Maaseutu & Matkailu Talvi 2009 by More Business

MAASEUTU

Matka lu

Talvi 2009

MAASEUTU

Matka lu Talvi 2009

Maaseutu & Matkailu -lehti 14. vuosikerta

Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä c/o MEK, PL 625 00101 Helsinki puh. 050 441 2852 nina.vesterinen@pkamk.fi www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu Tuotanto EKLEKTI Finland Oy Pyynikintie 25 FI-33230 Tampere puh. 040 511 4460 www.eklektifinland.fi Ulkoasu Hannu Karjalainen Ilmestyy 3 kertaa vuodessa

MAASEUTU

Matka lu

Sisältö Tässä numerossa teemana hyvinvointimatkailu 3 4 6 8

Pääkirjoitus Matkailun teemaryhmän uusi toimeksianto Asiakas on paras markkinoijasi Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen – matkailija koko kylän vieraana 9 Ypäjä mukana kylämatkailuohjelmassa 10 Eevantalo – yritys aktiivisen matkailukylän keskellä 12 Opinnäytetyö eurooppalaisesta kylämatkailusta 14 Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelma 15 Wildlife-tuote osana Outdoors Finland – kehittämisohjelmaa

16 Konstailemattomia kokemuksia Karjalassa 18 Suomalainen hyvinvointimatkailu – mitä voimme tarjota kansainväliselle asiakkaalle? 20 Järvi itäsuomalaisen hyvinvointimatkailun peruspilarina 22 GoSauna kutsuu suomalaiseen saunaan palveltavaksi 24 Hyvinvointimatkailutuotteita maaseudulle

Talvi 2009 Talvi 2009

Pääkirjoitus

Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä

Panostuksia kehittämistoimiin

atkailun teemaryhmän syksy on ollut työntäyteistä ohjelmien valmistelua. Olemme osallistuneet juuri lausuntokierrokselle lähteneen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille 2009–2013 valmisteluun, sekä valtakunnallisten Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman ja teemapohjaisen kylämatkailun hankkeistamiseen, myönteisin tuloksin. Myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä katsoi matkailun teemaryhmän työn tärkeäksi, ja sen uusi toimeksianto hyväksyttiin vuosille 2009–2011. Lisätietoa näistä tuonnempana lehdessä.

Verkostoitumalla kohti uusia haasteita Kaikki viimeaikoina tehdyt maaseudun matkailuun liittyvät tutkimukset tukevat sitä tosiasiaa, että maaseudun matkailussa on potentiaalia ja paljon käyttämätöntä sellaista. Miten tämä potentiaali muutetaan tuottoisaksi liiketoiminnaksi, on seuraavien vuosien haasteemme. Tässä vahvana tukena ovat mm. käynnistyvät valtakunnalliset kehittämishankkeet, aluehankkeita unohtamatta. Teemaryhmän uudet toimenpiteet tukevat myös alan eteenpäinviemistä. Yksin yritys ei tässä työssä helposti onnistu, vaan yhteistyössä muiden yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Uusia yhteistyömuotoja ja -kumppaneita onkin hyvä etsiä. Etukäteen ei tiedä mistä se itselle sopiva oikea kumppani löytyy, vaikka ihan eri toimialalta. Yhteistyössäkin innovatiivinen ja luova ajattelu on sallittua. Kun potentiaali on tuotteistettu helposti ostettavaan muotoon, on se saatava myytyä. Tänä päivänä ei pärjää ilman sähköisiä jakelukanavia. Yhden vaihtoehdon tälle luo Matkailun edistämiskeskuksen valmistelema Suomen matkailun sähköinen informaatio- ja kauppapaikka. Tarkempia tietoja siitä, miten siihen pääsee mukaan, kuullaan lisää alkutalvesta. Sosiaalisenkaan median mahdollisuuksia ei voi unohtaa. Mistä siinä sitten on oikein kyse, saat vastauksen tästä lehdestä.

Talvi 2009

Kiihkeän kasvun aika taittumassa matkailualalla Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun 2.12.2008 julkaisemissa matkailualan toimialaraporteissa todetaan alan yritysten suhtautuvan vielä varsin luottavaisesti lähitulevaisuuteen, esimerkiksi kuluvan talven myyntiin ja kannattavuuteen, vaikka tiedostavat kasvun taittumisen olevan käsillä. Sydäntalven kysynnässä ei kaikkialla ole silti näkyvissä radikaalia laskua, vaan eräillä alueilla odotetaan jopa hienoista kasvua edelliseen talvisesonkiin verrattuna. Maailmanlaajuisen taloustaantuman pitkittyessä myös matkailuala voi joutua kokemaan kysynnän nollakasvun. Joka tapauksessa on vuosien 2009–2010 odotuksiin suhtauduttava realistisesti ja pohdittava huolella tulevien matkailukausien myyntiponnistelut. Taantuma voi vaikuttaa kysynnän uudelleen kohdentumiseen, esimerkiksi lähimatkailua suosien. Maaseutumatkailuyritykset näkevät toimialaraportin mukaan tulevaisuuden muuta matkailualaa positiivisempana. Matkailukohteet ovat kysyttyjä, kun palvelutarjonnan näkyvyys, saatavuus ja laatu on varmistettu. Yritysverkostojen yhteistyön tiivistämiseen ja liiketoimintaosaamiseen tulee edelleen panostaa. Se näkyy asiakkaalle laadukkaana palveluketjuna, joka tuottaa unohtumattoman matkailuelämyksen. Toimialaraportit löytyvät sähköisesti www.temtoimialapalvelu.fi

Kiitos Omat antoisat kaksi oppivuottani Matkailun teemaryhmän vetäjänä ovat lopuillaan ja on aika suunnata kohti uusia haasteita. Maaseudun opit eivät kuitenkaan mene hukkaan, vaan ne ovat rikastuttaneet omaa elämääni ja ovat vahvasti mukana myös tulevina vuosina. Haluan kiittää kaikkia kuluneista yhteistyövuosista ja toivottaa maaseudun matkailulle lisää menestyksekkäitä vuosia!

MAASEUTU

Matka lu

Matkailun teemaryhmän

uusi toimeksianto Matkailun teemaryhmä on toiminut jo 14 vuotta. Se on vienyt maaseudun matkailuelinkeinon kehittämistyötä vuosi vuodelta systemaattisempaan suuntaan. Ohjelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat lisääntyneet kaikilla tasoilla. Uskomme, että matkailu näyttää suuntaa maaseudun uudelle elinkeinolliselle roolille, palvelujen ja hyvinvoinnin maaseudulle.

14v.

elinvoimaisuus. Harvaan asutulla maaseudulla matkailun kasvavat vetovoimatekijät – puhdas luonto, tila ja hiljaisuus – ja toimintaympäristö ovat myös parhaimmillaan.

Matkailun teemaryhmän tehtävät kaudella 2009–2011 1) Maaseudun matkailun kehittämisen koordinoiminen

Maaseutupolitiikan yhteistyöryh‑ mä päätti 28.10.2008, että matkailuelinkeinon vahvistamista maaseudulla on perusteltua jatkaa. Teemaryhmää tarvitaan edelleen lisäämään ohjelmallisuutta, luomaan pitkäjänteisyyttä ja nivomaan yhteen paikallista, alueellista ja valtakunnallista kehittämistyötä. Uusi toimeksianto hyväksyttiin seuraavalle kolmelle vuodelle 2009–2011. Matkailun teemaryhmälle on muodostunut vahva rooli muuttuvassa matkailukentässä valtakunnallisena kehittämistyön 4

MAASEUTU

Matka lu

ja voimavarojen yhteensovittajana ja kehittämisprosessien jatkuvuuden turvaajana. Se toimii kansallisena maaseutumatkailun tiedonvälityksen solmukohtana. Teemaryhmä etsii jatkuvasti uusia, maaseudun matkailua tukevia signaaleja mm. eri strategioista ja ohjelmista ja jalostaa niitä käytännön kehittämistyötä suuntaamaan. Matkailun mahdollisuuksista maaseudun elinkeinona ei vielä ole hyödynnetty kuin pieni osa. Joillakin alueilla matkailu on lähes ainoa vaihtoehto säilyttää alueen

Kilpailun kiristyminen sekä matkailuja maaseudun toimijoiden roolien muuttuminen edellyttävät paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten maaseutumatkailun kehittäjien ja toisaalta myös matkailun ja maaseudun kehittäjien työnjaon ja vastuiden selkeyttämistä sekä yhteistyön edelleen vahvistamista. Kaikkia osapuolia hyödyttävällä verkostomaisella toimintatavalla optimoidaan kehittämisen nopeus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus sekä synergia muun matkailun kehittämisen kanssa. Kehittäjien tietoisuus toistensa tehtävistä ja toiminnasta edesauttaa heitä hyödyntämään toistensa osaamista ja yhteisiä rajapintoja aiempaa tehokkaammin, hahmottamaan toimijakenttä kokonaisuudessaan ja itsensä sen osana, sekä arvioimaan alaa ja siihen liittyvää kehittämisympäristöä ammattimaisemmin. Tässä työssä teemaryhmä haluaa olla rakentajana. Se toteuttaa myös omalta osaltaan Suomen matkailustrategian vuoteen 2020 toimenpidesuosituksin ja maaseutupolitiikan valtakunnallisin linjauksin. Talvi 2009

2) Tiedon tuottaminen ja välitys

Teemaryhmän keskeinen tehtävä on tiedon välittäminen maaseudun matkailusta ja maaseudun kehittämisestä sekä elinkeinolle että kehittäjätahoille. Teemaryhmä mm. julkaisee MaaseutuMatkailu -lehteä sähköisenä, pitää kehittäjiä ja rahoittajia ajan tasalla tiedottamalla ja järjestämällä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä kansallisia seminaareja. 3) Toimialatiedon tuottamisen tukeminen

Maaseudun matkailun laajasta kirjosta johtuen maaseutumatkailuyritysten tilastollinen seuraaminen on haastavaa. Kattavia lukuja alan kokonaisvolyymeista ei ole vieläkään saatavilla. Jotta matkailun todellinen merkitys maaseudun palvelutarjonnan monipuolistajana sekä sen tulo- ja työllisyysvaikutukset saataisiin selville ja oikeaan arvoonsa, teemaryhmä tukee asiantuntijana, omien verkostojensa kautta, useiden tahojen yhteistyönä koottavan valtakunnallisen tiedonkeruujärjestelmän syntymistä. 4) Matkailutuotteiden ostettavuuden edistäminen

Sähköinen markkinointi ja kaupankäynti ovat jo nyt erittäin merkittäviä kilpailutekijöitä. Seuraavina vuosina on selvitettävä ja päätettävä parhaat vaihtoehdot maaseudun matkailutuotteiden myynnille. Valtakunnallisen sähköisen informaatio- ja kauppapaikan toteuttaminen on alkanut Matkailun edistämiskeskuksen toimesta. Tämä maaportaali yhdistää Suomen kaupallisen ja viestinnällisen maa- ja matkailutiedon sekä vastaavat alueelliset, MEK:n ja yksityiset palvelut. Sähköinen kaupankäynti kuitenkin edellyttää, että tuotteet ovat näihin jakelukanaviin sopivia. Yritykset tarvitsevat asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, dynaamiseen paketointiin, hinnoitteluun, ansaintalogiikan oivaltamiseen sekä vastuu- ja velvollisuuskysymyksiin valmennusohjelmia ja koulutusta. Teemaryhmä mm. suunnittelee ja käynnistää yhdessä maaseudun matkailun kehittämiseen osallistuvan alueellisen kehittäjäverkoston kanssa valtakunnallisia ja alueellisia sähköiseen liiketoimintaan liittyviä koulutusohjelmia, joiden tuella maaseudun matkailutuotteet saadaan myyntikanaviin sopivaan muotoon.

