Asuntomme 2/2024

• Liittokokous puolusti ARA-asumista

• Tutustu Vuokralaispäivien ohjelmaan

• Aso-asukkailla epäselvyyttä tiedonsaannista

• Haastavat remontit vievät kaikilta energiaa

Ota kesästä kaikki irti!

Porvoolainen Jenni

loihtii parvekkeelleen kesäkeitaan

Liittokokous nosti esiin ARA-asuntojen merkityksen

Aso-asukkailla epäselvyyttä tiedonsaannista

Asumisoikeusasunnot vetävät hyvin ja järjestelmä on toimiva

Aran valvonta pureutui vuokranmääritykseen vuonna 2023

Kaikki voivat luoda oman parvekekeitaan

Palovaroitinmuutos tähtää turvallisuuden paranemiseen

Selvitystyö nosti esiin lisätiedon tarpeen

Huomioi turvallisuus ja naapurit grillatessa

lakineuvojat esitteillä

Haastavat remontit vievät kaikilta energiaa

OLETHAN ILMOITTANUT

OLEVAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI

Jäsenmaksulasku lähetetään sinulle sähköpostitse, joten varmistathan, että jäsenrekisterissä on ilmoitettuna käytössä oleva sähköpostiosoitteesi. Jos osoitteesi on muuttunut, ilmoita se osoitteeseen vuokralaiset@vuokralaiset.fi.

PALVELUMUOTOILU TUO HYÖTYJÄ SEKÄ ASUKKAALLE ETTÄ VUOKRANANTAJALLE

Palvelumuotoilun tarkoitus on kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta sekä luoda dialogia käyttäjän ja palvelun tuottajan välillä. Asumisessa se tarkoittaa asukkaan ja yhtiön välistä yhteistyötä, jotta asukkaat voivat osallistua asumisen kehittämiseen. Satu Karppinen tutki palvelumuotoilun mahdollisuuksia A-Kruunun talossa Tikkurilan Lummetiellä.

Tutkimuksessaan Karppinen piti kolme työpajaa, joihin osallistui sekä asukkaita että A-Kruunun edustajia. Työpajojen tavoitteina oli muun muassa asukkaiden tutustuttaminen toisiinsa ja suunnitella yhdessä talon kerhotilaa.

Karppisen mukaan niin sanottua yhteissuunnittelua on käytetty enimmäkseen julkisten tilojen rakentamisessa, mutta myös vuokra-asumisessa on mahdollisuuksia osallistaa asukkaita yhteissuunnitteluun. Esimerkiksi yhteisten tilojen sisustamisen suunnitteleminen, kuten Lummetiellä, voi olla hyvä tapa saada asukkaat tekemään yhteistyötä ja tutustumaan toisiinsa.

– Vuokra-asumisessa on yleensä paljon vaihtuvuutta, ja sitoutuneisuus omaan taloon ei ole välttämättä yhtä vahvaa kuin muussa asumisessa. Kuitenkin yhteissuunnittelu ja asukkaiden osallistaminen oman talon asioiden kehittämiseen voi lisätä halua sitoutua yhteen taloon pidemmäksi aikaa. Kun kokee, että on ollut mukana kehittämässä asuinympäristöään konkreettisesti, voi olla halukkaampi myös asumaan paikassa pidempään, kertoo Karppinen.

Työpajamenetelmää voisi Karppisen mukaan hyödyntää myös asukkaiden kesken asumisen kehittämisessä, esimerkiksi niin että toimikunnan puheenjohtaja toimii työpajan vetäjänä.

A-Kruunulle palvelumuotoilun käyttö on yksi tapa kuunnella asukkaita sekä edistää asukastoimintaa ja asumisviihtyisyyttä.

– Vuokratalon suunnittelussa asukkaita pystytään osallistamaan suunnitteluun vasta, kun asukasvalinnat on tehty, joten esimerkiksi kerhohuoneen sisustamisen ja käyttötarkoituksen suunnittelu ovat luontevia tilanteita asukkaiden päästä mukaan. Yhtiölle asukkaiden osallistaminen on tärkeää juuri niistä syistä, joita Karppinen gradussaan tuo esiin eli että asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan asuinympäristöönsä ja siten myös viihtyvät niissä pidempään, kertoo kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne.

VUOKRALAISET MUKANA

PIENTEN RIITA-ASIOIDEN TYÖRYHMÄN SEURANTARYHMÄSSÄ

Oikeusministeriö on asettamassa työryhmää valmistelemaan ehdotusta pienten riita-asioiden menettelyksi ja samalla asetetaan seurantaryhmä seuraamaan ja arvioimaan työryhmä työtä. Pienriita-asioiden menettely tulee kattamaan myös asumiseen liittyvät pienet riita-asiat, jotka aiemmin jouduttiin hoitamaan käräjäoikeuden kautta.

Toiminnanjohtaja Anne Viita osallistuu Vuokralaiset ry:n edustajana seurantaryhmän työskentelyyn. Seurantaryhmä muut jäsenet ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto, Kuluttajariitalautakunta, Oikeusrekisterikeskus, Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Perimistoimistojen Liitto, Suomen Tuomariliitto, Suomen Vuokranantajat ja Suomen Yrittäjät.

VALTION TUKEMIEN VUOKRAASUNTOJEN ASUKASVALINTAAN OTETAAN KÄYTTÖÖN TULORAJAT

Valtioneuvosto on päättänyt, että valtion tukemien ara-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat koskevat sekä uusien asukkaiden valintaa että asunnon vaihtoa. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Enimmäistulorajat tulevat käyttöön 1.1.2025.

Asukasvalinnan edellytyksenä tulee olemaan, että yhden hengen ruokakunnan tulot ovat enintään 3 540 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi 18 vuotta täyttänyt aikuinen, kunkin aikuisen osalta tulorajaa korotetaan 2 480 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotetaan ensimmäisestä lapsesta 650 euroa. Kustakin seuraavasta lapsesta tulorajaa korotetaan 600 euroa. Tuloksi ei lueta muun muassa asumistukea, lapsilisää, elatusapua, elatustukea, äitiysavustusta, opintotukea ja omaishoidon palkkiota.

Muutos koskee vuokra-asuntoja, joiden tuotantoa valtio on tukenut vuoteen 2007 saakka käytössä olleella aravalainalla tai nykyisin käytössä olevalla pitkällä korkotuella. Lyhyellä korkotuella tuetuissa vuokra-asunnoissa samansuuruiset tulorajat ovat jo käytössä.

Asukasvalintaperusteista, mukaan lukien tulorajoista, voidaan poiketa muun muassa kiireellisissä tilanteissa tai silloin kun asukasvalintaperusteet täyttäviä hakijoita ei ole. Muuttotappioalueilla asuntojen käyttöaste on heikentynyt, ja poikkeussäännökset ovat tarpeen muun muassa asuntojen tarjoamiseksi työhön tuleville.

Ara-asuminen tarvitsee puolustajaansa

Korostin liittokokouspuheessani ara-asumisen kannalta tärkeitä asioita. Voit lukea niistä sivun 4 artikkelista. Toiminnanjohtaja Anne Viita puolestaan nosti esiin kokouksessa toimintakertomuksia esitellessään huolestuttavan ajan ilmiön, joka mitä ilmeisemmin kumpuaa oikeistolaisen hallituksen aatemaailmasta.

Kun aiemmin pienituloinenkin ihminen sai kokea olevansa kunniallinen kansalainen, nyt tuntuu olevan vallalla ajatus, että pienituloisuus nähdään pelkkänä ongelmia aiheuttavana tekijänä. Jo pelkästään se, että sosiaalitukien leikkauksia perustellaan sillä, että niiden tarkoitus on patistaa ihmisiä töihin, sisältää tuon ajatuksen. Samoin huoneenvuokralain uudistamisen osalta on nähtävissä sama ilmiö. Vuokralaisen oikeuksia halutaan selvästi kaventaa.

