Ampumahiihtäjä 2/2014

nro 2 2014

Toimitus

Julkaisija ja toimitus:

Suomen Ampumahiihtoliitto ry Radiokatu 20, FI - 00093 Valo

Päätoimittaja:

Jukka Haltia, 046 878 2200

Kohti talvea ja uutta kautta Olemme saaneet nauttia upeasta kesästä kylmän

Toimitus:

alkujakson jälkeen.

Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

parastaan ja ruska on

Jukka Haltia

office@biathlon.fi

Mediakortti ja ilmoitushinnat: www.biathlon.fi

Ulkoasu ja taitto:

Studio S & T Crew, Rami Toivonen Hämeenkatu. 5, 15110 Lahti 0400 780 398

Aineisto:

lehti@biathlon.fi Tilaamatta toimitettua aineistoa ei palauteta.

Myös syksy on tarjonnut parhaimmillaan.

Toki ensi lumikin on jo koettu.

Ampumajuoksun SM –kisoissa nautimme upeista suorituksista ja kovasta kilpailusta SM -mitaleista nuorista vanhimpiin ikäryhmiin.

Erityisesti minua ilahdutti alle 15 vuoden sarjojen yhä kasvava osanottajajoukko. Heitä oli noin 150 kilpailijaa eri sarjoissa.

Se on lupaavaa ajatellen tulevaisuutta. Seuroissa onkin suuri huoli myös kova työ pitää nuoret jatkossakin hienon lajimme parissa. Työ ei ole helppoa monien muiden lajien ja harrastusten houkutellessa samalla kun koulunkäyntikin on hoidettava.

Oulun kisoissa keskustelimme SM –kisojen sijoittumisesta aivan elokuunalkuun ennen koulujen käynnistymistä. Olisi paikallaan miettiä kisojenmyöhentämistä, jotta tavoitteita sekä kisoja olisi koko kesäksi ja harjoittelulla olisi motiivinsa.

Eri valmennusryhmien toiminnoista saamani palaute on ollut myönteistä ja leirit ovat sujuneet suunnitellusti. Keskustelussa uuden päävalmentajan kanssa on tullut esille hyvä yhteishenki ja selkeät tavoitteet parin kuukauden päästä alkavalle kaudelle, joka huipentuu omiin MM –kisoihin Kontiolahdella. Kilpailu edustuspaikoista tulee olemaan tiukkaa ja siihen on toki tähdättykin.

Käynnissä olevalla harjoituskaudella on liiton eri valmennusryhmissä osallistujia suurin määrä moneen vuoteen – noin 70-80 urheilijaa. Se on iso joukko ja myös liitolta mittava panostus huippu-urheiluun ja myös nuoriin. Siihen on oltava jatkossakin edellytykset niintalouden puolesta kuin myös osaavien ja innostuneiden valmentajien osalta.

Omat Kontiolahden MM –kisat tulevat olemaan suuri voimainponnistus, ei vain kontiolahtelaisille vaan myös koko ampumahiihtoväelle. Tuetaan Kontiolahden Urheilijoita antamalla oma panos järjestelyihin mahdollisuuksien mukaan ja erityisesti täyttämällä kisakatsomot kannustamaan omat edustajamme hyviin suorituksiin.

Toivotan ampumahiihtoväelle hyvää syksyä, tiivistyvää harjoituskautta ja tsemppiä marraskuussa alkavalle kilpailukaudelle.

Ampumahiihtoterveisin Olli Nepponen Puheenjohtaja

Toiminnanjohtajan tähtäinten takaa Kesä kääntyy syksyyn ja ensi lumia odotellaan.

Kesän aikana on tapahtunut paljon monella

rintamalla ja vaikka kaikkea ei saatukaan valmiiksi, niin moni asia on edennyt hyvään suuntaan.

On ollut hienoa havaita, että lajimme kiinnostaa monia monilla tasoilla ja monin tavoin. Uusia seuroja on tullut mukaan toimintaan – toki poisjääneitäkin on. Näistä tarkemmin lisää sisäsivuilla seurapalstalla.

Säännöt kehittyvät ja kansainvälistyminen kasvaa varsinkin nuorten osalta. Valmisteluja tulevan talven koitoksiin on tehty ja tehdään edelleen, sillä kilpailu on vähintään yhtä kovaa laduilla ja ampumapaikoilla kuin edelliselläkin kaudella. Ilahduttavaa on ollut myös aktiivinen osallistuminen kesäkisoihin.

Kansainvälinen liitto uudistuu sääntöjen ja kilpailujen osalta. Näistäkin lisää toisaalla tässä lehdessä IBU:n Kongressi 2014 tekstissä.

Meitä seurataan, ei vain urheiluväen ja yleisön taholta, vaan myös niiden tahojen, jotka tukevat ja rahoittavat toimintaamme kuten Opetus- ja Kulttuuriministeriö ja Suomen Olympiakomitea. Tämän seuraamisen taholta tarvitsen teiltä – kaikki jäsenseuramme – paljon tietoja raportointia varten. Näillä raporteilla on suuri vaikutus siihen miten mm yllämainitut tahot ovat jatkossa mukana tukemassa meitä. Lukekaa lisää seurapalstalta tässä lehdessä.

Liiton tekemän sopimuksen mukaisesti myös liiton jäsenseurojen urheilijat voivat hankkia varusteita Sultrade/Craftilta. Tämän myynnin aloittamisesta on seurakirjeessä 2014 lisää tietoa. Kirje on postitettu seuroille viikolla 40.

Liitto on myös tehnyt sopimuksen maajoukkuetasolla High-5 urheiluravinteista. Seuroilla on mahdollisuus myös tehdä omia sopimuksiaan Startex OY:n kanssa samoista tuotteista olemalla yhteydessä kyseiseen yritykseen. Joillakin seuroilla on jo voimassa oleva sopimus Startexin kanssa.

Muistutan seuroja myös Urheiluarvoista, joita myymällä seurat voivat rahoittaa myös omaa toimintaansa. Näistä on seuroille lähetetty sähköpostia ja lisää tietoja on myös liiton kotisivuilla.

Toivottavasti te olette ladanneet akkujanne lämpimän kesän aikana ja olette valmiina talven koitoksiin. Kontiolahden MM-2015 kisat ovat meille päätapahtuma ja kisajärjestäjät haluavat paikan päälle kisoja seuraamaan myös paljon kotimaista ampumahiihtoväkeä. He ovat tehneet jäsenseuroillemme tarjouksen lipuista, joilla pääsette edullisesti kisatunnelmaan paikan päällä. Lisätietoja on seuroille postitetussa kirjeessä.

Hyvää alkavaa kilpailukautta koko ampumahiihtoväelle.

Jukka Haltia

Nuorten maaottelu suomi – ruotsi – kiertopalkinto on katkolla Seuraava nuorten Suomi – Ruotsi maaottelu järjestetään Larsmossa (Luoto) perjantaina 6.3.2015.

Perjantaina on ohjelmassa viesti (tyttö 15v -poika 15 v – nainen 17v - mies 17v) Lauantaina 7.3.2015 Himangan Pernussa on pikakisa ja illalla yhteinen illallinen.

Sunnuntaina 8.3.2015 on Larsmossa normaalimatkat Majoitus järjestetään Kokkolaan, mistä on lyhyt matka molempiin kilpailupaikkoihin Kiertopalkinto on katkolla, mikäli Suomi voittaa maaottelun. Tämän hetkinen pistetilanne on Suomi 2,5 ja Ruotsi 0,5 pistettä Lisää tietoa tulee liiton kotisivujen kautta lähempänä tapahtumaa.

Teksti Marko Laaksonen

Mitkä ovat ampumahiihdon nykyaikaiset lajivaatimukset?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmancup-tasolla on hiihtovauhti kasvanut noin 1km/h.

4

Ajattelin tässä syksyn kynnyksellä kertoa hieman omasta

näkemyksestäni siitä, mitä tämän

päivän ampumahiihdossa oikeasti vaaditaan maailman huipulla ja

toisaalta hieman omista miettäistäni miten tälle tasolle voidaan päästä.

Tie huipullehan voi olla varsin erilainen eri yksilöiden välillä ja huipulle tullaan usein täysin eri vaiheessa omaa uraa, mutta yleensä tie menestykseen ampumahiihdossa on kuitenkin varsin pitkä.

Ampumahiihtohan on siis kestävyysurheilulaji, jossa hienomotorinen ammuntasuoritus yhdistetään kovaan fyysinen kuormitukseen. Fyysinen harjoittelu tähtää näin ollen yksilön aerobisen ja anaerobisen energiantuoton parantamiseen sekä riittävään voimantuottoon. Toisaalta ampumaharjoittelun tulee tähdätä riittävän perusampumatarkkuuden saavuttamiseen sekä makuu- että pystyasennossa, ja että nämä ampumasuoritukset pystytään toteuttamaan riittävällä nopeudella ja tarkkuudella myös lähes maksimaalisen fyysisen kuormituksen jälkeen. Tämä osaltaan luo myös varsin kovat henkiset vaatimukset. Toisin sanoen, fyysinen, ammunnallinen tai henkinen osaalue ei yksin voi ratkaista lopputulosta vaan se on hyvin monimutkainen summa eri osa-alueen tekijöistä. Todennäköisesti maailman parhaat ampumahiihtäjät ovat ”hyviä” useimmalla eri osa-alueella ja samanaikaisesti heillä ei ole suurempia heikkouksia.

Kun katsotaan miltä tämän hetken parhaat ampumahiihtäjät näyttävät, niin molemmille sukupuolille on yhteistä se, että huipulla ollaan yleensä varsin myöhäisessä iässä. Pari vuotta sitten oli kokonaismaailmancupin TOP10:n keskiarvoikä naisissa 28 (23-35) ja miehissä 27 vuotta (24-32). Toisaalta useimmat maailman huipulla olevista ampumahiihtäjistä ovat olleet menestyksekkäitä jo nuorten MM-kilpailuissa ja ovat myös olleet TOP10:ssä yksittäisissä mcup-kilpailuissa jo nuorella iällä eli ovat näyttäneet, että heillä on lahjoja jo varsin nuorella iällä.

