Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 3 / 2016
VKL neuvoo ja opastaa! • M2 satsaa asukasyhteistyöhön • Tupakkalaki astui voimaan • Lumo – uusi tuote
Sisältö 3/2016
02 03 04 04 06 06 07 08 10 11 11
Ajankohtaista Pääkirjoitus: Mitä vuokramarkkinoilla tapahtuu? Vuokralaiset ry mukana Työväen musiikkijuhlilla Asumisoikeusasuminen kiinnostaa yhä useampia senioreita Ensimmäinen oma koti on iso juttu Varo nettihuijareita! Palvelukseen halutaan: Hyvä vuokranantaja M2 satsaa asukasyhteistyöhön Uusi tuote: Lumo-asunto Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa
Ajankohtaista
Korjauksiin kerättyjen varojen pitää kulkea kiinteistöjen mukana
Vuokralaiset ry edellyttää omakustannusvuokrasäännöstön uudistamista välittömästi. Vuokralaiset ry:n mielestä on kestämätön tilanne, että omistajan vaihtuessa asukkaiden ennakkoon säästämät, korjauksiin tarkoitetut varat häviävät savuna ilmaan. Valtion lainoittamissa kohteissa on pääsääntöisesti noudatettava omakustannusperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että asukkailta perityssä vuokrassa voi periä vain kiinteistön ylläpitoon ja hallintoon liittyviä kuluja, mutta ei kerätä ylimääräisiä tuottoja omistajalle. Omakustannusperiaatetta on vuokralaispuolen mielestä jo vuosia heikentänyt omistajayhtiöiden suosima tasausjärjestelmä, jonka kautta kulut tasataan omistajan kaikkien kiinteistöjen kesken ja korjauksiin kerätyillä varoilla korjataan kulloinkin eniten tarpeessa olevia kohteita. Asukkaat velvoitetaan säästämään etukäteen tulevia korjauksia, jotta asumiskustannusten nousu olisi hallittua. Kauniina ajatuksen järjestelmässä on vuorotteluperiaate, jonka mukaan kaikki saavat osuutensa kakusta ajallaan. Tasausjärjestelmä on kuitenkin antanut mahdollisuuden myös kiertää omakustannusperiaatetta, mikä on nostanut vuokratasoa. Myös järjestelmän läpinäkyvä seuranta on vaikeaa. Erityisen ongelmallinen tasausjärjestelmä on kiinteistöjen myyntitilanteessa. Ennakkosäästöjen häviäminen johtaa myös asumistuen tarpeen kasvuun, koska omistajan vaihdostilanteessa velat siirtyvät uudelle omistajalle kiinteistön kaupan myötä.
Tupakkalaki tiukentuu – uusi laki astui voimaan 15.8.2016
Uusi tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Vaikka laki tuli voimaan elokuussa, parvekkeella tupakointia koskevaa sääntelyä sovelletaan vasta vuoden 2017 alusta lähtien. – Hyvä, että tähän asiaan saatiin jotain parannusta, mutta pidämme yhä lain heikkoutena sitä, että laki antaa yhä mahdollisuuden mennä naapurin ikkunan tai parvekkeen alle tupakoimaan, jolloin asumisviihtyisyys kärsii. Toivoimme lausunnossamme, että laissa annettaisiin selkeät linjaukset siihen, missä saa polttaa ja missä ei, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Vuokralaiset ry olisi toivonut myös, että taloyhtiöillä olisi kaikissa asumismuodoissa ollut suoraan tupakoinnin kieltämisen mahdollisuus. Nyt ei purettu normeja, vaan lisättiin niitä sekä kuntasektorin työmäärää. – Kunnallisilla terveystarkastajille ei ole nykyisinkään riittävästi resursseja asumiseen liittyvien terveyshaittojen tutkimiseen, harmittelee Viita ja arvelee lain tulkinnanvaraisuuden aiheuttavan pitkään epäselvyyttä niin asukkaiden kuin asuntojen omistajien puolella. Kunnan viranomainen voi määrätä tupakointikiellon, jos savua voi rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua muutoin kuin poikkeuksellisesti esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa, toisin kuin aiemman terveydensuojelulain mukaisessa menettelyssä. Tiukemmin edellytyksin on mahdollista puuttua tilanteeseen myös silloin, jos savu leviää asunnosta toiseen rakenteiden kautta. Vuokralaiset Vuokralaiset
/ 2009 2 34/ 2016
Jäsenyys kannattaa
Vuokralaiset VKL ry on valtakunnallinen vuokralaisten edunvalvoja. Tarjoamme vuokra-asumiseen liittyvää asiantuntijapalvelua, neuvontaa ja koulutusta sekä jäsenillemme että muille vuokra-asumisesta kiinnostuneille. Annamme lakineuvontaa kaikille vuokralaisille, mutta jäsenille neuvonta on maksutonta (muille kuin jäsenille neuvonta numerosta 06009 1515 hintaan 1,92 €/min). Jäsenet saavat myös ajankohtaista tietoa asumisesta ja vuokralaisten oikeuksista, Asuntomme-jäsenlehden sekä alennusta koulutustapahtumistamme. TARJOUS syys-lokakuussa jäseneksi liittyville. Loppuvuoden 2016 jäsenmaksu 15 euroa. Lisätietoa jäseneksi liittymisestä osoitteessa: http://www.vuokralaiset.fi/liity-jaseneksi/
