Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 1 / 2018
Asukastoiminta elämäntavaksi • Tutustu ryhmävuokraukseen • Tupakointikielto selkeytti pelisääntöjä • Kannanottoja uutisissa
Sisältö 1/2018
02 03 04 07 08 08 10 11 11
Ajankohtaista
Pääkirjoitus Tärkeintä on välittäminen Osallistu asukkaiden kokouksiin Asukastoiminta pitäisi tehdä helpoksi Ryhmäasumiselle on tilausta Tupakointikielto on selkeyttänyt pelisääntöjä Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa
Ajankohtaista
Kohtuuhintaisten asuntojen puute estää aktiivimallin onnistumisen
Työttömyysturvan aktiivimalli ei voi toimia aidosti työllisyyttä edistävänä keinona, koska kohtuuhintaisia asuntoja tavallisille palkansaajille ei ole riittävästi alueilla, joilta löytyy töitä. Vuokralaiset ry vaatii, että valtion on panostettava nykyistä enemmän ARA-vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen kasvukeskuksissa. – Nyt aktiivimallin toteutuminen jätetään osittain asuntopolitiikan hoidettavaksi, mutta ei anneta riittävästi työkaluja asunto-ongelman ratkaisemiseksi. Valtion taholta ei olla edistetty esimerkiksi lainsäädännöllisin keinoin sitä, että tuottajia kannustettaisiin tekemään ARAtuotantoa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Vuokralaiset ry muistuttaa, että vuokra-asuminen on tehokas työllisyyttä edistävä elementti. Asukas ei ole sidottu omistusasunnon myyntiin silloin, kun työtä on tarjolla toisella paikkakunnalla.
– Valtion kannattaisi panostaa vuokra-asumisen tukemiseen nykyistä enemmän. Omistusasunnon hankinta ei ole enää nuorten haaveena entiseen tapaan, eikä toisaalta myöskään yhtä helposti enää taloudellisesti saavutettavissakaan. Myös muuttotappiokuntien omistusasuntojen arvon romahtaminen on syönyt omistusasumisen suosiota, toteaa Viita. Vuokralaiset ry toivoo, että tekeillä oleva pitkän korkotukilainsäädön uudistus toisi kaivattua lisäkannustetta ARA-tuotannon toteuttamiseen. – Vain ARA-tuotannon kautta voidaan varmistaa asumiskulujen säilyminen kohtuullisina. Omakustannusperiaatteella toimiminen ja tuottajien voitonjakorajoitteisuus takaavat sen, etteivät vuokrat nouse kohtuuttomasti markkinatilanteen mukaan kuten vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat, muistuttaa Viita.
Omistusasumisen riskit hyväksyttävä Vanhojen, muuttotappiokunnissa sijaitsevien omakotitalojen romutuspalkkio olisi omistusasumisen tukemista verovaroin, muistuttaa Vuokralaiset ry. – Omistamiseen liittyy aina riski, joka pitää hyväksyä. Vuokralla asuvakaan ei saa minkäänlaista korvausta siitä, että kartuttaa omistajan varallisuutta maksamalla vuokraa mahdollisesti jopa koko asumisuransa ja joutuu usein tulojen laskiessa muuttamaan pienempään asun-
toonkin selvitäkseen kustannuksista, muistuttaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita. Vuokralaiset ry on ajanut jo pitkään omistusasumisen verovähennysoikeuden poistamista, koska se asettaa ihmiset taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Romutuspalkkio olisi vastaavanlainen omistusasumista palkitseva järjestelmä. Se myös lisäisi asumisen tukimenoja, joiden kasvusta ollaan jo nyt huolissaan.
ARA-asuntojen tulorajoista luovutaan
Maaliskuun alusta on astunut voimaan asetusmuutos, jonka mukaan uusien asukkaiden tiukoista euromääräisistä tulorajoista valtion tukemissa vuokra- ja osaomistusasunnoissa. ARA-asuntojen uusia asukkaita ja asuntojen vaihtajia koskeneet tulorajat ehtivät olla pääkaupunkiseudulla voimassa runsaan vuoden ajan, jolloin tulorajojen vaikutusta seurattiin tiiviisti. AsukasVuokralaiset Vuokralaiset
/ 2009 2 1 4/ 2018
valintaan vaikuttaa jatkossa hakijan asunnon tarve, tulot ja varallisuus. Lisäksi hallitus on luopunut suunnitelmista ryhtyä tekemään ARA-asuntojen asukkaille tulojen määräaikaistarkastuksia. Ympäristöministeriön tilaama selvitys osoitti siinä useita ongelmakohtia, kuten tulotarkistusten mahdollisesti aiheuttamat kannustinloukut.
Toimeentulotuen valuminen asumiseen kertoo liian kalliista asumisesta
Pääkirjoitus
Kelan maksamasta toimeentulotuesta meni lähes puolet asumisen kuluihin viime vuonna. Suurin osa tuosta summasta meni vuokriin. Vuokralaiset ry korostaa valtion merkitystä tilanteen ratkaisemiseksi. – Asumisen kulut ovat sekä asukkaan että yhteiskunnan kannalta liian korkeat. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka hillitsevät vuokrien nousua. Valtion on tässä asiassa avainroolissa. Rakentamisen ja asumisen verotus on kohtuuton ja ARA-vuokra-asuntotuotantoa pitäisi saada liikkeelle nykyistä enemmän, painottaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita. Viime vuosina rakentamisen ja asumisen verotus on noussut voimakkaasti. Asuminen on ollut helppo väylä kerätä rahaa valtion yleiskuluihin. – On ristiriitaista, että asumisen kuluja kyllä rajoitetaan valtion taholta ARA-tuotannossa rakentamisen hintasääntelyllä ja omakustannusperiaatteen kautta, mutta verotukselle ei ole mitään rajoja, toteaa Viita.
