Asuntomme 1/2022 by Creamedia

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 1/2022

• Veden säästäminen kannattaa taloudellisesti • Vinkit nuorelle muuttoon omaan kotiin • Asianajajan näkemyksiä riitatilanteista • Tekeillä kaksi tärkeää lakiuudistusta

Tarvitaan ihmisläheistä asuntosuunnittelua

S I S ÄLTÖ

02 03 04 08 10 10 12 14 15 15 Ajankohtaista

Pääkirjoitus

Asuntosuunnittelun tulee lähteä ihmisten tarpeista Asuntokohtainen vedenkulutuksen laskutus on säästäväisen asukkaan etu Korkotukilainsäädäntöä yritetään uusia toimivammaksi Yhteishallintolaissa halutaan vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia Oma asunto toi pysyvyyttä elämään Vuokravakuuden palauttaminen kesto-ongelmana Lakineuvojamme vastaa Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa

AJ AN KOH TAIS TA

ASUNTONÄYTÖT JA HUOLTOKÄYNNIT HAASTEELLISIA KORONA-AIKANA

Yhteiskuntaa koetteleva korona hankaloittaa arkea myös asumisessa. Vuokralaiset ry:n neuvonnassa on tullut vastaan tapauksia, joissa vuokra-asunnossa käyminen korona-aikana on aiheuttanut kitkaa vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. – Asukkaalla on oikeus olla päästämättä vuokranantajaa asuntoon, mikäli on sairastunut koronaan. Toisaalta asukas ei luonnollisesti saa käyttää sairastumista perusteena käynnin estämiseen, mikäli ei ole sairas, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Myös Suoman Vuokranantajat ry suosittelee, että esimerkiksi asuntonäytöt siirrettäisiin sairastapauksissa myöhäisempään ajankohtaan tai hyödynnettäisiin asunnon esittelemisessä esimerkiksi videokuvaa. Kyse on sekä siitä, kokeeko asukas asumisensa turvalliseksi, että keskinäisen luottamuksen rakentamisesta. – Sairastamisrauhan antaminen asukkaalle lisää asumisen turvallisuuden tunnetta ja kasvattaa luottamusta vuokranantajaan. Hyvä vuokrasuhde perustuu aina sopimuksen lisäksi keskinäiseen luottamukseen. Asukkaan ilmoituksen sairastumisesta voi nähdä myös vastuullisena toimintana taudin leviämisen ehkäisemiseksi, korostaa Viita. Sekä Vuokralaiset että Vuokranantajat korostavat, että asunnon akuutit, asumisturvallisuutta heikentävät viat täytyy päästä korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Tällöin on tärkeää, että asukas eristäytyy eri tilaan asunnossa ja asuntoon menijä suojautuu huolellisesti suojavarustein ja maskein.

VUOKRA-ASUNNON HINTA VAIKUTTAA ENTISTÄ ENEMMÄN MARKKINOILLA

Tilastokeskuksen vuosineljännestilaston mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat jälleen loppuvuonna. Vuokranantajien mukaan vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on hiipunut. Asukkaista on tullut entistä hintatietoisempia. – Vaikka vuokranantajat uutisoivat, että vuokrapyynnöt ovat historiallisen maltilliset ja ennustavat tilanteen jatkuvan myös koronapandemian rauhoittumisen jälkeen, on muistettava, että vuokrat ovat historiallisen korkealla tasolla erityisesti pääkaupunkiseudulla. Eli vuokrissa on asukkaan näkökulmasta katsottuna tiputtamisen varaa reippaasti, kun vuokria vertaa ARA-asuntojen hintoihin. Asukkaiden maksukyky on tullut selvästi vastaan, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Asunnon hankinnassa on perinteisesti vaikuttanut erityisesti sijainti ja asunnon kunto. – Nuo seikat vaikuttavat varmasti jatkossakin, mutta sen lisäksi markkinoilla pitää ottaa entistä enemmän hinta huomioon. Todennäköisesti myös vuokranantaja asiakaspalveluhenkisyys vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, kenen asuntoon asukas haluaa asettua. Myös vuokra-asumisessa vaikuttaa entistä enemmän asiakkaan kokemus palvelusta, tähdentää Viita. VUOKRATILANNE TILASTOKESKUKSEN TILASTOJEN MUKAAN LOKA-JOULUKUUSSA 2021:

Helsinki (keskimäärin) Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Oulu

Vapaarahoitt. asunnot (uudet vuokrasopimukset) 22,8 €/m²/kk 19,4 €/m²/kk 19,3 €/m²/kk 16,4 €/m²/kk 15,8 €/m²/kk 15,2 €/m²/kk 15,1 €/m²/kk 14,1 €/m²/kk

ARA-asunnot 13,4 €/m²/kk 13,5 €/m²/kk 13,8 €/m²/kk 12,5 €/m²/kk 11,6 €/m²/kk 12,0 €/m²/kk 12,0 €/m²/kk 11,2 €/m²/kk

PÄÄKIR J OIT US

VUOKRALAISPÄIVILLÄ SEILATAAN TAAS!

Kaunista asumista kohtuuhintaan

Vietämme Vuokralaispäiviä Viking Gabriellalla. Tule mukaan oppimaan uutta sekä tapaamaan uusia ja vanhoja tuttuja!

Tiedossa mm. VAV:n esittely asukastoiminnasta, tietoa lainsäädännöstä sekä paljon muuta! HINNASTO €/HLÖ: Yhden hengen hytti Normaalihinta 535,00 Jäsenhinta 430,00

Kahden hengen hytti Normaalihinta 510,00 Jäsenhinta 410,00

HINNAT SISÄLTÄVÄT: - 2 x aamiainen - 2 x kahvit - 2 x illallinen ruokajuomineen - Ohjelman - Materiaalin Nopean varaajan etu 6.5.2022 mennessä –10 %!

rkkitehti Henna Helander toteaa tämän lehden haastattelussa, että kaunis tila inspiroi ihmisiä. Erinomainen ajatus. Voisin kuvitella, että suurin osa ihmisistä arvostaa asumisessaan kauneutta, vaikkakin jokainen omanlaistaan. Asumiseen liittyvästä kauneudesta puhutaan kuitenkin kovin harvoin poliittisella tasolla. Enemmän kiinnitetään huomiota esimerkiksi energiatehokkuutteen tai asumisen hintaan. Kauneuden idean voisi kuitenkin Helanderin tavoin nähdä laajemmin ihmisten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia edistävänä asiana. Kauneus, viihtyisyys, tekninen laadukkuus ja kohtuuhintaisuus eivät mielestäni ole toisiaan poissulkevia asioita vaan päinvastoin. Tuo kaikki yhdistyy usein nimenomaan ARA-tuotannossa, jossa asuntojen keskipinta-ala on suurempi kuin uusissa vapaarahoitteisissa asunnoissa, mikä edistää asumisviihtyisyyttä monella tavalla. Myös asuinympäristöön kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen ohjauksen avulla. Lisäksi asuminen on omakustannusvuokran takia kohtuuhintaista. Tuon lisäksi ARA-asuntotuotanto tunnetaan monista teknisen laadun pilottihankkeista, joita vapaarahoitteisella puolella ei tehokkuusvaatimussyistä lähdetä tekemään. Esimerkiksi puukerrostalorakentamisen kehitys on ollut täysin ARA-tuotannon aikaansaamaa.