Lakia asumisoikeusasumisesta uudistetaan
Asumisoikeusjärjestelmä on ollut käytössä jo 26 vuotta. Järjestelmää määrittelevää lakia ollaan uudistamassa siten, että ympäristöministeriön valmisteleva esitys annetaan alustavan aikataulun mukaan hallituksen käsiteltäväksi loppuvuodesta ja uusi laki astuisi voimaan ensi vuoden huhtikuussa. Ympäristöministeriön teettämän Asumisoikeusasumisen riskienhallinta –raportin mukaan asukkaat pitävät erittäin tärkeänä erityisesti asumismuotoon liittyvää pysyvyyttä ja turvallisuutta, jonka ikuisuusrajoitukset tuovat. Sen sijaan asukkaat haluaisivat lisää päätösvaltaa asumiseensa vedoten siihen, että asukas maksaa 15 prosentin asumisoikeusmaksun. Asumisoikeusasunnoissa sovelletaan samaa yhteishallintolakia kuin vuokrataloissa, mutta uudistuksen yhteydessä on ehdotettu asoasunnoille omaa yhteishallintolakia nimenomaan asukkaiden vaikutusvallan lisäämiseksi. Sekä asukkaat että omistajayhtiöt ovat yhtä mieltä siitä, että asumisoikeusasuntojen rakentamiseen käytettävä yhtenäislainajärjestelmä pitäisi uudistaa kunnolla siten, että asukkaat eivät joutuisi maksamaan vastikkeissaan epäedullisen lainajärjestelmän aiheuttamia lisäkustannuksia. Yhtiöt toivovat myös yhtiökohtaista jonotusjärjestelmää sekä helpotusta korjausrakentamisen rahoittamiseen.
Pääkirjoitus
Mitä vuokramarkkinoilla tapahtuu?
V
uluvan vuoden aikana on vuokramarkkinoilla tapahtunut myllerrystä. Alku vuonna tehtiin Suomen suurin kauppa vuokraasuntojen osalta. Perinteisempää kuulumista on Tilastokeskuksen julkaisema vuokratilasto, jota päivitellään vuodesta toiseen. Tilastoissa ihmetyttää miten eri tavalla vapaarahoitteisten ja valtiontukemien vuokra-asuntojen hinnat kehittyvät. Aina kun aravavuokrien kehitys on suurempaa kuin vapaarahoitteisella puolella on syytä pohtia syitä. Syy yksinkertaisuudessaan on kannan koossa, joka heijastuu jopa tilastoihin. Suomalainen Arava-asuntokanta on tullut ikään, jossa pääomalainan lyhennykset alkavat, ja niiden vaikutus vuokriin näkyy jopa tilastoissa. Hintojen kehityksen – joka pitää lukea nousun – ohella on hyvä muistaa, että markkinoiden eriytyminen on muutakin kuin hintaeron kasvaminen. Kiinnostavia uutuuksia markkinoilla ovat LUMO-asunnot, joissa asukas itse valitsee haluamansa asunnon. Vanhanaikainen ”asunnon hakeminen” on järjestelmässä jäänyt unholaan. Askel hyvään suuntaan on otettu. Samalla LUMO asunnot kehittävät vuokra-asumista ja tarjoaa asukkailleen autoja yhteiskäyttöön. M2-kodit ovat toimijana yleishyödyllinen ja on hankkinut mainetta uutisoinneilla olevien vuokrien alentamisesta. Parasta asukkaiden kannalta asiassa on se, että alennukset eivät ole jääneet uutisiksi vaan toteutetaan hallitusti ja ilmoitusten mukaan ilman että kiinteistöjen kunnossapito kärsii. M2-kodit ottavat asukkaat toimintaa mukaan aivan uudella konseptilla, jossa on vahvaa yhdessä tekemisen meininkiä. Molemmat kehityssuunnat ovat tervetulleita vuokramarkkinoille, joilla myös asukkaiden tarpeet ovat eriytyviä. Suomalaisia vuokramarkkinoita onkin leimannut tuottajien määrittelemä tarjonta eikä asukkaiden toiveiden mukainen toiminta. Vuokra-asumisen imagon ja suosion kannalta toivoisi, että julkaisukynnyksen ylittäisi muutkin aiheet kuin asumisen hinta, joka kieltämättä on monille ylitsepääsemättömän kallis ilman asumistukea. Vuokralaiset ry:n näkökulmasta vuokramarkkinoilla on vielä paljon tehtävää. Tänä vuonna on vahvasti näkynyt se, että omakustannusvuokraperiaatetta voidaan toteuttaa liian monilla tavoilla laillisesti. Vuokranmääräytymisen läpinäkyvyyttä on lisättävä, jotta tiedetään mistä vuokra muodostuu. Asumistuen leikkaamisella ei paranneta tilannetta. Omakustannusvuokran määrityksen täsmentämisellä ja rajoittamisella saadaan kulurakenne kuriin. Maan hallituksenkin on syytä tunnistaa ongelma, tunnustaa ja korjata tilanne pikaisesti. Anne Viita Toiminnanjohtaja
Vuokralaiset
3 3 / 2016
Vuokralaiset ry mukana Työväen musiikkij
Asumisen unelma -osastol Vuokralaiset ry täyttää tänä vuonna 70-vuotta. Juhlan kunniaksi kokeiltiin hyvin tuloksin jalkautumista festivaaliyleisön pariin.
