PARMA-lehti 2/2018

Page 1

2/2018

siirtää elementit digiaikaan


Tietomallinnus on yksi 3D-betonin peruselementeistä. Etenkin julkisivuihin ja verhouksiin kolmiulotteinen betoni tuo aivan uusia mahdollisuuksia.

Nationalmuseum Consolis Strängbetong, Ruotsi

Toimistorakennus Mältaren, Consolis Strängbetong, Ruotsi Oikealla: Kruunuvuorenrannan koonta-asema, Parma

Muotobetoni tukimuuri Jyväskylän Kangas, Parma

Ornamo-palkittu lasitaiteilija Renáta Jakowleff on muotobetonin keksijä.

Muotobetoni pintamalli Ruutukuvio


BIM on arkipäivää Parmassa BIM (Building Information Model) eli 3D-tietomallinnus on tullut asteittain käyttöön kaikkien Parman tehtaiden tuotannonsuunnit­telussa. Tämä auttaa sekä elementtituotantoa että tuotteita tarvitsevaa työmaata. ”Jokainen suunnitelmien mukainen elementti varustetaan viivakoodia vastaavalla QR-koodilla. Työmaa tunnistaa oikeat elementit helposti tämän koodin avulla. Tämän mahdollistaa nimenomaan 3D-mallinnus”, Parman suunnittelupäällikkö Pasi Salmela toteaa.

Muotobetoni pintamalli Ompelu

Pelican Self Storage Consolis Spaencom, Tanska

Parmalla on lisäksi käytössä emoyhtiö Consoliksessa kehitetty mobiilisovellus, jonka avulla olennainen tietomallin informaatio­ sisältö on avattavissa äly­puhelimella. Sovellusta edelleen kehitettäessä saadaan koko tietomalli hyöty­käyttöön myös jokaisessa tehtaan ja työmaan työpisteessä. Tietomallinnus hyödyttää sekä perinteisten että uusien elementtituotteiden suunnittelua, valmistusta ja asennusta. Uusista tuotteista esimerkiksi kuitu­

Nationalmuseum Consolis Strängbetong, Ruotsi

betonipohjaiset elementit yleistyvät vauhdikkaasti. ”Kuitubetonielementtien käyttöalue on laaja. Etenkin julkisivuihin ja verhoiluihin käytettävät kuitubetonituotteet saavat lisäpotkua 3D:stä. Niiden valmistuksessa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon arkkitehdin ideat tutkimalla tietomallin avulla etukäteen, miten pinnan syvyysvaihtelut vaikuttavat julkisivun ulkonäköön, valojen ja varjojen vaihteluun”, Parman projektipäällikkö Eeva Kaataja pohtii.

As. Oy Jousenpuisto Parma

Hagenthal golf club Consolis Bonna Sabla, Ranska


TULEVAISUUS

siirtää elementit digiaikaan TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: STRÄNGBETONG, SPAENCOM, MUOTOBETONI, BONNA SABLA JA PARMA

3D-tietomallinnus on muuttanut betonirakentamista sekä suunnittelun että toteutuksen näkökulmasta. Mallinnuksesta on apua myös moniulotteisten betonirakenteiden kehittämisessä. Tällaiset rakenteet tuovat betonille lisää käyttömahdollisuuksia entistä monimuotoisemmassa arkkitehtuurissa.


Julkisivuihin voidaan nyt soveltaa sellaisia esteettisiä ideoita, jotka eivät olisi toteutettavissa teollisessa mittakaavassa ilman 3D:tä.

T

ietomallinnuksen hyödyt betonialalla ovat moninaiset: ne ulottuvat rakenne­ suunnittelusta työmaatekniikkaan ja arkkitehtuurista jopa betonitaiteeseen. Parhaimmillaan nämä näkökohdat yhdistyvät samaan tapaan, kuten Betoniviidakko Oy:ssä: saman katon alla on huippuluokan asiantuntemusta sekä betonitekniikassa että sen tuotekehityksestä esteettisestä näkökulmasta. Yhtiössä kuvanveistäjänä ja teollisena muotoilijana työskentelevän Topi Äikäksen mukaan kehitys on mennyt selkein askelin eteenpäin, mutta tekemistä riittää jatkossakin. ”Erityisesti kuitubetoniin kohdistan paljon odotuksia. Sen avulla kantavissa rakenteissakin on mahdollista korvata perinteiset raudoitteet teräskuiduilla, mikä mahdollistaa entistä vapaamman muotoilun. Esimerkiksi Ranskassa ollaan tässä asiassa huomattavan pitkällä. Meillä laajemman käytön esteenä on vielä toistaiseksi tällaisen betonin korkea hinta”, Äikäs pohtii.

Parma tiukasti mukana kehitystyössä Myös Parma on tuonut oman panoksensa Äikäksen mainitsemaan kehittämistyöhön. Siihen on hyvät edellytykset, sillä Parmassa suuri osa tuotannossa on kohteiden suunnittelun kautta tietomallinnuksen piirissä. Mallinnus, joka on eduksi betonin käytölle myös esteettiseltä kannalta, palveleekin päivittäin rakennusprojektien parissa työskenteleviä. ”Suurin hyöty on kokonaisuuden entistä parempi hahmottaminen ja entistä täsmällisempi projektin etenemisen seuranta”, Parman projektipäällikkö Eeva Kaataja kiteyttää. Hän mainitsee edistysaskeleeksi myös sen, että tietomallin avulla voi yhdessä työmaan kanssa tarkastella vaihtoehtoisia asennusjärjestyksiä havainnollisesti. Lisäksi rinnakkaisten elementtien leikkauskohdat hahmottuvat

3D:ssä selvästi, mikä auttaa varmistamaan yksityiskohtien virheettömyyden. ”Elementtiasennusten etenemistä seurataan tietomallissamme värikoodeilla. Niistä selviää heti, onko kyseinen elementti jo asennettu vai tuotannossa vaiko vasta suunniteltavana”, Kaataja lisää.

venyy, massa syrjäytyy venymää vastaavasti, ja elementin pintaan muodostuu kolmiulotteisia kuvioita. 3D-mallinnus antaa osviittaa siitä, millaiselta tällainen pinta tulee näyttämään”, Jakowleff kertoo. Jyväskylän Kankaan alueelle on jo rakennettu tukimuuri, jonka elementit valmistettiin muotobetonitekniikalla. ”Tämä on hyvä alku ja nyt ollaan hyvällä tiellä. Esteettiset ratkaisut yleistyvät koko rakennusalalla”, Jakowleff arvioi.

Tietomallinnus edistää estetiikkaa Sen lisäksi, että 3D-tietomallinnuksella voi parantaa koko rakennushankkeen onnistumisen edellytyksiä, se mahdollistaa täysin uudenlaisten tekniikoiden hyödyntämisen elementtituotannossa. ”Julkisivupintoihin voidaan nyt soveltaa sellaisia esteettisiä ideoita, jotka eivät olisi toteutettavissa teollisessa mittakaavassa ilman 3D:tä. Hyvä avaus tähän suuntaan on esimerkiksi Kruunuvuorenrannan koontaasema, jonka julkisivupinnan syvyys vaihtelee viiden senttimetrin rajoissa ja muistuttaa ulkonäöltään laskostettua paperia”, Topi Äikäs kertoo. Hän korostaa, että erityisesti monimutkaisissa ja pienipiirteisissä betonirakenteissa 3D:n avulla voi toteuttaa ideoita, joiden toteutus ei ollut aiemmin mahdollista. Parhaita esimerkkejä viimeaikaisista tuote­innovaatioista betonin arkkitehtonisten mahdollisuuksien laajentamiseksi on lasitaiteilija Renáta Jakowleffin keksimä Muotobetoni. Sekä Betoniviidakko että Parma olivat alusta asti aktiivisesti mukana kehitystyössä. Innovaatio palkittiin tänä vuonna taideteollisuusalan arvostetulla Ornamo-palkinnolla. ”Keksin hyödyntää betonin plastisuutta ja muottikankaan venymiskykyä. Kun kangas

Tarkasti ja älyllä Vanha sanonta muistuttaa, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Parman suunnittelupäällikkö Pasi Salmela painottaakin 3D-tietomallinnuksen merkitystä inhimillisten virheiden eliminoinnissa. ”Nyt olemme tilanteessa, jossa on aidosti siirrytty digiaikaan. Se parantaa toiminnan laatua, mutta tekee suunnittelualasta entistä houkuttelevamman myös nuorten näkökulmasta”, Salmela sanoo. Hän näkee 3D:llä sellaisiakin kehitysmahdollisuuksia, jotka eivät vielä ole käytössä. Tietomalliin voi sisällyttää rakenneosien ja mittojen lisäksi myös esimerkiksi käyttöaikaista kosteudenhallintaa palvelevaa materiaalia. ”Kosteudenhallinta-anturien rekisteröimät tulokset ovat tietomallin sisältämää informaatiota siinä missä raudoitteetkin. Kokonaisten elementtien 3D-tulostus ei kuitenkaan ole vielä käsillä”, hän arvioi.