VUOKRALAISPÄIVÄT TUKHOLMAAN 26.8.-28.8.2022

Korkotukilainoituksen järjestelmään kuuluu myös olennaisena osana tietyt rakentamisen laatuvaatimukset, jotka takaavat edellä mainitut erinomaiset elementit ARA-asumiseen. Tänä päivänä se tuottaa parhaimmillaan jopa kaunista asumista kohtuuhintaan. Asumista, jonka soisi olevan mahdollista huomattavasti useammalle ihmiselle kuin se nyt on.

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

ASUNTOMME 1/2022

KUVA: TAPIO ANTERE

ARA-asuntojen rahoittamiseen käytettävien korkotukilainojen lakiosuutta ollaan tänä vuonna uudistamassa. Tulemme omassa lausunnossamme korostamaan ennen kaikkea sitä, että järjestelmän pitäisi olla entistä kannustavampi tuottamaan lisää ARA-asuntoja. Niitä tarvitaan nyt entistä enemmän, sillä markkinat ovat osoittaneet, etteivät ne pysty tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja kaupungistuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Historia on osoittanut, että asuntosuunnittelu menee sykleissä. Arkkitehti Henna Helander uskoo, että nyt käynnissä oleva prosessiajattelu on kääntymässä suuntaan, jossa ihmisten todelliset tarpeet huomioidaan taas paremmin.

let varmaan kuullut puhuttavan, kuinka jossain asunnossa on hyvä pohja, mutta oletko miettinyt mitä kaikkea se pitää sisällään? – Asunnon pitäisi olla valoisa. Hyvässä pohjassa asuntoon tulee valoa kahdesta suunnasta. Usein hyvä pohja on myös neliönmallinen, mikä helpottaa huoneiden kalustamista ja antaa vaihtoehtoja sisällä liikkumiseen, listaa hyvän pohjan perusasioita Arkkitehtiliitto SAFAn puheenjohtaja Henna Helander. Perustasoa kehittyneempään pohjaan Helanderin mielestä kuuluu myös se, että asunnossa pystyy kulkemaan ympäri. Se tuo samanlaista vaihtelun tunnetta kuin kaupunki, jossa voi kuljeskella eri reittejä. Myös ovia voisi olla huoneissa kaksi, jolloin tila muuttuisi monikäyttöisemmäksi. – Kaikkien ovien ei tarvitse olla käytössä, mutta ne

luovat mahdollisuuksia, selventää Helander.

Korona korostanut monikäyttöisyyttä

Koronapandemia on korostanut tilojen monikäyttöisyyttä, kun ihmiset ovat joutuneet viettämään enemmän aikaa asunnoissa ja usein tekemään myös töitä samassa tilassa. – Itsekin teen etätöitä ja olen joutunut rajaamaan kotona tietyn tilan, mihin lapset eivät saa tuoda leluja. Minulla on siihen mahdollisuus, mutta ne, jotka joutuvat elämään ahtaissa tiloissa, ovat henkisesti kovilla. Asunnossa pitäisi olla tilaa työhuoneelle, jotta työt eivät olisi jatkuvasti silmissä, korostaa Helander. Jatkuvasti pienenevä huoneistokoko onkin yksi tämän päivän haasteista. Suomessa on aina asuttu pienemmissä asunnoissa kuin monissa muissa Euroopan maissa ja asuntojen keskipinta-ala on vain pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikkein ahtaimmin asuvat tilastojen mukaan lapsiperheet.

Asuntosuunnittelun tulee ihmisten tarpeista

ASUNTOMME 1/2022

Raha vienyt suunnittelulta työkaluja Helanderin mukaan arkkitehdit mielellään suunnittelisivat kaikille mielekkäitä koteja, mutta usein vastaan tulee raha. On kustannustehokkaampaa rakentaa varsinkin kaupunkikeskustoissa taloja, joiden runkosyvyys on niin suuri, että porrashuone toteutetaan talon sisälle. Tuollaisissa taloissa asunnoista tulee pitkulaisia ja ikkunoita saadaan vain yhdelle seinälle. Ratkaisu tuottaa pimeämpiä tiloja asunnon perälle ja myös pitkiä ikkunattomia käytäviä. Vertailun voi tehdä vaikkapa 70-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin, joissa runkosyvyys mahdollistaa valon pääsyn asuntoon vähintään kahdesta suunnasta.

Avokeittiö vallannut alaa Raha on syynä myös siihen, että keittiö sijoitetaan yhä useammin olohuoneen perälle, mikä vähentää yleensä keittiön valoisuutta. Toisille avokeittiö käy, mutta korona-ajan myötä yhä useampi on toivonut, että keittiön

lähteä

oven sulkemalla saisi jaettua rauhallista tilaa perheenjäsenten kesken. – Suljettavat, ikkunalliset keittiöt ovat hävinneet suunnittelusta ja keittiökalusto laitetaan lähtemään joskus jopa eteisestä olohuoneeseen, huokaisee Helander. Kun keittiö on jatkuvasti esillä asuintilassa, se hankaloittaa myös esimerkiksi jätehuollon ja kierrättämisen järjestämistä esteettisesti. Asukkailta vaaditaan ilmastosyistä lajittelutoimia, mutta asunnoissa ei ole aina tilaa järjestää sitä. – Kun tuollaisia velvoitteita ei pysty hoitamaan hyvin, se vie ihmisen oman hallinnan tunteen pois ja luo stressiä, pohtii Helander.

Jokainen ansaitsee kaksi huonetta Pienen asunnon ongelmat kiteytyvät usein yksiöihin, kun asukas joutuu katselemaan koko ajan samaa tilaa. – Jokainen ihminen ansaitsisi kaksi huonetta, sillä ihannetilanne olisi, että asunnossa pääsisi siirtymään tilasta toiseen fiiliksen mukaan. Pienemmissä asunnoissa voisi olla kaksi isompaa tilaa ja lisäksi vaikka alkovi

Asuntosuunnittelun lyhyt historia

Arkkitehti Henna Helander muistuttaa, että luomalla kaunista, tila löytää aina käyttäjänsä, koska kauneus inspiroi ihmistä.

