassa seikkailevat ohjelmapalveluyrittäjä Martti ja majoitusyrittäjä Pirkko tuovat tuotekehityksen lähemmäksi matkailuyrittäjän arkea. – Käsikirja tarjoaa välineitä juuri omaan tilanteeseen ja omalle alueelle sopivimman tuotekehitystavan tunnistamiseen, omaksumiseen ja kehittämiseen, kertoo yliopettaja Mika Kylänen Rovaniemen ammattikorkeakoulusta.

Käytännönläheisiä yritysesimerkkejä

Käsikirja koostuu neljästä osasta. Tuotekehitys arjessa -osio osoittaa, että tuotekehitys on jatkuva, kokonaisvaltainen prosessi. Työkalut tukevat tuotekehitysprosessin eri vaiheita ja auttavat tunnistamaan sopivimman tavan tehdä tuotekehitystä. Työkirja auttaa vertailemaan kirjan esimerkkejä omaan toimintaan. Yhteistyöyritysten esimerkit tarjoavat samaistumisen kohteita tuotekehityksen arkeen eri näkökulmista. – Yhteistyöyritykset Arctic Reindeer, Arctic SnowHotel, Lapin Safarit, Lapland Hotels,

TALVI 2011

Ymmärrä asiakastasi Kainuulainen luontomatkailualan yritys Upitrek haluaa olla tietoisesti rakentamassa matkailua, jossa lihasvoima, luonnon kunnioittaminen ja kestävyys ovat toiminnan perustana. Nykyinen tapa hankkia asiakastietoa kyselylomakkeilla ei tarjonnut yritykselle riittävän monipuolista tietoa ja tarvittavia välineitä ohjelmien soveltuvuuden ja toimivuuden arvioimiseen, asiakkaiden ymmärtämiseen tai kestävyyden arvioimiseen tuotteen lisäarvotekijänä. Upitrek halusi parantaa osaamistaan erityisesti näillä osa-alueilla.

StaffPoint, Upitrek ja Villi Pohjola Eräsetti Wild North omine haasteineen toivat paljon uutta ymmärrystä tuotekehityksestä. Yhdellä tuotekehitys alkaa jo rakennusvaiheessa, toisella opaskoulutuksesta, kolmannella rekrytoinnista. Toisilla se pohjautuu perinteiseen elämäntapaan, toisilla tuotekehitys edellyttää toimintaprosessien uudelleen organisointia, Kylänen kertoo. – Hankkeessa mukana oleminen avasi silmiämme ja antoi uusia vinkkejä niihin käytännön tekemisiin, joita tuotekehitysprosessi vaatii. Käytännönläheiset ja konkreettiset kommentit toimintatapamme kehittämiseen ja aktiivinen ideariihitilaisuus olivat parasta antia, kommentoi kehityspäällikkö Jari Taskila Villi Pohjola - Eräsetti Wild Northista.

– Olemme saavuttaneet hankkeen tulosten kautta entistä parempaa laatua ja kustannustehokkuutta rekrytointiin. Juuri sitä, mitä StaffPoint tarjoaa myös asiakkailleen, kertoo StaffPointin Pohjois-Suomen aluejohtaja Kimmo Gauriloff. Opas on laadittu osana Rovaniemen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Matkailun integroitu tuotekehitys (MIT) -hanketta. Hankkeen osatoteuttajina ovat Lapin yliopisto ja Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO) sekä yhteistyökumppanina Kajaanin ammattikorkeakoulun TUTKA-hanke. Käsikirja löytyy Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutin (MTI) kotisivuilla http://matkailu.luc.fi/tuotekehitys. Teksti: Tuija Kauppinen Kuvat: José-Carlos García-Rosell

