Asuntomme 4/2022

Page 1

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 4/2022 Talouspolitiikan keskiöön ympäristö ja ihminen • Asumisen hinta on kallis tulevina vuosina • Vinkit tarkkaan talouteen • Säästä energiaa omilla toimillasi • Tutustu Vuokralaisten vaalitavoitteisiin

Ajankohtaista

Pääkirjoitus

Asumisen hinta on kallis tulevina vuosina

Huolestuttaako hintojen nousu? – Vinkit tarkkaan talouteen

Talouspolitiikan keskiöön ympäristö ja ihminen...................................................

Säästä energiaa omilla toimillasi .......................... 8 Green homes ottaa asukkaat mukaan vastuullisuustyöhön 10

Asukkaiden aktivointi on Sivakalle luonteva jatkumo vastuullisuustyöhön 11

VKL:n vaalitavoite: Asuminen on ykkösasia........................................... 12

Laadukas asuminen on lapsen tasa-arvoisen elämän perusta .......................... 14

Lakineuvojamme vastaa 15

Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa 15

VUOKRALAISET VKL RY

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki

toimisto@vuokralaiset.fi

ASUNTOMME-LEHTI

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen Teksti ja kuvat: Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Asuntosäätiö

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Numero 1/2023: Materiaali viimeistään vko 4, julkaisuvko 7

HALLITUS

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja

SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja

Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa

EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija

HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro TERO STRAND, JHL

Varajäsenet: TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi) LAURA HASSI, Kuntaliitto ANTTI KOSKELA, Tehy ry

VUOSIMAKSU-

TARKISTUKSISTA

ESITETÄÄN LUOVUTTAVAN VUONNA 2023

Ympäristöministeriö valmistelee väliaikaista muutosta arava-asetukseen. Valtion asuntorahastosta myönnettyjen vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksuja ei tarkistettaisi vuonna 2023, ja vuosimaksut pysyisivät siten vuoden 2022 tasolla.

Muutoksella halutaan helpottaa asumisen poikkeuksellista kustannuspainetta. Kyse olisi kertaluonteisesta toimenpiteestä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kiinteistön hoitoon ja tätä kautta asumiskuluihin kohdistuu monilta osin kustannuspaineita.

Aravalainojen vuosimaksujen seuraavat tarkistukset perustuvat vuoden 2022 heinäkuun kuluttajahintaindeksin muutokseen. Kuluttajahintaindeksin muutos oli 7,8 prosenttia, mikä tarkoittaisi huomattavasti aiempaa korkeampia tarkistuksia. Samaan aikaan helmikuussa 2022 alkaneista Venäjän sotatoimista Ukrainassa johtuvat energian saatavuusongelmat ja kiihtynyt inflaatio nostavat kiinteistönhoitokustannuksia ja asukkaiden elinkustannuksia.

– Aravalainoilla on tärkeä rooli kohtuuhintaisessa asumisessa. Nyt kun elinkustannukset nousevat ja myös asumiseen kohdistuu kasvavia paineita, haluamme jättää tekemättä aravalainojen vuosimaksujen indeksitarkastuksen. Näin apu menee kirjaimellisesti oikeaan osoitteeseen, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo korostaa.

ANNE VIITA ARAN JOHTOKUNTAAN

Valtion asuntorahaston ja Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen johtokunta asetettiin lokakuussa. Uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty apulaispäällikkö Sanna Pälsi Valtiokonttorista ja varapuheenjohtajaksi johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta.

Jäseninä johtokunnassa ovat toiminnanjohtaja Anne Viita Vuokralaiset ry:stä, yliasiamies Markku Hedman Rakennustietosäätiöstä, osastopäällikkö Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä, johtava asiantuntija Timo Aro MDI Public Oy:stä, professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta, toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu Suomen opiskelija-asunnot ry:stä ja pääsihteeri Anni Kyröläinen Vammaisfoorumi ry:stä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön edustajana johtokunnassa toimivat erityisasiantuntija Sonja Manssila (1.11.2022–31.10.2024) ja ylitarkastaja Suvi Apell (1.11.2024–31.10.2026).

Valtion asuntorahasto (VAR) on vuonna 1990 perustettu valtion budjetin ulkopuolinen

SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA
................................................................. 2
...................................................................... 3
........ 4
....................................... 5
6
 anne.viita@vuokralaiset.fi  www.vuokralaiset.fi  www.facebook.com/vuokralaiset  www.twitter.com/vuokralaiset

rahasto, jota hallinnoidaan ARAssa. Johtokunnan tehtävänä on huolehtia asuntorahaston riittävästä maksuvalmiudesta ja päättää asuntorahaston ja kehittämiskeskuksen toimintalinjoista sekä merkittävistä lainoitus- ja tukitoimintaa koskevista asioista.

VARAA VUOKRALAISPÄIVÄT KALENTERIISI

Ensi vuonna Vuokralaispäiväristeily Tukholmaan pidetään 8.–10.9.2023. Varaa aika kalenteriisi jo nyt, että pääset mukaan mielenkiintoiselle seminaarimatkalle.

Tämän vuoden risteilylle osallistujilta kysyttiin mieluisinta ajankohtaa risteilylle. Mieluisin aika oli elokuu, mutta ikävä kyllä toivetta ei voitu noudattaa johtuen laivayhtiön risteilyaikataulusta ja varaustilanteesta.

Hyvä ja laadukas asuminen turvattava kaikille

Suomessa on tehty poliittinen linjaus hyvästä ja laadukkaasta asumisesta kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Kodin ja asunnon merkitys yleiselle hyvinvoinnille onkin keskeinen asia, jota nyt haastaa elinkustannusten nousu ja entistä korkeammat asumisen kulut. Erityisesti pienituloisille kotitalouksille tilanne on tukala.

Tässä lehdessä kerrotaan, että taloudellinen tilanne asumisen osalta ei tule helpottamaan lähivuosina. Tarkan euron toimintaa tarvitaan niin valtion kuin myös kansalaisten taholta. Vinkkejä asukkaan arjen säästötoimiin löytyy niitäkin tästä lehdestä.

YHTEISHALLINTOLAIN UUDISTUS VOIMAAN TAMMIKUUSSA 2024

Eduskunta on hyväksynyt uudistetun yhteishallintolain, joka astuu voimaan 1.1.2024. Lakia sovelletaan valtion tukemissa vuokrataloissa. Yhteishallintoa kehitettiin päivittämällä laki vastaamaan nykyistä tilannetta, jossa vuokrataloyhtiöt ovat hyvin erilaisia kooltaan ja asukasrakenteeltaan.

Uusi laki vahvistaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia yhtiötasolla siten, että yhteistyöelimen valitseminen tulee lakisääteiseksi. Samoin kehitettiin yhteishallinnon toimintatapoja ja palautteenantoa. Asukkailla tulee olemaan myös oikeus yhteisökohtaiseen talouden ja hallinnon valvojaan. Asukashallintoon osallistuvien määrää laajennetaan siten, että 15–17-vuotiaat itsenäisesti asuvat saavat äänioikeuden asukaskokouksissa. Lain toteutumista valvoo ARA.

– Uudistuksessa hyvää on se, että vuokranantajan pitää vastedes kertoa asioiden etenemisestä ja kommunikoida asukkaiden kanssa tiiviimmin. Eli enää pelkkä kuunteleminen ja asioiden kirjaaminen pöytäkirjaan ei riitä. Olisimme kuitenkin toivoneet, että äänioikeus olisi annettu tasavertaisesti kaikille 15–17 vuotiaille. Se olisi ehkä houkutellut nuoria mukaan asukashallintoon ja kasvattanut siten uutta voimaa asukasvaikuttamiseen, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

On hyvä, että valtion taholta on tehty toimenpiteitä asumiskustannusten hillitsemiseksi ensi vuonna, kuten uutispalstalla kerrotaan vuosimaksujen tarkistamatta jättämisehdotuksesta. Sillä kertaluonteisella toimenpiteellä vaikutetaan suoraan omakustannusperiaatteen mukaan määriteltyihin ARA-vuokriin ja vastikkeisiin ensi vuonna. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että nyt tehdään myös pitkäjänteisiä toimenpiteitä kohtuuhintaisen ARA-tuotannon edistämiseksi. Yleishyödyllisten toimijoiden ja kuntayhtiöiden tuottamat ARA-asunnot ovat asukkaiden kannalta ainoat kohtuuhintaiset asunnot. Niiden avulla saadaan tarjottua hyviä ja pysyviä koteja kansalaisille vuosikymmeniksi eteenpäin.

Parhaillaan on tekeillä ns. pitkän korkotukilain uudistus. Toin taannoin eduskunnan lähetekeskustelussa puhuessani esiin, että lakiesityksessä on edelleen kehitettävää tuen määrän ja rajoitusaikojen välillä. Korkotuen määrä pienenee laskennallisen kaavan mukaan, eikä vastaa kiinteistön elinkaarta. Omavastuukoron määräytymistä tulee kehittää edelleen siten, että se seuraa automaattisesti korkotason muutoksia ja korkotuen tason tulee olla vakio koko laina-ajan. Jo tuon yksittäisen asian korjaaminen lisäisi kiinnostusta ARA-rakentamiseen sekä keventäisi asukkaiden maksamaa vuokran määrää.

ARA-rakentamisen arvioidaan joka tapauksessa jälleen kasvavan, koska vapaarahoitteinen asuntotuotanto hiipuu. Hyvä niin, sillä kohtuuhintaisten asuntojen lukumäärä on todella pieni niihin kohdistuvaan kiinnostukseen verrattuna. Elinkustannusten voimakas nousu on vielä lisännyt kysyntää, sillä monelle vapaarahoitteinen vuokra-asunto on liian kallis tilanteessa, jossa rahaa tarvitaan yhä enemmän muihin elämän perustekijöihin.

Onneksi kaikkein tärkeimmät asiat eivät maksa mitään. Pidetään siis yhteyttä toinen toisiimme ja tuetaan toisiamme tarvittaessa. Se on voimavara, jonka merkitys kasvaa erityisesti tällaisina epävarmoina aikoina. Rauhaisaa vuodenvaihdetta kaikille!

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

PÄÄKIRJOITUS
ASUNTOMME 4/2022 3

Asumisen hinta on kallis tulevina

Energian ja sähkön hinnan kehittyminen ratkaisee paljon tulevia talousnäkymiä erityisesti asumisessa. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin juuri nyt erityisen vaikeaa.

sitä, jos inflaatiokehitystä ei saada kuriin ja toivoo päättäjiltä ja yrityksiltä löytyvän malttia.

T

ilastokeskuksen mukaan kiinteistöjen yläpidon kustannukset ovat nousseet 10,1 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Eniten kasvoivat sähkön kustannukset, 31,3 %. Myös lämmityskulut kasvoivat voimakkaasti, 13,6 %. Samoin korkotason nousu aiheuttaa monelle vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistaville yhtiöille lisäkustannuksia.

Talouden kehittymiseen lähivuosina niin kotitalouksissa kuin yhteiskunnan tasolla vaikuttaa paljon se, saadaanko Euroopassa yksimielisyys energian hinnan taittamisesta. Jos saadaan, se madaltaisi inflaatiota eli rahan ostovoima kasvaisi.

– Vuodelle 2023 ponnistetaan kerrostaloyhtiöiden kustannuksissa tämän vuoden erittäin korkeiden muutosprosenttien jälkeen. Ensi vuodellekin ennustetaan 5–6 prosentin kustannusnousua kaukolämpötaloissa valtakunnallisesti, kertoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Inflaatiolla ei saisi perustella turhia korotuksia

Inflaation on arvioitu asettuvan ensi tai seuraavana vuonna, mutta asiantuntijat korostavat, että asiassa on vielä monta epävarmuustekijää kuten se, mihin suuntaan Ukrainan sota kehittyy. Kero pitää huolestuttavana

– Nyt on selviä merkkejä siitä, että hinnastoihin ollaan niittaamassa epämääräisesti inflaatiolla perustellen kovan luokan korotuksia monissa yksityisissä palveluissa, harmittelee Kero ja toivoo malttia myös kiinteistöveron määritykseen.

– Rakennuksen kiinteistövero on nousemassa hieman alle 10 prosenttia, mikäli valtiovarainministeriö soveltaa asetuksen laadinnassaan viime vuosikymmenten tapaa. Kiinteistöalan järjestöt ovat ehdottaneet asiaan nyt harkintaa, ja vuoden loppuun mennessä nähdään, mikä on ministeriön ratkaisu, toteaa Kero.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskevat

Suhdannetilanne asuntomarkkinoilla on myös myllerryksessä. Omistusasuntokauppa on taloudellisen epävarmuuden vuoksi hiljentynyt rajusti ja asuntojen hinnat ovat laskussa. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on tehty niin paljon viime vuosina, että niistäkin on ylitarjontaa ja vuokrat laskussa ainakin toistaiseksi.

– Rakentamiseen ei odoteta kuitenkaan mitään romahdusta, koska talouden näkymät ovat kohtuulliset. Vuoden 2024 talousennusteet ovat taas plussalla, kertoi Forecon Oy:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Kova ry:n marraskuisessa talousseminaarissa, vaikka korosti hänkin, että talouden näkymät ovat sumeat ja riskejä on paljon.

4 ASUNTOMME 4/2022

tulevina vuosina

Kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto vähenee, se on yleensä tarkoittanut rakentajien kasvavaa kiinnostusta ARA-tuotantoon. Pajakkalan mukaan tilanne on jälleen se, että gryndiasuntoja tarjotaan ARA-hankkeiksi ja mielenkiinto ARA-rakentamiseen tulee kasvamaan reippaasti lähiaikoina.

Vuosimaksujen tarkistamisesta luovuttiin kertaluontoisesti Kova ry:n tilaisuudessa niin ikään puhunut erityisavustaja Mikko Friipyöli ympäristöministeriöistä vakuuttelikin, että ARA-astuntojen rakentamiseen tarvittavia lainojen myöntämisvaltuuksia löytyy hyvin ensi vuonnakin. Toisin kuin Pajakkala, Friipyöli kuitenkin ennusti vuokrien nousevan, ainakin ARA-asunnoissa. Niissä vuokrataso on kuitenkin lähtötasoltaan erityisesti kasvukeskuksissa kymmeniä prosentteja matalampi kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa.

– ARA-vuokrissa korotuksen on arvioitu olevan ensi vuonna keskimäärin yli 4 prosenttia. Jotta vuokrien ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden nousu ARAasunnoissa olisi ensi keväänä maltillisempaa, aravalainojen vuosimaksujen tarkistuksesta on esitetty luovuttavaksi tänä vuonna kertaluontoisesti, kertoi Friipyöli valtion toimenpiteistä asumiskustannusten hillitsemiseksi.

Ensi vuoden budjettiin on myös varattu neljä miljoonaa euroa asumisneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen.

Huolestuttaako hintojen nousu? – Vinkit tarkkaan talouteen

1Mieti mitä oikeasti tarvitset

Mieti jokaisella ostohetkellä, onko ostamasi tuote todella tarpeellinen. Tarkkaile myös arjen pieniä menoja. Asumisneuvonta ohjaa asiakkaitaan karsimaan tarvittaessa suoratoistopalvelut, lehtitilaukset, vitamiinitilaukset, alkoholin ja tupakan, jotta rahaa jää asumiseen, sähköön, veteen, ruokaan, puhelimeen ja lääkkeisiin.

2

Hintavertailu kannattaa Seuraa niiden elintarvikkeiden hintoja, joita itse käytät ja vertaile eri kauppojen valikoimaa. Osta punalaputettuja aletuotteita. Samalla vähennät kauppojen ruokahävikkiä. Marttojen sivuilta löydät myös hyviä vinkkejä edulliseen kotiruokaan ja ruokamenojen säästämiseen.

3

Seuraa, mihin rahasi kuluvat ja budjetoi Seuraa rahankäyttöäsi vähintään muutaman viikon ajan kirjaamalla ylös kaikki tulosi ja menosi. Voit kokeilla myös Penno.fi -verkkosovellusta rahankäytön seuraamiseen. Tee tärkeimmille menoille kuukausittainen budjetti esimerkiksi Takuusäätiön sivuilta löytyvällä budjettilaskurilla.

4

Velkojen lyhentäminen on säästämistä Velkojen lyhentäminen kannattaa etenkin nyt, kun lainojen korkojen on ennustettu nousevan. Voit myös ottaa yhteyttä Takuusäätiön maksuttomaan neuvontaan, jossa kartoitetaan tilanteesi ja annetaan henkilökohtaisia vinkkejä velkatilanteen selvittämiseen.

5

Harkitse ennen kuin otat lainaa Lainan lyhentäminen on yksi kulu lisää, jolloin muihin arjen menoihin jää vähemmän rahaa eli harkitse tarkkaan ennen kuin otat lainaa. Vältä erityisesti pikavippien ottamista.

6

Varaudu hintojen nousuun säästämällä Pienikin säännöllisesti säästetty summa auttaa tarvittaessa paikkaamaan kasvavia menoja.

Hae tukea tilanteeseesi Moni joutuu nipistämään nyt menoistaan ja rahojen riittäminen huolestuttaa. Keskustele aiheesta läheistesi kanssa ja ota tarvittaessa yhteyttä vuokranantajan tai oman kunnan asumisneuvontaan. Tarkista myös Kelan etuudet ajan tasalle ja selvitä oletko oikeutettu toimeentulotukeen.

7

ASUNTOMME 4/2022 5 KUVA: ADOBE STOCK

Talouspolitiikan keskiöön

Sosten pääekonomisti Anni Marttinen uskoo, että uusliberalistinen talouskasvun tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä on ohi. Katse kohdistetaan yhä enemmän oikeudenmukaisuutta korostaviin talousmalleihin, jotka haluavat löytää ympäristön ja ihmisen tasapainon. Myös asuntomarkkinat kaipaavat uudenlaista ajattelua.

Donitsitalous on yksi malli, joka on tullut haastamaan kasvuaddiktiota ja kyseenalaistamaan tähänastisen talousajattelun perimmäistä tarkoitusta. Mallin avulla halutaan löytää keino vastata ihmisten sosiaalisiin ja perustarpeisiin ympäristön kantokyvyn rajoissa. Samansuuntaisia ajatuksia löytyy myös hyvinvointitalouden ja feministisen talouden malleista.

– Kuluttamisessa ja kasvussa ei itsessään ole pahaa, niin kauan kuin niillä ei kuormiteta luontoa. Kasvun tuloksia pitää vaan saada jatkossa jaettua tasaarvoisemmin. Se sopii myös pohjoismaisiin hyvinvointiyhteiskunnan arvoihin, joihin on aina kuulunut yhdenvertaisuuden toteutuminen, toteaa Marttinen ja kaipaa talouden mittarointiin laajempaa skaalaa kuin pelkän bruttokansantuotteen seuraaminen.

– BKT luotiin aikoinaan mittaamaan tuotannon kasvua ja se jäi käyttöön, koska tuotannon määrää on helppo laskea ja verrata. Sen rinnalle tarvitaan nyt mittaria, jonka avulla pystytään arvioimaan muun muassa ympäristön tilaa, köyhyyttä, terveydenhuoltoa, lukutaitoa tai työllisyyttä. YK:n kehittämä human development index eli hdi-mittari on yksi tällainen työkalu.

Uusi sukupolvi suunnannäyttäjänä

Tärkeintä Marttisen mukaan olisi ymmärtää, että kasvun täytyy huomioida myös muut kuin osakkeenomistajat.

– Talous ohjaa kaikkea tekemisiämme. Jos ekologiset ja sosiaaliset tasa-arvokysymykset jätetään talouden ulkopuolelle, eletään laput silmillä. Usein kuulee väitettävän, että olemassa olevaa järjestelmää ei voi helposti muuttaa, mutta elämme demokratiassa ja sen kautta meillä on aina mahdollisuus muutokseen, painottaa Marttinen ja uskoo tuulen jo kääntyneen Suomessa.

– Voimakas ilmastoaktivismi on vaikuttanut siinä määrin, että on vaikea enää tavata poliitikkoa, joka ajat-

telisi, että voidaan jatkaa entiseen tahtiin. Meillä on myös ihan uusi sukupolvi kuluttajia, joita kuvottaa ajatus uuden ostamisesta. He haluavat uusintavaa tuotantoa, uskovat kiertotalouteen ja haluavat vähentää luonnon kuormitusta.

Ympäristö ja tasa-arvo tärkeitä

Marttinen kuuluu itsekin kolmikymppisenä uuteen sukupolveen. Hän on noussut nopeasti eturivin talousajattelijaksi, joka pitää tuottavuutta tärkeänä asiana. Ihmisille pitää saada työpaikkoja veronmaksuvalmiuden takaamiseksi ja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Ja työn pitää myös olla mielekästä, ympäristöä kuormittamatonta.

– Ihmisille täytyy ensisijaisesti taata omia arvoja ja osaamista vastaavaa työtä, jossa huomioidaan ihminen kokonaisuutena. Minun sukupolveni arvomaailmassa planetaariset rajat, ympäristöstä huolehtiminen on tärkeä asia. Sen lisäksi arvostamme tasa-arvoa. Järjestelmä, jossa nyt elämme, on riistävä järjestelmä, jossa vain osa ihmisistä rikastuu ja inhimillisyys tuntuu olevan kaukana. Ei ihme, että ikäpolveni ihmiset harkitsevat tarkkaan, voiko tällaiseen maailmaan hankkia lapsia, lataa Marttinen.

Tasa-arvo ulotuttava myös asumiseen Perheellistymisen ajatuksen myötä on hyvä siirtyä asuntomarkkinoihin. Marttinen muistuttaa tasa-arvoisen talousajattelun vaateen ulottuvan myös asumiseen. Donitsitalouden mallin mukaan kaikilla pitää olla koti, missä asua kohtuuhinnalla niin, että rahaa jää myös muuhun elämiseen.

– Asumisella on todella iso merkitys tasa-arvoisuudelle. Viime vuosina asunnoista on kuitenkin puhuttu enemmän sijoituskohteina kuin koteina, vaikka eiköhän asunnot ole ihmisille ensisijaisesti koteja, pohtii Marttinen, joka korostaa omassa asumisessaan myös asuinalueen merkitystä.

– Arvostan itse paljon asunnon sijaintia ympäristössä, jossa viihdyn. Aluekin voi olla ihmiselle koti ja luoda turvaa. Ihmisiä ei pitäisi taloudellisista syistä pakottaa asumaan alueilla, joissa he eivät viihdy, korostaa Marttinen.

6 ASUNTOMME 4/2022
– Minun sukupolveni arvomaailmassa ympäristöstä huolehtiminen on tärkeä asia.

ympäristö ja ihminen

Siinä asiassa ARA-tuotanto edistää ihmisten tasa-arvoa. Kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ymmärretään vaatia rakennettavaksi myös sijainniltaan vetovoimaisille alueille. Se on segregaation ehkäisemistä, mutta kyse on pohjimmiltaan tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Asuntomarkkinat eriyttävät ihmisiä Tilanne tämän päivän asuntomarkkinoilla on mielenkiintoinen. Asuntomarkkinoita väitetään toimiviksi perustellen, että asuntoluotoilla on kysyntää ja omistusasuntojen kauppa käy. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. – Se että asunnot liikkuvat, ei kerro koko totuutta. On yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät pääse ostamaan asuntoa, mikä eriyttää väestöä. Tarvittaisiin tasa-arvot-

tavaa järjestelmää, joka mahdollistaisi asumisuran alkuun pääsyn eli ensiasunnon ostoa pitäisi helpottaa, toteaa Marttinen ja suosittelisi miettimään radikaalejakin keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

– Olisi tärkeää, että suomalaisten suurin omaisuuden kartuttamiskeino mahdollistettaisiin jatkossakin. Väestöä ei pitäisi päästää siltä osin eriytymään eli että omaisuus kertyisi jatkossa vain harvoille.

Omaisuuden kertyminen entistä harvemmille vaikuttaisi tulevaisuuteen siten, että yhä suurempi osa väestöstä olisi valtion tukipalveluiden varassa. Ikääntyvässä Suomessa kysymys on vahvasti kansantaloudellinen.

Vuokramarkkinakin kaipaa muutosta Kun omistusasuminen onnistuu yhä harvemmalta, vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut ja sen myötä asuntosijoittaminen lisääntynyt. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut kasvukeskuksissa hurjasti, mutta siitä huolimatta kysyntä ylittää tarjonnan siinä määrin, että vuokrataso on pysynyt korkeana. Vaikka koronatilanne hieman heikensi kysyntää, kaupungistuminen pitää huolta kysynnästä tulevaisuudessakin.

Vuokratason jatkuva kohoaminen huolestuttaa Marttista, mutta hän myöntää, että asian ratkaisemiseen ei ole helppoa tietä.

– Tilanne on vaikea. Jos halutaan alkaa puhumaan muutoksesta, pitäisi puhua hintakatosta, mutta se ei ole enää markkinataloutta. Kuitenkin jos liberaali markkina ei toimi, siinä vaiheessa pitäisi keksiä jonkinlaista sääntelyä. Muuten epätasa-arvoinen tilanne vaan jatkuu, muistuttaa Marttinen.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Asuntosäätiön asiantuntija-artikkelisarjassa tänä vuonna. Vuokralaiset VKL ry on Asuntosäätiön perustajajärjestö.

ASUNTOMME 4/2022 7
KUVA: ASUNTOSÄÄTIÖ
– Asumisella on todella iso merkitys tasa-arvoisuudelle.

Säästä energiaa omilla toimillasi

Jokainen voi omilla asumistottumuksillaan vaikuttaa tulevan talven energian riittävyyteen. Poimi tästä As tetta Alemmas -kampanjan sähkönsäästövinkit, joita on helppo toteuttaa omassa arjessa. Pienilläkin teoil la voit vaikuttaa siihen, että energiaa riittää kaikille koko talven ajan.

Lyhennä suihkuaikaa

Suurin osa lämpimästä käyttövedestä kuluu peseytymiseen. Kiinnitä huomiota suihkuaikoihin, ja pidä ne lyhyinä. Tässä tehovinkit veden säästöön:

Lyhennä suihkuaikaa. Opeta myös lapset ripeiksi suihkuttelijoiksi.

Vältä veden turhaa juoksutusta. Sulje suihku saippuoinnin tai hampaiden pesun ajaksi. Vähennä hiustenpesukertoja. Hiuksia ei tarvitse pestä joka päivä.

Huomioi, että pitkät suihkut kasvattavat myös kylpyhuoneiden kosteuskuormaa, jonka tasaaminen vaatii lämpöä ja tehostettua ilmanvaihtoa. Se taas lisää energiankulutusta.

08 ASUNTOMME 4/2022
  
KUVAT: ASTETTA ALEMMAS -KAMPANJA

Lisää vaatetusta tarvittaessa

Monet vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt ovat laskeneet asuntojen lämpötilaa asteella Motivan suosittelemiin sisälämpötiloihin: oleskelutiloissa 20–21 asteeseen ja makuuhuoneissa 18–20 asteeseen.

Lämpötilan laskeminen yhdellä asteella merkitsee viisi prosenttia pienempää energiankulutusta. Siksi säätötoimet pienentävät suoraan myös lämmityslaskua ja vaikuttaa ARA-asunnoissa vuokraan omakustannusperiaatteen mukaan.

Jos lämpötila tuntuu viileältä, lisää vaatetusta. Jos kaipaat asuntoosi tuuletusta, pidä ikkunoita auki vain muutaman minuutin ja jos mahdollista ristivedolla. Ikkunoiden auki pitäminen jatkuvasti viilentää rakenteita ja lisää lämmitykseen tarvittavan energian kulutusta.

Älä pidä saunaa turhaan päällä

Kertalämmitteinen sähkökiuas on kodin ylivoimaisesti eniten kuluttava yksittäinen sähkölaite. Suurinta tuhlausta on saunan pitäminen lämpimänä tyhjillään.

Poimi tästä energiatehokkaan eli viisaan saunojan vinkit sähkösaunaan:

Lyhennä saunan päällä oloaikaa ja vähennä saunomiskertoja.

Mene saunaan heti, kun se on lämmin. Suosi yhdessä saunomista.

Energiatehokkain saunan lämpötila on 70–80 °C. Saunan lämmittäminen 100 °C:een nostaa sähkönkulutusta 20–30 %.

Sammuta kiuas mieluiten jo saunomisen aikana. Jälkilämpö ja ilmanvaihto riittävät kuivattamaan saunan.

Tarkista viihdeelektroniikan

käyttösi

Yksittäinen viihde-elektroniikkalaite ei kuluta paljon sähköä, mutta yhteensä ne vievät nykyään jo seitsemän prosenttia kotitalouksien sähkön käytöstä. Se on enemmän kuin esimerkiksi ruoan kylmäsäilytys.

Näillä vinkeillä voit nauttia viihde-elektroniikasta hyvällä omalla tunnolla:

Hanki uusia laitteita vain tarpeeseen. Ruutukoon kasvaessa myös sähkönkulutus kasvaa, eli harkitse tarkkaan, minkä kokoisen laitteen hankit.

Sammuta kaikki viihdelaitteet käytön päätyttyä. Myös valmiustila kuluttaa energiaa. Hyödynnä kännykän ja muiden laitteiden virransäästöominaisuuksia.

Sulje mobiililaitteista virtaa kuluttavat paikannuspalvelut ja sovellukset, kun et käytä niitä. Hyödynnä tietokoneen kiinteää verkkoa isojen tietomäärien siirtoon, esimerkiksi videoiden katseluun.

Myös sisältöjen tuotanto, palvelinkeskusten ylläpito ja tiedonsiirto kuluttavat paljon energiaa eli käytä digitaalisia palveluita harkiten. Tarkista laitteiden energiatehokkuus ja ajantasaisuus. Esimerkiksi kannettava tietokone kuluttaa jopa 80 % vähemmän sähköä kuin pöytäkone. Myös vanha plasmatelevisio voi olla sähkösyöppö.

Pese vaatteita harkiten

Paljon sähköä kuluttavien laitteiden käyttämistä on tarpeen välttää huippukulutuksen aikana. Näillä vinkeillä peset ja kuivatat pyykit energiatehokkaasti:

Pese täysiä koneellisia. Pese tekstiilit vain, kun ne ovat oikeasti likaisia. Tuuleta vaatteita ja pidennä pesuvälejä. Valitse eko-ohjelma ja alhaisemmat lämpötilat, jos mahdollista.

Harkitse, milloin käytät kuivausrumpua. Vanhat, kondensoivat kuivausrummut voivat kuluttaa runsaastikin sähköä, etenkin jos niiden käyttölämpötila on korkea.

Kun hankit uuden koneen, valitse sähköä ja vettä säästävä laite. Vertaile laitteiden energiamerkintöjä.

Astetta Alemmas -kampanja

Valtionhallinnon yhteinen Astetta alemmas -kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä energiansäästöön ja sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen kotona, työssä ja liikenteessä.

Lue lisää vinkkejä osoitteesta: astettaalemmas.fi.

Vältä kulutushuippuja

Sähkön käytössä on arkipäivisin kaksi kulutushuippua: aamulla kello 8–10 ja uudelleen alkuillasta tavallisimmin kello 16–17 ja uudelleen 19–20 välillä. Siirtämällä omaa sähkönkäyttöäsi esimerkiksi ruoanlaitossa ja saunomisessa näiden tuntien ulkopuolelle pienennät sähkökatkojen riskiä.

ASUNTOMME 4/2022 09
                  

Green homes ottaa asukkaat

10 ASUNTOMME 4/2022
KUVA: ADOBE STOCK

mukaan vastuullisuustyöhön

Kiinteistöomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin yhdessä jäsentensä kanssa kehittämän Green homesin tavoitteena on lisätä vuokranantajien ja asukkaiden yhteistyötä ilmastoystävällisen asumisen edistämiseksi. Vuokranantajat sitoutuvat tuottamaan päästötietoja ja viestimään asioista asukkaille.

Rakli lähti kehittämään toimintamallia yhdessä jäsentensä kanssa jo parisen vuotta sitten. Green homes lanseerattiin syyskuussa, jolloin suomalaiset olivat havahtuneet kunnolla muun muassa sähkön- ja energiansäästön tarpeellisuuteen.

– Halusimme kehittää mallin, jossa kes kitytään nimenomaan asukkaiden akti voimiseen. Ammattimaisesti toimivat kiinteistönomistajat ovat jo tehneet lähes kaiken mahdollisen, mitä rakenteiden ja tekniikan osalta voi tehdä energian kulutuksen hillitsemiseksi, mutta asumistottumusten osalta on vielä paljon tehtävissä, kertoo johtaja Aija Tasa.

Green homes ei ole byrokraattinen toimintamalli, jossa vaaditaan tiukkaa raportointia, sillä mukaan lähtevien yh tiöiden tulee jo kuulua VAETSiin eli kiinteis töalan energiatehokkuussopimuksen vuokraasuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan. Vaatimuksena on myös sitoutuminen kiinteistöjen käytönaikaiseen

päästöjen vähentämiseen. Tärkein sitoumus on kuitenkin asukasvuorovaikutuksen lisääminen vähähiilisyyden näkökulmasta. – Organisaation täytyy sitoutua jakamaan asukkaille kiinteistöjen yleisempien asuntotyyppien tietoja kuten lämmitysenergian ja kiinteistösähkön kulutustiedot ja niiden hiilijalanjälki sekä asukkaan vedenkulutustiedot ja jätteiden kierrätysaste, kun tieto on saatavissa. Uusille asukkaille on jatkossa tarkoitus antaa vuokrasuhteen alussa myös päästökuitti, josta hän saa tietoonsa kiinteistön viimeisimmät päästötiedot, kertoo Tasa ja uskoo Green homesin avulla nostettavan myös vuokranantajan imagoa. – Ilmastoystävällisten kotien tarjoaminen on kilpailukeino asuntomarkkinoilla. Suuri osa asukkaista ja erityisesti nuoret asukkaat pitävät tärkeänä tällaista vastuullisuustyötä ja ovat valmiita myös itse toimimaan, toteaa Tasa.

Rakli tuottaa yhtiöille viestintämateriaalia keskittyen tänä syksynä erityisesti energiankulutukseen. Ensi keväänä tietoa tuotetaan kierrätyksestä. Green homesiin on tähän mennessä lähtenyt mukaan Avara, Keva, Kruunuasunnot, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito, OP Kiinteistösijoitus, SATO ja Sivakka-yhtymä.

Asukkaiden aktivointi on Sivakalle luonteva jatkumo vastuullisuustyöhön

-Olemme panostaneet energian säästöön jo vuodesta 2006 alkaen. Siitä eteenpäin vaihe vaiheelta ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat olleet koko ajan tärkeämpi osa toiminnan kehittämistä. Vuodesta 2019 alkaen olemme laatineet vuosittain vastuullisuusraportin, jolla teemme näkyväksi toimiamme vastuullisuuden kehittämiseksi. Seuraava luonteva askel vastuullisuustyössämme on asukkaiden aikaisempaa aktiivisempi osallistaminen vastuullisuusteemojen edistämisessä. Green homes osuu siten hyvin Sivakan tavoitteeseen tuoda vastuullisuusasiat osaksi asiakkaittemme arkea, kertoo toimitusjohtaja Raimo Hätälä. Sivakan tavoitteena on pienentää asumisen ympäris-

Sivakka kannustaa asukkaita monipuolisesti asukastoimintoihin. Raimo Hätälä (edessä vasemmalla) kävi asukasaktiivien kanssa kertomassa vuoden 2019 vuokralaispäivillä asukastoiminnoista Oulussa.

tövaikutuksia vähentämällä energian ja veden käyttöä sekä lisäämällä jätteiden kierrätystä.

– Näillä kaikilla toimilla vähennetään asumisen hiilijalanjälkeä. Green homes antaa meille apua asukasviestintään ja hyvän vuosikellon asian jatkuvan parantamisen tueksi. Meillä on käytössä myös hyvä seurantajärjestelmä kiinteistötasolla eli seuraamme veden-, sähkön- ja kaukolämmönkulutusta sekä jätteiden lajittelua ja jätekustannuksia, kertoo Hätälä.

Sivakan talossa asuva Suvi Viinamäki käyttää mielestään järkevästi energiaa, mutta sähkön hinnan nousu on vielä entisestään pistänyt miettimään asumistottumuksia. Ympäristöasiat ovat hänelle tärkeitä.

– Olen muun muassa vähentänyt pyykinpesua todella paljon ja siirtynyt käyttämään vähemmän pesua tarvitsevia materiaaleja kuten merinovillaa. Jokaisen on aina hyvä pohtia omaa kulutustaan niin sähkön osalta kuin muutenkin, vaikka äärimmäisyyksiin ei tarvitsekaan mennä, pohtii Viinamäki ja arvostaa sitä, että myös Sivakka toimii ympäristöasioissa aktiivisesti.

asukkaat
ASUNTOMME 4/2022 11

Asuminen on ykkösasia

Vuokralaiset ry on linjannut ensi kevään eduskuntavaalien vaalitavoitteet. Elinkustannusten nousu on korostanut asumisen kustannusten merkitystä ihmisten arjessa. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan nostaa asumisen asiat ykkösasioiksi vaalikeskusteluissa.

1Vuokralaiset esittävät, että tulevalle hallituskaudelle nimetään asumis- ja ympäristöasiain ministeri, joka johtaa kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti asumiseen liittyviä asioita.

Koti on elämänlaadun perusta. Se, että asukkaat viihtyvät kodeissaan, kokevat olonsa turvalliseksi ja voivat osallistua omaa asumista koskevaan päätöksentekoon, luo perustan hyvinvoinnille ja toimeliaisuudelle. Suomalaista asuntopolitiikkaa on kehitettävä asukaslähtöisesti ja nostettava asumisasiat keskiöön.

Asumiskustannusten nousua on hillittävä

2Vuokralaiset esittävät, että rajoituksien alaisissa vuokra-asunnoissa vuokranmäärityksen tulee seurata toteutuneita asumiskustannuksia sekä ylös- että alaspäin.

3Lisäksi Vuokralaiset esittävät, että vuokralaisilla tulee olla oikeus saada tietoa vuokranmääritykseen liittyvistä kulueristä ja vuokranantajan toiminnan oikeellisuudesta.

4Vuokralaiset esittävät, että energiaremonttien toteuttamisessa huomioidaan paremmin asukkaiden maksukyky ja investoinnin jaksottaminen kiinteistön elinkaareen sekä lisätään hankkeen läpinäkyvyyttä.

Kustannukset ovat kasvaneet viimeisen vuoden aikana ja nostaneet myös vastikkeita ja vuokria. Esimerkiksi kiinteistöjen ylläpitokulut kasvoivat vuoden 2022 toisella neljänneksellä 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. ARA-asukkaille noussut huoli siitä, että mahdollinen kustannusten lasku ei vastaavasti laske vuokria, ja herännyt kysymys siitä, mihin vuokrarahat tällöin käytetään.

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Energiatehokkaammat asunnot ovat hyväksi sekä ilmastolle että itse asukkaille. Asukkaille energiatehokkuus näkyy esimerkiksi pienempinä energiakustannuksina ja parempana asumismukavuutena. Energiaremonttien investoinneilla on kuitenkin vaikutuksia vuokranmääritykseen ja asukkaiden pelkona on kohtuuton vuokrannousu.

5

Vuokralaiset esittävät kohtuuhintaisten ja riittävän tilavien asuntojen lisäämistä hallintamuodosta riippumatta ja niiden tarjoamista myös keskituloisten ulottuville.

Asuminen on hallintamuodosta riippumatta kotitalouksien suurin yksittäinen menoerä; arviolta 20–50 tuloista kuluu asumiseen. Asumisen kalleus kasvukeskuksissa, eritoten pääkaupunkiseudulla on suoranainen este sinne muuttamiselle.

6

Vuokralaiset esittävät, että asuntotuotannossa pohjaratkaisujen tulee perustua kustannustehokkuuteen, käytettävyyteen ja valoisuuteen.

Korona-aika eristyksineen ja etätöineen osoitti asumisväljyyden merkityksen hyvinvoinnille ja toimeliaisuudelle.

Asumisasioille annettava niille kuuluva painoarvo
Vakaat ja asuntomarkkinatvastuullisetkoko maahan
12 ASUNTOMME 4/2022 Asumisasioille annettava niille kuuluva painoarvo! Asumiskustannusten nousua on hillittävä!

Vuokralaiset esittävät opiskelija-asuntotuotannon lisäämistä alueellisten vuokramarkkinoiden tasapainottamiseksi.

Opiskelukaupunkien vuokramarkkinoita vääristää opiskelija-asuntojen vähäisyys. Opiskelija-asuntoyhteisöt pystyvät tarjoamaan asunnon vajaalle 30 prosentille opiskelijoista. Loput turvautuvat yksityisiin vuokramarkkinoihin kilpaillen muiden vuokranhakijoiden kanssa.

Vuokralaisilla oikeus turvalliseen asumiseen

8Vuokralaiset esittävät tuomioistuinlaitoksen ja kuluttajariitalautakunnan resurssien lisäämistä, pienten riita-asioiden menettelyn käyttöönottamista.

Asukkailla on oikeus asumisrauhaan ja turvallisuuteen, minkä takia häiriötilanteisiin on pystyttävä puuttumaan nopeasti ja tehokkaasti. Tällä hetkellä häiriöiden käsittely ja esimerkiksi häätöjen toteuttaminen on hankalaa ja hidasta tuomioistuinten ruuhkautumisen takia.

12Vuokralaiset esittävät, että erilaisten väliaikaisten tukien toteutuksessa pitää paremmin huomioida kotitalouksien suhteellinen maksukyky.

Sähkön hinnan voimakkaan nousun takia hallitus otti käyttöön väliaikaisen sähkötuen. Se on tärkeä apu kotitalouksille, mutta pienituloiset kotitaloudet saattavat jäädä avun ulkopuolelle korkean omavastuun takia.

Vuokralaiset ry. on Suomen asiantuntevin vuokraja asumisoikeusasukkaiden etujärjestö, ja vaikutamme asuntopolitiikan kehittämis- ja valmistelutyöhön Suomessa ja kansainvälisesti.

Tavoitteenamme on, että Suomessa on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, vuokra-asumisen arvostus on noussut ja se koetaan turvallisena asumismuotona.

9

Vuokralaiset esittävät, että kuluttajariitalautakunnan päätöksiä noudattamatta jättäneet yksityiset vuokranantajat lisätään mustalle listalle, joka on avoin vuokranhakijoille.

Vuokralaisten turvan lisäämiseksi vuokralaisella pitäisi olla mahdollisuus tarkistaa yksityisen vuokranantajan luotettavuus ja vakavaraisuus.

Joustavista tukimuodoista turvaa muuttuviin tilanteisiin

10

Vuokralaiset esittävät asumistukea uudistettavan siten, että se joustaa ja huomioi paremmin asumiskustannusten ja elämäntilanteiden vaihtelun.

11

Lisäksi Vuokralaiset esittävät, että alaikäisten lasten tavanomaisia ilta- ja kesätyötuloja ei lasketa asumistukea myönnettäessä osaksi ruokakunnan tuloja, vaan ne suojataan nuoren omaan käyttöön.

Asumistuki on yksi yleisimmin käytetyistä tukimuodoista pienituloisille kotitalouksille, mutta nykyisellään se reagoi huonosti nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Vuokralaisilla oikeus turvalliseen asumiseen!

7
VAKAAT JA VASTUULLISET ASUNTOMARKKINAT KOKO MAAHAN!
KUVA: ADOBE STOCK Joustavista tukimuodoista turvaa muuttuviin tilanteisiin! ASUNTOMME 4/2022 13

Laadukas asuminen on lapsen tasa-arvoisen elämän perusta

Hyvinvointi-Suomessa yli 10 % lapsista elää köyhyystai syrjäytymisriskissä. Korona-aika on pakottanut lisää lapsiperheitä kokemaan taloudellista niukkuutta, ja tämän hetken ennusteet mahdollisesta taloudellisesta taantumasta jatkavat ongelman syventymistä. Erityisesti pikkulapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen on huolestuttavaa, sillä köyhyyden vaikutukset pienen lapsen kehitykseen ovat vakavimmat.

Heikoimmassa asemassa ovat yhden huoltajan taloudet, jotka ovat muita köyhempiä, sillä useampi kuin joka neljäs yksinhuoltaja lukeutuu köyhäksi. Myös muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat lapsiperheet ovat yliedustettuina köyhien lapsiperheiden joukossa.

Lapsiperheköyhyys ei ole tullut yhteiskuntaamme ulkoapäin yllättäen, vaan se on seurausta pidemmän ajan yhteiskunnallisista muutoksista, valtakunnallisen ja kunnallisen tason päätöksistä, jotka ovat antaneet lapsiperheköyhyydelle tilan yhteiskuntamme rakenteissa. Tämä kaikki yhdessä on aiheuttanut lapsille moninaisia, pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia ongelmia.

Laaja-alaisia tulee olla myös korjaavien toimenpiteiden. Nyt tarvitaan yhtä lailla työllisyyden, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, maksuttomien harrastusmahdollisuuksien kuin myös kohtuuhintaisen asumisen edistämistä.

Asuminen eli koti on erityinen peruselementti, jonka merkitys lapsiperheköyhyydestä puhuttaessa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Asumisen hinnan kallistuminen on kuitenkin nostanut asian esiin. Monet pienituloiset perheet joutuvat käyttämään yli 40 % käteen jäävästä tulosta asumiseen, mikä on kohtuutonta ottaen huomioon näiden perheiden tulotason. Tilannetta pahentaa entisestään inflaation aiheuttama elinkustannusten nousu ja Ukrainan sodan aiheuttama energian hinnan kallistuminen.

Asumisen kalleutta paikataan muun muassa asumistuella. Sen vuosikustannukset valtiolle ovat kovat, asumiseen käytetyn toimeentulotuen kanssa noin 2,5 miljardia euroa. Asumistuen ansiosta kotitalouksille jää enemmän kulutusvaraa muihin elinkustannuksiin ja kohtuuttomien asumiskustannusten tilanteita muodostuu vähemmän. Asumistukea ei voida poistaa tai leikata ilman vakavia yhteiskunnallisia seurauksia.

EIJA KOIVURANTA

Toimitusjohtaja, Väestöliitto Asuntosäätiön hallituksen jäsen

Kohtuuhintaisten ARA-asuntojen määrä on parissa vuosikymmenessä laskenut rajusti ja siksi asuntojen tuotantotukea pitäisi lisätä merkittävästi. ARA-asuntojen turvin markkinoille saadaan pitkäkestoista vakautta, joka turvaa sekä yksittäisten perheiden että koko yhteiskunnan toimintaa. Kuten viime vuosina on nähty, sijoittajavetoinen vuokra-asuntotuotanto ei luo markkinoille vakautta.

Asuntomarkkinoilla toimii myös merkittävä joukko ns. yleishyödyllisiä toimijoita, joiden tarkoituksena ei ole välittömän voiton tai taloudellisen edun tavoittaminen vaan asukkaiden näkökulmasta katsottuna turvallisen, laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen tuottaminen. Yleishyödyllisten toimijoiden tuottamien ARA-asuntojen avulla saadaan tuotettua kohtuuhintaisia asuntoja alueille, joilla on kova kysyntä erityisesti palvelu- ja hoiva-alojen työntekijöistä.

Eri asumisen hallintamuotoja sekoittamalla ehkäistään myös asuinalueiden väestörakenteen eriytymistä. Sama tavoite täyttyy, kun esimerkiksi asumisoikeusasuntoja tuotetaan alueille, joille ei voida tuottaa lisää vuokra-asuntoja.

Yleishyödyllisten toimijoiden mahdollisuuksia tuottaa sekä yhteiskunnan että yksittäisen asukkaan tai perheen kannalta tarvittavia kohtuuhintaisia asuntoja pitäisi tukea niin kaavoituksen, kuntien tonttipolitiikan kuin myös rahoituslainsäädännön keinoin. Meneillään onkin muun muassa korkotukilainsäädännön uudistus, jonka myötä toimijoille pitäisi saada lisää kannustetta uudistuotantoon.

Kyse on tasa-arvosta. Pitämällä kaikki kansalaiset yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä myös asumisen sektorilla, ennaltaehkäistään epätasa-arvoa ja sen tuottamia ongelmia tulevaisuudessa.

Lasten näkökulmasta katsottuna, kohtuuhintainen asuminen monipuolisesti laadukkaassa asuinympäristössä luo turvallisen pohjan elämän perustekijöille ja lasten oikeuksien toteutumiselle. Se tukee lapsia toimimaan yhteiskunnassa aktiivisina jäseninä lasten syrjäyttämisen sijaan. Kohtuuhintaiset asunnot mahdollistavat myös nuorten itsenäistymistä. Edistämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa saadaan aikaan tasa-arvokehitystä, jota tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa yhä enemmän.

SUNA KYMÄLÄINEN Kansanedustaja

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja, Asuntosäätiön valtuuskunnan jäsen

14 ASUNTOMME 4/2022

LAKINEUVOJAMME VASTAA

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Millä perusteilla vuokraa voi nostaa?

?Millä perusteella vuokranantaja saa nostaa vuokraa? Vuokranantaja vetoaa oikeuteensa nostaa vuokraa indeksikorotuksena. Voiko näin tehdä?

§Vuokraa on mahdollista korottaa, jos tästä on sovittu vuokrasopimuksessa. Vuokrasopimuksessa on usein sovittu, että vuokra on sidottu jonkin indeksin mukaiseen korotukseen. Yleisimmin käytetyt indeksit ovat elinkustannusindeksi ja kuluttajahintaindeksi. Sovittaessa indeksikorotusehdoista on samalla sovittava vuokrantarkistuksen ajankohta.

Indeksikorotus lasketaan siten, että otetaan sovitun korotusajankohdan viimeisin tiedossa oleva indeksipisteluku, joka sitten jaetaan vuokrasopimuksen solmimisen aikaisella pisteluvulla. Saatu vastaus kerrotaan alkuperäisellä vuokranmäärällä.

AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOULUTUSASIAA

Vuosi 2022 on lopuillaan ja on aika kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia Vuokralaiset ry:n toimijoita. Toimistolla olemme työllistyneet moninaisten lakiuudistusten seurannassa ja lausumissa. Lainsäädäntöön vaikuttaminen on merkittävä osa edunvalvontaamme, jota jatkamme tulevaisuudessakin.

VKL vaalitavoitteet

Eduskuntavaalien lähestyessä on syytä arvioida asuntopolitiikkaa ja pohtia tavoitteita. Asuminen on arjen asioissa ykkönen, ilman kotia on hankala toimia. Hallitusohjelmatavoitteistamme voit lukea lehden sivuilta 12–13 tarkemmin. Päätavoitteenamme on asuntoministerin nimittäminen maahan. Asumiseen liittyvien asioiden kirjo on laaja ja niille pitää olla oma ministeri, joka ehtii näihin kysymyksiin paneutua.

Vuokralaispäivät 2023

Vuoden 2023 valtakunnalliset Vuokralaispäivät pidetään ensi vuonna 8.–10.9.2023 ja paikkana m/s Viking Gabriella. Tänä vuonna vuokralaispäiville osallistui yli 200 henkeä ja tapahtuma sai hyvää palautetta monipuolisesta ohjelmastaan.

Jäsenmaksut vuodelle 2023

Jäsenmaksulaskutuksen aika lähenee. Liittokokouksessa huhtikuussa vahvistettiin vuodella 2023 uudet hinnat:

Paikallisyhdistykset 7 €/maksava jäsen Yhteisöjäsenet 0,052 €/maksanut henkilöjäsen/vuosi Ay-jäsenet 6,00 €/vuosi Vuokralaisjäsenet 37 €/vuosi Vuokralaisjäsenet 70 €/2 vuotta

Esimerkiksi: Vuokrasopimus on solmittu 1.9.2021. Vuokrankorotusperusteeksi on sovittu elinkustannusindeksi, jonka mukaan sopimuksen solmimishetkellä viimeisin tiedossa oleva pisteluku on luku 2015. Vuokran määräksi on sovittu 500 € / kk. Tarkistusajankohta on sovittu vuoden päähän sopimuksen solmimisesta. Tarkistusajankohtana 1.9.2022 viimeisin tiedossa oleva pisteluku on 2172.

Korotus lasketaan siten seuraavasti: 2172/2015 x 500 = 538,96, jolloin korotetuksi vuokraksi saadaan 538,96 euroa.

Hyvä vuokratapa suosittelee, että vuokranantaja ilmoittaa vuokrankorotuksesta myös silloin, kun vuokralainen pystyy itsekin laskemaan korotuksen ja tietää korotuksen ajankohdan.

On myös hyvä huomata, että taloyhtiön päättämää ylimääräistä vastiketta ei voi automaattisesti siirtää vuokralaisen maksettavaksi.

Yhdistyslain sääntömuutokset Yhdistyslain 17 §:n etäosallistumista koskevat säännökset on uudistettu. Yhdistyksen kokous voidaan järjestää hybridikokouksena hallituksen, yhdistyksen kokouksen tai valtuuston päätöksellä, jollei yhdistyksen säännöissä ole erikseen rajoitettu tällaisen kokouksen järjestämistä.

Hybridikokouksessa jäsenen täytyy voida täysimääräisesti osallistua myös etänä siten, että hän voi samanaikaisesti kokouspaikalla osallistuvien kanssa seurata kokousta, puheenvuoroja ja muita esityksiä sekä käyttää puheoikeutta suullisesti ja äänestää kokouksen aikana.

Uutena asiana yhdistyslakiin tuli säännös ilman kokouspaikkaa järjestettävistä kokouksista. Edellytyksenä on, että jäsenet pystyvät kokouksen aikana käyttämään jäsenoikeuksiaan täysimääräisesti tietoliikenneyhteyksien avulla. Edellytyksenä on, että yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous voidaan järjestää etäkokouksena eli tarvittaessa sääntöihin on tehtävä muutos.

ANNE VIITA

Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

ASUNTOMME 4/2022 15
Kanssanne on ollut mukava ja antoisa vuosi 2022. Mukavaa joulunaikaa toivottaen!
Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla: TAMMIKUU 02.01. 30.01. HELMIKUU 06.02. 27.02. MAALISKUU 27.03. Neuvontanumero on 0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm). Jäseniä palvellaan numerosta (09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan) Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Tunnelmallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.