ASO-vastikkeet markkinavuokria alemmat
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn asuntomarkkinakatsauksen mukaan ASO-käyttövastikkeet ovat keskimäärin yli 15 % markkinavuokria alempia pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Muissa yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa käyttövastikkeet ovat 6,3 – 13,5 % edullisemmat. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ero markkinavuoriin on keskimäärin 10 %. Keskikäyttövastikkeet olivat myös ARA-vuokria edullisempia kaikissa suurissa kaupungeissa Kuopiota lukuun ottamatta. Käyttövastikkeet nousivat ARAn tutkimuksen mukaan maltillisesti vuoden 2017 aikana, keskimäärin 0,5 % koko maassa. Lue koko selvitys ARAn verkkosivulta: ara.fi/ tietopankki/ tilastot ja selvitykset/asuntomarkkinat.
Koolla on väliä!
V
uokralaiset ry on huolestuneena seurannut viime vuosien kehitystä, jossa asumisen kalleus on lisännyt ahtaasti asumista. Ihmisillä ei ole enää varaa hankkia elämäntilanteen vaatimaa asuntoa. Epätervettä tilannetta käytetään jopa hyödyksi selittämällä, että pieniä asuntoja rakennetaan, koska niille on kysyntää. Asumisen eri tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että asukkaat arvostavat asumisväljyyttä, jos sitä saadaan kohtuuhintaan. Nyt markkinoille on tuotu jopa todella pieniä, 15 neliön minivuokra-asuntoja, joiden runsaan hakijamäärän kerrotaan olevan hyvä esimerkki siitä, että pienillä asunnoilla on oikeasti kysyntää. Miniasunnot ovat kysyttyjä edullisen vuokran takia. Jos suhteutetaan neliömäärä vuokraan, ne eivät ole enää mitään halpoja asuntoja. Ne vaan saadaan vähäisten neliömäärien vuoksi näyttämään siltä. Kokeilukohteina pienet asunnot uusilla yhteisillä tiloilla ovat kiinnostavia, asuntopolitiikan ohjaamiseen ne eivät kuulu. Vuokralaiset ry on erityisen huolestunut tällaisen ilmiön leviämisestä laajemmin asuntotuotantoon. Asuntokokojen pienentyminen vaarantaa osaltaan ihmisten hyvinvointia ja tuo yhteiskunnalle kustannuksia lisääntyvinä sosiaalisina ongelmina. Kulttuurissamme vieraat kutsutaan kotiin ei kaupungille kahvilaan tai ravintolaan. Aikaisemmin suomalaisessa asuntopolitiikassa pidettiin ohjenuorana, että Suomi on asumisen mallimaa, jonka laadukkaaseen asumiseen kuuluu myös riittävä tila. Onko nyt annettu liiaksi markkinavoimille tilaa, eikä nähdä asumisen laajempaa roolia yhteiskunnan kehittämisessä? Euro on erittäin huono konsultti asuntopolitiikassa. Pahimpina uhkakuvina Vuokralaiset ry:n jäsenet näkevät koppiasumisen mallin johtavan uudenlaiseen ajatteluun myös asumistukien ja muiden sosiaalisten etuuksien linjauksissa. Pelätään, että asumistuet määritellään tulevaisuudessa jatkuvasti pienempien asuntojen mukaan, koska kuvitellaan ihmisten oikeasti haluavan asua pienissä asunnoissa. Kotikaupunkini Vantaa valmistelee asuntokokojen ohjausta suuremmiksi. On hyvä asia, että ainakin meillä on herätty vastuuseen tavallisten ihmisten hyvinvoinnista. Hyvä ja eteenpäin katsova asuntopolitiikka on vetovoimatekijä muiden palvelujen ohella mille tahansa kunnalle!
Asokysely
Terveisin,
Vuokralaiset ry toteuttaa Facebook-sivuillaan lyhyitä kyselyitä. Tässä tuloksia asumisoikeusasumiseen liittyvistä kysymyksistä. Hankitko asumisoikeusasunnon aikoinaan luullen, että sen saa tulevaisuudessa ostettua omaksi? Vastauksia yhteensä 35 kpl Kyllä, 3 kpl (9%) En, 32 kpl (91%) Jos hankit tulevaisuudessa asumisoikeusasunnon, luuletko voivasi ostaa sen myöhemmin kokonaan itsellesi? Vastauksia yhteensä 40 kpl Kyllä, 5 kpl (13%) En, 35 kpl (88%) Vuokralaiset
Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja Vuokralaiset ry
3 1 / 2018
T채rkeint채 on v채litt채minen
Vuokralaiset
4 1 / 2018
Pirkko ja Tuomas Kimpari ovat kuin yhteisöllisen asumisen oppaan mallipariskunta. Asukastoiminta on ollut elämäntapa jo vuosikymmeniä. Sen avulla on luotu perheelle mieluisa ja turvallinen asuinympäristö ja viety toisista välittämisen osaamista eteenpäin.