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Asuntosäätiön 70-vuotisjuhla-artikkelisarjassa viime vuonna. Vuokralaiset VKL ry on Asuntosäätiön perustajajärjestö.

iten on päädytty tilanteeseen, jossa asunnot pienenevät ja valon merkityksestä pitää muistutella, kun markkinoille on tullut jopa ikkunattomia makuuhuoneita? Asuntosuunnittelu menee Helanderin mukaan sykleissä. 50-luvulla haluttiin suunnitella ihmisille. – Silloin mietittiin, mitä niukoista materiaaleista saadaan parhaiten aikaan. 50-luvun tilat olivat pieniä, mutta valoisia, koska runkosyvyydet olivat pieniä. Siten pieniinkin asuntoihin saatiin toteutettua oma ikkuna jopa kylpyhuoneisiin, kertoo Helander ja jatkaa 60-luvulle. – 60-luvulla asuntoihin tuli isommat ikkunat ja enemmän tilaa. 70-luvulla pohjat pysyivät aika hyvinä, mutta asuntojen ulkokuori meni tekniikan ja talouden ehdoilla ja asuinympäristö köyhtyi. Tuolloin pyrittiin kehittämään taloutta ja tekniikkaa. 80-luku toi monimuotoisuuden ja asuntosuunnittelun lähtökohta oli tavallaan vastaliike 70-luvun tylyydelle. Haluttiin pienimittakaavaisuutta ja inhimillisyyttä. – Silloin keksittiin kuitenkin koneellinen poistoilma, minkä johdosta kylpyhuoneet siirrettiin pois seinien luota, eikä niihin enää saatu ikkunoita, harmittelee Helander. 1990- ja 2000-luvuilla ihmisen tarpeet osattiin yhä ottaa huomioon, mutta viimeiset kymmenen vuotta on jälleen menty yhä enemmän prosessiin ehdoilla. Tekniikka ja talous ovat olleet korostuneesti etusijalla. – Luulen ja toivon, että kohta tulee taas käännepiste ja aletaan miettiä asioita enemmän asumisen ja ihmisen kautta. Ilmassa on selkeästi ravistelevia tekijöitä, kuten etätyön mukana tulleet uudet vaateet asumiselle. Tämä aika on myös hyvä muistutus meille kaikille, että osa väestöstä, kuten vammaiset ja vanhukset viettävät asuntoon sidottua elämää jatkuvasti, toteaa Helander.

ASUNTOMME 1/2022

>>>

tai ikkunallinen keittokomero, hahmottelee Helander ja muistuttaa, että pienissäkin asunnoissa pitäisi pystyä kaiken muun lisäksi myös hyötyliikkumaan. Yksinasuvien asumistoiveita kartoittaneessa, toissa vuonna julkaistussa Anne Tervon väitöskirjatutkimuksessa vahvistetaan Helanderin ajatus. Yksinasuvat kaipaavat yksiötä enemmän tilaa ja he kokevat olevansa väliinputoajia, koska ahtaasti asuminen määritellään yleensä niin, että yksi ihminen asuessaan yksiössä ei asu ahtaasti. – Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän ollaan kodeissa ja sitä merkityksellisemmäksi nuo mainitut asiat tulevat. Suurin ikäryhmä yksinasuvissa ovat yli 70-vuotiaat, ja tämä ryhmä on valtavassa kasvussa. Yhä useamman ikäihmisen oletetaan myös selviävän yksin kotona yhä pidempään. Riittävän tilan lisäksi mielenterveyden kannalta on tärkeää, mitä ikkunasta on nähtävissä. Myös parveke tuo iloa ja voi olla todella iso henkinen helpotus asuntoon sidotulle asukkaalle, muistuttaa Helander.

Kaikki eivät halua konmarittaa Hyvässä asunnossa on myös riittävästi säilytystilaa. Ihmisellä on keskimäärin noin 10 000 tavaraa, eikä minimalismi ja konmarittaminen puhuttele kaikkia. Suomessa oman lisänsä tuovat vielä neljä vuodenaikaa, jolloin vaatteita tarvitaan enemmän kuin lämpimissä maissa. – Ihmisillä on selkeää tarve asuntokohtaisiin varastoihin, jotta vaikka varapatjan saa kätevästi sisätiloihin. Myös pyykinkuivatukselle pitäisi varata tilaa. Taloihin pitäisikin saada enemmän turvallisia pyykinkuivaustiloja, toteaa Helander, joka mielellään näkisi asunnoissa yhä useammin myös erillisiä wc- ja kylpytiloja, jotta ihmiselämän puhtaimmat ja likaisimmat asiat voisi tehdä eri tiloissa.

Kaunis tila löytää käyttäjänsä Asuntosuunnittelun tulevaisuutta pohtiessaan Helander toivoo, että ihmisten ikuiset tarpeet kodin hyvästä tunnelmasta, miellyttävistä näkymistä ja valosta saisivat vahvemmin jalansijaa. – Uskon, että niukastakin pystyy tekemään hienoa ja kaunista eli hyvä asuntosuunnittelu ei välttämättä ole rahasta kiinni. Ehkä enemmän pitäisi ymmärtää, ettei yritetä löytää yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia koteja, korostaa Helander. Erilaisuus voisi olla vaikka sitä, että osassa asunnoista olisi äänieristettyjä huoneita musiikin harrastajille tai etätyöläisille. Tai taloon voisi toteuttaa yhteiskäyttöön viherhuoneita tai kuisteja. – Voisimme hurjasti rikastuttaa elinympäristöämme pienillä asioilla. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei asuntojen valoisuudesta tingitä, koska valolla on niin vahvat vaikutukset fysiologiaan ja mielenterveyteen, pohtii Helander ja muistuttaa Winston Churchillin viisaudesta, että luomme tiloja, mutta tilat muokkaava meitä. – Itse olen vakuuttunut myös siitä, että luomalla kaunista, tila löytää aina käyttäjänsä, koska kauneus inspiroi ihmistä, toteaa Helander.

ASUNTOMME 1/2022

Yksinasuvakin kaipaa tilaa

ntti Heikkurinen asuu neljättä vuotta Mestariasuntojen kerrostalokolmiossa Järvenpäässä. Asunnon valintaan vaikutti aikoinaan hyvä sijainti lähellä keskustaa sekä se, että alkuperäisessä kunnossaan olleeseen asuntoon tehtiin kunnon remontti. Ehdottoman tärkeää oli myös piuhallinen nettiyhteys, joka kuuluu Mestariasunnoissa vuokraan. Tietokonepelejä harrastava, työkseen järjestelmäasiantuntijana toimiva Antti päätti pitää kolmion myös pa-

Toimiva pohja ja parveke ratkaisivat valinnan

entti Pönkkö muutti vaimonsa Annelin kanssa Asuntosäätiön asumisoikeusasuntoon omakotitalosta, koska halusivat eläköitymisen myötä muuttaa lähelle lasten perheitä ja varata enemmän aikaa ja rahaa muun muassa matkusteluun. Perhekeskeisinä ihmisinä he valitsivat ylimmän kerroksen kolmion, jossa on tilaa vierailuille. – Arvostamme erityisesti asunnon rauhaa, valoisuutta ja hyvää äänieristystä sekä asunnon erinomaista pohjaratkaisua ja suurta parveketta. Myös asunnon hyvät säilytystilat ovat arvokas asia, kertoo Pentti ja korostaa vielä erikseen parvekkeen merkitystä. – Parveke on meille toinen olohuone ja tämän asunnon kohdalla sen koko oli meille painava tekijä kohteen

Eteinen ja säilytystilat pullonkaulana

lsa Vähänen asuu viisihenkisen perheensä kanssa Tampereella Pullerikinahteen rivitaloyhteisössä Asuntosäätiön asumisoikeusasunnossa. Asuntonsa toimivuuteen Elsa on tyytyväinen muuten, mutta käsittämättömän pieni eteinen haittaa aktiivisen perheen arkea, eikä säilytystiloja ole riittävästi. – Perheasunnon eteisen pitäisi olla niin iso, että siihen mahtuu kunnolla viidenkin hengen kengät, ulkovaatteet ja mieluusti myös harrastusvälineet. Ja kuraeteinen olisi kätevä keino saada vähennettyä arjen siivousrumbaa, toteaa Elsa. Lapsiperhe tarvitsee myös muuta säilytystilaa rei-