Vanha viisaus toteaa, että niin on, jos siltä näyttää. Ja nyt näyttää siltä, että hallitus on toimillaan ajamassa Suomea yhä eriarvoisempaan suuntaan. Me kaikki tiedämme, että sellaisesta ei hyvää seuraa. Siksi me Vuokralaisissa haluamme nostaa jäsenistömme kannalta tärkeitä asioita esiin julkisuudessa, jotta kaikilla olisi turvallisen asumisen lisäksi luotto siihen, että hänen ihmisarvoaan kunnioitetaan tulotasosta riippumatta.

Voit lukea tästä lehdestä Aran asukkaiden kannalta tekemästä tärkeästä työstä sivun 6 artikkeleista, käytännön asumiseen liittyvistä hyvistä vinkeistä sivuilta 8, 10 ja 13 sekä tutustua uusiin lakineuvojiimme sivulla 15. Vuokralaiset neuvoo asumisen asioissa puhelimitse 8000 puhelun verran vuodessa ja asianajajamme neuvoo jäseniämme kahdesti kuussa asumisen ongelmatilanteissa. Löydät Leena Partasen vastaanottoajat tämän lehden takakannesta. Annamme jälleen myös tässä lehdessä asumiseen liittyviä lakineuvoja.

Tämä aika osoittaa, että Vuokralaiset ry:tä tarvitaan yhä edelleen ja voisi sanoa juuri nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Kiitos kaikille jäsenillemme aktiivisesta vaikuttamistyöstänne. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee taas mukaan myös syksyn Vuokralaispäiväristeilylle, jossa on taas tarjolla ajankohtaista asiaa asumisesta.

Hyvää alkanutta kesää kaikille lukijoillemme!

SUNA KYMÄLÄINEN

Puheenjohtaja

Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

Liittokokous nosti esiin ARA-asuntojen merkityksen

Vuokralaiset ry:n liittokokouksessa huhtikuun lopussa nostettiin esiin ARA-asuntojen merkitys yhteiskunnassa. Kohtuuhintaisia ARA-asuntoja tulee tuottaa kaikissa suhdannetilanteissa ja asumisoikeusasuntojen valtion tukea ei saa lakkauttaa. Asumistuen leikkauksista tulisi toteuttaa seurantatutkimus.

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen kiteytti avauspuheessaan huolen yhteiskunnallisesta tilanteesta.

– Yhteiskuntamme elää nyt murrosvaihetta monella tavalla. Ulkoinen turvallisuudentunne on koetoksella sotien ja levottomuuksien takia ja sisäisesti meitä koettelee hallituksen ajama hurja talouskuuri ja politiikka, joka vie meitä kohti luokkayhteiskuntaa. Meillä myös maalataan koko ajan synkkää kuvaa tulevaisuudesta sekä Suomessa että maailmalla. Ei ihme, että lapset ja nuoret voivat huonosti, totesi Kymäläinen ja korosti, että kyse on pitkälti päättäjien tekemistä arvovalinnoista.

– Tosiasioilta, kuten käynnissä olevilta sodilta ei voi sulkea silmiään, mutta en usko, että Suomi lähtee taloudelliseen nousuun pelkkää keppiä ja isoja saksia heristelemällä. Tarvittaisiin porkkanoita, jotka luovat ihmisille toivoa paremmasta. Tosiasia kuitenkin on, että maamme taloudellinen tilanne ei ole niin huono, että tarvittaisiin näin rajuja toimenpiteitä, joita nykyinen hallitus esittää ja on laittanut toimeen. Monet taloustieteilijät ovat tuoneet esiin, että maltillisempikin sääs-

tötahti riittäisi. Kyse on siis valinnoista, joita nyt tehdään.

Edunvalvontaa tarvitaan entistä vahvemmin

Vuokralaiset ry:n tehtävänä on Kymäläisen mukaan puhua vuokra- ja asumisoikeusasumisen puolesta.

– Haluamme nostaa esiin asumiseen liittyvien tukitoimien tärkeyden, jotta jokaisella suomalaisella olisi turvallinen koti niin asumisrauhan kuin myös talouden puolesta. Vuokralaiset ry vaatii, että asumistuen leikkauksen vaikutuksista tehdään jollain aikavälillä tutkimus ja tarvittaessa arvioidaan tilanne uudelleen tulosten pohjalta. Samoin vaadimme, että ARA-asuntoja tuotetaan kaikissa suhdannetilanteissa, sillä kohtuuhintaisia asuntoja ei synny muilla keinoin. Tavallisille palkansaajille tarvitaan nykyistä enemmän asuntoja, joihin heillä on varaa, painotti Kymäläinen puheessaan.

Vuokralaiset ry vaatii myös, että asumisoikeusasuntojen valtion tuen lakkauttaminen vuoden 2026 alusta pitää arvioida uudelleen.

– On silkkaa järjettömyyttä, että monella tavalla toimiva järjestelmä ajetaan alas tieten tahtoen ideologisin perustein. Valtiontaloudelle järjestelmä ei ole merkittävä riski edes nykyisellään ja, järjestelmää pystyttäisin kehittämään siten, että siihen liittyvät pienet valuviat saataisiin korjatuksi.

Puheenjohtaja Suna Kymäläinen avasi liittokokouksen puheellaan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pasi Nieminen ja sihteeriksi Anne Viita.

Kallis asuminen otetaan

annettuna

Myös toiminnanjohtaja Anne Viita totesi esitellessään kahden aiemman vuoden toimintakertomuksia, että toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti nykyisen hallitusohjelman astuttua voimaan.

– Ikävä kyllä kuluva vuosi on osoittanut, että hallitusohjelmassa ei ole neuvotteluvaraa. Olemme vastustaneet muutoksia asumistukiin, toimeentulotukiin sekä valtion tukiin asuntotuotannolle ja meidän kanssamme huolen tilanteesta jakavat myös monet isot vuokranantajat sekä Rakli, Rakennusteollisuus ja Kiinteistöliitto. On todella ikävää, että asioiden juurisyystä eli asumisen kalleudesta ei edes puhuta, vaan se otetaan annettuna. Esimerkiksi rakentamisen kustannuksia ei ole läpinäkyvästi käsitelty, totesi Viita ja harmitteli myös selkeää asennemuutosta.

– Kun ennen ajateltiin, että pienituloinenkin voi olla kunnollinen kansalainen, nyt hallituksella näyttää olevan vallalla toisenlainen ajattelutapa.

Liittokokousedustaja ihmetteli yleiskeskustelussa sitä, että asiantuntijoiden lausunnot eivät tunnu vaikuttavan hallituksen päätöksissä. Toinen edustaja otti puoletaan kantaa siihen, että nyt tunnutaan tehtävän 90-luvun laman virheet uudelleen.

– Asia näkyy myös valiokuntatyöskentelyssä. Vaikka 90 % asiantuntijoista on tuonut esiin esimerkiksi asumistuen leikkausten tuomat ongelmat, valiokunnan kokouksissa hallituspuolueiden enemmistöedustut ajaa muutokset läpi, kertoi neljättä kauttaan kansanedustajana toimiva Kymäläinen.

Huoneenvuokralain uudistus vaatii paljon resursseja

Tulevan toimintakauden osalta toiminnanjohtaja toi esiin, että huoneenvuokralain lakimuutostyöryhmän työskentely vaatii Vuokralaisista oletettua enemmän työaikaa. Muilta osin Viita kertoi, että VKL:n edunvalvontatyö jatkuu entisellään vuokra- ja asoasumisen osalta.