S
auvatie 4:ssä Vantaan Havukoskella viihtyisään keittiöön on katettu pöytä toimittajaa varten koreaksi ja kahvi on tippumassa. Vieraanvaraisuus on läsnä kaikin tavoin, samoin kodikkuus. Kimparit ovat asuneet kodissaan jo kesäkuusta 1975 lähtien. Alkuvuosina mukana temmelsi neljä lasta. Nyt vieraisilla käy jo kahdeksan lastenlasta. Pirkon viherpeukalous ja sisustamisen taito näkyy kodin joka huoneessa. Vaikka Kojamon vuokra-asunto remontoitiin sisältä jo 20 vuotta sitten, asunto on niin siisti ja tiptop-kunnossa, että remontin olisi luullut vasta valmistuneen. Samanlaisella huolellisuudella pariskunta on suhtautunut asuinympäristöönsä. Yli 160 asunnon kohteen piha on pitkälti Pirkon visioinnin ja huolenpidon tulosta. Tuomas puolestaan tunnetaan talossa puuhamiehenä, jolla on talotoimikunnan puheenjohtajana tärkeä rooli myös omistajayhtiöön päin. Isännöitsijät pyytävät Tuomasta säännöllisesti vierailemaan myös muiden talojen asukkaiden kokouksissa kertomassa, mitä kaikkea asukastoiminnalla saadaan talossa aikaan ja miten Sauvatien kaltainen asuinyhteisö toimii. Onhan Sauvatien toiminnatkin kuin asukastoimintaoppaasta. – Meillä pidetään joka vuosi laskiaisrieha, kevät- ja syystalkoot, talon vuosipäiväjuhla syksyllä ja joulun al-
Tuomas kannustaa asukkaita mukaan kevään asukaskokouksiin. Hän käy itse kertomassa muiden talojen kokouksissa miten asukastoiminnan avulla voidaan vaikuttaa asumisen viihtyisyyteen.
Vuokralaiset
5 1 / 2018
Kerhohuoneen ilmoitustaulu on täynnä valokuvia yhteisistä touhuista.
Pihanhoitointo näkyy lapioiden määrässä. Asukkaiden uurastus on saanut tunnustusta myös pihakilpailussa.
la yhteinen puurojuhla sekä aktiiveille pikkujoulu. Talkoisiin tulee yleensä noin sata osallistujaa, kertoo Tuomas. Talon kesäisistä juhlista on aikoinaan lähtenyt liikkeelle myös Koivukyläpäivä, kun pihan tila ei enää riittänyt vastaanottamaan kaikkia juhlijoita. Suuresti Sauvatiellä on osattu muutenkin juhlia. Talon 40-vuotisjuhlaan mukaan kutsuttiin vantaalaiset kärkipoliitikot, joista paikalle tuli SirkkaLiisa ”Siku” Kähärä ja Antti Lindtman. Juhlassa myös muistettiin talon alkuperäisiä asukkaita, joita löytyy yhä kahdeksasta asunnosta. Talkoo- ja juhlaruokien tekemiset sujuvat jatkossa helpommin, kun korttelin kerhohuoneelle on saatu uusi uuni. – Riisipuuroa keitän joulujuhlaan 30 litraa. Viimeksikin kaikki meni niin, että kattilan pohjia kaluttiin, naurahtaa Pirkko. Pirkko on muonittajan roolin lisäksi vetänyt vuosien varrella kolmeen otteeseen lasten kerhoja, joissa parhaimmillaan on ollut mukana kymmenittäin talon lapsia aina teini-ikäisiin saakka. – Erityisesti olen ollut iloinen nuorten mukana olemisesta. On niin ihanaa, kun viistoistakesäinen kapsahtaa kaulaan tervehtimään. On hienoa huomata, että on tällaisella toiminnalla voinut luoda monelle lapselle turvallisen paikan, toteaa Pirkko. Pirkko ja Tuomas olivat mukana jo
Molemmat korostavat, että asukastoiminnan paras tulos on turvallinen asuinympäristö ja se tunne, että ihmiset välittävät siitä, mitä talossa tapahtuu. – Keräsimme kerran asukkailta ajatuksia siitä, miksi he viihtyvät Sauvatiellä. Erityisesti lasten kommentit pysäyttivät. Eräskin lapsi kirjoitti, että kun koulussa kiusataan, täällä saa olla rauhassa oma itsensä. Sekä aikuisille että lapsille turvallisuus oli ykkösasia, muistelee Tuomas. Pirkko ja Tuomas korostavat, että eivät suinkaan ole tehneet asioita yksin. Talossa on 14 henkinen talotoimikunta, joka valitaan asukaskokouksessa. Osalla on erityistehtäviä, kuten Pirkolla naapurin rouvan kanssa pihanhoidollinen vastuu. – Asukaskokouksissa käy ehkä 50 70 asukasta. Enemmänkin voisi käydä, kun siellä kuitenkin voi kysyä isännöitsijältä asumiseen liittyvistä asioista. Ja onhan se paikka, missä voidaan yhdessä päättää talon asioista, korostaa Tuomas. Sauvatiellä on käytössä myös ns. pihakävely, jolle osallistuu talotoimikunnan lisäksi isännöitsijä, huoltoliikkeen työntekijöitä ja puutarhuri. – Käydään pihassa läpi asioita yhdessä ja sovitaan, mitä voidaan tehdä puolin ja toisin. Pihakävely on myös hyvä keino perehdyttää uusi isännöitsijä talon tavoille. Meilläkin on ollut jo 16 isännöitsijää, kertoo Tuomas.