KUVA: TAPIO ANTERE

risuhteen päättymisen jälkeen. Kustannuksia jakamaan hän otti asuntoon alivuokralaisen. – Virtuaalipelaaminen vaatii olohuoneesta tilaa eli ihan pienessä yksiössä ei voi pelata varsinkin, jos on paljon tavaroita. Itse pelaan esimerkiksi Beat Saberia olohuoneessani. Se on hyvää liikuntaa, kun virtuaalimiekoilla mätkii hyvän musiikin tahdissa laatikoita rikki, kertoo Antti. Asumisessaan Antti antaa arvoa myös yhteisöllisyydelle. – Vaikka kaipaan asumiselta myös omaa rauhaa, on kiva, että talossamme naapurit tervehtivät toisiaan. Siitä syntyy minulle riittävä yhteisöllisyyden tunne, toteaa Antti.

lummin, sillä myös harrastevälineitä ja neljän vuodenajan vaatteita on enemmän. – Vaikka kuinka kokee elävänsä minimalistisesti, tavaraa vaan on lapsiperheessä, huokaa Elsa, joka on tunnettu kierrättäjä ja tarkka siitä, ettei tavaraa osteta ostamisen vuoksi, vaan harkiten. Elsa on erittäin tyytyväinen, että juuri ennen koronan alkua perhe sai samasta asuinyhteisöstä isomman asunnon eli viisikon, mikä helpotti korona-arkea, vaikka yhden lapsen huone jouduttiinkin ottamaan työhuonekäyttöön. Moni joutuu sen sijaan asumaan ahtaammin, koska Tampereellakin on tarjolla liian vähän kohtuuhintaisia asuntoja. Korona-aika on korostanut myös yhteisöllisyyden merkitystä asumisessa. Myös Pullerikinahteen perheet ovat muun muassa hoitaneet tarvittaessa toistensa lapsia.

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

valinnassa. Toivomamme ilmansuuntakin toteutui. Olemme panostaneet paljon parvekkeen kalustamiseen, viihtyvyyteen sekä toimivuuteen ja mielestämme onnistuneet siinä. Suuren koon vuoksi parveke taipuu tarvittaessa niin kuntosaliksi kuntopyörineen kuin lämpiminä kesäöinä makuuhuoneeksikin. Asumisoikeusasuminen antaa Pentin mielestä mahdollisuuden turvalliseen, vaivattomaan ja joustavaan asumisen ikäihmiselle. – Me olemme lähteneet siitä, että seitsemänkymppisten ei kannata enää taloudellisesti panostaa seiniin vaan mielekkääseen elämään. Koska matkustamme paljon, varsinkin talvisaikaan voimme unohtaa lumityöt ja kesän nurmen leikkuut, kukkien kastelut ja muut kiinteistön huolet. Tässä asumismuodossa asunnon voi jättää turvallisesti reissuun lähtiessä, perustelee Pentti, joka arvostaa myös talon yhteistiloja, jotka tuovat asukkaille lisäneliöitä käytettäviksi.

ASUNTOMME 1/2022

Asuntokohtainen vedenkulu laskutus on säästäväisen a Vedenkulutusta laskutetaan eri yhtiöissä eri tavoin. Vedenkulutuksen on todettu laskeneen niissä taloissa, joissa on otettu käyttöön huoneistokohtainen vedenkulutuksen laskutus.

asuntokohtaiset mittarit. Se on sekä asukkaan edun mukaista että ympäristövastuullista toimintaa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.

uuressa osassa vuokra-asuntoja vesi laskutetaan yhä vuokran yhteydessä tasasummaisena määränä kaikille asukkaille. Näin toimitaan erityisesti vanhemmissa taloissa, joiden asunnoissa ei ole käytössä huoneistokohtaista vesimittaria. Kaikkiin uudisrakennuksiin on jo vuodesMestariasunnoilla ta 2011 täytynyt asentaa huoneistokohtaivedenkulutus on laskenut set vesimittarit, mutta osa vuokrataloyhtiöistä ei ole ottanut niissäkään taloissa Vedenkulutuksen lasku on todettu käykäyttöön huoneistokohtaista vedentännössä myös Järvenpään Mestarikulutuksen laskutusta, koska laki ei Motivan ja Työtehoseuran asunnot Oy:ssä, jossa huoneistokohsiihen velvoita. toteuttamassa vedenkulutustutkitainen laskutus on ollut arkipäivää Vuoden 2020 lopulla asiaan tuli muksessa suomalaisten keskimääjo useamman vuoden ajan niissä tamuutos uusimpien talojen kohdalräinen vedenkäyttö kerros- ja riviloissa, joissa mittarit on asennettu la. Asuinhuoneiston vuokrauksestaloissa on keskimäärin 120 litraa asuntoihin. Yhtiön noin 2000 asunta annettuun lakiin tehtiin muutos, henkilöä kohden vuorokaudessa. nosta 30 %:ssa on huoneistokohtaijoka velvoittaa vuokranantajat veloitKulutuksen vaihteluväli on set mittarit joko uudistuotannon tai tamaan vedestä kulutuksen mukaan kuitenkin varsin suuri: perusparantamisen myötä asennettuniissä taloissa, jotka ovat rakennettu 50–150 litraa. na. 13.11.2020 jälkeen myönnetyllä rakennus– Mittaroitujen huoneistojen keskikululuvalla. Vanhemmissa taloissa laskutus voi jattus on 100 litraa vuorokaudessa asukasta kohkossakin tapahtua vuokrasopimuksen mukaisesti. ti, kun se muissa taloissa on 140 litraa vuorokaudessa. – Muutos oli hyvä, sillä näin asukkaalla on mahdolKun vesi laskutetaan kulutuksen mukaan, asukkaat eilisuus säästää omien asumustottumustensa kautta asuvät lotraa vedellä. Viimeistään ensimmäinen tasauslasmiskuluissaan. Toki olisi parempi, että laki velvoittaisi ku opettaa asukkaalle sen, mitä veden kulutus todella samalla tavalla kaikkia taloja, joissa on jo asennettu maksaa, toteaa toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.

Vedenkulutus vaihtelee hurjasti

Vuokrissa maksetaan kaikki kulut – vinkit veden säästämiseen Vaikka vesi kuuluisi vuokraan, veden säästämisen taloudellinen vaikutus näkyy kaikissa omakustannusperiaatteen mukaan määritellyissä ARA-asuntojen vuokrissa. Kiinnitä erityisesti huomiota lämpimään veteen, joka on noin kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Merkittävimmät vedensäästöteot voit tehdä kiinnittämällä huomiota omaan vedenkäyttötapaasi peseytymisessä, sillä 45 prosenttia kaikesta käytetystä vedestä kuluu hygienian hoitoon. Suurin vaikutus on sillä, miten pitkiä suihkuja otat. Viiden minuutin suihku kuluttaa vettä jo 60 litraa. PESEYTYESSÄ: • Pidä suihkuhetket lyhyinä • Sulje suihku saippuoinnin ajaksi. • Säädä suihkun tehoa pienemmälle. • Vähennä hiustenpesukertoja, jos mahdollista. • Sulje hana hampaiden pesun ajaksi. • Katso, että lapset eivät jää suihkuun pitkäksi aikaa ja oppivat ripeän peseytymisen.