Poikkeuksia, jotka vakiinnuttavat tasonsa huipulle jo aikaisemmin, on tietysti mukana.

Jos katsotaan sitten yksittäisiä ampumahiihtoon vaikuttavia tekijöitä, niin mielestäni tärkein niistä on riittävä hiihtovauhti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmancup-tasolla on hiihtovauhti kasvanut noin 1km/h. Teoriassa tämä on pieni luku, mutta kun tätä alkaa miettimään

käytännössä niin aika paljon pidemmälle mennään samassa ajassa kuin aiemmin. Lisäksi kansainvälinen kilpailujärjestelmä on muuttunut siihen suuntaan, että ammunnallisesti tärkein kilpailumuoto, normaalimatka, on jäänyt taka-alalle jo monta vuotta sitten, joten pelkät ”hyvät ampujat” eivät enää voi kuin yksittäistapauksissa olla kilpailun kärjessä.

Vaikka normaalimatkan lisäksi neljän paikan ampumahiihtokilpailuja (takaa-ajo sekä yhteislähtö) on suhteellisen paljon, on ohilaukauksesta tuleva sakko (20-25 s.) suhteessa sen verran pieni, että hyvä hiihtäjä pystyy useimmin korjaamaan tätä tappiota seuraavalla hiihto-osuudella. Lisääntynyt hiihtovauhti tarkoittaa käytännössä sitä, että myös harjoittelussa tämä pitää ottaa huomioon riittävän kovavauhtisena hiihtona ja puhtaina nopeusharjoituksina.

Toisaalta myös osumatarkkuus on parantunut vuosien saatossa. Kun vielä 2000-luvun vaihteessa keskimääräinen osumaprosentti oli 85 % niin nyt ollaan 88 %:n tasolla kärjen osalta, ja trendi on edelleen samaan suuntaan. Lisäksi on mielenkiintoista katsoa kansainvälisten mestaruuskilpailuiden palkintopallille sijoittuneiden osumatarkkuutta. Esimerkiksi Sochin olympialaisissa naisten neljällä henkilökohtaisella matkalla mitalleita ottaneiden osumatarkkuus oli keskimäärin 97%, eli käytännössä mitallistit ampuivat yhteensä seitsemän sakkoa 210:lla laukauksella! Voidaan siis sanoa, että ammunnallisesti MM- tai Olympiamitallistilta vaaditaan ns nollasuoritusta. Lisäksi osumatarkkuuden parantuessa näyttäisi myös ammuntanopeus lisääntyvän. Viimeisten 4-5 vuoden aikana on keskimääräinen ampuma-aika laskenut esimerkiksi miesten puolella kolmisen sekuntia (30->27 s). Henkilökohtaisesti luulen, että seuraava isoaskel ampumahiihdon kehityksessä kansainvälisellä tasolla on se, että me tulemme näkemään yhä useammin ns ”tivoliammuntoja”, jossa urheilija yksinkertaisesti riskeeraa enemmän ammuntapaikalla, jotta voi tienata ylimääräisiä sekunteja pois loppuajasta.

Perus-ammuntatarkkuuden pitää tottakai olla erittäin hyvä, jotta tähän riskipeliin ylipäänsä kannattaa ryhtyä.

Toinen konkreettisempi viesti lajin vaativuudesta on se, että kansainvälisessä kärjessä on yhä enemmän sellaisia urheilijoita, joilla on realistinen mahdollisuus olla palkintopallilla. Jos katsotaan vain hiihtovauhtia niin kaudella 2009/2010 oli noin 25 miesampumahiihtäjää, jotka mahtuivat minuutin sisälle puhtaassa hiihtoajassa nopeimmasta hiihtäjästä. Kaudella 2012/2013 vastaava luku oli 35 urheilijaa. Lisäksi, jos lasketaan kuinka monta urheilijaa on esimerkiksi ollut palkintopallilla maailmancupissa yhden kauden aikana, niin tämän hetkinen lukumäärä on noin 25 urheilijan kohdalla (yli kymmenestä eri maasta). Ja jos vielä katsotaan kuinka monta urheilijaa on ottanut maailmancupin

pisteitä yhden kauden aikana niin luku on jo sadan paikkeilla.

Toisin sanoen kilpailu palkintopallisijoituksista on raakaa.

Kun näitä konkreettisesti mitattavia asioita summaa yhteen niin on selvää, että ampumahiihdon huipulle havittelevan urheilijan on tehtävä erittäin tiukasti töitä monen monta vuotta. Urheilijoiden kuten Kaisa Mäkäräinen, Darya Domracheva, Emil Hegle Svendsen ja Martin Fourcade tie huipulle ei ole ollut helppo, ja huipulla pysyminenkään ei ole itsestään selvyys.

Miten tälle tasolle sitten voidaan päästä?

Itselläni on ollut etuoikeus saada valmentaa ampumahiihtäjiä kahdessa eri maassa, ja Suomessakin kahteen eri otteeseen.

Kun on saanut työskennellä menestyvien urheilijoiden kanssa niin vähitellen minulle on muodostunut yksinkertaistettu kuva eri tekijöistä, joiden pitää niin sanotusti ”olla kunnossa”, jos aikoo maailman huipulle. Näistä ensimmäinen on urheilijan lahjakkuus. Lahjakkuuttahan on vaikea mitata ja ylipäänsäkin arvioida, koska sitä voi tarkastella niin monelta eri kantilta.

En perehdy siihen tässä sen suuremmin, mutta hyvien fyysisten, motoristen ja henkisten ominaisuuksien lisäksi lahjakkaat urheilijat ovat yleensä hyviä muillakin elämän osa-alueilla, ei pelkästään urheilussa.

Toinen menestystekijä on tietysti riittävä harjoittelu.

Jos katsotaan hyvin pelkistetysti minkälaista harjoituksellista panosta vaaditaan tämän päivän huipulla niin mielestäni se näyttää suurin piirtein tältä: Kestävyysharjoittelua 650-750h Voimaharjoittelua 50-150h Fyysinen harj. yhteensä 700-900h Perusamm./Kouluamm. 6000-10000ls Ras.alainen ammunta 4500-7500ls Kylmäharj./pidot 4500-7500ls Ammunta yhteensä 15000-25000ls (n.150-200h) Vuotuinen harjoitteluaika on siis yhteensä noin 900-1100h.

On huomioitava, että nämä arvot on tarkoitettu urheilijalle, joka on käynyt läpi ns ”normaalin” urheilijan tien eli aloittanut määrätietoisen harjoittelun noin yläasteiässa ja on nyt noin 25

vuoden paikkeilla. Luonnollisesti tie tälle tasolle harjoittelussa vaatii sen, että harjoittelussa on pitkäntähtäimen suunnitelma ja työtä tehdään nousujohteisesti ja määrätietoisesti. Toisaalta ei riitä pelkästään näiden tuntien tekeminen vaan harjoittelu pitää toteuttaa myös riittävän laadukkaasti.

Laadukkaaseen harjoitteluun liittyy mielestäni kolmas menestystekijä - asenne. Kuten totesin, yllä mainitut harjoitusmäärät pitää toteuttaa riittävän laadukkaasti ja jo tähän tarvitaan oikeaa asennetta. Mitä yritän näillä kahdella kohdalla viestittää on se, että on aivan mahdotonta kuvitella nousevansa edes tasolle, jossa otetaan maailmancupin pisteitä, jos työhön ei asennoiduta ammattimaisesti jo aikaisessa vaiheessa. Yksi ero, minkä olen nyt huomannut tullessani takaisin suomalaiseen urheiluvalmennukseen on se, että mielestäni me yksinkertaisesti emme ota kokonaisvaltaista harjoittelua tarpeeksi vakavasti. Esimerkiksi ampumaharjoituksissa on useimmiten liikaa pulinaa ja keskittyminen on muissa asioissa. Tämä vaikuttaa suoraan harjoittelun laatuun!

Palautumisesta ei pidetä riittävästi huolta. Kun kilpailutulokset eivät miellytä, me etsimme liian helposti syitä muista. Tässä vaiheessa on tervettä ottaa hattu käteen, katsoa peiliin ja kysyä, olenko todellakin tehnyt itse kaikkeni tulosten eteen. Meidän pitää tehdä lujasti töitä nöyrällä asenteella. Ei niin, että hammasta purraan yhteen koko ajan ja ollaan happamia heti ensimmäisestä vastaiskusta – kuten sanottu nöyrästi eteenpäin vastaiskuista oppien! Luonnollisesti urheilukin on sosiaalista toimintaa, mutta nämä on mielestäni sellaisia tekijöitä, jotka erottelevat menestyjät menestymättömistä.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa yhdestä asiasta. Kuten aiemmin sanoin, olen nähnyt useamman menestyvän ampumahiihtäjän harjoittelua varsin läheltä ja uskallan sanoa, että näiden lähemmäs kymmenen vuoden jälkeen kansainvälisessä ampumahiihtovalmennuksessa ja osittain tutkimustoiminnassakin mukana olleena, ampumahiihdon huipulle voi päästä montaa eri tietä. Loppujen lopuksi ratkaisevaksi tekijäksi nousee se, että urheilijalla on riittävät lahjat, harjoittelua tehdään riittävästi ja riittävän laadukkaasti, ja että harjoittelussa on punainen lanka. Tähän vielä mausteeksi ammattimainen asenne.

Uudessa ns lumilajien valmentajakoulutuksessa perehdytään paljon yksityiskohtaisemmin koko urheilijan polkuun ja valmennuksen osaamiseen urheilijan eri vaiheissa. Kannustan ampumahiihtoväkeä osallistumaan näihin koulutuksiin, jotta saamme lisää osaamista kentälle. Vaikka valmennuksessa onkin monta eri osa-aluetta huomioitavana, niin loppujen lopuksi asioista ei pidä tehdä liian vaikeita. Yksinkertaista ja selkeää valmennusta laadukkaasti – näin toiminnastamme tulee tuottavaa ampumahiihtäjiemme kanssa.

Harjoituksellista syksyä toivotellen, Marko Laaksonen

5

Seurapalsta 1. Jäsenseurat Kuten kirjoitin aikaisemmin on seurakentässä tapahtunut viime vuosina liikehdintää. Olemme saaneet uusia seuroja mukaan toimintaan, mutta joitakin seuroja on myös poistunut riveistämme. Lisäksi urheilijoita on vaihtanut seuraa eri syistä.

Seuroja muistutetaan siitä, että liiton jäsenyys ja siitä eroaminen vaativat aina liiton hallituksen päätöksen. Ampumahiihtotoiminnan loppuminen seurassa ei automaattisesti tarkoita sitä, että seura eroaa liiton jäsenyydestä vaan siitä pitää tehdä ilmoitus liitolle virallisesti samoin kuin liiton jäsenyyden hakemisesta. Sähköposti riittää ilmoitusten tekemiseen toki sen voi tehdä myös kirjallisesti ja lähettää liittoon.

SAhL:n jäsenistöstä poistunet seurat 2011 Alastaron Urheilijat Ahlaisten Urheilijat 2012 Yli Kiimingin Lukko IK Falken Ranuan Peura 2013 Merimaskun Ahjo Imatran Hiihtäjät Kannuksen Ura Ruokolahden Raju 2014 Lehtovaaran Viri Ensi Lumen Olos Karstulan Kiva Kirkkonummen Hiihtoseura Vantaan Urheilijat Kemijärven Urheilijat Jäsenistöön SAhL:n liittyneet seurat 2011 Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura Aavasaksan Urheilijat 2012 Äänekosken Urheilijat Kittilän Urheilijat Simpeleen Urheilijat Imatran Urheilijat 2013 -2014 Yli Kiimingin Nuijamiehet Sulkavan Urheilijat -41 Soisalon Ampumahiihtäjät

6

Seurojen liikkuminen vaikuttaa tietysti urheilijoihin, jotka haluavat harrastaa ampumahiihtoa ja jos heidän seuransa ei ole liittomme jäsen ei kyseinen urheilija voi hankkia itselleen ampumahiihtolisenssiä, muuten kuin vaihtamalla sellaiseen seuraan, joka on jäsenemme ja tästä syytä on urheilijoiden liikkumista seurasta toiseen myös ollut nähtävissä.

Itsetarkoitus ei ole pitää kaikkia mahdollisia seuroja jäsenenämme vaan taata kaikille halukkaille urheilijoille mahdollisuus harrasta lajia vaikka seuraa vaihtamalla.

Lisäksi joillakin seuroilla ei ole vielä tiedossani olevaa sähköpostiosoitetta. Pyydän taas kerran teitä seuroissa tarkistamaan yhteystietonne ja ilmoittamaan liittoon käyttämänne sähköpostin. Monen asian tiedottaminen teille on huomattavasti helpompaa sähköpostilla kuin puhelimitse tai kirjeellä, joten käyttäkää vähän aikaa yhteystietojenne tarkistamiseen ja päivittämiseen.

Kiitos

2. Opetus-ja Kulttuuriministeriön haluamat tiedot lajiliittojen seuroilta OKM ilmoitti jo viime vuonna, että he tulevat jatkossa yhä tarkemmin seuraamaan urheiluseurojen toimintaa ja OKM velvoitti lajiliitot kokoamaan tarvittavat tiedot seuroiltaan raportointia varten.

Tulen lähettämään kaikille seuroille syys-lokakuun vaihteessa seurakirjeen, missä on mukana pyyntö ja lomake näiden tietojen kokoamiseen.

Tiedot kootaan tässä vaiheessa vuodelta 2013. Tämä sama lomake tulee myös liiton kotisivuille ja se lähetetään myös sähköpostilla niille seuroille, joiden sähköpostiyhteystiedot liitolla on. Tarkistakaa tässä vaiheessa liiton kotisivuilta jäsenseuraluettelosta oman seuranne tiedot ja jos ne eivät ole ajan tasalla ilmoittakaa uudet tiedot liittoon.

Kysymyksiä joihin OKM kaipaa vastausta ovat mm seuraavat: - seuran nimi ja yhteystiedot - seuran perustamisvuosi - seuran hallituksen kokoonpano - ampumahiihdosta vastaava henkilö - seuran ampumahiihtoa harrastavien urheilijoiden lukumäärä - seuran ampumahiihdossa toimivien muiden henkilöiden määrä - seuran järjestämät ampparikoulut – osallistujien lukumäärät ja ajankohdat - seurassa toimivien ampumahiihtovalmentajien nimet ja valmentajatasot - seuran koulutettujen ampumahiihtotuomareiden nimet ja tuomarikortin numero - seuran järjestämien ampumahiihtotapahtumien lukumäärä - seuran järjestämien SM-kilpailujen lukumäärä - seuran seuratuella järjestämien projektien määrä Teillä kaikilla jäsenseuroillammehan on nämä tiedot helposti poimittavissa seuranne toimintakertomuksesta. Suunnilleen vastaavat tiedot tullaan myöhemmin pyytämään myös kuluvalta vuodelta.

Timo Mäkinen, Jukka Haltia

3. Craftin tuotteiden seuramyynti alkaa Liiton laatimien yhteistyösopimusten mukaisesti liiton jäsenseurat voivat ostaa Craftin tuotteita käyttöönsä. Seuroille postitetussa Seurakirjeessä 2014 on lisätietoja myynnistä ja kuvasto tuotteista tulee lähipäivinä myös liiton kotisivuille nähtäväksi.

4. Syysliittokokous 2014 Alustavasti on suunniteltu syysliittokokousta 2014 lauantaille 22.11.2014. Varapäivänä on lauantai 29.11.2014. Varatkaa jo aika kalentereihinne. Paikka on vielä avoin, mutta se ilmoitetaan heti kun se vahvistuu.

BALTIC BIATHLON CUP IBU:n kongressin yhteyteen oli kutsuttu kokoon joukko maita keskustelemaan Baltic Biathlon Cupista.

Mukana olivat Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä. Kutsutuista oli poissa Norja, Tanska, Puola ja Saksa.

Keskustelun aiheena oli tapahtuman kehittäminen, mistä todettiin seuraavaa:

BIATHLON BALTIC CUP

Kuva Jurvan rulla-ampumahiihdon SM-kilpailuista 30.-31.8.2014.

Kuva Marko Vainionpää.

Ostetaan – Myydään Liiton kotisivujen uudistumista odotellessa voitte laittaa Ostetaan Myydään ilmoitukset Tapio Pukille tapio.pukki@ biathlon.fi. Hän laittaa ne näkyville liiton FaceBook sivuille.

Tapahtuma koskee 17 ja 19 vuotiaita ampumahiihtäjiä.

Tarkoituksena on järjestää kaudella 2014 – 2015 2 kilpailua joista toinen joulu – tammikuussa ja toinen maaliskuussa. Kiinnostuksen tapahtumien järjestämiseen on alustavasti ilmaissut Puola ja Ruotsi. Myös Suomen mahdollisuutta on tiedusteltu.

Kilpailulajeiksi sovittiin alustavasti sekaviesti, sprintti ja takaa-ajo.

Samalla keskusteltiin mahdollisuudesta järjestää yksi kesäkilpailu. Ajatusta kannatettiin, muta ajankohta ja järjestäjä jäi vielä avoimeksi.

Kaudesta 2015 – 2016 todettiin, että silloin voidaan harkita kolmen kilpailun järjestämistä, joista yksi on kesäkilpailu.

Puheenjohtajaksi Baltic Biathlon Cupille valittiin Liettuan edustaja Arunas Daugirdas, joka valmistelee tulevia tapahtumia. Hän lähettää kaikille lisää informaatiota 1.10.2014 jälkeen ja esittää miten tuleva kausi voitaisiin toteuttaa.

Kilpailun rakenteeksi esitettiin esimerkiksi 2 – 3 päivän leiriä nuorille ja sen jälkeen kilpailuja. Leirin aikana järjestetään seuraava kokoontuminen eri maiden edustajille, missä sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Leiri ja kilpailu voidaan myös järjestää järjestäjämaan kansallisen kilpailun yhteyteen, jolloin useammalla nuorella on mahdollisuus saada myös kansainvälistä kilpailukokemusta.

Lopuksi keskusteltiin mahdollisuudesta saada tapahtuma mukaan IBU:n kilpailulistaan ja sitä kautta saada tapahtumalle tulevaisuudessa tukea myös IBU:lta.

Lisää tietoja tapahtumasta tulee liiton kotisivuille heti kun sitä on saatavilla.

Mielenkiintoisia kilpailuja odotellen Jukka Haltia

7

Teksti ja kuvat Jukka Haltia

IBU:n 11 kongressi Itävallassa – Hyviä päätöksiä Kansainvälinen Ampumahiihtoliitto järjesti 11. kongressinsa lopulta

Itävallassa, kun sen alun perin piti olla Valko Venäjällä, joka luopui

järjestämisestä ja tämän jälkeen kopin otti Ukraina, mutta sattuneesta syystä kongressi siirrettiin Itävaltaan.

Kongressissa oli mukana 50 maata ympäri maailmaa. Afrikan manner oli ainoa, mistä ei ollut edustajia, muuten osallistujien otos oli hyvin kattava koko maailmasta. Kongressin työpäiviä olivat perjantai 5.9 – sunnuntai 7.9.2014.

Suomea kongressissa edustivat liiton puheenjohtaja Olli Nepponen, toiminnanjohtaja Jukka Haltia sekä varatuomari Juha Viertola. Kontiolahden Urheilijat ja heidän yhteistyötahonsa esittelivät kongressin ajan tulevia MM2015 kisoja kaikella kongressiväelle.

Tilintarkastajien valinta meneillään

8

Keskeisimpinä asioina kongressissa olivat IBU:n puheenjohtajan ja hallituksen valinta sekä muiden IBU;n toimihenkilöiden valinta, IBU:n toimintasääntöjen hyväksyminen muutettuina, uusien kilpailusääntöjen hyväksyminen sisältäen kaksi uutta kilpailumuotoa.

Norjalainen Anders Besseberg valittiin jatkamaan IBU:n puheenjohtajan seuraavat neljä vuotta. Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Ruotsista Olle Dahlin. Pohjoismainen edustus on tällä hetkellä kohtuullinen hallituksessa ja meidän yhteistyömme IBU:n hallituksen suuntaan sai kongressissakin vain erittäin positiivista palautetta.

Tärkeimpinä henkilö valintoina oli Juha Viertolan valinta IBU:n tilintarkastajaksi. Myös Ville Haapalan jatkopaikka IBU:n teknisessä komitessa varmistui – toisen vasta toisella äänestyskierroksella, mutta lopputulos ratkaisee.

Vuoden 2019 MM-kisoista kilpailu neljä maata, mutta lopulta melko selvällä enemmistöllä kilpailun voitti Ruotsi ja Östersund.

IBU:n toimintasäännöt hyväksyttiin muutettuina ja

todettiin että ne vaativat jatkossakin tiukkaa seurantaa ja tarvittaessa niitä muokataan taas seuraavassa kongressissa 2016, minkä järjestäjäksi valittiin Moldova.

Uusia kilpailumuotoja hyväksyttiin kaksi, joista toista kokeiltiin jo viime kaudella Oslossa testimielessä. Tämä Single Mix Relay vastaa lajina melko paljon sitä kilpailumuotoa, mitä on käytetty kutsukilpailuissa Saksassa ja Venäjällä. Junior IBU Cup uutena sarjana antaa mahdollisuuden uusille nuorille päästä mukaan kansainväliseen kamppailuun. Näiden uusien lajien säännöt löytyvät varmasti melko pian IBU:n kotisivuilta, sillä kongressi jo hyväksyi ne.

Lisäksi Kongressissa keskusteltiin myös Baltic Biathlon Cupista ja sen jatkosta, mutta siitä lisää muualla tässä lehdessä.

Mukan olo kongressissa oli, kuten taas kerran totesimme, tärkein kansainvälisen ampumahiihtotyön foorumi ja siellä on mahdollisuus tavata kaikki ne avainhenkilöt jotka maailmassa työskentelevät lajimme parissa. Se on vaikuttamisen paikka ja me olimme siellä edustamassa meitä kaikkia ja saimme omalla työllämme vaikutettua yllämainittuihin meitä hyvin tukeviin päätöksiin.

Kokouksen alussa IBU:n hallitus tarkisti läsnäolijat

9

Teksti Jouni Rinta-Keturi, Jurvan Urheilijat Kuvat Marko Vainionpää, Jurva

Jurvassa kaksien SM-kilpailujen vuosi Jurvan Urheilijat oli tunnettu ja arvostettu kilpailujenjärjestäjä 70-, 80- ja 90-luvuilla. 2000-luvulle tultaessa toiminta ampumahiihdossa JU:n osalta kuitenkin hiipui. Timo Antila oli maajoukkueen vakiokalustoa, mutta muuten olikin sitten hiljaisempaa...

Yltiöpäiset ja (kökkä)työtä pelkäämättömät jurvalaiset rakensivat aikanaan Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen ampumahiihtostadionin. Tämä valmistui vuonna 1978, jolloin jurvalaiset haastoivat koko muun maailman viestikilpailuun! Paikalle saapuivatkin sen aikaiset maailman kärkimaajoukkueet Neuvostoliiton johdolla. Kahtena aikaisempana vuotena (-76 ja -77) jurvalaisnelikko Erkki Antila, Jorma Vainionpää (v.1976 Kari Tikkala), Kari Saarela ja Heikki Ikola oli jo näyttänyt muulle Suomelle haasteviestissä kaapin paikan suomalaisessa ampumahiihdossa. Nyt samaa myrkkyä joutui nielemään tuhansien katsojien edessä koko ampumahiihtävä maailma!Pohjoismaiden mestaruuskilpailut kisattiin Jurvan stadionilla 1985. SM-ampumahiihtoja on kisattu vuosina 1979, -81, -82, -87 ja -94. Ampumajuoksun Sm-kilpailujen näyttämönä stadion oli 1989.

Nyt, vuonna 2014, oli kaksien SM-kilpailujen vuosi. Veteraanisarjojen SM-kilpailut kilpailtiin 21.-23.2. ja rulla-ampumahiihdon SM-kilpailut 30.-31.8.

Veteraanien SM-kilpailut 21.-23.2.2014

On sanomattakin selvää, että SM-tason kilpailut aiheuttavat aina erityisen ison työmäärän kisajärjestäjille. Näin tässäkin tapauksessa. Kansallisia, pm-kilpailuja ja muita kisoja olimme järjestäneet "heräämisemme jälkeen" vuosittain viiden vuoden ajan, mutta nuo kaksi kirjainta, S ja M, on kuitenkin aivan eri juttu.

Koko stadionalue nykyaikaistettiin muutama vuosi sitten, ja näin puitteet saatiin stadionin osalta kuntoon.

Opasteita, kylttejä ja viirejä kökittiin parin viime vuoden aikana, samoin kuin kilpailutapahtumissa tarvittavia kaavakkeita, lippuja ja lappuja. Kisajulisteet piti suunnitella ja valmistaa, samoin kuin kilpailujen ohjelmalehdet juuri kisojen alla. Näissä kaikissa meitä kisajärjestäjiä auttoi Sedu Jurvan graafisen alan opiskelijat, jotka saivat samalla oppia tapahtumanjärjestelyihin liittyvissä opinnoissaan. Muutama opiskelija suoritti myös työssäoppimisjaksonsa JU:n ampumahiihtojaoston alaisuudessa. Yhteistyö oli erittäin hedelmällistä puolin ja toisin!

Veteraanikisat takasivat sen, että saimme tehtyä paljon asioita, jotka olisivat muuten edelleen siirtyneet tulevaisuuteen.

Nyt oli syy tehdä rästejä pois, tavallaan pakko. Ja meillä kisajärjestäjillä oli motiivit kohdallaan; "tuokin on pakko tehdä SMkisoihin mennessä", tuttu lause kisoja edeltävinä kuukausina...

Talvi oli poliitikkojen sanoin "haastava". Jurvan talvi oli lumeton ja lämmin, kuten valtaosassa valtakuntaamme. Lunta ei tullut, vaikka kuinka kädet kyynärpäitä myö-

10

ten ristissä toivoimme. Onneksi tuli sentään pakkasjakso tammikuun puolivälissä. Ja Antilan Timon ideasta päätimme tykittää lunta. Niin, paitsi että eihän meillä ollut kalustoa lumen tekemiseen...

Katseet suunnattiin pikavauhdilla naapurikuntiin; pumppu vuokrattiin Ilmajoelta ja lumitykki Teuvan Rivakalta. Pumppu ja tykki tarvitsee toimiakseen sähköä, ja niinpä paikalle tarvittiin traktorit ja aggregaatit, jotka saatiin Jukka Hautalan ja Veli-Matti Penttilän maatiloilta.

Lumitykki sylki "valkoista kultaa" viiden vuorokauden ajan. Tykkivahtien täytyi päivystää tykillä ympäri vuorokausien. Tykitysviikon jälkeen oli vuorossa vanha kunnon "traktorimarssi", kökkävoimin tietenkin tämäkin.

Viidellä traktorilla ajettiin lunta kilometrin päähän stadionille ja latupohjalle. Jurvan liikuntapaikkojen hoitaja Harri Syrjä levitti ajettua tykkilunta sitä mukaa "latukissallaan" radalle. Näin saimme pakkasten edelleen jatkuessa radat hiiidettävään kuntoon. Helmikuun ensimmäisenä päivänä JU:n hiihtojaosto järjesti kansalliset hiihtokilpailut, ja heti perään samana päivänä JU:n ampumahiihtojaosto siirretyt kansalliset ampumahiihdon iltapikakilpailut.

Saimme tykkilumella lumetettua 2 km:n radan. Samalla saimme hyödynnettäväksemme myös 1 km:n kierroksen. Näillä pystyisimme jo tulevat veteraanikisat järjestämään, vaikkei lunta vielä siihenkään mennessä tulisi...

Kaikkihan me toki toivoimme, että luonnonlumia saataisiin niin Jurvaan kuin koko Suomeenkin.

Helmikuu oli lumeton. Ei mitään apuja lumipuolelle, päinvastoin. Vesisateet alkoivat! Ja viimeinen kaksi viikkoa ennen kisaa yötkin olivat plusalla ja vesisateisia. Onneksi tykkilumi kestää paljon paremmin kuin luonnonlumi. Mutta jossain kohtaa tulee tykkilumellakin raja vastaan, näköjään.

Kisajärjestelyjen ydinporukka kutsuttiin todelliseen kriisikokoukseen kisaviikon tiistai-iltana. Rata alkoi mennä puhki vähän joka puolelta, eikä tilanteeseen ollut sääennusteiden mukaan muutosta tulossa. Naamat valkoisina keskustelimme kilpailujen perumisesta. Kisojen peruuntuminen olikin todella ohuen hiuskarvan varassa.

Tilanteen pelasti Ojanperän pellot ja Botniaringin moottorirata. Näistä löytyi Jurvan viimeiset lumet, yhteensä yli kaksikymmentä traktorikuormaa. Niinpä traktorimiehet hälytettiin pikaisesti taas lumenajoon keskiviikkoaamuna. Rata saatiin paikattua kisakuntoon, aikaa perjantai-illan viesteihin kaksi vuorokautta.

Perjantain viestit kisattiin tunnelmallisesti iltakilpailuna. Radat saivat kehuja kovapohjaisina ja liukkaina. Kaikkiaan viestejä vei 21 viestikolmikkoa. Naisjoukkueita oli ilahduttavasti kaksi, molemmat N120-sarjassa. Miesten puolella eniten joukkueita oli M180-sarjassa, yhdeksän joukkuetta.

Lauantaina kilpailtiin normaalimatkojen kilpailut.

Ampumapenkalla ja maastossa kävikin melkoinen kuhina kun 120 kilpailijaa päästettiin matkaan jatkuvalla puolen minuutin väliaikalähdöllä. Radat olivat edelleen kovapohjaisia ja liukkaita, lämmin kisasää taisi olla kaikkien mieleen. Entisiä edustusurheilijoitammekin oli useita kisaamassa. Mainittakoon tässä nyt vain maailmanmestarit Juhani Suutarinen ja Paavo Puurunen. Kolmas maailmanmestari, Heikki Ikola, hääri toimitsijana ampumapenkalla.

Lauantai-iltana oli palkintojenjako perjantain ja lauantain osalta Nikkarikeskuksessa. Tilaisuudessa Heikki Ikola muisteli omia olympiakisareissujaan. Reissuilla kun aina sattuu ja tapahtuu... Olympialaiset oli aiheena hyvin

ajankohtainen, olivathan Sotchin kisat juuri menossa. Illan juontaja ja kilpailujen kuuluttaja Heikki Kajander haastatteli myös Juha Härköstä, joka valmistautui kohta alkaviin Sotchin paralympialaisiin. Tilaisuuden musiikista vastasivat nuoret jurvalaiset Tuomiston veljekset.

Sunnuntaiaamuna heräsimme yllätykseen, lunta oli satanut yön aikana 15 senttiä! No, nyt lunta oli yhtäkkiä sitten joka paikassa. Onneksi Harri Syrjä oli ollut latukoneellaan matkassa jo ennen kukonlaulua, ja saanut ajettua radat taas kisakuntoon.

Sunnuntain yhteislähtökilpailuun uusi lumi ja lämmin sää vaikutti siten, etteivät sukset enää luistaneetkaan aikaisempien kisapäivien malliin. Keli olikin sanalla sanoen raskas. Rata vettyi, ja vesi alkoi vallata rataa monin paikoin. Kisat saatiin kuitenkin kunnialla vietyä läpi, vaikka ampumapenkan takaosakin jo alkoi lainehtia vedestä! SM-kisan jälkeen järjestetyssä kansallisessa kisassa olosuhteet olivat jo kurjat; vesi lainehti lähes joka paikassa, ampumapenkalla, sakkokierroksella ja hiihtoradalla.

Tuntia myöhemmin ei olisi enää voinut mitenkään kisata! Yöllä satanut uusi lumi oli todellakin vanhankin lumen surma!

Sain kilpailunjohtajana järjestäjille suunnattuja kiitoksia jo lauantai-iltana. Monet lajin harrastajista ymmärsivät työmäärän, jonka olimme joutuneet tekemään kisojen järjestämiseksi. Kiittelin kiitoksista, ja vastasin kutakuinkin näin: "Olimme todellisissa ongelmissa vielä kisaviikolla, kun lumet ehtyivät. Pakkanenhan meitä huoletti viimeisen vuoden ajan, kisa-ajankohta kun oli helmikuulla. Teimme hirveän työmäärän, ja harmittavasti tuo Taivaan Isäkin asettui poikkiteloin meidän järjestelyjä kohtaan". No, sunnuntai-iltana kisapaikan tyhjennyttyä katselin mustaa, veden valtaamaa stadioniamme.

Tajusin, ettei Taivaan Isä todellakaan ollut poikkiteloin kisojamme kohtaan, päinvasatoin! Lumet ja olosuhteet loppuivat vasta samalla kun viimeinen kilpailija oli tullut maaliin.

Kisajärjestäjien puolesta sydämelliset kiitokset kaikille veteraanisarjojen ampumahiihtäjille. Te loitte Jurvan kisoihin sen loistavan positiivisen hengen, joka kisapaikalla näkyi ja tuntui! Ja erityisen nöyrä hatunnosto molemmille M80-sarjan ampumahiihtäjille, Pekka Olkkoselle ja Esko Malkamäelle.

11

Paikalla olleet muistelevat sitä melkoiseksi ”klapajutteheksi”, kun kilpailijat vanereita pitkin hiihtivät.

12

Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailut 30.-31.8.2014 Saimme järjestettäväksemme toiset SM-kilpailut samana vuotena. Nyt haasteena olivat rulla-ampumahiihdot.

Olimme uskaltaneet hakea kisoja, kun "Jurvan olosuhteet ovat täysin riittävät SM-kisoille". Näin meille kertoivat asiasta enemmän tietävät.

Jurvassa järjestettiin ensimmäiset rulla-ampumahiihdot jo joskus 1970 ja 80-lukujen vaihteessa, ilmeisesti kansalliset kisat. Tuolloin asvalttia ei ollut ampumapenkalle, nytkin käytetyillä maanteillä asvaltti toki oli. Tuolloin puuttuva "asvaltti" rakennettiin vanerilevyistä, joita peräkkäin asettelemalla muodostettiin hiihtorata ampumapaikalle ja taas takaisin asvaltille. Paikalla olleet muistelevat sitä melkoiseksi "klapajutteheksi", kun kilpailijat vanereita pitkin hiihtivät. Maanjäristystä muistuttava ääni syntyi vanerien saumoista, saumaa ylitettäessä. Ja saumojahan riitti, eiväthän ne levyt suuria olleet. Niin, ja olihan ne rullasuksetkin silloin "hieman" erilaiset kuin nykyään.

Eikä silloin todellakaan luisteltu.

Ja sittn ne sakkokierrokset. Rinkiä ei sentään tehty vanerista, vaikka Jurvassa oltiinkin. Sakkokierrokset "kierrettiin" aina ammunnan jälkeisen hiihtomatkan puolivälissä, käännöspaikalla. Jos ampui nollat, käännyttiin normaalisti käännöspaikalla. Jos tuli yksi sakkokierros(=150m), käännyttiin 75 metriä varsinaisen käännöspaikan jälkeen olevalla merkillä. Jos tuli kaksi kierrosta, käännyttiin 150 metrin päässä olevalla merkillä jne. Näin silloin... Nyt jo naurattaa, mutta tosissaan silloinkin oltiin.

Ampumapaikalle johtava "tie" ja ampumapenkan takaosa asvaltoitiin 1985?, ja tämä mahdollisti nykyaikaisen ampumahiihtoharjoittelun rullilla. Viimeisin asvaltointi tehtiin 2012, jolloin asvalttipinnan sai myös 150 metrin pituinen sakkokierros.

Nyt, vuonna 2014, olimme kilpailunjohtaja Heikki Ikolan johdolla kovan haasteen edessä. Kesällä järjestettävien rulla-ampumahiihtojen luonne on järjestelyjen kannalta täysin erilainen kuin talvella järjestetyissä. Hiihtolenkit on suoritettava yleisillä maanteillä, joten yleisiä teitä on suljettava liikenteeltä kisojen ajaksi.

ELY-keskuksesta saimme suosituksen Kauhajoentien sulkemiselle ja lopullisen luvan myönsi E-P:n Poliisilaitos. Kaupungilta saimme luvan Pikkujurvantien sulkemiseen, tuota tietähän käyttivät vain 2,5 km:n lenkkiä kiertäneet. Siis MN, MN21 M19 ja M35.

Tuloslaskenta ja ajanotto hoidettiin maalivaunusta, joka siirrettiin kisa-aamuina Kauhajoentielle maalin kohtaan. Vaunuun oli langaton yhteys ampumapaikalta, jossa

sakot kirjattiin. Lähdöt tapahtuivat Tero Hirvelän omakotitalon pihasta, aivan stadionin vierestä. Lähtöpaikalla kilpailijoille jaettiin Vauhdin sukset, joilla kaikki kilpailijat hiihtivät. Omia suksia ei siis sallittu. Näin taattiin kaikille kilpailijoille tasapuoliset sukset.

Ampumapenkalle tultaessa oli alamäessä 100 metrin pituinen luistelukielto-alue. Tämä siksi, että vastaan tuleville ampumasta lähteville taattiin riittävä kaista luistella ylöspäin. Toinen syy oli se, että halusimme turvata sen, ettei kukaan luistelisi liian lujaa ampumapenkan päässä olevaan käännökseen ja näin ajautuisi asvaltilta ulos. Kielto oli kilpailijoiden mielestä ilmeisen hyvä, koska keneltäkään ei ole kuulunut kritiikkiä asian tiimoilta.

Ampumapenkalla toimitsijat kirjasivat sakkoja alueella, jossa huoltajat talvella luuraavat putkeen. Näin toimitsijoilla oli täydellinen rauha toimia omassa tehtävässään. "Putkiosasto" oli nyt pykälää ylempänä, siinä mistä talvella hiihdetään. Huoltajat näkivät toimitsijain ylitse, näkyvyys oli esteetön. Ja silti huoltajat olivat vain muutaman metrin etäisyydellä ampujien takana.

Lauantaina kisattiin pikamatkoilla ja sunnuntaina normaalimatkoilla. Ensimmäisessä ryhmässä kilpailivat nuorimmat ja veteraanisarjalaiset. Toisessa ryhmässä sarjat MN, MN21, M19 ja M35. Näin ollen eräjaosta muodostui mahdollisimman epätasainen; ensimmäisessä ryhmässä kilpailijoita noin 130 ja toisessa 20. Tämä taas johtui 2-ryhmän sarjojen vähäisistä osanottajamääristä.

Yleisten sarjojen mestareiksi rulla-ampumahiihtivät molempina kisapäivinä Mika Kaljunen ja Sanna Markkanen.

Saimme kilpailujen järjestelyistä erinomaista palautetta. Kilpailijat kiittelivät Jurvan ratoja, joita ainakin itse hieman epäilin. Minusta ne ovat hieman yksitoikkoiset, mutta kilpailijat olivat toista mieltä! No, minähän olenkin vain toimitsija, en kilpailija. Erityisesti kiiteltiin pitkää nousua ampumapaikkaa ja maalia lähestyttäessä. Ja monet kiittelivät sitä, ettei tarvinnut laskuissa pelätä.

Palautetta, myötätuntoa, saimme myös siitä, ettei maajoukkueedustajiamme muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kisoissa näkynyt. Tämä olikin asia, joka herätti kovasti keskustelua kisapaikalla ampumahiihtoväen keskuudessa. Joku sen tiivisti sanoiksi: "Miten on mahdollista, että maajoukkueeseen ja valmennusryhmiin kyllä halu-

taan ja kuulutaan, mutta ei anneta tippaakaan arvoa oman lajin SM-kilpailuille?!" No, tuohon ei järjestäjien tarvitse vastata. Me yritimme kaikkemme ja teimme sen minkä osasimme, että kilpailijoiden olisi hyvä Jurvassa kisata.

Kiitokset kaikille mukana olleille!

13

Teksti Heidi Lehikoinen

Hyppää kisahuumaan paikan päällä Syksyn tullen on viimeistään hyvä aika ryhtyä suunnittelemaan matkaa Kontiolahdelle ampumahiihdon MM-kisoihin.

Maaliskuussa jokaisella suomalaisella ampumahiihdon ystävällä on mahdollisuus kokea paikan päällä jotain ainutlaatuista, sillä MM-kisoja ei Suomessa ole jatkuvasti ollut. Seurojen kannattaa hankkia liput nyt yhteistilauksella erityisen edulliseen seurahintaan.

Toukokuusta asti myynnissä olleita kokoaika- ja viikkolippuja on seuroille myynnissä alennetuin hinnoin.

Erikoishinnat ovat voimassa, kun tilaukseen kuuluu vähintään viisi lippua. Lisäksi vähintään 16 hengen ryhmät voivat varata päivälippuja kaikille kisapäiville seurahintaan. Nopeimmat hyötyvät eniten, sillä lokakuun loppuun mennessä tilauksensa tekevät saavat lippunsa 15 prosentin alennuksella. Seurahinnat ovat voimassa vielä sen jälkeen vuoden loppuun asti 10 prosentin alennuksella. ”Seurahinnoilla haluamme kannustaa jokaista suomalaista hiihto- ja ampumahiihtoseuraa kokemaan ainutlaatuinen suurtapahtuma paikan päällä. Kun saamme paikalle kannustamaan mahdollisimman paljon suomalaista lajiväkeä, olemme mahdollistamassa erityisesti omille urheilijoillemme unohtumattoman tunnelman.

Seurahintaisia lippuja on myynnissä rajoitetun ajan, joten seurojen kannattaa nyt olla aktiivisia kisareissusuunnitelmiensa kanssa”, lipunmyynnistä vastaava Jarno Lautamatti sanoo.

Talkoolaisena ainutlaatuinen elämys sisäpiirissä Seuraihmiset voivat toki kokea kisat myös sisäpiiristä talkoolaisena, jolloin olet tekemässä urheilujuhlaa maailman ampumahiihtoyhteisölle. Tehtäviä on laidasta laitaan. ”Jos ei pysty olemaan koko aikaa, jo viikkokin auttaa. Eri hiihto- ja ampumahiihtoseuroista löytyy varmasti osaavaa ja innokasta henkilöä, jolle vapaaehtoistyö MMkisoissa tarjoaa tilaisuuden kokea kansainvälinen suurtapahtuma sisältä päin. Aiempaa kokemustakaan ei välttämättä tarvita, sillä kaikkiin tehtäviin järjestetään koulutus”, vapaaehtoispäällikkö Sami Leinonen kannustaa talkootyöstä kiinnostuneita.

Talkoolaisrekrytointi on auki kisasivuilla. Tehtäviä on laidasta laitaan kilpailuteknisistä avustustehtävistä kulunvalvontaan, liikenteenohjaukseen ja järjestyksenvalvontaan sekä huoltoon.

Yksityismajoituksesta monenlaisia vaihtoehtoja myös seuroille. Lipputilausten lisäksi myös majoitusta tarvitsevien kannattaa aktivoitua lähiaikoina, sillä PohjoisKarjala tulee täyttymään ampumahiihtoväestä. Majoituksen osalta seuraväelle erityisen hyvä ratkaisu on lokakuun aikana avattava yksityismajoituksen välityspalvelu, josta löytyy varmasti sopivia ratkaisuja hyvien kulkuyhteyksien päässä kaikenkokoisille porukoille. Syyskuun puolivälissä yksityismajoitusta oli ilmoitettu järjestäjille kaikkiaan noin 350 kohdetta, ja lisää odotetaan.

Pysy mukana kisakuulumisissa

Hyödynnä seurahinnat Liput tilataan sähköpostitse (tickets@biathlon-kontiolahti.fi). Seurahintaisia lippuja ei voi ostaa Lippupalvelun myyntipisteistä. Tilausviestissä mainittava: tilaajan yhteystiedot (seura, yhteyshenkilö, laskutusosoite), lipputyyppi (esim. kokoaika), haluttu katsomo (esim. A1) ja tilattavien lippujen määrä.

Normaalihintaisten lippujen hinnat: kontiolahtibiahtlon.com/fi/katsojat/liput Lisätietoja: Jarno Lautamatti, 043-2180507, tickets@biathlon-kontiolahti.fi

14

Ampumahiihdon MM-kilpailut näkyvät enenevässä määrin myös kisajärjestäjien nettisivuilla, Facebookissa, Twitterissä ja lokakuussa avattavassa Instagramissa. Tulossa on mielenkiintoisia kilpailuja ja haasteita, joista kannattaa lajiväenkin ottaa koppia. Tilaamalla kisasivuilta uutiskirjeen sähköpostiisi pysyt parhaiten kartalla asioiden etenemisestä. Seurojen oman markkinoinnin ja kisahuuman nostatuksen tueksi MM-järjestäjiltä on saatavissa julisteita ja tukea muun markkinointiviestinnän tekemiseen.

Kaisa ja muut suomalaisurheilijat tarvitsevat kaikkien kannustusta ja tukea tulevissa kotikisoissa.

Alakuvassa on näky, jonka suomalaiset ampumahiihdon ystävät toivovat toistuvan MMkisoissa: kaksi suomalaisurheilijaa palkintoseremonioissa täpötäydellä Joensuun torilla.

15

Tapio Pukki

Miten seurasi hyödyntää MM-kisat?

Ampumahiihdon MM-kisat ovat ensi talven suurin talviurheilutapahtuma Suomessa.

Lajimme kannalta olemme loistavassa tilanteessa, sillä saamme paljon myönteistä julkisuutta vielä normaalin kisaotsikoinnin lisäksi. MM-kisat tuovat kaikille ampumahiihdon parissa toimiville ainutlaatuisen tilaisuuden markkinoida hienoa lajiamme.

Urheilijalle MM-kisat kotiyleisön edessä on kohokohta, joka harvoin tapahtuu useammin kuin kerran uran aikana. Seurojen kannalta MM-kisat ovat myös toimintajakson kohokohta, johon kannattaa satsata viimeistään nyt. Seuratyön tavoitteet, kuten harrastuksen tarjoaminen mahdollisimman monelle, omien urheilijoiden kehittäminen, aikuisten saaminen mukaan toimintaan sekä yhteistyökumppaneiden hankkiminen toiminnan tukemiseen voivat kaikki linkittyä MM-kisojen kanssa.

Lajista puhuttaessa herää useilla kouluilla, työpaikoilla ja muiden lajien urheiluseuroissa halu myös kokeilla ampumahiihtoa. Meillä on siis vuosikymmenen tilaisuus lisätä lajitietoisuutta, kasvattaa seuran harrastajamäärää ja lisätä tuloja!

Usein ajatellaan, että MM-kisat vaikuttavat pelkästään kisapaikkakunnalla lipputulojen ja turistien kautta. Näin ei kuitenkaan tarvitse eikä saa olla. MM-kisat ovat koko suomalaisen ampumahiihdon näyteikkuna. Jo ennen paikanpäälle matkustamista ja siellä tapahtuman kokemista (lippu- ja majoitusvaihtoehdoista infoa toisaalla tässä julkaisussa) kannattaa meidän kaikkien heittäytyä kisahuumaan.

Ollaan itse innoissamme. Kerrotaan kisoista kavereille, työyhteisöllemme, sukulaisille, tutuille ja puolitutuille.

Hehkutetaan hienoa lajia ja tulevia MM-kisojamme. Se synnyttää hypetystä, johon on helppo tarttua.

Pelkkä hypetyksen synnyttäminen ja innostuksen lisääminen ei tie-

16

tenkään liitä. Meillä on oltava valmius toimia, kun MMkisat talven tullen todenteolla nousevat otsikoihin. Lajimme saa Suomessa tulevan talven aikana ennen näkemättömän laajan mediahuomion. Meidän kaikkien on oltava mukana, että saamme sen hyödynnettyä. Jos seurallasi ei ole vielä mietittynä strategiaa kisojen hyödyntämiseen kotipaikkakunnallanne, voi oheisesta olla apua.

Miten eteenpäin?

Ohessa on esitys, miten kisojen ja seurojen toiminnot liittyvät yhteen. Näissä monessa kohtaa on seuralla ansaintamahdollisuus ja nuorten osalta mahdollisuus lisätä innostusta lajia kohtaan.

Oleellista on, että seurassa tehdään suunnitelma, valitaan vastuuhenkilöt ja ollaan aktiivisia. Välttämättä kaikkia tavoitteita ei kannata yrittää toteuttaa samalla kertaa.

Monet yritykset miettivät vielä omia työhyvinvointipäiviään, joten niihin kannattaa olla yhteyksissä jo mahdollisimman pian. ”Toimintatonneja” voi olla saatavissa kohtuullisella vaivalla ja hyvin hoidettu tapahtuma avaa usein ovia myös jatkoyhteistyöhön. Samoin koulujen kanssa kannattaa olla aktiivinen mahdollisimman ajoissa.

Heillä on silloin mahdollisuus ottaa ampumahiihtoesittely mukaan esim. liikuntapäivän ohjelmaan.

Liitto pyrkii mahdollisuuksien mukaan tukemaan toimintaa. Hyviä kokemuksia ja ideoita kannattaa jakaa muillekin liiton ja MM-järjestäjien viestintäkanavilla.

Luodaan yhdessä kaikkien aikojen suomalainen ampumahiihtotalvi!

KARHU-CUP Ampumahiihto on Keski-Euroopassa surfannut aallon harjalla koko 2000-luvun.

Katsomot täyttyvät viikosta toiseen ääriään myöten ja suosituimpiin kilpailuihin liput varataan jo edellisenä talvena.

Kotikatsomot TV:n ääressä koukuttavat myös suomalaista penkkiurheilijaa. Laji viehättää katsojia jatkuvilla, usein yllätyksellisillä tapahtumillaan. Kilpailussa ei ole vain muutamaa suosikkia, vaan tänään 25. voi olla huomisen lähdön voittaja.

Urheilijaa inspiroi nämä samat tekijät, sekä lajin monipuolisuus ja haasteellisuus. Myös suomalainen ampumahiihtofani on saanut ”juopua” menestyksestä ja ilmassa on selvät merkit siitä, että laji on noussut voimakkaaseen myötätuuleen. Nykyisten menestyjien lisäksi varsinkin nuorten sarjoissa on aistittavissa mielen paloa ja intohimoa nousta kansainväliselle huipputasolle.

Karhu-cup:n kolmas talvi käynnistyy tulevana talvena. Suksimarkkinoilla uutena toimijana myös Startex haluaa olla mukana Karhu-merkillään tukemassa tätä suomalaisen ampumahiihdon nousua ja tietenkin myös itse kehittyä suksen valmistajana urheilijoilta saatavan palautteen kautta. Meillä oli jo viime talvena tallissa useita lupaavia ja menestyviä nuoria ampumahiihtäjiä, joiden kautta saimme hienoa näkyvyyttä lajin sisällä ja itsellemme arvokasta tietoa suksen kehittämiseen. Tulevalle kaudelle on tallimme urheilijajoukko entisestään vahvistunut.

Tallipäällikkö Jussi Sirparannan toiveissa on, että yhä useammin Karhua tuuletellaan podiumilla

Karhu cup kilpailut kaudella 2013–2014 27.-28.12.2014 Kansalliset ja nuorten tarkkailukilpailut

Kangasniemi ja Mikkeli 10.-11.1.2015 SM-kilpailut Kontiolahti 17.-18.1.2015 Kansalliset ampumahiihdot, Hämeenlinna 28.3.2015 Nuorten SM-ampumahiihdot, Raahe Ampumahiihtoliitto julkaisee Karhu Cupin säännöt kotisivuillaan heti kun ne on hyväksytty liiton hallituksessa.

Christian De Lorenzi

The Kingxoefs Ski Wa M ade in Finland

Since 1952

@rexskiwax

Limited edition

E LINE C I V R E GS RACIN

STED: D & TE ELOPE V W! E D P XES NO D CU RE WA WORL U T U F USE REX.FI

17

Kilpailukalenteri

2014 - 2015 talvi

18

Kilpailuaika Kilpailu

Kilpailunjärjestäjä

15.11.14 - 16.11.14 21.12.14 27.12.14 28.12.14 30.12.14 03.01.15 04.01.15 10.01.15 - 11.01.15 17.01.15 - 18.01.15

Ampumahiihdon kv. Grand Prix-kilpailu Ensilumen pika-Ampumahiihdot Kansallinen ampumahiihto, pikakilpailu, Karhu Cup Ampumahiihdon kansalliset pikamatkat, Karhu Cup Kansalliset iltapikakilpailut Kansallinen ampumahiihdon pikakilpailu Kansalliset ampumahiihdot, pikakilpailu Nuorten ampumahiihdon SM, normaali + yhteislähtö, Lapua Cup, Karhu Cup Kansalliset, nuorten MM-katsastukset ja Karhu Cupin osakilpailut

Kontiolahden Urheilijat Seinäjoen Hiihtoseura Kangasniemen Kalske Mikkelin Hiihtäjät Jurvan Urheilijat Oulun Hiihtoseura Iisveden Kiri Kontiolahden Urheilijat Ahveniston Ampumahiihtäjät

24.01.15 25.01.15 31.01.15 07.02.15 08.02.15 14.02.15 15.02.15 20.02.15 - 22.02.15 7.3.2015 8.3.2015

26.3.2015 - 29.3.2015 27.3.2015 - 29.3.2015

Kansalliset normaalimatkat(Pohjanmaa-cup) Lapua Cup Kansallinen pika-ampumahiihto (Pohjanmaa Cup) Lapua Cup Ampumahiihdon kansalliset pikamatkat Kansalliset ampumahiihdot, pikakilpailu. (Pohjanmaa Cup) Kansalliset yhteislähdöt (Pohjanmaa-Cup) Kansalliset "särä" ampumahiihdot, pikamatkat, Lapua Cup Kansalliset pika-ampumahiihdot Lapua Cup Veteraanien SM-kilpailut, pe Viesti, la pika ja su normaalimatkat Keski-Pohjanmaan Biathlon Games -kansalliset kilpailut, pikamatkat, Lapua-cup Keski-Pohjanmaan Biathlon Games. Kansalliset ampumahiihdot ja nuorten maaottelu 15-17v. (Suomi-Ruotsi) Luodon urheilupuistossa.

Normaalimatkat. Lapua Cup 18. Ampumahiihdon MASTERS-kilpailut SM-kilpailut nuoret ja yleinen Pe N/M viestit,La Pikamatka N/M13-YL , Su N/M13-21 Viestit N/M yhteislähtö, Lapua Cup, Karhu Cup

Jalasjärven Jalas Kauhajoen Karhu Kärkölän Kisa-Veikot Ähtärin Seudun Ampujat Seinäjoen Hiihtoseura Lemin Eskot Kouvolan Hiihtoseura Seinäjoen Hiihtoseura Himangan Urheilijat

Larsmo Idrottsförening Kontiolahden Urheilijat Saloisten Reipas

Talven kisakalenteri on valmistunut ja luettavissa nettisivuillamme. Kalenterin kanssa kävimme jälleen kovan otatuksen muiden lajien kalenterien kanssa etenkin SM-kisojen paikoista. Tärkeää on, että hiihdon, hirvenhiihdon ja koululiikuntaliiton SM-kisat eivät menisi meidän kisojen kanssa päällekkäin.

Tällä hetkellä näyttää, että onnistuimme kohtuullisen mukavasti.

Ainoa ikävä asia on keväällä yleisen sarjan SM-kisojen kanssa. Kansainvälinen kilpailukalenteri pakotti niin meidät kuin myös Hiihtoliiton laittamaan SM-kisamme samalle viikonlopulle maaliskuun loppuun.

Jos jotain hyvää asiasta haluaa hakea, niin onneksi kisapaikkakunnat eivät ole vastakkaisilla puolilla maata. Tämä mahdollistanee joillekin kilpailijoille nopean siirtymisen esim. hiihtämään viestiä.

Nuorten kisoissa Lapua Cup ja Karhu Cup jatkuvat. Niiden säännöistä on ollut keskustelua ja Lapua Cupin osalta pisteenlaskua tullaan hyvin todennäköisesti muuttamaan yksinkertaisemmaksi, ehdotus on jo laadittu. Tämän toivotaan selkeyttävän cupin kiertämistä, kun kaikissa osakisoissa on jaossa saman verran pisteitä. Samalla pisteenlasku nopeutuu huomattavasti.

Huomioitavaa on, että kesän 2015 osalta Lapua cupin kansalliseksi kesäkisaksi ei ole tullut vielä yhtään hakemusta! Nyt kannattaa siis hakea mahdollisimman nopeasti kesäkisoja vuodelle 2015. SM-kisat ampumajuoksussa ja rulla-ampumahiihdossa jatkavat tutusti Lapua Cupin osakilpailuina.

Halukkaita Lapua Cupin järjestäjiä on ollut joka vuosi enemmän kuin osakilpailuja on voitu myöntää. Kilpailuvaliokunnan johtoajatus kisojen esittämisessä on ollut, että jokaisella alueella olisi yksi kisaviikonloppu. Näin toimitaan tänäkin vuonna. Toisena ajatuksena on, että kisapaikkakunnat eivät olisi alueella joka vuosi samat. Toivommekin, että saisimme alueilta useampia hakijoita joka vuosi, niin tämä ajatus olisi helpommin saavutettavissa.

Seuraavien kausien SM-kilpailut Kuten liiton kilpailusäännöissä sanotaan, tulee haku SM-kisoihin tehdä kaksi vuotta ennen kisatapahtumaa. Tästä menettelystä on paikoin jouduttu joustamaan. Kilpailuvaliokunnassa haluamme palata takaisin sääntöjen mukaiseen menettelyyn. Toivommekin, että ensi vuonna meillä on mahdollisuus esittää hallitukselle hakijat kauden 2015-16 sekä kauden 2016-17 SM-kilpailuihin.

Tämä takaisi kisajärjestäjille työrauhan kisojen kehittämiseen.

Alustavasti on puhuttu myös siitä, että myös hyvällä kehityssuunnitelmalla stadionin olosuhteista, voitaisiin kisat myöntää helpommin. Vuodessa (tai jopa alle vuodessa, niin kuin myöntämispäivästä kisapäivään on voinut olla) ei kovin suuria parannuksia ehditä tehdä.

Toivomme siis liittoon hakemuksia kisoista näille vuosille ensi kesäkuun alkuun mennessä!

Kilpailukalenteri

Kilpailuvaliokunnan kuulumisia

Juotava geeli kätevässä repäisypakkuksessa, maku tulee aidosta mehusta.

Myös kofeiiniversio.

EnergySource

ALL-IN-ONE urheilujuoma ja patukka.

Käytettäväksi ennen suoritusta, suorituksen aikana sekä palautukseen.

Sisältää hiilihydraattia ja proteiinia.

Maku tulee aidoista marjoista.

Sokeriton urheilujuoma, ilman kaloreita

Virkistävä urheilujuoma kaikkeen liikuntaan, ei sokeria ystävällinen hampaille, eikä ylimääräisiä kaloreita.

Luonnollinen maku tulee aidoista marjoista.

Yhdestä Zero tuubista saat jopa 15 litraa urheilujuomaa.

Myös kofeiiniversio.

HIGH5 -tuotteet löydät URHEILULIIKKEISTÄ ja APTEEKEISTA

Hyvää valmistautumista alkavaan kauteen niin kilpailijoille kuin kisajärjestäjillekin!

Tapio Pukki Kilpailuvaliokunnan sihteeri

MAKU TULEE LUONNOSTA high5.fi

Facebook.com/High5Suomi

@high5_fi

AMPUMAHIIHTOLIITON VIRALLINEN TUKIJA

19

Ampumahiihdon Urlus- nuorisoprojektilla kaksi vauhdikasta vuotta takana – miten tästä eteenpäin?

Ampumahiihdon Urlus-

nuorisoprojekti aloitti kaksi vuotta

sitten toiminnan, jonka tavoitteena oli

innostaa kokeilemaan ampumahiihtoa ja tehdä ampumahiihtoa tutummaksi harrastusmahdollisuudeksi nuorten parissa.

Alun suunnitteluvaiheen jälkeen projektille muodostui kolme pääsuuntaa: Tavoittaa nuoret kouluissa, tapahtumissa ja seurojen kautta. Projektin tavoitteena oli esittää ampumahiihto innostavana ja korostaa esittelyissä turvallista aseenkäyttöä. Ekoaseet ovat koko ajan olleet toiminnan keskiössä. Toiminta-alue muodostui eteläiseksi Suomeksi, jossa painopiste on pääkaupunkiseudulla. Aluerajaus tehtiin projektin merkittävän tukijan Urlus-säätiön sääntöjen mukaisesti.

Toiminnan kehittämisessä tarvitaan seuroja Projektin kolmivuotinen toimintasuunnitelma mahdollistaa sen, että projektissa kehittyviä hyviä käytäntöjä voidaan jatkaa eteenpäin.

Kahden vuoden jälkeen voidaan olla tyytyväisiä projektin saamasta myönteisestä palautteesta jokaisessa toimintamuodossa. Kaikkein eniten töitä on tehty yhdessä koulujen kanssa, joka on mahdollistunut päätoimisen työntekijän kautta. Ensimmäisenä vuotena ampumahiihtoon tutustui projektin kautta n. 5100 lasta ja nuorta, toisena vuotena 6700 nuorta.

Hyvien osallistujamäärien saavuttaminen on ollut yksi projektin tavoitteista. Näin on saatu jo alueellista vaikuttavuutta. Tämän hetken suurin kehityskohde on saada toiminta jatkumaan seurojen vetämänä.

Tällä hetkellä voimme omien esittelyjen lisäksi avustaa projektialueen seuroja esittelyjen vetämisessä ja pyrkiä auttamaan aina tarpeen mukaan. Nyt onkin hyvä mahdollisuus saada omalle seuralle suoraa apua siihen, miten ampumahiihdon lajiesittelyjä voidaan tehdä ja minkälaisia toimia kannattaa tehdä pian sen jälkeen. Tehdyt materiaalit ovat kaikkien jäsenseurojen käytössä.

Tehtyjen esittelyjen pohjalta voidaan tehdä positiivinen huomio, että lajimme erityispiirteet innostavat nuoria lajin kokeiluun. Etenkin ampumajuoksu voisi olla hyvä portti lajiin, jos hiihtotuntumaa ei ole.

20

Lajimme kehityksen kannalta on äärimmäisen tärkeää pitää ampumahiihtopaikkakunnilla lajia yleisesti esillä, eikä tarjota sitä vain jollekin erityisryhmälle. Tällöin kunnan suhtautuminen seuratoimintaan pysyy varmasti parempana ja kun lajilla on hyvä maine, saa se tukijoitakin helpommin.

Seuroissa tarvitaan myös aktiivisuutta siihen, miten harrastustoimintaa voidaan jatkaa kestävästi. Muualla urheilukentässä ohjaajien korvaukset ovat nousseet jo aiemmin puheenaiheeksi. Harrastuksen laatu ja seuran aktiivisuus ovat tärkeitä mittareita perheille lasten lajia valittaessa. Ampumahiihtoseuroissa on tärkeää pitää oma toiminta aktiivisena ja avoimena. Uusia harrastajia saadaan, kun lajia markkinoidaan mm. esittelytoiminnan avulla uusille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Ennakkoluulot harrastuksen vaarallisuudesta pitää kumota ja lajiesittelyjen ytimeen nostaa turvallisuus. Samoin hyvin järjestetyt seuraharjoitukset ovat lajillemme parasta markkinointia.

Ohessa on kouluille tehdyn palautekyselyn perusteella muutama avainkohta saavutetuista asioista. Kyselyyn vastasi 27 opettajaa 26 eri koululta.

Tärkein huomio on, että olemme saaneet aikaan haluttuja, tavoitteidemme mukaisia tuloksia. Projektin kouluosiot ovat tuottaneet myös opetuksellisesti paljon hyvää.

Opettajilta kysytty palaute kouluarvosanoin antaa meille keskiarvoksi 9,8/10. Tämä luku nousi vielä edellisestä mittauksesta v.2012 (9,5/10), jota sitäkin voi jo pitää korkeana.

Projektin voidaan katsoa vaikuttaneen paikallisesti ja jonkin verran alueellisesti nuorten positiivisempaan suhtautumiseen ampumahiihtoon. Kouluissa kerrannaisvaikutusta saataisiin jatkuvuudella eli tuomalla tämä kokemus myös seuraavana vuonna lähelle nuoria. Silloin ”erikoisesta lajiuutuudesta” tulisi helpommin harrastusmahdollisuus. Samalla tunteja pystyttäisiin kehittämään myös niille oppilaille, joille ampumahiihto on jo tuttua aiemmasta kerrasta.

Kiertäessä kouluja huomaa, että miltei joka koulussa on innokas tai innokkaita oppilaita, joita kiinnostaisi harrastuksen aloitus. Usein lähiseuroissa aloittavia ryhmiä ei kuitenkaan ole kuin kerran tai kaksi vuodessa. Seurojen olisikin hyvä tiedottaa avoimesti ampumahiihtokouluista ja myös mahdollisuudesta tulla ennalta sovittuihin harjoituksiin mukaan tutustumaan.

Lisätietoja palautekyselystä on saatavissa Tapio Pukilta.

21

Lapua Cup –tunteita, paineita, kilpailua nuorille Jokaiseen urheilulajiin kuuluu vahvasti lajin oma kulttuuri. Ampumahiihdossa iso osa kulttuuria on kilpailukausi, joka rakentuu maailman cup tyylin mukaisesti joulukuun alusta keväisen huhtikuun viimeisille lumille. Pitkä kilpailukausi takaa yksilötasolla tunteiden koko kirjon huippuonnistumisista pettymyksen kyyneliin.

Kilpailu kasvattaa ja vahvistaa – tässä kasvamisessa LAPUA haluaa olla suomalaisten ampumahiihtonuorten mukana kokemassa elämyksiä. Luomassa omalla huippulaadullaan urheilijalle sitä nautintoa ja onnistumisen elämystä, joka puhtaiden ammuntojen siivittämästä menestyksestä vie urheilijaa urallaan eteenpäin.

Ampumahiihtoliitto julkaisee Lapua Cupin säännöt heti kun ne on hyväksytty liiton hallituksessa.

TEHOSTA HARJOITTELUASI

Lactate Scout+ -laktaattimittarilla www.mediq.fi/lactatescout+

pulverit, napit ja nesteet

enemmän nopeutta * enemmän toiminnallisuutta * enemmän lianhylkimiskykyä

www.vauhti.fi www.voitelukone.fi

kehitetty yhteistyössä:

23

Ampumahiihdon maailmancup Pokljuka Slovenia, 19.–22.12.2014 Ruhpolding Saksa, 15.–19.01.2015

hinnat

alkaen

880 €

INFO JA VARAUKSET www.aikamatkat.fi/sport +358 10 421 8990 Aikamatkat Oy TAMPERE, Hatanpään valtatie 24 HELSINKI, Iso Roobertinkatu 23 Ma–pe 10–17:00

Matkanjohtajana toimii maailmamestari ja olympiamitalisti Heikki Ikola.

Kuva: Suomen Ampumahiihtoliitto ry ©

MONIPUOLISIA FANIMATKOJA

Lehdistötiedote 22.8.2014 Julkaisuvapaa Oy Redox Ab / Rex Ski Wax

Rex–voideuutuudet kaudelle 2014–2015 Suomalainen voidevalmistaja Rex tuo ensi talveksi markkinoille uusia tuotteita sekä kuntoilijoille että kilpahiihtäjille.

Tulevan kauden merkittävin uutuus on ensi kertaa kuluttajien saataville tuleva Racing Service –mallisto. Tämä viimeisimpiä innovaatioita sisältävä voidesarja on ollut aiemmin ainoastaan maajoukkueiden ja Rexin kotimaan kisahuollon käytössä ja saatavilla.

Rex Racing Service Line –tuoteperhe syntyi Rexin halusta tuoda tuotekehityksen ja testauksen hedelmät nopeammin maajoukkuetasolta harrastajien ulottuville. Tuoteperhe koostuu maailmancupin kisakäytössä menestyneistä Rexin tuotekehitysohjelman kisavoiteista, jotka on testattu yhteistyössä maajoukkueiden kanssa.

Liisterisarjan uusin tulokas on erittäin sitkeä ja kulutuskestävä Pohjaliisteri. Se on tarkoitettu käytettäväksi liisterivoiteluiden pohjavoiteena sekä purkkivoiteluiden pohjana kuluttavilla keleillä ja pitkillä matkoilla.

Rex TapeGrip -pitoteipin voideresepti on uusittu, ja siinä on hyödynnetty samoja uusia raaka-aineita ja myös aitoa tervaa, kuten huippusuosion saavuttaneissa kultaliisterissä sekä Terva Universal –pitopurkissa.

Racing Service –mallistossa on kaksi fluoripulveria, pitopulveri sekä kolme korkeafluorista luistovahaa.

Racing Service Line -fluoripulverit:

63-fluoripulveri -5...-20°C

342-fluoripulveri +10...-20°C

Pitopulveri

Vanha ja hienojakoinen lumi sekä tykkilumi. Kylmän kelin pulveri, joka toimii hienosti myös pikkupakkasilla.

Erikoispulveri, joka toimii lämpötilasta riippumatta kun lumi on kosteaa ja karkeaa.

Pitovoitelun viimeistelyyn. Erittäin hienojakoinen polymeerivaha. Vähentää voitelun ja lumen välistä liikekitkaa sekä estää jäätymistä ja lian tarttumista. Soveltuu sekä liisteri- että purkkivoiteluiden pinnoittamiseen.