70-luvulla asukastoiminnassa, mutta silloinen kokouspainotteinen ja poliittinen meininki ei sytyttänyt. Heidän ideansa asukastoiminnan yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyisyyttä korostavasta luonteesta oli tuolloin liian edellä aikaansa. 90-luvulle tultaessa tilanne oli jo muuttunut. Pariskunta korostaa myös perinteisten talkoiden merkitystä asuinyhteisön kehittymisessä. Erityisesti lapset on aina mukaan. Heille talkoiden avulla luodaan mukavia lapsuusmuistoja ja opetetaan pitämään pihasta huolta. – Kerran kun ystäväni kitki rikkaruohon kukkapenkistä ohi mennessään, eräs ohi pyöräilevä tyttö huusi hänelle, että ”niitä ei saa repiä”, muistelee Pirkko. Talkoissa päästään tutuksi myös talojen aikuisten kanssa. Sauvatiellä asuu 15 kansallisuutta edustavia ihmisiä. Heidätkin on saatu mukaan toimintaan. – Heitä tosin täytyy muistaa pyytää henkilökohtaisesti mukaan. Monet ovat arkoja tulemaan ja siksi pieni kannustus on paikallaan, vinkkaa Tuomas. Talkootyö on kannattanut. Sauvatie 4:n pihaa tullaan katsomaan kauempaakin. Asukkaat ovat saaneet myös tunnustusta pihakilpailussa. – Tuntuuhan se mukavalta, kun monet kehuvat pihaamme. Ja kun tällainen on saatu aikaan, niin ei täältä halua muuttaa poiskaan. Tämä on meidän koti, toteaa Pirkko. Vuokralaiset
6 1 / 2018
Yksi talon monista kerhohuoneista on otettu kuntosalikäyttöön. Useimmat laitteet on saatu tilaan lahjoituksina.
Pihakävely ei ole Kojamolla enää yleisessä käytössä, mutta Tuomas on pitänyt kiinni tavasta, jonka on hyväksi havainnut. – Kyllä yhtiön puolelta on siihen taivuttu, kun ovat ilmeisesti havainneet, että tästä meidän tavasta toimia on hyötyä yhtiöllekin, perustelee Tuomas. Talon asukastoimintarahat käytetään aina yhteisten tapahtumien tarjoiluihin. – Kun 20 vuotta sitten remontoimme pienellä porukalla kerhohuoneemme, meille ehdotettiin yhtiön puolelta, että voisimme lähteä risteilylle. Päätimme sen sijaan, että järjestämme sillä rahalla matkan Puuhamaahan kaikille halukkaille. 70 asukasta lähti matkaan, kertoo Tuomas. Talossa on monta kerhohuonetta, jotka on otettu aktiiviseen käyttöön. On puutyöhuone, kuntoiluhuone, tilat pihanhoitotarvikkeille ja tietysti se remontoitu kerhohuone. – Kerhotila on niin viehättävä, että siellä haluttaisiin illanviettojen jälkeen jopa yöpyä, mutta olemme tarkkoja siitä, että sekin tila pidetään kunnossa ja asianmukaisessa käytössä, korostaa Tuomas. Ihan pelkkä paratiisi Sauvatien kuuden talon kortteliyhteisö ei suinkaan ole vaikka erittäin mukavalta yhteisöltä vaikuttaakin. Siellä on samanlaisia asumisen ongelmia kuin muissakin asuinyhteisöissä. Viime vuosina ongelmia on tuonut
Sauvatien kerhohuone remontoitiin näin viihtyisäksi 20 vuotta sitten. Paikat on pidetty hyvin kunnossa.
muun muassa se, että Kojamo on ottanut käyttöön Lumo asunnoissa nettivuokrauksen eli kuka tahansa voi vuokrata asunnon netistä heti kun se vapautuu. Toiminta on tuonut mukanaan lieveilmiön, jossa sama henkilö voi vuokrata useampia asuntoja ja vuokraa asunnot esimerkiksi kimppakämpäksi kolmannelle taholle. Ne ovat tuottaneet asumisen häiriöitä perinteisten ääni- yms. häiriöiden lisäksi. – Onhan niitä häiriöitä ollut, mutta kun niihin puututaan heti, niin ne saadaan kuriin. Myös yhtiön puolelta on niihin reagoitu. Kehotamme asukkaita laittamaan häiriöilmoituslomakkeen isännöitsijälle useamman naapurin allekirjoituksella, jos sanominen ei auta, toteaa Tuomas. Lopuksi oli pakko kysyä, miksi Tuomas ja Pirkko jaksavat olla mukana talon touhuissa. – Tämä on elämäntapa. Kyllähän tämä vie energiaa, mutta kyllä tästä myös saa paljon. On niin palkitsevaa, kun huomaa erityisesti lasten oppivan välittämistä. Ja tuntuu tosi mukavalta, kun nuoretkin tervehtivät jo kaukaa, kun kohdataan tai naapurit tulevat oma-aloitteisesti auttamaan, jos tarve vaatii, vastaa Pirkko. – Elämäntapa tämä tosiaan on, vahvistaa Tuomas.
Vuokralaiset
7 1 / 2018
Osallistu asukkaiden kokoukseen A
RA-vuokratalossa pidetään yleensä keväällä asukkaiden kokous, johin kutsu tulee asuntokohtaisesti. Kokouksissa saa tietoa taloon ja omaan asumiseen liittyvistä talousasioista ja voi keskustella isännöitsijän kanssa ajankohtaisista asumisen tarpeista. Asukkaiden kokous on yhteishallintolain antama mahdollisuus vaikuttaa omaan asumiseen. Kokouksessa voidaan muun muassa valita asukastoimikunta ja päättää järjestyssäännöistä.
