E
lementtisiltojen suurimpia etuja ovat rakentamisen nopeus sekä liikenteelle aiheutuvien haittojen minimointi. Työmaalla ei tarvita tavallisesti useita kuukausia vievää muottien ja niiden tukirakenteiden rakentamista. ”On hyvä, että Parma on lähtenyt kehittämään osaavien siltasuunnittelijoiden kanssa elementtisillan tyyppiratkaisua, jossa pyritään ratkaisemaan menneinä vuosikymmeninä elementtisilloissa esiintyneitä ongelmia”, Liikenneviraston taitorakenneyksikön päällikkö Minna Torkkeli sanoo. Parman ja Sito Oy:n kehittämä elementtisillan tyyppiratkaisu perustuu tehtaalla hyvissä olosuhteissa valmistettuihin ja nopeasti asennettaviin jännebetonipalkkeihin sekä niiden päälle paikalla valettavaan siltakanteen. Yhdessä niistä muodostuu luja ja kestävä liittorakenne. Suurin osa maamme elementtisilloista on rakennettu ennen 1990lukua ja etenkin 1970-luvulla. ”Vanhoissa elementtisilloissa ongelmana olivat elementtien väliset saumat, joista vedeneriste vuosikymmenien kuluessa usein rikkoutui. Se puolestaan päästi veden ja suolan rakenteisiin. Parman ratkaisussa tämä ongelma on ratkaistu paikalla valetulla pintalaatalla. Se muodostaa saumattoman ja kestävän alustan vedeneristeelle”, silloista ja niiden kunnossapidosta vastaava Torkkeli kertoo.
Paljon potentiaalia Suomessa on noin 15 000 maantiesiltaa, joista noin 1 800 on elementtisiltoja. Tämän lisäksi kunnilla ja kaupungeilla sekä yksityisteillä ja rautateillä on paljon siltoja, joista osa on elementtirakenteisia. Torkkelin mukaan elementtisiltoja tehdään nykyisin lähinnä yksittäisiin kohteisiin. Kun elementtiratkaisussa onnistutaan yhdistämään hyvä pitkäaikaiskestävyys ja rakentamisen nopeus, käytön kasvulle on hyvät edellytykset. ”Tiheämmin asutussa Tanskassa käytetään enemmän elementti siltoja kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka sielläkin paikalla rakentaminen on yleisin toteutustapa. Keski-Euroopassa elementtien käyttö on suosittua etenkin Hollannissa, jossa lähes kaikki sillat tehdään pääsääntöisesti elementeistä”, Torkkeli sanoo.
Korkea betonilujuus lisää elementtien kestävyyttä Sito Oy:n silta- ja rakenneosaston apulaisosastopäällikkö Jussi Luokkakallion mukaan elementtisilloissa aiemmin esiintyneet ongelmat on ratkaistu kahdella avaintekijällä, jotka parantavat oleellisesti sillan kestävyyttä ja huollettavuutta. ”Yhtenäinen paikallavalettu siltakansi parantaa merkittävästi vedeneristeen ja samalla koko sillan kestävyyttä. Lisäksi elementtirakenteiden on oltava sellaisia, ettei sillan alapuolelle jää hankalasti saavutettavia kotelorakenteita. Jos siltakannen vedeneristeeseen tulee vuoto, on vuotokohdan oltava helposti paikannettavissa ja korjattavissa”, Luokkakallio selvittää. Tehdasvalmisteisissa jännebetonipalkeissa voidaan käyttää korkeampaa betonin lujuutta kuin paikallavaletuissa silloissa. Tämä parantaa kantavien rakenteiden kestävyyttä säänvaihteluiden ja suolan
aiheuttamalle rasitukselle. Ilmastonmuutos lisää rakenteita kuormittavien rankkasateiden, voimakkaan tuulen ja jäätymis-sulamissyklien määrää, kun lämpötilat vaihtelevat talvisin entistä enemmän nollan molemmin puolin.
Rakentamisen nopeus iso valtti Suomessa sillat suunnitellaan yleensä tien geometrian mukaisesti. Se on lyöty lukkoon tien yleissuunnitelmassa sekä sillan ylittävän että alapuolisen väylän tienpinnan osalta. Siksi elementtiratkaisun on joustettava moneen suuntaan. ”Sillassa on tavallisesti vähintään poikittaista kaltevuutta ja pituuskaltevuutta, mutta siinä voi olla myös kaarevuutta ja silta saattaa leventyä. Lisäksi poikkileikkauksen kaltevuus saattaa muuttua propellimaisesti. Paikalla valetun kansilaatan ansiosta elementtisiltaa voidaan hyödyntää monenlaisissa siltakohteissa, koska siltakansi ja reunapalkit valetaan paikalla noudattamaan tien linjausta”, Luokkakallio sanoo. Elementtisilta soveltuu hänen mukaansa hyvin esimerkiksi kohteisiin, joissa tiheästi liikennöidyn väylän ali joudutaan tekemään uusia kevyen liikenteen väyliä tai paikallisteitä. Elementtisillan rakentamisnopeudesta on hyötyä myös kaupunkimaisessa ympäristössä, koska sillan ylä- ja alapuoliselle liikenteelle aiheutuvat haitat ja haitta-aika voidaan minimoida. ”Vesistösilloissa saavutetaan samantyyppisiä hyötyjä. Paikallavalusillan rakentamiseen tarvittava aika voi olla ratkaiseva tekijä kun päätetään, tarvitaanko varasiltaa vai käytetäänkö nopeammin valmistuvan elementtisillan rakennustöiden ajan kiertotietä.”
Lisävauhtia myös siltakansien uusimiseen Parman kehittämä jännepalkkisilta soveltuu sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Sopiva jännevälialue on noin 16–26 metriä. Paikallavalettavan pintalaatan paksuus on noin 200 mm. ”Tavoitteena on, että työmaalla tehtävä työaika jää mahdollisimman lyhyeksi ja yleiskustannukset saadaan minimoitua. Elementit toimivat muotteina koko laajan kansilaatan valulle. Ainoastaan reunapalkeille on tehtävä muotit. Nekin voidaan tehdä kätevästi elementteihin valmiiksi kiinnitetyiltä telineiltä ennen tai jälkeen elementtien noston”, Jussi Luokkakallio selvittää. Teräs- ja puurakenteisiin elementtisiltoihin verrattuna betoniraken teisen elementtisillan etuja ovat muun muassa vähäisempi huollon tarve ja parempi kestävyys törmäyskuormille. Suomessa rakennetaan vuosittain 100–150 uutta siltaa ja siltojen korjauksia on suunnilleen saman verran. Parman infrarakentamisen kehityspäällikkö Ritva Toivakainen kertoo, että kehitettävällä tyyppiratkaisulla tavoitellaan alkuvaiheessa noin kymmenen jännepalkkisillan toimitusta vuodessa. ”Uskon, että tähän on elementtisillan tarjoamien etujen ansiosta hyvät mahdollisuudet. Parmalla on myös Consoliksen kautta KeskiEuroopasta paljon korkeatasoista tietotaitoa jännitetyistä elementti silloista. Niistä on siellä hyviä käyttökokemuksia vuosikymmenien ajalta”, Toivakainen sanoo.
PARMA 9