PARMA 3


PÄÄKIRJOITUS

Turvallisuuslupaus velvoittaa

V

Terveenä kotiin! JARMO VILJANEN TOIMITUSJOHTAJA

4 PARMA

Turvallisuusasioita on rummutettava taukoamatta ja koko henkilöstön on oltava siinä mukana.

KUVA: ANTTI HANNUNIEMI

iimeisimmät rakennuslupatilastot ovat antaneet osviittaa rakentamisen tahdin pienestä rauhoittumisesta. Erityisesti asuntorakentaminen on ollut viime vuodet poikkeuksellisen korkealla tasolla ja onkin todennäköistä, että asuntoja tuotetaan lähivuosina hieman maltillisemmin. Voimakkaana jatkuva kaupungistuminen kuitenkin pakottaa rakentamaan uusia asuntoja kasvukeskuksiin. Riittävä tarjonta pitää myös asuntojen hintojen hallitsemattoman nousun kurissa. Kiivas rakentaminen on tuonut paljon töitä rakennusmateriaaliteollisuuteen. Suuri työmäärä ja lukuisat uudet käsiparit tehtaillamme tuovat haasteita myös työturvallisuustyöhön. Vauhdista huolimatta turvallisuus on ykkösasia sekä tehtailla että työmailla. Toimialalla on tämän vuoden aikana sattunut jo liian monta vakavaa työtapaturmaa ikävin seurauksin. Keväällä saavutettu menestys toimialan työturvallisuuskilpailussa osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita. Jo yli kymmenen vuotta jatkunut toimenpideohjelmamme työturvallisuuden parantamiseksi on kantanut hedelmää. Asiat eivät kuitenkaan etene kohti ”nolla tapaturmaa” -päämääräämme ilman jatkuvaa ja tinkimätöntä työtä. Turvallisuusasioita on rummutettava taukoamatta ja koko henkilöstön on oltava siinä mukana. Vuosittaisena turvallisuuspäivänämme jokainen parmalainen teki henkilökohtaisen turvallisuuslupauksen. Henkilökohtainen lupaukseni on pitää turvallisuutta ykkösasiana Parmassa ja huolehtia kaikkien työkavereideni turvallisuudesta. Työkavereilla tarkoitan tässä jokaista Parmalta palkan saavaa toimihenkilöä ja työntekijää. Henkilökohtainen lupaus velvoittaa ja tuo turvallisuusasioiden tärkeyden lähemmäs. Hiljattain julkaisemamme TMB-yrityskauppauutinen tuli varmasti monelle yllätyksenä. Kaupan vahvistuminen edellyttää viranomaishyväksyntää neljässä eri maassa, mutta toteutuessaan yhdistyminen vahvistaa meitä entisestään Itämeren alueen betonirakentamisen kumppanina. Samalla se tuo tullessaan myös satoja uusia työkavereita, joiden turvallinen työpäivä on pystyttävä takaamaan. Yhteisten turvallisuuspelisääntöjen ja -toimintatapojen jalkauttaminen on tässäkin muutosprosessissa ykkösasia. Tämän lehden sivuilta voit lukea lisää turvallisuustyöstämme. Lisäksi kerromme jälleen ajankohtaisista hankkeista, joissa olemme olleet toimittajana. Mukana on vahvasti myös kolmiulotteinen betoni, jonka käytölle digitaalinen suunnittelu ja muotinvalmistus sekä materiaaliteknologian kehitys antavat hyvät kasvumahdollisuudet. Kerromme myös muun muassa siitä, kuinka uudet tekniikkahormimme on otettu vastaan työmailla. Toivotan PARMA-lehden lukijoille antoisia lukuhetkiä ja turvallista työntäyteistä loppuvuotta.


TÄSSÄ NUMEROSSA

Tekniikkahormit

laajentavat esivalmistuksen etuja

12

6

4 PÄÄKIRJOITUS: Turvallisuuslupaus velvoittaa Parmassa huolehditaan paitsi omasta myös työkaverin turvallisuudesta. 6 TOIMITILAT: Uusi lastensairaala toimii ja ihastuttaa Uusi lastensairaala on suomalaisen rakentamisen upea taidonnäyte, jossa näkyy vahvasti myös Parman kädenjälki.

PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti

pitävät kaverista huolta

22 10

toimii ja ihastuttaa 3 TULEVAISUUS: 3D siirtää elementit digiaikaan Tietomallinnus tuo betonialalle aivan uusia mahdollisuuksia, jotka ulottuvat suunnittelusta työmaatekniikkaan ja arkkitehtuurista betonitaiteeseen.

Kotkan pojat

9 KUMPPANUUS: Perusteellista projektikumppanuutta Vantaalainen ME-perustukset on esimerkki siitä, millaista on toimiva kumppanuus pientalotyömailla. 10 LAATU: Tekniikkahormit laajentavat esivalmistuksen etuja Parman tekniikkalaatat ovat saaneet rinnalleen myös tekniikkahormit. Tutustuimme yhteen työkohteeseen Nurmijärvellä. 12 KUMPPANUUS: Kullanhohto silmissä kohti MM-latuja Krista Pärmäkoski hakee Seefeldin MM-laduilta jatkoa mitalisarjalleen. Salaisena aseena on salmiakilla ja lakritsilla höystetty juustokakku.

Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Kannen kuvat Kirjapaino Paperi

Kohti MM-latuja kullankiilto silmissä 16 ASUNNOT: Uuden ajan asuntorakentamista perinteikkäillä teollisuustonteilla Vanhoja perinteikkäitä teollisuustontteja muutetaan kiihtyvällä vauhdilla asuinalueiksi. Esimerkeiksi kelpaavat Järvenpään vanha mylly ja Vuosaaren paahtimoalue. 18 TURVALLISUUS: Asenne + yhteishenki ratkaisevat työturvallisuustyössä Parman turvallisuuspäällikkö Katja Salmen työtausta on elintarviketeollisuudessa. Samoja hyviksi koettuja käytäntöjä voi Salmen mukaan juurruttaa myös elementintekoon.

Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fi Petri Kähkönen Sampsa Heilä, Timo Sormunen ja Vesa Tompuri Recommended Finland Oy Etukansi: Consolis Strängbetong • Takakansi: Consolis Spaencom Grano Oy Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2

20 INFRA: Kasvava korjausvelka tuo työtä infrarakentajalle Helsingin Pasila on yksi mittavimmista käynnissä olevista infrarakennuskohteista. Se on tarjonnut töitä myös Parmalle. 22 PROFIILI: Kotkan pojat pitävät kaverista huolta Parman Kotkan tehdas on työturvallisuudessa alansa kirkkainta kärkeä. Taustalla on hyvä porukkahenki ja todella tinkimätön asenne työturvallisuusasioissa.

PARMAsome – seuraa meitä:

PARMA 5


TOIMITILAT

6 PARMA

Parma toimitti Uuden lastensairaalan työmaalle noin 3 200 elementtiä, joista noin viidesosa on julkisivujen sandwich-elementtejä. Loppuosa koostuu kuorilaatoista ja jännitetyistä massiivilaattaelementeistä, ontelolaatoista sekä pienestä määrästä hiottuja sokkeli­elementtejä ja sisäkuorielementtejä.


toimii ja ihastuttaa Uusi lastensairaala on upea työnäyte rakentajien, suunnittelijoiden ja materiaalivalmistajien yhteispelistä. Kohdetta oli rakentamassa alan kotimainen ykköskaarti ja mukana oli myös massiivisista elementtitoimituksista vastannut Parma. TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: MATTI SNELLMAN, HUS

elsingin upea Uusi lastensairaala avasi ovensa syyskuun lopulla. Samalla saatiin piste runsaat viisi vuotta sitten käynnistyneelle projektille, jonka käynnistäjänä oli nykyinen liikenneministeri Anne Berner. Sairaalahanke oli ainutlaatuinen paitsi rakennusprojektina myös rahoituksen osalta, sillä toteutus edellytti mittavia lahjoituksia sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä. Lahjoitusten ansiosta löytyi rahoitus myös tai-

dehankinnoille, jotka olivat yksi keskeinen lähtö­kohta arkkitehtisuunnittelussa. ”Tavoitteena oli luoda sairaalakäynnistä mahdollisimman miellyttävä kokemus sekä lapselle että hänen vanhemmilleen. Yhtä tärkeä tältä kannalta on rakennuksen värikäs julkisivu. Jos jossakin rakennuksessa pitää päästää kaikki sateenkaaren värit valloilleen, niin nimenomaan tässä”, pohtii arkkitehti Sakari Forsman SARC Arkkitehdit Oy:stä.

PARMA 7


Uuden lastensairaalan arkkitehtuurin tavoitteena oli luoda sairaalakäynnistä mahdollisimman miellyttävä kokemus sekä lapselle että hänen vanhemmilleen. Mittavien yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä saatujen lahjoitusten ansiosta rahoitus löytyi myös taidehankinnoille.