T
yöväen musiikkitapahtuma on nelipäiväinen heinäkuun lopussa järjestettävä festivaali, jossa musiikkitarjontaa on kaikenikäisille. Tapahtuma on järjestetty jo 45 kertaa. Vuokralaiset ry oli mukana ensimmäistä kertaa. – Halusimme olla mukana festivaaleilla kertomassa sekä vuokra- että asumisoikeusasumisesta. Lisäksi halusimme tietää, mitä meistä ajatellaan vuokralaisten edunvalvojana, miten asumisoikeusasumista tunnetaan ja miten vuokramarkkinoita pitäisi kehittää, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita. Vuokralaiset ry teki tapahtuman osalta yhteistyötä Asuntosäätiön Asokotien kanssa, mikä mahdollisti laajemman näkyvyyden. Vuokralaiset ry on yksi Asuntosäätiön taustayhteisöistä ja Anne Viita kuuluu Asuntosäätiön hallitukseen. Asumisen unelma –arvontaan osallistui 3 000 kävijää. Monet kävivät myös keskustelemassa tai kyselemässä asumiseen liittyvistä asioista. Vuokrataso ja asunnon saaminen askarrutti monia kävijöitä. – Asia askarrutti niin nuoria kuin vanhojakin. Asumisoikeusasumisen osalta kiinnostusta herätti mahdollisuus käyttää asu-
misoikeussopimusta asuntolainan vakuutena. Erityisesti nuorempi väki kyseli, voiko asp-lainaa käyttää asomaksun suorittamiseen – joka ikävä kyllä se ei ole vielä mahdollista, kertoo Viita. Asumisoikeusasuminen kiinnostaa yhä useampia, jotka kaipaavat kohtuuhintaista asumista eivätkä halua isoa lainataakkaa kannettavakseen. – Asumisoikeusasunnoissa asukkaalla on ikuinen asumisoikeus, kun hoitaa asiansa yhtiöön päin sovitusti ja kunnioittaa naapureitansa. On hienoa, että uusia asumisoikeusasuntoja rakennetaan jälleen, toteaa Viita. Asumisen unelma –kyselyssä kysyttiin myös asumiskustannusten sopivasta tasosta. Julkisessa keskustelussa asumisen kalleutta pidetään isona ongelmana kaikissa asumismuodoissa. Asumisen kalleuteen on ottanut viimeksi kantaa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, kun Kelan tuoreiden tutkimusten mukaan jopa yli 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Moni epäilee asumistuen valuvan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistajille. Valtio käyttää tällä hetkellä asumistukiin rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin. – Viidennes vastaajista piti
kohtuullisena, jos käteen jäävistä tuloista menee asumiskustannuksiin 20 prosenttia. Vajaa viidennes puolestaan piti kohtuullisena vielä 30 prosentin osuutta, kertoo Viita. Todellisuus varsinkin pääkaupunkiseudulla on, että asukas voi joutua maksamaan reilusti yli puolet käteen jäävästä tulostaan asumisen kuluja. – Kannattaisi muistaa, että jos pieni- tai keskituloisella ihmisellä jää käytettäväksi hieman enemmän rahaa se yleensä päätyy kulutukseen kotimaassa, eikä raha päädy ulkomaille. Siksi valtion kannattaisi panostaa nykyistä enemmän kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon, korostaa Viita. Asumisen unelma -kyselyjen vastauksissa asuntojen pohjaratkaisujen ja riittävien säilytystilojen merkitys nousi vahvasti esiin. Lisäksi ympäristön viihtyisyyden merkitys korostui voimakkaasti. – Viheralueet ja puistikot ovat ihmisille tärkeitä. Valkeakoskella järjestetyssä tapahtumassa myös vesistön läheisyydelle annettiin paljon painoa, toteaa Viita. Entä mistä toiminnanjohtaja itse piti musiikkitapahtumassa? – Festareilla ilahdutti ihmisten hyväntuulisuus ja juttukavereiden löytyminen joukosta koko ajan. Musiikillisesti parasta antia oli Erja Lyytikäinen ja kiva olisi ollut nähdä sairastunut Antti Tuiskukin, jota pidetään tänä päivänä kansainvälisen shown vetäjien tasoisena, listaa Viita.