Talvi 2009

5) Palveluosaamisen ja maaseudun matkailutuotteiden jatkuvan uusiutumisen tukeminen

Yhä kiihtyvässä kilpailussa menestyminen edellyttää matkailuyrityksiltä nopealiikkeisyyttä markkinoilla ja taitoa rakentaa jatkuvasti kilpailuetua. Tehokkain kilpailuetu on tyytyväiset asiakkaat. Kaiken kehittämistyön perusta on, että maaseudun matkailuyritykset sitoutuvat jatkuvaan asiakaspalvelun ja laadun parantamiseen, ja että käytössä on asianmukaisia laadun kehittämisen työkaluja. Kilpailussa mukana pysyminen edellyttää yrityksiltä myös jatkuvaa tuotteiden uudistamista ja parantamista. Tähän tarvitaan tutkimustietoa matkailun ja siihen liittyvien trendien aaltoliikkeestä. Muun muassa saavutettavuuden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kysynnän muutoksiin on osattava varautua. Teemaryhmä mm. seuraa tutkimusta ja tiedottaa tutkimustuloksista varmistaen näin osaltaan, että valtakunnallisissa ja alueellisissa kehittämisohjelmissa käyte-

tään tutkittua ja ennakoivaa tietoa laadun ja tuotekehityksen tukena. Lisäksi se kokoaa parhaita käytäntöjä ja laittaa liikkeelle näihin pohjautuvia asiakaslähtöisesti konseptoituja tuotteiden kehittämisohjelmia sekä vie eteenpäin asiantuntijana ja taustatukijana käynnissä olevia kehittämisohjelmia, esimerkkeinä Outdoors Finland -aktiviteettien kehittäminen ja teemapohjainen kylämatkailu. Kansainvälisyys ja kestävä matkailu (taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset) ovat läpileikkaavia teemoja kaikissa toiminnoissa. Matkailun teemaryhmän työtapa on verkostomainen. Se mm. kutsuu alan asiantuntijoita kokouksiin ja työpajoihin. Lisäksi muiden teemaryhmien kanssa tehdään yhteistyötä: mm. RuokaSuomiteemaryhmän kanssa edistetään elintarvikeyritysten ja matkailun yhteistyötä, ja kulttuuriteemaryhmän kanssa järjestetään yhteisiä alueellisia kulttuurimatkailufoorumeita. &

Teemaryhmän kokoonpano puheenjohtaja

Reijo Martikainen, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto

sihteeri

Nina Vesterinen, Pohjois-Karjalan amk nina.vesterinen@pkamk.fi

Muut ryhmän jäsenet: Harri Ahlgren

ylitarkastaja, alueiden kehittäminen, TEM

Leena Alakoski

lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lea Häyhä

matkailun erityisasiantuntija, innovaatio-osasto,TEM

Ulla Jussila

toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy

Tarja Jutila

kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry

Heikki Kilpelänaho

yrittäjä, Oivangin Lomakartano

Eija Kirjavainen

neuvotteleva virkamies, kala- ja riistaosasto, MMM

Anneli Leivo

päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus

Mikko Lindell

yrittäjä, puheenjohtaja, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry

Vesa Malila

lakimies, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Juha-Pekka Olkkola

toimitusjohtaja, Lomarengas Oy

Vesa Rautio

insinööri, Etelä-Savon ympäristökeskus

Liisa Hentinen/Mari Righini

tutkimus- ja kehitysjohtaja, Matkailun edistämiskeskus MEK

Jaakko Ryymin

toimialapäällikkö, Keski-Suomen TE-keskus

Marja Taskinen

neuvotteleva virkamies, työllisyys- ja yrittäjyysosasto, TEM

Maria Tigerstedt

yrittäjä, Suomen Viiniyrittäjät ry

MAASEUTU

Matka lu

Outi Snoodle (reaalimaailmassa suunnittelija Outi-Maaria Palo-oja). Kuva: Telmus Noel

Asiakas on paras markkinoijasi Olet varmasti kuullut YouTube:sta ja Facebook:ista. Luet ehkä jonkun pitämää blogia tai kirjoitat sellaista itse. Tiesitkö, että näitä ja satoja muita palveluita hyödyntämällä voit nostaa yrityksesi myynnin ja markkinoinnin aivan uudelle tasolle? 6

MAASEUTU

Matka lu

Esitteet ja matkatoimistot olivat ennen matkailijan tärkein tietolähde. Nykyisin yhä useampi matkailija hakee tietoa ja matkavinkkejä internetin keskustelupalstoilta ja erilaisista yhteisöistä. Ovathan toisten matkailijoiden kokemukset ja suositukset paljon uskottavampia kuin esitteiden korulauseet ja kiiltävät kuvat. Matkailu on itse asiassa yksi suosituimmista nettiyhteisöjen kiinnostuksen kohteista, mutta silti sosiaalisen median – kuten näitä yhteisöpalveluita kutsutaan – hyödyntäminen on matkailuliiketoiminnassa ainakin meillä Suomessa vielä täysin lapsenkengissä. Syynä on varmasti osaksi ollut englanninkielinen terminologia, sosiaalisen median varsin lyhyt historia ja ehkä myös matkailualan tuudittautuminen vanhoihin hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Kyse ei kuitenkaan ole rakettitieteestä. Matkailu-

yrittäjille onkin nyt tarjolla selkokielinen täsmäopas sosiaalisen median saloihin!

Mikä tekee mediasta sosiaalisen? Sosiaalisessa mediassa tuotetaan sisältöä yhdessä. – Yksi kirjoittaa, toinen kommentoi ja kolmas linkittää tekstiin kuvia ja ääntä. Näin yksittäisistä tekijöistä muodostuu erilaisia teknologisia alustoja hyödyntävä yhteisö, jonka yhteinen tuotos on lopulta enemmän kuin osiensa summa, kertoo oppaan suunnitteluun osallistunut OutiMaaria Palo-oja Joensuun yliopistosta. Sosiaalisen median teknologiset alustat ovat yleensä ilmaisia ja vapaasti internetistä poimittavia, mutta niistä on olemassa myös kehittyneempiä maksullisia versioita. Teknologia-alustoja voidaan yhdistellä eri tavoin. Esimerkiksi blogialustalle on helppo lisätä kuvia, videota ja ääntä meTalvi 2009

diatiedostojen säilönnän alustoilta, kuten Flickr-kuvagalleriasta tai YouTube:sta. Teknologisten alustojen käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi. – Kuka tahansa meistä voi olla verkkojournalisti teknisistä taidoista riippumatta, Palo-oja tähdentää.

Sosiaalisen median mahdollisuudet selkokielellä Sosiaalinen media voi auttaa matkailuyrittäjää monin tavoin. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinointiviestinnässä, tuotekehityksessä ja myynnissä. Yhteisön voima voi näkyä yrittäjälle jopa ilmaisena markkinointiresurssina. Matkailun sosiaalisen median ABC -opas tarjoaa runsaasti käytännön esimerkkejä ja ohjeita, kuinka matkailuyrittäjän kannattaa näkyä sosiaalisessa mediassa. Nykyisin matkustajat hakevat esimerkiksi majoitustietoa suosittelupalveluista, joten majoitusta tarjoavan yrittäjän kannattaa varmistaa näkyvyytensä näissä palveluissa. Oppaassa on myös selkeät ohjeet suosituimpien palveluiden käyttöönottoon sekä tiivis sosiaalisen median sanakirja. Paras-

ta lienee kuitenkin se, että opas on kirjoitettu selkeällä suomen kielellä.

Asiantuntijayhteisöltä matkailuyhteisölle Matkailun sosiaalisen median ABC tehtiin yhteisöllisesti kaikkia sosiaalisen median periaatteita kunnioittaen. Sen laati Joensuun yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen (MOT) ja Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen (SKK) yhteinen asiantuntijayhteisö eCompetence Center Finland. Wiki-sosiaalisen median teknologisen alustan käyttäminen mahdollisti sen, että myös oppaan tilaaja, Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri, sai kommentoida ja vaikuttaa oppaaseen koko kehitystyön ajan. Kyseessä on siis verkkojulkaisu, kuinkas muuten. – Sosiaalista mediaa hyödyntämällä pienikin maaseutumatkailuyritys voi kilpailla globaaleilla markkinoilla monikansallisten yritysjättien rinnalla, muistuttaa osaamiskeskusjohtaja Pellervo Kokkonen Savonlinnan seudun osaamiskeskuksesta.

Käyttäjät kehittäjinä Sosiaalisen median ABC kehittyy jatkuvasti. Myös sen käyttäjiä kannustetaan kertomaan kehitysideoitaan, kuinka opas saataisiin palvelemaan matkailuyrittäjän tarpeita vieläkin paremmin. Opasta voi käyttää niin havahtumiseen kuin konkreettisiin toimenpiteisiin oman liiketoiminnan tehostamiseksi. Sen voi ahmia kerralla kokonaan, tutustua osiin tai hyödyntää käsikirjana aina tarpeen mukaan. Tärkeää on muistaa se, että tämä(kään) opus ei anna takuuta menestykseen. Se antaa työkaluja, jotka on itse laitettava käyttöön, aivan kuin mökkiä matkailijoille rakentaisi. & Opas löytyy: www.matkailumarkkinointi.info Tuija Kauppinen viestintäpäällikkö Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelma

Ilmoitus SL-tilaisuudesta Joensuun yliopiston saarella. Kuva: Telmus Noel

Talvi 2009

MAASEUTU

Matka lu

Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen – matkailija koko kylän vieraana Teemapohjaisen kylämatkailuohjelman toteuttamiseksi koottu hanke vuosille 2009– 2011 on hyväksytty rahoitettavaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisesta osasta. Hankkeen hallinnoijana toimii Lomalaidun ry.

1. Ypäjä\\ 2. Velkua\\ 3. Leineperi\\ 4. Peräseinäjoki\\ 5. Himos-kylät\\

6. Syvänniemi\\ 7. Veskansan kylät\\ 8. Vuonislahti\\

9. Möhkö\\

10. Pohjoisen Kuhmon kylät\\ 11. Ruhtinansalmi\\ 12. Sonka\\

9 5

1 2

MAASEUTU

Matka lu

Talvi 2009

Kuva: Nina Vesterinen

Valtakunnallinen kylämatkailun koordinaatiohanke yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaamisen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Tavoitteena on valitun 12 pilottikylän kehittämistoiminnan valtakunnallinen koordinoiminen sekä tiedon ja toimintatapojen levittäminen ja käytäntöön soveltaminen. Hankkeen avulla kylien kehittämistä tuetaan kokonaisvaltaisesti. Kylämatkailun kehittämisessä yhdistyy matkailun edistäminen, sen muuttaminen tuottoisaksi yritystoiminnaksi sekä kylien elävöittäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Kylämatkailun ydinajatus kiteytyy lauseeseen ”Matkailija koko kylän vieraana”.

Kehittämisen kansalliset painopisteet ovat

Toteutustapa

3) tiedonvälitys ja osaamisen lisääminen: tutkimustiedon kerääminen, analysointi ja välittäminen alueille sekä tehokas tiedottaminen alasta ja sen kehittymisestä.

Teemapohjaisen kylämatkailun kehittämisohjelmassa edetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Ohjelma yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaamisen sekä ottaa huomioon aidosti kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Kansallisella koordinaatiohankkeella luodaan suomalaisille matkailukylille kestävän matkailun malli. Hanketta toteutetaan koko Suomen alueella. Alkuvaiheessa ydinkehittämistyössä on mukana 12 pilottikylää kymmenestä maakunnasta. Ohjelman aikana kylämatkailun kehittämisestä kiinnostuneita kyliä haetaan lisää ja kylämatkailuverkostoa täydennetään. Kehittämistyö kylissä toteutetaan alueellisin ja paikallisin hankkein, joissa kehittämistyöhön haetaan tehokkuutta jatkuvan keskinäisen yhteistyön ja kansallisen koordinaation avulla.

1) kylämatkailun toimintamallin kehittäminen: hyvien yhteistyötapojen ja -kumppaneiden löytäminen kylien sisällä ja kesken sekä niiden pohjalta kylämatkailukonseptin luominen 2) tuotekehitys ja markkinakanavien selvittäminen: kansallisten tuotemoduulien rakentaminen ja yhdistäminen mm. valtakunnallisiksi kiertomatkatuotteiksi, sähköisten myyntikanavien selvittäminen sekä markkinoinnin koordinoiminen erityisesti kansainvälisille markkinoille

Odotetut tulokset Vuonna 2011 Suomessa on 12 aktiivista matkailukylää, joiden yrittäjät ja asukkaat yhdessä tarjoavat matkailijoille elämyksiä. Kylissä on omaksuttu luonteva tapa toimia yhteistyössä. Kylissä on vireää elämää ympäri vuoden ja niiden ympäristö muodostaa aktiivisen ja esteettisen toimintaympäristön sekä matkailu- että muille toiminnoille. Kylä tarjoaa omiin erityispiirteisiinsä perustuvia, laadukkaita, helposti myytäviä ja ostettavia tuotteita. Kansainvälisten matkailijoiden määrä on kasvussa ja muiden kylien kanssa tarjotaan asiakkaille mielenkiintoisia kiertomatkoja. Yrittäjyys kylissä on kasvussa. Lisääntyvän matkailutulon kautta hyvinvointi ulottuu sekä matkailukyliin että yleensä maaseudulle. & Lisätietoa Matkailun teemaryhmän nettisivuilta www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu

Ypäjä mukana kylämatkailuohjelmassa

Hevospitäjä Ypäjä on yksi kylämatkailuohjelman pilottikylistä. Ypäjä sijaitsee Hämeessä, Forssan lähellä. Hevosten lukumäärä on asukasmäärään suhteutettuna Ypäjällä maamme suurin; lähes joka viides ”turpa” Ypäjällä on hevosen turpa. Hevosten lisäksi Ypäjällä on muutakin matkailijalle tarjottavaa, kuten teatteriesityksiä ja hyvinvointipalveluja. Esimerkiksi Paijan Maatilamajoitus tarjoaa monipuolisia saunapalveluja hoitojen kera. Saunalenkki-verkoston kautta, johon sen lisäksi kuuluu Ypäjältä myös LumijokiGolf, ovat käytettävissä vähän erikoisemmatkin liikutettavat saunapalvelut kuten traktorisauna. – Kunta on aktiivisesti viemässä kylämatkailua eteenpäin. Sen kannalta on tärkeää kehittää matkailua edelleen, omiin vahvuuksiimme perustuen, kertoi kunnanjohtaja Sinikka Malin Ypäjän kylämatkailukokouksessa. Ypäjä toivoo valtakunnalliselta kylämatkailuohjelmalta tukea alueen matkailupalvelujen tuotteistamisessa sekä markkinointikanavien tehostamisessa. – Nyt ei enää kannata jäädä miettimään, vaan lähteä tositoimiin, totesivat ypäjäläiset matkailuyrittäjät. Tarvitaan hanke, millä kehitetään yleisesti matkailua ja edelleen tehostetaan markkinointia ja myyntiä. Lisäksi verkostoituminen muiden mukana olevien kylien kanssa koetaan tärkeäksi. Koska kasvua haetaan ulkomailta, on kansainvälisen kaupan taidot myös osattava. – Hevosten ja niihin liittyvän osaamisen liittäminen tiiviimmin matkailun kehittämiseen olisi ensiarvoisen tärkeää. Ei pidä myöskään unohtaa olemassa olevia tapahtumia. Miten ne voidaan paremmin hyödyntää matkailussa, on mietittävä lähitulevaisuudessa. Näin toteaa Hippoliksesta Minna Martin-Päivä, joka aloitti kokouksen jälkeen palvelutarjonnan päivittämisen. &

Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Talvi 2009

MAASEUTU

Matka lu

Vanhanajan hipparinki. Kuva: Eevantalo

Eevantalo

– yritys aktiivisen matkailukylän keskellä Maaseutuhotelli Eevantalo Kuopion lähellä Syvänniemessä sai Elma-messujen yhteydessä pidettävässä InnoElma-kilpailussa kunniamaininnan. Raadin mielestä yritys on hyvä esimerkki paikallisuuden hyödyntämisestä. Yrityksen toiminnassa näkyy vahva yhteishenki kylän muiden yrittäjien ja toimijoiden kanssa sekä yrityksen rooli kylän kehittäjänä. Eeva Partanen saapui Syvänniemelle Lontoosta vuonna 1997. Englannissa majoitusmuoto Bed & Breakfast tuli erityisen tutuksi ja toiveena oli perustaa majoitusyritys tällä samalla mallilla suomalaisille sopivaksi muokattuna. Onneksi sopiva talo ympäristöineen löytyi virkeältä kylältä ja yritys Eevantalo sai alkunsa. Alusta alkaen toiminnan arvoja ovat olleet paikallisuus ja kestävä matkailu. – Paikallisuus näkyy vahvasti kaikissa tuotteissamme ja ohjelmissamme, kertoo yrittäjä Eeva Partanen. Esimerkiksi ruokalajit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, kuten myös tunnel10

MAASEUTU

Matka lu

mat tuvan uunin lämmössä tai kesäisellä terassilla. – Keittiön puolella Seija huolehtii vieraidemme tyytyväisyydestä valmistamalla korkealla ammattitaidolla kaiken talossa tarjottavan ruoan ja leivonnaiset. Mausta sen tunnistaa! kertoo Eeva ylpeänä. – Alueen yrityksistä haluan mainita erityisesti T:mi Mätitalon, joka on helmi tuottaessaan mahtavia kalatuotteita ja talon iloisen yrittäjäpariskunnan toimiessa yhteistyökumppaneina omassa kylässä. Verrattaessa yrityksen alkumetreihin, jolloin kaikki tuotteet piti hankkia Kuopiosta tai tukkuliikkeestä, on paikallisten raakaaineiden saatavuus myös parantunut hurjan paljon, jatkaa Eeva.

Luontoon liittyvät ohjelmat ovat tärkeitä. Eevantalon lähiympäristössä on mahdollista harrastaa kalastusta, veneilyä, marjastusta ja retkeilyä. Syvänniemi on lumivarmaa aluetta joulu–maaliskuun ajan. Hiihtolomat ja pääsiäinen ovat loistavia aurinkoiseen jäällä ja metsässä liikkumiseen. Oppaan kanssa voi tutustua kylän historiaan Hermannitalolla ja Sourun ruukilla. Eevantalon majoitustiloja laajennettiin vuonna 2006 ja nyt majoittumaan mahtuu yhteensä 32 henkilöä, mukaviin 2–3 hengen huoneisiin ja 2–4 hengen saunallisiin huoneistoihin. Ryhmien virkistystilaisuudet tai ruokailutilaukset voidaan toteuttaa omissa tiloissa 50–100 Talvi 2009

henkilölle. Vielä suurempia ruokailutapahtumia (100–200 henkeä) varten on käytettävissä Hermannitalon sali sekä muita ohjelmia tai kokouksia varten Hermanniteatteri (300 henkeä) nousevine katsomoineen. Oman talon kokoustilaan mahtuu mukavasti 10–30 henkilön ryhmä. Saunojakin löytyy kolme. – Lyhytkin rentouttava loma antaa uutta puhtia, toteaa Eeva. Eevantalo työllistää 2–5 henkilöä sesongista riippuen. Lisäksi kylän aktiiviset yhdistykset ovat auttamassa talkoovoimin kylän historian ja nykypäivän esittelyssä sekä muun oheisohjelman tuottamisessa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Syvänniemen kyläyhdistys ja Teatteri Hermanni mahtavine laulunäytelmineen.

Matkailuyrittäjyyden haasteet? Yrittäjän yksi suurimmista haasteista on omien ja alueen vahvuuksien tuotteistaminen siten, että tuotteet erottuvat muista. – Miten onnistua luomaan palveluita, joista asiakkaat ovat kiinnostuneita ja myös valmiita maksamaan sellaisen hinnan, että palvelun tuottaminen on yritykselle kannattavaa, huokaisee Eeva haasteista kertoessaan. Muita yrittäjän haasteita ovat toiminnan ympärivuotisuus ja sesonkien tasaisuus. Nämä on keskeisiä kannattavuuden ja osaavan henkilökunnan pitämisessä yrityksessä. Miten tavoittaa oikeat asiakkaat – erityisesti kansainväliset – kustannustehokkaasti on myös yksi haasteista.

Kylämatkailuohjelmassa mukana Syvänniemi on yksi kansallisen teemapohjaisen kylämatkailuohjelman pilottikylistä. – Kansallisen kylämatkailuohjelman toivon toimivan esikuvana avoimesta toiTalvi 2009

Eevantalo talvimaisemissa. Kuva: Eevantalo ja aidon positiivisen yhsilta oppimisesta

teistyömallin kehittymisestä. Tämän tulisi tapahtua sekä maaseutukylien että maaseutumatkailuyritysten välillä, lähettää Eeva terveisinä. – Käytännössä haluaisin tulokseksi toimivia, yksilöllisiä ja helposti ostettavia kyläkiertomatkoja kotimaassa, jatkaa Eeva. Eevantalo on vahvasti mukana käynnistyvässä Syvänniemen kylän yhteisessä luontoliikuntamahdollisuuksien parantamishankkeessa. Yritys kehittää ohjelmapalvelutarjontaa yhdessä koko kylän kanssa ja näin mahdollisesti työllistää uusia ihmisiä. Vaihtoehtoisesti sen kautta saadaan syntymään kylälle matkailun ja kyläyhteisön oheispalveluyritys. Elinympäristötutkimuksen mukaan (Savon Sanomat 11.12.08) suomalaisen toiveasuinpaikka olisi lähellä metsää ja kävelyetäisyydellä ruokakaupasta enintään puolen tunnin matkan päässä työpaikalta, yhteisöllisyyttä arvostavalla kylällä. – Meidän kylässä, Syvänniemellä Kuopion kupeessa, tämä toive toteutuu. Tervetuloa uudet asukkaat ja matkailijat tutustumaan kylään ja sen asukkaisiin, kylässä tapahtuneisiin suuriin muutoksiin ”koivupellosta vuoden kyläksi”, sekä nykyiseen aktiiviseen kylätoimintaan ja matkailupalveluihin, toivottaa Eeva meidät kaikki.

kylminä, suunnitelma retkiluistelusta toteutetaan kylän hollantilaisen luisteluharrastajan ohjaamana. – Maaseutumatkailun profiilin nostamisen puolesta haluan sydämestäni tehdä työtä, silti myös suurempia keskuksia arvostaen, kertoo Eeva lopuksi. & Luonnollista lomaa – liiku luonnossa! www.eevantalo.net Haastattelun pohjalta kirjoittanut Nina Vesterinen

Yrittäjä Eeva Partanen Kuva: Nina Vesterinen

Tulevaisuuden suunnitelmia? Eeva haluaisi vielä tutkia mahdollisuuksia ja edelleen kehittää vesistö- ja metsämatkailua. – Vesistön osalta olemme jo hyvällä alulla – laivuritentin suoritin tänä syksynä!, kertoo Eeva. Uusien harrastusten kehittäminen talvikaudelle on myös tärkeää kokous- ja koulutusryhmien ohjelmatarjonnan laajentamiseksi. Jos talvet pysyvät riittävän MAASEUTU

Matka lu

Opinnäytetyö eurooppalaisesta

kylämatkailusta Suomessa kylämatkailun kehittäminen on vielä suhteellisen nuorta, mutta muualla maailmassa kylämatkailulla on pidemmät perinteet. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmän toimeksi antamassa opinnäytetyössä kartoitettiin eurooppalaisen kylämatkailun tämänhetkistä tilaa ja näkyvyyttä. Tietoa käytetään tukena teemapohjaisen kylämatkailun kehittämisohjelmassa.

Opinnäytetyössä valittiin tutkimuksen kohteiksi Norja, Itävalta, Espanja, Ranska, Saksa ja Irlanti. Viiden ensimmäisen maan osalta selvitettiin harjoitetaanko maassa kylämatkailua ja miten se näkyy markkinoilla. Myös mahdolliset kylämatkailutuotteet olivat selvityksen alla. Irlannin kohdalla perehdyttiin yhteen kylien kehittämishankkeeseen ja sen tuomiin hyötyihin kylille ja yrittäjille. Myös kylämatkailua käsitteenä tarkasteltiin, lähinnä sen englanninkielisiä käännöksiä.

Mitä ”kylämatkailu” tarkoittaa muissa maissa? Suorat englanninkieliset käännökset village tourism ja community (based) tourism viittaavaat Eurooppaa vahvemmin ns. kolmansiin maihin. Internetissä valtaosa näillä termeillä haetuista sivustoista kertovat muun muassa Intian, Indonesian, Nepalin ja Thaimaan kylämatkailusta. Community tourism -termi vie Afrikan maiden kyläyhteisöihin. Näissä maissa harjoitetussa kylämatkailussa on samankaltaisia piirteitä kuin Suomen kylämatkailussa. Kyliä on alettu kehittämään siellä myös matkailullisesti. Vierailijat voivat kokea paikallista kulttuuria ja tutustua paikallisten ihmisten elämään koskemattoman luonnon keskellä, au12

MAASEUTU

Matka lu

tenttisemmassa ympäristössä. Kylämatkailu ei ole yhtä vakiintunut matkailun muoto Euroopassa kuin sen ulkopuolella. Tutkituista kuudesta maasta kolmessa oli havaittavissa organisoitua kylämatkailutoimintaa. Toisissa maissa ei ollut samanlaisia viitteitä organisoidusta kylämatkailusta, sillä se ehkä samaistetaan vielä suurimmaksi osaksi maaseutumatkailuun. Maiden matkailusivustoilla markkinoidaan maaseutumatkailua ja maaseudun kyliä. Norjassa vuoristo- ja kalastajakylät houkuttelevat matkailijoita tutustumaan aitoon norjalaiseen kulttuuriin, Espanjassa maaseudun kylät vetävät enemmän puoleensa paikallisia matkailijoita ja Saksassa kylien sijaan maatilat ovat nostattaneet suosiotaan. Espanjan ja Ranskan kohdalla maaseutumatkailusta ja kylistä löytyy verrattain vähän tietoa englanniksi, mm. siksi, että kohteet ovat enemmän kotimaisten matkailijoiden suosimia kuin kansainvälisten asiakkaiden.

Itävalta Itävallassa on vuoden 1990 alussa toiminut kylämatkailuyhdistys, jolla oli oma kriteeristö kylien valinnasta. Nykyisin yhdistys on keskittynyt vaelluskylien markkinoimiseen ympäri maan ja se toi-

mii nimellä Austrian’s Hiking Villages. Itävallassa on myös muita eri teemoin markkinoitavia kyliä. Yksi esimerkki on Armschlagin unikkokylä (Mohndorf ), joka houkuttelee matkailijoita unikkoaiheisilla ravitsemis- ja ohjelmapalveluillaan.

Ranska Ranskan maaseudun kylät markkinoivat itseään Ranskan kauneimmat kylät (Les Plus Beaux Villages de France) -brändin alla. Brändillä on omat tarkat kriteerit, jotka täyttävät kylät saavat markkinoida itseään brändin avulla. Muuten kylämatkailun kehittäminen Ranskassa lienee väTalvi 2009

ei tarjoa riittävästi tekemistä useammaksi päiväksi, mutta monta kylää yhdessä pystyy siihen. Kylissä on paljon historiallisia nähtävyyksiä, kulttuuria ja luontoaktiviteetteja. Kyliä markkinoidaan eri teemoilla. Kylät ovat yhteistyönä tehneet oman matkailuesitteen ja lisäksi ne tiedottavat toistensa tapahtumista. Kylien edustajat tapaavat neljä kertaa vuodessa. Nykyisin kylät toimivat enemmän yksilöinä omien projektiensa parissa, kuitenkin jatkaen sitoutumista verkoston toimintaan. Se mahdollistaa ideoiden, tietojen ja kokemusten vaihdon muiden kanssa. Kylien yrittäjät ovatkin kokeneet tiedon vaihdon ja verkostoitumisen suurimmaksi hyödyksi.

Matkailukylä-käsite Matkailukylän käsite on vakiintunut ainakin Keski-Euroopassa, missä ne usein ovat tarkoitukseen rakennettuja matkailukyliä. Tutkimuksenkin maista on löydettävissä näitä rakennettuja kyliä, joihin viittaavat termit Tourist village, Feriendorf ja Urlaub im Dorf. Ne eivät kuitenkaan ole verrattavissa Suomen asuttuihin, aitoihin maaseudun kyliin. Keski-Euroopassa on yleistynyt myös loma-asuntojen vuokraus maaseudulta. Esimerkiksi termi european rural village tuo Internetissä hakutulok-

seksi portaaleja, joiden kautta voi tutustua maaseudun kylien läheisyydessä oleviin vuokrattaviin loma-asuntoihin.

Yhteenvetona Kylämatkailun käsite ei siis ole vielä kovin vakiintunut Euroopan englanninkielisillä markkinoilla. Euroopan maissa siitä ei puhuta omalla termillään samalla tavalla kuin Euroopan ulkopuolisilla alueilla. Tutkimuksessa mukana olleiden maiden kohdalla maaseudun kylissä matkailu voidaan samaistaa matkailuun maaseudulla, agromatkailuun, ekomatkailuun, geomatkailuun sekä osittain luonto- ja kulttuurimatkailuun. Näitä matkailun muotoja käytetään puhuttaessa maaseudun kylistä, paikallisten ihmisten arkeen ja kulttuuriin tutustumisesta sekä matkailun tuoman taloudellisen hyödyn jakaantumisesta nimenomaan paikallisväestölle. Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan tammikuun lopulla Matkailun teemaryhmän nettisivuilta www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/tutkimuksia. & Pinja Luukkainen tuleva matkailurestonomi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

häistä, koska maahan tulevat matkailijat lienevät enemmän kiinnostuneita kaupunkikohteista, kuten Pariisista.

Irlannin kylämatkailu-projekti Irlannissa Ballyhouran maaseutualueella on käynnissä Ballyhoura Development Ltd:n ylläpitämä ja osittain Euroopan Unionin rahoittama Villages of Tradition -projekti, jossa on kyse kylien verkostoitumisesta ja matkailun kehittämisestä. Projekti alkoi vuonna 2000. Projekti on monikansallinen ja yhteistyökumppaneita on Hollannista, Italiasta ja Portugalista. Verkoston ajatuksena on, että yksi kylä Talvi 2009

MAASEUTU

Matka lu

Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelma Outdoors Finland -ohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi koottu hanke vuosille 2009–2011 on hyväksytty rahoitettavaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 valtakunnallisesta osasta. Hankkeen hallinnoijana toimii Matkailun edistämiskeskus. Outdoors Finland -hankkeen päätavoitteena on luoda eri aktiviteettien ympärille toimiva valtakunnallinen verkosto ja jatkuva kehittämisen malli, jonka avulla edistetään yritysten kansainvälistymistä ja verkostoitumista. Lisäksi hanke koordinoi paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa sekä välittää tietoa ja toimintatapoja.

Toteutustapa Outdoors Finland -ohjelmassa huolehditaan kansallisesti eri puolilla Suomea tapahtuvan, alueellisen kehittämistyön koordinoinnista. Sen alaisuuteen kutsutaan kansallisia kehittämistiimejä eri teemoille. Hankkeen rooli ohjelmassa on merkittävä, sillä tavoitteena kansallises-

ti on, että MEK ja tiimit hankkivat tietoa sekä yhteyksiä alueellisen kehittämisen tueksi. Näin varmistetaan myös yhdenmukaiset kehittämiskriteerit eri alueilla. Alueelliset hankevetäjät saavat valtakunnallisesta koordinaatiosta tuen omalle toiminnalleen. Alueellisten kehittäjien tehtävänä on paikantaa yritykset ja keskukset, joiden toimintaympäristöä olisi teemojen osalta erityisesti kehitettävä. Tämän pohjalta tehdään alueelliset ja paikalliset kehittämissuunnitelmat. Kehittämistyö tehdään yhteistyössä valtakunnallisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Jotta yhteistyö lähtee vauhdilla käyntiin, pyydetään alueellisia hankkeita ottamaan yhteyttä MEK:een.

Odotetut tulokset vuoteen 2013 Kehittämisohjelman tuloksena palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Ajantasaista tietoa aktiviteeteista löytyy sähköisistä tietolähteistä. Matkailullisesti merkittävät reitit pidetään ajantasalla vastuualueittain, aktiviteettimatkailijoiden määrä on kasvanut tasaisesti 5 % vuodessa, Suomen imago aktiviteettilomailumaana on noussut ja jatkuvan kehittämisen mallia sovelletaan kehittämistyön eri tasoilla. & Listätietoa mm. Matkailun teemaryhmän nettisivuilta www.maaseutupolitiikka.fi/ matkailu

Kuva: Kimmo Salminen/MEK kuvapankki

MAASEUTU

Matka lu

Talvi 2009

Outdoors Finland -kehittämisohjelman toimenpiteitä ovat: 1) Alueellisten ja teemapohjaisten hankkeiden suuntaamiseen vaikuttaminen 2) Olemassa olevien kehittämistyökalujen hyväksikäytön edistäminen, ja uusien konseptien, kriteereiden, tavoitteiden ja parhaiden käytäntöjen laadinta ja levittäminen 3) Aktiviteettien kehittämisstrategioissa esille tulleiden koulutuskokonaisuuksien käynnistämisen tukeminen 4) Tutkimusten monipuolisempi hyödyntäminen ja toteuttaminen 5) Seminaarien ja muiden teematapahtumien toteuttaminen 6) Tuotteiden kehittämisen koordinointi 7) Teemapohjaisten yrittäjäverkostojen eteenpäin vieminen kv-markkinoille yhteistyössä aluehankkeiden kanssa 8) Tarvittavan infrastruktuurin ja palveluvarustuksen oikean suunnan määrittäminen ja sen toteutumisen edistäminen alueellisten hankkeiden kautta 9) Ulkomaisiin tuotteisiin tutustuminen ja niiden testaaminen 10) Markkinointi- ja myyntityön edistäminen 11) Jatkuvan kehittämisprosessin luominen ja eri organisaatioiden työnjaosta sopiminen 12) Seurantajärjestelmien ja indikaattoreiden kehittämistyö

Talvi 2009

Kuva: Summer Lynx/MEK kuvapankki

Wildlife-tuote osana Outdoors Finland -kehittämisohjelmaa Eläinten katselu – ja kuvaaminen – on osa laajempaa termiä Wildlife-aktiviteetit ja Wildlife-matkailu. Se on aktiviteetti, joka käsittää niin eläinten tarkkailun, katselemisen, kuuntelun kuin kuvaamisenkin eläimen luontaisessa elinympäristössä. Siihen liittyy osaltaan luonnonsuojelu ja tiedon välittäminen eläimistä, kasveista ja muusta luonnonympäristöstä. Lintumatkailua on Suomessa kehitetty ammattimaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Vuosittain Suomessa käy yli tuhat ulkomaalaista lintumatkailijaa, jotka tuovat yli miljoonan euron matkailutulot. Lisäksi Suomessa on viime vuosien aikana kehittynyt suurpetoihin liittyvä luontomatkailu. Tämän elinkeinohaaran kehittymiseen liittyviä kasvavia odotuksia esiintyy eri puolilla maata. Erityisesti Suomen itäisissä kunnissa harjoitetaan luontokuvausta sekä eläinten ja lintujen katselutoimintaa, joissa eläimiä houkutellaan paikalle ravinnon eli ns. haaskan avulla. Haaskapaikkojen läheisyyteen on sijoitettu koju, josta voi hiljaisuudessa kuvata ja katsella haaskan syöntiin tulevia villieläimiä. Toimintaa harjoitetaan sekä omilla että kyseiseen tarkoitukseen vuokratuilla mailla. Matkailun edistämiskeskus on asettanut eläinten katselun ja kuvauksen Wildlife-teematyöryhmän, jossa on työstetty Wildlife-kehittämisstrategia. Strategia valmistuu tammikuussa 2009, minkä jäl-

keen varsinainen työ käynnistyy. Wildlife-tuotteisto on osa Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelmaa. Wildlife-teematyöryhmän työn tueksi teetätettiin ”Eläinten katselu ja kuvaus matkailutuotteena – lähtötilannekartoitus 2008”. Selvityksen mukaan eläinten katselu ja kuvauspalveluja matkailutuotteena tarjoavien matkailuyritysten asiakasmäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Kyselyyn vastanneiden yritysten asiakasmäärät kasvoivat keskimäärin 81 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2007. Asiakaskunnasta 2/3 on ulkomaisia. Tärkeimpinä markkinaalueina mainitaan Iso-Britannia, Ranska, Italia, Saksa ja Hollanti. Näiden lisäksi yrityksiin tulee asiakkaita myös Espanjasta, Ruotsista, Yhdysvalloista, Norjasta ja Tanskasta. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan sekä MEK:n tutkimukset ja tilastot -sivustolta (www.mek.fi) että Matkailun teemaryhmän sivuilta www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu MAASEUTU

Matka lu

Konstailemattomia kokemuksia Karjalassa Ämmä ja vieläpä äksy. Kuka sellaisen kanssa haluaa olla missään tekemisissä? Ainakin ne yli sata saksalaismatkailijaa, jotka vuosittain osallistuvat Äksyjen Ämmien aktiivilomille ja retkille. Guesthouse Pihlajapuu Kuvat: Äksyt Ämmät

MAASEUTU

Matka lu

Talvi 2009

Nurmeslaisen matkailuyhdistyksen perustajajäsenet Liisa Klippel ja Minna Murtonen kyllästyivät 1990-luvun alkupuolella siihen, että Ylä-Karjalaan virtasi kyselyjä ulkomaita myöten, mutta kukaan ei niihin vastannut. Samanlaiset ajatukset matkailusta jakaneet naiset päättivät pistää hynttyyt yhteen ja näyttää, että markkinointi ei voi olla niin vaikeaa. – Päätimme näyttää, että osaamme hoitaa homman, Minna kertoo. Niin vuonna 1995 sai alkunsa Äksyt Ämmät, joka tarjoaa täyden palvelun liikunnallisia matkapaketteja, kuten hiihto-, melonta- ja pyöräilylomia yöpymisineen ja ruokailuineen tukikohtanaan 15 vuodepaikan majatalo Pihlajapuu.

Äksyjen Ämmien asiakaskunnasta 90 % on keskieurooppalaisia. Kotimaisille asiakkaille järjestetyt juhlatilaisuudet, kuten häät ja hirvipeijaiset muodostavat vain 10 % yrityksen liikevaihdosta. Kiireettömyyttä voi oppia Minna ja Liisa ovat osanneet kääntää syrjäisen sijainnin ja luonnonläheisyyden edukseen. – Valtaosa asiakkaistamme tulee saksankielisestä Euroopasta. He ovat hyvin toimeentulevia ja koulutettuja, mutta erittäin stressaantuneita ihmisiä. Haluammekin, että he lomallaan oppisivat olemaan kiirehtimättä ja juoksematta kellon mukaan, Minna kertoo. Myös maamme historia, kulttuuri ja suomalainen elämäntapa kiinnostavat asiakkaita, joista monista on tullut Minnan ja Liisan kanta-asiakkaita ja todellisia Suomi-faneja. Äksyjen Ämmien tarjoamiin elämyksiin ei tarvita kommervenkkejä. Luonto, kiireettömyys ja meille suomalaisille ehkä arkipäiväisetkin ilot, kuten sienten ja marjojen keruu, puulämmitteinen sauna, uinti järvessä tai potkukelkkailu riittävät.

Kilpailuvalttina kestävyys Äksyt Ämmät on ainoana suomalaisena yrityksenä saksalaisen Forum Anders Reisen -yhdistyksen Kuva: MEK kuvapankkijäsen. Kyseessä on vastuullisen matkailun yhdistys, jonka Talvi 2009

kantavina periaatteina ovat ympäristöystävällisyys sekä sosiaalinen vastuu. – Jäsenyys on meille ehdoton kilpailuvaltti, sillä asiakkaamme ovat hyvin ympäristötietoisia ihmisiä, Minna korostaa. – Osa yhdistyksen jäsenistä on matkatoimistoja, joten myyntikin hoituu monesti tämän yhdistyksen myötä, Liisa täydentää. Kesällä 2009 Forum Anders Reisenin 12 jäsentä järjestää yhteistyössä pyöräretken Euroopan entistä itärajaa eli ns. rautaesirippua pitkin Berliinin muurin murtumisen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Äksyt Ämmät on vastuussa Kirkenesin ja Tallinnan välisen pyöräilyosuuden järjestelyistä. Samaan aikaan lähtee matkaan toinen pyöräretki Korfulta. Molemmat retket kestävät 101 päivää, eli retket saapuvat yhtä aikaa Berliiniin lokakuussa. Matkan varrella tutustutaan paikalliseen elämänmenoon sekä luonto- ja kulttuurinähtävyyksiin. Pyöräilymatkaa kertyy yli 2000 kilometriä. Retkelle otetaan mukaan 12 – 15 pyöräilijää. – Olisi tietysti mukava saada jokunen suomalainenkin reissuun mukaan, Minna ja Liisa heittävät haasteen maanmiehilleen ja -naisilleen.

Valittu linja pitää Äksyt Ämmät järjestää vuosittain 20–25 viikon tai kahden viikon pituista ohjelmallista täysihoitopakettia. Kun kaikki tehdään siivouksesta ja pyykkäyksestä kokkaukseen ja opastukseen kaksissa nai-

sin, on oma jaksaminen joskus kovilla. Toki yrittäjänaisilla yhteistyökumppaneitakin on, kuten koiravaljakko- ja taksipalvelut sekä hiihtovaellusten majatalot. Kilpailijat ovat Minnalle ja Liisalle yhteistyökumppaneita. – Suomessa, tai ainakaan tällä suunnalla, ei ole montaakaan näin kokonaisvaltaisia matkapaketteja tarjoavaa yritystä, Minna arvioi yrityksensä kilpailutilannetta. Vaikka Internet onkin mullistanut matkailutuotteiden markkinoinnin ja myynnin, Äksyjen Ämmien tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat hyvin valikoidut matkanjärjestäjät, joiden kautta asiakas saa koko kahden viikon lomapakettinsa matkoista majoitukseen ja oheisohjelmiin. Vuonna 2007 Äksyille Ämmille myönnettiin maakunnallinen ympäristöpalkinto. Syksyllä 2008 oli vuorossa valtakunnallinen InnoElma-palkinto. Palkintoperusteiden mukaan Äksyt Ämmät näyttää hyvää esimerkkiä, kuinka suomalainen maaseutumatkailuyritys pystyy menestymään kansainvälisellä markkinoinnilla. – Kun on kohta 15 vuotta tehty töitä – välillä 24 tuntia vuorokaudessa – tottakai tällaiset tunnustukset tuntuvat hyvältä ja saavat meidät vakuuttuneeksi, että valitsemamme linja on oikea, Minna ja Liisa kiittelevät. Eivätkä ole ollenkaan äksyjä. &

Tuija Kauppinen MAASEUTU

Matka lu

Suomalainen

Kuva: MEK kuvapankki

hyvinvointimatkailu – mitä voimme tarjota kansainväliselle asiakkaalle? Hyvinvointimatkailu on viime vuosien aikana ollut nouseva trendi kansainvälisessä matkailussa ja sen kasvu näyttää jatkuvan edelleen. Kiireisen elämänrytmin vastapainoksi ja työelämän terveydelle asettamien kasvavien vaatimusten vuoksi yhä useampi haluaa hoitaa ja edistää omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan nauttimalla hemmottelevista hoidoista, kiireettömyydestä ja hyvästä ruoasta sekä harrastamalla aktiviteetteja kauniissa luonnossa. Suomalaisen hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2008–2013 Juuri valmistunut suomalaisen hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille luotaa maamme matkailutarjonnan mahdollisuuksia hyvinvointimatkailusektorilla. Kehittämisstrategian perustana olevat kartoitukset osoittavat, että Suomella on paljon tarjottavaa hyvinvoinnista kiinnostuneelle matkailijalle. Tarjonta on kuitenkin tällä hetkellä vielä hajanaista eikä hyvinvointiin liittyviä tekijöitä nos18

MAASEUTU

Matka lu

teta riittävästi esille. Olisikin löydettävä ne elementit, jotka vastaavat parhaiten kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin ja tarjoavat heille laadukkaan ja kokonaisvaltaisen hyvinvointielämyksen. Tarjonta on tällä hetkellä myös hyvin ryhmäpainotteista ja yksittäiselle asiakkaalle tarjottavat tuotteet puuttuvat. Strategiaa varten tehdyissä kartoituksissa kävi ilmi, että hyvinvointimatkailutuotteiden esilletuomisessa on vielä puutteita. Sekä esitteissä että Internet-sivuilla hyvinvointituotteet usein katoavat muiden tuotteiden joukkoon, koska niitä

ei korosteta tarpeeksi. Hyvinvointituotteet tulevat parhaiten asiakkaan tietoisuuteen, kun ne esitellään omana kokonaisuutenaan ja tuotekuvaukset on kirjoitettu selkeästi hyvinvoinnin näkökulmasta. Strategia löytyy Matkailun edistämiskeskuksen kotisivulta www.mek.fi kohdasta tutkimukset ja tilastot.

Hyvinvointimatkailu painottuu vielä kylpylöihin Hyvinvointimatkailu keskittyy maassamme tällä hetkellä kylpylöihin. Tämä kapea-alaisuus rajoittaa omalta osaltaan Talvi 2009

Kuva: Gary Wornell/MEK kuvapankki

tuotteistamista ja markkinointia. Kansainvälisesti katsottuna kylpylässä vietettävä wellness-loma on ylellinen niin ympäristöltään kuin palveluiltaan. Vaikka kylpylämme ovatkin lisänneet ja monipuolistaneet hoitotarjontaansa, ei se aina kohtaa kansainvälisen asiakkaan odotuksia. Tästä syystä Suomessa käytetäänkin mieluiten hyvinvointi-nimikettä. Haasteena on kehittää meille ominaisia tuotteita ja palveluja, jotka eivät matki liikaa ulkomaalaisia esikuvia. Erityisesti monien maaseudun majoituskohteiden tuotetarjonta korostaa suomalaisia piirteitä (poronmaito, kuppaus, suomalaiset yrtit jne.) mielenkiintoisella tavalla.

Maaseutu – luonnollinen ympäristö hyvinvointimatkailulle Sekä hyvinvointimatkailussa että vapaa-ajanmatkailussa Suomen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat aktiviteetit. Maaseutu soveltuu mm. tästä syystä erinomaisesti hyvinvointiloman kohteeksi. Maaseudulla matkailija kokee kiireettömyyden ja rauhallisen elämänrytmin, maatilojen autenttisuuden, luonnon, suomalaisen elintavan ja saunan. Lisäksi maaseudun kohteet pystyvät isompia kohteita paremmin tarjoamaan asiakkaalle henkilökohtaisen palvelun, joka on keskeinen tekijä hyvinvointimatkailussa.

Suomalaisen hyvinvointiloman erityispiirteitä Mitä piirteitä hyvinvointituotteissa kannattaisi siis korostaa? Suomi tarjoaa erinomaiset puitteet irtautumiselle tiivistahtisesta arkirutiinista. Luonnossa liikkumalla ja rentoutumalTalvi 2009

la kiireinen asiakas voi ladata akkujaan tulevaa työrupeamaa varten. Esimerkkinä erinomaisesti hyvinvointimatkailuun soveltuvasta aktiviteetista on esimerkiksi sauvakävely, joka tutkitusti on tehokkaampaa liikuntaa kuin tavallinen kävely. Sauvakävelijä voi retken aikana rentoutua nauttien Suomen luonnosta ja rauhasta. Ruoka on tärkeä osa matkailukokemusta ja hyvinvointimatkailussa sen merkitys vielä korostuu. Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta ja meillä on hyvä tietämys erikoisruokavalioista ja terveellisestä ruoasta. Ruokalistoja suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon luomu- ja lähiruoka sekä hyvinvointinäkökulma. Itse pyydetty kala tai leivottu leipä jäävät matkailijan mieleen. Hyvinvointituotteita kehitettäessä ja markkinoitaessa ovat suomalaisten elementtien korostaminen ja hyvinvointilähtökohdista lähtevä ajattelu olennaisia tekijöitä, joita ei vielä ole käytetty riittävästi hyväksi. Eräs esimerkki tästä on suomalainen sauna, jota ulkomailla käytetään usein myyntiargumenttina, mutta jota Suomessa, saunan kotimaassa, ei ole osattu vielä nostaa tuotteena tarpeeksi hyvin esille. Suomalainen sauna oikein tuotteistettuna tarjoaa ulkomaalaiselle asiakkaalle elämyksen, joka perustuu suomalaiseen elämäntapaan ja perinteeseen. Saunatuotteen oikeanlainen kohdistaminen hyvinvointiasiakkaalle vaatii vielä lisätyötä. Sauna löytyy useimmiten kulttuurikohteiden, kongressitarjonnan tms. alta tai yleisesti ottaen vain suomalaisena erikoisuutena, mutta hyvinvoinnin näkökulma puuttuu. Saunat esitellään siis usein vain pelkkinä fyysisinä resursseina

eikä niiden ympärille ole rakennettu tuotetta. Sauna ja sen jälkeinen hiljainen hetki ovat Suomea parhaimmillaan.

Uusia tuotteita kv-markkinoille Syksyllä 2008 tehty hyvinvointituotekartoitus osoitti, että suomalaisen elinkeinon keskuudesta löytyy potentiaalia uusien tuotteiden luomiseen kansainvälisiä markkinoita varten. Day Spa -tyyppisien tuotteiden palveluja kohdistetaan tällä hetkellä pääosin kotimaiselle kuluttajalle. Kansainvälinen matkustaja on kuitenkin myös kiinnostunut Day Spa -yritysten tarjoamista hemmottelutuotteista. Varsinkin maaseutukohteet tarjoavat nimenomaan suomalaista hemmottelulomaa, jossa käytetään maamme perinteisiin pohjautuvia laadukkaita palveluja ja hoitoja. Tunnelma on persoonallinen, kotoinen ja ystävällinen sekä palvelu henkilökohtaista. Kylpylät kaipaavat kehittämistä kansainvälisiä markkinoita ajatellen, koska hemmotteluloma ymmärretään eri tavalla Suomessa ja ulkomailla. Siksi kylpylöiden kohderyhmänä tällä hetkellä ovat pääasiassa kotimaiset asiakkaat. Kartoitus osoitti, että suomalaiset matkailuyritykset odottavat edelleen kasvua tulevina vuosina ja aikovat laajentaa hyvinvointitarjontaansa sekä investoida infrastruktuuriin. Hyvinvointimatkailun parissa meillä kaikilla siis riittää vielä tekemistä, mutta kannustavaa on, että edellytykset hyvään kehitykseen ovat olemassa. & Liisa Renfors tuoteasiantuntija Matkailun edistämiskeskus MAASEUTU

Matka lu

Järvi itäsuomalaisen hyvinvointimatkailun peruspilarina ”Ihmisten rauhoittuminen, elävä tuli on mitä mainioin. Kiireisen ihmisen, ko se saa siinä istua ja niillä herrää monia asioita mitkä elämässä on turhaa.” Näin kuvaili eräs haastateltavamme näkemystään itäsuomalaisesta hyvinvointimatkailusta. Rauhoittumisen lisäksi itäsuomalaiseen hyvinvointimatkailuun yhdistettiin muun muassa ortodoksisuus, kodinomaisuus, pienuus, osaaminen, ystävällisyys ja ennen kaikkea kaunis luonto: ”Luonto ja toki rauhallisuus tietyllä tavalla. Siellä [Etelä-Suomessa] on niin kiireisiä, jos joku lähtisi hakemaan [Itä-Suomesta] sitä rauhallisuutta, kun kuitenkin ne palvelut on siinä ympärillä.” Luonnon tarjoamat mahdollisuudet 20

MAASEUTU

Matka lu

nousivat laajasti esille haastattelututkimuksessa, joka oli osa Joensuun yliopiston toteuttamaa ITÄHYVÄ-hanketta. Haastatellut korostivat erityisesti itäsuomalaisen järvimaiseman merkitystä hyvinvointimatkailussa. Järvi ja järviympäristö tulisi nähdä passiivisen maisemana olon lisäksi aktiivisena ympäristönä, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Järvi voikin olla hyvinvointimatkailua palveleva voimavara, havainto- ja elämysympäristö, johon liittyy toiminnallisia, fyysisiä, symbolisia ja kulttuurisia kokemuksia sekä mielikuvia. Lisäksi järvi ja järvimaisema voidaan mieltää kokemuksellisena tilana ja paikkana sekä hyvinvoinnin edistäjänä.

Sisältökonseptista teknologiaan Jotta järvi nähtäisiin laajemmin kuin maisemana, hankkeessa lähdettiin kehittämään Lake Wellness -sisältökonseptia, jossa järviluonnon erityispiirteet nostetaan itäsuomalaisten hyvinvointimatkailutuotteiden ja -palveluiden keskeisiksi tekijöiksi. Esimerkkinä käytettiin Alppeja hyödyntävää Alpine Wellness -konseptia. Järviin pohjautuva tuotekonsepti tuo esille myös itäsuomalaisen matkailun ainutlaatuisuutta; vastaavanlaista järviresurssia ei muualta Suomesta löydy. Tärkeimmiksi peruspilareiksi nostettiin mieleen ja sieluun, terveyteen, terveelliseen ruokaan, sisäiseen ja ulkoiseen kauneuteen, rentoutumiseen ja hyvään oloon Talvi 2009

ITÄHYVÄ – Itä-Suomen hyvinvointipalvelujen yhteistyöverkosto -hanke toteutettiin Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1.6.2006–31.3.2008. Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman rahoittaman hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Hanketta hallinnoi Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus.

Nordic Well-being – A Health tourism approach to enhance competitiveness of Nordic tourism enterprises and destinations -hanketta toteutetaan 1.1.2009–31.12.2010. Hankkeen hakijana on Joensuun yliopisto. Muut toimijat tulevat Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Kuva: Karsten Bidsrup/MEK kuvapankki

sekä liikkumiseen liittyviä elementtejä. Näitä ovat muun muassa saunakokemus, retket luonnossa ja järvimaisemassa sekä paikalliset raaka-aineet. Sisältökonseptin lisäksi ITÄHYVÄhankkeessa luotiin hyvinvointimatkailuyritysverkoston käyttöön teknologinen sovellus (www.egood.fi) asiakaslähtöisen tuotekehittämisen välineeksi. Sovellus sisältää tutkimuksen kautta tuotettua tietoa potentiaalisista asiakkaista ja asiakassegmenteistä sekä tietoa yritysten resursseista ja tuotteista.

Yhteispohjoismaista kehittämistä Lake Wellness -konseptin kehittämistyö jatkuu osana tulevaa Nordic InnoTalvi 2009

vation Centerin rahoittamaa Nordic Well-being -hanketta. Kehitettävässä Nordic Well-being -konseptissa tulee korostumaan erityisesti pohjoismaisen luonnon ominaispiirteet. Hankkeen laboratorioalueina toimivat paikalliset yritysverkostot kustakin pohjoismaasta. Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos vastaa hankkeen toteutuksesta yhteistyössä pohjoismaisten tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. & Anja Tuohino ja Henna Konu Joensuun yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Kuva: MEK kuvapankki MAASEUTU

Matka lu

Gosauna kutsuu suomalaiseen saunaan palveltavaksi Kuva: MEK kuvapankki

Saunoja on Suomessa tuhansittain – niin yksityiskodeissa kuin tilaus- ja vuokrapalveluna muiden virkistys- tai matkailupalvelujen ohessa. Sauna on Suomen matkailun yksi keskeisistä palveluista, mutta sen löytäminen on edelleen aika hankalaa. Gosauna-nettisivuston tavoitteena on muuttaa tilanne parempaan suuntaan pysyvästi. Kaikki Suomen saunat saadaan vihdoin samaan osoitteeseen (www. gosauna.fi) eikä perustietojen esille saanti maksa yrittäjille mitään! Sauna on meille suomalaisille niin itsestäänselvyys, että sen merkitys rajojemme ulkopuolelta saapuvalle edelleen yllättää. Olemme saaneet tästä lempeän lämmön, rentouttavan tunnelman ja virkistävän kokemuksen tyyssijasta yhä uudelleen ja uudelleen ylistystä. Miksi ei sauna ole silti meidän matkailupalvelutuotteidemme kärkiryhmässä, tai niiden löytämistä vaikkapa internetissä ei tehdä 22

MAASEUTU

Matka lu

helpommaksi? Idea saunapalvelujen tiedotuksesta ja myös niiden kehittämisestä palvelutuotteena on muhinut jo jonkin aikaa kolmen matkailuyrittäjän ja yhden viestintäammattilaisen mielissä. Aito huoli ja harmi siitä, että Suomeen saapuvat matkaajat eivät löytäneet saunapalveluja helposti tai joutuivat kokemaan sen vaillinaisesti, vaatii tekemään jotain.

– Sauna on paljon muutakin kuin tila tai rakenne. Haluamme nostaa kärkeen saunakokemuksen, joka on huolella suunniteltu ja asiakkaalle tuotettu. Liian usein saunan kuulee olevan jonkinlainen oheistoiminta muiden palvelujen rinnalla, harmittelee Jorma Pura Tammelasta, yksi Gosauna Oy:n takaa löytyvistä yrittäjistä. – Saunakokemus alkaa jo asiakkaan saapuessa paikalle ja hänen saunontansa onnistumisesta pidetään huolta koko palvelun ajan. Tätä Suomessa ei vielä riittävästi tehdä tai osata. Vieraat jätetään valitettavan usein oman onnensa nojaan. Klassinen tarina kertoo ulkomaalaisista vieraista, jotka hytisivät alastomina saunan pukukopissa katsellen pukukopin puolelta lämmitettävän saunan kiukaan luukkujen läpi loimuavaa tulta. Jälkeenpäin he totesivat saunaemännälle saunan olleen hiukan kylmä. Ensikertalaisina vieraat eivät olleet hoksanneet mennä saunan puolelle lämpimään. Tarina hymyilyttää, mutta samalla huolestuttaa. Suomen yksi vahvimmista elämystuotteista elää sellaista puolinaista onnistumisprosenttia, kun siihen ei riittävästi panosteta. – Tästä syystä halusimme lähteä liikkeelle saunapalvelun tuotteistamisen puolesta. Talvi 2009

Kehitimme myös ajatuksen internet-portaalista, jonne saataisiin kaikki Suomen tilaus- ja vuokrasaunat, kertoo Jorma Pura Gosauna idean taustoista.

Kaikki saunat Gosaunaan Gosauna-internetsivustolle on tarkoitus saada mahdollisimman moni, tai vaikkapa kaikki Suomen tilaussaunat – pienistä yrittäjistä isoihin ketjuihin. Palvelun tekee ainutlaatuiseksi se, että ensisijainen näkymä yrittäjien saunaan tarjotaan ilmaiseksi – mitään osallistumiskulua ei peritä. Riittää kun käy rekisteröimässä perustietonsa ja saunansa mukaan. – Gosauna ei halua rajoittaa saunojen mukaantuloa alussa jollain maksulla. Tavoitteemme on saada Gosaunasta se paikka, josta haetaan saunojen tietoja ja saadaan edelleen yhteys saunayrittäjään, kertoo Mikko Kylämarkula Humppilasta, jonka oma ViikinkiSauna on myös sivustolla mukana muiden yrittäjien rinnalla. – Sivuston kautta on halutessaan mahdollista saada erilaisia muita digitaalisia markkinointiviestinnän palveluja tai vaikkapa tilauskyselyt kännykkään, mutta perustiedoilla mukaan pääsee ilmaiseksi. Gosaunan palveluja tullaan jatkossa kehittämään myös yrittäjiä ajatellen, varsinkin niitä, joilla ei resurssit välttämättä muuhun nettinäkyvyyteen tai sähköiseen markkinointiin riitä. Gosaunasta voi oikeasti tulla monille se paikka, missä näkyvyyden saa sekä Suomen markkinoille että muualle. – Sivustosta tehdään aktiivinen kohtauspaikka palvelujen tarjoajille ja niitä haluaville, tiivistää ypäjäläinen Perttu Jaakkola Gosaunasta.

maisi millainen kärkituote hänelle on käsissään, joka nyt jää sivurooliin vaikkapa majoituksen, ruokailun ja muun toiminnan rinnalla. Moni matkailuyrittäjä voisi hyvin nostaa saunomisen uudeksi kärkituotteeksi ja myydä sitten muut oheistuotteet sen tukena, eikä päinvastoin kun nyt usein käy. Gosauna-portaalin lisäksi on samannimisen yrityksen tarkoitus jatkossa järjestää myös koulutusta ja konsultointia, jonka avulla saataisiin saunapalvelut paremmin esiin suomalaisessa matkailukentässä ja myös hyvinvointisektorilla. – Palvelun tuotteistus sisältää mm. saunomisen hallitun suunnittelun ja ohjauksen, turvallisuusseikat, etiketin, oheispalvelut, ja monen muun sellaisen asian huomioonottamisen, josta palvelu on sitten helppo rakentaa, kertoo Pura, joka itse kouluttaa turvallisuudesta. – Palvelun kokemus täytyy olla saumaton kokonaisuus hyvää oloa ja luottavainen tunne palvelun tuottajaan.

Berit Virtanen-Thewlis, joka näkee sivuston erinomaisena viestintäkanavana varsinkin monille maaseudun matkailuyrittäjille. – Nettisivusto turvaa näkyvyyden silloinkin kun yrittäjä ei aina itse ehdi markkinoimaan aktiivisesti. Tästä syystä on tärkeää, että kaikilla on siihen myös avoin pääsy alussa. Gosaunaa tullaan näkemään myös tulevilla Matkamessuilla, mutta osallistumisestaan yrittäjät ovat hiukan salaperäisiä. – Kyllä meidät tullaan siellä huomaamaan, he vakuuttavat yhteisesti hymyssäsuin. Gosauna on siis lähtenyt liikkeelle ja kutsuu nyt mukaan kaikki suomalaiset tilaus- ja vuokrasaunat. Nettisivuille pääsee jo ilmoittautumaan osoitteessa www.gosauna.fi/saunarekisteri. Nettisivuston päänäkymä avautuu myös jo lähiaikoina, ja silloin rekisteröinti onnistuu suoraan sivuston etusivulta www.gosauna.fi &

Jollei kerrota, niin kukaan ei kuule

Lisätietoja Gosauna-nettisivuista ja saunapalvelujen tuotteistamisesta voi tiedustella: yrityspalvelut@gosauna.fi

Gosauna-portaalin kehitystä tehdään yhteistuumin eri yrittäjätahojen ja matkailualan kanssa, ja sieltä saatava palaute on myös sivuston kehityksen turvana. – Gosauna on ajateltu pysyväksi ilmiöksi tukemaan suomalaisen saunan näkyvyttä, ja jatkossa myös osaksi erilaisia muita Suomen matkailuun liittyviä sivustoja ja hakukoneita, kertoo hankkeessa mukana oleva viestintäalan monitoimija

Jorma Pura puh. 040 551 7025 koulutukset ja konsultoinnit Berit Virtanen-Thewlis puh. 040 511 4460 yritysrekisteri ja markkinointi

Gosauna viestii oikeasta palvelusta Gosauna-nettisivusto on vain osa saunapalvelun tuotteistamista ja näkyvyyden avaamista Suomen saunoihin. Se on myös viesti sauna-brändin kuulumisesta Suomelle osana suomalaista arkielämää. Se on elävä perinne, joka on sukupolvien läpi kestänyt suomalaisuudesta kertovana traditiona. Perinteestä on vähitellen kehittynyt moderni ja ajankohtainen hyvinvointiin liittyvä palvelutuote, jonka hyödyntäminen on meillä edelleen alkuasemissa. – Sauna on jollain tavalla liian läheinen ja siitä syystä sitä on vaikea mieltää tuotteena, jonka voi paketoida ja myydä, kertoo Jorma Pura, joka on itse vuosia tuotteistanut omia saunapalveluitaan hyvällä menestyksellä. – Moni yrittäjä hämmästyisi kun huoTalvi 2009

MAASEUTU

Matka lu

Hyvinvointi ja sen edistäminen on erittäin ajankohtainen termi ja päivän puheenaihe. Elämän hektisyys ja työn rasittavuus uuvuttavat ihmisiä. Kiireestä on tullut elämäntapa, jonka vastapainoksi kaivataan rentoutusta, hyvää oloa sekä fyysistä ja psyykkistä tasapainoa.

Hyvinvointimatkailutuotteita

maaseudulle Maaseutu hyvinvointimatkailun toimintaympäristönä Hyvinvointi on valittu Suomen matkailustrategiassa yhdeksi kärkituoteteemaksi, jolle on luotu oma kehittämisstrategiansa (ks. lisää tämän lehden artikkelista). Hyvinvointimatkailun koetaan sopivan erinomaisesti maaseudulle sen ominaispiirteiden vuoksi. Maaseudun hyvinvointimatkailutuotteen sisällön pohtimisen tueksi Matkailun teemaryhmä antoi aiheeseen liittyvän opinnäytetyön toimeksiannon.

Opinnäytetyön tavoite Opinnäytetyön aiheena oli Maaseutumatkailuyritysten hyvinvointimatkailun kehittäminen. Sen tavoitteena oli selvittää hyvinvointimatkailutuotteen sisältöä, maaseudun ja Suomen kulttuurin vahvuuksia sekä pohtia hyvinvointimatkailun kehittämisen toimenpiteitä ja osa-alueita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Työtä varten haastateltiin kahdeksaa matkailualan ammattilaista kevään 2008 aikana. Haastatteluihin osallistui muun muassa matkailukehittäjiä eri alueorganisaatioista, maaseutumatkailuyrittäjiä sekä hyvinvointimatkailun asiantuntija.

Tuotteen peruselementit Maaseudun hyvinvointimatkailutuotteen sisällön lähtökohdaksi nousivat puhdas luonto, hiljentyminen ja rentoutuminen, hemmottelu- ja hoitopalvelut, terveellinen ruoka sekä kulttuurin eri osa-alueet. Hyvinvointimatkailua kehitettäessä tulisikin tuotteistaa ennen kaikkea sitä, mikä on tyypillistä Suomelle. Tuotteis‑ 24

MAASEUTU

Matka lu

tamisen tulisi lähteä maaseudun ja Suomen vetovoimista ja vahvuuksista. Maaseudun hyvinvointimatkailu voisi olla käsite, josta muistetaan sauna ja sinne liittyvät hemmottelu- ja hoitopalvelut, terveellinen hyvinvointia edistävä luomulähiruoka sekä puhdas luonto rentoutumis- ja aktiviteettimahdollisuuksineen.

Kehittämisen pääosa-alueet Hyvinvointimatkailun kehittämisen tärkeimmät toimenpiteet ja osa-alueet ovat haastatteluiden mukaan ympärivuotisuus, verkostoituminen, laatu, elämys, tuotteistaminen ja markkinointi. Ympärivuotisen toiminnan ja verkostoitumisen avulla pystyttäisiin voittamaan maaseudun yritysten pienuudesta johtuvia haasteita. Hyvinvoinnin ollessa useimmiten palvelutuote, tulee laadun varmistamiseen ja elämyksen synnyttämiseen kiinnittää huomiota. Asiakkaat odottavat enemmän hyvinvointituotteilta kuin muilta matkailutuotteilta. Oleellisinta kuitenkin on, että tuotteet suunnitellaan ja viimeistellään loppuun asti. Kaikkien tuotteen osien on tuettava toisiaan. Tuotteistuksessa tulisi pyrkiä yksilöllisen elämyksen mahdollistamiseen. Elämyksen luominen on parasta jälkimarkkinointia, jonka avulla varmistetaan asiakkaan palaaminen tuottajan luokse yhä uudelleen. & Työ löytyy kokonaisuudessaan Matkailun teemaryhmän nettisivuilta www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/ tutkimukset Karoliina Leskinen matkailurestonomi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Talvi 2009

”Satu meni saunaan” -kirja ilmestynyt Ulla-Maija Rouhiaisen uudessa kirjassa keskustellaan kylpyläkulttuurista, suomalaisesta kotisaunasta ja maksullisesta vierassaunasta, aidosta ja tuotteistetusta vieraanvaraisuudesta, onko niillä eroa? Suomessa saunoja on kaikkialla, mutta missä maksava matkailija pääsee kokeilemaan oikeata, uutta saunaa? Miten suomalainen perinne kerrotaan, tuotteistetaan ja kerätään vielä maksu? Vain yrittäjä itse ja hänen vieraansa tietävät, millainen olisi se paras ja kannattavin sauna. Menestyvä saunayrittäjä on kiinnostunut oman alueen traditioista ja soveltaa kulttuuriperintöä kestävällä tavalla. Lue lisää: Satu meni saunaan - Matkailua ja kylpemisen kulttuuria. SAUNA - The Bathing and The Tourist. Kustantaja: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. ISBN978-952-5685-29-9. Kirjan hinta 40 €. Tilaukset: ulla-maija.rouhiainen(at)kolumbus.fi Kirjan koko on A4 ja 242 sivua (suomi/ englanti) Kuva: MEK kuvapankki Talvi 2009

MAASEUTU

Matka lu

Kuva: MEK kuvapankki

Hyv채채 Talvea!

MAASEUTU

Matka lu

Talvi 2009