ASUNTOMME 1/2022

KEITTIÖSSÄ: • Jos sinulla on astianpesukone, vältä käsin tiskaamista. • Jos peset astioita käsin, pese ne altaassa, älä juoksevan veden alla. • Vältä astioiden turhaa huuhtelua ennen koneeseen laittoa. • Säilytä vesikannua jääkaapissa ja täytä lasisi siitä. Näin sinun ei tarvitse valuttaa hanaa ja odottaa kylmää vettä. PYYKINPESUSSA: • Pese täysiä pyykkikoneellisia. • Tuuleta vaatteita ja pitkitä pesuvälejä. • Valitse vähän likaisille vaatteille lyhyempi ja viileämpi pesuohjelma. VESIKALUSTEET: • Kiinnitä huomiota vuotaviin vesikalusteisiin ja ilmoita isännöitsijälle vuodoista. Pieniinkin vuotoihin kannattaa reagoida, koska veden kulutuksen lisäksi niissä piilee suuri vesivahingon riski.

utuksen asukkaan etu

Mikä on kulutukseen perustuva vesilasku?

HEKA siirtyi ennakkomaksujärjestelmään

Myös Helsingin kaupungin asuntojen eli HEKAn asunVedenkulutus mitataan huonoissa on käytössä huoneistokohtainen kulutuksen neistokohtaisella mittarilla ja vesi laskutus niissä asunnoissa, joissa kulutusmittari on laskutetaan käytön mukaan eli asunnosasennettuna. Suurimassa osassa asuntokantaa vesi sa asuvien asukkaiden todellisen vedenkulukuitenkin kuuluu vuokraan eli on kaikille asuktuksen mukaan. kaille tasasuuruinen summa, johon asukas ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Tämän vuoden alussa yhtiö siirtyi kuluYhtiö veloittaa kuukausivuokran yhteydessä tietyn, asutukseen perustuvassa vesilaskutuksessa kaskohtaisen vesimaksun. Summa vaihtelee yhtiöittäin 15–30 myös ennakkolaskutukseen. Ennakkomakeuroon henkilöä kohti kuukaudessa. Eli jos ennakkomaksu on sujärjestelmää kokeiltiin 21 kohteessa ja 15 euroa ja asunnossa asuu kaksi henkilöä, veloitetaan 30 euroa siitä saatujen kokemusten perusteella pääkuukaudessa. tettiin laajentaa ennakkolaskutus kaikkiin taloihin, joissa on huoneistokohtainen veden mittaus. HEKAssa ennakkomaksu on Tasauslasku lähetetään yleensä 3–6 kuukauden välein. Siinä 15 euroa henkilöä kohti kuukaudessa. huomioidaan asunnossa käytetyn veden määrä. Jos asukas on – Kolmen kuukauden laskutusväli on kuluttanut vähemmän vettä kuin on ennakkomaksussa makaiheuttanut etenkin suurille perheille isosanut, hänelle palautetaan rahaa esimerkiksi seuraavan ja kertalaskuja ja maksuvaikeuksiakin. Kuuvuokranmaksun yhteydessä. Jos taas asukas on kulutkausittainen ennakkomaksu pienentää kolmen tanut enemmän vettä kuin ennakkomaksussa on kuukauden välein tulevaa vesilaskua ja näin asukmaksanut, häntä veloitetaan lisämaksulla. kaiden on helpompi maksaa kulutuksen mukainen Palautus- tai lisämaksutavat ovat yhtasauslasku, perustelee toimitusjohtaja Jaana Närö ja tiökohtaisia. korostaa, että muutos koskee vain niitä kohteita, joissa on käytössä huoneistokohtainen veden mittaus. – Tällä hetkellä valtaosassa kohteitamme vesi sisältyy vuokraan, koska kaikissa kohteissa ei ole käytössä huoneistokohtaisia vesimittareita.

Mikä on vesilaskun ennakkomaksu?

Mikä on vesilaskun tasauslasku?

Asumistottumukset näkyvät kukkarossa

elsingissä asuva Ida Oljemark sai vesilaskun tasauslaskussa kämppäkaverinsa kanssa takaisin 84 euroa. Säästäväiset asumistottumukset ovat syntyneet luonnostaan kodin perintönä. – Emme me mitenkään erityisesti edes kiinnitä huomiota veden kulutukseen. Aikaisemmin, kun meillä ei ollut asianpesukonetta, emme pesseet astioita juoksevalla vedellä, vaan altaassa. Nyt, kun meillä on kone, pesemme täysiä koneellisia joka toinen päivä. Pyykkiäkään emme pese joka päivä, kertoo Ida, joka on jo kotona oppinut myös siihen, että suihkussa ei tuhlata vettä, eikä suihkussa tarvitse käydä vain tottumuksesta joka päivä vaan tarpeen mukaan. Vesiennakon palautus toki ilahdutti Idaa, mutta myös harmitti, että opiskelijan tuloilla joutuu maksamaan niin paljon ennakkoa. A-Kruunun asunnoissa vesiennakkomaksu on 20 euroa henkilöä kohden. Lue Idan kokemuksia ensimmäiseen asuntoon muutosta lisää sivulta 12.

ASUNTOMME 1/2022

Korkotukilainsäädäntöä yritetään uu Ympäristöministeriö valmistelee lakimuutoksia, joilla kehitetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa korkotukimallia. Vuokralaiset ry pitää lakiuudistusta tarpeellisena.

itkillä 40 vuoden korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Asukkaat näihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. – Pitkällä korkotuella rakennutetaan Suomeen vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, jotka pysyvät kohtuuhintaisina vuosikymmeniä eli ovat asukkaiden kannalta turvallisia asuntoja. Nykyisessä markkinatilanteessa, jossa asumisen hinta on jo historiallisen korkea, ARAasuntojen tarve on entistä suurempi. Siksi on hyvä, että tätä järjestelmää uudistetaan, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Tarvitaan myös pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa

Hallitusohjelman mukaan pitkää korkotukimallia pyritään kehittämään siten, että tukijärjestelmästä tulee nykyistä kannustavampi. – Vuokralaiset ry:n lausunnossa korostamme nimenomaan sitä, että järjestelmästä pitäisi saada sellainen, että se kannustaa toimijoita tuottamaan uusia ARAasuntoja kaikissa suhdannetilanteissa. Järjestelmään pitää saada mukaan myös pitkäjänteisyyttä, jotta toimijat uskaltavat suunnitella tuotantoa pitkälle tulevaisuuteen. Tällä hetkellä ollaan liian riippuvaisia vuosittain tehtävistä poliittisista päätöksistä, korostaa Viita.

Palvelullistuminen on tulevaisuutta Vuokralaiset ry pitää hyvänä asiana myös asumisen palvelullistumisen huomioimista lakiuudistuksessa.

Yhteishallintolaissa halutaan vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia Yhteishallintolain uudistus on edennyt lausuntokierrokselle. Vuokralaiset ry korostaa aidon vaikuttamismahdollisuuden varmistamista.

uonna 1990 voimaan astuneen yhteishallintolain tarkoitus on ollut taata vaikutusmahdollisuus asumiseen yli 600 000 asukkaalle, jotka asuvat valtion tuella rakennutetuissa vuokrataloissa. Lakia halutaan uudistaa tämän päivän tarpeisiin, koska ihmisten elämäntavat ja tarpeet asumiselle ovat muuttuneet melkoisesti 30 vuodessa. – Asukkaiden tarpeet saada tietoa asumisestaan ja vaikuttaa asioihin eivät ole mihinkään muuttuneet, mutta osallistumisen muodot ovat tänä päivänä ihan erit kuin ennen. Siksi esimerkiksi sähköisten kanavien käyttö täytyy tulla myös osaksi lakisääteistä asukasvaikuttamista, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Hallitusohjelman mukaisesti yhteishallintolain uudistuksella halutaan vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Vuokralaiset ry korostaa nimenomaan aidon vaikuttamismahdollisuuden lisäämistä. – Asukkaiden kaikenlainen yhdessä tekeminen on erittäin tärkeä asia yhteisöllisyyden kehittymiseksi, mutta yhtä tärkeää on, että asukkaat pääsevät käyttämään ääntään myös päätöksenteossa, korostaa Viita. Asukkaille pitää turvata mahdollisuus muun muassa vaikuttaa etukäteen taloudellisesti merkittäviin talotason asioihin kuten pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmiin. Viime syksyn vuokralaispäiville osallistunut asukas kiteytti ääneen asukkaiden toiveen: – Asukkaat haluaisivat päästä vaikuttamaan etukäteen, ei vain jälkikäteen valvomaan.

ASUNTOMME 1/2022

Lausunnot luettavissa verkossa

Kaikkien toimijoiden lausunnot yhteishallintolaista on luettavissa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi (hakusana: Yhteishallintolain uudistus). Lausunnot annetaan 18.3.2022 mennessä. Uuden lain on arvioitu astuvan voimaan ensi vuoden alussa.

usia toimivammaksi Tällä hetkellä omakustannusvuokriin on mahdollista sisällyttää muun muassa verkkoyhteyden, autopaikan, saunan ja pesutuvan maksut. Palvelullistumisen myötä voi olla tarpeen laajentaa näitä mahdollisuuksia erilaisiin yhteiskäyttöpalveluihin, kuten vaikka yhteiskäyttöisen tavarapyörän tai auton tarjoamiseen asukkaille. – Palvelullistuminen tulee voimistumaan ja on tärkeää, että myös vuokra- ja asumisoikeusasumisessa asukkailla on mahdollisuus saada nykyaikaisia palveluita. On kuitenkin tärkeää, että asia määritellään laissa riittävän selkeästi, että vuokrien ja vastikkeiden läpinäkyvyys varmistetaan, muistuttaa Viita. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle näillä näkymin syksyllä 2022.

Sidosryhmien ajatukset kootaan lausuntokierroksella Lainsäädäntöneuvos Anu Karjalaisen mukaan lakiuudistuksella pyritäänkin korjaamaan tilannetta niin, että asukkaat pääsisivät vaikuttamaan ja osallistumaan päätösten valmisteluun myös isoissa yhtiöissä. Sen lisäksi asukkaille tärkeä lähiosallistuminen talotasolla säilytetään. – Toivomme kuulevamme viimeistään lausunnoissa sidosryhmien ajatukset siitä, miten lakiesityksessä esittämämme tavoite saavutetaan. Karjalainen uskoo, että Vuokralaiset ry:n toiveet aidosta vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä saadaan varmistettua muun muassa seuraavin keinoin: • Yhteistyöelimen osallistumisoikeudet määritellään

Tuen määrää ja pitkän korkotukimallin toimivuutta voitaisiin ympäristöministeriön esityksen mukaan lisätä esimerkiksi seuraavilla keinoilla: • Omavastuukoron alentaminen pysyvästi 1,7 %:iin. • Korkotuen maksuaikaa pidennettäisiin nykyisestä 30 vuodesta. • Kohtuullinen korjauksiin varautuminen vuokrissa sallittaisiin. • Tasainen korkotuen maksu perusomavastuukoron ylittävästä korosta tai vaihtoehtoisesti prosenttiosuuden pienentyminen maltillisemmin. • Lainojen takaisinmaksun etupainotteisuuden lisääminen edelleen • Tarkastellaan mahdollisuutta, että ARA voisi hyväksyä joustavamman laina-ajan laajuudeltaan pienempiin tai kevyempiin perusparannushankkeisiin, jotta mahdollistettaisiin remonttien tekeminen ennen kuin talo on tullut peruskorjausikään.

• • •

•

• •

eli saadaan esiin oikea taso osallistua yhtiötasoiseen päätöksentekoon Yhteistyöelimen perustaminen asukkaiden päätettäväksi Asukkaille lakisääteinen oikeus yhtiötason talouden ja hallinnon valvojaan Laista tehdään helpompi lukea, koska se vastaa nykyistä tilannetta vuokrataloyhtiöissä ja asukkaiden on helpompi vedota oikeuksiinsa Toimintatapoja muutetaan siten, että omistajan on vastattava asukkaiden palautteeseen ja selitettävä, miten se on tai ei ole otettu huomioon eli vuorovaikutteisuutta korostetaan Asukasedustaja pääsee mukaan myös peruskorjaushankkeisiin, joita on nykyisin paljon ARA valvoo toiminnan toteuttamista

Yhteishallinnolle asetetaan vähimmäisvaatimukset

Nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisätään Vuokratalokohteiden asukastoiminta, asukaskokoukset ja asukastoimikunnat säilytetään lakiluonnoksessa tärkeänä yhteishallinnon perustasona ja niiden toimintatapoihin lisätään joustavuutta.

Asukaskokoukset valitsisivat edelleen ehdokkaat vuokrataloyhtiön hallituksen asukasjäseniksi, ja jatkossa myös 15–17-vuotiaat asukkaat saisivat äänioikeuden ja mahdollisuuden osallistua yhteishallintoon. Erityisryhmille tarkoitetuissa asuinkohteissa yhteishallinto voitaisiin jatkossa järjestää erityisryhmien tarpeet huomioiden.

Oikeus valvojan valintaan Asukkailla olisi myös oikeus valita yhteisökohtainen talouden ja hallinnon valvoja, ja asukkaiden edustaja olisi jatkossa mukana taloyhtiöiden laajojen peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksen seurannassa. Lakiluonnoksessa edistetään myös sähköisten toimintatapojen – esimerkiksi hybridikokousten – järjestämistä, kuitenkin asukkaiden yhdenvertaisuus huomioiden. Valtuus yhteishallinnon toteutumisen valvontaan ja tarvittaessa uhkasakkojen langettamiseen ehdotetaan annettavaksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle.

ASUNTOMME 1/2022

KUVA: ADOBE STOCK

Uudistettavalla lainsäädännöllä yhteishallinnolle halutaan ympäristöministeriön ehdotuksen mukaan asettaa vähimmäistaso – laissa määriteltäisiin yhtäältä, mihin vuokratalojen asukkaat ovat oikeutettuja osallistumaan ja toisaalta, millaisia velvollisuuksia vuokrataloyhteisöillä tulisi olla. Laissa säädettäisiin myös vuokrataloyhteisöjen ja asukkaiden välisten yhteistyöelinten oikeuksista osallistua koko vuokrataloyhtiötä koskevien asioiden valmisteluun. Samalla yhteistyöelinten roolia kasvatetaan, jotta ne toimisivat paremmin nykyisessä toimintaympäristössä, jossa pienet kiinteistöyhtiöt on usein fuusioitu suuriksi vuokrataloyhtiöiksi.