Asumisoikeusasuminen kiinnostaa yhä useampia senioreita Asumisoikeusasuntoja on ollut Suomessa jo 25 vuotta. Asumisoikeusasuntoa voi hakea kuka tahansa 18-vuotias henkilö. Asunnon saamiseksi maksetaan 15 % asunnon hankinta-arvosta ja kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusmaksu palautetaan pois muutettaessa. Asumisoikeusasunnon hankkimiseen tarvitaan järjestysnumero,
jota voi hakea muun muassa omistajayhtiöiden internetsivujen kautta. – Asumisoikeusasunnot ovat ARAvuokra-asuntojen kanssa aidosti kohtuuhintaisia asuntoja, joissa asumisen hinta ei määräydy markkinoiden mukaan. Niitä tarvitaan lisää, jotta pienija keskituloisille turvataan hyvät asumisen edellytykset lähellä työssäkäynVuokralaiset
4 3 / 2016
tialueita, toteaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita. Asumisoikeusasunnot ovat olleet aina nuorten ja lapsiperheiden suosiossa. Varallisuusrajojen poistaminen vuonna 2006 yli 55-vuotiailta lisäsi asoasuntojen suosiota myös vanhemman väen keskuudessa. – Monet ovat vaihtaneet omakoti-
juhlilla
lla noin 3 000 kävijää
talon asumisoikeusasumiseen päästäkseen asumisessa helpommalla. Yhä suositumpaa on myös, että omistusasunnosta halutaan luopua, jotta saadaan vapautettua asunnossa kiinni olevaa rahaa muuhun käyttöön, kertoo Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen. Asokotien asuntokannassa on noin 15 7210 asumisoikeusasuntoa. Pitkään asuneita eli yli kymmenen vuotta asuneita asukkaita asuu lähes 5 000 asunnossa. – Asumisoikeusasunto on erinomai-
nen vaihtoehto asukkaan kannalta. Asumisoikeuslaki säätelee myös vastikekehitystä eikä omistaja voi kerätä ylimääräisiä tuottoja vastikkeissa. Asumisoikeusasunnoissa on käytössä ns. omakustannusperiaate, toteaa Anne Viita. Asumisoikeuslakia ollaan uudistamassa. Lakiesitys tulee hallituksen käsiteltäväksi joulukuussa. – Järjestelmää täytyy kehittää nykyaikaa palvelevaksi, mutta asumismuodon perusasioita ei pidä muuttaa eli asukkaiden asumisturva tulee säilyttää, esittää Viita. Vuokralaiset
5 3 / 2016
Vuokralaiset ry ehdottaa myös aspjärjestelmän laajentamista asumisoikeusasumiseen. – Kehittämistarvetta on muun muassa asukasvalinnan osalta asunnon vaihtamisen helpottamiseksi. Lisäksi lainajärjestelmä kaipaa uudistamista, jotta vastikekehitys pystytään pitämään jatkossakin kohtuullisena, kertoo Pyykkönen. Teksti: Päivi Karvinen Kuvat: Anne Viita
Ensimmäinen oma koti on iso juttu Lapsen itsenäistyessä kaikkein tärkeintä on käydä yhdessä läpi itsenäistymiseen liittyviä asioita. Tietäminen vähentää epävarmuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Tässä vinkkejä vuokra-asumisen asioiden läpikäymiseen. Vuokrasopimus Vuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti. Sopimus kannattaa lukea aina huolellisesti ennen allekirjoittamista. Sopimuksella vuokralainen sitoutuu hoitamaan asuntoaan huolellisesti esimerkiksi pitämällä asunto siistinä ja käyttämällä kodin laitteita oikein. Myös vuokranantajalla on velvollisuus pitää asunto kunnossa esimerkiksi asunnon vesikalusteiden ja keittiön kiinteiden laitteiden osalta. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Irtisanomisaika alkaa sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona kirjallinen irtisanomisilmoitus vastaanotetaan. Jos esimerkiksi toimitat irtisanomisilmoituksen vuokranantajalle 15.9., irtisanomisaika alkaa syyskuun viimeisestä päivästä, joten maksat vuokraa vielä koko lokakuun.
Vuokrarästejä ei kannata hankkia itselleen, sillä merkintä maksamattomista vuokrista luottotiedoissa yleensä estää uuden vuokra-asunnon saamisen. Yleinen asumistuki Kelasta voi hakea tukea asumiskustannuksiin (vuokra ja erikseen maksettavat vesi- ja lämmityskulut). Tuen määrä riippuu siitä, paljonko on tuloja ja omaisuutta. Asevelvollinen voi saada myös asumisavustusta, jos maksaa vuokraa palveluksen aikana.
Vuokran maksaminen Vuokra maksetaan kerran kuussa. Viivästyneestä vuokranmaksusta peritään viivästysmaksu. Jos vuokran maksaminen jostain syystä vaikeutuu, kannattaa olla heti yhteydessä vuokranantajaan, kertoa tilanteesta ja kysyä neuvoa.
Varo nettihuijareita!
Vuokralaiset ry muistuttaa uusia vuokralaisia huolellisuudesta vuokramarkkinoilla. Vuokra-asuntoa ei pidä koskaan vuokrata ilman, että on käynyt katsomassa asuntoa. Kiihtyvä kysyntätilanne vuokra-
asuntomarkkinoilla saa liikkeelle myös huijareita erityisesti syksyisin opiskelijoiden tarvitessa asuntoa. He vuokraavat asuntoja, jotka eivät oikeasti ole vuokrattavina tai joita heillä ei ole oikeus vuokrata. Tyypillinen tilanne nettihuijauksessa on sellainen, jossa kuvien kera tarjotaan vuokralle asuntoa, jota vuokrataan kiireisellä aikataululla. Kuviossa avaimet ovat vuokranantajan matVuokralaiset
6 3 / 2016
Kotivakuutus Kotona voi sattua vahinko tai naapuri voi aiheuttaa esimerkiksi vesivahingon, joka aiheuttaa tuhoja muidenkin asunnoissa. Vahinkoja varten tarvitaan kotivakuutus, jossa on sekä irtaimistoettä vastuuvakuutus. Vuokranantajan kiinteistövakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistolle tapahtuvia vahinkoja. Toisten huomioon ottaminen Vuokrasopimuksella asukas sitoutuu noudattamaan talon yhteisiä järjestyssääntöjä. Yleisin sääntö on, että talossa on hiljaisuus klo 22 – 06. Sinä aikana pitää välttää kovia ääniä niin asunnossa kuin porrashuoneessakin. Myös säännöllistä pyykinpesua tai suihkussa käyntiä tuohon aikaan kannattaa välttää. Jos järjestää asunnossaan esimerkiksi tupaantuliaisjuhlat, on hyvä tapa kertoa juhlista lähinaapureille tai laittaa asiasta tieto talon ilmoitustaululle. Vastuu kavereista ja lemmikeistä Asukas on vastuussa myös asunnossaan vierailevien kavereiden käytöksestä. Samoin lemmikkien käytös on asukkaan vastuulla. Koirat eivät saa haukunnallaan häiritä naapureita, eikä niiden saa antaa tehdä jätöksiä pihoille. Kissojen ei saa antaa kuljeskella pihalla vapaana. Kavereiden tai lemmikkien
kassa ulkomailla ja hänelle aiheutuu kuluja avainten toimittamisesta vuokralaiselle. Luottamuksen osoituksena pyydetään vuokralaista maksamaan vain 200 – 400 euroa, jotta avaimet toimitetaan. Takeita avainten saamisesta ei kuitenkaan ole, joten älä maksa esitettyä maksua. Myös huoneistossa käydessä on hyvä olla tarkkana.
Palvelukseen halutaan:
Hyvä vuokranantaja aiheuttamien asumishäiriöiden takia voi pahimmillaan saada häädön asunnosta. Kaikki talon kulut maksetaan vuokrilla Kaikki talon kulut maksetaan asukkaiden maksamilla vuokrilla. Oman taloudellisen edun kannalta on tärkeää, että opettelee alusta alkaen kuluja säästävät asumistottumukset. Vesi ja erityisesti lämmin vesi on todella kallista. Suihkuvettä kannattaa käyttää vain sen verran kuin peseytymiseen tarvitaan. Sekajäte tulee kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte, joten kannattaa opetella alusta alkaen lajittelemaan oikein. Talojen ja asuntojen korjaamiseen kuluu vuosittain paljon rahaa ja siksi kannattaa pitää niistä hyvää huolta ja varoa vahingoittamasta pintarakenteita tai kalusteita. Turvaverkko apuna Paras tuki asumisen alkutaipaleella on lähiperhe, mutta näin ei kaikilla ole tai perhe ei aina ehdi apuun. Ystävien lisäksi voi apua tai neuvoa kysyä myös naapureilta. Kaikissa taloissa asuu vanhempia ihmisiä, joilla on paljon elämänkokemusta erilaisista asumiseen liittyvistä ongelmatilanteista. Kysyvä ei tieltä eksy! Teksti: Päivi Karvinen
– Ei riitä, että on esimerkiksi puhunut oletetun vuokranantajan kanssa puhelimessa, vaan aina pitää voida käydä katsomassa asuntoa ennen kuin päättää asunnon vuokraamisesta. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita toteaa myös, että vuokranantajan henkilöllisyys kannattaa varmistaa jo asuntoon tutustuessa, jotta ei synny ikäviä tilanteita.
H
arvemmin tulee vastaan keskustelua siitä, mistä tunnistaisi hyvän vuokran-antajan. Useimmiten syynissä on vuokralainen; heitä arvioidaan ja kysellään taustoista ja luottotiedoista, mutta itse asiassa ihan yhtä tärkeää olisi myös osata tunnistaa hyvä vuokranantaja. Myös vuokralaisen pitäisi osata kysyä vuokranantajalta oikeat kysymykset, selvittää taustoja ja tunnistaa, kun hyvä osuu kohdalle. Ensimmäinen kriteeri hyvän vuokranantajan tunnistamisessa on se, että vuokranantaja kertoo, kuka on ja millaisilla aikeilla on vuokraustoiminnassa liikkeellä. Hälytyskellojen pitäisi vuokralaisella soida, jos vuokranantaja ei suostu osoittamaan henkilöllisyyttään tai kertomaan mitään vuokraustoiminnastaan. Hyvän vuokranantajan tunnistaa myös siitä, että hän on kiinnostunut huoneiston kunnosta, reagoi nopeasti, jos jotain tarvitsee korjata ja ideoi jopa itse, miten asunnosta saisi mukavamman. Asuntonäytöllä vuokranantajalta kannattaakin kysyä, millaisia korjauksia ja kunnostuksia asuntoon on viime vuosina tehty ja mitä hän on lähivuosille suunnitellut. Se, miten yhteydenpito vuokranantajaan sujuu asuntonäyttöön tai sopimuksen solmimiseen liittyen, kertoo paljon siitä, mitä vuokralainen voi odottaa vuokrasuhteen aikana. Hyvä vuokranantaja on tavoitettavissa järkeviin aikoihin
normaaleilla yhteydenpitotavoilla, sopii asioista selkeästi ja pitää kiinni siitä, mitä on sovittu. Hyvä vuokranantaja on kiinnostunut vuokrasuhteeseen liittyen vuokralaisen asioista, töistä opinnoista, rahatilanteesta ja vähän perhetilanteestakin, mutta ei kyttää eikä urki tarpeettomasti vuokralaisen yksityiselämää. Hyvä vuokranantaja haluaa pitää yhteyttä vuokralaiseen. Tämä ei tarkoita kuukausittaista tupatarkastusta, vaan esimerkiksi riskialttiiden vesivuotopaikkojen tarkastamista kerran vuodessa ja sen läpikäymistä, toimiiko kaikki niin kuin pitää. Yhteydenpito on myös tarkkuutta vuokranmaksusta; sen seuraamista, ettei rästejä pääsisi syntymään ja etteivät ne ainakaan pääsisi kasaantumaan niin, ettei vuokralainen enää niistä selviä. Vaikka hyvä vuokranantaja on tarkka vuokranmaksusta ja sovituista asioista, hän on kuitenkin aina aulis neuvottelemaan ja sopimaan uudelleen, mikäli tilanne sitä vaatii. Mia Koro-Kanerva OTM, toiminnanjohtaja Suomen Vuokran-antajat ry
M2 satsaa asukasyhteisty M2-Kodit on uusvanha toimija kohtuuhintaisilla asuntomarkkinoilla. Y-Säätiö-konserni omistajana edustaa pitkän linjan kiinteistöalan osaamista, mutta M2-Kodit nimellä toimiva yhtiö uutta, asukkaat osallistavaa ajattelua.
