Asukas 3/2011

asukas asiakaslehti VVO:n asukkaille

[22]

Kiinteistönhoito kehittyy Laakin avulla

[10]

Seitsemän säästövinkkiä ruokamenoihin

2011

3

Aino:

partio vie[24] pitkälle ASUKASPOSTIA Helsingistä, Hämeenlinnasta, Lappeenrannasta ja Tampereelta [31]

asukas 3/2011 Tavoitteena olla halutuin ja tehokkain omistajat päättivät, että tulevaisuuden tavoitteena VVO:lla on olla halutuin ja tehokkain vuokranantaja. Tahtotilaan liittyy paljon haasteita, vaikka jotkut saattavatkin ajatella, että VVO:han on jo tuota kaikkea. Tulevaisuutta suunniteltaessa on aina syytä ymmärtää mennyttä aikaa ja oppia historiasta.

* vastasi kysymykseen Mikä on parasta kotonasi

a uis ri* p o s apii ilm

missä mennään

Kun VVO perustettiin 1960-luvun lopussa Valtakunnallisena vuokratalo-osuuskuntana, maassamme oli menossa valtava rakennemuutos. Maaseudun työpaikat vähenivät, ja ihmiset muuttivat kaupunkien lähiöi­ hin työn perässä. Suuret joukot jatkoivat Ruotsiin Tehokkuus on meille aivan elinehto ja saakka. Kaupungeissa oli krooninen asuntopula. velvollisuus. Suurimpana toimijana VVO:n pitää Valtiovalta osallistui asumisolojen kohentamiseen pystyä hyödyntämään skaalaetuja niin rakennuttaaravalainoituksella, jota oli misessa kuin ylläpidossakin. Näin saatavissa niin omistus- kuin toimien pystymme tarjoamaan ”Kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihinkin. asuntojamme myös kilpailu­ vuokra-asuntoihin tuntuu kykyiseen hintaan. Vaikka VVO VVO:n kasvun alkutahdit maamme suurimmaksi olevan loputon kysyntä.” on tänään julkinen osakeyhtiö vuokra­isännäksi luotiin silloin. ja meillä on myös vapaarahoitKun internetiä ei ollut, asunteista asunto­tarjontaa laajalla nonhakijat jonottivat tarjolle tulevia vuokra-asunhinta- ja laatukirjolla, velvoittaa taustamme ja toja satojen metrien pituisissa jonoissa. Aravatuoyhteiskunta­vastuumme meitä edelleen tavoitteletannollaan VVO profiloitui pieni- ja keskituloisten maan kohtuullisia asumiskustannuksia. Asuminen asumisen järjestäjäksi. on Suomessa liian kallista.

Kasvupaikkakuntiemme asuntopula ei ole poistunut 40 vuodessa. Maassamme on tälläkin hetkellä menossa rakennemuutos, joka tällä kertaa johtuu teollisten työpaikkojen vähenemi­sestä ja uusien työpaikkojen synnystä

Syksy on uudistumisen aikaa. Kesällä on ladattu akut täyteen energiaa ja tarmoa. On aika aloittaa uusi harrastus, kaivaa annetut uuden vuoden lupaukset muistin sopukoista ja pengata lenkkitossut esiin kenkälaatikosta.

Syksyn tullen moni katsoo myös kotia uusin silmin. Kotona vietetään syksyllä enemmän aikaa ja kotiin halutaan satsata. Tässä numerossa sisustetaan tauluilla. Kesän muistot nostattavat hymyn huulille kameran kuvia selaillessa.

Parhaimmat otokset kannattaa kehystää seinälle muidenkin katsottavaksi!

MArjaana kivioja

2

Asukas 3/2011

palvelualoille. Suomalaiset muuttavat uusien työmahdollisuuksien perässä edelleen kaupunkeihin, ja muuttoliikettä kasvattavat vielä työperäiset maahanmuuttajat. Kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin tuntuu olevan loputon kysyntä.

Nykyisenlaisessa ylikysyntätilanteessa, kun kaikki tarjotut asunnot menevät kaupaksi, saattaisi tuntua turhalta pyrkiä halutuimmaksi. Meille on kuitenkin tärkeätä, että asukkaamme viihtyvät meillä eikä esimerkiksi turhia vaihtuvuuskustannuksia synny. Haluamme kehittää palveluitamme yhä asiakaslähtöisemmiksi.

Arvoisat asukkaamme, tulkaapa mukaan kehittämään asuinympäristöjänne talotoimikuntiin tai netin välityksellä. Hyvää jatkoa kaikille!

Urpo Piilo Syksyllä 2011 eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja

Omassa taloyhtiössämme on kerhohuoneessa toiminut jo pitkään kirpputori, jossa asukkaat voivat itse myydä.

Roskakatoksessa on kierrätyshyllyt, jonne voi viedä tarpeettomat tavarat mutta jotka ovat vielä käyttökelpoisia. Lisäksi pihaamme on rakennettu kasvimaa.

- Mirka

Ekojuttuja oli taas mukavan paljon, siitä saatte paljon plussaa. Monen lemmikin

sisältö

[9] [04] M inun kaupunkini Kulttuuria & kahvia Turussa.

[06] Uutisikkuna [10] F iksu kuluttaja Lue vinkit, miten ruoka­rahat saa riittämään paremmin.

Kädenjälki Iloinen porina kahvikupin äärellä siivittää käsityö­ piirin kokoontumisia Juurakkotien ja Tuulen­ kaato 1:n kerhohuoneella Rovaniemellä.

[22] Kunnossapito ja palvelut Laadunvalvonta­ järjestelmä Laaki kehittää kiinteistönhuoltoa nykyistä toimivammaksi.

[23] Into isännöitsijä

[12]

[24] Vapaa-aika Partioharrastus antaa paitsi hyödyllisä taitoja ja tietoja, myös hauskoja hetkiä kavereiden parissa.

eidän talo m Rauman Lajon alue on kansainvälistynyt vauhdilla.

[27] Ristikko

[17]

inkki V Herkullisia aromeja mausteöljyllä.

[28] Uuteen kotiin Kuopion Pappilanmäki on rauhallinen maalaisidylli aivan ydinkeskustan vieressä.

[31] Asukasposti

omistajana juttuja eläinten huomioimisesta asumisessa on aina mukava lukea – muistakin kun lemmikeistä. Esimerkiksi juttu piha­­­­ piireissä asustavista luonnoneläimistä olisi hieno. Kuten tervapääskyistä ja siileistä.

[18]

oti kuntoon K Tee tauluista näyt­ täviä sommitelmia seinälle.

Ärsyttää, kun joka nurkasta pursuaa tietoa ekologisesta asumisesta. Sen olisi voinut jättää pois. Lyhyet pikkujutut on mielen­ kiintoisimpia.

- Venla

- Suvi

Turhin juttu oli Ekokoti syntyy kirppari­ löydöillä, sillä en itse halua vanhaa tai käytettyä roinaa.

Kaikki sisustusta käsittelevät jutut kiinnostavat, joten niitä kaipaisi aina useamman lehteä kohden.

- Johanna - Tarja

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh. 020 508 3589. Toimitus Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Tuottaja Anna Haikarainen, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 48 200 kpl ISSN 1456-0569.

Kannen kuva: Arto Wiikari.

33. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 1.12. 2011. Lehden peruutukset ja osoitteen­muutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

3

Minun kaupunkini

Turku

Kulttuuri­ huumaa & kahvia Turussa

Turku on vuoden 2011 loppuun saakka Suomen kulttuuri­ pää­kaupunki. Nurkan takana voi koska tahansa odottaa taide-elämys.

Teksti Taina Vuokko // kuva jussi vierimaa

Juttusarja esittelee VVO-asukkaiden koti­paikka­kuntia eri puolilta Suomea

T

urku on minun paikkani.

Tämä on juuri sopiva kokoinen. Vaikka kaupunki on pieni, täältä löytyy suurkaupungin veroista kulttuurielämää, Oili Aaltonen sanoo.

Parturi-kampaajana työskentelevä Aaltonen on paljasjalkainen turkulainen. Hän on ollut tyytyväinen kotikaupunkiinsa, eikä ole erityisemmin sieltä pois kaivannut.

Aaltonen on asunut samassa VVO:n kohteessa Mikaelin kirkon vieressä Aurajoen lähettyvillä jo vuosia. Elämäntilanteen mukaan asunto on vaihtunut yksiöstä kolmioon ja kaksioon.

Aurajoen varrelta löytyy Aaltosen mukaan kaikki. Jos vierailijan kanssa lähtee kävelylle pitkin joen rantaa, tulevat vastaan niin Turun linna, Tuomiokirkko kuin satama-aluekin.

Sadepäivänä voi tutustua Turun historiaan Aboa Vetus & Ars Nova -museossa. Siellä voi ihmetellä löytöjä Turun vanhan kaupungin kai­ vauksilta.

Turusta löytyy Aaltosen mukaan myös ihania, pieniä kahviloita. Erityisesti hän suosittelee Turun kulttuuripääkaupukihankkeen Kulttuurikahvilaa sekä kulttuuritalo Logomon kahvilaa.

– Myös Turun pääkirjaston kahvila on idyllinen ja valoisa. Kirjastossa saa muutenkin ajan helposti kulumaan.

Kulttuuripääkaupunkivuoden huomaa kaduilla Aaltosen mukaan jatkuvasti. Tapahtumia on lähes päivittäin. Nurkan takaa voi koska tahansa tulla vastaan pieniä tai suuria taide-elämyksiä. ×

4

Asukas 3/2011

VVO:lla on Turussa yhteensä 1 907 asuntoa.

Kulttuuritalo Logomon tyylik채s kahvila on Oili Aaltosen suosikkeja. lehti vvo:n asukkaille

5

uutisikkuna

Weikko opastaa asukkaan nettipalveluihin [verkko] Asukas-lehdessä 2/2011 julkistetussa kilpailussa etsittiin nimeä VVO:n asukasviestinnän uudelle maskotille. Kilpailuun osallistui heinäkuun aikana VVO:n www-sivujen kautta yli 3 800 VVO:n asukasta, ja "piirrostalkkarin" nimeksi valittiin ylivoimaisella enemmistöllä Weikko.

Weikko tulee seikkailemaan jatkossa VVO:n asukasviestinnässä ja opastamaan asukkaita nettipalvelujen käyttöön.

Jo nyt verkkosivujen Asukas-osion kautta voi muun muassa irtisanoa asunnon, tarkastella vuokranmaksutietojaan ja ottaa yhteyttä isännöitsijään tai huolto­yhtiöön.

Tulevaisuudessa käyttöön otettavia uusia palveluita ovat muun muassa autopaikkojen sekä saunavuorojen varaaminen sähköisesti.

