Asuntomme 3/2019 by Creamedia

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 3 / 2019

• Ministeri ottaa kantaa ARA-asumiseen • Kuluttajariitalautakunta selvittelee asumisen ongelmia • Asunnon omistajalta odotetaan hyvää palvelua

ASUMISEN KULTTUURI ON MURROKSESSA

02 03 04 06 07 08 08 10 10 11

Sisältö

Ajankohtaista

Erityisryhmien avustuksia korotettava

Pääkirjoitus Ministeri haluaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja Asumisen kulttuuri on murroksessa Suomella paljon annettavaa eurooppalaiseen asumiseen Asunnon omistajalta odotetaan hyvää palvelua Kuluttajariitalautakunta selvittelee asumisen ongelmia Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa Uudista lehteä kanssamme

Vuokralaiset ry on antanut lausuntonsa hallituksen esityksestä laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-oljen parantamiseksi. Vuokralaiset ry pitää lakiluonnosta tavoitteiltaan oikeina. Erityisryhmien kuten opiskelijoiden ja vanhusten osalta on tarpeellista korottaa investointiavustuksen alinta tukiluokkaa. Avustuksen korottaminen kannustaa uudistuotannon lisäämiseen lainamäärän pienentyessä. Lisäksi avustuksen korotus mahdollistaa soluasuntojen muuttamista kysyntää vastaaviksi yksiöiksi ja kaksioiksi. – Vuokralaiset ry:ssä pidämme positiivisena linjaa, jonka mukaan opiskelija-asuntoja tulee lisää erityisesti kasvukeskuksiin, joissa vajaa 30 % opiskelijoista saa asunnon opiskelija-asuntoyhteisöiltä, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Opiskelijoiden tulot ovat poikkeuksellisen pienet muihin pienituloisiin ryhmiin verrattuna ja vastaavasti asumiskulut ovat suuret tuloihin nähden. Uudet ja kysyntää vastaavat opiskelija-asunnot keventävät painetta ”yleisillä vuokramarkkinoilla” ja vaikuttaa yhteiskunnan näkökulmasta asumistuen määrän vähentymiseen opiskelijoiden osalta, kun saatavilla on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. – Investointiavustuksen korottamisella näemme tarpeen myös seniorien asuttamisessa. Avustuksen käyttöä ”välivaiheen” asumiseen on vahvasti kannatettava. Monilla paikkakunnilla on pula kevyen tuen asunnoista, joissa asukkaat ovat vielä osittain omatoimisia mutta tarvitsevat jo arjessa apua, toteaa Viita.

Asunnottomuus ei ole vielä hävinnyt

Vuokralaiset

Suomessa vailla vakinaista asuntoa on yli 5 000 ihmistä. Heidän edunvalvojanaan toimii Vailla Vakinaista Asuntoa ry (VVA). Vuokralaiset VKL ry tekee VVA:n kanssa yhteistyötä. Tavoitteena on, että asunnottomien ääni saadaan kuuluviin entistä paremmin ja turvattua heidän oikeutensa asumiseen ja omaan kotiin. VVA ry on vuonna 1986 asunnottomien itsensä perustama kansalaisjärjestö, jonka mukaan asunto on ihmis- ja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Yhdistys toimii kolmannella sektorilla vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön sekä ylläpitää aiheesta yhteiskunnallista keskustelua. VVA ry on parhaillaan ajamassa Suomeen asunnottomuusasiamieshanketta, jotta asunnottomien edunvalvonta tehostuisi. Yhdistys tekee asiassa yhteistyötä Vuokralaiset VKL ry:n kanssa. Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Y-säätiö, Kova ry, Sininauhasäätiö, Suomen Vuokranantajat ry sekä Pakolaisneuvonta ry.

2 3 / 2019

Kysely yhteishallintolaista tulossa

Pääkirjoitus

Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteishallintolain uudistaminen. Tulemme toteuttamaan tämän syksyn aikana jäsenistöllemme kyselyn aiheesta. Kysely lähetetään uutiskirjeen yhteydessä.

Tietosuoja-asetus suojaa henkilötietoja

Henkilötietojen käsittelyssä taloyhtiöissä on noudatettava tietosuoja-asetuksen vaatimuksia, kun käsittely on kokonaan tai osittain automaattista tai tiedot muodostavat rekisterin osan. Tietosuoja-asetus suojaa henkilötietoja riippumatta siitä, mitä tekniikkaa tietojenkäsittelyssä käytetään. Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Esimerkkejä henkilötiedoista ovat nimi, kotiosoite, meiliosoite, puhelinnumero, henkilökortin numero, auton rekisterinumero, paikannustiedot (esim. matkapuhelimen paikannustiedot), tai IP-osoite. Tietosuoja.fi/usein-kysyttya-taloyhtiot –sivulta löytyy alla olevan esimerkin mukaisia, asumiseen liittyviä esimerkkitapauksia, miten tietosuojaa tulee taloyhtiöissä noudattaa. Kun asukas haluaa tarkastaa itseään koskevia tietoja, täytyykö tarkastuspyyntö tehdä aina henkilökohtaisesti isännöitsijäntoimistossa? ”Tätä ei voida vaatia, vaan rekisterinpitäjän tulee suostua myös kirjallisesti tai muulla tavalla esitettyyn, yksilöityyn tarkastuspyyntöön. Rekisterinpitäjällä on kuitenkin oikeus ja velvollisuus varmistua tietojen pyytäjän henkilöllisyydestä esimerkiksi ottamalla yhteyttä asukkaaseen käyttäen rekisterinpitäjän hallussa olevia, aiemmin toimitettuja yhteystietoja (esimerkiksi soittamalla rekisteröidyn muuttoilmoituksessa ilmoittamaan puhelinnumeroon).” Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto

Vastaa, vaikuta ja voita!