Tutkija José-Carlos García-Rosell osallistui Upitrekin viikon mittaiselle lumikenkävaellukselle, jonka aikana hän havainnoi osallistujia videoiden, valokuvaten ja haastatellen. Monipuolinen havainnointi toi yritykselle aiempaa monipuolisempaa asiakastietoa kestävyyden merkityksen arvioimiseen, markkinointiviestintään ja tuotteen toteuttamiseen. Havainnoinnin myötä Upitrek sai mm. tiedon siitä, että asiakkaat olivat jo sosiaalisessa mediassa kertomassa tuotteesta eteenpäin. Niinpä Upitrek on nykyisin Facebookissa ja tarjoaa tätä mahdollisuutta itse asiakkailleen. http://www.facebook.com/pages/Upitrek/252780061307

TALVI 2011

HANKKEET

Päivi Oliva työskentelee Turku Touringissa koordinaattorina ja vastaa lippulaivahankkeen toiminnasta.

Kiinnostaako rannikko ja maaseutumatkailun kehittäminen?

Itämeren matkailun

lippulaivahanke myötätuulessa Varsinais-Suomen liitto, Turku Touring ja Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus (OSKE) ovat ottaneet vetovastuun Euroopan komission Itämeristrategiaan liittyvästä matkailun lippulaivahankkeesta. Hanke keskittyy ympäristölle ystävälliseen rannikkoja maaseutumatkailun kehittämiseen. Itämeren alueella on monia mahdollisuuksia yhtenäisenä matkailualueena, mutta myös haasteita, joita leimaavat keskinäinen kilpailu, pieniksi hankkeiksi hajautunut toiminta ja sopivien rahoitusohjelmien puute. Itämeren matkailulta puuttuu yhteinen ja houkutteleva tarina ja brändi. Luonto, historia, hiljaisuus sekä kestävään kehitykseen perustuva maaseutumatkailu ovat teemoja, joiden alle brändiä voidaan rakentaa. Itämeren alueen matkailutoimijoiden tiivis yhteistyöverkosto on myös välttämätön tässä tehtävässä. Lippulaivahankkeen tavoitteena on Itämeren alueen matkailun yhteistyöverkoston kokoaminen ja osaamisen

TALVI 2011

hyödyntäminen eri alueiden kesken. Alueella on toteutettu monia kehittämishankkeita, joiden tulokset ja onnistumiset esimerkiksi tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja laadun kehittämisessä olisi hyvä tuoda elinkeinon hyödynnettäväksi. Hanke pyrkii löytämään parhaat toimintamallit matkailupalveluiden saavutettavuuden, ostettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi ja jakamaan ne laajemmin matkailun toimijoiden sekä yritysten käyttöön.

Tulevia tilaisuuksia

Maaliskuussa lippulaiva rantautuu Riikaan, jossa Baltic Nature Tourism -konferenssi järjestää työpajan Itämeren alueen luontomatkailun ammattilaisille. Huhtikuussa järjestetään Turussa kaksipäiväinen konferenssi, jonka ensimmäinen päivä keskittyy vastuullisuuden huomioimiseen ja palveluketjun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen muun muassa palvelumuotoilua hyödyntämällä. Toisena päivänä kuullaan onnistuneita esimerkkejä Itämeren alueen yhteistyöstä ja paneudutaan yhteistuotteiden innovatiiviseen ideointiin ja markkinointiin. Toukokuun seminaarissa käydään läpi matkailun tulevaisuuden trendejä ja mahdollisuuksia Itämeren rannikkoja maaseutualueilla. Syksyllä järjestetään yhteistyössä Matkailun teemaryhmän kanssa kansalliset hanke- ja kehittäjätreffit, jossa

mietitään uusia avauksia maaseutumatkailun yhteistyöhön Itämeren alueella. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia niin kehittäjille kuin yrittäjillekin.