Asukastoiminta pitäisi tehdä Ihmisillä on yhä yhteisöllisyyden tarve, vaikka maailma on muuttunut. Enää asukaskokous, kerhohuone ja halu vaikuttaa eivät välttämättä ole asukastoiminnan ydintä. Tarvittaisiin yhä enemmän spontaaneja toiminnan malleja ja vapaaehtoisuuden korostamista.
-K
ukaan ei viihdy yhdessä pevaikuttaa ja siihen tarvitaan Lehtoruurehtymällä tilinpäätöksiin, se sun mielestä perinteisiä kokouksia. on tylsää, naurahtaa Suomen Yhä useampi kuitenkin pelkää sitoutua opiskelija-asuntosäätiön asiamies Lauperinteiseen asukastoimintaan. ri Lehtoruusu, mutta korrektina mie– On yhä enemmän heitä, jotka tulihenä korjaa heti, että kyllähän toki josivat mielellään mukaan järjestämään ku myös tilinpäätösten kanssa viihtyy. kertaluonteisia tapahtumia ja viettäAsuntomme-lehti kutsui Lehtoruumään aikaa yhdessä. Kertaluonteinen sun kertomaan ajatukaktiivisuuskin on tärkesistaan yhteisöllisyy- "Vuokranantajien ää yhteisöllistä toimindestä, koska hän pohtii taa. niitä työkseen osana kannattaisi tehdä Lehtoruusu perusteopiskelija-asumiseen lee näkemystään jääliittyvää edunvalvontaa. yhteisöllisyydestä kiekon MM-kisojen alla Haastattelupaikaksi vakilpailuvaltti!" lätkämaailmaan sijoittulittiin Helsingin Kamvalla esimerkillä. pin ostoskeskus, joka kuvastaa hyvin – Ei voi olla niin, että jos joku hanykyaikaista yhteisöllisyyttä, paikkaa luaa tänä keväänä järjestää lätkäfinaajossa ostosten lisäksi vietetään aikaa lia varten kisastudion kerhohuoneelle, muuten vaan yhdessä. sitä varten pitäisi ilmoittautua talotoimikuntaan vuotta aiemmin. AsukastoiKertaluonteinen aktiivisuuskin minta pitäisi tehdä helpoksi kaikenlaitärkeää sille toimijoille. – Yhteisöllisyys on nykyään yhä enemHalutaan siis olla tekemässä vaikmän verkossa, eikä se ole paikkaan sikapa korttelibileitä, mutta ei mukana dottu. Sen avulla pystytään luomaan virallisessa asukashallinto-organisaaspontaania ja ketterää toimintaa, joltiossa. Molempiin pitäisi Lehtoruusun laista moni nykyään kaipaa, toteaa mukaan luoda mahdollisuus, mutta hyLehtoruusu. väksyä myös se, että toiminnot eivät On toki paljon heitä, jotka haluavat välttämättä houkuta samoja ihmisiä.
Ryhmäasumiselle on tilausta A-Kruunu on kehittänyt yhdessä arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin kanssa yhteisölliseen asumiseen tarkoitetun ryhmävuokrauskonseptin, johon asukasnäkökulmaa haettiin kyselyn kautta. Jopa 217 vastausta osoitti, että yhteisölliselle ryhmäasumiselle on tilausta. A-Kruunu on kehittämässä ryhmävuokrauskonseptiaan Helsingin Kruunuvuorenrantaan vuonna 2020 valmistuvaan kohteeseen.
Vuokralaiset
8 1 / 2018
Suomen opiskelija-asuntosäätiön asiamies Lauri Lehtoruusun mielestä asukasaktiiveja on kahdenlaisia: toiset haluavat vaikuttaa ja toiset toteuttaa spontaanisti mukavaa toimintaa yhdessä muiden kanssa. Molemmille pitäisi luoda toimintamahdollisuudet.
yhmävuokrauksessa on kyse siitä, että samassa asunnossa asuu oman vuokrasopimuksensa turvin useampi asukas, joka on valinnut asumismuodokseen yhdessä asumisen yksinasumisen sijaan. Soluasumisesta konsepti poikkeaa siten, että tavoitteena on saada asukkaille mahdollisuus valita asuinkumppaninsa, jolloin yhteisöllisyyden idea pääsee oikeuksiinsa. Soluasuminen mielletään myös nuorisoasumiseksi. Ryhmävuokrakoti on tarkoitettu kaikenikäisille ihmisille. – Olemme käyneet konseptia läpi muun muassa asukasvalintaa valvovan ARAn ja Helsingin kaupungin kanssa. Tärkeimpänä kysymyksenä
R
helpoksi
on asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa asuinkumppaneidensa valintaan. Uskomme, että saamme työstettyä mallin, jossa toteutuvat myös ARAtuotannon asukasvalintasäännökset, toteaa Puolanne. Myös kyselyyn vastanneet pitivät erittäin tärkeänä asiana mahdollisuutta vaikuttaa asuinkumppaneiden valintaan. Yhteisöllisyyden idean ymmärtäminen ja hyväksyminen olennaiseksi osaksi ryhmäasumista on perusedellytys asumisen sujuvuudelle. Kyselyssä suurin osa vastanneista haluaisi ainakin tavata muut asukkaat ennen muuttopäätöksen tekoa, vaikkei asukkaiden muutoin tarvitsisi olla entuudestaan tuttuja.