Vastaa tämän lehden takakannessa olevaan lehden kyselyyn ja uudista Asuntomme-lehteä kanssamme. Voit myös vastata kyselyyn netissä osoitteessa: www.vuokralaiset.fi/asuntomme-lehti/kysely/ Vastausaikaa on 18.10.2019 saakka, jonka jälkeen arvotaan sekä lehden kautta että nettikyselyyn vastanneiden kesken 30 euron S-ryhmän lahjakortit.

Jäsenetu otettu hyvin käyttöön

Vuokralaiset VKL on sopinut POP Vakuutuksen kanssa jäsenedusta, joka tarjoaa 25 €:n jäsenalen uusista kotivakuutuksista 1. vuodeksi. Etu on otettu jo laajasti käyttöön. Vakuutuksen myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy ja sen saa käyttöön netissä osoitteessa www.vuokralaiset.fi klikkaamalla etusivulla olevaa banneria (popvakuutus.fi). Koodi on VUOKRA. Lue lisätietoja tässä lehdessä olevasta ilmoituksesta.

Yhteishallinto ei ole pelkkää hauskaa puuhastelua

allitusohjelmaan on kirjattu, että yhteishallintolaki tullaan päivittämään. Haluamme Vuokralaiset ry:n osalta korostaa yhteishallintolain alkuperäistä tarkoitusta. On nimittäin nähtävissä, että joidenkin omistajayhteisöjen taholta yhteishallintoa ollaan viemässä kepeän puuhastelun suuntaan. Sitäkin se on, mukavaa asukkaiden yhteistä toimintaa, joka luo asuintaloon hyvän ilmapiirin. Naapureiden tunteminen ja jutusteluyhteys lisää parhaimmillaan myös turvallisuuden tunnetta. Täytyy kuitenkin muistaa, että alun perin laki yhteishallinnosta luotiin 90-luvun alussa, jotta asukkailla olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa asuintalonsa asioihin. Omistajayhtiöt toki tekevät lopulliset taloudelliset päätökset yhtiön asioista osakeyhtiölain mukaan vastuuta kantaen, mutta se ei poissulje sitä, että asukkaat otetaan mukaan päätöksentekoprosesseihin. Otetaan esimerkiksi vuosittaiset korjaustoimet tai isommat peruskorjaushankkeet. Jos asukkailla on aito mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin siitä, mitä he arvostavat asumisessaan, korjaustoimia voidaan suunnata asukkaita palvelevampaan suuntaan. Näin on monissa yhtiöissä toimittukin takavuosina. Asukashallinnon vuosikelloon on kuulunut asukastoimikuntien kuuleminen korjausrakentamisen asioissa. Keskittämisen ja tehostamisen myötä toimintatapa on monissa yhtiöissä ikään kuin unohtunut. Siinä samalla on unohtunut yhteishallintolain henki, joka korostaa juuri tuon kaltaista yhteistoimintaa. Kun ihmetellään, miksi asukastoiminta ei enää kiinnosta asukkaita, voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko syy juuri siinä, että ollaan lakkautettu toimintatavat, jotka oikeasti tuovat asukkaalle tunteen vaikutusmahdollisuudesta. Asukashallinnon ei tarvitse olla kohtuuttomasti resursseja vievää byrokratiaa, mutta tietty vuosikellojärjestelmä keskeisimmille toiminnoille kannattaisi säilyttää tai ottaa uudelleen käyttöön. Vastuu ja valta pitää toki kulkea käsi kädessä, mutta voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko omistajayhteisöissä käytetty valtaa vastuullisesti. Olisiko esimerkiksi Nuorisäätiön tapauksessa johdon väärinkäytöksiltä vältytty, jos taloutta olisi avattu asukkaille yhteishallintolain hengen mukaisesti? Talous kiinnostaa asukkaita, samoin kuin mainittu asuntojen ja talojen kunnossapito. Ne ovat myös niitä raskaan sarjan asioita, joissa kuulemisen myötä asukkaille tulee tunne asiantuntemuksen arvostamisesta. Sillä niinhän asia on, että juuri asukas on arjen asumiseen liittyvien asioiden asiantuntija. Ammattilainen vastaa sitten siitä, miten tuo arki saadaan käytännössä sujumaan. Yhteishallintolaissa on kyse noiden kahden asiantuntijatahon voimien yhdistämisestä hyvässä hengessä.

Vuokralaiset

Suna Kymäläinen Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry

3 3 / 2019

Ministeri haluaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja Tavallisen ihmisen asumisen ongelmat ovat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle tuttu juttu. Ministeri valitsi kimppaasumisen Helsingissä saadakseen asumiskulujaan kohtuullisemmiksi.

rista Mikkosen ministerivastuulle kuuluvat myös asuntoasiat, vaikka asiaa ei nimikkeessä mainita. Asuntopolitiikka on tullut tutuksi kotikaupungin Joensuun kunnallispolitiikassa, jossa hän keskittyi erityisesti kaavoitukseen. – Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli tämän hallituksen työskentelyssä. Asuntopula vaivaa kasvukeskuksia, mikä nostaa asumisen hintaa. Toisaalta asuntojen hinnat laskevat maakunnissa. Asuminen vaikuttaa moneen asiaan yhteiskunnassa, myös ilmastoon, toteaa Mikkonen. Ministeri sai itse kokea Helsingin vuokratason kohtuuttomuuden etsiessään asuntoa työnsä takia. Edullinen ratkaisu löytyi kahden muun kansan-

– Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli tämän hallituksen työskentelyssä.

edustajan kanssa vuokratusta kimppakämpästä. Perheen poika jonottaa parhaillaan opiskelija-asuntoa Tampereelta mummon luona asuen, joten myös Tampereen asuntomarkkinatilanne on tullut tutuksi. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvittaisiin monilla kasvavilla alueilla lisää. ARAtuotanto eli valtion tuella rakennetut vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat hallituksen yksi keino helpottaa asuntopulaa. – ARA-tuotanto on merkittävä asuntopoliittinen työkalu. Sen avulla varmistetaan asuntotuotannon kohtuuhintaisuus ja helpotetaan ihmisten mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. ARAtuotanto on myös hyvä keino pitää yllä asuntotuotantoa ja rakennusalan työl-