Y
-Säätiö nimesi uuden yhtiönsä M2-Kodeiksi korostaakseen toimintaansa myös tavallisten vuokra-asuntojen omistajana. Asuntokanta kasvoi merkittävästi, kun yhtiö osti taannoin VVO:lta lähes 9000 asuntoa. Yhtiö kertoo internetsivuillaan olevansa kohtuuhintaiseen ARA-vuokraasumiseen keskittyvä yhtiö ja vieläpä niin, että yhtiön mielestä kaikki rahat eivät saa mennä asumiseen, sillä elämästä pitää saada nauttia. M2 ei tavoittele voittoa, vaan vuokrat ovat ARAn omakustannusperiaatteen muukaan määriteltyjä. Sanojen vakuudeksi yhtiö laski ensitöikseen merkittävästi vuokratasoa VVO:lta ja aiemmin Satolta ostamassaan asuntokannassa. Lisäksi ensi vuonna M2-Kotien vuokriin ei ole tulossa lainkaan korotuksia. – Pystyimme laskemaan vuok-
ria toimintaa tehostamalla ja varautumalla jo ensi vuoden tilanteeseen, jolloin lainsäädännön muutoksista johtuen korjausvarausten tulee olla pienempiä, kertoo toimitusjohtaja Juha Kaakinen. Kaakinen vakuuttaa, että vuokranalennuksia ei kuitenkaan tehdä korjaustoiminnan kustannuksella. – Meillä on kunnianhimoinen peruskorjausohjelma, jonka puitteissa käytämme 10 miljoonaa euroa vuosittain peruskorjauksiin normaalien vuosikorjausten lisäksi, kertoo Kaakinen. M2:sen vuokranalennus nosti kuitenkin keskusteluun sen tosiasian, että samalla lain määrittelemällä omakustannusperiaatteella toimiminen voi tuottaa eritasoisia vuokria omistajatahosta riippuen. Yhtenä selitteenä on, että lainsäädäntö antaa mahdollisuuden kerätä vuokrissa kahdeksan prosentin tuoVuokralaiset
8 3 / 2016
ton omalle pääomalle. Osa omistajista käyttää mahdollisuutta ja osa ei. Vuokranalennukset ovat Kaakisen mukaan olleet yhtiölle erittäin positiivista mainosta. Samalla tavalla on toiminut vuokravakuudesta luopuminen ja vanhojen vakuuksien palauttaminen, mikäli asuminen on sujunut moitteetta. – Se on meidän mielestämme osa asumisen kohtuuhintaisuutta, toteaa Kaakinen. Toistaiseksi tuntemattomampi M2Kotien vahvuus on yhteiskehittämistyö, jossa asumisen palveluita kehitettään yhdessä asukkaiden kanssa. – Meidän pyrkimyksenä on muuttaa asumisen totuttuja tapoja. Esimerkiksi käyttämällä rahaa toisella tavalla saadaan aikaan uusia toimintatapoja kiinteistöjen ylläpitoon, kertoo Kaakinen. Uudenlainen tapa rahankäytölle on muun muassa työtalkkarikokeilu. Se on hanke, jossa muun muassa talon huoltotöille etsitään tekijöitä talon asukkaista siten, että heille tulee lisäansaintamahdollisuus. Kokeilu käynnistyi syyskuun alussa. – Sama raha, joka jouduttaisiin käyttämään kiinteistöhuoltoyrityksen palkkioihin saadaan käytetyksi oman talon
yöhön asukkaiden työllistämiseen, kiteyttää Kaakinen, joka on selvästi innoissaan työllistämismahdollisuuksista. – Haluaisimme nähdä nopeita tuloksia, mutta on pakko todeta, että byrokratia on tässä asiassa melko haastavaa. Siitä syystä on täytyy tyytyä menemään eteenpäin pienempien kokeilujen kautta, pahoittelee Kaakinen. M2-Kodit on tehnyt tiivistä kehitystyötä Demos-Helsingin kanssa. Yhteistyössä on kehitetty Uuras-, Energiapilotti- ja kehittäjäasukastoimintoja sekä Flow Talk asumisen unelma -työpajatoimintaa. Kaikissa on tavoitteena kehittää asumista asukkaita aktivoimalla. Yhtiö on aloittanut viime keväänä myös kolmevuotisen asumisneuvonnan kehittämishankkeen Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Asumisneuvojat auttavat asukkaita monenlaisissa asumisen asioissa, kuten vuokranmaksuun, kodin huolenpitoon tai naapurisopuun liittyvissä asioissa. – Asumisneuvonta on osa varhaisen puuttumisen mallia. Sen avulla yritetään tavoittaa erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat, kertoo Kaakinen. Asumisneuvonta on kaikille asukkaille tärkeä palvelu. Myös heille,