Oma asunto toi pysyvyyttä elämään

Idan mielestä kasvit ovat olennainen osa kodin viihtyisyyttä.

ASUNTOMME 1/2022

Ida Oljemark muutti syksyllä ensimmäiseen omaan asuntoon. Rasittava vuoroviikkoasuminen vanhempien luona vaihtui pysyvyyden tunteeseen ja vastuun ottamiseen omasta elämästä.

apsuudenkodeista irtautumista helpotti se, ettei enää tarvinnut kahden viikon välein muuttaa vanhempien asuntojen välillä. Omassa kodissa tavarat ovat pysyvästi omilla paikoillaan, saa elellä omalla rytmillään ja sisustaa asunnon oman maun mukaan. – En ole kokenut muutosta mitenkään dramaattisena, vaikka asunto tulikin melko nopeasti ja ajatukseen Sipoosta pois muutosta piti tottua tosi nopeasti. Olen kuitenkin ollut muutenkin itsenäinen toimija ja käynyt päivittäin Helsingissä koulussa, joten sikäli muutto ei ollut iso asia. Isoin asia oli ehkä se, että kotivakuutus tuli nyt omiin nimiin, naurahtaa Ida, joka sai kimppakämpän kaverinsa kanssa A-Kruunun talosta.

Muuttokokemuksista hyötyä Vaikeinta muutossa oli Idan mukaan pakkaaminen, mutta siinä kokemus auttoi. Takana oli jo muutama vanhempien kanssa tehty muutto. – Konkreettista tietoa sai jo tehdyistä muutoista ja vanhemmat osasivat neuvoa. Omaan kämppään muutosta sain tietoa A-Kruunun nettisivuilta, jossa on asukkaille kaikenlaista tietoa. Kavereilta sain tietoa muun muassa asumistukiasioissa, kertoo Ida.

Kodin kauneus tärkeä asia Mukavinta omilleen muutossa oli Idan mukaan se, että asunnon sai sisustaa oman maun mukaan ja että voi elää oman rytmin mukaan. Idalle on myös tärkeää, että kotona on kauneutta ympärillä. – Kauniissa asunnossa on kiva asua. Pidän siitä, että kotona on erilaisia kasveja ja taidetta ja että värit menevät jollain lailla yhteen, kertoo Ida. Huonekalut asuntoon löytyivät pääosin vanhempien kotoa ja muilta sukulaisilta.

Hyvä asuntopohja helpottaa sisustamista Sisustamista helpotti asunnon hyvä pohja. Idan 60 neliöinen asunto on 70-luvulla rakennetussa talossa, jossa asunnot ovat isoja ja valoisia läpitalon asuntoja. – Tässä asunnossa on hyvä, että olkkari ja makkari ovat eri puolella kämppää ja siinä keittiö välissä. Pidän myös siitä, että keittiö on väliseinällä eristetty olohuoneesta, sillä en pidä avokeittiöistä. Sekin on hyvä, että vessa ulko-oven vieressä erillään, eikä heti huoneiden vieressä, listaa Ida. Kaverin kanssa asuminen on sujunut hyvin yhteisten pelisääntöjen myötä. Tuparitkin on jo kavereille pidetty ja tutustuttu sen myötä talon järjestyssääntöihin. Tuparilahjaksi Ida pyysi sukulaisilta alkusammutuspeitteen.

Muuttajan muistilista TEE MUUTTOILMOITUS: Tee muuttoilmoitus uuteen osoitteeseen internetissä. Ilmoita uusi osoitteesi myös töihin ja harrastuspaikkoihin. Jos tilaat lehtiä, ilmoita uusi osoitteesi myös lehden tilaajapalveluun. ILMOITA MUUTOSTA HUOLTOYHTIÖLLE TAI ISÄNNÖITSIJÄLLE: Ilmoita muutostasi talon huoltoyh-

tiölle tai isännöitsijälle. Huoltoyhtiö laittaa nimesi oveen.

TEE KUNTOTARKASTUS: Tee kuntotarkastus uudessa asunnossa. Katso, onko asunnossa vikoja ja ilmoita viat asunnon omistajalle. Näin sinua ei voida myöhemmin syyttää edellisen asukkaan jäljistä. TARKISTA VESIMAKSU: Vesimaksu sisältyy vielä yleensä vuokraan. Tarkista asia kuitenkin vuokrasopimuksestasi. Lue lisää huoneistokohtaisesta vesilaskusta sivulta 8. HANKI KOTIVAKUUTUS: Kotivakuutus on vakuutus asunnon vahinkojen varalta. Vakuutus korvaa, jos asunnossa sattuu iso vahinko, kuten vesivahinko. Silloin et joudu itse maksamaan. SOLMI SÄHKÖSOPIMUS: Kun haluat sähköt kotiisi, sinun täytyy tehdä oma sähkösopimus. Ota itse yhteyttä sähköyhtiöön ja tee sopimus. Hanki sähkösopimus heti kun tiedät muuttopäivän, jotta sähköt on varmasti kytketty ajoissa. Voit tehdä sopimuksen etukäteen ja sopia, että sähköt alkavat toimia vasta muuttopäivänä. HANKI NETTIYHTEYS: Uusissa taloissa nettiyhteys kuuluu vuokraan. Usein joudut kuitenkin hankkimaan internetin itse. Kysy niistä puhelinyhtiöstä. TARKISTA PALOVAROITIN: Palovaroitin on pakollinen ja asukkaan täytyy ostaa se itse. Jos talossa syttyy tulipalo, palovaroitin voi pelastaa sinut. Testaa säännöllisesti, että varoitin toimii painamalla varoittimen nappia kerran. Jos paristo on lopussa, kovaa piippausta ei kuulu. Osta silloin uusi paristo ja laita se heti paikalleen. HANKI MUUTTOAUTO: Voit vuokrata muuttoa varten pakettiauton. Muuttoja tekevät myös muuttoyritykset. HANKI MUUTTOLAATIKOT: Niihin on helppo pakata tavarat. Voit myös kysyä kaupoista banaanilaatikoita, joita saa yleensä ottaa ilmaiseksi. Voit myös vuokrata muuttolaatikoita muuttoyrityksiltä. Pakkaa vaatteet jätesäkkiin. ALOITA PAKKAAMINEN AJOISSA: Älä pakkaa enää muuttopäivänä, vaan ennen sitä, niin pääset helpommalla. Kun muutat, pyydä kavereita avuksi kantamaan tavaroita. Lähde: Nuorisoasuntoliitto NAL

ASUNTOMME 1/2022

Vuokravakuuden palauttaminen kesto-ongelmana Asianajaja Leena Partanen on ollut Vuokralaiset ry:n yhteystyökumppani lakineuvonnassa jo vuodesta 1994 lähtien. Leenan mukaan käsiteltävät asiat eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien saatossa.