Kilpailun pääpalkinnon, eli yhden kuukauden vuokraa vastaavan S-ryhmän lahjakortin, voitti Henri Hynynen Helsingistä. Voitto osui mukavasti merkkipäivälahjaksi, sillä Henri oli muuttanut asuntoon tasan vuosi sitten tyttöystävänsä kanssa. Pitkään ei tarvinnut miettiä mihin lahjakortin käyttäisi, vaan vastaus löytyi nopeasti: sängyn ostoon.

Henri on käyttänyt VVO:n sähköisiä palveluita muutamia kertoja. Vikailmoituksen teko on sujunut kätevästi omalta koneelta ja omia vuokratietojakin on tullut tarkasteltua netistä.

Henrin toiveissa olisi, että tulevaisuudessa sähköisten palveluiden kautta näkisi yleiset saunavuorot. Ja mahtavaa olisi, jos omatkin saunavuorot voisi varata netin kautta.

Toivotamme voittajalle onnea ja hyviä unia uuteen sänkyyn!

Jani Nieminen VVO:n ruoriin [henkilö] DI ja MBA Jani Nieminen, 42, on aloittanut VVO-Yhtymä Oyj:n toimitusjohtajana. Hänet kutsuttiin tehtävään seuraamaan eläkkeelle jäävää toimitusjohtaja Urpo Piiloa.

Nieminen on työskennellyt aiemmin varatoimitusjohtajana kiinteistöpalveluja tuottavassa Relia Group Oy:ssä sekä useissa eri tehtävissä asuntosijoitusyhtiö SATO Oyj:ssa.

6

Asukas 3/2011

”Maalla kaikki maalaiselämän ihanuudet toteutuvat. Mutta luonto hyökkää jo ensim­ mäisenä talvena. Kukaan ei tee lumi­töitäni tai tilkitse ikkunoitani. Nyt hiekkatie polttaa jalkojen alla, korot kaipaavat asfalttia.”

Toimittaja Outi Kaartamo, Helsingin Sanomat, 31.7. 2011

Energiasäästöä helpoin teoin [kotona] Lämmityksen osuus kotien energiankulutuksesta on noin puolet. Pidä huolta oikeasta huonelämpötilasta. Sisälämpötilat mitataan aina huoneen keskeltä noin 1,1 metrin korkeudelta. VVO:n kiinteistöissä tavoitelämpötila makuuhuoneissa, olohuoneessa ja keittiössä on +21 °C ± 1 °C. Märkätiloissa eli wc:ssä, kylpyhuoneessa ja saunassa tavoite on 23 °C ± 1 °C. Huolehdithan, että ilmanvaihtoventtiilit ovat puhtaat ja kunnossa ja ikkunoiden korvausilmaventtiilien talviasennossa. Sulje tiiviisti ikkunat, parvekeovet ja tuuletusluukut.

Patteritermostaattien on oltava ehjiä, säädetty auki-asentoon, eikä niitä saa peittää esimerkiksi verhoilla, kalusteilla tai kukkalaudoilla.

Veden säästössä maalaisjärki on valttia. Kannattaa pestä vain täysiä koneellisia pyykkiä tai astioita. Viisas pitää suihkutteluajan lyhyenä ja sammuttaa suihkun saippuoinnin ajaksi. Muista, että vesi on kallis hyödyke.

Energiatehokkainta on kuivata pyykit ulkona. Pyykkien kuivaaminen kuivausrummussa vie enemmän sähköä kuin niiden peseminen.

Myös valaistukseen on syytä kiinnittää huomiota. Jos 60 watin hehkulamppu on päivässä kahdeksan tuntia päällä, se kuluttaa vuodessa 15 euroa. Sammuta valot, jos niiden päällä pitäminen ei ole välttämätöntä.

Energiansäästölamput säästävät energian lisäksi myös rahaa. Kun 60 W:n hehkulamppu korvataan 15 W:n energiansäästölampulla, säästöä syntyy vuodessa jopa neljä euroa, jos lamppua pidetään päällä kolme tuntia päivässä.

tekstit taina vuokko & anna haikarainen // kuvat Kirsi salovaara & valmistajat & istockphoto

päiväys kysymys &

vastaus

Työ vai koti tärkeämpi?

Energiasäästöviikko

Lokakuussa on aika haastaa ystävät ja sukulaiset mukaan säästämään energiaa. Energiansaastoviikko.fi -osoitteessa voi ilmoittautua mukaan Motivan järjestämään kampanjaan, tutustua energian­ säästövinkkeihin tai vinkata muillekin omat niksinsä.

Vuosittaisen kampanjan uutuus on netissä toimiva Lampunvalintakone. Palvelu auttaa valitsemaan kuhunkin tilaan sopivimmat lamput kodeissa.

Testaa verkkosivuillamme www.vvo.fi onko sinulle tärkempi koti vai työ. Voit voittaa Luxussiivouksen kotiisi.

Samalla voit tarkistaa suosikkialueesi asuntotarjonnan sivuiltamme. Tuo myös Facebookkaverisi mukaan kisaan, ja suosittele linkkiä heille!

johdot järjestykseen

3x hauska Johto-Pallo Hinta 15 e

huomaamaton Johdonkerääjä Hinta 4,50 e/m

tyylikäs Cable Box Hinta 29,90 e

www.johtojemma.fi

www.kodinterra.fi

www.verkkokauppa.com

?

Minkälaisessa elämän­tilanteessa tai asuinpaikassa on hyvä harkita autosta luopumista?

!

Esimerkiksi nuoret aikuiset ja iäkkäät varmasti mielellään käyttäisivät liikkumiseen käytetyt eurot johonkin muuhun. Autosta luopuminen on helpompaa, jos asuu lähellä toimivia joukkoliikenneyhteyksiä tai pääsee lähipalveluiden ääreen helposti kävellen ja pyörällä.

Jos vuotuiset ajokilometrit jäävät alhaisiksi, kannattaa auton omistamista harkita tarkkaan. Auton käytöstä ja ylläpidosta koituu paljon kustannuksia, joten on hyvä laskeskella, tulisiko halvemmaksi kulkea jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Esimerkiksi tavarankuljetukseen voi käyttää taksia, kimppakyytiä, yhteiskäyttöautoa tai vuokra-autoa.

Myös omien ajokilometrien vähentäminen tuo säästöjä. Jos vuosittaiset ajot vähentyvät 2 500 kilometriä, säästyy kahdeksan litraa satasella kuluttavalla autolla polttoainetta 200 litraa.

Polttoaineen 1,5 euron litrahinnalla säästöä kertyy noin 300 euroa vuodessa.

Kysymykseen vastasi liikenteen asiantuntija Sonja Heikkinen Motivasta.

lehti vvo:n asukkaille

7

uutisikkuna

Valaistuksella vivahteita sisustukseen [kotona] Kodin yksityiskohdat pääsevät oikeuksiinsa, kun valaistus muistuttaa mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Silloin sisustuksen värit toistuvat parhaiten.

Huoneen valaistus on tasapainoinen, kun siellä on sekä suoraa että epäsuoraa valoa. Kattoon tai seiniin suuntautuva valo tuo huoneeseen pehmeää kajoa.

Jokaisesta huoneesta olisi hyvä löytyä muutama valaisin.

Valaistus kannattaa suunnitella huo-

lellisesti. Esimerkiksi pienessä tilassa voi luoda tilavuuden vaikutelmaa suuntaamalla valot ylöspäin. Korkeissa huoneissa katto näyttää laskeutuvan, kun valaisimet sijoitellaan mahdollisimman alas.

Eri huoneissa on valaistukselle eri vaatimuksia. Keittiössä on parasta satsata hyvään yleisvalaistukseen, kun olohuoneessa ja makuuhuoneessa tunnelmavalaistus on tärkeämpää.

Kylpyhuoneessa valaisimien on oltava vedenkestäviä.

Syystalkoiden muistilista

1 2 3 4

Tee kutsu ja kiinnitä se ilmoitus­ tauluille ajoissa.

Tilaa huoltoyhtiöstä jätelava pihalle.

Muista tilata myös työkalut, esimer­ kiksi haravat ja kottikärryt, huolto­ yhtiöstä ainakin viikkoa ennen talkoita.

Hiirimatto palveluksessanne, olkaa hyvät! [liite] VVO jakaa tämän lehden mukana asukkailleen hiirimatot, joissa virtuaalitalonmies Weikko muistuttaa käyttämään VVO:n sähköisiä palveluja osoitteessa www.vvo.fi. Asukkaalleosiosta löytyvät palvelut ovat käytössä aina silloin, kun asukkaalle sopii.

Verkossa voi kätevästi tehdä esimerkiksi irtisanomis- tai vikailmoituksen tai tarkastella omia vuokratietojaan.

Idea hiirimaton lähettämisestä lehden mukana syntyi, kun VVO:ssa mietittiin ratkaisua, jolla jokaiseen kotiin saataisiin tieto palveluista ilman, että se lentäisi yhden vilkaisun jälkeen paperinkeräykseen.

8

Asukas 3/2011

– Hiirimaton tarkoitus on jäädä käyttöön ja olla pysyvä muistuttaja Asukkaalle-osion palveluista, asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö kertoo.

Mikäli talkoissa on tarjoilua, pyydä ostolupa isännöitsijältä riittävän ajoissa. Muista, että isännöitsijän lä­ hettäessä luvan postissa vie sen perille tulo päivän tai pari.

5 6

Osta talkootarjoilut riittävän isolle porukalle. Muista myös erikoisruoka­ valiota noudattavien toiveet.

Jos pyörävarastot tyhjennetään käytöstä poistetuista polkupyöristä ja muusta tavarasta, tee tiedote, jossa pyydetään merkitsemään asuntoon kuu­ luvat tavarat. Kutsun yhteyteen voi lait­ taa esimerkiksi kuminauhoja ja paperin­ paloja, joilla jokainen voi merkitä oman omaisuutensa. Myös varastokäytävät on hyvä tyhjentää paloturvallisuussyistä ylimääräisestä tavarasta, joten tiedota myös tästä ajoissa asukkaita.

7

Mikäli talkoissa istutetaan kukka­ sipuleita tai muita kasveja, osta ne ajoissa.

teksti taina vuokko // kuva Jussi leinonen

Käsitöitä Rovaniemen malliin Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina Juurakkotien ja Tuulenkaato 1:n kerhohuoneesta kuuluu iloinen porina. Asukkaat kokoontuvat silloin käsityöpiiriin – kahvin kera tietenkin.

K

eitämme kahvit, ja kullakin on vuorollaan leipomisvuoro. Kaikilla on mukanaan oma käsityö. Samalla puhutaan niin maailman menosta kuin oman taloyhtiönkin asioista, Sirkka Härkönen kuvailee kokoontumisia.

Kerhohuoneen pitkän pöydän ääressä on niin neulottu, virkattu kuin huovutettukin. Vaikkei joku elämässään olisi koskenut puikkoihin, piiriin on silti tervetullut. Muut voivat tarvittaessa opastaa ja neuvoa.

Käsityöpiiri sai alkunsa vuoden alusta, kun huomattiin, että taloissa asui useampia käsitöistä kiinnostuneita. Asukkaat olivat lukeneet lehdestä, että Etelä-Suomessa on ollut samanlaisia piirejä.

Juurakkotiellä ja Tuulenkaadossa asuu etenkin yksinasuvia, iäkkäämpiä naisia. Käsityöpiiriin löytyikin luontevasti noin viiden hengen aktiivinen porukka, joka istuu iltaa muutaman tunnin kerrallaan.

– Saisimme tarjoiluihin rahoitusta taloyhtiöltä, mutta tähän asti olemme hoitaneet kahvituksen itse.

Härkönen kertoo, että käsityöpiiri pyörii todennäköisesti ainakin vuoden loppuun. Sen jälkeen katsotaan yhdessä, minkälaista uutta tekemistä keksittäisiin. ×

Hymy on Raija Keisulla (vas.), Sirkka Härkösellä ja Sinikka Pörhösellä herkässä.

– Tarpeen mukaan neuvomme toisiamme ja saamme uusia ideoita, Sirkka Härkönen kuvailee käsityöpiirin tunnelmia.

Millaista aktiivista ja idearikasta asukas­toimintaa sinun talossasi on? Lähetä meille sähköpostia: asukas@vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

9

fiksu kuluttaja

ruokakulut hallintaan

7 x säästöä

ruokamenoissa Teksti taina vuokko // kuvitus Jenny Lucander

Ruokarahat ovat loppu jo kuun puolessa välissä, ja seuraavaa palkkapäivää odotetaan makaronin voimalla? Neuvoja Tuula Kärnä Kainuun Martoista kertoo, kuinka ruokarahat saadaan kestämään kauemmin.

rasta pitää tiukasti kiinni. Listan ulkopuolelta ei kannata ostaa mitään ylimääräistä.

2

1

Suunnittele, suunnittele, suunnittele Monelle on suuri mysteeri se, mihin palkkarahat oikeastaan hupenevat. Ensimmäinen askel ruokamenojen karsimiseen on niiden seuraaminen. Kun kotona aletaan pitää silmällä sitä, mihin rahat oikein menevät, paljastuvat talouden sudenkuopat.

– Kartoittamisessa pitää olla rehellinen itselleen. Ulkona syöminen, einekset tai tupakointi voivat niellä pitkän pennin, Tuula Kärnä sanoo.

Kun tiedetään kulut, niitä voi alkaa karsia.

Perheen tarpeiden perusteella laaditaan viikoksi kerrallaan ruokalista, jonka perusteella voi tehdä kauppalistan. Ostoksilla käydessä listasta on pa-

10

Asukas 3/2011

Kauppaan kaksi kertaa viikossa Jos ruokakaupassa käy joka päivä, mukaan tarttuu helposti iltapäivälehti, karkkipussi tai limsapullo. Pienistä menoista kertyy vähitellen isoja summia. Esimerkiksi suklaapatukan ostaminen kolme kertaa viikossa maksaa vuodessa 86 euroa.

Ruokien säilyvyysajat ovat sellaisia, että ostokset on helppo keskittää kahteen kertaan viikossa. Maitoa voi viikon mittaan tarvittaessa käydä hakemassa täydennyspurkin lähikaupasta, jos sitä kuluu perheessä runsaasti.

Asukasgallup Käytätkö yleensä maksuvälineenä  luottokorttia  maksuaikakorttia  pankkikorttia  käteistä rahaa

@

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup

Ostoskertojen karsiminen on järkevää myös silloin, jos kauppaan kuljetaan autolla. Polttoainekustannuksissa syntyy helposti isoja säästöjä.

Täydennysostokset on hyvä tehdä esimerkiksi työmatkalla lähikaupasta automarkettiin lähtemisen sijaan.

3

Kilohinta tarkkailuun – Ruokaostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota kilohintaan. Pelkän hinnan tai pakkauksen koon katsominen ei anna viitteitä siitä, kuinka kannattava ostos on taloudellisesti.

Vaikka toisinaan suuret pakkaukset ovat kilohinnaltaan pieniä pakkauksia edullisempia, on hyvä miettiä kaupassa taloutensa todellisia tarpeita. Jos suuresta paketista joudutaan heittämään paljon roskiin, suurten pakkausten taloudellinen hyöty katoaa.

Suomalainen heittää roskiin keskimäärin seitsemänkymmentä kiloa ruokaa vuodessa. Määrän pienentäminen on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevää.

Kauppojen tarjoukset on hyvä hyödyntää, mutta niiden perässä juokseminen ei kuitenkaan välttämättä ole järkevää.

Jos esimerkiksi kala on lähikaupassa tarjouksessa, on ehkä taloudellisempaa ostaa tarjoustuote kauppalistaan kirjatun kanan sijaan.

4

Kotona tekeminen kunniaan Einekset ovat kalliita. Perusraaka-aineista itse valmistamalla saa hyvää ja terveellistä kotiruokaa. Jos kauha ei pysy kädessä, kokkaamiseen voi alkaa tutustua esimerkiksi peruskeittokirjan avulla. ­Kotona leipomisesta saa hyvää tuntipalkkaa.

Esimerkiksi lapsiperheissä, joissa leipää kuluu paljon, kannattaa leipoa suuria määriä kerralla ja pakastaa se osa, jota ei heti syödä.

5

Napostelu kuriin Suomessa on tavallista lounastaa päivällä koulussa tai työpaikalla. Ilta-ateria jää monelta helposti väliin, ja sen sijaan kotona tulee naposteltua. Esimerkiksi jogurtti ja leikkeleet ovat yllättävän kalliita ruoka-aineita.

Illalla olisikin hyvä syödä kokonainen ateria.

Joka päivä ei kuitenkaan ole pakko kokata, vaan jääkaappiin voi tehdä kerralla esimerkiksi suuren kattilallisen keittoa. Perheen jäsenet voivat käydä sieltä syömässä, jos yhteiselle aterialle ei ole aikaa.

– Suomalaisten ympärysmitta on keskimäärin sellainen, että naposteluun tulisi kiinnittää huomiota myös terveyssyistä, Kärnä muistuttaa.

6

Mars, sienimetsälle!

Marjastaminen ja sienestäminen ovat hyviä harrastuksia. Liikunnan lisäksi metsäreissuilta saa kerättyä vitamiini­ varastoja pakastimeen pitkän talven varalle.

Etenkin mustikat ovat terveyspommeja, jotka rikastuttavat ruokavaliota.

Parvekkeen tai ikkunalaudan koristekasvit voi korvata esimerkiksi yrteillä, joista saa lisämakua kotiruokaan. Myös pihamaan pensaiden tilalle voi harkita marjapensaiden istuttamista.

Vaikka kotipuutarhasta saatava taloudellinen tuotto onkin pientä, itse kasvattaminen tuottaa iloa, joka ei ole rahalla mitattavissa. Oman pihapiirin tuotteet ovat myös todellista lähiruokaa, jonka hiilijalanjälki on pieni.

7

Ekotehokkuus on taloudellisuutta Keittiöstä saavat alkunsa myös säästöt vesi- ja sähkölaskuissa. Juoksevan veden alla tiskaaminen kuluttaa turhaa vettä. Tiskikoneeseen laitettavia tiskejä ei tarvitse erikseen huuhdella, ja vain täysiä koneellisia kannattaa pestä.

Kylmälaitteiden ovia ei tulisi aukaista turhan takia, koska jokainen aukaisu päästää sisään lämmintä ilmaa. Samasta syystä jääkaappiin ei ole hyvä lykätä lämpimiä astioita, vaan kattiloiden on parasta antaa jäähtyä rauhassa.

– Niin kätevää kuin pakastaminen onkin, ruuan pakastaminen myöhempää poisheittoa varten ei ole järkevää. Pakasta vain sellaisia ruokia, joita todella käytät myöhemmin. Muuten turhat pakasteet vievät vain tilaa pakkasesta.

Myös kylmäsäilytyksen lämpötilat on hyvä pitää kohdillaan. Sopiva lämpötila pakastimessa on -18 astetta ja jääkaapissa +2–+6 astetta. Koska jäätä täynnä oleva pakastin kuluttaa paljon energiaa, pakastimen sulattaminen tulisi muistaa tehdä vähintään kerran vuodessa.

Energiaa säästyy, kun ruuan valmistustapoihin kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi mikrossa kuumentaminen vie vähemmän energiaa kuin uunin lämmittäminen. Liedellä taas on hyvä hyödyntää myös jälkilämpö. ×

lehti vvo:n asukkaille

11

Teksti Soila Ojanen // kuvat Juha Sinisalo & Atte Lakinnoro

Lajon alueelle Raumalle on muuttanut asukkaita ympäri maailmaa. Tavallisimmin Suomeen houkuttelevat työ ja rakkaus.

Pikkukaupungin elämän­tyyliin sopeutuu, jos ei kaipaa vilkkaita metropoleja.

n a n i r a t n e n Mo

o l ta

L

ajon lähiöaluetta lähestyessä huomion kiinnittää vihreys. Luonto on lähellä, vaikka idyllinen puutalokeskusta Vanha Rauma ja kaupungin kaupallinen keskus ovat vain puolentoista kilometrin päässä. Kauniin Äyhönjärven rannalla onkii kaksi miestä. Heidät tunnistaa ulkomaalaiksi – todennäköisesti he ovat puolalaisia rakennusmiehiä.

Monikulttuurisesta elämänmenosta antavat seuraavan vinkin parkkialueen autot. Lehtikuusentiellä monesta rekisterikilvestä voi nähdä, että ajoneuvon kotimaa on esimerkiksi Puola, Saksa, Viro tai Venäjä.

Länsirannikolla sijaitseva 40 000 asukkaan Rauma on muutamassa vuodessa muuttunut hyvin kansainväliseksi kaupungiksi. Vieraita kieliä kuulee muulloinkin kuin turistisesonkeina.

12

Asukas 3/2011

Kansainvälisyyttä lisää etenkin naapurikuntaan rakennettava Olkiluodon kolmas ydinvoimayksikkö, jota on piipahtanut tekemässä ihmisiä noin 60 maasta.

Imago kohentunut kohinalla Lähiöalueen keskeltä löytyy Lajotupa. Sinne kokoontuu tupailtaan asukkaita joka maanantai. Talotoimikunnan puheenjohtaja Pia Innanen keittelee kahvia ja järjestää pöytään leivonnaisia. Mehukannu lapsille viimeistelee tarjoilun. Väkeä alkaa tulla, kun kello lähentelee viittä.

Innanen kertoo Lajon alueen imagon parantuneen huimasti viime vuosina. Ennen paikka kärsi perinteisestä lähiötaudista, rauhattomuudesta. Aika on kuitenkin muuttunut, ja tunnelma siistiytynyt. Innanen on asunut Lehtikuusentiellä

lehti vvo:n asukkaille

13

Yhteinen tahti löytyy naapurien kesken helposti, vakuuttavat Monica Hedberg-Leppänen ja Päivi Korkiaharju.

vasta kaksi vuotta. Hän on tottunut asukasaktiiviseen otteeseen, joten puheenjohtajan paikka lankesi nopeasti puuhanaiselle.

– Oman lisänsä alueen tunnelmaan tuo ulkomaalaisten melko runsas määrä. Vieraita kieliä kuulee jatkuvasti, Innanen kuvaa.

Kansainvälistyminen tuore ilmiö Taru Aromaa, 21, on lähes alkuperäinen lajolainen. Perheen yksivuotias Lucas täydensi lajolaisuuden sukupolvitrioksi, sillä myös Tarun äiti eli pikkupojan isoäiti asuu Lajossa.

Aromaalla on luonteva yhteys esimerkiksi saksalaisiin perheisiin, joiden kanssa voi kommunikoida englanniksi.

– Ulkomaalaisten määrän lisääntyminen on vasta viime vuosien ilmiö, hän arvioi.

– Juttelemme pihalla tai hiekkalaatikolla. Vain omaa kieltä osaavien kanssa yhteys jää tervehtimiseen. Ulkomaalaiset perheet liikkuvat usein siten, että kaikki perheenjäsenet ovat mukana.

Pikkukaupungin rauhallisuus hämmästytti Asukasiltaan saapuu myös Maria Pihkoluoma.

Hän on asunut Suomessa yli 11 vuotta. Hänen entinen kotikaupunkinsa oli Ulan-Ude, joka on 14

Asukas 3/2011

Lajo lyhyesti  Lajo sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Rauman ydinkeskustasta.  Vieressä on kaunis Äyhönjärvi, jonka ympäristössä on kävelypolkuja.  Lajon tuntumassa on kaksi puistoa, päiväkoti sekä kauppaja pankkipalveluja.  Pääosa alueen taloista on rakennettu 1972–78. Niitä peruskorjataan säännöllisesti.  Lajon alueella on 600 asuntoa, joista VVO:n asuntoja on 251.

Ne ovat seitsemässä talossa.  VVO:n asukkaita on Lajossa noin 450.

Taru Aromaa haluaa kasvattaa Lucas-­ poikansa omassa lapsuusmaisemassaan.

GALLUP lajolaisille Mikä vieraassa kulttuurissa yllätti?

Kevin Kuusalu, kotoisin Virosta  Suomalainen koulu on muutamissa asioissa erilainen kuin Virossa, jossa asuin Tartos­ sa. Täällä ei tarvitse maksaa erikseen materiaaleista tai ruuasta.

Kummallisinta minusta on uskonnon opetus.

Se on ollut minulle ihan uusi asia.

(Ylh.) Jarno Huhtanen, Tanja Sola ja Neeli Huhtanen tykkäävät piipahtaa asukastuvan kahvihetkissä tapaamassa naapureitaan Pia Innanen järjestelee asukastapaamista Lajotuvassa.

Burjatian tasavallan pääkaupunki Itä-Siperiassa.

Venäjältä Raumalle Pihkoluoma muutti tutustuttuaan mieheensä olleessaan Suomessa turistimatkalla ja tapaamassa täällä asuvia ystäviään.

– Sopeutumista helpotti tietenkin se, että muutin silloin suoraan mieheni luo. Kulttuurisokkia toi lähinnä kaupungin pienuus ja rauhallisuus. Ulan-Udessa on yli 350 000 asukasta – siellä on aika erilainen tunnelma.

Sittemmin eronnut Maria Pihkoluoma puhuu sujuvaa suomea. Hänellä on kaksi lasta, 12-vuotias Patrisia-tytär ja 7-vuotias Kris­tian-poika.

Elämä Lajossa sujuu mukavasti. Naapuriensa kanssa Pihkoluoma toimii kuin syntyperäinen suomalainen.

– Naapureille juttelemme kyllä, olemme kavereita, mutta en varsinaisesti ole ystävystynyt.

Ystäviä minulla on enemmän muualla kuin ihan tässä naapurissa, hän myöntää.

Paperisota vaati pitkää pinnaa Pihkoluomaa tuoreempi maahanmuuttaja on Anne-Liis Hansen, joka on asunut Lajossa reilun vuoden. Hän muutti perheineen Suomeen työn perässä. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta.

– Ensimmäinen ajatus tästä alueesta oli, että onpa täällä luonnollista ja rauhallista, Hansen muistelee.

Perhe asui aikaisemmin Tartossa, joka on Viron toiseksi suurin kaupunki.

– Alkuvaiheesta muistan yhä kauhulla lähes mahdottoman paperisodan. Lapsista piti tilata syntymätodistuksia ja kaikenlaista. Piti todistaa, että olen synnyttänyt lapseni, tämän ison pojan.

Hansen esittelee vieressään istuvan 10­vuotiaan Kevinin.

Pihkoluomalle ja Hansenille ei tule mieleen muita kummallisuuksia suomalaisesta kulttuurista. He ovat kotoisin maista, jossa elämä on suhteellisesti samanlaista kuin meillä.

Kalaruoka kätevästi pyykkinarulta Mutta sitten ovat ne pyykkinarulla kuivatettavat särjet. Se on yhteinen muisto, joka tulee Lajossa asuville raumalaisille mieleen ulko­ maalaisten erikoi­sista tavoista. Puolalaiset komennusmiehet

Lilija Moskovskaja, kotoisin Inkeristä  Kun muutimme Suo­ meen 20 vuotta sitten, meidät yllätti iloises­ ti vuokra-asuntojen varus­telutaso. Oli siistiä.

Olimme tottuneet kaasulieteen, täällä perus­ varusteluun kuului sähköliesi. Tykkäsin muu­ toksesta. Keittiössä on valtavasti säilytystilaa verrattuna entiseen kotiimme. Kauppojen tavaramäärä yllätti. Entisaikaan itärajan taka­ na hyllyt olivat puolityhjiä. Tuolloin 14-vuotias tyttäremme hämmästeli, että onko kaupassa noin paljon tavaraa vielä huomennakin.

Maria Pihkoluoma, kotoisin Venäjältä  Olen asunut Raumalla 11 vuotta ja sopeutunut hyvin, eikä isoja yllätyk­ siä ole ollut. Ulkonäköni takia ihmiset luulevat minun olevan Thaimaasta, ja he harmittelevat minulle talven kovia pakkasia. Joku sanoi: ”Olen ollut Pattayalla, ja siellä on aina lämmin.

Mitä sinä täällä oikein pärjäät?” Olen sitten lohduttanut kysyjää, että kotikaupungissani Siperiassa on usein 40 astetta pakkasta.

Ursula Aromaa, kotoisin Suomesta  Olen asunut 17 vuotta Lajon alueella. Isoja kulttuurien yhteentör­ mäyksiä en ole havainnut, mutta erikoisia tapoja kyllä huomaa. Puolalaiset tuntuvat tuuletta­ van asuntojaan välillä niin, että he aukaisevat koko ikkunan, eivätkä pelkkää tuuletusikkunaa.

Grillissä saatetaan polttaa risuja hiilien sijaan. lehti vvo:n asukkaille

15

pyrkivät tekemään ruokansa edullisesti, sillä he ovat Raumalla usein vain tienaamassa. Miehet rakentavat ydinvoimalaa tai työskentelevät telakalla pitkiä työvuoroja hankkiakseen rahaa kotimaassa odottaville perheilleen. Uupuneet keikkatyöläiset ottivat omavaraisen ruuanhankinnan opit käyttöön ja nakkelivat särkiä kuivumaan pyykkinaruille. Puuha toi arvatenkin hieman hajuhaittoja, joten se kiellettiin sittemmin.

Yhteydet näihin Suomessa piipahtajiin ovat vähäisiä, sillä itäisestä Euroopasta tulevat työläiset puhuvat harvoin englantia. Ulkomaalaiset maustavat kuitenkin mukavasti paikallista yritystoimintaa. Raumalle on perustettu muun muassa erikoisliike, joka on keskittynyt puolalaisille tuttuihin elintarvikkeisiin. Eräässä ravintolassa on myös virolaista karaokea.

”Raumalle on perustettu muun muassa erikoisliike, joka on keskittynyt puolalaisille tuttuihin elintarvikkeisiin.”

Kuntosali mahdollistaa omatoimisen lihasharjoittelun.

– VVO rahoittaa talkoiden muonitusta. Se on mukava asia, Innanen kiittelee.

Anne-Liis Hansen tunnustaa olevansa Lajotuvalla ensi kertaa. Maria Pihkoluoma kävi useam­ min silloin, kun esikoistytär oli pieni.

Perheiden lapset käyvät kuitenkin tuvalla luontevasti. Lapset ovatkin oivallisia kotouttamisen voitelijoita. He ovat ottaneet omakseen raumalaisen tiekyltin sanoman: Ol niingon gotonas.

(Ole niin kuin kotonasi.) ×

Toimintaa biljardista punttisaliin Pia Innanen muistuttaa, että kaikille asukkaille on tarjolla monenlaista vapaa-ajan­toimintaa. Pelisalissa voi pelata biljardia ja koronaa.

Verstaalla toimii puutyöpiiri.

Maria Pihkoluoman, Kevin Kuusalun, Kristian Pihkoluoman ja Anne-Liis Hansenin elämä Raumalla on järjestyksessä. Mutkattomasti naapureihinsa suhtautuvat lapset helpottavat usein perheiden tutustumista toisiinsa.

Tukea ja tietoa tulijoille n

Onnistunut kotoutuminen uuteen kotimaahan vaatii etenkin ensikuukausien aikana opastusta. Rauman kaupunki edistää työperäistä maahanmuuttoa kehittämisohjelmalla.

– Alkuvaiheessa on aina jotain hankaluuksia.

Mitä papereita pitää täyttää ja missä järjestyksessä? Mitä oikeuksia tulijalla on? Mistä löytää palveluja? Me autamme paitsi käytännön asioissa, mutta voimme opastaa myös vaikkapa

16

Asukas 3/2011

harrastuksen etsimisessä, kuvaa projektipäällikkö Marina Virtanen.

Hänen mukaansa kuntien antama neuvonta maahanmuuttajille on kirjavaa. Maahanmuuttokoordinaattoreita on, mutta he antavat usein neuvontaa oman työnsä ohessa. Isoissa kaupungeissa palvelut on yleensä hyvin järjestetty.

Palveluista tiedot löytyvät helpoimmin kuntien omilta nettisivuilta.

Netistä löytyy myös Infopankki.fi-verkkopalvelu.

Se tukee maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista 15 kielellä. Siellä on perustietoja muun muassa lupa-asioista, koulutuksesta, työstä, asumisesta, sosiaalipalveluista, suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja vapaa-ajasta.

Sisäministeriön tuore julkaisu Perustietoa Suomesta jaetaan kaikille oleskeluluvan saajille.

Kymmenellä kielellä julkaistua opasta saa viranomaisilta, ja sen voi tulostaa netistä sisäministeriön intermin.fi-sivulta.

vinkki Teksti taina vuokko // kuva jarkko virtanen

K

esän yrttisadon säilöminen on helppoa. Mausteöljyillä esimerkiksi rosmariinin makuja pääsee maistelemaan pitkin syksyä ja talvea.

Niistä saa uutta makua esimerkiksi salaattikastikkeisiin ja leivän päälle.

Kokeile myös paistamiseen tai lorauta tilkka sämpylätaikinaan.

Kauniiseen lasipulloon pakattuna mausteöljy on myös oiva lahjaidea!

Rosmariiniöljy 2 dl oliiviöljyä 2 rosmariinin oksaa Kaada öljy kattilaan ja lisää rosmariinin oksat. Lämmitä öljyä varovasti, kunnes se alkaa kuplia. Anna jäähtyä. Siirrä rosmariinin oksat lasipulloon ja kaada öljy päälle.

Sulje pullo huolellisesti ja jätä se viileään maustumaan.

Rosmariinin tilalla voit kokeilla esimerkiksi chilipalkoja, basilikaa tai korianteria.

Herkullisia aromeja mausteöljyllä

lehti vvo:n asukkaille

17

koti kuntoon

taulut seinälle

Tauluista ja muusta seinälle ripustettavasta saa enemmän irti, kun asettelee kuvat kokonaisuudeksi.

Tutki tilaa ennakko­ luulottomasti. Paikka taululle voi löytyä vaikkapa oven päältä.

teksti Maija-Riitta Riuttamäki // kuvat Jarkko Virtanen

Harkitulla ripustuksella

näyttäviä sommitelmia 18

Asukas 3/2011

K

aunis kuva seinällä tuo mieleen muistoja, pysähdyttää ja herättää ajatuksia. Tauluja hankitaan täydentämään sisustusta valmiiksi mietityille paikoille. Vuokra-asunnoissa seinät ovat pääsääntöisesti valkoisiksi maalatut, jolloin ne ovat hyvä tausta taulusommitelmille. Yksittäiset taulut keskellä seinää näyttävät mitättömiltä, mutta kun kokoat kuvat yhdelle seinälle ja täydennät sommitelmaa itse tehdyillä kuvilla, saat kokonaisuudesta näyttävän.

Samanhenkiset kehykset sommitelmaan Aloita suunnittelu valitsemalla mieleisiä kuvia. Sommittele kuvat lattialla tai pöydällä ja tarkista kokonaismitta. Erilaiset kuvat saat sopimaan yhteen samantyylisillä kehyksillä. Arvokas työ kannattaa antaa ammattilaisen kehystettäväksi, muissa voit käyttää edullisia vaihtokehyksiä. Kehysten ei tarvitse olla samanlaisia, riittää kun vaikkapa väri tai materiaali on sama.

Sommitelman keskellä voi olla esimerkiksi perinnöksi saatu vanha öljyvärimaalaus kultakehyksissä. Sen ympärille kootaan vanhoista postikorteista kollaasi. Asettele ympärille vielä muutama, vanhoissa kehyksissä oleva isovanhempien valokuva tai vanhanaikainen juliste. Näitä kaikkia yhdistää paitsi samanhenkinen kehys, myös aika. Kaikki taulut ovat vanhoja tai vanhan näköisiä.

Mittaa ja suunnittele etukäteen Sommittele kuvakooste suurimman kuvan mukaan ja aloita keskeltä seinää. Taulujen

Muista nämä 

V aalea neutraali seinä on paras tauluille. 

A seta taulut linjaan alareunan ja toisen sivun mukaan. 

T arkista myös muut huoneen linjat, kuten ikkunan alareuna, oven karmi tai kalusteiden sijoittelusta muodostuvat linjat. 

R yhmittele kuvat kehysten, tekniikan tai aiheen perusteella. 

S ommittele pöydällä tai lattialla, niin vältyt turhilta naulanrei’iltä. 

V aihda kehykset yhtenäisiksi. Voit myös maalata erilaiset kehykset yhteensopiviksi. 

V anhat, pikkuruutuiset ikkunan­ pokat toimivat hyvinä kehyksinä postikorteille tai valokuville. 

H yviä ripustuspaikkoja ovat oven pielet, oven yläpuolelle jäävä tila, nurkat ja pilarit. 

Ä lä ripusta tauluja porrastetusti vinoon, jottei kokonaisuudesta tulisi liian levoton. 

M uista myös WC-tila. Valitse sinne aiheeseen sopivia kuvia ja esineitä, kuten pienoismalli Manneken Pis- tai Pieni Merenneito -suihkulähteistä.

19

Vain mielikuvitus rajana n Lasilevyn alle taustakartongille voit koota matkoilta säilyneitä metrolippuja, museoiden sisäänpääsylippuja, kauniita ruokalistoja tai esimerkiksi erikokoisia karkkipapereita. Upeat luksusputiikkien tai museokauppojen paperikassit saavat uuden elämän kehystettyinä. Isovanhempien keräämistä kasvistoista löytyy prässättyjä kasveja latinankielisine nimikyltteineen. Vanha, japaninkielinen seinäkalenteri sisältää kaksitoista liuskaa kehystettäväksi, ja niitä voi antaa vaikka yksitellen lahjaksi.

Kollaasilaatikot ovat lasilevyllä varustettuja, seinälle ripustettavia laatikoita. Niihin voit kerätä muistoesineitä vauvan kengistä ja myssystä isoisän aitanavaimeen ja tupakkamassiin asti. Tarkista laatikon syvyys ja kiinnitys, jos haluat asettaa sinne jotain isompaa.

väliin jätetään koosta riippuen 10–20 senttiä tilaa sekä ylä- että sivusuunnassa. Käytä samaa mittaa kaikkien kuvien asettelussa. Aseta alareunat samaan linjaan, samoin toinen sivu. Erikokoisten kuvien sommittelussa ainakin joku sivu menee linjaan muiden kanssa. Älä ripusta kuvia vinottain tai porrastetusti, sillä kokonaisuudesta tulee silloin helposti levoton. Aseta kevyet ja pienemmät kuvat ylemmäs reunoille, isommat alemmas ja keskelle.

Passepartout suurentaa pienenkin kuvan Valokuvista, postikorteista ja lehdistä leikatuista kuvista saa näyttäviä kokonaisuuksia yhtenäisen kehyskartongin eli passepartoutin avulla. Jätä kuvan reunoille reilusti tilaa. Leikkaa kartonkiin muutama milli kuvaa pienempi aukko ja teippaa kuva kartongin taakse. Vanhoissa postikorteissa on usein kaunis pykäreuna. Liimaa silloin kort20

Asukas 3/2011

ti kartongin päälle, jolloin reunat jäävät näkyviin.

Viimeistele taulu kehyksettömällä vaihtolasilla tai kapeilla metallikehyksillä varustetulla lasilla. Voit tehdä tällaisia kuvakoosteita useampiakin.

Vaihda kartongin sävyä, mutta kehystä samanlaisella kehyksellä tai lasilla.

Galleriakiskolla vähemmän naulanreikiä Jos käytät ripustukseen vasaraa ja pieniä nauloja tai taulukoukkuja, kokoa sommitelma ensin seinän eteen lattialle ja mittaa etäisyydet. Aloita keskelle sijoitettavasta taulusta ja naulaa siihen kiinnike ensin. Jatka vuorotellen molemmilta puolilta, niin näet, miten kokonaisuus muodostuu.

Pääset vähemmillä rei’illä käyttämällä seinänkokoiseen ripustukseen niin sanottua galleriakiskoa, jota myyvät sekä verho- että kehysliikkeet. Kapea valkoinen kisko kiinnitetään seinään katon

rajaan. Taulut ripustetaan kiskoon kiinnitetyillä ohuilla siimoilla. Jokaiseen tauluun kiinnitetään oma ripustussiima. Siten niitä voi liikutella sivusuuntaan tai ripustaa eri korkeuksiin. Ohuet siimat ovat seinäpinnassa lähes huomaamattomat. Näin vältytään naulanrei’iltä seinässä ja taulusommitelmaa on helppo muunnella ja täydentää.

Tauluhylly tuo pienet kuvat ja esineet esiin Kevyet tauluhyllyt kiinnittyvät parilla ruuvilla seinään. Ne eivät kestä suurta painoa, mutta pienemmät kuvat tulevat hyllyillä hyvin esiin. Voit kiinnittää hyllyjä pitkän rivin seinästä seinään tai muutaman päällekkäin.

Tarkista tällöin hyllyjen korkeus, jotta tauluille jää tilaa. Tauluhylly toimii myös vuoteen takaseinällä korvaamassa yöpöytää.

Hyllylle sopivat mitä erilaisimmat esineet, kuvat ja sommitelmalaatikot, ja niitä on helppo vaihdella. Mukaan voi laittaa pienen kukkamaljakon, tuikkukynttilän tai muita kauniita esineitä. Esinekooste pikkuhyllyllä ilahduttaa myös WC-tilassa, jossa hyllyn kiinnitys mitoitetaan laattasauman mukaan.

Tee itse tauluhylly n Tauluhylly on helppo tehdä itsekin. Osta haluttu pituus valmiiksi sahattua, noin 15 senttiä leveää lautaa ja samanpituinen pätkä kapeaa rimaa. Naulaa tai liimaa rima hyllyn etureunaan, jota vasten taulut lepäävät.

Maalaa kokonaisuus sisustukseen sopivalla värillä. Hyllyn voit kiinnittää kapeilla kulmaraudoilla tai ripustaa silmukkaruuveilla seinään porattuihin koukkuihin. Tarkista kiinnitys seinämateriaalin mukaan. Gyproc-seinä vaatii omanlaisensa ruuvit, kiviseinä omansa.

Kevyitä tauluja voi kiinnittää tarrakoukuilla.

M3 tuo maahan tarralla toimivia kiinnityspaloja sekä läpikuultavia johdonpidikkeitä, pieniä koukkuja, jotka kiinnittyvät liimapinnalla seinään. Tarra irtoaa jälkiä jättämättä.

Muista myös tauluseinän valaistus Ikkunasta tuleva luonnonvalon lisäksi tarvitaan tauluille kohdistuvaa valaistusta. Paras valo tulee ylhäältä. Halogeenilampuilla, jotka on ripustettu kattoon asennettuun spottikiskoon tai vaijeriin, voidaan valoa suunnata ja vaihdella tarpeen mukaan. Ylöspäin valoa antava, suunnattava lattiavalaisin antaa niin ikään hyvän valon tauluseinälle.

Kehykseen kiinnittyvä, niin sanottu tauluvalo kannattaa unohtaa. Se on tarkoitettu lähinnä öljyväritöille ja valaisee vain yhden työn kerrallaan. ×

@

Seinille ripustettavaa löytää esimerkiksi taidelainaamosta.

Lue juttu osoitteesta www.vvo.fi > asukkaalle > Asukas-lehti lehti vvo:n asukkaille

21

kiinteistönhuolto ja palvelu

huomio huoltoon

at sitä hoitav i k ik a k ja on anta kiinteistök ana kiinteistön­hoid tulevat o k o k s e h tä n aik VVO:n lä ttiin kevää Laakiin. Järjestelmäs . e it li t ö ti h y ­ , huolto stelmään lto­yhtiötkin e o rj u ä h j ­ ta in u in k ll laadun­ha niin asukkaat, VVO hyötymään

Kiinteistönhoito

kehittyy Teksti Liisa

oto vat istockph

joensuu // Ku

K

iinteistönhoidon laatu on todettu VVO:n asukastyytyväisyyskyselyissä merkittäväksi kehitysalueeksi. VVO:n Laaki-järjestelmän toivotaan näkyvän asukkaille muun muassa kiinteistöjen yleisilmeen ja asumisviihtyvyyden kohentumisena. Kun pieniin yksityiskohtiin kiinnitetään enemmän huomiota, syntyy kokonaislaatua, joka helpottaa myös kiinteistönhoitotyötä.

– Moni huoltoliike ja kiinteistönhoitaja paransi näkyvästi otettaan jo Laakin harjoitus- ja jalkautusaikana, joka kesti kuluvan vuoden alusta kesäkuun loppuun. Asukkailta tuli kommentteja, joiden mukaan huollon henkilöstöä oli näkynyt kiinteistöillä aikaisempaa enemmän ja asiat olivat hoituneet entistä ripeämmin. Kiinteistönhoidon laatutaso on jo nyt monin paikoin kohentunut.

Toki tekemistä riittää vielä paljon, kertoo VVO:n käyttö- ja ylläpitopäällikkö Pasi Kujansuu.

Mittaukset ovat käynnissä Heinäkuun alussa käynnistyi ensimmäinen varsinainen laadunmittauskausi, joka paljastaa vuoden mittaan lahjomattomasti eri huoltoliikkeitten ja jopa yksittäisten kiinteistönhoitajien toiminnan tason. Kierroksen lopussa eli vuoden 2012 heinä22

Asukas 3/2011

kuun alussa selviävät työnsä parhaiten hoitaneet huoltoyhtiöt ja henkilötasolla osaavimmat kiinteistönhoitajat. Vuoden kiinteistönhoitajat valitaan alueellisesti, ja menestynein nimetään valtakunnallisesti VVO:n vuoden parhaaksi kiinteistönhoitajaksi.

Odotukset ovat korkealla, sillä huoltoyhtiöiden henkilöstö ja VVO:n isännöitsijät on kaikki koulutettu uuteen toimintamalliin, ja VVO:n rekrytoimat kiinteistönhoidon teknisen laadun tarkastajat ovat hekin täydessä vauhdissa. Järjestelmään on liittynyt noin 60 huoltoyritystä. Mukana ovat valtakunnallisetkin toimijat.

Kattava huoltosopimus Laaki-järjestelmä vaatii huoltoyhtiöiltä työn laadun kehittämistä VVO:n kanssa tehtyjen kiinteistönhoitosopimusten mukaisesti. Laadukas

kiinteistönhoito parantaa asumisviihtyvyyttä ja kiinteistöjen elinkaaritaloutta sekä tehostaa energianhallintaa lisäämällä järjestelmien käyttöikää ja vähentämällä äkillisiä korjaustarpeita.

– Jotta laatua voidaan mitata, asiat on määriteltävä sopimuksessa yksiselitteisesti. Mittari on tiukka: asia on joko hoidettu tai ei ole hoidettu. Välissä ei ole harmaata aluetta, ikään kuin paikallisesti hyväksyttävää tasoa, Pasi Kujansuu kertoo.

Alkuvaiheessa laadunmittaus koskee kiinteistöjen käyttö- ja huoltotoimintaa, ulkoilualueiden hoitoa ja paikallispalvelua. Sii­vous liitetään mukaan tulevaisuudessa. VVO:n kiinteistönhoitosopimus on Pasi Kujansuun mukaan kiinteistöalan kattavimpia. Siihen sisältyvät muun muassa yhteistilojen ja -alueitten hoitaminen ja ylläpitäminen vikakorjauksineen, teknisten järjestel­ mien huolto, lumi- ja ulkoaluetyöt sekä liukkauden torjunta. Tärkein ja näkyvin osa huoltotyötä

on kiinteistön ympäristön ja jäteasemien siis­­ tey­destä huolehtiminen.

Asukkaat voivat vaikuttaa tuloksiin Yksi huoltoyhtiön Laakissa saavuttaman kokonaisarvion mittari on asukastyytyväisyys, joka selviää vuosittaisissa asukastyytyväisyystutkimuksissa. Vähintään joka kahdeksas talous pääsee vastaamaan asukastyytyväisyyskyselyyn.

– Kysely ei sinänsä ole muuttunut, mutta ensimmäistä kertaa sen tulokset vaikuttavat kiinteistönhoidon osalta Laaki-pisteytyksiin. Huoltoyhtiöiden kokonaispisteytykseen vaikuttavat lisäksi isännöitsijäntarkastukset ja tekninen katselmus, Kujansuu summaa. ×

@

Lue osoitteesta www.vvo.fi > asukkaalle > Asukas-lehti haastattelu Laakin

harjoituskaudella parhaiten menestyneestä kiinteistönhoitajasta.

into isännöitsijä

Ole ympäristövaikuttaja! n Tuttu tilanne rappukäytävässä: joku on pudottanut karkkipaperin – ja ajattelemme, että joku toinen sen varmaan korjaa.

Mutta mitä jos minä olisinkin se joku?

Ei ole iso vaiva loppujen lopuksi. Ja rapun siisteys nousee kertaheitolla.

Aina sanotaan, että talojen viihtyvyys on meidän jokaisen vastuulla, ja se pitää paikkansa. Se koostuu pienistä teoista: sammutetaan valot, kun lähdetään yleisistä tiloista, laitetaan ovet kiinni perässä, tehdään huoltoilmoitus heti, kun huomataan jotain korjattavaa.

Omassa asunnossakin on muutama kohta, jotka on hyvä silloin tällöin putsailla: pesukoneen nukkasihti ja liesituulettimen suodatin, samoin ilmanpoistoventtiilit. Kun talossa ovat paikat kunnossa ja kukin muistaa oman osuutensa, säästyy selvää rahaa.

Kaikki turhat lisäkulut kun tuovat paineita vuokrien korotuksiin.

On vaikea laskea sentilleen, paljonko vuotava vesihana tai ikkunoiden turha aukipito pakkasella maksaa, mutta aina se maksaa. Ja niistä se loppusumma kertyy.

Viihtyvyyden peruskuvio hahmottuu aika helposti, kun kukin lähtee siitä, miten haluaisi itselleen tehtävän. Ei kukaan tykkää, että oman oven eteen tai kodin lattialle heitellään vaikka tupakantumppeja. Sama pätee yhteisiin tiloihin ja piha-alueisiin.

Talon “omia” tilojahan nekin ovat.

Pitää vain tehdä se päätös, että juuri minä olen se, joka tuon roskan nostaa, oven sulkee ja valon sammuttaa. Aikaa kului ruhtinaalliset pari sekuntia.

Tulee hyvä mieli, kun on voinut vaikuttaa ympäristöönsä. Muistetaan, että tässä asiassa jokainen meistä on vaikuttaja! × lehti vvo:n asukkaille

23

vapaa-aika

partioharrastus vie mukanaan

Miina ja Aino Aaltonen eivät muista enää aikaa ennen partiota. Harrastus kehittää moni­puolisesti hyödyllisiä taitoja ja tietoja, mutta ehdottomasti parasta ovat kaverit.

a l l e d u a p Reip kari & isto

ii vat Arto W

ko // Ku Taina Vuok

ckphoto

pärjää pitkälle Teksti

A

ino Aaltonen, 16, on aloittanut partion seitsemänvuotiaana. Pikkusisko Miina Aaltonen, 12, taas osallistui partioleireille jo ennen syntymäänsä. Tampereen Lokit -lippukuntaan hän pääsi virallisesti liittymään kuusivuotiaana.

– Partioon lähteminen tuntui itsestään selvältä, kun on pienestä pitäen pyörinyt sen parissa, Miina muistelee.

Myös tyttöjen vanhemmat ovat olleet aktiivisia partiolaisia. Nyt harrastus on jäänyt heillä taka-alalle, mutta äiti Viljakaisa Aaltosta on saattanut silti nähdä viime vuosina esimerkiksi partioleirillä kokkaamassa.

Miina on peruskoululainen, ja Aino aloittelee lukiota. Tytöt asuvat vanhem­ piensa ja veljensä kanssa Tampereen keskustassa.

Oppia ikäryhmän mukaisesti

Miina ja Aino Aaltonen ovat olleet partiossa pienestä pitäen. Partio­tervehdys on heille tuttu juttu.

24

Asukas 3/2011

Partiossa toiminta jakautuu ikäryhmien mukaisesti. Esimerkiksi 7–9-vuotiaat sudenpennut leikkivät ja askartelevat yhdessä. Iän karttuessa opetellaan vaikkapa ensiaputaitoja ja suunnistamista.

– Keväällä ryhmässämme oli teemana selviytyminen. Opettelimme sitä, miten

metsästä selviää takaisin eksyttyään, Miina kertoo.

Sisaruksilla on sikäli erikoinen tilanne, että Aino johtaa Miinan partiota. Kolme partiojohtajaa ottaa ohjatakseen nuorempien ryhmän, jossa on kymmenisen partiolaista. Pestiin sitoudutaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

Miinalla menee partioon yksi ilta viikossa, mutta Ainolla kuluu asioiden järjestelyyn ja suunnitteluun paljon enemmän aikaa.

– Esimerkiksi tällä viikolla teen jotain par­tioon liittyvää joka päivä, koska loppuviikosta lähdemme retkelle Lähteenmäen kämpälle Lempäälään. Paikan päälle tulee kolmisenkymmentä partiolaista, joten järjestelemistä riittää.

Leirille joka kesä Leirit ovat kiinteä osa partiotoimintaa. Pieniä leirejä on pitkin vuotta, mutta suurleirit ajoittuvat kesäkaudelle. Myös Aaltosten mieleenpainuvimmat partiokokemukset ovat leireiltä.

– Suurleirin päätösilta kesällä 2010 oli sellainen, etten varmasti koskaan unohda sitä.

Päätösjuhlaan oli kokoontunut paljon ihmisiä ja meillä oli hauskaa ohjelmaa.

Partiota yli sata vuotta

aisen etta Partiolih ann seitsemän ista ihmistä.

a to • Kunnioitta a luontoa ja • Rakasta päristöä. suojella ym ttava.

• Olla luote yli rajojen. ystävyyttä • Rakentaa unsa ja tarttua toimeen. u • Tuntea vast ä itseään ihmisenä. tä it • Keh än totuutta.

• Etsiä eläm

n

Partio on suosittu harrastus: sen toimintaan osallistuu noin 70 000 suomalaista.

Lippukunniksi kutsuttavia paikallisyhdistyksiä on 820 ympäri maata. Osa lippukunnista on erikoistunut metsäpartiointiin ja osa meripartiointiin.

Monilla lippukunnilla on tukenaan taustayhteisö. Se voi olla esimerkiksi kunta, seurakunta, vanhempainneuvosto tai yritys.

Partiossa toimitaan eri ikäryhmissä. Nuorimmat aloittavat partion seitsemänvuotiaina, kun ikäryhmien vanhimmat ovat 22-vuotiaita.

Myös aikuiset voivat osallistua partioon. Heidän roolinsa on tukea nuorten harrastusta.

Partioon pääsee mukaan ottamalla yhteyttä suoraan paikalliseen lippukuntaan.

Harrastuksen aloittaminen on helpointa syksyisin samoihin aikoihin, kun koulut alkavat.

Mukaan voi kuitenkin tulla koska tahansa.

Partioliike vietti satavuotisjuhliaan vuonna 2007. Kansainvälinen partioliike syntyi IsoBritanniassa, kun upseeri Robert BadenPowell järjesti vuonna 1907 poikaleirin, jolla hän kokeili kasvatusmenetelmiään. Kokemusten perusteella hän kirjoitti kirjan, josta tuli myyntimenestys.

Suomeen partioliike saapui jo vuonna 1910. Paljon on muuttunut alkuajoista, mutta perusperiaatteet ovat pystyneet samoina: elämykset luonnossa, tasa-arvo ja vastuun antaminen nuorille.

Partiolaisen tunnuslause on ”ole valmis”.

Jo Baden-Powellin määrittelemänä tavoitteena on jättää maailma vähän parempana paikkana kuin sen löysi. Partioliike ha­luaa olla vastavoima ”miks mun pitäis”- ja ”ei kuulu mulle” -asenteille.

lehti vvo:n asukkaille

25

Leirit kokoavat vuosittain partiolaisia yhteen. Miinalla ja Ainolla on tapahtumista paljon lämpimiä muistoja.

Surimme porukalla kavereiden kanssa leirin päättymistäkin, Miina naurahtaa.

Viime kesänä tytöt pääsivät osallistumaan myös kansainvälisille partioleireille eli jamboreelle. Miina suuntasi Saksaan pienelle jamboreelle, kun Ainon ohjelmassa oli suuri jamboree Ruotsissa. Saksan leiri keräsi noin 400 ihmistä, kun Ruotsin jamboree oli valtaisa 30 000 ihmisen tapahtuma.

Kansainvälisillä leireillä pääosassa on muiden maiden partiolaisiin tutustuminen ja kulttuurivaihto. Etenkin jamboreen kulloinenkin isäntämaa pääsee esittelemään kävijöille omaa kulttuuriantiaan.

Partiolainen ei luovuta helpolla Millaiselle ihmiselle partio sitten on hyvä harrastus?

– Partio sopii sellaisille, jotka ovat reippaita, eivätkä lannistu heti. Positiivinen asenne kantaa pitkälle, Aino pohtii.

Aino tietää mistä puhuu, sillä vuosien varrelle on mahtunut myös vähemmän mukavia tilanteita. Esimerkiksi hiihtovaelluksen ensimmäinen päivä Lapissa kului hiihtäen väsyneenä vaakasuorassa lumisateessa. Päivän pinnistys kuitenkin kannatti.

– Hienoimpia partiomuistojani on hiihto­vaelluksen toinen päivä.

Lumi­sade päättyi, ja maisema näytti aivan Muumilaaksolta. Luonto oli todella kaunista.

Ainolle muistuu mieleen myös kesäleiri, jolloin etsittiin koodeja louhoksessa kaasunaamarit pääs26

Asukas 3/2011

Miinan ja Ainon vinkki

Mitä tehdä, jos eksyy metsään? n Kun huomaa eksyneensä kartalta, kannattaa olla hätääntymättä. Hetken tuumailutauko voi auttaa selvittämään olinpaikan kartasta tai maastosta. Kartan perusteella voi valita suunnan, jossa törmää esimerkiksi järveen tai tiehen.

Ennen metsään menoa pitää aina ilmoittaa jollekin, minne menee ja koska palaa takaisin. Metsässä kävellessäsi kannattaa kiinnittää huomiota maamerkkeihin, esimerkiksi isoihin tai erikoisen näköisiin kiviin, kallioihin tai puihin, joiden avulla löydät takaisin. Eksyessä on myös yritettävä antaa merkkejä etsijöille. Nuotio, kirkas vaate tai pilliin viheltäminen voivat herättää etsijöiden huomion.

sä – ja kello oli aamuneljän kieppeillä. Aina ei reipas partiolainenkaan jaksaisi.

Partioharrastuksen myötä tytöt ovat kuitenkin oppineet valtaisasti uusia taitoja.

– Jos kaiken opitun luettelisin, niin listasta tulisi liian pitkä, Miina toteaa ykskantaan.

Esimerkiksi solmujen tekoa, erätaitoja tai ensiapua olisi tuskin tullut opittua muualla. Partiojohtaja oppii väistämättä myös organisoimaan ja johtamaan.

Parasta partiossa ovat kuitenkin kaverit. Harrastuksen myötä on tutustunut moniin huipputyyppeihin.

Harrastus pitää otteessaan Aaltosten kaikki aika ei silti hupene partioon.

Aino pelaa tennistä ja purjehtii, kun Miina pelaa muilta kiireiltään myös jalkapalloa.

Aika näyttää, miten partiolaiselämä jatkuu Aaltosten perheessä.

– Jossain vaiheessa voi olla mahdollista, että ryhdyn Ainon tapaan partiojohtajaksi, aprikoi Miina.

Harva Tampereen Lokeissa kuitenkaan kokonaan hylkää harrastustaan.

– Tuntuu siltä, että koko ajan mukaan tulee lisää ihmisiä. Se, että vain harvat lopettavat, on varmaan merkki siitä, että teemme jotain oikein, Aino hymyilee. ×

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila // ulkoasu Heli Kärkkäinen

Ristikko 3/2011 Osallistu kilpailuun ja voita kaksi Iittalan Kivi-kynttilälyhtyä (suositushinta á 15,50).

Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.10. 2011 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Tarja Saarinen Salosta.

Onnea Tarjalle!

Nimi Osoite

Viime lehden 2/2011 ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

lehti vvo:n asukkaille

27

uuteen kotiin

luonnonrauhaa kaupungissa

K

uopion Pappilanmäen vanhaan kulttuurimaisemaan kohoava uusi asuinalue rakentuu hyvää vauhtia. Asunto Oy Kuopio Papinkuja 7:n kolme taloa valmistuivat vuosi sitten keväällä. Parhaillaan rakennetaan kohteen naapuriin, Papinkuja 3:een hissillisiä viisikerroksisia kerrostaloja, joihin tulee 52 asuntoa. Talot ovat muuttovalmiit vuodenvaihteessa. Kaiken kaikkiaan VVO rakennuttaa Pappilanmäkeen kahdessa vaiheessa yli sata vuokra-asuntoa.

– Papinkuja 3 ja 7 muodostavat yhteisen, rakennusten suojaaman viihtyisän pihapiirin.

Autopaikat sijoittuvat piha-alueen ulkopuolelle. Asukkailla on lisäksi yhteisesti käytössään Papinkuja 7:n kaksi näköalasaunaa lasitettuine vilvoitteluterasseineen, VVO:lta projektipäällikkönä toiminut Petri Alatalo kuvaa.

Hän luonnehtii pihapiiriä myös monimuotoiseksi. Vaikka rakennukset ovat kaikki hiukan erinäköisiä, ne sopivat hyvin yhteen ja täydentävät toisiaan. Kiinteistöillä onkin sama suunnittelija, Qvim Arkkitehdit Oy. Papinkuja 3:een valmistuvista asunnoista on tullut jo runsaasti tiedusteluja, vaikka varsinaisen markkinointi käynnistyy vasta syk-

symmällä lomakauden jälkeen.

Kuopion VVO-kotikeskuksen aluepäällikkö Heikki Räsänen uskoo vuokralaisten löytyvän nopeasti.

– Kuopiossa on aina kiinnostusta uudiskohteelle. Lisäksi valmistuvaan kiinteistöön tulee runsaasti vähän pienempiä asuntoja, yksiöitä ja kaksioita, joista on erityisesti ollut kysyntää viime aikoina Kuopiossa, Räsänen perustelee.

Erikoisuutena viherhuoneet Valmistumassa olevan Papinkuja 3:n huoneistot ovat keskipinta-alaltaan yli 50 neliötä.

Asuntojen koot vaihtelevat reilun 30 neliön yksiöistä aina 70 neliön saunallisiin kolmen huoneen ja keittiön huoneistoihin.

Isoimmissa kolmioissa on lisäksi erikoisuutena 7–8 m2:n viherhuoneet. Suurin osa huoneistoista on kuitenkin juuri yksiöitä ja kaksioita. Toisessa taloista on oma yhteissauna. Lisäksi asukkailla on ilmaiseksi käytössään talon pesutupa ja kuivaushuone.

– Huoneistojen sisustus- ja varustetaso vastaa nykypäivän vaatimuksia. Pesu­tiloissa on laatoitetut lattiat, lattialämmitys ja pesu­ koneliitäntä. Asuinhuoneistojen lattiat ovat

Maalaismiljöö miltei ydinkeskustassa teksti Maarit Seeling // kuvat Pentti vänskä

Kuopion Pappilanmäen uusi asuinalue edustaa puhdasta maalaisidylliä vain kivenheiton päässä kaupungin ydinkeskustasta. Papinkuja 3:n kahden kerrostalon harjannostajaisia päästiin viettämään toukokuun lopussa ajallaan, vaikka mennyt kova pakkas- ja lumitalvi hieman hidastikin töitä.

28

Asukas 3/2011

PAPPILANMÄKI Papinkuja 3, Kuopio 

A-talo 1h+kt+p 33,5 m2 2h+kt+p 45,5 m2 2h+kt+p 50,5 m2 2h+k+p 51 m2 3h+k+s+p 62 m2 3h+k+s+viherh+p 69,5 m2 

B-talo 1h+kt+p 34,5 m2 1h+kt+p 35 m2 2h+kt+p 45,5 m2 2h+kt+p 46 m2 2h+kt+p 47 m2 3h+k+s+p 62 m2 3h+k+s+viherh+p 70 m2

Linnunlaulua heti oven takana Ala-asteen opettajana työskentelevä Marja Laitinen muutti viime vuonna 16- ja 9-vuotiaiden

550–555 e/kk 660–680 e/kk 700 e/kk 705–725 e/kk 830–850 e/kk 930–950 e/kk

2 kpl 3 kpl 5 kpl 2 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl

556–561 e/kk 560 e/kk 660–680 e/kk 680–685 e/kk 685–705 e/kk 830–850 e/kk 935–955 e/kk



T aloissa on hissit ja toisessa talossa yhteissauna.

Polkupyörille on katos. Myös autolle on mahdollista vuokrata autokatospaikka. Taloissa on yhteiset ulkoiluvälinevarastot, ja jokaisella asunnolla oma irtainvarasto. Asukkaat voivat käyttää ilmaiseksi talon pesutupaa ja kuivaushuonetta. 

V arallisuusrajat. 

V esimaksu sisältyy vuokraan. Vuokravakuus on 250 euroa. Vuokraan sisältyy myös 2 Mbit Sonera Laaja­kaista -liittymä 

T upakointi on kielletty asuinhuoneiston sisätiloissa ja asukkaiden käytössä olevissa yhteisissä tiloissa. 

P appilanmäen talot ovat VVO:n energiatehokkuuteen pyrkivää rakentamista.

Papinkuja 3:n uudet asunnot ovat muutto­ valmiita vuoden 2011 lopulla.

tammilaminaattia. Keittiön perusvarusteluun kuuluvat liesi ja jääkaappipakastin. Niissä on myös astianpesukonevaraus, ja kalusteissa on muitakin sävyjä kuin perusvalkeaa. Kolmioiden viherhuoneet ovat muunneltavissa olevaa lämmintä tilaa ja siten monikäyttöisempiä kuin perinteiset viherhuoneet, Alatalo kuvailee.

Heikki Räsänen kertoo asuinalueen saaneen asukkailtaan positiivista palautetta. Koulut ja Kuopion keskusta ovat lyhyiden kävelymatkojen päässä, ja alue mielletään rauhalliseksi, vaikka esimerkiksi torille on matkaa vain kilometrin verran. Linnanpellon alueelta, jonka kupeessa Pappilanmäki sijaitsee, löytyvät kaupat, päiväkoti, kahvila sekä ala- ja yläaste. Samoin lenkkeilymaastot avautuvat heti kodin ulko-ovelta.

2 kpl 5 kpl 1 kpl 7 kpl 5 kpl 5 kpl

poikiensa kanssa heti ensimmäisten joukossa Pappilanmäelle. Edellinen asunto Kuopion Kelloniemessä alkoi tuntua ahtaalta. Lisäksi hyvä

Uuteen kiinteistöön tulee runsaasti yksiöitä ja kaksioita, joista on erityisesti ollut kysyntää Kuopiossa, aluepäällikkö Heikki Räsänen kertoo.

sijainti ja upouusi asunto houkuttivat. Nyt perheellä on käytössä Papinkuja 7:ssä 70 m2:n kolmio. Maantasossa olevaan valoisaan huoneistoon kuuluu oma piha.

– Elämme aivan kuin maaseudulla. Linnunlaulua kuuluu heti kun takaoven aukaisee. Olen todella tyytyväinen. Pappilanmäellä asuu kuin herran kukkarossa, Laitinen ihastelee.

Kehittämisen kohteitakin hän on jo löytänyt.

Komero- ja varastotilaa olisi harrastavan perheen mielestä saanut olla huoneistossa enemmän. Uudelta asuinalueelta ei myöskään löydy kaikkia palveluita aivan vierestä.

Toisaalta Laitinen muistuttaa, että kaikkea ei voi saada, jos maalaisidylli halutaan säilyttää.

– Kerrostaloalueen sijainti korkean mäen päällä saattaa ehkä rajoittaa joidenkin muuttoa Pappilanmäelle. Toisaalta viihtyminen on paljon kiinni omasta asenteesta. Itse otan mäen kapuamisen kuntoiluna, Laitinen tuumaa. × lehti vvo:n asukkaille

29

kaupunginosa tutuksi

Pappilanmäki

teksti Liisa joensuu // kuva Kari Jämsen

Vanha säilyy uuden rinnalla

P

appilanmäki oli nimensä mukaisesti aikoinaan Kuopion seurakunnan kirkkoherrojen asuinpaikka. Esimerkiksi Kuopion läänin kuvernööriksi nimitetty Alexan­der Järnefelt ja hänen kulttuurivaikuttajana tunnettu puolisonsa Elisabeth Järnefelt asuivat myös jonkin aikaa alkuperäisessä, Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa pappilassa, kunnes kuvernöörin oma virka-asunto valmistui syksyllä 1885.

Vuonna 1859 valmistunut kaksikerroksinen pappila kuitenkin purettiin vuonna 1948. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemat kaksi uutta, puolitoistakerroksista puista asuintaloa valmistuivat puretun paikalle jo samana vuonna.

Rakennukset edustavat sodanjälkeistä niukkaeleistä arkkitehtuuria.

pappilanmäki 

R akennusoikeutta koko alueella 21 625 kerrosneliömetriä. 

L

ähimmät asuinalueet: Linnapelto ja Männistö. 

P alvelut: Linnan­ pellolla on kauppa, kahvio ja koulu. 

M ännistön liikekeskuksessa löytyy laajempi palvelutarjonta.

Männistö

IE OST VIT

30

Asukas 3/2011

Pappilanmäki

Linnanpelto

R

10 vuoden kädenvääntö Pappilanmäen maaseutumaisessa miljöössä vanhat rakennukset ja nyt nousevat uudet, punatiiliset kerrostalot muodostavat perinteikkään asuinympäristön. Mäeltä on upeat näkymät Kuopion ehkä tunnetuimmalle matkailunähtävyydelle Puijolle.

Alueen suunnittelu ja kaavoitusprosessi kestivät lähes 10 vuotta. Pitkän kädenväännön jälkeen vahvistettu asemakaa-

va muun muassa edellyttää, että alueen vanhat rakennukset ja rakennelmat – 1800-luvulta peräisin olevat luonnonkivinavetta, aitat ja kivikellari – sekä alueen peltojen avonaisuus säilytetään. Ne luovatkin alueelle vanhan ajan tunnelmaa. Alueeseen liittyy myös maaseurakunnan hautausmaana käyttöön otettu Flodbergin hautausmaa vanhoine muistomerkkeineen.

Ruususen unta pitkään nukkuneen luonnonkauniin ja rauhallisen alueen rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2008. Kaiken kaikkiaan Pappilanmäen uudelle asuinalueelle rakennetaan noin 250 uutta kerrostaloasuntoa. Alueella arvioidaan asuvan noin 500 ihmistä, kun se muutaman vuoden kuluttua on rakennettu valmiiksi. ×

KESKUSTA

Satama

Niirala R Rautatieasema † Kuopion tuomiokirkko

†

Kallavesi

asukasposti

Helsinki

Eläimellistä menoa n Helsingin VVO-talojen asukkaat kutsuttiin viettämään yhteistä päivää Korkeasaareen lauantaina 21.5. 2011.

Mukana oli yli 700 asukasta, joista noin puolet oli aikuisia ja puolet lapsia. Hyvässä säässä oli kiva katsella eläimiä ja nauttia kenttälounaana tarjottua hernekeittoa.

Hämeenlinna

Lepaa tutuksi n Olimme 24.5. Hämeenlinnan asukasaktiivien kanssa Lepaalla tutustumassa alueen historiaan ja viinitilaan. teksti ja kuva Jukka Virta

teksti ja kuva sampsa kettunen

Lappeenranta

Tampere

Luontoretki Marjolaan

Yllätys äideille

n Senioriasukkaamme Kymenraitti 2:sta tekivät perinteisen kesäretken Marjolaan. Ohjelmassa oli muun muassa luontopolku luontokysymyksineen, uintia, makkaranpaistoa ja lettukahvit.

n As Oy Tampereen Lintulammen talotoimikunnan miehet päättivät yllättää taloyhtiössä asuvat äidit tarjoamalla heille äitienpäiväkahvit. Kahvit keitettiin grillikatoksessa nuotiopannulla.

teksti ja kuva Desiree Heschung-Niskanen

teksti ja kuva Esko Hiltunen

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

Lähetä aineisto sähkö­postilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. lehti vvo:n asukkaille

31

lukijakilpailu 3/2011 voita 60 euron kirjalahjakortti

Mikä on tämän lehden paras juttu? n

Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin ekologiseen asumiseen liittyvät jutut, ykkösenä ”Ekokoti syntyy kirpparilöydöillä”.

Lukija­kilpailussa arpa suosi Sirpa Ketolaa Salosta, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan 60 euron lahjakortti Suomalaiseen Kirjakauppaan.

Lähetä vastaus 31.10. 2011 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-kotikeskukset Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00

vvo-Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30

Myllytie 1 A, 4. krs.

04400 Järvenpää jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 Kuopio kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Sibeliuksenkatu 2 13100 Hämeenlinna hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs.

15110 Lahti lahti@vvo.fi 020 508 4300

Väinönkatu 15 40100 Jyväskylä jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki 020 508 3663

Saaristonkatu 2, 90100 Oulu oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs.

01300 Vantaa vantaa@vvo.fi 020 508 3860

AVAINASUKASPALVELU

VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000