Sairaalarakentamisbuumi jatkuu yhä

S

uomen vanhan keskussairaalaverkoston kunto ja toiminnallisuus ei enää täysin vastaa nykyajan vaatimuksia. Siksi käynnissä on vuosia kestävä sairaalarakentamisbuumi, joka on työllistänyt kiitettävästi myös betonielementtiteollisuutta. ”Käynnissä olevat sairaalahankkeet ovat meidänkin mittakaavassamme suuria. Pääosa näistä hankkeista on elementtitoimitusten osalta valmiina tai käynnissä, mutta uusiakin kohteita on vielä tulossa kilpailtaviksi”, kertoo Parman yksikön päällikkö Tommi Suominen. Suominen mainitsee käynnissä olevista hankkeista erikseen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan laajennuksen. Käynnissä on vielä esimerkiksi Kainuun sairaalahanke, jonne elementit toimittaa Parman tytäryhtiö Rajaville. ”Hankekohtaiseen kilpailukykyyn vaikuttaa paljon se, kuinka kaukana lähimmästä tehtaasta kohde on. Suuret sairaalahankkeet ovat erittäin haluttuja elementtivalmistajan näkökulmasta, koska ne työllistävät tuotantoa pitkään. Tätä buumia jatkuu vielä useita vuosia”, Suominen arvioi.

8 PARMA

Esteettisyys ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, vaan sen tulee palvella rakennuksen käyttötarkoitusta. Forsman korostaakin lääketieteellisen toimivuuden ensisijaisuutta. ”Suomeen ei varmaankaan rakenneta pelkästään lapsille tarkoitettua sairaalaa seuraavaan sataan vuoteen, joten tässäkin mielessä hanke on toiminnallisesti täysin ainutlaatuinen. Toiminnalliset suuntaviivat tulivat lyödyiksi lukkoon heti alussa, eikä niistä tarvinnut juurikaan tinkiä”, Forsman sanoo.

Paikallavalu vaihtui elementteihin Hanke eteni erittäin tiukassa aikataulussa, mikä vaati kaikilta osapuolilta rautaista osaamista ja myös joustavuutta. Yksi keskeisimpiä seikkoja oli varmistaa alusta lähtien, että lopputuloksena on turvallinen ja terveellinen talo. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työmaalla, suunnittelupöytien äärellä ja materiaalivalmistajien tehtailla vallitsi yhteinen tahto saada rakennuksen vaippa umpeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Kehitimme yhdessä sellaisen julkisivuratkaisun, jonka ansiosta varhaisimmatkin sisätyövaiheet päästiin tekemään umpinaisen julki­sivun ansiosta säältä suojassa”, kertoo projektipäällikkö Mirja Serenius kohdetta projektinjohtomallilla urakoineesta SRV Rakennus Oy:stä. Sereniuksen mukaan toinen tärkeä päätös oli se, että merkittävä osa paikallavalettavaksi suunnitellusta rungosta päätettiin vaihtaa betonielementteihin. ”Julkisivut ovat pääosin sandwich-elementtirakenteisia. Elementtien käyttö säästi aikaa, etenkin kun elementtitoimitusten ajoi-

tus toteutui prikulleen ja vieläpä virheettömästi”, Serenius kiittelee. Parma toimitti Uuden lastensairaalan työmaalle noin 3 200 elementtiä, joista noin viidesosa on julkisivujen sandwich-elementtejä. Loppuosa koostuu kuorilaatoista ja jännitetyistä massiivilaattaelementeistä, ontelolaatoista sekä pienestä määrästä hiottuja sokkeli­ elementtejä ja sisäkuorielementtejä. Valmistus ja toimitukset ajoittuivat aikavälille marraskuu 2015 – marraskuu 2017. Mittavaan tuotantoon tarvittiin Parman kolmen tehtaan osaamista ja kapasiteettia: tavaraa tuli Hyrylästä, Nastolasta ja Forssasta. Jotain täydennyksiä saapui myös Virossa sijaitsevan sisaryhtiön E-Betoonelementin tehtaalta.

Ikkunat paikalleen jo tehtaalla Parman näkökulmasta Uuden lastensairaalan erityispiirteenä voi pitää myös sitä, että julkisivujen ikkunat asennettiin paikoilleen jo elementtien valmistuksen yhteydessä. ”Tällä ratkaisulla saavutettiin monia etuja. Julkisivutöihin tarvittu aika lyheni, koska ikkunoiden asennus elementteihin on nopeampaa tehtaalla kuin työmaalla. Se oli myös turvallisempaa, sillä ikkunat asennettiin tehtaalla valmiiksi korkealle nostettaviin elementteihin”, perustelee Parman myyntipäällikkö Satu Parikka. Tässä tapauksessa myös ikkunoiden suuri paino oli merkittävä peruste asennusten tekemiseksi etukäteen. ”Vaikka nosto on koneellista, 200-kiloisten ikkunoiden liikuttelu on kiitollisempaa sisätiloissa lattiatasossa kuin olosuhteiltaan vaihtelevan työmaan yläkerroksissa”, Parikka pohtii.


KUMPPANUUS

Sujuva yhteistyö takaa, että Parman tuotteet on asennettu oikein ja rakennuksen omistaja saa kestävät perustukset vuosikymmeniksi eteenpäin.

Perusteellista projektikumppanuutta Pientalon perustukset avaimet käteen -periaatteella ja ontelolaatat alan ykköstoimittajalta. Siinä Parman ja vantaalaisen ME-Perustukset Oy:n yhteistyön idea, joka lepää sananmukaisesti betonisella pohjalla. TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MEERI UTTI

O

ntelolaattoja kuljettava rekka peruuttaa tarkasti espoolaiselle talotyömaalle, jossa nosturiauto ja asennusryhmä jo odottelevat kuorman saapumista. Turvaketjujen kiinnityksen jälkeen ontelolaattojen nostosaksien vaarna tarttuu tiivisti laatan nostouraan. Laatat laskeutuvat apumiesten ohjaamina yksi toisensa jälkeen millintarkasti paikalleen aiemmin valettujen perustusten päälle. Sama kuvio toistuu vuosittain lukuisilla pientalotyömailla ympäri eteläistä Suomea, joka on vuonna 2008 perustetun ME-Perustukset Oy:n tärkeintä markkina-aluetta. Noin 21 miljoonan euron liikevaihtoa ja noin 120 rakennusalan ammattilaista työllistävä vantaalaisyritys on erikoistunut nimensä mukaisesti perustusten tekoon, joita se urakoi pientalojen ohella myös rivitalo- ja toimi­ tilakohteisiin. Aivan kaikkea ei kuitenkaan tehdä itse, vaan apuna ovat osaavat kumppanit. Yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista on Parma, joka vastaa ME-Perustusten pientalokohteiden ontelolaattatoimituksista.

Toimitusvarmuus on valttia Toimitusjohtaja Mikael Kujalan mukaan vuonna 2014 alkaneelle kumppanuudelle oli aikanaan selkeät perusteet.

”Haimme tuolloin ontelolaattatoimittajaa, jonka laatuun, toimitusvarmuuteen ja kustannustehokkuuteen voi luottaa. Toki silläkin oli merkitystä, että yhtiöllä on riittävästi kapasiteettia ja tehtaita useammalla paikkakunnalla. Meillä on työkohteita myös ruuhka-Suomen ulkopuolella, toki pääosa on pk-seudulla”, Kujala toteaa. Pientalotyömaiden aikataulut olivat takavuosina sekä rakentamisen että tavaratoimitusten osalta usein liukuvia, mikä luonnollisesti näkyi myös työmaan etenemisessä. Nosturiauto ja rakentajat saattoivat olla jo valmiiksi työmaalla, mutta tavarat ja tarvikkeet saapuivatkin vasta seuraavana päivänä. Samalla tavoin myös elementtiauton kuljettaja joutui joskus tontille saavuttuaan ihmettelemään, miksei hänen saapumiseensa oltu lainkaan varauduttu. ”Enää tällaisiin viiveisiin ja tietokatkoksiin ei ole kenelläkään varaa. Hyvin suunniteltu ja johdettu pientalotyömaa toimii kellon tarkkuudella myös logistiikan osalta. Se sujuvoittaa kaikkien työtä, säästää kustannuksia ja parantaa laatua”, Kujala tiivistää. Parma saakin häneltä bonuspisteet laadun ja toimitusvarmuuden lisäksi juuri asiakasnäkökulmasta. ”Laattatoimitukset mietitään aina niin, että ne istuvat mahdollisimman tarkasti meidän ja työmaan aikatauluihin. Käytännössä

yhteistyö alkaa jo kohteen suunnittelusta”, Kujala kiittelee.

Tärkeä kumppanuus myös Parmalle Kitkattomasti toimiva kumppanuus saa kiitosta myös Parman pientaloliiketoiminnasta vastaavalta tuotepäällikkö Jani Hovilta. Yhtiöiden kokoerosta huolimatta kemiat ovat kohdallaan ja yhteistyö on selkeä win-winkuvio molemmille. ”Tässä kuviossa ME-Perustukset toimii meille yhtenä merkittävänä asiakkaana ja myyntiorganisaationa pientalorakentajien suuntaan. Me puolestaan pystymme takamaan heille takuuvarmat laattatoimitukset täsmälleen haluttuna ajankohtana”, Hovi tiivistää. Tärkeällä sijalla on myös yhtiön raudanluja ammattitaito perustusten tekijänä. ”Se takaa, että tuotteemme on asennettu oikein ja rakennuksen omistaja saa perustukset, jotka kestävät ilman murheita vuosikymmeniä eteenpäin”, Hovi painottaa.

PARMA 9


LAATU

Tekniikkahormit laajentavat esivalmistuksen etuja Lapti Oy:n omaperusteista tuotantoa oleva Asunto Oy Nurmijärven Loiste on kahden kolmikerroksisen kerrostalon yhtiö aivan Nurmijärven keskustassa. Kohteessa käytettävät tekniikkahormit täydentävät Parman jo ennestään kattavaa valmisosatarjontaa vähentäen työmaalla tehtävää työtä ja parantaen laatua. TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVA: LAPTI OY

E

sivalmistus valtaa alaa myös elementtirakentamisessa. Yksi tuore esimerkki löytyy Nurmijärven keskustasta, jonka uudessa kerrostalokohteessa hyödynnetään Parman tekniikkahormeja. ”Päädyimme Parman tekniikkahormeihin, koska yhtiöllä on aiempaa kokemusta tekniikkaseinistä ja tekniikkalaatoista. Kokonsa ja työmaan aikataulun kannalta tämä viime keväänä käynnistynyt 45 huoneiston kohde on juuri sopiva uusien tekniikkahormielementtien tuotanto- ja testihankkeeksi”, hankintainsinööri Sanna Wallendahl Rakennusliike Lapti Oy:stä sanoo. Muottitekniikan ansiosta hormin näkyvän pinnan laatu ja mittatarkkuus ovat kunnossa ja vaikutelma siisti. ”Tavoittelemme etua myös vähäisempinä jälkitöinä”, Wallendahl lisää. Parma toimittaa kohteeseen myös rapatut julkisivuelementit, ontelo- ja parveke­laatat sekä hissikuiluelementtejä. Wallendahlin mukaan elementtituotanto kaikkinensa tuo etua kerrostalon rungon nostamisessa etenkin työmaan aikataulun kannalta. Toinen etu on laatu, kun elementit voidaan valmistaa tehdasolosuhteissa säältä suojassa ja ainoastaan asentaminen tapahtuu työmaalla. ”Myös PARMArappaus-ratkaisulla toteutettu julkisivu on kestävämpi, kun se tehdään sisällä tehtaan oman laadunvalvonnan piirissä. Parma vastaa julkisivusta myös työmaalla tehtävän rappauksen osalta. Näin vastuu kokonaisuudesta ja sen laadusta on urakoitsijan kannalta hyvin selkeä”, Wallendahl tiivistää.

10 PARMA

Viime keväänä käynnistynyt 45 huoneiston kohde Nurmijärven Loiste on juuri sopiva uusien tekniikkahormielementtien tuotanto- ja testihankkeeksi.


”Työmaan kannalta kaikkien valmisosien käyttö vähentää työvaiheita, nopeuttaa aikataulua ja parantaa laatua.”

”Kaikki nämä ratkaisut on kehitetty nopeuttamaan talonrakentamista.” TIMO ONNELA myyntipäällikkö Parma

JANNE RUOKANEN vastaava työnjohtaja Lapti Oy

Tekniikkahormit ylittivät odotukset Nurmijärven Loisteen vastaava työnjohtaja Janne Ruokanen kertoo, että tekniikkahormit toimivat työmaan kannalta hyvin. Ne jopa ylittivät odotukset, vaikka kyseessä on Parmalle uusi tuote, jota ei ole vielä käytetty monella työmaalla. ”Tekniikkahormit vievät esivalmistuksen hyötyjä pidemmälle, kun myös talotekniikkaa saadaan elementteihin. Työmaan kannalta kaikkien valmisosien käyttö vähentää työvaiheita, nopeuttaa aikataulua ja parantaa laatua, koska elementit tehdään tehdasolosuhteissa. Kerrostalokohteessa tekniikkaelementtien käytöllä säästytään myös palokatkojen tekemiseltä viemäreihin”, Ruokanen listailee. Ruokasen mukaan myös asentajat olivat hyvin tyytyväisiä tekniikkahormien mittatarkkuuteen. ”Parma on pystynyt hyvin vastaamaan meidän tarpeisiimme. Olemme voineet siirtää joitakin elementtitoimituksia jopa aikaisemmaksi”, Ruokanen sanoo.

Tiiviillä tontilla hyödyt korostuvat Myös Sanna Wallendahlin mukaan yhteistyö Parman kanssa on toiminut hyvin. Toimitusvarmuus on ollut kunnossa ja Laptin tavoitteisiin on pystytty vastaamaan. ”Elementtien käyttö ja tarkasti aikataulutetut elementtitoimitukset helpottavat paljon työmaajärjestelyjä tällaisessa täydennysrakentamisessa. Aivan Nurmijärven keskustassa sijaitsevalla tiiviillä tontilla ei ole juuri varastotilaa”, Wallendahl sanoo. Kaikki Nurmijärven keskustan palvelut sijaitsevat vain 400 metrin säteellä huhtikuussa valmistuvista kerrostaloista. Asiakkaiden kannalta tekniikkahormit vievät esivalmistusta askeleen pidemmälle samaan tapaan kuin elementtitehtaalla valmiiksi asennetut ikkunat. Myyntipäällikkö Timo Onnela Parmalta kertoo, että tekniikkahormeja on tilattu jo useisiin uusiin kohteisiin. Uusi tuote on yhteensopiva myös tekniikkalaattojen kanssa. ”Tekniikkahormit kasvattavat meidän toimituskokonaisuuden asuinkerrostaloihin hyvin kattavaksi ja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä laajempia kokonaisuuksia. Kaikki nämä ratkaisut on kehitetty nopeuttamaan talonrakentamista, sillä elementit ja niihin valmiiksi asennettu talotekniikka vähentävät työmaalla tehtävää työtä”, Onnela painottaa.

PARMA 11


KUMPPANUUS

o t l i i k n a l l u k ä s s i m l i s

Kohti MM-latuja

Krista Pärmäkoski suuntaa ensi talven MM-laduille aivan eri asetelmista kuin aiempina arvokisavuosina, sillä kaulassa killuu jo nippu olympiamitaleita. Tuttuun tyyliin hän kääntää kotikatsomon kovat odotukset vain positiiviseksi lisäpotkuksi.

P

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: JANI MAHKONEN

arman sponsoroima huippuhiihtäjä Krista Pärmäkoski ilmoitti heti tuoreeltaan nappiin menneiden olympialaisten jälkeen, että ensi talvena Seefeldin laduilta haetaan kultamitalia. Eikä tuosta tavoitteesta ole lipsuttu kuluneen puolen vuoden aikana tuumakaan. Usko omaan menestykseen on hyvin sujuneen kesäharjoittelukauden jälkeen entistä vahvempi. ”Harjoituskausi on lähtenyt todella hyvin käyntiin. Selkeimpänä erona aiempaan on se, että korkeanpaikan leiripäiviä on ollut vähemmän. Uutena juttuna on treenattu sukset ja monot jalassa ns. kläbo-juoksua nur-

12 PARMA

mirinteissä ja pururadan nousuissa. Sillä saadaan lisää nopeutta haarakäyntiin”, Krista selvittää.

Kisakausi alkaa Rovaniemeltä Seefeldissä Kristan päämatka on perinteisen hiihtotavan 10 kilometriä. Mitalisaumoja on toki muillakin matkoilla ja lisänä on vielä 4 x 5 kilometrin viestikisa. ”Viestissä on ihan hyvät menestysmahdollisuudet, sillä on kasassa taas entistä kovempi joukkue”, Krista ynnäilee. Kilpailukausi alkaa virallisesti marraskuun puolivälissä Rovaniemeltä hiihdon


Krista ei lipsu tiukasta ohjelmastaan tuumaakaan. Aktiivisella harjoitus­ kaudella treenejä on kahdesti päivässä.

PARMA 13


Terveellinen ja monipuolinen ravinto on tärkeä osa huippuurheilijan arkea, sillä ilman sitä eivät treenit suju odotetusti ja huippukunto jää haaveeksi.

Suomen cupista. Se toimii hyvänä lämmittelynä paria viikkoa myöhemmin Rukalla hiihdettävälle maailmancupin avauskisalle. ”Maailmancup määrittää aika pitkälle tulevan kauden kisakalenteria. Toki minut voi kotimaassakin bongata ainakin Imatran SM-kisoista ja keväällä Suomen cupin laduilta”, Krista vihjaa.

Monipuolinen ruoka on kaiken perusta Terveellinen ja monipuolinen ravinto on tärkeä osa huippu-urheilijan arkea, sillä ilman sitä eivät treenit suju odotetusti ja huippukunto jää haaveeksi. Krista tunnustaa, että hänen päivittäiset ateriamäärät voivat tuntua maallikosta suorastaan hurjilta. Huippu-urheilija syö 5–6 kertaa päivässä ja lisänä ovat välipalat treenien välissä. ”Treenejä on aktiivisella harjoituskaudella kahdesti päivässä ja energiantarve on noin 4 000 kilokalorin verran”, Krista kertoo.

M o t t o:

”Kun jaksaa yrittää ja treenata laadukkaasti, niin saavuttaa oman unelmansa.”

3 kovaa:

1. lempitreeni?

Kovatehoinen sauvarinneharjoitus happirikkaassa ja raikkaassa syyskelissä.

2. Jos en olisi hiihtäjä... Jos en olisi urheilija, olisin puuseppä.

3. Mikä motivoi?

Minua motivoi se, että rakastan lajia ja haluan kehittyä siinä joka päivä paremmaksi. 14 PARMA


Kristan juustokakku vie kielen mennessään

V

apaa-aikanaan ja kotona ollessaan Kristan tavoittaa usein keittiöstä, jossa hän todennäköisesti askaroi bravuurinsa eli jonkin juustokakun kimpussa. PARMA-lehti pyysi Kristalta hänen omaa suosikkireseptiään, joka on salmiakki-lakritsijuustokakku. ”Tämän leivon silloin, kun on jotkut tärkeät juhlat tai tulossa vieraita. Hyvin se on yleensä myös maistunut, sillä seuraavana päivänä ei ole jäljellä enää palaakaan”, Krista naurahtaa.

Tärkeintä on Kristan mukaan syödä monipuolisesti. Lautaselta pitää löytyä puolet salaattia ja kasviksia, toisen puoliskon pitää puolestaan täyttyä hiilihydraateista ja proteiinista – kuten kalasta, kanasta, lihasta sekä perunasta tai pastasta. Kokojyväviljaiset tuotteet ovat niin ikään tärkeitä. ”Välillä saa ja pitääkin vähän herkutella esimerkiksi pitsalla. Toki sen huomaa, jos useamman päivän on syönyt epäterveellisesti. Silloin tuntuu, että elimistökin vähän jämähtää”, Krista naurahtaa.

Salaattia sohvaperunoille Entä millaisin konstein hellekesän grillin ääressä viihtynyt sohvaperuna saa totutettua

Salmiakki-lakritsijuustokakku

itsensä taas hieman terveellisemmälle ruokavaliolle? ”Ruokalautanen kannattaa täyttää ihan samalla periaatteella, jota minäkin käytän. Eli puolet lautasesta on salaattia, yksi neljännes proteiinia ja viimeinen neljännes hiilareita. Ja sekin kannattaa muistaa, ettei syö jatkuvasti enempää kuin kuluttaa”, Krista opastaa. Samalla hän korostaa, ettei hieman kevennetty ja terveellisempi ruokavalio tarkoita suinkaan jatkuvaa näläntunnetta. Toki vatsa voi välillä valittaa, mutta se kannattaa hiljentää mieluummin hiilihydraateilla kuin entistä isommalla annoksella pihvilihaa. ”Hiilarit auttavat jaksamaan paremmin myös töissä. Jämerä pihvi sen sijaan vain väsyttää”, Krista tietää.

Pohja 200 g mahdollisimman tummia täytekeksejä 2–4 rkl turkinpippuri crushia 50 g voita Rouhi keksit ja sekoita niihin turkinpippuri crush. Sulata voi ja sekoita turkinpippuri-keksimurskaan. Painele keksimurska leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. Hopeatoffee-täyte 4 dl vispikermaa 250 g mascarponea 1 pss (n. 170 g) hopeatoffeeta 3 liivatelehteä 2–3 rkl kuumaa vettä Poista hopeatoffeista käärepaperit ja mittaa 2 dl kermaa teräskattilaan. Lisää hopea­toffeet kattilaan kerman joukkoon ja kuumenna (älä keitä) keskilämmöllä kokoajan sekoitellen, kunnes toffeet sulavat kerman joukkoon. Nosta kattila pois levyltä ja anna jäähtyä. Nosta loppujäähdytykseen jääkaappiin. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen vähintään 5 minuutiksi. Kun hopeatoffeekerma on kunnolla jäähtynyt, lisää loput 2 dl kermaa siihen ja vatkaa löysäksi vaahdoksi. Notkista mascarpone ja lisää se vaahtoon. Vatkaa hyvin sekaisin. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja sulata kuumaan veteen. Lisää liivateliuos täytevaahtoon ja vatkaa hyvin sekaisin. Kaada täyte irtopohjavuokaan keksipohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa ainakin muutaman tunnin ajan.

PARMA 15


ASUNNOT

Uuden ajan asuntorakentamista perinteikkäillä teollisuustonteilla

Vanhan myllyn ja viljasiilojen paikalle Järvenpään keskustaan kohoava 13-kerroksinen Kotisiilo ja Pauligin entiselle paahtimoalueelle rakennettava Helsingin Kahvitauko ovat näyttäviä uudiskohteita. Samalla ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka vanhoja teollisuusalueita voidaan ottaa asuinkäyttöön alueen henkeä ja historiaa kunnioittaen. TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: BONAVA JA ARKKITEHTITOIMISTO HMV OY

L

ähes kaikissa kaupungeissa on keskustojen liepeillä vanhoja teollisuusalueita, joita otetaan asuinkäyttöön yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeiden muuttuessa. Järvenpään viljasiilot olivat takavuosina näkyvä maamerkki Järvenpään keskustassa lähellä rautatieasemaa. Järvenpääläinen maatalousneuvos Bjarne Westermarck rakennutti paikalle valssimyllyn jo vuonna 1918. Sotien jälkeen paikalle nousivat funktionalistista tyylisuuntaa edustava mylly ja siilot. Mylly lopetti toimintansa 1971 ja rakennukset purettiin vuonna 2012. Nyt paikalla kohoavan 13-kerroksisen Asunto Oy Koti­siilon ja kahden muun samaan kokonaisuuteen kuuluvan asunto-osakeyhtiön parvekkeilta avautuvat komeat näkymät ympäristöön. Käytöstä poistettujen myllyjen paikalla on nyt yhteensä 150 keskeisellä paikalla sijaitsevaa asuinhuoneistoa. ”Hankkeen kehittämisessä oli useita erilaisia vaiheita ja suunnitelmia, ja teimme koko ajan läheistä yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa”, hankekehityspäällikkö Juha Seppälä NCC Rakennus Oy:stä kertoo. Myllyn alue ja siilot oli asemakaavassa määritelty suojeltaviksi rakennuksiksi, jollei pakottavaa syytä muuhun ilmaantunut. Siilot todettiin kuitenkin asuntorakentamiseen soveltumattomiksi.

16 PARMA

Siilomainen muoto syntyi parvekkeilla Seuraavat suunnitelmat uusista kaarevaseinäisistä asuinrakennuksista eivät kuitenkaan herättäneet riittävästi kiinnostusta, koska asunnoista olisi tullut liian kalliita toteuttaa ja ostaa. Lisähaasteena oli vaikea sisustettavuus. ”Lopulta päädyttiin siihen, että asuntopohjat olivat suorakulmaisia ja muistuma siilojen pyöreistä muodoista toteutettiin kaarevareunaisilla parvekkeilla”, Seppälä kertoo. Tämän jälkeen asunnot herättivät laajaa kiinnostusta ja ne myytiin lyhyessä ajassa. ”Keskustahuoneistoissa on komeat parvekkeet, joiden pyöreällä muodolla ja myllyosan julkisivun PARMArappauksella rakennukset saatiin muistuttamaan hyvin paljon vanhaa myllyä ja viljasiiloja”, Seppälä sanoo. Kotisiilon pääsuunnittelija, arkkitehti ja toimitusjohtaja Mikko Kalkkinen HPK Arkkitehdit Oy:stä korostaa, että vanhojen teollisuusalueiden ja -rakennusten uusiokäyttö lähtee aina rakennusten sijainnista, muodosta ja kunnosta. ”Erityisesti asuntosuunnittelussa tilojen perusmitoitus sanelee hyvin pitkälle, mitä niistä voi syntyä. Järvenpäässä siilojen pyöreä muoto todettiin heti alussa hyvin keskeiseksi lähtökohdaksi, mutta se ei soveltunut peruskorjauksella eikä uudisrakentamisella taloudellisesti asuntorakentamiseen. Kolmannella


Kaarevareunaisilla parvekkeilla ja myllyosan julkisivun PARMArappauksella rakennukset saatiin muistuttamaan hyvin paljon vanhaa myllyä ja viljasiiloja.

Kahvipaahtimon alueelle kaupunkimaisia kortteleita

H

elsingin Vuosaareen Pauligin entiselle paahtimoalueelle rakennettava kuuden kerrostalon Arabica-hanke pitää sisällään mielenkiintoisia yksityiskohtia korkeine porttikäytävineen ja laajoine sisäpihoineen. YIT:n rakentama Asunto Oy Helsingin Kahvitauko on osa tätä suurkorttelia. Parman Kangasalan tehtaan toimittamat profiloidut valkobetoniset julkisivuelementit luovat sisäpihalle mielenkiintoista rytmiä. Projektiarkkitehti Heikki Kosonen Arkkitehtitoimisto HMV Oy:stä kertoo, että paahtimoalueesta on aiemmin järjestetty arkkitehtikilpailu. Sen pohjalta toteutettu kaava määräsi melko tarkasti esimerkiksi julkisivumateriaalit, kattomuodot ja vallitsevat sävyt. ”Rakennukset muodostavat umpikorttelin ja sisäpihan julkisivut ovat valkobetonielementtejä. Halusimme tuoda julkisivun mittakaavaa pienemmäksi ja lähemmäksi ihmisiä elementeissä toteutetulla uritetulla suomipaneelikuviolla”, Kosonen kertoo. Valkobetonin lisäksi rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen sekä porraskäytävien sisäänkäyntien yhteyteen on sijoitettu värikenttiä, jotka helpottavat sisäänkäyntien löytämistä ja tuovat vaihtelua niille alueille joissa ihmiset liikkuvat. ”Ikkunat pysyvät rauhoittavissa riveissä ja parvekkeiden paikoin polveileva vaihtelu tuo elävyyttä sisäpihan julkisivuihin”, Kosonen kertoo julkisivusuunnittelun tavoitteista.

hankekehitys- ja suunnittelukierroksella parvekkeet osoittautuivat keinoksi, jolla pyöreä muoto voitiin toteuttaa järkevästi”, Mikko Kalkkinen kertoo. Myllyn ja viljasiilojen hahmo onkin saatu palautettua kaupunkimaisemaan, mikä tuo samalla muistuman vanhasta. ”Asunnot ja etenkin parvekkeet ovat hulppeita ja näkymät ympäristöön komeat. Ylemmiltä parvekkeilta avautuu upea maisema Tuusulanjärvelle”, Kalkkinen lisää.

Valmisosien edut korostuvat korkeissa kohteissa Projektipäällikkö Jyrki Salorinta Parmasta kertoo, että lopullisella toteutustavalla pystyttiin hyödyntämään tehokkaasti myös elementtirakentamisen etuja. Korkean asuinrakennuksen toteuttaminen kaupungin keskustaan sujuu aikataulun ja kustannusten kannalta tehokkaimmin, kun rakentamisessa hyödynnetään valmisosia. ”Runko nousee elementeistä nopeasti ja vauhdittaa myös sisätöiden käynnistämistä. Toimitimme kohteeseen elementit, joista ainoastaan parvekkeiden kaiteet olivat kaarevia. Julkisivut ovat valkobetonia ja PARMArappausta. Niillä saatiin rakennusten ulkoasu yhdessä siilojen kaarevan muodon kanssa halutunlaiseksi”, Jyrki Salorinta sanoo. Parman kokonaistoimitukseen sisältyivät kohteen kaikki elementit.

PARMA 17


TURVALLISUUS

”On tärkeää rakentaa ilmapiiri, jossa myös työkaverit uskaltavat puuttua toistensa työtapoihin eivätkä salli heiltä turhaa riskinottoa – olipa kyseessä kokenut konkari tai vähän nuorempi ja kokemattomampi työntekijä.”

?

KUK A

NUMMELA

Katja Salmi • Parman turvallisuuspäällikkö, 2017– • Fazer OHS Manager, 2012–2017 • Kraft Foods EHS Manager, 2010–2012 • HK Ruokatalo laatu, turvallisuus- ja ympäristöasiat, 1997–2010 • Koulutus: Insinööri (Ylempi AMK), ympäristöteknologia

18 PARMA


ASENNE + YHTEISHENKI

ratkaisevat työturvallisuustyössä Parma on noussut askel askeleelta toimialansa ykköseksi myös työturvallisuudessa, mutta työ kohti nollatasoa jatkuu edelleen. Turvallisuuspäällikkö Katja Salmi painottaa vaaratietoisuuden, ennakoinnin ja kaverista huolehtimisen ideologiaa parmalaisille toimipaikkaan ja toimenkuvaan katsomatta.

P

TIMO SORMUNEN • KUVA: ANTTI HANNUNIEMI

arman tehtailla ja toimipisteissä oli viime keväänä hymy herkässä, kun Betoniteollisuus ry julkaisi viimeisimmän Työturvallisuuskilpailun tulokset. Kisan ykköseksi nousi Parman Ruskon tehdas, jossa oli tehty töitä ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia jo lähes tuhat päivää. Elokuussa 2018 tehtaan tapaturmattomista päivistä kertovan turvatoteemin saldoluku vaihtui niin ikään nelinumeroiseksi. Kymmenen parhaan elementtitehtaan joukosta löytyvät myös yhtiön Kotkan, Uuraisten, Hyrylän, Nurmijärven ja Forssan tehtaat. Parman menestystä täydensivät kärkikymmenikköön kiilanneet tytäryhtiö Rajavillen Oulun ja Haukiputaan tuotantolaitokset. Tyytyväisten joukkoon kuuluu myös Parman turvallisuuspäällikkö Katja Salmi, sillä yhtiön kokonaispanos oli kisassa suorastaan mykistävä: kisassa oli mukana yhteensä 45 elementtitehdasta, ja kolmentoista parhaan joukossa oli peräti yksitoista Parman tehdasta. ”Kyllähän nämä tulokset ovat määrätietoisen ja pitkäaikaisen toimenpideohjelman ansiota, johon myös parmalaiset on saatu sitoutumaan. Urakka ei silti ole vielä valmis, sillä olemme Consoliksen sisällä näissä asioissa vasta keskikastia. Jokaisen tehtaan ja toimipisteen yksiselitteinen tavoite on päästä tapaturmissa nollatasolle. Haluamme, että työntekijämme pääsevät terveinä kotiin”, Salmi korostaa.

Turtuminen lisää riskejä Katja Salmi on itse vielä varsin tuore parmalainen, sillä hän asettui Nummelaan syksyllä 2017. Urapolku on kulkenut aiemmin tyystin toisenlaisissa ympäristöissä eli muun muassa Fazerilla ja HK Ruokatalossa. Vaikka loikka elintarviketeollisuudesta betonielementtien pariin kuulostaa pitkältä, on niissä työturvallisuuden vinkkelistä myös paljon yhteistä. ”Perimmäiset riskitekijät ovat teollisuustyössä lopulta aika samanlaisia. Päivän kuluessa tehdään paljon samoja työsuoritteita, jotka kokemuksen karttuessa muuttuvat helposti rutiineiksi. Silloin niiden riskeihin turtuu, työn suorittaa ’automaattiajolla’, huomiokyky herpaantuu ja tapaturman riski kasvaa”, Salmi luettelee. Vertailukohdaksi hän nostaa kävelylenkin, joka monella meistä kuluu nykyisin kännykän näyttöä selaillen. ”Jokainen voi miettiä, minkä verran ympäristöä tai muuta liikennettä tulee silloin seurattua”, Salmi toteaa. Toisaalta alan ulkopuolelta tuleva silmäpari tarkkailee asioita aina uudesta ja usein erilaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi säännölliset

siivousohjelmat ja työn automatisointi ovat Salmen mielestä asioita, joita voisi tuoda elintarviketeollisuudesta vielä vahvemmin tänne betonipuolelle.

Kylttiviidakko ei tuo turvaa Takavuosina työturvallisuutta kohennettiin lähinnä erilaisilla kieltokylteillä, yleisohjeilla sekä asianmukaisten suojalaitteiden ja -varusteiden käyttövaatimuksilla. Alan spesialistin mukaan ne toimivat edelleen tiettyyn pisteeseen asti, mutta vaativat rinnalleen myös henkilöstöä sitouttavampaa turvallisuustyötä. Jos ihmiset eivät ymmärrä tai koe jotain sääntöä mielekkääksi, siihen ei myöskään kovin helposti sitouduta. ”Enää ei riitä, että joku asia vain kielletään. Sen lisäksi on selitettävä myös kiellon perusteet – millaisia riskejä työntekijä ottaa ja millainen turma voi sattua, jos hän laiminlyö esimerkiksi suojalasien tai -käsineiden käytön”, Salmi selvittää. Samalla hän painottaa, että omasta työturvallisuudesta huolehtiminen on aina myös muista huolehtimista. Kun esimerkiksi tehdassalissa siivoaa jälkensä ja vie tavarat ja koneet oikeille paikoilleen, on toisillakin turvallisempi työympäristö. ”Joku saattaa helposti väittää, että erilaiset suojalaitteet ja varusteet hidastavat työntekoa. Totuus on kuitenkin toisenlainen, sillä paraneva työturvallisuus kohentaa aina myös tuottavuutta, kun kulkeminen helpottuu eikä tavaroita tarvitse etsiä. Lisäksi vakava tapaturma pysäyttää hetkeksi koko tuotannon”, turvallisuuspäällikkö muistuttaa.

Työkaverit torppaamaan turhaa riskinottoa Salmen mukaan on tärkeää rakentaa ilmapiiri, jossa myös työkaverit uskaltavat puuttua toistensa työtapoihin eivätkä salli heiltä turhaa riskinottoa – olipa kyseessä kokenut konkari tai vähän nuorempi ja kokemattomampi työntekijä. ”On tärkeä muistaa, että käsittelemme painavia raudotteita ja tuhansien kilojen betonielementtejä. Ne tekevät vahingon sattuessa pahaa jälkeä”, Salmi painottaa. Entä mikä työturvallisuustyössä oikein koukuttaa? ”Tämä on lopulta aika konkreettista tekemistä ja yhteistyötä ihmisten kanssa. Ja toisaalta hyvät saavutukset kannustavat aina myös eteenpäin.”

PARMA 19


INFRA

Kasvava korjausvelka tuo

TYÖTÄ INFRARAKENTAJALLE

Suomen liikenneverkossa arvioidaan olevan noin 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka kaiken kukkuraksi jatkaa kasvuaan jopa 100 miljoonan euron vuosivauhdilla. Se tietää työtä paitsi infrarakentajille myös Parman kaltaisille betonituotteiden valmistajille. TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: GRANIITTIRAKENNUS KALLIO

Yksi keskeisimmistä infrahankkeista Helsingissä on Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Asemapäällikönkadun silta, johon Parma on toimittanut jännitetyt 14-metriset siltapalkit ja kannen massiivilaatat. 20 PARMA


E

ri puolilla Suomea on käynnissä kymmeniä infra- ja väylähankkeita, joilla pyritään kirimään kiinni jo viime vuosikymmenellä syntynyttä ja alati kasvavaa korjausvelkaa. Monessa kohtaa hankkeet on sidottu osaksi isompaa rakennus- ja kehitysprojektia, jossa tietylle kunnan- tai kaupunginosalle haetaan aivan uutta kehitysvaihdetta. Yksi esimerkki löytyy Helsingin Pasilasta, jonka asemanseutu on ollut työmaana jo useamman vuoden ajan. Aseman ympärille nouseva ja vuonna 2022 lopullisesti valmistuva Tripla-keskus on kolmen korttelin kokonaisuus, joka pitää sisällään toimistoja, kauppa- ja kongressikeskuksen, asuntoja, hotellin ja joukkoliikenneterminaalin. Aiemmin lähinnä virastoista ja messukeskuksesta tunnettuun kaupunginosaan nousee myös uusia asuntoja. Massiiviseen kehityshankkeeseen liittyy luonnollisesti mittavia raideliikenne- ja väyläinvestointeja. Pasilan asema muokataan uuteen uskoon ja ratapihalle rakennetaan lisäraide. Myös katu- ja tieverkkoa parannetaan mittavin investoinnein.

Sillankorjausta yötyönä Yksi keskeisimmistä parannuskohteista on Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Asemapäällikönkadun silta, jota korjataan ja levennetään kasvavia liikennemääriä palvelevaan kuntoon. Syksyllä 2019 lopullisesti valmistuva silta on perusparannuksesta vastaavan Graniittirakennus Kallion työpäällikkö Heikki Haavikon mukaan varsin vaativa työkohde. Pisin jännemitta paikallevalettujen siltapilareiden välillä on noin 18 metriä. Kaiken kaikkiaan silta ylittää levennyksineen yksitoista raidetta. Parma on toimittanut kohteen jännitetyt 14-metriset siltapalkit ja kannen massiivilaatat. Uusia siltapalkkeja kohteeseen on käytetty

70 kappaletta. Laattoja on puolestaan tuotu rekkakyydillä noin 680 neliötä. ”Pasilan läpi kulkeva junaliikenne on tuonut korjaustöihin aivan oman haasteensa. Käytännössä monia työvaiheita on voitu tehdä ainoastaan yöllä, kun liikenne on pysähdyksissä. Muulloin on menty minuuttiaikataululla, mikä on tarkoittanut todella tarkasti kellotettua logistiikkaa”, Haavikko kertoo. Hän antaakin tässä kohtaa Parmalle täyden tunnustuksen moitteettomasti aikatauluissaan sujuneista tavarantoimituksista. ”Pasila on yhtä isoa työmaata, joten rakennuspaikka ei ole kaikkein helpoimmin saavutettavia. Siitä huolimatta homma sujui todella kitkattomasti”, Haavikko lisää.

Työlistalla myös metroa, ratikkaa ja valtateitä Infrarakentamisen hyvä veto on näkynyt myös Parman tilauskirjoissa, joilta löytyy lukuisia hankkeita eri puolilta Suomea. Toimitila- ja infrarakentamisesta vastaava yksikönpäällikkö Tommi Suominen nostaa muutamiksi esimerkeiksi Vt 4:n perusparannuksen Oulun suunnalla, Tampereen raitiovaunuhankkeen sekä Länsimetron jatkon Kivenlahteen. ”Vt 4:n mittavassa parannushankkeessa tytäryhtiömme Rajaville toimittaa betonisia pengerkaiteita liki 1 200 kappaletta Ouluun Kello– Kempele-tieosuudelle. Mielenkiintoinen kohde on myös Tampereen ratikka, jonne toimitamme sähköpylväiden betoniperustuksia”, Suominen listailee. Parma oli vahvasti mukana Länsimetron ensimmäisessä osassa Ruoholahdesta Matinkylään. Parma toimitti muun muassa tukimuurielementtejä, kaapeliarkkuja ja -kaivoja kansineen sekä pilari-, tasoja seinäelementtejä. Ratapölkyt valmisti Parma Rail Oy.

Parman jännepalkkisillalle Liikenneviraston käyttölupa

P

arma kehittää jatkuvasti uusia kustannustehokkaita ja laadukkaita ratkaisuja infrarakentamiseen. Yksi niistä on jännepalkkisilta­ratkaisu, jolle Liikennevirasto on myöntänyt käyttöluvan. Se mahdollistaa silta­ratkaisun käytön Liikenneviraston tiekohteissa ilman erillistä rakennesuunnittelua. Parman jännepalkkisilta on kehitetty yhteistyössä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Pilottikohteena oli Eurakosken silta ja sen käyttö­ kokemukset. ”Käyttölupamenettely juontaa juurensa aikaisemmin käyttämiimme tyyppi­siltaratkaisuihin, joita käytettiin siltarakentamisen kiivaampina vuosina. Näitä vanhentuneita tyyppisiltamalleja korvaavat uudet yrityskohtaiset ratkaisut. Nyt kyseessä on ensimmäinen betonirakenteiselle ratkaisulle myönnetty käyttölupa”, kertoo silta-asiantuntija Heikki Lilja Liikennevirastosta.

Käytännössä lupa tarkoittaa sitä, että yritys voi tarjota asiakkaalleen tyyppi­siltaa, joka on hyväksytty käytettäväksi Liikenneviraston tiekohteissa. ”Tämä helpottaa projektien läpivientiä erityisesti yksityisteiden ja kaupunkien toteuttamien hankkeiden osalta”, Lilja jatkaa. Elementtisilta on rakennusnopeudeltaan ylivoimainen paikalla tehtyihin verrattuna. Nopeasti rakennettavan elementtisillan etuna on kustannusten hallinnan ohella muun muassa liikennehaittojen väheneminen. Elementtivaihtoehto vähentää myös työturvallisuusriskejä työmaalla. Parma on yhteistyössä kumppaniensa kanssa kehittänyt aktiivisesti Suomen olosuhteisiin sopivia tehokkaita jännepalkkisiltaratkaisuja. Tukena on myös Consoliksen laaja osaaminen ja kokemus elementtisiltojen rakentamisesta, lippulaivana sisaryhtiö Spanbeton Hollannissa.

PARMA 21


PROFIILI

”Työturvallisuudesta huolehtiminen ei ole mitään rakettitiedettä. Pitkälle pääsee jo sillä, että pitää oman tonttinsa kunnossa, palauttaa tavarat niille kuuluville paikoilleen ja siivoaa jälkensä”, tehdaspäällikkö Jari Karvonen toteaa.

j o p n a k t o K pitävät kaverista huolta

22 PARMA


t a j

KOTKA

Parman Kotkan tehtaalla on työskennelty jo lähes 3 000 päivää ilman sairauspoissaoloihin johtaneita työtapaturmia. Tinkimätön asenne työturvallisuusasioissa takaa, että myös työkaveri pääsee tehtaalta terveenä kotiin. TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: JUKKA KOSKINEN

L

oppukesän aamu sarastaa aurinkoisena Parman Kotkan tehtaalla. Seinäelementteihin erikoistuneen tehtaan väki kävelee parkkipaikoilta tehdashalliin ja pukukopeille. Pitkämatkalaiset tulevat autoillaan jopa sadan kilometrin päästä, osa lähempänä asuvista taittaa työmatkaansa myös polkupyörällä. Puheensorinan ja hyvien huomenten toivotusten lomassa joku muistelee siirtäneensä edellisenä päivänä syrjään käytävällä olleen paine­ilmaleikkurin. Vaatekaappirivistön toisella seinustalla työtakkiaan pukeva ”syyllinen” tunnustaa unohduksensa saman tien ja kiittelee työkaveria tämän tarkkaavaisuudesta.

PARMA 23


n a k t o K . . . t a j po

24 PARMA

Roni Miettinen (alla), Antti Kallioinen (keskellä) ja Roope Rahkonen (oikealla) pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että Kotkan tehtaan sisätiloissa on siistiä. Tavarat palautetaan tarkasti omille paikoilleen ja työskentelypaikat pidetään puhtaina.


Antti Kallioinen (vasemmalla) ja Roni Miettinen pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että Kotkan tehtaan sisätiloissa on siistiä. Tavarat palautetaan tarkasti omille paikoilleen ja työskentelypaikat pidetään puhtaina.

suuslukemissa, jotka ovat toimialan kiistatonta kärkeä. Syksyllä 2017 rikottiin 2 500 tapaturmattoman työpäivän lukema ja seuraava maali on 3 000 päivän kohdalla. Tasaisen tahdin taulukolla siihen pitäisi päästä pian vuodenvaihteen jälkeen. Tervehenkistä kisaa käydään myös muiden Parma-paikkakuntien kesken, jotka ovat lähes poikkeuksetta toimialan TOP 10-tasoa. Ei siis ihme, että valtakunnallisen turvallisuuskisan ykkössijan ”lipsahtaminen” viime keväänä Parman Ruskon tehtaalle kismittää Kotkan poikia edelleen. ”Kisa ratkesi harmillisesti nostoliinojen hieman virheellisiin käyttötapoihin. Siitä on nyt otettu opiksi ja ensi vuonna ollaan taas ykkösiä”, Karvonen ja Renlund vakuuttavat.

Yhden leikkurin siirtäminen voi tuntua maallikosta mitättömältä työturvallisuusteolta. Tehdasolosuhteissa se voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia riskejä. Jos kädessä on vaikkapa nosturin ohjauslaite ja katse kohti kattoa, voi leikkuriin kompastuminen heilauttaa nostoketjuissa roikkuvaa tuhansien kilojen painoista betonielementtiä hyvinkin vaarallisesti.

Maalaisjärki auttaa jo pitkälle Käytävälle unohtunut leikkuri tuli puheeksi jo pukukopissa, mutta sitä olisi takuuvarmasti käsitelty myös muutamaa päivää myöhemmin koko tehtaan yhteisessä turvavartissa. ”Työturvallisuudesta huolehtiminen ei ole mitään rakettitiedettä. Pitkälle pääsee jo sillä, että pitää oman tonttinsa kunnossa, palauttaa tavarat niille kuuluville paikoilleen ja siivoaa jälkensä. Eli ihan maalaisjärkistä hommaa”, tehdaspäällikkö Jari Karvonen toteaa. Vieressä nyökyttelee pitkän linjan betonimies, jo 17 vuotta Kotkan tehtaalla viihtynyt ja myös työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitava Jan Renlund. ”Sekin on tärkeää, että havaittuihin puutteisiin tartutaan heti ja niistä kerrotaan avoimesti eteenpäin. Se ei ole mitään nipottamista, vaan itsestä ja työkavereista huolehtimista”, hän tähdentää. Tinkimätön asenne ja nollatoleranssi näkyy konkreettisesti tehtaan työturvalli-

Turvallisuus lähtee korvien välistä Tehdashallissa aamuvuoron miehistö on saanut jo haalarit päälleen ja työt käyntiin. Kahdessa vuorossa pyörivä tehdas toimittaa seinäelementtejä lähinnä Rauma-Lappeenranta -akselin eteläpuolelle. Tuotteita matkaa tasaisena virtana pääkaupunkiseudun kauppakeskus-, toimitila- ja asuinrakentamishankkeisiin. Itse tehdasrakennus on jo ikääntynyt ja ulkoasultaan varsin vaatimaton. Ulkokuori kuitenkin pettää, sillä sisätiloissa yllättää

PARMA 25


n a k t o K . . . t a j o p

Jani Rantasen mukaan Kotkan tehtaalla työkaverista pidetään huolta myös silloin, kun siviilielämässä näyttää olevan vastatuulta ja oma jaksaminen tiukalla.

Turvallisuus on tärkeä osa myös työnantajakuvaa Kunnon kaveri jakaa myös muut murheet hallin yleinen siisteys. Tavarat ovat tarkasti omilla paikoillaan, myös lattiat ja työskentelypaikat ovat suorastaan ällistyttävän siistejä ja puhtaita. ”Jos jokin työkalu on väärässä paikassa tai työpiste siivoamatta, niin seuraavalta käyttäjältä tulee armotonta palautetta. Sen jälkeen muistikin pelaa taas paremmin”, Renlund virnistää. Opaste- ja kieltokylttejä on muutamia, mutta ainoastaan siellä, missä niitä oikeasti tarvitaan. Kokonaiskuvaa täydentää työntekijöiden varustus, jossa ei tingitä piiruakaan Parman pelisäännöistä. ”Työturvallisuus lähtee jokaisen korvien välistä, ei kieltokylteistä”, työsuojeluvaltuutettu muistuttaa. Monella työpaikalla voi olla vaikea luoda yhteisiä ja pitäviä käytäntöjä turvavarusteiden käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Etenkin kokeneempien konkareiden asenteita on usein työlästä muuttaa, mutta Kotkassa on tämäkin temppu onnistunut. ”Täällä eivät työvuodet ja kauluslaatat paina mitään, jos joku laiminlyö esimerkiksi suojalasien tai kuulosuojaimien käyttöä, Työkaverin vastuulla on huomauttaa niistä suoraan asianosaiselle ja tieto menee aina myös esimiehelle. Ja kyllä pomokin saa kuulla kunniansa, jos lipsuu yhteisistä säännöistä”, Renlund kertoo. 26 PARMA

Kaksikon tuntuma onkin, että riskejä ottavat sittenkin enemmän nuoret ja vielä kokemattomammat työntekijät – ja usein tietämättään. Siksi uudet tulokkaat työskentelevät ensimmäiset viikot kokeneempien ohjauksessa ja tarkan katseen alla. Samalla kirkastuu, miksi esimerkiksi harjaterästä rälläköidessä on syytä pitää tarkasti huolta riittävästä suojavarustuksesta. ”Itsenäiseen työskentelyyn siirrytään vasta sitten, kun homma sujuu turvallisesti”, Karvonen toteaa. Samalla hän muistuttaa, että tässä kohtaa konkarit toimivat roolimalleina paitsi ammatillisesti myös työturvallisuudessa. ”Kun ikää alkaa olla lähemmäs 60 vuotta, niin tapaturmia halutaan ihan oikeasti välttää. Täältä halutaan terveenä kotiin, mutta hyvässä kunnossa myös eläkkeelle”, Karvonen toteaa. Työturvallisuuden lisäksi Kotkan tehtaalla työkaverista pidetään huolta myös silloin, kun siviilielämässä näyttää olevan vastatuulta ja oma jaksaminen tiukalla. Kun ajatukset ovat muualla ja väsymys painaa silmäluomia, kasvaa myös vahinkoriski. ”Vaikka tämä porukka on muuten aika vähäpuheista, niin tällaisessa tilanteessa uskalletaan kyllä kysyä, mistä kenkä puristaa. Sitä varten kaverit ovat lopulta olemassa”, Karvonen ja Renlund muistuttavat.

P

arman Kotkan tehtaan määrätietoinen työturvallisuustyö saa kosolti kehuja myös henkilöstöjohtaja Katriina Lehtoselta, joka pitää sikäläistä yhteishenkeä ja sitoutumista suorastaan esimerkillisenä. Tapaturmatilastojen nollatasolle antaa lisäarvoa Kotkan yksikön urakkapalkkaus. Se voi joskus tuoda omaan tekemiseen helposti pientä lisäpuristusta ja kiirettä, jos aikataulut ja tuotantotavoitteet uhkaavat kiristyä. ”Kotkassa tämäkin asia on mietitty niin, että tulostavoitteisiin päästään varmimmin pitämällä kiinni työturvallisuudesta ja välttämällä tapaturmista johtuvat turhat seisokit. Lisäksi päivittäisen johtamisen palavereissa ja viikoittain järjestettävissä turvallisuusvarteissa ovat mukana myös alihankkijoiden työntekijät. Tehtaan turvallisuustyö saa kiitosta vuokratyövoimaltakin”, Lehtonen kiittelee. Samalla hän korostaa, että kuluvalla vuosikymmenellä on otettu pitkiä turvallisuusloikkia myös muilla paikkakunnilla. Tämä työ kantaa nyt satoa hyvänä menestyksenä toimialan työturvallisuuskilpailuissa. ”Elementtitehtaat ovat siistiytyneet vuosi­kymmenen vaihteen jälkeen todella paljon. Panostus työturvallisuuteen ja toimiviin työskentelyolosuhteisiin on olennainen osa työnantajavastuuta. Samalla se on edellytys sille, että saamme tänne uusia nuoria osaajia ja pystymme tarjoamaan heille monipuolisia urapolkuja”, Lehtonen tiivistää.


Täällä eivät työvuodet ja kauluslaatat paina mitään, jos lipsuu yhteisistä säännöistä, työturvallisuusvaltuutettu Jan Renlund vakuuttaa.


PARMAsome – seuraa meitä:

parma.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.