jotka eivät suoraan tarvitse neuvontaa. – Asumisneuvonnan roolin voisi hyvin perustella sanomalla, että sen avulla saadaan käyttöaste korkealle ja vuokra alhaalle, perustelee Kaakinen yhtiön roolia neuvontatyössä. M2-Kotien omistajan, Y-säätiön perustavoitteisiin kuuluu asunnottomuuden vähentäminen. Vankempaa jalansijaa tavallisten vuokra-asuntojen omistajana M2-Kotien kautta pidetään luonnollisena jatkeena säätiön perustoimintoihin. – Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen on erittäin tärkeää asunnottomuuden ennaltaehkäisemistä, korostaa Kaakinen. M2-Kotien ensimmäinen uudiskohde Koy Jallukka valmistuu Helsingin Jätkäsaareen alkuvuodesta 2017. Teksti: Päivi Karvinen Kuvat: Sampsa Kettunen
M2-Kodit lyhyesti Y-Säätiö-konserniin kuuluva kohtuuhintaisia ARA-vuokra-asuntoja omistava ja rakennuttava yhtiö. - 9 800 asuntoa - 16 000 asukasta - 222 kohdetta - asuntoja 29 paikkakunnalla - asunnon keskikoko 55,7 m2 - keskimääräinen neliövuokra vuonna 2016 on 13 €/m2 - aluetoimistot Helsingissä, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa
Uusi tuote:
Lumoasunto
VVO on tuonut markkinoille uuden tuotteen, Lumo-asunnon. Asuntojen vuokra määräytyy markkinaehtoisesti. Osa asunnoista on vanhoja, rajoituksista vapautuneita ARA-vuokraasuntoja, osa uudempaa vapaarahoitteista asuntokantaa. Kysyimme markkinointi- ja viestintäjohtaja Irene Kantorilta lisätietoja Lumo-asunnosta. – Mikä on Lumo-asunto?
”Lumo on vuokra-asumisen palvelubrändi. Haluamme helpottaa asukkaidemme arkea niin ennen kuin jälkeen muuton. Markkinaehtoisia Lumoasuntoja on yhteensä konsernissamme 28 505. Ennen muuttoa Lumo-asuntoon saa muun muassa henkilökohtaisen asuntoesittelijän palvelun ja mahdollisuuden muuttoapuun ja asennuspalveluihin uudis- ja peruskorjauskohteissamme.
Muuton jälkeen tarjoamme vuokraan sisältyvän vesimaksun ja nopean laajakaistan sekä lemmikkiystävällisen asuinympäristön, ja Lumo Kotinyt.fi -asuntovuokraamon kautta vuokravakuus on 0 euroa. www.kotinyt.fi onkin hyvä esimerkki Lumo-palvelusta: mursimme palvelulla keskeisen myytin, että vuokra-asuntoa pitää jonottaa ja hakea. Verkossa toimivan asuntovuokraamomme kautta voi tehdä vuokrasopimuksen heti.”
– Miksi VVO-konserni on kehittänyt Lumo-brändin?
”VVO-konserni kehitti Lumo-palvelubrändin, koska nähtävissä on ollut, erityisesti nuoremmissa aikuisissa, halu asua joustavasti. Tutkimustemme mukaan Lumo-palvelukonseptit kiinnostavatkin vuokralla asuvia ja tai ihmisiä, jotka harkitsevat vuokralla asumista haluttuna vaihtoehtona.” – Kuka voi hakea Lumo-asuntoa?
”Lumo-vuokra-asunto on tarkoitettu kaikille eikä sitä tarvitse välttämättä hakea. Vapaita Lumo-vuokra-asuntoja voi vuokra heti Lumo Kotinyt.fi -palvelustamme.” – Millä paikkakunnilla Lumo-asuntoja on?
”Lumo-asuntoja on kaikilla 39 sijaintipaikkakunnallamme Suomessa.”