– Nyt käydään tiukkaa kädenvääntöä vuokranantajien kanssa huoneenvuokralain kirjauksista. Vuokralaisiin kohdistuva asennemuutos tuntuu vaikuttavan myös tähän asiaan. Meidän tehtävänämme on pitää huolta, että lakiin ei tule asukkaiden kannalta epäedullisia kirjauksia, korosti Viita.

Liittokokouksessa vahvistettiin vuosikertomukset ja tilinpäätökset vuosilta 2022 ja 2023 sekä myönnettiin hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille vastuuvapautus. Kokous hyväksyi myös seuraavan liittokokouskauden toiminta-ohjelman vuosille 2024–2026 kuitenkin niin, että ohjelmaan lisätään maininnat alv- ja tukimuutosten vaikutuksista. Hallituksen arvonlisäveron korotus, eikä yhdistysten tukiin kohdistuvat leikkaustoimet olleet vielä tiedossa ohjelmaa tehtäessä.

Liittokokous päätti myös ottaa käyttöön vuoden 2024 alusta lähtien puheenjohtajalle maksettavan tuhannen euron vuosikorvauksen puheenjohtajan tehtävistä.

Liittokokouksessa käsiteltiin myös Koivukylän vuokralaisyhdistyksen aloite suunnitelmallisesta talvikunnossapidosta, johon hallitus totesi vaikutettavan muun muassa kuntapäättäjäyhteistyöllä ja asian nostamisella esiin Asuntomme-lehdessä.

Vuokralaiset ry:n hallitus

vuosille 2024–2026

• Hallituksen pj: Suna Kymäläinen, kansanedustaja

• Hallituksen vpj: Tero Strand, JHL

• Heidi Åkerfelt, JHL

• Miisa Tervala

• Egezona Kllokoqi-Bublaku, PAM

• Timo Nieminen, Ammattiliitto Pro

• Anne Vuori, HKVY

Varalla:

• Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto

• Pasi Nieminen, Ammattiliitto PRO

• Antti Koskela, TEHY

Liity Vuokralaiset ry:n jäseneksi

Vuokralaiset ry:n jäsenenä saat puhelinneuvontaa vuokra-asioissa ilman erillistä neuvontamaksua numerossa (09) 477 0360, ma klo 8.30–14.00 ja 16.00–18.00 sekä ti–to klo 8.30–13.30. Jäsenten on myös mahdollista saada maksutta kahdesti kuussa asianaja Leena Partasen neuvoja. Jäsenille postitetaan neljä kertaa vuodessa Asuntomme-lehti ja Vuokralaispäiville voi osallistua jäsenhintaan.

Liittyminen on helppo tehdä osoitteessa www. vuokralaiset.fi. Näin saat edut käyttöösi:

1) Liityt jäseneksi paikalliseen vuokralaisyhdistykseen, jolloin olet automaattisesti oikeutettu käyttämään myös Vuokralaiset VKL ry:n jäsenpalveluita, tai

2) Liityt Vuokralaiset VKL ry:n vuokralaisjäseneksi. Vuokralaisjäsenten jäsenmaksu on 37 euroa vuodessa tai 60 euroa kahden vuoden jäsenyydestä. PAM, JHL ja PRO -liittojen jäsenille Vuokralaiset ry:n jäsenmaksu on 6 euroa ja niiden opiskelija-, eläkeläis- ja työttömille jäsenille 5 euroa.

Aso-asukkailla epäselvyyttä tiedonsaannista

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on toiminut 1.9.2022 lähtien kanteluviranomaisena eli Araan on voinut kannella virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä asukashallinnossa. Kantelu ei kuitenkaan ole koskaan päätökseen kohdistuva muutoksenhakukeino. Ara on tarvittaessa huomauttanut virheellisestä menettelystä ja antanut hallinnollista ohjausta.

Asukkaiden tekemissä kanteluissa on Aran mukaan näkynyt epäselvyyttä siitä, mitä tietoja heillä on oikeus saada ja asumisoikeusyhteisöillä puolestaan epätietoisuutta siitä, mitä tietoja voidaan luovuttaa asukashallinnon eri toimielimille.

– Vuonna 2023 käsittelimme kahdeksan hallintokantelua, joissa kahdessa selvitettiin lisäksi käyttövastikkeiden määrityksiin liittyviä kysymyksiä. Tänä vuonna ratkaisuja on tehty viiteen kanteluun, kertoo ylitarkastaja Anne Salin

Arassa on ratkaistu asukashallintokanteluja muun muassa kohdekohtaisen valvojan oikeuksista saada taloustietoja menneiltä vuosilta, yhteistyöelimen koolle kutsumisen laiminlyönnistä, asukaskokouksen koollekutsumisen virheellisestä menettelystä, yhtiön tiedottamisen ja asukkaiden tiedonsaannin puutteellisuudesta, asukkaiden kuulemisesta peruskorjaustilanteessa ja liikuntavälinevaraston käytöstä. Lisäksi on käsitelty virheellisyyttä asukasjäsenen valinnassa yhtiön hallitukseen, asukashallinnon toteuttamisesta uudiskohteessa, yhtiön tiedottamisvelvollisuuden puutteesta ja asukastoimikunnan pöytäkirjojen jakelun estämisestä.

Asukkaiden tiedonsaantioikeus vaihtelee riippuen siitä, missä roolissa tietoja asumisoikeusyhteisöltä pyydetään.

– Ara ei ole laatinut ohjelistaa tiedotettavista asioista, koska säännöksissä on haluttu säilyttää joustavuus ottaen huomioon, että yhteisöt ovat erilaisia kooltaan ja toimintatavoiltaan. Asukkaat voivat päättää haluamastaan asukashallinnon mallista lain puitteissa ja toivottavaa on, että yhteisö ja asukkaat kehittävät toimivan asukashallintomallin ja tiedottamisen tavat yhdessä. Näkisin, että yhteisö ja asukkaat laatisivat juuri omaan asukashallintomalliin soveltuvan huoneentaulun selventämään mitä tietoa on oikeus eri rooleissa saada, mistä tietoa löytyy ja kenelle tiedottamisvelvollisuus kuuluu, toteaa Salin.

Salin korostaa, että hyvä asukashallinto perustuu avoimeen tiedonvälitykseen sekä yhtiön ja asukkaiden väliseen hyvään yhteistyöhön ja keskinäiseen luottamukseen. – Asukashallinnossa on tärkeää, että asumisoikeuden haltijoita kiinnostavat yhteiset asiat esitetään ymmärrettävästi. Avoimuus ja rakentava keskustelu edellyttävät toiminnan läpinäkyvyyttä: tietoa siitä, mitä on suunnitteilla, tekeillä ja missä vaiheessa asioista päätetään. Näkemykseni mukaan kantelujen määrä vähenee asumisoikeusyhteisön ja asukkaiden välisellä hyvällä yhteistyöllä, toteaa Salin.

Lakiuudistus toi tullessaan myös uuden valtakunnallisen yhteistyöelimen, asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan, johon kuuluu niin asukkaita, yhtiöiden edustajia kuin myös järjestöjen kuten Vuokralaiset ry:n edustajia. Salin uskoo, että neuvotteulunnan toiminta kehittää myös tiedonvälitystä.

– Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata asumisoikeusjärjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä muulla tavoin kehittää asumisoikeusasumista koskevia asioita, toteaa Salin.

Asumisoikeusasunnot vetävät hyvin

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on kerännyt järjestysnumeropalveluunsa tietoja asumisoikeusasuntojen hakuprosessiin liittyen sen jälkeen, kun asumisoikeuslain uudistamisen jälkeen järjestysnumeroiden myöntäminen siirtyi kunnilta Aralle. Muutos mahdollisti aso-sopimusten tietojen valtakunnallisen keräämisen.

Tuoreimmat puolivuotistiedot ovat aikajaksolta 1.9.2023–29.2.2024 ja niiden mukaan aso-

2/2024

asuntoihin on tehty yli 3 600 sopimusta. Sopimuksen tehneiden keski-ikä oli 48 vuotta. Suurin osa asumisoikeussopimuksista tehtiin pääkaupunkiseudulle, Helsingin kehyskuntiin, Tampereen seudulle ja Turun seudulle. Noin 40 % asumisoikeusasuntoon muuttavista asui aiemmin vuokralla ja lähes viidennes omistusasunnossa. Uusituista sopimuksista noin kolmannes koski vaihtoa toiseen asumisoikeusasuntoon. Tehdyistä sopimuksista

Aran valvonta pureutui vuokranmääritykseen vuonna 2023

Ara ohjaa ja valvoo arava- tai korkotukilainalla rahoitettuja ara-asuntoja omistavia yhteisöjä. Viime vuonna valvonta keskittyi erityisesti vuokranmääritykseen. Monella yhteisöllä oli samanlaisia haasteita. – Havaitsimme ongelmia erityisesti yhteisöjen vuokranmäärityksessä, edellisten tilikausien yli- tai alijäämien huomioimisessa sekä jälkilaskelmissa. Lisäksi useiden toimijoiden vuokranmäärityksen budjetointiprosessia piti muuttaa siten, että lähtökohdaksi otetaan omakustannusperiaate. Näin kuvailee tarkastushavaintoja Aran ylitarkastaja Aleksi Määttänen.

Ara-asuntojen vuokrat omakustannusperiaatteenmuodostuvat mukaan

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien kehitys sidotaan usein elinkustannusindeksiin. Aravalainalla tai pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitetuissa ara-kohteissa näin ei voi menetellä, vaan vuokralaisilta saa periä vuokraa enintään sen verran, että vuokrat kattavat asunnon ja asumiseen liittyvien tilojen hoito- ja rahoitusmenot.

Omakustannusperiaatteen tulee ilmetä myös asukkaiden vuokrasopimuksissa. Tarkastuksissa havaittiin, että näin ei aina ollut. Yhteisöjen tuleekin tarkistaa ja tarvittaessa korjata käytettävät vuokrasopimuspohjat vaatimusten mukaisiksi.

Omakustannusperiaatetta pitää noudattaa myös tilanteissa, joissa tila välivuokrataan. Kiinteistön omistaja vastaa periaatteen noudattamisesta koko vuokrausketjussa.

Vain ara-asumisen tulot ja menot vuokran perusteena

Jos ara-toimijalla on sekä vapaarahoitteisia että valtion tukemia vuokra-asuntoja, pitää hoito- ja rahoituskulujen kohdistamisessa olla tarkkana. Omakustannusvuokraustoiminnan tuotoilla ei nimittäin saa missään tilanteessa kattaa vapaan vuokraustoiminnan kuluja. Myös tässä Aran valvonta havaitsi puutteita. Kirjanpidossa vapaarahoitteisten ja ara-asuntojen tuotot ja kulut on pidettävä erillään toisistaan sekä erillään muun toiminnan tuotoista ja kuluista.

Lisäksi tarkastuksissa havaittiin puutteita kohteissa, joissa oli myös ulkopuolisille avoimia palvelutiloja, esimerkiksi ravintola- ja kahvilatoimintaa. Tällaisten tilojen kustannuksia ei saa jyvittää asukkailta perittävään vuokraan. Näin oli kuitenkin joissakin kohteissa tehty.

Laskelmat kuntoon

Omakustannusvuokra pitää määrittää vuosittain. Sen pohjaksi omistajan on tehtävä talousarvio, jossa tulot vastaavat vuotuisia menoja. Tätä kutsutaan vuokranmäärityslaskelmaksi. Monelta toimijalta vuokranmäärityslaskelmasta puuttui jälkilaskelman osoittama edellisten tilikausien yli- tai alijäämä.

Vuokranmäärityksen toteutumista pitää tarkastella myös takautuvasti jälkilaskelman avulla. Jälkilaskelma pitää tehdä tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Aran valvonta havaitsi, että jälkilaskelmien laatimisessa keskeisimpiä puutteita olivat tuottojen ja kustannusten jakaminen ara-kohteiden vuokrauksen ja muiden kohteiden vuokrauksen välillä.

ja järjestelmä on toimiva

3 % koski sopimuksen saamista luovutuksena toiselta henkilöltä, kuten puolisolta, vanhemmalta tai lapselta.

Yli puolet asumisoikeusasuntoon muuttavista haki asuntoa yksin. Lapsiperheiden osuus oli noin viidennes. Kolmannes oli kahden hengen talouksia. Perheiden keskikoko oli 2,3 henkilöä.

Yli puolet asumisoikeussopimuksista tehtiin yksin, mutta vain harva halusi yksiön. Yksiöön muutti vain 7 %. Halutuimpia olivatkin hieman suuremmat asunnot, kaksiot (34 %), kolmiot (30 %) ja jopa 4–5 huoneen asunnot (29 %).

Helmikuun lopussa 2024 Aran asumisoikeuspalve-

lussa oli yhteensä 36 200 voimassa olevaa järjestysnumeroa, joilla ei vielä ollut asumisoikeusopimusta tehtynä. Suomessa oli tuona ajankohtana yhteensä 56 875 asumisoikeusasuntoa, jotka sijaitsevat 48 kunnassa. – Merkille pantavaa näissä tiedoissa on, että asoasuntoihin siirrytään todella usein vuokralta, jolloin vuokra-asuntoja vapautuu niitä enemmän tarvitseville. Tärkeänä pidämme myös tietoa siitä, että myös yksinasuvat kokevat voivansa asua asoasunnossa väljemmin eli yksiöt eivät ole haluttavia silloin, kun asumisen hinta mahdollistaa isomman asunnon hankinnan, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Kaikki voivat luoda oman parvekekeitaan

Kesä tarkoittaa monille parvekkeen sisustamista ja piristystä. Koristekasveja on mukava katsella ja hyötykasveja voi käyttää myös ruoanlaitossa. Parvekkeelle on helppo luoda itselleen pieni keidas, vaikka olisi aloittelijakin.

Porvoolainen Jenni Stenström aloittaa parvekkeen istutusten suunnittelun jo varhain, ja hänelle kausi alkaa jo pääsiäisen aikaan narsisseilla. Hän tykkää suunnitella kesälle monia eri vaihtoehtoja, vaikka kaikki ei välttämättä sinä vuonna toteutuisikaan. Jenni ei ollut ennen A-Kruunun taloon muuttamistaan parisen vuotta sitten asunut aiemmin kerrostalossa eikä parvekkeen sisustaminen ollut hänelle tuttua. Viime kesänä hän kuitenkin kokeili rohkeasti erilaisten kasvien kasvattamista, muun muassa maissia ja muita hyöty-

kasveja. Aloittelijankin on kuulemma helppoa aloittaa pienestä.

– Nykyään löytyy paljon helppoja ja edullisia vaihtoehtoja, joihin ei tarvita omaa takapihaa. Tilat ovat kuitenkin rajalliset, joten hyvä suunnittelu auttaa alussa paljon. Esimerkiksi kasvatussäkit ovat vaivattomia eikä niiden kanssa tarvitse sählätä mullan kanssa. Sen lisäksi toreilta voi ostaa taimia, joista saa nopeammin satoa kuin jos kasvattaisi alusta asti siemenestä, kertoo Jenni. Monia helppoja kasveja aloittelijoille Parvekkeella voi kokeilla uusien lajien kasvattamista vaivattomammin kuin omalla maalla, ja on hauska löytää inspiraatiota muiden kokeiluista. Sen lisäksi lasitet-

Aloittelijan vinkit parvekkeen istutuksiin:

• Kasvatussäkit sekä valmiit taimet toreilta ovat helppo ja edullinen tapa aloittaa, ja jolloin säästää myös aikaa ja vaivaa

• Ruusupapu ja krassi ovat vaivattomia kasveja, joita on mukava sekä syödä että katsella kukintaaikaan

• Hyvä suunnittelu alkuun helpottaa paljon, pieni tila vaatii omia niksejään, joilla kasvit saa mahtumaan hyvin

• Inspiraatiota voi hakea netistä, televisiosta tai erilaisilta puutarhamessuilta

• Kesän kukkia voi käyttää myöhemmin myös kuivuneena esimerkiksi kodin koristeluun

tu parveke on usein väistämättä lämmin, vaikka kesä olisi muuten viileä, jolloin sato on varmempaa kuin kasvimaalla. Jenni kokeili viime kesänä popcornin kasvattamista itse, ja tälle kesälle hän otti inspiraatiota Ruotsissa jo suosituksi tulleesta hyötykasvista.

– Näin televisiossa kun, joku kertoi ikkunakurkusta, jota voi kasvattaa parvekkeella, ja päätin kokeilla sitä tänä kesänä itse. En vielä tiedä mitä siitä tulee, mutta on hauska kokeilla uusia asioita. Mielestäni on mukava, kun parvekkeella on muutakin kuin koristekasveja. Niitä voi sitten käydä napsimassa mukaan ruoanlaittoon, kertoo Jenni.

Kaunis köynnös tuottaa myös ruokaa

On muitakin hyötykasveja, joista aloittelijan on helppo

lähteä liikkeelle. Jenni itse aloitti viime kesänä ruusupavuista, joiden voi antaa kasvaa köynnöksenä seinää pitkin. Sen lisäksi hän kasvatti krassia, jonka kukkia on mukava katsella, mutta myös syödä eli sitä voi käyttää muun muassa salaateissa. Kasvatuksia voi käyttää myös pitkälle kesän jälkeen.

– Harrastan itse kranssien tekemistä kuivuneista kasveista ja kukista. Sillä tavoin voin käyttää kaiken niistä kukista, joita olen kesän aikana kasvattanut, eikä silloin haittaa, vaikka joillain olisi lyhyempikin kukinta-aika. Silloin saa kaiken hyödyn omasta työstään irti, toteaa Jenni.

Teksti: IDA OLJEMARK Kuvat: PÄIVI KARVINEN

Palovaroitinmuutos tähtää turvallisuuden paranemiseen

Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutoksen tavoitteena on paloturvallisuuden parantaminen. Asukkaalle jää kuitenkin edelleen varoittimien testausvastuu.

Tutkimusten perusteella paloturvallisuus paranee, kun vastuu palovaroittimista siirretään asukkaan vastuulta rakennuksen omistajan eli vuokratalojen kyseessä ollessa vuokranantajan vastuulle. Omistusasuntotalossa sijaitsevan yksittäisen vuokra-asunnon osalta vastuu on taloyhtiöllä. Muutos liittyy pelastuslain uudistukseen, joka on tullut voimaan tämän vuoden alussa.

roittavat asunnossa olevia. Asunnossa on riittävä määrä palovaroittimia, kun jokaista alkavaa 60 m2 kohden hankitaan ja asennetaan vähintään yksi palovaroitin. Jos asunnossa on useampi kerros, jokaisen kerroksen alkavaa 60m2 kohden pitää olla oma varoitin.

Testaa palovaroittimesi kerran kuussa

Jos asukas on itse hankkinut asuntoonsa lisävaroittimia, vuokranantaja ei ole niistä vastuussa.

Palovaroittimen testaaminen on yksinkertaista. Paina testinappulaa. Jos hälyttimestä pääsee kova ääni, kaikki on kunnossa. Jos ääntä ei kuulu, patteri on lopussa tai varoitin on vioittunut. Muistathan tarkistaa myös, että varoittimen parasta ennen käyttöpäivä on voimassa.

Paristokäyttöisiä palovaroittimia koskee kahden vuoden siirtymäaika, joten vuosien 2024 ja 2025 aikana varoittimet ovat vielä asukkaan vastuulla. Siirtymäaikana vuokranantajan pitää selvittää asuntoihin tarvittavien palovaroitinten määrä ja hankkia tarvittavat laitteet, jotta rakennuksen omistajan vastuu pystytään käytännössä toteuttamaan heti vuoden 2026 alusta lukien.

Muutos koskee vain paristokäyttöisiä palovaroittimia. 1.2.2009 tai sen jälkeen rakennusluvan saaneissa asuinrakennuksissa on sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä. Sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä varavirtalähteineen kuuluu perusjärjestelmänä jo nykyisin vuokranantajan vastuulle. Tältä osin vastuu säilyy ennallaan, eikä tämä muutosta käsittelevä palovaroitinohje koske sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia.

Omistaja vastaa hankinnoista, asentamisesta ja kunnossapidosta

Perustasoisella palovaroittimella tarkoitetaan rakennuksen omistajan asennuttamia paristokäyttöisiä palovaroittimia sekä sähköverkkoon kytketyt palovaroittimia. Vuokranantaja tai taloyhtiö vastaa tällaisten palovaroittimien hankinnasta, asentamisesta ja kunnossapidosta sekä virtalähteenä olevien paristojen tai akkujen uusimisesta. Asukkailta tulleisiin vikailmoituksiin pitää myös pyrkiä reagoimaan viivytyksettä. Rakennuksen omistaja on velvollinen huolehtimaan myös siitä, että asunnot varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja va-

Palovaroittimen takia pitää päästä asuntoon

Vuokranantajalla, taloyhtiöllä tai heidän edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon silloin, kun se on välttämätöntä joko palovaroitinten hankinta- ja asennusvelvollisuuden tai varoitinten toimintakunnossa pitämisen takia.

Käynti huoneistossa on kuitenkin järjestettävä asukkaalle sopivana aikana, kohtuullisen ajan kuluessa, jollei työn kiireellisyys tai laatu muuta vaadi.

Asukas vastaa varoittimen testaamisesta

Asukas vastaa jatkossakin huoneistoonsa asennettujen palovaroittimen testaamisesta vuokranantajan tai taloyhtiön antaman ohjeistuksen mukaisesti. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) antamien ohjeiden mukaisesti riittää, että palovaroittimen testaa kerran kuukaudessa.

Asukas vastaa myös palovaroittimen tarvittavasta puhdistamisesta siivouksen yhteydessä.

Asukkaan on viipymättä ilmoitettava rakennuksen omistajalle havaitsemistaan palovaroittimien vioista kuten tilanteesta, jossa varoitin ei toimi testattaessa, varoitin antaa vääriä hälytyksiä tai varoitin on irronnut kiinnityspaikastaan.

Asukas ei saa poistaa paristoa palovaroittimesta tai palovaroitinta paikaltaan. Asukas ei liioin saa tehdä palovaroittimelle mitään toimenpiteitä, joilla haitataan palovaroittimen toimintaa.

LÄHDE: Suomen Kiinteistöliitto ry:n, Kiinteistön omistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n, Suomen Vuokranantajat ry:n, Suomen opiskelija-asunnot (SOA ry:n) sekä Vuokralaiset VKL ry:n yhteistyössä tuottama ohje.

NÄKÖKULMA

Selvitystyö nosti esiin lisätiedon tarpeen

M

inisteri Kai Mykkänen (1) asetti syksyllä 2023 selvitysryhmän arvioimaan valtion tukemaa asuntotuotantoa, valtion asuntorahastoa ja epäsuoria tukia. Ryhmään kuului puheenjohtajana Markus Lahtinen (2) sekä jäseninä Essi Eerola (3), Matti Kuronen (4) ja Hannu Ruonavaara (5). Selvitys valmistui maaliskuussa 2024.

Selvitysryhmä antoi politiikkasuosituksia rahoitusjärjestelmän kehittämisestä, segregaation torjunnasta, asukasvalinnasta, osaomistamisen malleista, asuntorahaston asemasta, suhdannepolitiikasta, tietopohjan vahvistamisesta ja EU-rahoituksen hyödyntämisestä. Kuten selvityksissä usein, lisätieto ja kasvanut ymmärrys johtivat myös lisätiedon tarpeisiin. Käymme tässä kirjoituksessa läpi pääasialliset lisävalaisua vaativat asiat.

Ensimmäinen selvityksen havainto on, ettemme tiedä millaiset kotitaloudet hakevat asuntoja, millaisille kotitalouksille asunnot myönnetään ja millaiset kotitaloudet hyväksyvät tarjoukset. Vaikka valitut asukkaat täyttävät asunnon saamisen kriteerit, on selvää että sekä järjestelmätasolla että yksittäisten vuokrataloyhtiöiden kannalta tällainen tieto asiakkaista on aivan oleellista.

Toisena havaintona esitimme, että muiden tukimuotojen kuin korkotuen ja investointiavustuksen suuruus on epäselvä. Alennetuista tontinvuokrista voidaan saada jotain tietoa vertaamalla niitä markkinahintoihin, mutta pitkän ajan seuranta puuttuu niin Arasta kuin kunnistakin. Tällainen tuki on useimmiten kuntien menetettyä tuloa jonka mittaaminen on vaikeaa, mutta tämä vuokrasäästönä asukkaille päätyvän tuen suuruus on tunnettava myös jotta voidaan arvioida sen hyötyjä sekä selvityksessä esitetyn mukaan mahdollisesti porrastaa vuokraa tulojen mukaan. Selvityshän ei esittänyt määräaikaisia vuokrasopimuksia, mutta oli valmis arvioimaan vuokraa uudelleen asukkaan tulojen kasvaessa, kuitenkin niin ettei tämä vaikuttaisi vuokrantasaukseen.

Kolmanneksi, systemaattinen tieto Ara-tuotannon sijoittumisen ja segregaation yhteydestä vaikuttaa puuttuvan kokonaan. Asuntorakentaminen ja olemassa oleva asuntokanta eri hallintamuotoineen eittämättä vaikuttaa segregaatioon, mutta yhtenäistä dataa aiheesta ei ole. Tästä olisi hyötyä selvityksen mukaisesti suunniteltaessa kaupunkiseututason toimenpiteitä yksittäisten kuntien toimien sijaan.

Edellämainittujen lisäksi selvityksessä mainitaan, ettei tietoa Ara-tuotannosta ennaltaehkäisemässä asunnottomuuden riskiä juurikaan ole ja että tuetun asumisen kohdentumisen läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus toteutuvat huonommin kuin kaikille yhteisessä asumistuessa.

Selvityksessä edellytämme pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisäämistä strategisissa kysymyksissä. Yhteisymmärrys tavoitteista ja tutkimustietoon perustuva kustannustehokas välineiden valinta tavoitteiden saavuttamisessa on asuntopolitiikan kaltaisessa pitkäjänteisessä toiminnassa aivan olennaista. Tässä tärkeää on politiikkamuutosten vaikutusarviointi. Edellä mainittu tiedonkeruu Ara-asuntojen asukkaiden ja asunnonhakijoiden tekemistä valinnoista ja preferensseistä on edellytyksenä myös kun arvioidaan järjestelmän hyötyjä asukkaille.

MARKUS LAHTINEN, työryhmän pj, toimitusjohtaja PTT

ESSI EEROLA, prosessipäällikkö, Suomen Pankki MATTI KURONEN, tekniikan tohtori

HANNU RUONAVAARA, sosiologian professori, Turun yliopisto

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran A-Kruunun asiantuntijablogissa 3.5.2024.

Huomioi turvallisuus ja naapurit grillatessa

Kesäherkkuihin kuuluu ehdottomasti myös herkuttelu grilliruoalla joko oman väen kesken tai sitten isommalla porukalla koko talon asukkaiden kesken. Perussääntö grillaamiseen on hyvä muistaa naapureiden huomioiminen.

Ruoankäryt kantautuvat helposti naapurihuoneistoihin, joten grillaamiseen kannattaa keskittyä huolella, ettei vahingossa aiheuta naapurillekin palaneen ruoan käryn hajua. Jos nautit grilliherkut ulkosalla, huomioit-

han, että myös äänet kantautuvat avonaisten ikkunoiden kautta helposti naapuriin.

Sähkögrillin käyttö on turvallisin vaihtoehto kesäherkkujen grillaamiseen. Avotulen teko parvekkeilla, terasseilla ja asuntopihoilla on kokonaan kielletty eli noissa paikoissa ei voi käyttää hiili-, puu- tai kertakäyttögrillejä. Kerrostalojen parvekkeilla ei saa käyttää myöskään kaasugrilliä tai sähkösavustinta. Yhteisillä pihoilla grillaamiselle on osoitettu omat paikkansa.

Uudet lakineuvojat esitteillä

Etti, Annika ja Elsa vastaavat puheluusi Vuokralaiset ry:n neuvontapuhelimessa. Heidän kauttaan saat tietoa moninaisista vuokra-asumiseen liittyvistä lakiasioista.

tietoa myös omaan asumiseensa.

ETTI HYRYLÄINEN

“Opiskelen oikeustieteitä nyt toista vuotta Helsingin Yliopistolla. Asun Helsingissä HOASin (Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön) asunnossa.

Minulle oma koti on tärkeä asia, vietän siellä paljon aikaa ja pidän paljon kodin laittamisesta. Tämän takia koen, että työni Vuokralaiset ry:llä on merkityksellistä ja teen työtä itselleni tärkeän aihepiirin parissa.

Yleisimmät aiheet mihin törmään ovat huoneiston kuntoon, vuokravakuuteen ja asumisterveyteen liittyvät asiat.

Vuokra-asuminen on minulle ajankohtainen asia, joten koen että hyödyn työni tarjoamasta tietotaidosta myös omassa arjessani.”

ANNIKA VAPPULA

“Olen kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija Turun Yliopistossa. Asun myös tällä hetkellä vuokralla Turussa.

Hain Vuokralaiset ry:lle koska olen erityisen kiinnostunut sopimusoikeudesta, ja koska tässä työssä pääsee käsittelemään mielenkiintoisia ja haastavia kysymyksiä. Pääsen myös soveltamaan kaikkea oppimani käytännössä. Sen lisäksi koen, että asumiseen liittyvät asiat ovat ihmisille luonnollisia ja merkittäviä, joten työ tuntuu myös sitä kautta merkitykselliseltä.

Minulla tulee töissä eniten vastaan kysymyksiä vuokrasopimusten purkamisiin ja irtisanomisiin liittyen. Vakuusasiat ovat myös hyvin yleisiä. Esimerkiksi huoneiston kulumiseen liittyviä kysymyksiä tulee paljon. Ihmiset kysyvät myös paljon vuokrankorotus- ja alennuksista.”

ELSA KRONQVIST

“Olen toisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Minulla on oma vuokra-asunto Helsingissä, mutta olen alunperin Vaasasta kotoisin.

Halusin Vuokralaiset ry:n lakineuvojaksi koska työkuva kuulosti kiinnostavalta ja ainutlaatuiselta, ja koska asumiseen liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Ajattelin että täällä oppii niistä varmasti paljon uutta.

Useimmiten saamme kysymyksiä vakuuksiin ja remontteihin liittyen. Myös vuokrasopimuksiin liittyvät asiat tulevat usein esiin.

Tämän työn myötä olen oppinut paljon omista oikeuksistani ja velvollisuuksistani vuokralaisena. Sen lisäksi olen saanut entistä enemmän tietoisuutta siitä, mitkä ongelmat ja riidat ovat yleisimpiä vuokrasuhteissa.”

Haastavat remontit vievät kaikilta energiaa

Asuntoa vuokratessa saattaa tulla vastaan tilanteita, jolloin pelkkä vikailmoitus huoltoyhtiöön ei riitä. Isommat remontit ja asumista haittaavat tilanteet ovat haastavia sekä asukkaalle että vuokranantajalle, ja molemmat voivat tehdä osansa, jotta kommunikointi olisi tehokasta. Vuokralaiset ry neuvoo tarvittaessa muun muassa vuokrahyvityksen saamisessa.

Katri muutti kolme vuotta sitten perheensä kanssa asuntoon, jossa he huomasivat pian, että kylpyhuoneen laatat irtoilivat lattiasta. Huoltoyhtiö kävi tarkistamassa tilanteen, ja maton alta paljastui edellisten asukkaiden jäljiltä kosteusvaurio. Asialle ei kuitenkaan ensin tehty mitään, ja Katri joutui tekemään uuden ilmoituksen kuukausi myöhemmin. Kylpyhuoneessa todettiin jälleen kosteusvaurio, jonka remontille ei annettu mitään aikataulua ja Katri joutui itse viestimään vuokranantajan kanssa useaan otteeseen.

– Kylpyhuone oli osittain pois käytöstä molemmilla kerroilla, kun vaurio todettiin, ja kokonaan pois käytös tä noin puolitoista kuukautta remontin aikana. Sen lisäksi meille luvattu kuivakäymälä tuli vasta viikko myöhemmin sen jälkeen, kun kysyin siitä uudelleen. Asia oli meidän perheelle merkittävää pienten lasten takia, kertoo Katri.

Asunnossa on vain yksi vessa, ja Katrin mukaan lapset käyttivät kuivakäymälää, kun taas hän ja hänen miehensä käyt tivät yleisiä pesutiloja. Talon yleistiloihin kuljetaan talon ulkokautta, mikä oli kes kellä talvea rasittavaa.

Huono kommunikointi viivästytti kaikkea

Remontin aikana suurin ongelma Katrin mielestä oli vuokranantajan huono kom munikointi sekä hänen että urakoitsijan kanssa. Vuokranantaja ohjasi useim miten tekemään kerta toisensa jälkeen uusia vikailmoituksia, ja Katri joutui lopulta soittelemaan urakoitsijalle hen kilökohtaisesti, jotta asiat etenivät. Mo nen kuukauden kestänyt sähköposti rumba oli raastavaa koko perheelle, mutta onneksi lapset olivat Katrin mu kaan helposti sopeutuvaisia.

– Remontin aikana kylpyhuone sekä yksi makuuhuoneista poissa käytös tä, koska urakoitsijat pitivät sitä va rastotilana. Kun he lopulta saapuivat, työ eteni jouhevasti ja he tekivät todella pitkiä päiviä, jotta työ saataisiin tehtyä, eli sillä saralla asiat sujuivat. Vuokranan taja oli myös hyvin avulias, kun lopulta tajuttiin, kuinka iso remontti on tulossa, ja saimme esimerkiksi listan vapaista sau

navuoroista, jotta voisimme käyttää niitä huoletta. Kuitenkaan vuokralaisen, ei pitäisi joutua hoitamaan kaikkea viestittelyä tällä tasolla. Se vei meiltä paljon energiaa, toteaa Katri.

Omista

oikeuksista kannattaa pitää kiinni

Silloin kun huoneisto on poissa käytöstä joko kokonaan tai osittain, vuokralainen voi saada vuokrahyvitystä. Katrikin teki vaateen vuokranantajalleen saadakseen vuokrahyvitystä sekä korvausta sähkölaskuista remontin ajalta, sillä urakoitsijat käyttivät huoneiston sähköä. He myös saivat lähes saman summan, jota vaateessa pyydettiin, ja kaikki meni lopulta hyvin. Vuokralaiset ry voi auttaa jäseniään hakemuksen tekemisessä siten, että voidaan käydä asukkaan kirjoittama teksti yhdessä läpi varmistaen, että teksti sisältää kaikki tarpeelliset

– Jos on epävarmuutta lakitekstien kanssa ja haluaa oikolukemisessa apua, voi ottaa meihin yhteyttä. Meillä on myös neuvontapuhelin, johon voi soittaa, jos tarvitsee apua. Vuokralaiset ry:n jäsenille neuvontapuhelut ovat maksuttomia, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita. Jos kyseessä on pienempi remontti, esimerkiksi jääkaapin vaihtaminen, voi asukas kysyä myös kuittausoikeudesta. Vuokranantajalta voi kysyä millä rahalla uuden kodinkoneen saa hankkia, ja hän voi itse hoitaa hankinnan. Asiasta täytyy kuitenkin neuvotella etukäteen, ja sovitut asiat kannattaa kirjoittaa ylös.

– Asioista kannattaa sopia puhelun sijaan sähköpostitse, jolloin niistä jää muistiinpano. Sama pätee tilanteisiin, jossa esimerkiksi remontin eri vaiheista on hyvä pitää kirjaa. Nekin kannattaa kirjoittaa muistiin. Puhelimen kuvat tallentavat myös päivämäärät automaattisesti, ja niillä on helppo jälkeenpäin todistaa huoneiston käyttökelvottomuutta vuokrahyvitystä vaatiessa, neuvoo Anne. Anne neuvoo ilmoittamaan huoneiston mahdollisista vioista mahdollisimman nopeasti huoltoon tai isännöitsijälle. Siten voi välttää itse turhilta kustannuksilta ja vaikuttaa myös vuokrankorotuksiin.

Teksti: IDA OLJEMARK

VUOKRALAISPÄIVÄT TUKHOLMAAN

23.–25.8.2024

OHJELMA

Vuokralaiset, asumisoikeusasukkaat, talotoimikuntien jäsenet, innostuneet asukkaat ja vuokranantajan edustajat – tervetuloa oppimaan, viihtymään ja verkostoitumaan hyvässä seurassa Tukholmassa vieraillen.

Aiheet ovat jälleen ajankohtaisia ja esiintyjät huippuasiantuntijoita. Varaa siis matkasi hyvissä ajoin ja tule mukaan!

PERJANTAI 23.8.

M/S Gabriella, laivan yökerho

Laiva lähtee Helsingistä 17.15

13.30–15.30 Lippujen jako

Viking Linen terminaali (Mastokatu 1, Helsinki)

14.30–15.00 Tervetuloa-kahvit ja pientä suolaista

15.00–15.15 Päivien avaus

Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja

Suna Kymäläinen

15.20–15.40 Asuntopoliittinen katsaus

Esiintyjä varmistumatta

15.40–16.00 Tulorajat tulevat. Mikä muuttuu, mitä tarkoittaa?

Matleena Haapala, lainsäädäntöneuvos

Ympäristöministeriö

16.00–16.50 Häätöpäätös tuli; mitä nyt tapahtuu?

Mila Riekki, ulosottoylitarkastaja, Ulosottovirasto 16.50–17.20 Katsaus muuttuvaan lainsäädäntöön

- Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta

- Pienten riita-asioiden menettelyn valmistelu

Anne Viita, toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

17.20–17.50 Segregaation vahvistuvat kehät

Jaana Nevalainen, ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö

18.00 Päivä päättyy, kiva kun olit mukana!

20.00 Buffet

HINNASTO

Hinnat sisältävät valitun A-hytin, 2 x meriaamiainen, 1 x buffa menomatkalla, 1 x À la carte paluumatkalla, 2 x kokouskahvit, 1 x VIP-shopping, ohjelman sekä koulutusmateriaalit.

LAUANTAI 24.8.

Tukholma & M/S Gabriella (paikallista aikaa)

Seminaari laivan yökerho Laiva lähtee Tukholmasta 16.30 07.00- Meriaamiainen 10.00 Laiva saapuu Tukholmaan, jossa vapaata aikaa. Omatoiminen lounas. 13.00 Kahvit 13.30–14.20 VIP-shopping 14.20–15.10 Miltä näyttää valtion lainoittaman asuntotuotannon tulevaisuus?

Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry

15.10–15.40 Yhteishallintolaki uudistui, mikä muuttui asukkaiden näkökulmasta?

Nea Fagerroth, asukasedustaja hallitus, Espoon Asunnot Oy Haastattelijana toimittaja Päivi Karvinen

15.50–16.20 Yhteistyötä asumisoikeusyhtiössä

Esa Kankaristo, asukasedustaja hallitus

Maria Aspala, toimitusjohtaja

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 16.20–16.55 Setlementtiasunnot - yhteisöllisyys kuuluu kaikille. Mitä yhteisöllisyys sinulle merkitsee?

Suvi Tuomala, toimitusjohtaja, Katri Kaukinen, asiakkuusjohtaja

Setlementtiasunnot

17.00 Päivä päättyy 20.00 Á la carte -ruokailu

The Buffet , 8. kerros

SUNNUNTAI 25.8. 08.00 Meriaamiainen 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin

Normaali- Jäsen- Ennakko- Ennakkohinta hinta hinta hinta jäsenille 1 hengen hytissä, €/hlö 615 580 555 520 2 hengen hytissä, €/hlö 515 485 460 440 20.5. mennessä nimellä varanneille -7 % ennakkoilmoittautujan alennus.

LISÄTIEDOT

toimisto@vuokralaiset.fi tai (09) 4770 360

Vuokralaispäivien hinnat sisältävät paljon!

"Hyvä tilaisuus tavata muita vuokralaisia ja vaihtaa kokemuksia.”

ILMOITTAUTUMISET

https://urly.fi/info/3vyq (muistathan kertoa ruokailuun liittyvät rajoitukset ilmoittaumislomakkeessa)

LAKINEUVOJAMME VASTAA

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Saako vuokra-asuntoa remontoida ja tehdä pihalle istutuksia?

?Haluaisin uudistaa vuokra-asuntoani. Suunnitelmissani oli maalata seiniä ja istuttaa pensaita pihalle. Voinko tehdä näin ja mitä on siinä huomioitava?

§Vuokralainen ei saa suorittaa muutos- tai korjaustöitä vuokratussa tilassa ilman vuokranantajan lupaa. Luvanvaraisia töitä ovat muun muassa maalaus, tapetointi ja kiinteiden kalusteiden vaihtaminen tai uusien kalusteiden asentaminen. Myös pihan istutukset ovat luvanvaraisia töitä. Esimerkiksi siirrettävään ruukkuun istutettavia kukkia saa kuitenkin panna pihalle ilman lupaa.

Pintaremontin suorittamisesta tulisi siis neuvotella vuokranantajan kanssa, eikä tällaista saa suorittaa ilman vuokranantajan suostumusta. Pihan istutusten osalta keskeistä on se, onko pihan hallintaoikeus osakkaalla vai taloyhtiöllä. Se selviää yhtiöjärjestyksestä. Jos hallintaoikeus on taloyhtiöllä, tulee lupa istutuksiin pyytää myös taloyhtiöltä. Jos taas hallintaoikeus on vuokranantajalla, tarvitaan lupa vain vuokranantajalta.

Lupa remontointiin ja istutuksiin kannattaa pyytää kirjallisesti. Lisäksi työn ja materiaalien korvaamisesta on sovittava etukäteen. Samoin on sovittava korvaamisen ajankohdasta sekä siitä, miten muutos- tai korjaustyö suoritetaan esimerkiksi aikataulun, materiaalien, tekijöiden, valvojien ja laatutason osalta. Lisäksi sovitaan siitä, onko muutosten tarkoitus vuokrasuhteen päätyttyä jäädä asuntoon vai onko vuokralaisella velvollisuus saattaa asunto ennalleen.

Vuokralainen tulee antaa sovittuna ajankohtana vuokranantajalle mahdollisuus tulla tarkastamaan tehdyt muutos- tai korjaustyöt.

MUISTOKSI

Vuokralaiset ry:n pitkäaikainen hallituksen varapuheenjohtaja Sami Auersalmi menehtyi äkillisesti helmikuussa. Sami oli aktiivinen vuokra-asumisen puolestapuhuja ja Vuokralaiset ry:ssä väsymätön vapaaehtoistyön tekijä.

Jokainen Vuokralaispäiville osallistunut varmasti muistaa hänet aina ystävällisenä matkadokumenttien jakajana sekä päivien ohjelman tietoteknisenä asiantuntijana.

Muistelemme Samin panosta Vuokralaisissa lämmöllä ja suremme hänen varhaista poismenoaan.

Puheenjohtaja SUNA KYMÄLÄINEN

Toiminnanjohtaja ANNE VIITA

Miten toimin, jos asunnossani alkaa haista kummallisesti?

?Asunnossani alkoi yhtäkkiä haista kummallisesti, kuin eläimen virtsalta. Haju paikallistui vaatekaappeihin, joita ei voinut enää käyttää, koska vaatteet alkoivat haista. Miten tuollaisessa tilanteessa pitäisi toimia?

§Kannattaa ensin tarkistaa, että huomaako hajun myös joku ulkopuolinen henkilö, joka ei asu huoneistossa. Kun on varma, että asunnossa haisee oudolta, täytyy tehdä vikailmoitus huoltoon, mutta myös vuokranantajaan kannattaa olla yhteydessä.

Vuokranantajan velvollisuus on tutkia asia ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Jos asia vaatii remontointia, joka haittaa asukkaan asumista, asukkaalla on oikeus myös vaatia vuokrahyvitystä. Vuokralaiset ry:n jäsenet voivat tarvittaessa kysyä maksutta neuvoa hyvityksen tekemiseen neuvontapuhelimesta. Asukkaille, jotka eivät ole jäseniä, on käytössä toinen numero, jonka puhelut ovat maksullisia.

Jos haju tai muu vastaava haitta johtuu selvästi tietystä naapuriasukkaasta, vuokranantaja voi käydä tarkistamassa tilanteen. Näin välttyy myös konfliktilta naapurin kanssa, kun ei itse lähde selvittämään asiaa vaan antaa yhtiön hoitaa asian.

Jos haju tai mikä tahansa ongelma johtuu eläimistä, kannattaa ottaa yhteyttä myös eläinsuojeluun. Kuka tahansa voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Jos kyseessä on esimerkiksi kissanvirtsa, se voi hyvinkin olla merkki eläimen kaltoinkohtelusta.

VUOKRALAISET VKL RY

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

ASUNTOMME-LEHTI

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen

Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen

Kannen kuva: Päivi Karvinen

Painopaikka: Print & Package Group Oy, ISSN 0789-7324

Numero 3/2024: Materiaali viimeistään vko 35, julkaisuvko 40

HALLITUS

Suna Kymäläinen, kansanedustaja, puheenjohtaja

Tero Strand, JHL, varapuheenjohtaja

Jäsenet: Heidi Åkerfelt, JHL, aluetoiminnan asiantuntija

Miisa Tervala, NUVA

Egëzona Kllokoqi-Bublaku, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija

Timo Nieminen, Ammattiliitto Pro Varajäsenet: Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto

Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro Antti Koskela, Tehy ry

25

€ alennus vapaaehtoisesta vakuutuksesta

koodilla VUOKRA

Vakuutukset myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy.

Asianajaja

Leena

Partanen

on tavoitettavissa ma klo 16–18

Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla: TOUKOKUU 27.05. ELOKUU 05.08. 26.08. SYYSKUU 02.09. 30.09. LOKAKUU 07.10. 28.10.

Neuvontanumero on 0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta (09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.