Segregaation ehkäisy Ministeri pitää tärkeänä myös sitä, että vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan kaikille alueille segregaation ehkäisemiseksi. Suomessa ei vielä ole alueellisesta eriarvoistumisesta johtuvia suuria ongelmia ja niitä halutaan myös välttää. – On tärkeää, että pidetään yllä alueiden monialaisuutta ja tontteja annetaan ARA-tuotannolle myös niillä alueilla, joilla tontit kelpaisivat myös vapaarahoitteiselle tuotannolle, linjaa Mikkonen. Hallitusohjelmassa on kirjattu, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisätään. Sitä varten alan toimijat ovat kaivanneet ARA-järjestelmään kokonaisuudistusta. Tällä hetkellä tuki ja rajoitukset ovat toimijoiden mielestä epätasapainossa. Rajoitukset ovat laajat, eikä tukea ole varsinaisesti ollut koko sinä aikana, kun korkotaso on ollut matala. – Todennäköisesti asiaa linjataan tar-

kemmin kahdeksan vuoden asumisen kehittämisohjelmassa, jonka selvitystyö alkaa syksyllä. Työryhmä antaa selontekonsa ensi vuonna. On kuitenkin jo päätetty, että pitkän korkotukimallin osalta maksettavan tuen määrää lisätään ja järjestelmästä tehdään kannustavampi ja läpinäkyvämpi, kertoo Mikkonen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti viime vuonna, että myös asumistukeen tehtäisiin laajempi uudistus. Tehtävä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle ja toteutettanee osana sosiaaliturvan uudistamista. – Sekä asumistukea että tuotantotukea tarvitaan ja vieläpä niin, että eri alueilla täytyy olla eri painotus, pohtii Mikkonen. Yhteishallintolain uudistus Vuokra- ja asumisoikeusasumiseen liittyviä lakiuudistuksia on tulossa sekä yhteishallintolakiin että asumisoikeuslakiin liittyen. – Yhteishallintolaki on tarkoitus uudistaa hallituskauden jälkimmäisellä puoliskolla. Suurin haaste yhteishalKUVA: Ympäristöministeriö

lisyyttä silloin, kun vapaarahoitteinen tuotanto hiipuu, listaa Mikkonen.

Kuka? Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihreät) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Hän asuu perheensä kanssa Joensuussa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, lukenut pääaineenaan biologiaa.

lintolaissa on saada se joustamaan tämän päivän tarpeisiin kuitenkin niin, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuden varmistetaan. Myös digitaalisuuden mahdollisuudet yhteishallinnon järjestämisessä täytyy ottaa huomioon, että erityisesti nuoria saadaan mukaan vaikuttamaan, kertoo Mikkonen. Asumisoikeuslain uudistus Asumisoikeuslakia ollaan uudistamassa jo hallituskauden alkupuolella. – Uudistus tehdään viime hallituskaudella tehdyn selvityksen pohjalta ja muokataan tarvittaessa hallitusohjelman mukaan eli varmistetaan kohtuuhintaisuus, läpinäkyvyys ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, toteaa Mikkonen. Kohtuuttomat vuokrat Hallitusohjelmassa on tavoitteet myös kohtuuttomien vuokrankorotusten hillitsemiseksi. Asia koskee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Niiden vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla kolmanneksen kalliimpia kuin ARA-asunnot, joiden vuokrien ja käyttövastikkeiden taso määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti. – Oikeusministeriössä tullaan laatimaan selvitys, mitä asialle voidaan tehdä voimassaolevan lainsäädännön puitteissa eli käytännössä huoneenvuokralain puitteissa. Luontevaa olisi, että myös tähän asiaan otetaan kantaa osana pitkäaikaista kehittämistyötä, toteaa Mikkonen. Omistusasumisen merkitys vähenemässä Asuntomarkkinoiden tämän hetken hintahaasteet voivat ministerin mielestä olla merkkejä uudenlaisen kulttuurin syntymisestä. – Meillä on Suomessa muuta Eurooppaa vahvempi perinne asunnon omistamisesta. On kuitenkin merkkejä siitä, että omistamista ei nähdä enää niin tärkeänä. Kalliit asunnot pääkaupunkiseudulla ja toisaalta asuntojen arvon laskeminen muualla ovat ehkä vaikuttaneet ihmisten ajatteluun. Nämä saattavat olla tekijöitä, jotka edistävät trendiä vuokra- ja asumisoikeusasumisen vahvistumisesta, pohtii Mikkonen. Ministeri Krista Mikkonen uskoo vuokra- ja asumisoikeusasumisen olevan tulevaisuudessa yhä tärkeämpi asumisen vaihtoehto.

Vuokralaiset

5 3 / 2019

KUVA: Mikko Käkelä

– On mielenkiintoista, että viime aikoina erityisesti yhdysvaltalaiset kaupunkitutkijat ovat nostaneet voimakkaasti esiin kuinka suuria kustannuksia segregaatio aiheuttaa yhteiskunnalle. He myös korostavat, että ratkaisun avain löytyy erityisesti asumisesta. Yhdysvalloissa keskustellaan laajasti myös siitä, että markkinat eivät tunnut ratkaisevan ongelmaa, toteaa Bernelius.

Apulaisprofessori Venla Bernelius on hyvä esimerkki muuttuneesta asumiskulttuurista. Bernelius on valinnut perheensä kanssa vuokra-asumisen, koska haluaa asua keskusta-alueella ja nauttia sen suomista palveluista. Omistusasunto ei ollut vaihtoehto, koska silloin perhe ei olisi saanut riittävästi tilaa.

Asumisen kulttuuri on murroksessa Apulaisprofessori Venla Bernelius haastaa miettimään asumista uudelta näkökulmalta. Ihmisen kunnollisuutta ei voi määritellä omistusasumisen kautta.

sumisen kallis hinta pääkaupunkiseudulla ja asuntojen hintojen romahtaminen maakunnissa on muuttanut ihmisten suhtautumista omistusasumiseen. Se ei ole enää välttämättä mikään pääoman korotusautomaatti. Myös ihmisten muuttuneet tarpeet vaikuttavat. Elämään halutaan yhä enemmän muutakin sisältöä kuin työ. – Asuntopoliittisessa keskustelussa näkyy yhä välähdyksiä ajattelusta, jossa omistusasuminen on kunnon ihmisen standardi. Sille ajattelulle on juuret kaukaa menneisyydestä, mutta maailma on muuttunut. Tuo ajattelumalli ei sovi ainakaan tähän päivään, toteaa Helsingin yliopiston kaupunkitutkimuksen apulaisprofessori Venla Bernelius. Bernelius on itse hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta. Hän asuu perheensä kanssa vuokralla, koska haluaa asua lähellä keskustan palveluita, jotka sopivat hänen elämäntyyliinsä.

– Kuvaava nykyhetken tilanteelle on, että meillä ei olisi oikein varaakaan lasten kanssa hankkia asuinalueeltamme riittävän kokoista omistusasuntoa, toteaa Bernelius. Asuminen vaikuttaa ihmisten kohtaamisiin Nopeasti kehittyvät kaupunkiseudut kaipaavat uudenlaista ajattelua, jossa asumista mietitään muutenkin kuin markkinoiden ja kaavoituksen näkökulmasta. Ihmisten hyvinvointi on otettava entistä enemmän huomioon. – Asuminen ei ole vain seiniä, vaan ihmisten mahdollisuuksia tavata muita ja saada tarvitsemiaan palveluita. Sen perusteella määritellään kenen kanssa käydään koulua ja ketä tavataan lähikaupassa. Ei pitäisi unohtaa, kuinka ison kysymyksen äärellä ollaan, kun puhutaan asumisesta, muistuttaa Bernelius. Jos asumista ei tarkastella laaja-alaisesti, tilanne voi pahimmillaan johtaa segregaatioon eli alueelliseen eriarvoistumiseen. Suomessakin on jo viitteitä siitä, kuinka joillekin alueille muuttaa asumaan liian samanlaisia kotitalouksia. Myös kouluissa on nähtävissä eriarvoistumista. Vuokralaiset

6 3 / 2019

OECD korostaa asumisen merkitystä menestymisessä Myös länsimaiden taloudellista hyvinvointia edistämään perustettu OECD on vastikään julkaistussa tutkimuksessa nostanut asuntopolitiikan tärkeäksi keinoksi vaikuttaa koko yhteiskunnan menestymiseen. – On hyvä, että on laajasti alettu ymmärtää valtion rooli sekä monimuotoisen ja kohtuuhintaisen asumisen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan kehittymiselle. Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat nostaneet esiin, että amerikkalainen unelma toteutuu paremmin nykyään Pohjoismaissa, kun täällä ei tuoteta lukkiutuvaa eriarvoisuutta, vaan ihmisillä on mahdollisuus luokkanousuun, perustelee Bernelius. Lukkiutuva eriarvoisuus tarkoittaa sitä, että vanhempien taloudellinen tilanne ja koulutustausta määräävät lasten tulevaisuuden. Huolestuttavaa on, että siitä on yhä enemmän viitteitä myös Suomessa. – Olen tutkinut omassa työssäni alueellisen eriytymisen osalta muun muassa kouluja. Sosiaalisen taustan merkitys vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin. Aikoinaan peruskoulu vähensi eroja, mutta nyt erot ovat selvästi kasvaneet ja asuminen on osin vaikuttanut tähän asiaan, toteaa Bernelius. Sosiaalisten yhteisöjen merkitys korostuu tänä päivänä entistä enemmän myös siksi, että sosiaaliset taidot vaikuttavat nykyään korostuneesti elämässä pärjäämiseen. Siksi erityisesti lasten kannalta on väliä, kenen kanssa kouluja käydään ja ketä asuinalueella tavataan. Monimuotoisuuden näkeminen asumisessa ja elämässä yleensä auttaa lasta näkemään vaihtoehtoja. –Sillä on suuri merkitys, millaisia sosiaalisia yhteisöjä pystymme luomaan. Tutkimusnäyttö osoittaa, että suurimmat riskit liittyvät huono-osaisuuden keskittymien syntymiseen, jota pystytään osin ennaltaehkäisemään toteuttamalla monimuotoista asuntokantaa alueille, toteaa Bernelius.

Murrosvaihe mahdollistaa asenteiden muuttumisen Monimuotoisuus pitää sisällään niin vapaarahoitteiset omistus- ja vuokraasunnot kuin myös valtion lainoittamat ARA-asumisoikeus- ja vuokra-asunnot. Bernelius toivoo myös lisää vaihtoehtoja. –Tarvitaan muutakin kuin perinteistä ARA-tuotantoa. Nyt tehdään jo hyviä asioita, kun ollaan lähdetty kehittämään muun muassa osuuskunta-asumista. Kyse ei kuitenkaan ole vain lainsäädännöstä, vaan asumisen kulttuuriin kaivataan positiivista muutosta. Ihmisen kunnollisuutta ei voi luokitella sen mukaan asuuko hän omistusasunnossa, painottaa Bernelius. Omistusasumisen muuttuminen pääoman korotusautomaatista epävarmaksi sijoitukseksi mahdollistaa asenteiden muutoksen. Kaikki vanhat asenteet eivät kuitenkaan ole pahasta, vaan päinvastoin. Jotain menneisyydestä kannattaisi Berneliuksen mielestä palauttaakin. – Kun ARA-järjestelmää luotiin, asuntopolitiikka ymmärrettiin suurena

sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Viime vuosina keskustelu on sen sijaan ollut kovin markkinavetoista. On kiinnostavaa, että viime aikoina on jälleen ollut kaikuja noilta vanhoilta ajoilta ja toivon, että ne vahvistuvat. On selkeästi tutkimusnäyttöä siitä, että pelkästään markkinaehtoisesti ei pystytä ratkaisemaan kasvavien kaupunkiseutujen asumiskysymyksiä siten, että koko yhteiskunta voisi menestyä ja voida hyvin, painottaa Bernelius. Maakuntiin potkua asuntopolitiikan keinoin? Uudenlaisia avauksia kaivattaisiin Berneliuksen mukaan myös maakuntien kehittämiseen. Ei ole pelkästään hyvä asia, että väki pakkautuu kasvukeskuksiin. Tarvitaan ratkaisuja, jotka luovat mahdollisuuksia asua myös maakunnissa. Keskustelun herättelijäksi Bernelius esittää hollantilaisen tutkijan Maurice Hermansin mallia ”pienemmäksi kasvamisesta”. Hermansin mukaan on paikalleen jäänyt ajatus, että alueiden väkiluvun pitäisi aina vaan kasvaa, jotta

alue kehittyisi ja menestyisi taloudellisesti. – Euroopassa on lähdetty etsimään kutistuvien paikkakuntien potentiaalia tarjota muun muassa matkailuvaihtoehtoja. Se vaatii eri alojen asiantuntijoiden välistä keskustelua, mutta erityisesti asuntopolitiikan keinoin voitaisiin miettiä, miten vaikkapa ARA-asuntokantaa pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaammin tuossa asiassa, pohtii Bernelius. Ihmiset liikkuvat paljon ja toisaalta lentomatkailusta on tullut ongelma. Kotimaanmatkailun yhdistäminen asuntokysymyksiin olisi myös vastuullista ilmastopolitiikkaa. Eikä kyse ole pelkästään kesämökkikulttuuriin liittyvistä asioista. Siinäkin asiassa maailma on muuttunut. Kaupunkilomat ovat tulleet tärkeiksi vaihtoehdoiksi, ja esimerkiksi moni pikkukaupunki on saavutettavissa myös ilman omaa autoa. – Maakunnissa kannattaisi kehittää myös etätyöhön liittyviä edellytyksiä ja ideoida monimuotoisuutta. ARA-tuotannon kehittäminen näitä asioita edistämään voisi olla ainakin keskustelun arvoinen asia, toteaa Bernelius.

Suomella paljon annettavaa eurooppalaiseen asumiseen

uokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita osallistui kesäkuussa viisipäiväiseen International Social Housing Festival 2019 -tapahtumaan. Kolmatta kertaa järjestetyn tapahtuman seuraava pitopaikka on Suomi vuonna 2021. – Meillä on paljon esiteltävää ja näytettävää eurooppalaisille kollegoillemme. Kun erityisesti Itä-Euroopassa asuminen on jopa ihmisoikeuskysymys, meillä kehitetään asumista laajaalaisesti lainsäädännön ja rakentamisen innovaatioiden kautta. Kun muualla innovaationa nähdään hissin saaminen senioritaloon, ollaan meillä ihan toisella tasolla asumisen kehittämisessä, pohtii Viita. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä asumisen teknisissä ratkaisuissa ja erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvissä innovaatioissa. – Meillä on hyviä esimerkkejä esitellä, mutta haluamme nostaa ilmastonmuutokseen liittyen esiin kysymyksen tasa-arvosta. Esimerkiksi kuumien kesien lisääntyessä täytyy pitää huolta, että myös pienituloisilla on mahdolli-

suus saada asumisviihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja asuntoihinsa, painottaa Viita. Festivaalilla nousi esiin myös Suomen vähäinen asunnottomuus. – Yksi merkittävä tekijä Suomessa on ARA-järjestelmä, jonka turvin on pystytty tuottamaan muista maista poiketen kohtuuhintaisia asuntoja, mikä vaikuttaa myös asunnottomuuteen, toteaa Viita. Myös tutkimustieto tukee Viidan toteamaa. Niissä maissa, joissa on Suomen lailla valtio tukee kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja muutenkin ohjaa asuntopolitiikalla markkinoita, on vähiten asunnottomuutta. Lyonin festivaaleilla oli viiden päivään ajan esitteillä 86 projektia ja järjestettiin 25 puhetilaisuutta. Suomesta oli mukana kolmisen kymmentä alan asiantuntijaa, osa myös esiintyi tilaisuuksissa. Tilaisuuksissa tuli hyvin esiin se tosiasia, että on vaikea määritellä sosiaalista asumista yksiselitteisesti, sillä se vaihtelee hyvin paljon maittain. Suomessa harvoin enää puhutaan sosiaalisesta asumisesta, koska valtion tuella Vuokralaiset

7 3 / 2019

Festivaalien tavoitteena on tiedon ja kokemusten jakamisen lisäksi tukea asumisen innovaatioita Euroopassa. Toiminnanjohtaja Anne Viita jakoi Lyonissa More than a roof –kategorian innovaatiopalkinnon, joka meni Espanjan Barcelonaan.

lainoitetaan nykypäivänä laajojen asukasryhmien asumista. – ARA-asunnoilla on muun muassa voitonjakorajoitteita. Ehkä sitä kautta Suomessa voisi luonnehtia ko. asumisen sellaiseksi, jossa kukaan ei vedä voittoja välistä, pohtii Viita. Festivaalilla järjestettiin myös innovaatiokilpailu, jonka yhden kategorian tuomaristossa Viita istui. Mukana kilpailussa oli myös Setlementtiliiton vetämä koalitio Sukupolvien korttelista Helsingin Jätkäsaaressa. More than a roof -kategorian voitto meni tällä kertaa Espanjan Barcelonaan hankkeelle, jossa edistettiin edullista ja ekologista asumista sekä taloudellista tasa-arvoa.