Matkailun yhteistyöverkosto kutsuu mukaan

Maksuttomaan Itämeren matkailuverkostoon voivat liittyä alueen matkailu- ja alueorganisaatiot, hankkeet, korkeakoulut, yritysverkostot ja yritykset. Verkostossa he voivat jakaa osaamistaan sekä vapaasti monistaa ja hyödyntää parhaita käytänteitä omalla alueellaan. Lisäksi verkoston kautta saa tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja koulutuksista. – Tavoitteena on, että löydämme verkoston kautta partnereita ja kumppanuuksia tulevaisuuden hankevalmisteluja, yhteistyötä ja liiketoimintaa ajatellen. Kutsummekin nyt matkailualan toimijoita mukaan verkostoon ja kehittämään kanssamme Itämeren alueen matkailua, sanoo koordinaattori Päivi Oliva. Teksti ja lisätiedot: koordinaattori Päivi Oliva, paivi.oliva@turku.fi

Itämeristrategian matkailukokonaisuus: www.baltic-sea-strategy-tourism.eu Liity mukaan verkostoon: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/ FlagshipNetwork_9346

OIVA pistää oivaltamaan

– Hämeen matkailuyrittäjälle tuhdit eväät tulevaisuuteen

OIVA on räätälöity koulutuskokonaisuus, joka on suunnattu pienten matkailuyrittäjien tarpeisiin. Valmennus antaa potkua yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Tuloksena syntyy muun muassa yksilöllinen liiketoimintasuunnitelma. Oivassa on kyse mittavasta, kolmivuotisesta Hämeen ELY-keskuksen rahoittamasta koulutusja valmennushankkeesta hämäläisille matkailusidonnaisille mikroyrityksille. OIVA-koulutusohjelma toteutetaan vuosina 2010–2012. Se pohjautuu käytännön kokemukseen, sillä sisältö on rakennettu matkailuyrittäjien tarpeista. OIVAn avulla yrittäjä päivittää tietotaitonsa tasolle, joka vastaa tämän päivän asiakkaiden vaatimuksia.

hittäjä ja tukea yrittäjiä mm. parantamalla kannattavuutta sekä vahvistamalla työtapoja. Maakunnallisesta näkökulmasta katsottuna koulutus lisää yrittäjien keskinäistä, maakunnallista verkostoitumista, Enäjärvi sanoo. Projektikoordinaattorina Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla toimiva Laura Leskinen on työskennellyt erilaisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä sekä kuluttaja- että yrityssektorilla. Forssalainen projektikoordinaattori Mari Noromies on matkailualan ”konkari” ja vastaa Forssan seudun yritysten yhteyksistä. OIVAssa on mukana kahden vuoden aikana jopa sata matkailusidonnaista pienyrittäjää. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Tomi Enäjärvi, puh. 040 700 7866, tomi.enajarvi@hameenmatkailu.fi. Katso lisää www.hame.fi/oiva. Teksti: Jenni Mankonen

Valmennus tähtää yrityksen käytännön toiminnan parantamiseen. Kokonaisvaltainen koulutus sisältää yrityksen johtamiseen, lainsäädäntöön, markkinointiin ja viestintään sekä tuotekehitykseen ja kannattavuuteen liittyviä opintoja. Valmennuksessa paneudutaan myös sähköisen liiketoiminnan hyödyntämiseen. Pääkouluttajina toimivat valtakunnan tasokkaimmat matkailun asiantuntijat. Toimijoiden keskinäisen verkostoitumisen kautta syntyvät kontaktit avaavat yritykselle uusia mahdollisuuksia. Uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen saadaan myös opintomatkoilta Suomessa ja ulkomailla.

Osaava tiimi tukena

Matkailuyrittäjät ovat luotettavissa käsissä, sillä OIVA-tiimin jäsenet, Tomi Enäjärvi, Laura Leskinen ja Mari Noromies, pitävät huolta siitä, että yrittäjien tarpeisiin vastataan koko koulutusohjelman ajan. Projektipäällikkö Tomi Enäjärvi on toiminut vuosia matkailualalla sekä erikoistunut matkailualan yrittäjyyteen. – OIVAn tavoitteena on olla kotiseudun matkailupalvelujen ke-

Oiva-tiimi kuvassa vasemmalta oikealle: Laura Leskinen, Tomi Enäjärvi ja Mari Noromies (Kuva: Markku Wiik)

TALVI 2011

Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/lehti. Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet. Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti päätoimittajalta: nina.vesterinen@lomalaidun.fi. Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme: www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu.