Kestavarakentaminen hanke fi

www.vasek.fi

TULEVAISUUDEN RAKENTAMISTA

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Alatori 1 A (3. kerros) 65100 Vaasa www.vasek.fi

Sisällysluettelo Rakennusala ei pysy mukana EU:n energiatehokkuuslinjauksissa______________________ 4 Rakennusalan haasteita ratkotaan Hiukkavaaran pilottialueella ___________________________ 5 Rakennusalalla uudenlaista ajattelua____________________ 6 Avainasemassa olemassa olevien rakennusten energiatehokkuus_________________________ 8 Ekologinen ja myrkytön passiivitalo Sundomissa _________ 9 Energiansäästäminen ja vanhojen talojen kulttuuriperintö on haastava yhdistelmä ________________10

EU:n 20-20-20 tavoite vuoteen 2020 mennessä

20% 20% 20% Energiansäästötavoite

Kasvihuonekaasujen vähentämistavoite

EU on asettanut omat tavoitteet.

Kansainvälisissä keskusteluissa on määritelty tavoite +2 °C ilmaston lämpenemisen raja-arvoksi vuoteen 2100.

Uusiutuvan energian lisäämistavoite

Rakennetun ympäristön osuus 20 %

38 %

42 %

70 %

Työllisyydestä

2

Kansallisvarallisuudesta

Päästöistä

Energiankulutuksesta

Mauritz Knuts projektipäällikkö Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Tämä julkaisu sisältää valikoiman artikkeleita, jotka on julkaistu EU-rahoitteisen hankkeen ”Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla” aikana tehdyistä toimenpiteistä.

Hankkeen toiminnan aikana rakennusalan toimijoille on järjestetty seitsemän opintomatkaa, kahdeksan koulutustilaisuutta ja seitsemän seminaaria kestävän ja energiatehokkaan rakentamisen osaamisen lisäämiseksi. Tilaisuuksien osallistujamäärä nousi yhteenlaskettuna yli tuhanteen. Osallistujat edustivat yli sataa eri yritystä.

Hankkeen käynnistämisen syynä oli EU:n vaatimukset siirtymisestä lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Rakennusmääräyksistä tuli entistä monimutkaisempia, ja tarvittiin yhä enemmän ajantasaista tietoa niille, jotka rakentavat ja suunnittelevat. Pienten ja keskisuurten yritysten aikataulut ovat tiukat eikä niillä ole aikaa itse selvittää uusien määräysten ja velvoitteiden vaikutuksia ja miten niihin pitäisi valmistautua.

Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet talotehtaat, suunnittelutoimistot, rakennusliikkeet, rakennustuotteiden valmistajat, kuntien rakennusvalvojat ja kaavoitusosastot sekä rakennuttajat. Epäsuorina kohderyhminä olivat myös omakotirakentajat ja -asujat.

Hankkeen tavoitteena oli siis lisätä kestävän rakentamisen ja energiatehokkuuden osaamista Vaasan seudulla toimivien rakennusalan toimijoiden keskuudessa. Toteutettujen toimenpiteiden myötä olemme myös saavuttaneet tämän tavoitteet.

Varsinaisten tilaisuuksien lisäksi on viestitty ja välitetty tietoa myös niille, jotka eivät ole voineet tilaisuuksiin osallistua.

Vaikka hanke nyt päättyykin, ovat rakennusalan yritykset ja toimijat jatkossakin enemmän kuin tervetulleita ottamaan yhteyttä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKiin saadakseen apua ja neuvontaa kaikissa rakennusalaan liittyvissä haasteissa.

Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan sosiaalirahasto.

Hankeaika 1.5.2012–30.4.2015

3

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha ihmettelee miksi tämän päivän rakennuksia ei nähdä kokonaisuuksina, vaan yritetään optimoida vain yhtä osa-aluetta, eli niiden energia­ tehokkuutta.

Rakennusala ei pysy mukana EU:n energiatehokkuuslinjauksissa Vaasan seudun rakennusalan ammattilaisille järjestetyn koulutuspäivän aiheena syksyllä 2014 olivat matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteet. Kouluttajana toimi rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Vinha on huolissaan rakennusalan kehityksestä. Hänen mielestään EU ja valtio tekevät uusia linjauksia energiatehokkuuden nimissä ylhäältä päin ennen kuin niiden vaikutuksesta rakentamiseen on riittävästi tietoa ja kokemusta.

– Kun määräykset sanelevat asioita, joista ei ole paljoa kokemusta, kasvavat riskit väärin rakentamiselle. Väärin rakentaminen ei ole uusi ilmiö, sillä aina on niitä, jotka menevät sieltä missä rima on matalin. Aikaisemmin meillä oli kuitenkin enemmän tietoa toimivista ratkaisuista ennen kuin määräyksiä kiristettiin, Vinha toteaa.

Rakennusalaa koskevat muutokset vievät rakentamista energiatehokkaaseen suuntaan niin nopeasti, ettei ala pysty seuraamaan linjauksia kokonaisuutena.

– Hyvä esimerkki tästä on, kun lämmöneristämismääräyksiä kiristettiin

4

vuonna 2010 peräti 30 prosentilla. Määräykset tulivat voimaan, vaikka niiden vaikutuksia rakenteille selvittävä tutkimus oli vasta alkamassa. Edes tutkimus ei siis pysy mukana muutoksissa.

Vinha ihmettelee miksi tämän päivän rakennuksia ei nähdä kokonaisuuksina, vaan yritetään optimoida vain yhtä osaaluetta, eli niiden energiatehokkuutta.

Vinhan mielestä suurin ongelma on siinä, että rakennuksia ei enää osata nähdä kokonaisuuksina, vaan linjauksilla yritetään optimoida ainoastaan yhtä osa-aluetta, eli rakennusten energiatehokkuutta. Taloon asennetaan talotekniikkaa, joka hallitsee talon energiakulutusta. Tämä ei välttämättä ole kovin kustannustehokasta, kun laitteita on huollettava ja ylläpidettävä. Pahimmassa tapauksessa uusi talotekniikka on niin monimutkaista, ettei talon asukas osaa käyttää sitä, jolloin rakennus ei ole enää edes energiatehokas.

Kaikkea toivoa ei onneksi ole vielä menetetty. Vinhan mukaan asiat on mahdollista saada kuntoon tutkimalla miten erilaiset muutokset voidaan ottaa huomi-

oon talojen arkkitehtuurissa, rakenteissa, teknisissä järjestelmissä ja rakentamisprosessissa. Nyt pitää varautua uuteen tapaan tehdä rakennus kokonaisuutena.

HAASTEENA LÄMMÖNERISTEET JA ILMASTONMUUTOS Rakenteiden osalta tarvitaan edelleen paljon tietoa lisäeristämisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä uudis- että varsinkin korjauspuolella.

– Kun talojen lämmöneristämispaksuutta lisätään energiatehokkaissa taloissa, rakenteiden ulko-osat viilenevät, jolloin homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Ennen talon sisältä vuotanut lämpö on kuivattanut rakenteita. Kun lämpöä ei karkaa paksun lämmöneristyksen läpi, voi aiempaa pienempi vaurio rakenteissa aiheuttaa ongelmia. Rakentamisen tulisi siis olla laadukasta, Vinha painottaa.

Hän tietää että rakennustahti on kova, samalla kun moni rakennusalalla toimiva ei ehdi tai halua kouluttautua uusien vaatimusten mukaan. Ruotsissa rakennusala on ehtinyt pidemmälle energiatehokkuudessa

Koulutustila on täynnä ja muistiinpanoja kirja­ taan tiuhaan tahtiin, kun Juha Vinha kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkimustuloksista koskien energiatehokkaiden talojen rakenteita.

kuin Suomessa, joten sieltä voimme saada paljon arvokasta kokemusta.

– Ruotsin energiatehokkaissa taloissa on jo käytännössä sellaisia ongelmia, joita epäilimme tutkimuksissamme täällä Suomessa. Juuri kun alamme oppia aiemmista ongelmista ruuvia kiristetään edelleen ja toivotaan lähes nollaenergiataloja. Niistäkin kaivattaisiin tutkimustietoa ennen kuin niitä aletaan rakentaa, Vinha päivittelee.

Lisäksi ilmastomme on lämpenemässä ilmastonmuutoksen seurauksena.

Vinha arvailee että Suomen eteläosat ovat 20–30 vuoden päästä sääolosuhteiltaan kuin tämän päivän Etelä-Ruotsi.

– Tämän vuoksi emme voi vain sanoa, että rakennetaan niin kuin ennenkin.

Pakkasella home ei kasva rakennusten ulkopinnassa. Suomen pakkaskaudet ovat lyhentyneet, mikä on johtanut siihen, että kostea kausi on pidempi ja kosteuden aiheuttamia vaurioita tulee yhä nopeammin näkyviin. Tämä koskee erityisesti puurakentamista

Oulun rakennusvalvonnassa työskentelevä Pekka Seppälä (oikealla) esitteli Hiukkavaaran pilottialuetta.

Rakennusalan haasteita ratkotaan Hiukkavaaran pilottialueella VASEK järjesti Kestävä rakentaminen -hankkeen puitteissa opintomatkan Oulun Hiukkavaaraan syyskuussa 2014. Hiukkavaara on ennen toiminut puolustusvoimien koulutusalueena, mutta Oulun kaupungin ostettua alueen sinne alettiin suunnitella uusiutuvan energian pilottialuetta.

Oulussa 15 hengen matkaseurue tapasi Oulun rakennusvalvonnassa työskentelevän Pekka Seppälän, joka kertoi Hiukkavaaran alueella olevasta pilottialueesta. Pilottialue antaa erilaisille yrityksille oivan mahdollisuuden testata tulevaisuuden ratkaisuja, sillä alueella ei ole kaukolämpöä. Tontit jaettiin yrityksille sillä ehdolla, että he toteuttavat tontillaan rakennuksen, jossa lämpöhäviö ja E-luku on vähintään 30 prosenttia nykyisten rakennusmääräysten vähimmäistasosta. Mitä korkeampi yrityksen lupaama säästöluku oli, sitä parempi mahdollisuus heillä oli saada tontti alueelta. Seppälän mukaan yritykset innostuivat, kaikki tontit menivät kaupan ja nyt pilottialueelle on rakentumassa noin 10 000 m2 verran sekä omakoti- että rivitaloja. TEKES toimii hankkeen osarahoittajana, mutta suurimmat riskit ovat yrityksillä.

KOLME SELKEÄÄ HAASTETTA Seppälä näkee rakennusalalla kolme haastetta, joita yritetään ratkoa Hiukkavaaran pilottialueella. Ne ovat kosteudenhallinta, energiasuunnittelun osaaminen sekä automaatio- ja säätötekniikan toimiminen kokonaisuutena eli se, että rakennus hyödyntää oikeaa energialähdettä oikeaan aikaan. Alueelle rakennetaan muun muassa korttelikohtainen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto puuhakkeella, 40 m2 suuruisilla aurinkopaneeleilla varustettu talo sekä maalämpö-hybriditalo vesitakalla.

– Tällä pilottialueella yritämme löytää parhaat rakennuskohtaiset säädökset. Kehitys ei kuitenkaan jää tähän, vaan seuraavaksi toivon, että pystymme kehittämään kokonaisen alueen, jonka energiakulutusta ja säädöksiä pystymme tarkkailemaan, Seppälä maalailee.

>>> 5

>>>

Opintomatkan osallistujat tutkivat Dragonskolanin passiivitaloa.

Rakennuksista tehdään tiiviitä käyttämällä myrkyttömiä OSB-levyjä rakennusmuovin sijaan.

Osa pilottialueen taloista on jo valmiita.

WORKSHOPISTA IDEOITA KAUPUNKIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN RAKENTAMISEEN Seuraavana päivänä ryhmä pääsi tutustumaan Hiukkavaaran pilottialueeseen ja tapasi sen jälkeen Oulun Centre of Environment and Energy, CEE:n edustajia Oulun yliopiston 1960-luvun suojellussa miljöössä. Sekä Oulussa että Vaasassa on meneillään monia eri hankkeita ja erilaista kehitystyötä. On aika saada kaupunkien osaamisalueet kohtaamaan ja synnyttää uusia yhteistyökuvioita workshopin avulla.

– Workshop antoi yllättävän paljon. Vaasan ja Oulun tutkimus ja osaaminen täydentävät toisiaan. Siksipä näen, että meillä on hämmästyttävän paljon yhteistyömahdollisuuksia, joihin pitää vain tarttua, opintomatkan järjestelyistä vastannut projektipäällikkö Mauritz Knuts toteaa ja jatkaa: – Suunnittelemme Vaasaan yhtenä INKA-hankkeen toimenpiteenä energiatehokasta asuinaluetta. Oulusta saamme varmasti paljon ideoita alueen toteutukseen

6

Ikkunoiden ulkopuolella olevat aurinkosuojat estävät sisälämpötilan kohoamisen liian korkeaksi kesäaikaan, mutta ne päästävät talviaikana sisään optimaalisesti auringonvaloa.

Rakennusalalla uudenlaista ajattelua Keväällä 2014 järjestetty opintomatka Uumajaan oli tarkoitettu Vaasan seudun rakennusalan ammattilaisille, ja 20 paikkaa täyttyikin nopeasti. Jo laivamatkalla Merenkurkun yli pidettiin ensimmäiset luennot.

– Sertifioitu passiivitalosuunnittelija Sören Öhberg piti luennon passiivitalon suunnittelusta. Hänen jälkeensä Vaasan seudun energianeuvoja Mika Korpi Vaasan ammattikorkeakoulusta luennoi rakennusten ilmatiiviydestä, mikä on rakentamisessa tullut tärkeämmäksi kuin koskaan, kertoo projektipäällikkö Mauritz Knuts.

Uumajassa ryhmän otti vastaan arkkitehti Thomas Greindl, joka toimi päivän oppaana, sekä kunnan rakennusprojekteista vastaava Christer Svärling.

Vaasalaisten ryhmän Uumajaan oli kutsunut Sweco Architects, missä Greindl työskentelee. Greindl on aiemmin luennoinut Vaasassa energiatehokkaasta ja kestävästä rakentamisesta.

MAAILMAN POHJOISIN PASSIIVITALO Matkan ensimmäisenä etappina Uumajassa oli Hedlundan esikoulu, joka tulee toimimaan kunnallisena päiväkotina.

Esikoulusta tulee maailman pohjoisin

Dragonskolanin rakentamia ekologisia passiivitaloja Tavlelidenissä.

passiivitalo. Rakennus sertifioidaan kansainvälisten passiivitalokriteerien (PHI) mukaisesti ja tulee myös saamaan BREEAM-sertifikaatin (Building Research Establishment Environmental Assessment Methodology), joka on yleisesti käytetty menetelmä rakennusten elinkaarikestävyyden mittaamiseen.

– Uumajan kunta on todellakin panostanut tähän. Rakennuksen sertifiointi kansainvälisten passiivitalokriteerien mukaisesti näillä leveysasteilla on jo uskomaton saavutus. Mutta se, että kunta on lisäksi päättänyt täyttää rakennusten ekologiset elinkaarikestävyyden kriteerit alkaa olla vaikuttavuudeltaan jo täysin eri tasolla. Rakennushan ei ole mikään tavallinen pieni omakotitalo, vaan 1 600 m2:n julkinen rakennus. Uskomatonta! Tällai-

Talot rakennetaan teltan sisällä, jotta voidaan ennaltaehkäistä mahdolliset rakennusaikana syntyvät kosteusvauriot.

nen yhteenpunominen on ainutlaatuista Ruotsille, luultavasti koko Pohjoismaille, Knuts arvelee.

OPISKELIJAT OPPIVAT RAKENTAMAAN PASSIIVITALOJA Hedlundasta ryhmän matka jatkui Tavlelideniin, jossa Dragonskolanin opiskelijat rakentavat omakotitaloja. Omakotitalot täyttävät sekä ekologisten että passiivitalojen kriteerit. Dragonskolanin opettaja Örjan Westmann esitteli Tavlelideniin rakennettavat talot, joista tulee Ruotsin ensimmäiset ympäristösertifioidut oma-

kotitalot, jotka ovat samanaikaisesti passiivitaloja. Oppilaat ovat mukana koko rakennusprosessin ajan. Koulu on toivonut, että oppilaat oppivat rakentamaan myös tavallisia taloja samalla kun he oppivat passiivitalojen rakentamisen.

– Tämän toiveen projektisuunnittelijat ovat täyttäneet tekemällä taloista vieläkin vaikuttavampia. Ensin ne rakennetaan tavallisten vaatimusten mukaisesti. Ulkopuolelle rakennetaan ne rakenteet, joiden avulla talo täyttää passiivitaloille asetettavat vaatimukset.

On todella hämmästyttävää kuinka paljon ajatusta on laitettu yksityiskohtiin, jotta on saatu toimiva kokonaisuus, joka täyttää kaikki nämä kriteerit ja toiveet, Knuts toteaa

Puurakenteinen Hedlunda Förskola on julkinen passiivitalorakennus. Kuvassa vasemmalta Karl-Gustaf Hietanen (Yrkesakademin i Österbotten, YA!), Johan Klemets (Ingenjörsbyrå Mathias Smeds) ja Magnus Nyholm (Yrkesakademin i Österbotten, YA!).

Avainasemassa olemassa olevien rakennusten energiatehokkuus

Kestävän rakentamisen projektipäällikkö Mauritz Knuts sai kunnian avata seminaarin täydelle auditoriolle, johon oli kokoonnuttu kuulemaan lähes nollanergiarakentamisesta.

Vaasa EnergyWeekillä 2014 kestävän raken­tamisen projektipäällikkö Mauritz Knuts sai kunnian avata rakentamiseen keskittyvän Energy and Buildings -semi­ naarin täydelle auditoriolle, johon oli kokoonnuttu kuulemaan lähes nollanergia­ rakentamisesta.

Energiatehokkuus ja siihen pyrkiminen ei ole pelkästään kustannus vaan investointi, jolla on iso tuottoprosentti.

Buildings Performance Institute Europen projektipäällikkö Sara Kunkelin mukaan eurooppalaiset direktiivit luovat hyvän pohjan lähes nollaenergiarakentamiselle. Energiansäästämisessä rakennusala on avainasemassa, mutta rakenta­jien ja suunnittelijoiden panos ei hänen mukaansa pelkästään riitä, vaan myös rakennusten omistajien tietoisuutta on lisättävä sekä saatava aikaan muutoksia

8

käyttäytymismalleihin. Avainkysymys on olemassa olevien rakennusten energiatehokkuus, ei pelkästään uudisrakentamisen.

Professori Jarek Kurnitski muistutti puheenvuorossaan, että nykyisen lainsäädännön mukainen nollaenergiarakentaminen ei oikeastaan ole mitään nollaenergiarakentamista. Hän myös heitti ilmaan kysymyksen, mitkä energiavirrat otetaan huomioon lähes nollaenergiarakentamisessa? Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n FInZEB-hankkeessa kiteytetään näkemys sille, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä lähes nollaenergiarakennuksilla ja määritellään mille tasolle energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeille asetetaan.

Ville Reinikaisen innostavassa puheenvuorossa tutustuttiin vanhan toimistotalon muuttamiseen lähes nollaenergiataloksi. Kyseessä ei kuitenkaan ollut valmis tai edes keskeneräinen projekti vaan Granlund Oy:n Nordic Built

-haasteeseen osallistunut kilpailutyö.

Vielä ei tiedetä koska kilpailutyössä esitelty Hippostalo, Tampereen toiseksi rumimmaksikin tituleerattu rakennus, todella remontoidaan.

Esitellyssä casessa pyrittiin nollapäästöihin, ottamaan huomioon urbaani elämä sekä luonto ja saamaan aikaan paikallisesti sovellettava, skaalattavissa oleva ja moniammatillisena yhteistyönä tehtävä konsepti. Energiatehokkuuteen pyrittiin laskemalla energiankulutusta kauttaaltaan ja tasaamaan kulutushuippuja esim. siirtämällä ne keskipäivästä

Professori Jarek Kurnitski muistutti puheenvuorossaan, että nykyisen lainsäädännön mukainen nollaenergiarakentaminen ei oikeastaan ole mitään nollaenergiarakentamista.

Ekologinen ja myrkytön passiivitalo Sundomissa

Ikkunoiden karmit on rakennettu sisäpuolelle, jotta niissä olisi mahdollisimman pienet kylmäsillat. –Ikkunoista tulee kyllä yhtä isot kuin talon rungossa näkyvät reiät. Voin myöhemmin vaikka rakentaa karmit ulkoseiniin koristeeksi, Ström toteaa.

aamuun tai iltaan. Haasteena Reinikaisen mukaan on lisäksi Pohjoismaissa tarvittavat erilaiset energiaoptimointisäädöt kesälle ja talvelle.

Iltapäivän puheenvuoroissa saatiin tutustua myös Lappeenrannan yliopiston vihreään kampukseen sekä Ruotsin lähes nollaenergiarakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen, myös vähän menneisyyteen. Åsa Wahlström muistutti, että Ruotsi on ainut maa, jossa talojen energiatehokkuus todella tarkistetaan jälkikäteen, että se vastaa luvattua tasoa.

Suomessa energiatodistuksen E-luku on vain laskennallinen, eikä sen paikkaansa pitävyyttä tarvitse mittauksilla todentaa.

Lähes nollaenergiarakentamiselle on tärkeää myös älykkäät sähköverkot ja se, miten talojen tuottama energia (esim. aurinkoenergia) saadaan siirrettyä sähköverkkoon silloin, kun sitä tuotetaan yli talon ja sen asukkaiden oman tarpeen. Näistä asioista kertoi ABB:n Harri Liukku

Ekologisen ja myrkyttömän passiivitalon rakentaminen Suomessa ei ole helpoimmasta päästä rakennusprojekteja. Tämän sai huomata rakennusalan opettajana työskentelevä Daniel Ström päätettyään rakentaa sellaisen kodin itselleen.

– Mielenkiintoni ekologisia passiivitaloja kohtaan heräsi muutamalla luennolla sekä opintomatkalla Ruotsiin, jotka kaikki oli järjestetty Mauritzin hankkeen kautta.

Istuttuani kahvitauolla pallottelemassa ideoita kollegani kanssa kesällä 2013 lisäsin selvästi myrkyttömän linjauksen rakennussuunnitelmiini, Ström kertaa.

Passiivitalon tehokkaiden eristeiden ansiosta talon lämmönsyöttö voidaan minimoida. Taloa lämmittävät pääasiassa aurinko sekä talon asukkaat, kun he tekevät ruokaa, kylpevät tai käyttävät elektronisia laitteita. Eristeet takaavat myös sen, ettei lämpö pääse karkaamaan talvella.

Strömin oman passiivitalon rakentaminen mutkistui, kun hän halusi käyttää ekologisia ja myrkyttömiä rakennusmateriaaleja.

– Suomesta on suhteellisen helppo löytää ekologisia rakennusmateriaaleja, joiden valmistus on mahdollisimman luontoystävällistä. Sitten materiaalit kuitenkin käsitellään erilaisilla aineilla, jotka eivät aina ole ihmisille terveellisiä.

Saadakseen haluamiaan rakennusmateriaaleja Ström joutuu tilaamaan ne ulkomailta, eli suoraan maahantuojilta. Tarvittavan puutavaran Ström on sahannut itse eikä hän aio palkata ketään auttamaan rakennushommissa.

– Taloni on vielä erikoinen, mutta uskon ja toivon, että tapani rakentaa on tavallista Suomessa vuonna 2020 ja että ratkaisut olisivat silloin mukana myös uusissa rakennusmääräyksissä Lue lisää: www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/ ekologinen-ja-myrkyton-passiivitalo-rakentumassa-sundomiin

9

Kansallinen itsetunto edellyttää, että tunnetaan oman maan historiaa, jotta voidaan tarvittaessa nousta puolustamaan sen historiallisia arvoja.

Taidehistorioitsija Lars Sjöberg haluaa säilyttää kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset.

Energiansäästäminen ja vanhojen talojen kulttuuriperintö on haastava yhdistelmä 1900-luvun vaihde sekä aikakauden käsityöläistaidot ja rakennuskulttuuri ovat vahvasti läsnä kun nykyajan rakennusalan ammattilaiset, suunnittelijat, rakennussuojelijat ja yksityishenkilöt kokoontuivat Sulvalle Stundarsin museoalueelle osallistuakseen Energia ja vanhat talot –seminaariin alkuvuodesta 2014.

ASIANTUNTIJAN MUKAAN POIKKEUSLUPA OLISI FIKSU VAIHTOEHTO Päivän aikana keskustellaan EU:n uusista rakennusten energiansäästövaatimuksista ja siitä, kuinka niitä voidaan soveltaa vanhoissa rakennuksissa. Useat tilaisuuteen luennoimaan tulleet pohjoismaiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lisäeristäminen voi tuhota vanhan talon arvon. Tukholmalainen taidehistorioitsija Lars Sjöberg toteaa: – Kyseenalaistan EU:n direktiivit.

Haluan että Ruotsi anoo poikkeuslupaa, sillä direktiivi tuhoaa kulttuuriperin­töäm­ me. Suomen Museoviraston pitäisi ehdot­ tomasti tehdä samoin.

Sjöbergin mielestä on utopistista yrittää noudattaa EU:n direktiiviä ja muuttaa Ruotsissa ennen 1900-lukua rakennetut talot energiatehokkaiksi.

Hänen mielestään poikkeusluvan tulisi koskea juuri näitä rakennuksia. Suomi puolestaan voisi anoa poikkeuslupaa rakennuksille, jotka on rakennettu Suomen ollessa Ruotsin tai Venäjän vallan alla, eli

10

ennen vuotta 1917. Sjöberg arvioi, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten osuus on noin 3–4 % kaikista rakennuksista, eikä niiden eristämättä jättäminen vaikuta mainittavasti päästöjen kokonaismäärään. Suomessa on noin miljoona omakotitaloa.

– EU-direktiivin ongelmana on se, että sama direktiivi koskee koko Euroopan Unionin aluetta. Rakennuskulttuuri on kuitenkin täysin erilainen Etelä- ja Pohjois-Euroopassa. Tokihan voivat etelässä laittaa kivitaloihinsa lisäeristystä, mutta puutalomme mätänevät, jos ne eristetään direktiivien mukaisesti, hän toteaa.

Sjöberg on opettanut rakennustekniikkaa Tukholman yliopistossa useamman vuosikymmenen ajan ja tietää, että nykyajan ihmiset eivät tunne historiallisia rakennuksia.

– Tietämys herättää uutta kiinnostusta ja tieto leviää eteenpäin muille.

ÄÄRIMMÄISYYDESTÄ TOISEEN Päivän aikana useampi asiantuntija luen­ noi energiasta ja vanhoista taloista eri näkökulmista. Professori Eigil Roaldset Narvikista Norjasta on kokenut vanhojen talojen asiantuntija. Hän on ollut myös Venäjällä rakentamassa passiivitaloja.

Hänen puheenvuoronsa koski pohjoismaisten talojen kehittymistä alkuajoista nykyajan energiapiheihin rakennuksiin.

Roaldsetin mielestä rakennustekniikka on suurelta osin kehittynyt oikeaan suuntaan, ja hän näkee passiivitaloissa käytetyssä tekniikassa suuria mahdollisuuksia.

Vastapainona Sjöbergin näkökulmalle esitteli PD Manager Jukka Sevón Paroc Oy:stä vuonna 1948 rakennetun rintamamiestalon, joka oli remontoitu lähes nollaenergiataloksi. Tässä pilottihankkeessa rintamamiestalo sai lisäeristyksen ansiosta 0,5 metriä paksummat seinät, koneellisen ilmastoinnin ja aurinkokeräimet. Pilottihanke aiheutti yleisön joukossa sekä kauhua että uteliaisuutta, koska monet olivat sitä mieltä, että remontti oli tuhonnut talon.

Rakentamisen projektipäällikkö Mauritz Knuts jäi seminaarin päätteeksi pohtimaan kinkkistä ongelmaa: – EU:n direktiivi on vaikea kysymys.

Kaikki seminaarissa olivat yhtä mieltä siitä, että meidän on löydettävä energiansäästötapoja, mutta direktiivi herätti hyviä keskusteluja tulevaisuudesta. Pitäisikö meidän löytää kultainen keskitie kahden ääripään välille? Pitäisikö rakennuksia restauroida ainoastaan alkuperäiseen asuunsa vai pitäisikö tehdä energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä? Ja kuinka paljon siinä tapauksessa taloihin saa kajota?

1900-luvun vaihde sekä aikakauden käsityöläistaidot ja rakennuskulttuuri ovat vahvasti läsnä kun nykyajan rakennusalan ammattilaiset, suunnittelijat, rakennussuojelijat ja yksityishenkilöt täyttävät salin Sulvalla Stundarsin museoalueella.