Asunnon omistajalta odotetaan hyvää palvelua Vuokralaiset ry:n keväällä toteuttamassa kyselyssä nostettiin esiin hyviä asiakaspalvelua edistäviä asioita. Kyse on usein pienistä asioista, mutta myös asenteesta.

-P

ositiivista on se, että moni vastaajista koki asunnon omistajatahon onnistuneen palvelussaan. Silti puutteet esimerkiksi asukkaiden kysymyksiin vastaamisessa ovat harmillisen usein ongelmia yhä edelleen, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Viita korostaa, että laki yhteishallinnosta vuokra- ja asumisoikeustaloissa velvoittaa ARA-asunnoissa omistajata-

hoa jakamaan asukkaille tietoa, vaikka päätäntävalta talous- ja korjausasioissa onkin omistajalla. – Asukkaan tiedonsaantioikeus usein unohtuu, vaikka monissa tapauksissa tiedottaminen helpottaisi vuokranantajan toimintaa, kun vältytään turhilta yhteydenotoilta ja mahdollisesti myös kiistatilanteilta. Ja vaikka yhteishallintolaki ei koske vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, samat tiedonkulun haasteet ja mahdollisuudet koskevat niitäkin, toteaa Viita. Nopea reagointi olennaisinta Asunnon omistajan tarjoamiin palveluihin liittyviin kysymyksiin tuli runsaasti

Kyselyyn vastasi 139 asukasta

Vuokralaiset ry Facebook-sivuillaan toteuttamassa asukaskyselyssä kysyttiin vuokranantajan palvelujen onnistumista ja epäonnistumisista sekä asumiskustannusten osuudesta käytettävissä olevista tuloista. Lisäksi kysyttiin mielipidettä siitä, ovatko asumiskulut kohtuulliset. Kyselyyn vastasi 139 henkilöä, 32

miestä ja 107 naista. Suurin osa vastaajista oli 46–55-vuotiaita. Vastauksia tuli tasaisesti ympäri Suomea, pääkaupunkiseutu kuitenkin eniten edustettuna. Kyselyyn vastasi sekä ARA-rajoitusten alaisissa että vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvia asukkaita. 85 % vastaajista ilmoitti, että käytettävissä olevista tuloista yli 30 prosent-

vapaamuotoista palautetta. Vastauksista nousi esiin samat asiat sekä onnistumisissa että epäonnistumisissa. Asukkaat arvostavat ripeää ja asiallista toimintaa asuntojen ja kiinteistöjen korjaustoiminnan sekä huollon osalla. Erityisen tärkeänä nousi esiin myös ystävällinen asiakaspalvelu. – Vuokra- ja asumisoikeusasumista koskee ihan samat hyvän palvelun määritelmät kuin mitä tahansa palvelutoimintaa. Valveutunut ja nykyaikainen omistajataho ymmärtää tämän ja velvoittaa koko henkilöstön toimimaan sen mukaan. Se on kilpailuetu, jolla määritellään, kenen asunnoista on suurin kysyntä tulevaisuudessa, muistuttaa Viita. tia menee asumiskuluihin. 40 % vastaajista kertoi asumiskulujen vievän jopa yli puolet käytettävissä olevista tuloista. 79 % vastaajista oli sitä mieltä, että asumiskulut ovat kohtuuttomat. Korkeatkin asumiskulut hyväksyttiin tavallaan kohtuullisiksi esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa tai vastaavassa erinomaiseksi koetun sijainnin asuinpaikassa.

Kuluttajariitalautakunta selvittelee asumi Kun vuokra- tai asumisoikeusasumisessa syntyy kiistatilanne asukkaan ja asunnon omistajatahon välillä, kuluttajariitalautakunta antaa tarvittaessa asiasta suosituspäätöksen.

leisin kuluttajariitalautakuntaan päätyvä vuokra- ja asumisoikeusasumiseen liittyvä kiistan aihe on vakuusmaksun pidättäminen. Syynä on usein joko asunnon loppusiivouksessa olevan puute tai asunnon vahingoittuminen asumisaikana. Rajanveto normaalin kulumisen ja vahingoittamisen välillä on kuitenkin usein vaikeaa. Myös vuokranalennusvaatimus

asunnon tai talossa tehtävän remontin vuoksi tai sisäilmaongelmien johdosta ovat melko yleisiä lautakunnassa käsiteltäviä aiheita. Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola toteaa, että ihan kaikissa kiistatilanteissa ei kannata kääntyä lautakunnan puoleen. Alla mainituissa asioissa on käännyttävä tuomioistuimen puoleen. – Lautakunta ei käsittele asumisoikeusasioissa kunnan viranomaisen päätöksiä, joihin on oma muutoksenhakutie. Vuokra-asioissa ei käsitellä riitoja, jotka koskevat huoneiston luovutusta väliaikaisesti toisen käytettäväksi, vuokraoikeuden siirtoa perheenjäsenelle, vuokrasuhteen jatkumista Vuokralaiset

8 3 / 2019

vuokralaisen kuoltua, irtisanomisen julistamista tehottomaksi, muuttopäivän siirtämistä tai jälleenvuokralaisen oikeutta jatkaa vuokrasuhdetta, listaa Korpiola. Kuluttajariitalautakuntaan päätyvien asioiden käsittelyn edistämisessä olennaista on noudattaa annettuja ohjeita. Tarpeettomat liitteet puolestaan eivät edistä asian käsittelyä. – Sivuiltamme löytyviä ohjeita on syytä noudattaa. Tarpeettomia liitteitä taas ei kannata toimittaa, esimerkiksi sivukaupalla osapuolten sähköpostiviestittelyä tai kuvakaappauksia tekstiviesteistä, jotka eivät välttämättä líity itse asiaan eli riidan ytimeen. Myös valituslomake on syytä täyttää huolelli-

Asukkaiden vinkit hyvään asiakaspalveluun: Huoltopyyntöihin vastataan nopeasti

Omatoimiremontoinnin salliminen

Mutkaton asioista sopiminen

Pihan pitäminen siistinä ympäri vuoden

Asukkaiden vinkit hyvään asiakaspalveluun

Pidetään huolta porrashuoneiden siisteydestä

Asumisneuvonta myös puhelimitse Häiriökäyttäytymisen nopea kitkeminen Otetaan kantaa ja vastataan asukkaiden tekemiin kysymyksiin

Annetaan asukkaiden asua rauhassa Pesutuvan modernit laitteet

Vuokranantajan yhteydenotto asumisen sujuvuudesta

Korjaustoimien tekeminen nopeasti ja laadukkaasti Ajantasainen tiedottaminen korjaushankkeissa

Myös korjaustoimien viivästymisestä kerrotaan asukkaalle

Asukkaiden vinkit hyvään asiakaspalveluun

Asuintalon toimintojen ja tilojen ohjeistus

Lupausten pitäminen

Asumiseen liittyvät rutiinit hoituvat kyselemättä Toimisto ei saa olla Vuokran kiinni lounasaikaan alentaminen Nettiyhteyden sisältyminen vuokraan Talokohtaisen asukasneuvojan palkkaaminen Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien tiedottaminen Rappukäytävien paloturvallisuudesta huolehtiminen Ajantasaiset ja informatiiviset internetsivut

Pitkäaikaisen isännöitsijät

Jätehuoneen siisteydestä huolehtiminen

Henkilöstön mukava ja rento asenne

Häiritsevään tupakointiin puuttuminen

Kohtuullisen takuuvuokran periminen

Sähköisten vuokranmaksulappujen käyttöönotto Huoltoyhtiön tehokas valvonta ja vaihto tarvittaessa

Päivälleen jämpti vuokranperintä

Vuokravälittäjän asiantuntemus

Henkilökunnan tavoittaminen nopeasti Pihojen kunnollinen valaisu

isen ongelmia

sesti. Asiat, jotka siinä kysytään, ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi. Korpiola suosittelee myös tiivistä esitystapaa, eli että asia ja vaatimukset perusteluineen tuodaan esiin lyhyesti. – Lautakunnan asiat ovat ruuhkaantuneet, joten kovin nopeasti päätöstä ei lautakunnalta kannata odottaa, toteaa Korpiola. Osoitteesta www.asiointi. kuluttajariita.fi/kuluttaja/#/ löydät ohjeet kuluttajariitalautakunnan käsittelylle. Sivuilta löytyvät ohjeet lomakkeen täyttämiselle ja esimerkiksi tarpeellisille liitteille. Huomaathan, että kuluttajariitalautakuntaan viedyt asiat ovat julkisia.

Mikä on kuluttajariitalautakunta? Kuluttajariitalautakunta ratkaisee riita-asiat silloin, kun kuluttajaneuvonnan avulla ei päästä sopimukseen. Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton ratkaisuelin, jonka keskeisimmät arvot ovat oikeudenmukaisuus ja oikeuden helppo saatavuus. Vuokralaiset ry mukana toiminnassa Lautakunnan jäsenet edustavat tasapuolisesti kuluttajia ja elinkeinonharjoittajia. Lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja uusilla täysistuntoratkaisuillaan. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on mukana vuokra- ja Vuokralaiset

9 3 / 2019

asumisoikeusasumisen asiantuntijana kuluttajariitalautakunnassa huoneenvuokrajaostossa (XIII), joka käsittelee asumisoikeuden luovutukseen ja asuinhuoneiston vuokraukseen liittyvät asiat. Päätökset suosituksia Vaikka kuluttajariitalautakunnan päätös on ainoastaan suositus, ei sen noudattamatta jättäminen ole yrityksille kannattavaa. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisulla ei ole oikeudellista velvoittavuutta, mutta sen sivuuttaminen saattaa tehdä ikävän särön yrityksen julkiseen kuvaan.

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa

ämpimän kesän aikana on kerätty voimavaroja syksyn ja talven toimintaan. Valtakunnalliset Vuokralaispäivät ovat odotettu vuokralaisten verkottumistilaisuus. Vuokralaispäivät suuntautuvat perinteisesti M/S Viking Mariellalla Tukholmaan. Vuokralaispäivien ohjelma on tuttuun jälleen ajankohtaisia asiantuntijoiden alustuksia. Kiinnostavaa on kuulla hallitusohjelman asuntopoliittisen työryhmän ajatuksia vuokramarkkinoiden osalta. Toki virallisen ohjelman lisäksi on mahtavaa tavata eri puolilta Suomea saapuvia vuokralaisaktiiveja ja vaihtaa sekä ajatuksia että kokemuksia.

Syyskokousten aika lähestyy

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Osalla vuokralaisyhdistyksistä on niin sanotut kahden kokouksen säännöt, joiden mukaan näissä yhdistyksissä edellä mainituista vuosikokouksista poiketen pidetäänkin erilliset kevätkokous ja syyskokous. Syyskokouksissa kannattaa ottaa kantaa paikallisiin asunto-oloihin ja lähettää esimerkiksi paikallislehteen kirjoitus, mitä toimenpiteitä vuokralaisyhdistys toivoo keväällä valituilta alueen uusilta kansanedustajilta asuntopolitiikan suhteen. Mikäli vuokralaisyhdistys toivoo paikalle edustajaa Vuokralaiset ry:n toimistolta, pyydämme olemaan yhteydessä hyvissä ajoin ja kysyä, jotta ajankohtaa voidaan tarvittaessa sovitella kalentereihin.

netuista äänistä. Sääntömuutokset edellyttävät Vuokralaiset VKL ry:n vahvistuksen.

Jäsenrekisteriohjelma uudistuu

Vuokralaiset ry:n on hankkinut uuden jäsenrekisteriohjelman. Uuteen ohjelmaan siirtymisen myötä paikallisyhdistysten jäsenmaksulaskutus tehdään keskitetysti Vuokralaiset ry:n kautta. Uuden ohjelman käyttöönotto tapahtunee marraskuulla. Jäsenmaksulaskutuksen poistuminen yhdistyksen tehtävistä, vapautuu yhdistyksen toimijoilta aikaa vuokra-asumiseen liittyviin asioihin ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Yhdistyksiä lähestymme syksyn aikana rekisterin käytön ja koulutuksen tiimoilta. Kerromme asiasta lisää seuraavassa Asuntomme-lehdessä.

Katse vuoteen 2020

Vuokralaiset ry:n toiminnassa keväällä 2020 on jälleen liittokokouksen aika. Liittokokous on yhdistyksen ylin päätäntävaltaa käyttävä kokous. Liittokokouksessa valitaan liitolle hallitus sekä linjataan toimintaa jäsenistöltä tulleiden aloitteiden myötä. Sääntömääräinen liittokokous pidetään 4.4.2020 Helsingissä. Paikallisyhdistysten toivomme huomioivan liittokokouksen tehdessään vuoden 2020 toimintasuunnitelmaa. Vuokralaiset ry:n hallitus kutsuu liittokokouksen koolle syksyn 2019 kuluessa. Anne Viita Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry

Sääntömuutokset

Jos vuokralaisyhdistys haluaa muuttaa sääntöjään, on kokouskutsussa oltava mainittava sääntöjen muuttamisesta. Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmeen neljäsosan (3/4) enemmistöllä an-

Mikä on alivuokralaisen irtisanomisaika?

Lakineuvojamme vastaa

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Milloin remontista pitää ilmoittaa osakeyhtiötalossa?

Asuinrakennuksessani on alkamassa useita kuukausia kestävä putkiremontti, mutta taloyhtiö ilmoitti siitä vain reilu viikko ennen remontin alkamista. Eikö taloyhtiötä koske samat ilmoitusajat remonteista kuin vuokranantajaa? Laissa ei aseteta vuokranantajan tavoin taloyhtiölle kiinteitä määräaikoja remonteista ilmoittamisen suhteen. Taloyhtiön osalta edellytetään vain, että se ilmoittaa remonteista ”riittävän ajoissa.” Taloyhtiön ei siten tosiasiassa tarvitse ilmoittaa sen teettämistä remonteista kovinkaan paljoa etukäteen etenkään, vaikka ne ovat putkiremontteja tai muita pidempikestoisia ja merkittävästi asumiseen vaikuttavia remontteja. Asiaa hankaloittaa sekin, että taloyhtiölle ei ole laissa säädetty minkäänlaisia sanktioita tämän ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta.

Vuokralaiset

Sain vuokranantajaltani luvan ottaa vuokraamaani asuntoon alivuokralaisen. Kyseinen alivuokralainen vietti kuitenkin muutostaan lähtien meluisaa ja muutenkin häiritsevää elämää, minkä vuoksi irtisanoin hänen alivuokrasopimuksensa noin kuukausi muuton jälkeen. Alivuokralainen ei pitänyt vuokrasuhteensa irtisanomista aiheettomana, mutta väitti hänellä olevan vastaava kolmen kuukauden irtisanomisaika, mikä normaalisti päävuokralaisillakin on alle vuoden kestäneissä vuokraussuhteissa. Lisäksi tästä kuullessaan vuokranantajani kielsi minua ottamasta laisinkaan alivuokralaisia enää tulevaisuudessa. Miten minun tulisi suhtautua näihin väitteisiin? Alivuokralaisen irtisanomisaika ei ole sama kuin päävuokralaisella, vaan alle vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa se on 14 päivää ja yli vuoden kestäneissä yksi kuukausi. Vuokranantajalla ei ole myöskään oikeutta kieltää alivuokralaisen ottamista, jos tälle vuokrataan puolet tai vähemmän vuokratusta asunnosta. Tältä ylittävältä osalta vaaditaan kuitenkin vuokranantajan lupa. Vuokraussopimukseen otettu tasan tai vähemmän kuin puolet asunnon alivuokraamista rajoittava ehto on mitätön.

10 3 / 2019

UUDISTA LEHTEÄ KANSSAMME! Mistä aiheista haluaisit lukea Asuntomme-lehdestä? Kerro meille mielipiteesi ja vaikuta lehden sisältöön. Arvomme kaikkien vastaajien kesken S-ryhmän 30 euron lahjakortin. Odotamme vastaustasi 18.10.2019 mennessä. Voit myös vastata kyselyyn netissä. Lomake on täytettävissä kotisivuilamme www.vuokralaiset.fi/asuntomme-lehti/kysely/. Netissä vastanneiden kesken arvomme toisen S-ryhmän 30 euron lahjakortin. MISTÄ AIHEESTA ERITYISESTI HALUAT LISÄÄ TIETOA – VALITSE JA PERUSTELE:

❏ Talousaiheita ❏ Lakineuvoja ❏ Asukastarinoita ❏ Asukashallinto ❏ Asuntopolitiikka ❏ Rakentamisen laatu ❏ Ilmastonmuutos ❏ Asumisvinkit ❏ VKL:n toiminta

YHTEYSTIEDOT: Nimi:

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E, 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Taitto: Creamedia Kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita Kannen kuva: Ympäristöministeriö Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2019: Materiaalin toimitus viimeistään vko 46, julkaisuvko 50

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Kansanedustaja Ruokolahti SILVIA MODIG Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Helsinki

HANNU AHONEN Vantaa SAMI AUERSALMI Helsinki ANTTI KOSKELA Helsinki MIKKO LAAKKONEN Järvenpää

ELSA KOSKINEN Tampere MIRA-VEERA AUER Helsinki TERO STRAND Kirkkonummi

LOKAKUU 07.10. 28.10. MARRASKUU 04.11. 25.11. JOULUKUU 02.12. 30.12.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

Vuokralaiset VKL ry maksaa postimaksun

Vuokralaiset VKL ry Tunnus: 5012076 00003 VASTAUSLÄHETYS