-V

uokravakuuden palauttaminen on kaikkien näiden vuosien aikana ollut ylivoimaisesti suurin ongelma vuokra-asumisessa. Myös asunnon irtisanomiseen liittyvät epäselvyydet tuntuvat olevan pysyvä ongelma, kertoo Leena. Vuokranantaja ei voi pidättää vakuudesta tavanomaiseen kulumiseen liittyviä korjaustarpeita tai vikoja, jotka ovat olleet jo asuntoon muutettaessa. Asunto kannattaakin esimerkiksi valokuvata huolellisesti sisään muuttaessa. Lisätietoja tavanomaisesta kulumisesta voi lukea Vuokralaiset ry:n verkkosivuilla olevasta Hyvä vuokratapa -oppaasta.

Irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi - Irtisanomistaika on aina täysi kalenterikuukausi ja irtisanomisaika alkaa sen kuukauden lopusta, kun vuokranantaja on todistettavasti saanut tiedon irtisanomisilmoituksesta. Jos haluaa vapautua vuokranmaksusta huhtikuun alussa, irtisanominen täytyy hoitaa vuokranantajan tietoon helmikuun viimeiseen päivään mennessä, opastaa Leena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuokrasopimuksiin on tullut myös uudenlainen maininta, joka aiheuttaa asukkaille epäselvyyttä.

– Nykyisin vuokrasopimuksissa on usein maininta, että sopimuksen voi irtisanoa aikaisintaan vuoden kuluttua. Ja kun sopimuksessa on näin sovittu, niin se tarkoittaa, että asuntoa ei voi sanoa irti ennen sovittua aikaa. Sopimus kannattaa aina huolellisesti tarkastaa ennen allekirjoittamista ja kysyä tarvittaessa epäselvistä kohdista, että varmasti ymmärtää mitä allekirjoittaa, neuvoo Leena.

Kuluttajariitalautakunta edullisempi valitustie Asukkaalla on mahdollisuus valittaa asumiseen liittyvistä asioista sekä kuluttajariitalautakuntaan että hakea oikeutta käräjäoikeudesta. – Jos jotain on 90-luvulta muuttunut, niin se että asukkaille on tullut mahdolliseksi hakea kuluttajariitalautakunnalta päätöstä asumiseen liittyvissä riita-asioissa. Vuokravakuusasiat ohjaankin yleensä mieluummin sinne, enkä oikeuteen, sillä kuluttajariitalautakunnan käsittelyssä ei ole riskiä joutua maksamaan vastapuolenkin oikeudenkäyntikuluja, toteaa Leena. Leena korostaa, että pääsääntöisesti ei voi sanoa, missä asioissa kannattaa hakea oikeutta käräjiltä. – Tuon aina asukkaalle ilmi tapauskohtaisesti, mitkä ovat menestymismahdollisuudet oikeudessa. Joissain tapauksissa taloudellinen riski voi olla suurempi kuin se mitä ollaan vaatimassa oikeusteitse itselle takaisin. Varsinkin vuokravakuustapauksissa tuomio riippuu näytöstä ja näyttöön riippuvien tapausten lopputuloksen ennustaminen on mahdotonta, toteaa Leena.

Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU

07.02. 07.03. 04.04. 02.05.

28.02. 28.03. 25.04. 30.05.

Neuvontanumero on

0600 9 1515

(1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

ASUNTOMME 1/2022

LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Voiko vuokranantaja kieltää lemmikin ottamisen?

Olemme asuneet nykyisessä vuokra-asunnossamme jo vuoden. Vuokrasopimuksessamme ei ole mainintaa lemmikeistä eikä niistä ole ollut mitään puhettakaan. Nyt haluaisimme ottaa koiran ja ilmoitimme tästä vuokranantajalle, joka kielsi ajatuksen tyystin. Voiko vuokranantaja kieltää koiran ottamisen?

Lemmikit on vuokra-asunnossa lähtökohtaisesti sallittu, jos niiden pitoa ei erikseen ole kielletty. Vuokranantajanne ei siis voi kieltää teitä ottamasta koiraa. Toki on hyvä muistaa, että omistaja on vastuussa koiransa aiheuttamista vahingoista, eikä koirasta saisi myöskään aiheutua naapureille meluhaittaa.

Onko asuntonäyttöön suostuttava koronakaranteenista huolimatta?

Meillä on perheessä koronaa ja ohjeistus pysyä karanteenissa. Ilmoitimme tästä vuokranantajalle välittömästi, mutta hän vaatii silti päästä pitämään asuntonäyttöä mahdollisille ostajille aikaisemmin sovittuna päivänä. Pitääkö hänet päästää asuntoon, vaikka meidät on määrätty karanteeniin, vai voimmeko perua näytön?

uokrasuhteessa avoimuus ja luottamus sopimuskumppanin toimintaan ja rehellisyyteen on suuri. Sairaus on painava syy perua asuntonäyttö - tuskinpa ostajaehdokkaatkaan tai uudet vuokralaiset haluavat tulla itseään tartuttamaan. Vuokranantajaa ei tule päästää asuntoon eikä hän saa sinne tulla myöskään omilla avaimillaan. Tällöin hän toimisi terveysturvallisuutta vaarantaen. Sairastapausten osalta on aina hyvä harkita näytön siirtämistä.

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA

Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen

XXVII LIITTOKOKOUS

pidetään Helsingissä lauantaina 23. päivänä huhtikuuta 2022. Kokous alkaa klo 10.00 osoitteessa Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan: 8§ EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti: vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on: alle 100 1 edustaja 100 – 199 2 edustajaa 200 – 399 3 edustajaa 400 – 999 4 edustajaa 1.000 – 2.999 5 edustajaa 3.000 – 9.999 6 edustajaa 10.000 – tai enemmän 7 edustajaa muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on: alle 50.000 1 edustaja 50.000 – 99.999 2 edustajaa 100.000 – 199.999 3 edustajaa 200.000 – 499.999 4 edustajaa 500.000 – tai enemmän 7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja. Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yksi ääni. Vuokralaisyhdistysten ja jäsenyhteisöjen aloitteet on toimitettava liiton hallitukselle 10.3.2022 mennessä. Liittokokouksessa esitettävät asiat lähetetään hallituksen esittämässä muodossa jäsenille sääntöjen mukaisesti vähintään kaksi viikkoa ennen liittokokousta. Helsingissä 31.1.2022 Vuokralaiset VKL ry:n hallituksen puolesta SUNA KYMÄLÄINEN puheenjohtaja

ANNE VIITA toiminnanjohtaja

ASUNTOMME 1/2022

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki

toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi

www.vuokralaiset.fi

www.facebook.com/vuokralaiset

www.twitter.com/vuokralaiset

ASUNTOMME-LEHTI

HALLITUS

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI (Jyväskylä) MINNA HOLTLUND (Turku) MIKKO LAAKKONEN (PAM, Järvenpää) HEIKKI TUOMINEN (Ammattiliitto Pro) TERO STRAND (JHL)

Toimituskunta: Sähköposti: Päätoimittaja: Toimitus: Teksti ja kuvat: Taitto: Kannen kuva: Painopaikka: Numero 2/2022:

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus toimisto@vuokralaiset.fi Suna Kymäläinen Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita Creamedia / Olli Ilmanen Mikko Käkelä Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Materiaali viimeistään vko 17, julkaisuvko 21

Varajäsenet: ELSA KOSKINEN (Tampere) LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry) ANTTI KOSKELA (STTK)