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa VUOKRALAISET 70 VUOTTA Vuokralaisten keskusliiton nimellä perustettu Vuokralaiset VKL ry täytti kesäkuussa 2016 pyöreät 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on tuotettu ja painettu näyttävä kuvallinen historiaamme käsittelevä 12-sivuinen esite, jota yhdistykset saavat mielellään tilata keskustoimistolta itselleen jakoon. Alustavasti vuokralaisten historiaesitettä on varattu 100 kappaletta per yhdistys, mutta jos yhdistys toivoo suurempaa määrää, asiasta voidaan sopia. Esitteet sopivat jaettavaksi sekä vanhoille että uusille jäsenille. Tilaukset osoitteesta: toimisto@vuokralaiset.fi YHDISTYSREKISTERIASIAA Suomi on yhdistysten luvattu maa. Aiemmin vuokralaisyhdistyksiäkin oli nykyistä laajempi verkko eri puolilla Suomea. Osa yhdistyksistä on jossain vaiheessa lopettanut toimintansa ja osa pitää taukoa. Nykyisin vuokralaisyhdistyksiä toimii lähinnä isoissa kaupungeissa. Yhdistystoiminta vaatii aina ennen kaikkea aktiivisia ihmisiä. Jonkin verran yhdistystoiminta vaatii myös virallisia rutiineja, kuten ilmoitukset yhdistysrekisteriin, kun järjestön nimenkirjoittajat vaihtuvat. Uuden yhdistyslain myötä Suomen yhdistysrekisteri pannaan ajan tasalle. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa nyt listoiltaan kaikki sellaiset yhdistykset, joista ei ole kuulunut mitään vähintään 20 vuoteen. Poistuvissa on monta vuokralaisyhdistystäkin. Melkein jokaisesta Suomen kunnasta löytyy kymmenittäin toimimattomia yhdistyksiä ja seuroja. Koko 40.000 poistamisuhan alla olevien yhdistyksen lista löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta. Listalla on varmasti monia yhä toimivia järjestöjä, jotka ovat vain unohtaneet ilmoittaa toiminnastaan. Lista löytyy osoitteesta: https://www.prh.fi/fi/ uutislistaus/2016/P_9242.html. Mikäli vuokralaisyhdistyksen nimenkirjoittajat ovat pysyneet pitkään samoina, kannattaa varmistaa, että oma yhdistys ei ole vahingossa poistettavien listoilla. Armonaikaa yhdistyksillä on tammikuun 12. päivään asti. Päästäkseen pois listalta yhdistyksen on ilmoitettava kirjallisesti, että toiminta jatkuu. Mikäli löytyy riittävästi innokkaita jäseniä, jotka haluavat elvyttää jonkin vanhan poistumisuhan alla olevan paikallisen vuokralaisyhdistyksen, ottakaa yhteyttä pikapuoliin allekirjoittaneeseen. SYYSKOKOUKSIEN AIKA LÄHESTYY Mikäli vuokralaisyhdistys toivoo paikalle edustajaa VKL:n keskustoimistolta, kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ja kysyä, jotta ajankohtaa voidaan sovitella kalentereihin. Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö
Vuokralaiset
Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.
Voiko tupakan aiheuttaman tulipalon takia irtisanoa asukas?
?
Asunnosta syttyi tulipalo tupakasta. Henkilö sai häkämyrkytyksen ja asunnossa joudutaan tekemään remonttia. Helsingin kaupunki ei neuvotellut asiasta, vaan irtisanoi moitteettomasti käyttäytyneen, 20 vuotta asuneen työssäkäyvän vuokralaisensa. Kotivakuutusta ei ollut. Isännöitsijä aikoo kuulemma nostaa syytteen yleisen turvallisuuden vaarantamisesta ja vaatia korvauksia 10 000 – 60 000 euroa. Onko todella niin, että jos asunnossa on tulipalo, vuokrasopimuksen voi päättää heti? Vuokralaisen näkökulmasta tilanne on kohtuuton. Kyseessähän oli vahinko.
§
Kyseessä olevassa tilanteessa vuokralainen on toiminut huolimattomasti ja huolimattomuudellaan aiheuttanut vahinkoa asunnolleen. Vuokralainen on vastuussa aiheuttamastaan vahingosta ja voi joutua korvaamaan taloyhtiön kiinteistövakuutuksen korvauksen ulkopuolelle jääviä kuluja. Jos vuokrasopimus päätetään välittömästi, on kyse vuokrasopimuksen purusta. Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen vuokralaisen hoitaessa asuinhuoneistoaan huonosti. Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus myös vuokralaisen rikkoessa huoneistossa määräyksiä, jotka on säädetty terveyden ja järjestyksen säilyttämiseksi. Vuokralaisen toimiessa erittäin moitittavalla tavalla, vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen ilman varoitusta.
Saako julkisivuremontista vuokranalennusta?
?
Muutimme avopuolisoni kanssa vuokra-asuntoon Espooseen. Kuukausi muuton jälkeen saimme kuulla, että taloon on tulossa julkisivuremontti, jossa koko rakennus pussitetaan. Asiasta ei ollut mitään puhetta, kun teimme vuokrasopimusta. Onko meidän mahdollista saada vuokranalennusta?
§
Vuokralaisen on aina hyvä kysyä huoneistoon tutustuessa tulevista remonteista. Julkisivuremontit ovat asumista haittaavia remontteja. Vuokralaisen on hyvä kirjata itselleen muistiin, miten remontti on vaikuttanut asumisen laatuun. Asumishaitasta muodostuu vuokranalennuksen peruste. Vuokranalennusta kannattaa vaatia kirjallisella yhteydenotolla, jossa kertoo miltä ajalta ja kuinka paljon haluaa alennusta. Vuokranalennus asumista haittaavassa remontissa on lakiin perustuva oikeus.
11 3 / 2016
Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI
toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme
Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä Toimitus: Huvikummun viesti Taitto: Oy Creamedia Ab Kannen kuva: Anne Viita Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2016: Materiaalin toimitus viimeistään vko 46, julkaisuvko 50
Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja Vantaa KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Espoo HANNU AHONEN Lasten ja nuorten liikunnan aluevastaava, TUL Vantaa SAMI AUERSALMI HKVY:n sihteeri Helsinki HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteiden päällikkö, PAM Sipoo REETTA KUOSMANEN Sopimusneuvottelija JHL Helsinki TIMO LEHTINEN Yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOSTE ry Helsinki ELSA KOSKINEN Tampereen seudun Vuokralaisyhdistyksen pj Tampere ANU SUORANTA Tutkija Helsinki ULLA-MARI KARHU Suunnittelupäällikkö Järvenpää
ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
SYYSKUU 05.09. 26.09. LOKAKUU 03.10. 31.10. MARRASKUU 07.11. 28.11. JOULUKUU 05.12. 19.12. Neuvontanumero on
0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki