nro 1 2015
Toimitus
Julkaisija ja toimitus:
Suomen Ampumahiihtoliitto ry Radiokatu 20, FI - 00093 Valo
Päätoimittaja:
Jukka Haltia, 046 878 2200
Toimitus:
Jukka Haltia
Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: office@biathlon.fi
Mediakortti ja ilmoitushinnat: www.biathlon.fi
Ulkoasu ja taitto:
Studio Rami Toivonen 0400 780 398
Aineisto:
lehti@biathlon.fi Tilaamatta toimitettua aineistoa ei palauteta.
Kesän kynnyksellä kohti uutta kautta Tämän lehden ilmestyessä aloitamme juhannuksen vieton toivottavasti myös lämmöstä ja auringosta nauttien. Säiden oikuttelu vaikuttaa niin talvella kuin kesälläkin ja koettelee lajiamme. Omien MM –kisojen - Kontiolahden kisojen värittämä kausi on jäänyt taakse ja uusi harjoituskausi on käynnistynyt. Kontiolahti selvisi urakastaan kilpailullisesti loistavasti. Esitän Ampumahiihtoliiton puolesta parhaat kiitokset järjestäjille, tukijoille ja erityisesti suurelle vapaaehtoisten joukolle. Ilman teidän panostanne urakasta olisi ollut mahdoton selvitä. Kauden menestys jäi jälleen Kaisan loistavien suoritusten varaan niin aikuisten kuin nuortenkin osalta. Marin suoritukset ja MM –kisoissa niin naisten kuin miestenkin viestijoukkueet osoittavat, että onnistumiselle on edellytyksiä. Työtä ja erittäin kovaa työtä se vaatii. On hienoa, että Kaisa päätti jatkaa uraansa. Hän on pitänyt Suomen ampumahiihdon huipulla ja samalla myös näyttänyt mitä menestyminen edellyttää. Kaisa on nuorisollemme erinomainen esimerkki ja kannustaja. Hän on sitä myös kaikille suomalaisille. Liitto on käynnistänyt strategian uudistamisen tavoitteena saada se hyväksytyksi syksyn liittokokouksessa. Työ tehdään kiinteässä yhteistyössä seurojen kanssa. Vuonna 2010 hyväksytyn strategian ensimmäiset viisi vuotta ovat kuluneet talousongelmien kanssa painiskelun merkeissä. Velat on nyt maksettu ja tase on kunnossa. On painotettava, että edelleen tarvitaan tiukkaa kulukuria, sillä ”raha ei kasva puussa”. Suomen taloustilanne vaikuttaa vahvasti yritysten päätöksiin solmia yhteistyösopimuksia. Ampumahiihtoliitto ja lajimme on saanut luottamusta ja solminut toimivat yhteistyösopimukset. Lämmin kiitos tukijoillemme. Teidän tukenne on ollut tärkeä osa talousvaikeuksien selättämisessä ja samalla mahdollistanut panostukset maajoukkueiden leirityksiin ja kansainväliseen kilpailutoimintaan. Taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa pidämme kiinni vahvasta panostuksesta leiritykseen. Liiton ryhmissä on nyt lähes 70 urheilijaa organisoidussa valmennuksessa. Lisäpanostuksilla vahvistetaan valmentajien määrää niin, että kullakin ryhmällä on leireillä vähintään kaksi valmentajaa aikaisemman yhden sijaan. Toinen lisäpanostuksen kohde on ampumavalmennuksen tehostaminen lisähenkilöstöllä. Näistä tarkemmin päävalmentajan kirjoituksessa. Liiton suuri ongelma on koulutettujen valmentajien vähäinen määrä. Liitossamme, kuten myös useimmissa muissa lajiliitoissa valmentajakoulutukseen ei ole panostettu riittävästi. Vetoan nyt seuroihin, että lähetätte jäseniänne lumilajien kanssa yhteistoiminnassa kehitettävään valmentajakoulutukseen. Osaavia valmentajia tarvitaan ja perustyö tehdään aina seuroissa. Näillä ajatuksilla kiitän ampumahiihtoväkeä ja tukijoitamme päättyneestä kaudesta. Toivotan kaikille hyvää juhannusta, aurinkoista kesää sekä intoa ja panostuksia harjoitteluun Olli Nepponen Puheenjohtaja
Toiminnanjohtajan tähtäinten takaa Toiminnanjohtajan roolissa tähtäimistä näkyy ainakin viisi taulua, joihin pitää päivittäin tähdätä ja koettaa saada ne osumalla alas. Taulujen sisältö vaihtelee hyvinkin paljon ja joskus ne ovat isompia ja joskus pienempiä kuten urheilijoilla riippuen ampuma-asennosta. Tiedon kokoaminen ja jakaminen on keskeinen asia liiton toiminnassa, sillä olen todennut monta kertaa, että kentällä liikkuu hyvinkin paljon erilaista tietoa eri asioista ja joskus joku soittaa suoraan ja kysyy, että miten tämä asia nyt on, kun olen kuullut, että…….. Toki on paljonkin asioita joihin ei ole olemassa suoraa vastausta, mutta kyllä se tieto aina löytyy kun löytää oikean tahon tai henkilön, jolta sen selvittää. Kannustankin kaikkia olemaan tarvittaessa yhteydessä liittoon asian selvittämiseksi ja jos ei vastausta heti saa niin kyllä se kaivetaan esille ja ilmoitetaan kysyjälle. Liiton kotisivuilla on kohtuullisen paljon tietoa ja niitä päivitetään aina tarpeen mukaan. Yhteistyö liiton valiokuntien ja varsinkin niiden sihteereiden kanssa on päivittäistä ja moni asia on heidän kanssaan pidettävissä viikkopalavereissa selvinnyt. Uusi leirityskausi uusilla valmennusryhmillä on jo käynnistynyt ja siihen liittyen valmistelut myös marraskuussa alkavaa kilpailukautta koskien ovat työn alla monellakin tasolla. Monesti on myös kysytty liiton ulkopuoleltakin onko liitolla tietoa kilpailukauden aikana tehtävistä fanimatkoista maailman-cupin kisoihin. Vastaus on ollut yleensä kielteinen, mutta viime kaudella Aikamatkat niminen matkatoimisto järjesti kaksi matkaa kokeilumielessä Pokljukan ja Ruhpoldingiin. Lisäksi Mm-2015 kisojen aikana tapasin Biathlontravel nimisen matkatoimiston edustajia Kontiolahdella ja heilläkin on matkoja moneen kisatapahtumaan kilpailukaudella. Lisää tietoa tulevan kauden fanimatkoista tulee liiton kotisivuille heti kun tiedossa milloin ja minne matkat suuntautuvat. Liiton Strategiatyö on parhaillaan työn alla ja odotan mielenkiinnolla miten se muokkaa omaa tähtäinkuviotani, mutta ennen sen valmistumista ei ole syytä tehdä suuria muutoksia tähtäimiin. Opetus- ja Kulttuuriministeriö on myös uusinut ohjeistustaan lajiliittojen toiminnassa ja nyt meillä onkin valmisteilla liiton yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma, joiden tulee olla käytössä ensi vuoden alussa. Näistäkin tulee lisää informaatiota niiden valmistelutyön edistyessä.
Hyvää kesää kaikille teille ja toivottavasti näemme Vuokatissa Karnevaalien ja Seurapäivien merkeissä. Jukka Haltia
Suomen Ampumahiihtoliiton hallituksen päätöksiä 2015 Liiton hallitus on vuoden 2015 alussa nimennyt edustajansa liiton valiokuntiin. Periaate on se, että valiokunnan puheenjohtajana on liiton hallituksen edustaja jolloin hallituksen linjaukset huomioidaan myös valiokuntatyössä. Valiokuntien kokoonpanot ja tehtävät näkyvät liiton kotisivuilla. Liiton strategiatyön käynnistäminen tapahtui vuoden alusta vuonna 2014 tehtyjen valmistelujen mukaisesti ja työhön haluttiin alusta alkaen seurat mukaan samoin kuin urheilijat, valmentajat ja myös liiton johto. Työ on tällä hetkellä menossa suunnitellusti ja odotamme sen valmistumista vuoden 2015 syysliittokokoukseen mennessä, missä se esitellään. Liiton hallitus käsitteli ja hyväksyi liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2014 esiteltäväksi kevätliittokokoukselle. Kevätliittokokous käsitteli samat dokumentit ja toimintakertomukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kevätliittokokouksessa ja tilinpäätös hyväksyttiin sellaisenaan. Tilinpäätös osoitti liiton talouden olevan vakaa. Hallitus myönsi nuorille ampumahiihtäjille stipendit kaudesta 2014 – 2015 ja ne on julkaistu liiton kotisivuilla samoin kuin hallitus
päätti jatkaa seurojen koulutustapahtumien tukemista viime vuoden tapaan. Tuki on 250,00 €/tapahtuma. Nuorten maaottelu jatkuu aikaisempien vuosien tapaan ja siitä liiton hallitus teki järjestäjän pyynnöstä päätöksen, että kilpaillaan IBU:n sääntöjen mukaisesti vaikka Ruotsissa oli herännyt keskustelua muistakin kilpailumuodoista. Hallitus on nimennyt edustajat liiton valmennusryhmiin. Samoin hallitus hyväksyi päävalmentajan johdolla laaditun suunnitelman leirityksistä kaudelle 2015 – 2016. Leirityksiin liittyen hyväksyttiin myös urheilijoiden omavastuuosuudet leireistä ja ne pyrittiin pitämään mahdollisimman pieninä. Hallitus on lisäksi hyväksynyt valmentajien sopimukset eri valmennusryhmiin. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran elokuussa 2015.
Hallituksen sihteeri Toiminnanjohtaja Jukka Haltia
Anne Talvensaari-Mattila Kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja
Timo Mäkinen Seuratoimintavaliokunta pj
Terveisiä kilpailuvaliokunnalta
Seuratoimintavaliokunta
Ampumahiihtoliiton nykyinen kilpailuvaliokunta valittiin syksyn 2014 liittokokouksen jälkeen. Jäsenet: Raimo Pitkänen, Ville Haapala, Hemmo Koivunen, Jouni Rinta-Keturi ja pj Anne Talvensaari-Mattila. Sihteerinä toimii nuorisopäällikkö Tapio Pukki. Kilpailuvaliokunnan tehtäviin kuuluu kansainvälisen kilpailutoiminnan seuranta ja kehitystoimintaan osallistuminen sekä ampumahiihdon kilpailukalenterin laatiminen, kilpailujärjestelmän ja -sääntöjen kehittäminen. Kilpailuvaliokunta on kokoontunut Imatralla kevätliittokokouksen aikana. Kokouksessa käsiteltiin kansainvälistä sääntömuutosta, jossa normaalimatkalla 19-sarjassa sakko on jo vaihtunut viime kaudella 45 sekuntiin. Keskusteltiin, että tulevalla kaudella 2015-2016 normaalimatkalla 19-vuotiailla ja nuoremmilla olisi normaalikilpailuissa 45 s sakko ja sitä vanhemmilla (N/M 21, yleinen ja 35) 1 minuutin sakko. Vastaavasti veteraanisarjoissa N/M40-80 aikasakko olisi myös 45 sekuntia. Näistä keskustellaan Seuraneuvottelupäivillä Vuokatissa sunnuntaina 28.6.2015. Päätös tullaan tekemään hyvissä ajoin ennen talven kilpailukauden alkua. Samoin Seuraneuvottelupäivillä keskustellaan juniorisarjojen kilpailumatkojen pidentämisestä/onko siihen tarvetta. Kesän kilpailukalenteri on saatu toukokuussa valmiiksi ja on liiton kotisivuilla. Talven kilpailukalenteri on nyt kesäkuun alussa työn alla, valmistuu viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Talven kilpailukalenterin laatiminen on ollut haasteellista. Suurimpana ongelmana on ollut löytää SM-kisoille sopivia viikonloppuja. Suunnitelmissa pyritään siihen, ettei SM- kisoissa olisi päällekkäisyyttä maastohiihdon SM-kisojen kanssa. Lisäksi pääsiäinen osuu ensi keväänä maaliskuun lopulle, MC loppuu juuri ennen pääsiäistä. Yleisen sarjan SM-kilpailut pyritään järjestämään niin, että A-maajoukkueen kilpailijat pääsisivät osallistumaan niihin. Meidän junioriurheilijoille on tärkeä päästä kisailemaan Suomen huippujen kanssa samoissa kilpailuissa. Kesän kilpailukautta odotellessa.
4
Seuratoiminta valiokunta on kevään aikana kokoustanut ahkerasti ja monenlaisia muutoksia lajin harrastajien hyväksi on laitettu vireille. Seuraluokittelu, joka on tähän asti toteutettu SM-pisteiden mukaisesti, tullaan jatkossa toteuttamaan uudella tavalla. Tarkoituksena on ottaa käyttöön samanlainen malli kuin Hiihtoliitolla eli seurapisteitä saa monilta eri osa-alueilta, kuten lisenssien määrästä sekä ampumahiihtokoulujen ja kilpailujen määrästä. Yhteistyö hiihtoväen kanssa on käynnissä ja tavoitteena on saada järjestelmä valmiiksi syksyyn mennessä ennen uuden kauden alkua. Uudistuksia on toivottavasti luvassa myös kilpailuihin ilmoittautumisen osalta. Seuratoimintavaliokunnassa olemme tehneet aloitteen sähköisestä ilmoittautumisjärjestelmästä. Tiettävästi aloite on otettu vastaan positiivisesti ja neuvotteluita järjestelmän hankkimiseksi on jo järjestetty. Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä on nykypäivää jo useissa lajiliitoissa ja sellainen palvelisi myös ampumahiihtoa erinomaisesti. Uusien verkkosivujen puolesta valiokunnaltamme on tiedusteltu mahdollisuutta lisätä osto- ja myyntisivu uusille liiton verkkosivuille. Pyyntö on huomioitu, ja osio on valmisteilla. Meidän puoleltamme pyydämme alueilta myös aktiivisuutta alueen omien sivustojen lisäämiseksi liiton uusille verkkosivuille. Tässä asiassa Tapio Pukki on luvannut auttaa seuroja ja alueita. Vuosittainen seuraneuvottelupäivä on päätetty järjestää ampparikarnevaalien yhteydessä Vuokatissa.
SAhL:n ottamat vakuutukset ja sopimukset SAhL:n ottamat vakuutukset, mitkä kattavat myös SAhL:n jäsenseurat. Vakuutusehdot ja toimintaohjeet tapaturmatilanteessa ovat Valon kotisivuilla kohdassa jäsenjärjestöpalvelut – vakuutukset ja sopimukset. Vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutuksen numero on 16459-567-6 Vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus korvaa liittojen, liittojen piirien tai alueiden tai urheiluseurojen toimeksiannosta vapaaehtoistyötä tekeville sattuvia tapaturmia. Toiminnanvastuuvakuutuksen numero on 16-385-954-5. Kilpailun järjestäjä voi ilmoittaa tämän numeron paikalliselle viranomaiselle (poliisille) kilpailuun liittyen. Toiminnanvastuuvakuutus korvaa liiton tai seuran kolmannelle osapuolelle aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Vakuutus korvaa niin työsuhteisen kuin vakuutetun toimeksiannosta vapaaehtoistyötä tekevän aiheuttamat vahingot. Vakuutus kattaa myös järjestäjän vastuun esimerkiksi leireillä ja kilpailuissa. SahL on tehnyt VALO:n kanssa seuraavat sopimukset: Musiikin julkinen esittäminen Teosto sopimus numero 125 21991 voimassa 31.12.2016 asti Gramex sopimus numero LII040 voimassa 31.12.2016 asti Sopimukset antavat liitoille ja seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään: • liikunta-ja urheilutoiminnassa, esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu-ja harjoitusalueella sekä liikunta-ja urheilutapahtumissa • pienimuotoisissa oheistapahtumissa, esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa Sopimukset edellyttävät, että on kyse: • yhteensä alle 15 000 hengen liikunta- ja urheilutapahtumasta • yhteensä alle 200 hengen oheistapahtumasta • lajiliiton, seuran tai joukkueen järjestämästä tapahtumasta, toiminnasta tai tilaisuudesta Lisätietoja ja ohjeita näistä sopimuksista ja vakuutuksista löytyy VALO:n kotisivuilta SPORT.FI – VALO – Jäsenjärjestöpalvelut – vakuutukset ja sopimukset
5
Kesäterveisin, Marko Laaksonen päävalmentaja
KATSOTAANKO PEILIIN?
Tähän palapeliin liittyy kuitenkin kovin monta asiaa aina seura-, ohjaaja- ja valmentajakoulutuksesta lähtien käytännön valmentamiseen.
6
Tällä tekstillä ajattelin puuttua muutamaan kuluneen vuoden aikana keskustelua herättäneeseen kohtaan. Aluksi ajattelin käydä lävitse hieman valmennusorganisaatiota ja toisekseen pohtia meidän valmennusosaamista ja sen tasoa. Lopuksi käyn vielä lävitse miten me kaikki yhdessä voisimme viedä suomalaista ampumahiihtoa eteenpäin. Aivan ensimmäiseksi kuitenkin Suomen Ampumahiihtoliiton valmennusorganisaation pariin. Kevään koittaessa pitkän kilpailukauden jälkeen alkaa useasti se melkeinpä kaikista tärkein vaihe valmennustyössä – edellisen kauden analysointi ja uuden kauden suunnittelu. Lajiliiton osalta tämä ei merkitse pelkästään sitä, että ryhmävalmentajat käyvät läpi edellisen kauden leirisuunnitelmia, tuloksia, testejä ja kirjoittavat uusia leirisuunnitelmia, vaan yhtä tärkeää on miettiä myös strategisesti sitä, millä tavoin me suomalaisessa ampumahiihdossa pystymme kehittymään parhaiten ja nostamaan uusia ”Mäkäräisiä” podiumille. Tähän palapeliin liittyy kuitenkin kovin monta asiaa aina seura-, ohjaaja- ja valmentajakoulutuksesta lähtien käytännön valmentamiseen, joten en ryhdy tässä tekstissä pohtimaan syvällisesti kaikkia näitä osa-alueita. Tällaiseen strategiseen ajatteluun liittyy kuitenkin valmennusorganisaation tarkastelu. Mielestäni yksi tärkeimmistä peruspilareista valmennustoiminnassa on valmennuksen laatu, jolla tarkoitan sitä, että harjoituksia ei pelkästään toteuteta, vaan että niiden aikana saadaan myös palautetta, harjoituksia analysoidaan jälkikäteen ja näiden pohjalta harjoitusprosessia kehitetään eteenpäin. Valmennusorganisaatiomallilla, jossa A-maajoukkueen alla on käytännössä ollut vain yksi valmentaja ryhmää kohti on mielestäni aivan liian vähän, koska kuten kaikki tätä lukevat tietävät, ampumahiihdossa on kyse kahden eri lajin hallitsemisesta. Tästä syystä olemme yhdistämässä edellisellä kaudella lanseerattua Talenttiryhmää sekä nuorten MMryhmää. Ajatuksena on, että näiden ryhmien yhdistelmän perusta on 21-sarjassa olevat urheilijat lisättynä lahjakkailla yleiseen sarjaan kuuluvilla nuorilla urheilijoilla. Tähän ryhmään on suunniteltu kolmen valmentajan paikallaoloa leireillä. Vastaavasti Kyky-ryhmästä muotoutuisi enemmän 19-sarjalaisiin kohdistuva ryhmä, mutta tässäkin ryhmässä olisi kaksi valmentajaa. Toisin sanoen, näillä muutoksilla toivomme valmennuksen laadun nousevan A-maajoukkueen alla, jotta pystyisimme paremmin pitämään huolen lahjakkaista ampumahiihtäjänuorista. Tällaisesta muutoksesta saattanee syntyä keskustelua, mutta mielestäni tämä on ainut oikea tapa edetä tässä tilanteessa. Toisin sanoen, 1) A-maajoukkue kaventuu ja tähtäin on kansainvälisessä menestymisessä, 2) isompi satsaus tulevaan sukupolveen, josta joidenkin urheilijoiden toivotaan
nousevan lähivuosien aikana A-maajoukkueeseen, jonka 3) pitäisi laajentua seuraavia Olympialaisia ennen. Tällä kaudella valinnat Talentti/NMM21 –ryhmään ja osaltaan Kyky/NMM19 –ryhmäänkin perustuivat osittain niin sanotun testileirin tuloksiin. Testileirin, joka nyt järjestettiin kolmannen kerran, osuus valinnoissa oli noin kolmannes kokonaisuudesta. Tämän leirin järjestämisestä on kuitenkin noussut esiin jonkin verran keskustelua ja nyt pohditaankin, tulemmeko järjestämään vastaavan leirin tulevaisuudessa lainkaan. Itse näen, että leirin järjestämisellä kyseiset urheilijat saavat arvokasta tietoa omasta tasostaan ja kehittymisestään, yhtälailla myös me valmentajat, mutta toisaalta leirin järjestämisessä on myös ongelmansa. Muun muassa ryhmävalinnat tulevat tämän takia myöhässä. Mitä testileirille tulee tapahtumaan ensikaudella, tulemme luonnollisesti informoimaan viimeistään kilpailukauden alkaessa. Tällä hetkellä meillä ei valitettavasti ole kovinkaan mairitteleva tilanne osaavien ampumahiihtovalmentajien
osalta. Myöskään ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen käyneiden määrä ei ole yltiöpäisen korkea. Tähän me liiton puolelta toivomme luonnollisesti parannusta ja haluamme, että yhä useampi osallistuisi koulutukseen. Itse koen, että yksi pullonkaula urheilijoiden kehittymisessä on oikean tyyppisen perusharjoittelun ohjaamisen puute siellä seuroissa ja kotioloissa. Tässä on tietysti isoja eroja enkä haluakkaan osoittaa ketään sormella, koska ymmärrän myös, että vanhemmilla kuluu aikaa tarvittaessa paljon muuhunkin ja seuroissa ei usein ole kovinkaan montaa tulisielua viemässä toimintaa eteenpäin. Se mikä minua kuitenkin eniten tässä asiassa huolestuttaa on se, että meillä on tässä pienessä maassa varsin monta eri koulukuntaa valmennuksessa; tämä ei siis pelkästään ampumahiihdossa vaan valitettavan monessa muussakin lajissa. Siinä, että valmentajilla, ohjaajilla jne on erilainen näkemys asioista, ei sinällään ole mitään vikaa, mutta tässä olisikin hyvä, jos osaisimme ottaa toisiltamme opiksi. Tietysti on toivottavaa, että perusasiat niin ammunnan kuin fysiikankin osalta tehdään oikealla
ja suhteellisen samalla tavalla, ja tässä koitammekin liiton puolelta tulla vastaan kehittäessämme materiaalia käytettäväksi juuri perusharjoittelussa. Tavoitteenamme on, että pystyisimme luomaan valmiita harjoituskortteja eri harjoitteiden tekemiseen, jolloin seurat, vanhemmat, ohjaajat jne pystyisivät entistä helpommin varmistamaan lasten ja nuorten harjoittelun laadukkaan toteutuksen. Harjoittelun toteutus on kuitenkin vain yksi asia, mutta kokonaiskuvaan liittyy myös se ehkä kaikkein tärkein asia valmennuksen ja kehittymisen kannalta – asennoituminen harjoitteluun. Loimme testileirin yhteydessä liiton ryhmissä mukana olevien valmentajien kanssa yhteistä linjaa siitä, mille tasolle liiton ryhmissä olevien urheilijoiden tulisi kehittyä kunkin ryhmän mukana. Käytimme pohjana muiden maiden vastaavia dokumentteja ja omia kokemuksiamme. Esimerkiksi Kyky-ryhmäikäisille (17-19 sarjalaiset) maalasimme tavoitetasoksi kokonaisammunnan osalta 15.000ls vuodessa, tästä puolet rasituksen alaisena ja 8000ls syyskuun loppuun mennessä. Kysymys kuuluu, kuinka moni tämän ikäisistä tai vanhemmista pääsee tähän tavoitteeseen? Osallistuin myös tämän keväiselle testileirille ja tein valitettavasti saman tyyppisen huomion – yleistäen sanottuna me emme harjoittele riittävästi! Tiedän, että yhtälö koulun ja harjoittelun yhteensovittamisessa voi olla monella nuorella vaikea, mutta yhteisellä tuelle voimme tässä saada tulosta aikaan. Rohkaistaan harjoittelemaan tosissaan ja laadukkaasti koulua unohtamatta. Kannattaa myös harkita tarkoin hakeutumista esimerkiksi Puolustusvoimien Urheilukouluun, joka mahdollistaa käytännössä lähes täysipäiväisen harjoittelun vuoden ajaksi. Loppujen lopuksi, meillä on siis toisessa vaakakupissa ne vaatimustasot, joista jo viime vuoden puolella kirjoitin. Aikuisten sarjassa vaaditaan yhteensä noin 1000 tunnin vuotuista harjoituspanosta fysiikan ja ammunnan osalta yhteensä ennen kuin voi edes kuvitella omaavansa mahdollisuuksia päästä tavoittelemaan sijoituksista kärkipäässä. Tie tälle tasolle voi olla pitkä ja se pitää toteuttaa järkevästi. Toisessa vaakakupissa on se oma tekeminen, harjoitteluun asennoituminen, tukitoimet, tukijat, jne. Toisaalta, asian voi nähdä myös niin, että me kaikki suomalaiset ampumahiihtäjät olemme siinä toisessa vaakakupissa, mutta niin kauan ennen kuin me alamme tekemään töitä oikealla asenteella yhdessä ja samaan suuntaan, me emme pysty keventämään sitä omaa vaakakuppia ja tavoitteet jäävät saavuttamatta. Ehkä sohaisen tällä kommentilla ampiaispesään, mutta minusta meillä on peiliin katsomisen paikka. Toivon, että ryhdymme entistä vahvemmin puhaltamaan yhteen hiileen - siitä syntyy yleensä se kunnon hiillos.
Tietysti on toivottavaa, että perusasiat, niin ammunnan kuin fysiikankin osalta, tehdään oikealla ja suhteellisen samalla tavalla, ja tässä koitammekin liiton puolelta tulla vastaan kehittäessämme materiaalia käytettäväksi juuri perusharjoittelussa.
7
Teksti ja kuva Tarmo Napari
Pyssyn piiput oikeaan suuntaan Lajiliiton vastuulla on järjestää lajin I-III tason valmentajakoulutus.
Se, että kaukoputken läpi katsomalla osaa siirrättää vasemmalle meneviä laukauksia oikealle, ei välttämättä tee henkilöstä vielä ampumahiihtovalmentajaa.
8
Ampumahiihdossa omaa I tason koulutusta on ollut jo muutaman vuoden ajan. Ampumahiihto on lähtenyt mukaan lumilajien yhteiseen II tason valmentajakoulutukseen. Lumilajien valmentajakoulutuksen pilotointikurssilla oli kahden ampumahiihtovalmentajan lisäksi valmentajia maastohiihdosta, mäkihypystä, yhdistetystä ja alppilajeista. Lumilajien valmentajakoulutus saa heti jatkoa uudella kurssilla, joka alkoi ampumahiihdon osalta omalla lajijaksolla kesäkuussa ja päättyy Vuokattiin kaikkien lajien yhteiseen kokoontumiseen huhtikuussa 2016. Se, että kaukoputken läpi katsomalla osaa siirrättää vasemmalle meneviä laukauksia oikealle, ei välttämättä tee henkilöstä vielä ampumahiihtovalmentajaa. Moni on ilmaissut halunsa osallistua suoraan II tason valmentajakurssille, vähän jopa vähätellen I tason antia omaan valmentajaosaamiseensa nojaten. Vaikka I tason koulutuksen perusteissa mainitaan, että koulutus on tarkoitettu 9-15 -vuotiaiden kanssa työskenteleville ampumahiihdon ohjaajille ja valmentajille, antaa kurssi perusteita urheilijan kehittymiseen tarvittavista tekijöistä kaikkiin urheilijan polun eri vaiheisiin matkalla lapsuudesta mahdolliseen aikuisiän huippu-urheiluun. Valmentajana kehittymiseen on luotu urheilijan polkua vastaava valmentajan polku, jolla pyritään rakentaa kaikille lajeille yhteistä ymmärrystä siitä, mitä valmentaminen on ja mitä valmentajan tulee osata. Valmentajana kehittyminen voidaan jakaa siten neljään eri kategoriaan; HARKINTAVAIHE – valmentajaksi herääminen (~ I taso) VALMISTAVA VAIHE – oppiva valmentaja (~ II taso) JALOSTUSVAIHE – kehittyvä valmentaja (~ III taso) HALLINTAVAIHE – uudistava valmentaja Täten olisi suotavaa, että valmentajat kehittävät osaamistaan porras portaalta, I tason valmentajakoulutuksesta alkaen, kohderyhmän ja toimintaympäristön mukaiset osaamistarpeet huomioiden. Ohessa esimerkkejä osaamistarpeista, joihin valmentaja voi vaikuttaa;
I-tason valmentajakoulutus Kuortane 2013
Esim. 1:
Esim. 2:
Valmentajalta vaaditaan kykyä ja taitoa tarjota urheilijan kehittymisen kannalta tarkoituksenmukainen toimintaympäristö. Urheilijan iän ja harrastusvuosien sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen myötä vaateet urheilun ja liikkumisen valmiuksille ja ominaisuuksille muuttavat lajin harjoittelua. Valmentajan tunnettava siten nuorisovalmennuksen perusteet sekä lajikulttuurin erityispiirteet, jotka ohjaavat harjoittelua.
Valmentajan työskentelytaitoihin kuuluu kyky toimia omassa seurayhteisössä urheilijoiden valmentajana ja ohjaajana. Valmentaminen on siis ihmissuhdetyötä, jossa valmentajalla on mahdollisuus saada muodostettua urheilijoille yhteisellä tekemisellä positiivisia tunteita, elämyksiä ja onnistumisia niin yksilönä kuin ryhmässä. Olla hyväksytty ja arvostettu urheiluseuran valmennusryhmän jäsen motivoi urheilijaa pysymään lajin parissa ja jatkamaan tavoitteellista urheiluharrastusta.
Esim. 3: Valmennustapahtumat seurassa pohjautuvat liikunnan ja urheilun hyvään toimintaan, jossa arvostetaan suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita sekä oman seurayhteisön itsensä määrittämiä arvoja. Valmentajan ohjeistamana seuran organisoimat ja urheilijan omatoiminen harjoittelu on luotettavaa, takaa toiminalle jatkuvuuden sekä ohjaa harjoittelua lajiin sopiville ja turvallisille harjoittelupaikoille. Urheilijan kehittymisen varmistamiseksi valmentajan tulee pitää valmennustietonsa ja -taitonsa ajan tasalla. Valmentajan työskentelytaidot perustuvat jatkuvaan
oppimiseen, arviointiin ja työskentelytaitojen muuttamisvalmiuteen. Valmentajakoulutuksessa tietoa yhdessä muiden kanssa jakaen ja yhdistäen saadaan uusia näkökulmia tai toimintamalleja valmennusosaamiseen. Osallistumalla valmentajakoulutukseen kehität myös seuratoiminnan laatua, seuran urheilijoiden pyssyn piiput voivat kääntyä osoittamaan urheilijan polulla oikeaan suuntaan, osalla jopa tähtäimessä vuoden 2022 ja 2026 talviolympialaiset. SAhL:n valmentajakoulutuksen ajankohtainen kurssitarjonta löytyy mm. biathlon.fi/valmennus/koulutus -nettisivuilta.
9
Kuvat Ross Burton
MM 2015 Kontiolahti
10
Miesten viestin kamppailua
Podiumilla hymyillytt채채
Suomen joukkue avajaisissa
11
Kilpailun johtoa hyvissä tunnelmissa
Miesten viestin lähtö
Liiton puheenjohtajan tervehdyssanat avajaisissa
Menestystä
12
Miesten viestiä viedään
Ohjeita valmentajalta
Naisten kilpailun lähtötunnelmaa
Yhteityökumppanit hyvin näkyvillä
Nyt tarkkana
13
Teksti Heikki Peltoniemi, kisatoimitsija Kuvat Auno Aunola
Ampumahiihdon SM-kisat Raahessa … ja miten niistä selvittiin Saloisten Reippaan junioritoiminta on ollut hyvässä kasvussa. Myös
ampumahiihtostadionia on kehitetty vuosi vuodelta. Kun lisäksi seuran
toimintaan on saatu mukaan aktiivisia huoltajia, heräsi kiinnostus SMkisojen järjestämiseen.
Seura-aktiivit muodostavat kisaorganisaation Saloisten Reipas on järjestänyt säännöllisesti kansallisia kilpailuja, muutama vuosi sitten myös veteraanien SMkisat. Nyt tiedossa oli, että kilpailijamäärät varsinkin juniorisarjoissa ovat kasvussa, joten kisojen suunnittelu aloitettiin kisaorganisaation rakentamisella. Seuran hiihtojaoston ”ydinryhmä” mietti kisojen onnistumisen kannalta tärkeät vastuualueet ja niille vetäjät varahenkilöineen. He muodostivat kisaorganisaation rungon. Suunnittelukokouksia pidettiin säännöllisesti kerran kuukaudessa noin vuoden ajan. Tiedottamiseen panostettiin; kisaorganisaation sihteerin sähköpostilistan kautta tieto kulki ja avoimia asioita voitiin pohtia etukäteen jo ennen seuraavaa kokousta.
14
Katsomossa oli tunnelmaa
Yhteistyötä SM-kisojen järjestäminen edellyttää yhteistyötä, mistä suuret kiitokset Raahen alueen urheiluseuroille, Raahen kaupungille ja muille yhteistyökumppaneille. Ampumahiihto on kiinnostava laji ja seuran esittämiin ”avunpyyntöihin” suhtauduttiin myönteisesti. Kisaviikonloppuna alueella työskenteli päivittäin noin 150 vapaaehtoista. Paikallinen media huomioi kisat erinomaisesti. Esimerkiksi internetissä oli luettavissa haastatteluja ja tuloksia lähes reaaliajassa. Kisastadionin rakentamistöissä Raahen kaupungilla on ollut merkittävä rooli. Hiihtoreittien leventäminen, tykkilumeen tarvittavan vesivaraston laajentaminen ja monet muut tekniset ratkaisut toteutettiin yhteistuumin.
Tie onnistuneisiin kisoihin käy vatsan kautta Usein kisapalautteissa keskitytään tulospalvelun toimivuuteen, kilpareittien kuntoon, ammunnan sujuvuuteen jne. Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esiin sen suuren työmäärän, mitä ruokahuollosta vastaavat toimitsijat tekevät. Harvassa kisapaikassa on valmistuskeittiö; esimerkiksi Raahessa ruoka valmistettiin yhdessä kaupungin kouluista, kuljetettiin kisapaikalle ja tarjoiltiin sitä varten rakennetussa ravintolateltassa. Lisäksi kahvila toimi kisakanslian yhteydessä. Vaikka lauantaille sattuikin rankka vesisade, ilme kirkastui viimeistään ravintolateltassa käynnin jälkeen.
Nuorissa on tulevaisuus
Täältä tullaan...
Valoa yössä Tiedossa oli, että kisojen järjestäminen maaliskuun loppupuolella on riski lumitilanteen kannalta. Perämeren rannikolla talviolosuhteet vaihtuvat nopeastikin. Kisa-alueella liikkuikin huhu, jonka mukaan järjestäjät olivat joutuneet turvautumaan jopa seurakunnan apuun lumitilanteen näyttäessä kriittiseltä vielä kaksi viikkoa ennen kisoja. Oli miten oli, muutama päivä ennen kisoja Raahe peittyi sankkaan lumipyryyn ja yöpakkasten ansiosta vesivarastosta saatiin tehtyä tykkilunta, jolloin alkuperäiset kisareitit voitiin toteuttaa. Tosin varasuunnitelmana oli jäähallilta saatavan hileen levittäminen alueelle. Kisojen johtaja Timo Mäkisen mukaan hänen uskonsa lumen riittävyyteen ei horjunut missään vaiheessa…erään toisen henkilön mukaan Mäkisen perheen keittiön ikkunasta loisti valo aamuyön pimeinä tunteina varsinkin ennen tuota kaivattua lumipyryä.
Palautetta
Viesti on hauskaa
Ampumahiihto on nosteessa, mutta sen suosion säilyminen on tällä hetkellä riippuvainen muutaman urheilijan menestymisestä kansainvälisissä kisoissa – ellei junioritoimintaan ja lajin näkyvyyteen panosteta voimakkaasti. Esimerkiksi Raahen kisoihin saapui yleisön joukkoon ”ensikertalaisia” lajista kiinnostuneita katsojia ja maalialueella oli välillä jopa pientä tungosta. Olisiko lajiliitolla mahdollisuuksia maailmancup-kisojen lisäksi saada valtakunnalliseen uutisointiin myös ampumahiihdon junioritoimintaa SMkisoineen? Mari Laukkasen osallistuminen kisoihin, hänen positiivinen esiintymisensä ja se kuinka hän huomioi nuoret kisa-alueella, sai osakseen paljon kiitosta.
Vauhtia riitti
Timo Mäkinen, Pauli Karjalainen ja Olli Nepponen
Reipas sai mestarin Eero Mannilasta
15
Teksti ja kuva Tapio Pukki, Nuorisopäällikkö
Ampumahiihdon Urlus-Nuorisoprojektin kolme vuotta takana – toiminnalle luvassa jatkoa!
Toiminnan mittaaminen määrällisesti on toiminut raamina lajin tunnettavuudelle. Projektin vaikuttavuus harrastajamäärin on vaikeammin mitattavaa, mutta siinä on huomattavissa seuran oma aktiivisuus esittelyissä sekä tiedottaminen.
Urlus-säätiön tukema ja Suomen Ampumahiihtoliiton toteuttama Ampumahiihdon Urlus-nuorisoprojekti käynnistyi 1.6.2012. Projekti suunniteltiin kolmivuotiseksi ja sen painopisteenä oli lajin esittelytoiminta eteläisen Suomen alueella, erityisenä painopisteenä pääkaupunkiseutu. Projekti lähti kolmella eri kärjellä esittelemään ampumahiihtoa eteläisessä suomessa. Määrällisesti selvästi eniten tehtiin koulukäyntejä, jotka alun materiaalin luonnin ja toimintamallin löytämisen jälkeen olivat myös selkeitä järjestää. Tapahtumia oli jonkin verran vähemmän, mutta isoimmillaan ne (kuten SkiExpo) toimivat erittäin hyvin lajikohtaamispaikkana. Pienemmissä tapahtumissa päästiin kävijöiden kanssa enemmän henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Seurakäynnit jäivät projektin osalta pienpään osaan muiden lajien seuroihin päin. Tässä paikalliset seurat ovat kuitenkin tehneet hyvää työtä ja tehneet lajiesittelyjä niin toisille jaostoille kuin naapuriseuroillekin. Tätä toimintaa tulee mielestäni suosia jatkossakin! Seurojen haasteena on ollut päästä arkipäivinä järjestettäviin lajiesittelyihin. Urlus-projektin kautta olemme voineet toimia kouluaikana suoraan ja välittää tietoa seuran harjoituksista. Toiminta projektissa on ollut vetäjän kannalta erittäin palkitsevaa. Ampumahiihto on sovellettuna(kin) todella mielenkiintoinen ja hauska laji lapsille. Heidän in-
16
nostamisensa ja ohjaamisensa on hyvin yksinkertaista ja samalla kuitenkin vaativaa. Joka kerta pitää uusi lapsiryhmä voittaa puolelle, saada kuuntelemaan ja sitten ohjata tekeminen oikein. Kun tämä onnistuu ja luokallinen lapsia vetää tunnin viimeisenä rastina olevaa viestiharjoitusta silmät innosta loistaen, voi olla tyytyväinen päivän antiin. Näiden kokemusten välittyminen on mielestäni tekemisen ydin myös seuratoiminnassa. Kun huolehdimme puitteet kuntoon, ohjeistamme harjoituksiin tulevat vanhemmat yhteiseen toimintaan ja pääsemme ohjaamaan ryhmää lapsia ja nuoria, olemme onnistumisten tiellä. Samoin kuin lajisuorituksessa, tulee olosuhteet ottaa huomioon myös seuratoiminnassa ja huomioida erilaiset nuoret sekä heidän taustansa. Samoin seuran on hyvä tiedostaa omat vahvuutensa sekä kehittämiskohteensa ja pyrkiä tässäkin suhteessa kehittymään. Tänä keväänä saimme hyviä uutisia säätiöltä siitä, että toimintamme on saanut jatkorahoitusta. Tulevina vuosina pääsemme hyödyntämään olemassa olevia toimintamalleja ja samalla tuomaan enemmän seuroihin sekä uusiin harrastajiin kohdistuvia toimintoja käytäntöön. Näistä lisää sitten seuraavissa kirjoituksissa!
Darya Usanova (KAZ)
@rexskiwax
of The King Ski Wa xes M ade in Finl
and Since 19
52
New!
ptfe e HF-luistovoid ssa, pulverimuodo PTFE:llä tehostettuna
hjustusöljy Uudistettu po jen suksien uusien ja hiottu hjustukseen n po tehokkaasee
Hydrext fluorigeeli ny spraynä!
17
Luotettava kumppani kaikissa olosuhteissa
18
Keskittämällä vakuutuksesi sinulla on
VARAA VALITA. JOPA U T E A M O LAN LÄHITAPIO
OPA 5 % J S U N O B ÄN 17 % + S-RYHM
Kun keskität vakuutuksesi LähiTapiolaan, voit säästää vakuutusmaksuissa jopa 17 %. Lisäksi vakuutukset kerryttävät sinulle S-ryhmän Bonusta, parhaimmillaan 5 %. Lue lisää: lahitapiola.fi/omaetu Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito.
Painepesuri on vain yksi esimerkki työlaitteista, jotka helpottavat ja tehostavat kiinteistöhuoltotyötä. WILLE OPTIM - kattava valikoima työlaitteita, jotka hyödyntävät markkinoiden tehokkainta moottorihydrauliikkaa. 19