Toimintaan apua myös yhtiöltä Avuksi Lehtoruusu nostaa esiin omistajayhteisöjen palkkalistoilla olevat yhteisömanagerit, jotka voivat olla auttamassa toimintojen järjestämisessä. – Opiskelija-asuntoja Ruotsin Lundissa omistavalla AF Bostäderillä on toimintatapana palkata vuodeksi kerrallaan yksi opiskelija ideoimaan ja kannustamaan asukkaita yhteisölliseen toimintaan. Sellainen apu on tärkeää. Monella saattaa olla ideoita, mutta kynnys toiminnan käynnistämiseen on korkea, jos ei ole ketään jolta kysyä neuvoa tai saada apua tarvittaessa. Lehtoruusu toivoisi isojen vuokraasuntojen omistajien ryhtyvän kilpasille yhteisöllisyyden edistämisessä. – Yhteisöllisyys ja tilojen jakaminen laajempaan käyttöön on tekijä, jolla vuokranantajat voivat houkutella asiakkaita. Yhteisöllisyys ja jakamistalous ovat yhä tärkeämpiä asioita ihmisille. Niiden avulla pystytään palvelemaan asukkaita paremmin. Voisiko palvelumuotoilu olla mukana kehittämässä yhteisöllisyyttä, joka voi olla yhtä lailla kimppa-asumista kuin asukkaiden yhteistoimintaa. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen kehittämistä ja suunnittelua käyttäjälähtöisesti siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjän että palvelun tarjoajan tavoitteita. Isoilla vuokranantajilla olisi Lehtoruusun mukaan resursseja kehittää asumisen palveluja asukkaiden kanssa. Yhteistyöstä voisi syntyä sellaisia asumisen palveluita, joita asukkaat eivät vielä tänään osaa kaivata, mutta huomenna eivät enää osaa olla niitä ilman.
ARA mukaan yhteisöllisyyden kehittämiseen – ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa yhteisöllisen toiminnan ja palvelun kehittämisen esteenä saattaa olla tiukahko ARA-järjestelmä. Pitäisi käydä laajempi pohdinta siitä, mitä tarkoittaa, kun asuminen siirtyy seinistä sisältöihin. Miten omakustannusvuokralla voitaisiin kattaa palveluja ja miten talon tiloja voitaisiin jakaa joustavasti eri käyttötarkoituksia varten. Lehtoruusu tunnustautuu itse olevansa asukkaana vähemmän yhteisöllinen. Koti on paikka, johon hän vetäytyy sosiaalisen työnsä jäljiltä lepäämään. Lehtoruusun kaltaisia lienee paljon alati hektistyvässä maailmassa. - Asumisen uusi yhteisöllisyys ei pitäisi olla vain kaikkein yhteisöllisimpiä asukkaita varten, vaan sen pitäisi hyödyttää kaikkia asukkaita. Asumiskulttuuri on jo siirtynyt seinistä palveluun ja siksi asia pitäisi näkyä jo myös asumiseen liittyvissä järjestelmissä, korostaa Lehtoruusu.
A-Kruunun Kruunuvuorenrannan kohteeseen on tulossa 50 asuntoa, joista kahdeksassa olisi mahdollisuus ryhmävuokraukseen. Arkkitehtisuunnittelun osalta ollaan vielä kehittelyvaiheessa, johon kyselyllä haettiin asukasnäkemystä. Kyselyssä esiteltiin kolme asuntopohjaa, joissa valinnan mahdollisuus annettiin huonekoon ja yhteistilojen suuruuteen, sijoitteluun sekä siihen, onko mukana huonekohtainen wc. Suurin osa vastaajista arvosti isompia huoneita ja yhteistiloja, mutta wc:tä ei niinkään koettu tarpeelliseksi jokaiseen huoneeseen toteutettavaksi. Yhteisön toimivuuden kannalta kyselyn vapaissa kommenteissa todettiin
muun muassa että asukkailla täytyy olla samantyyppiset arvot ja elämäntavat, samanlainen elämäntilanne, yhteneväinen käsitys siisteydestä, kunnioitus muita kohtaan, kyky vuorovaikutukseen ja erilaisuuden arvostaminen. Lisäksi tuotiin esiin, että yhteisöllisen asumisen etuna on, että sosiaalista kanssakäymistä ei tarvitse lähteä etsimään kodin ulkopuolelta. – Kyselyyn vastanneiden määrä yllätti meidät positiivisesti. Meidän mielestä se kertoo, että ryhmävuokrauskonseptille on nyt kysyntää, toteaa Puolanne.
Vuokralaiset
9 1 / 2018
Facebookista standarikäytäntö Apu uudenlaisen yhteisöllisyyden kehittämiseen löytyy myös sosiaalisesta mediasta, joka on antanut yhteisöllisyydelle uudet siivet. – Yhä enemmän löytyy positiivisia esimerkkejä siitä, että otetaan eri viestintäkanavia käyttöön. Esimerkiksi talon omat Facebook-ryhmä on erinomainen kanava nopeaan viestintään ja yhteistoimintoihin kannustamiseen. Vanhoja ilmoitustauluja ei suinkaan pidä hylätä, mutta eikö tällaiset sähköiset kanavat pitäisi olla taloissa jo standardikäytäntö?
Tervetuloa!
Tupakointikielto on selkeyttänyt pelisääntöjä Asokodit on lähtenyt aktiivisesti hakemaan asukkaiden toiveesta tupakointikieltoja kohteisiinsa. Parhaimmillaan päätös on parantanut naapurisopua.
Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 28.-30.9.2018 Suuntaamme jälleen Tukholmaan, tällä kertaa m/s Viking Gabriellalla. Laita Vuokralaispäivät kalenteriisi ja valmistaudu oppimaan uutta, verkostoitumaan sekä virkistäytymään. Vuokralaispäivien ohjelmassa 2018 muun muassa:
Voidaanko ilmastonmuutosta hillitä asuntopolitiikalla?
V
uoden 2017 alussa voimaan astunut tupakkalaki antaa mahdollisuuden hakea asuntojen parvekkeiden ja terassien osalle tupakointikiellon. Asokotien asumisoikeuskohteisiin kieltoja on haettu muutamia ja osaan on jo päätös saatu. – Meidän kokemuksemme mukaan lain soveltaminen on tuonut taloihin positiivisia keinoja parantaa asumisviihtyisyyttä ja naapurisopua. Asukkaat ovat myös pyrkineet löytämään keinoja ottaa huomioon tupakoitsijat esimerkiksi sopimalla tupakointialueista pihoille, kertoo Asokotien kiinteistöjohtaja Henrik Hämäläinen. Kieltoa hakeneissa kohteissa tavoitteena oli saada aikaan pitkän tähtäimen linjaus tunteita herättävään asiaan. – Selkeä kieltopäätös on helppo viestiä myös taloon muuttaville uusille asukkaille. Asokotien uusissa asumisoikeuskohteissa ja Asuntosäätiön vuokra-asuntokohteissa tupakointikielto on kirjoitettu jo sopimuspapereihin, toteaa Hämäläinen. Asokodit on ollut luomassa linjaa asumisoikeusyhteisöjen käytännöistä tupakkalakia sovellettaessa. Tupakkalain menettelytavat on luotu asunto-osakeyhtiöille. – Viranomaiset ovat hyväksyneet linjauksemme, että muun muassa talon asukastoimikunta voi olla aloitteellinen esittämään kieltoa. Olemme soveltaneet yhteishallintolain mahdollisuuksia tässä asiassa. Asukastoimikunta on talossa asukashallintoelin, joka vie asumiseen liittyviä asioita eteenpäin, kertoo Hämäläinen. Kiellon eteenpäin viemisessä on noudatettu lain vaatimia kuulemismenettelyjä. Päätös kiellon hakemisesta on tehty talon asukaskokouksissa enemmistöpäätöksenä. Sen jälkeen isännöitsijä on hoitanut hakemiseen liittyvät toimenpiteet, kuten toimittanut viranomaisille piirustukset teknisten korjaustoimenpiteiden arvioimista varten. – Monissa taloissa epäröitiin vielä viime vuonna tupakointikiellon hakemista, kun ei tiedetty kohteelle koituvia kustannuksia. Nyt kun esimerkkitapauksia on ja kustannukset selvillä, uskomme että päätöstä tullaan hakemaan useammassa kohteessa, toteaa Hämäläinen. Päätöksen kustannukset ovat kuntakohtaisia. Myös päätöksen tekevä viranomaistaho vaihtelee kunnittain. Tupakointikiellon noudattamista valvoo kunnan viranomaiset.
Kimmo Tiilikainen, Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
Millä keinoin asumisen hintaa saadaan vuokrataloyhtiöissä kuriin? Jaana Närö, toimitusjohtaja, HEKA
Häiriötilanteiden hoito ja turvallisuus vuokrataloissa Juha Anttinen, ylikonstaapeli
Katsaus tupakkalakiin ja sen käytännön toteutukseen
Jenni Hupli, päälakimies, Kiinteistöliitto
Hyvä vuokratapa uudistuu, mikä muuttuu? Mia Koro-Kanerva, toiminnanjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry
Kysy lakineuvojalta
Vuokralaiset ry:n lakineuvojat vastaavat kysymyksiin
Vuokralaiset
Ilmoittautumiset käynnistyvät maaliskuussa. Tervetuloa!
Kokouskutsu liittokokoukseen Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään Helsingissä lauantaina 14. päivänä huhtikuuta 2018. Kokous alkaa klo 10.00 osoitteessa Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan. Vuokralaiset ry:n jäsenet voivat osallistua liittokokoukseen myös ilman virallista, äänioikeudellista edustajaoikeutta ilmoittautumalla osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi. Kokousaineisto postitetaan jäsenjärjestöille viimeistään kaksi viikkoa ennen liittokokousta. Tervetuloa! Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja
10 1 / 2018
Anne Viita toiminnanjohtaja
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa
Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.
MITÄ VASTINETTA JÄSENMAKSUILLE SAA? Vuokralaiset ry on vuokralaisten edunvalvoja ja asumisen asiantuntija. Jäsenet voivat luottaa arjen asumisen kysymyksissä osaamiseemme ja asiantuntemukseemme. Vuokralaiset ry:ssä on sekä paikallisten vuokralaisyhdistysten jäseniä, että myös suoria vuokralaisjäseniä. Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille kuuluvat samat jäsenpalvelut, jotka sisältävät lakineuvonnan, Asuntomme-lehden ja muut tiedotteet sekä jäsenalennukset koulutuksiin. Neuvontaa vuokrasuhteen ongelmiin Vuokralaiset VKL ry:n jäsenyys ja jäsenoikeudet perustuvat vuosittaiseen jäsenmaksun maksamiseen. Jäsenpalveluihimme kuuluva neuvonta vuokrasuhteeseen liittyvissä asioissa toimii valtakunnallisesti. Lakineuvontaa vuokrasuhteisiin liittyviin ongelmakohtiin on saatavilla arkisin joka päivä kello 9.30-13.00 välillä, jonka lisäksi maanantai-iltaisin neuvomme kello 16.00-18.00. Ilmoitathan osoitteenmuutokset Päivitämme jäsenrekisteriämme jatkuvasti ja toivomme myös jäsenten pitävän huolta tietojensa ajantasaisuudesta. Huolehdithan siis, että ilmoitat meille aina osoitteenmuutoksesi. Oikea postiosoite turvaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Asuntomme-lehden ja muun mahdollisen jäsenpostin saapumisen. Lisäksi pidämme tärkeänä, että meillä on käytettävissämme myös jäsentemme sähköpostiosoitteet. Sähköpostilla tavoitamme jäsenet kaikkein nopeimmin ja kätevimmin. Jäsenillemme ja muille ajankohtaisesta tiedosta kiinnostuneille lähetetään noin 10 kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen uutiskirje Avaimia Asumiseen. Se löytää perille, kun muistatte toimittaa meille tiedot myös sähköpostiosoitteiden muutoksista. Osoitteenmuutokset voi ilmoittaa: toimisto@vuokralaiset.fi Koulutusta asumisen ajankohtaisista aiheista Vuokralaiset ry:n jäsenillä on mahdollisuus osallistua jäsenhinnalla liiton tai jäsenyhdistystemme järjestämään koulutustoimintaan. Paikallisyhdistykset voivat järjestää jäsenilleen avoimia keskustelutilaisuuksia tai erilaisia kursseja. Valtakunnalliset Vuokralaispäivät ovat vuoden kohokohta, jolloin kouluttaudutaan koko viikonlopun ajan vuokralaisia koskevilla ajankohtaisilla asioilla, jotka liittyvät lakimuutoksiin, käytännön asukastoimintaan ja valtakunnalliseen vuokralaisia koskevaan asuntopolitiikkaan. Suuntaamme 28.-30.9.2018 jälleen Tukholmaan, tällä kertaa m/s Viking Gabriellalla. Laita Vuokralaispäivät kalenteriisi ja valmistaudu oppimaan uutta, verkostoitumaan sekä virkistäytymään.
Voiko vakuutta käyttää tapetoinnin poistamiseen?
?
Vuokralainen on pyytänyt ja saanut luvan muutaman seinän tapetoimiseen. Ei ole tällöin ollut puhetta, että tapetit tulisi poistaa poismuuton yhteydessä. Nyt vuokranantaja kuitenkin pidättää vakuutta, perusteena tapetointien poistaminen. Onko ok? Lain mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta ilman vuokranantajan lupaa suorittaa huoneistossa korjaus- tai muutostöitä. Vuokranantaja ja vuokralainen voivat kuitenkin sopia huoneistossa suoritettavista korjaus- tai muutostöistä, kuten seinän tapetoinnista. Tässä tapauksessa tapetointiin on pyydetty lupa asianmukaisesti. Väärinymmärrysten välttämiseksi olisi suotavaa saada lupa tapetointiin kirjallisesti. Tällöin olisi hyvä sopia lisäksi mahdollisista lisäehdoista, kuten tapettien poistosta poismuuton yhteydessä. Merkitystä asiassa voidaan antaa myös sille, onko tapetointi suoritettu huolellisesti, esimerkiksi käyttäen ammattilaista sekä sille, minkälaista tapettia on käytetty. Jos poistosta ei ole sovittu eikä mainittu mitään ja tapetointi on tehty siististi, ei lähtökohtaisesti vuokranantajalla ole oikeutta pidättää vakuutta.
§
Määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymisajankohta?
?
Vuokrasopimus on alkanut 1.10.2016 ja se voidaan irtisanoa aikaisintaan 12 kk päästä ilman sopimussakkoa. Onko ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä 30.9.2017 vai 1.10.2017? Kuukausina ilmaistu määräaika päättyy sinä kuukauden päivänä, joka järjestysnumeroltaan vastaa sitä päivää, josta määräaika alkaa kulua. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä. Kun irtisanominen voidaan tehdä aikaisintaan 12 kk päästä, on ensimmäinen irtisanomispäivä ilman sopimussakkoa 1.10.2017.
§
Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset
11 1 / 2018
Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI
toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Taitto: Creamedia Kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita Kannen kuvassa: Pirkko ja Tuomas Kimpari Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 2/2018: Materiaalin toimitus viimeistään vko 17, julkaisuvko 21
Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ Puheenjohtaja Sairaanhoitaja Vantaa
REETTA KUOSMANEN Sopimusneuvottelija JHL Helsinki
KARI UOTILA Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Espoo
TIMO LEHTINEN Yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOSTE ry Helsinki
HANNU AHONEN Lasten ja nuorten liikunnan aluevastaava, TUL Vantaa
ELSA KOSKINEN Tampereen seudun Vuokralaisyhdistyksen pj Tampere
SAMI AUERSALMI HKVY:n sihteeri Helsinki
ANU SUORANTA Tutkija Helsinki
HANNA KUNTSI Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Suomen Apteekkariliitto Sipoo
ULLA-MARI KARHU Suunnittelupäällikkö Järvenpää
ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
MAALISKUU 05.03. 26.03. HUHTIKUU 09.04. 30.04. TOUKOKUU 07.05. 28.05. Neuvontanumero on
0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki