Taloudentekijat 4/2013

Etelä-Savo • tiistaina 10.9.2013 • www.taloudentekijat.fi

Taloudentekijät Tuntee yrittäjien tarinat. 4/2013

KOULUTUS: Tilaa täsmäkoulutus yrityksellesi s. 4 KOULUTUS: Nuorille töitä modernein keinoin s. 3

Anssi Kujala: Panostamme sukupolvenvaihdoksiin s. 14

Yrittäjän päivä 5.9.

Kunnat ja yrittäjät löivät kättä päälle

Lisää lähiruokaa alueen keskuskeittiöihin s. 6 Raha & Talous: Toiveikkuus lisääntyy markkinoilla s. 12

2

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2013

Ajassa

Lyhyesti Työllistämispalkkio Mikkelin kaupunki maksaa työllistämispalkkion yritykselle, joka työllistää henkilön, josta kaupunki maksaa Kelalle työmarkkinatuen kuntaosuutta. Työllistämispalkkion suuruus on 320 euroa kuukaudessa.

Lisäksi yritys voi saada TE-toimiston myöntämää palkkatukea, jonka suuruus määräytyy työnhakijan tilanteen mukaan. Palkkio maksetaan takautuvasti yritykselle, jolla ei ole esteitä työllistämiselle. Esteenä voi olla esim. lomauttaminen. Hakemukset ja lisätiedot Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut, puh. 040 129 4272 www.tyollisyysmikkeli.fi

Koulutussopimus avuksi

nuorisotakuun toteuttamiseen

O

PK-yritysbarometri Suomen Yrittäjät ja Finnvera julkaisevat tänään PK-yritysbarometrin.

Suomessa PK-yritykset työllistävät eniten, ja niiden näkymillä on valtion-, kunta- ja yksityistalouksien kannalta ratkaiseva merkitys. Rohkaisevia pilkahduksia heijastuu mm. saksankielisestä Euroopasta, mutta alueelliset investoinnit tarvitsevat piristysruiskeen. Lue yritysbarometrin tulokset www.yrittajat.fi/etelasavo.

Maahanmuuttajia työpaikallasi?

Pointti-hanke järjestää Mikkelissä 10.10. alkavan työpaikkaohjaajakoulutuksen, joka on tarkoitettu yritysten työntekijöille, jotka opastavat ja ohjaavat maahanmuuttajia työpaikoilla. Koulutus on osallistujille maksuton. Kysy lisää: projektipäällikkö Minna Hallikainen, Pointti-hanke, Etelä-Savon ammattiopisto, minna.hallikainen@esedu.fi Lähde Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville Lappeenrantaan

Puheenjohtajalta Heikki Tynkkynen, Etelä-Savon Yrittäjät

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, jotka kokoavat vuosittain reilut 2000 yrittäjää järjestetään tänä vuonna 18.–20.10.2013 ja vielä meitä lähellä, Lappeenrannassa. Ilmoittautuminen on parhaillaan menossa www. yrittajat.fi-sivuston kautta. Puhujana Yrittäjäpäivillä on mm. komissaari Olli Rehn. Viihdepuolesta huolehtivat Osmos Cosmos, Imatra Big Band ja Johanna Försti. Etelä-Savon Yrittäjien yhteiskuljetuksesta voit kysellä toimistolta järjestösihteeriltä.

Koulutussopimus olisi yrittäjälle riskittömämpi ja hallinnolliselta taakaltaan kevyempi vaihtoehto.

Yrittäjät ja kuntapäättäjät yhteisellä asialla Yrittäjän päivää 5.9. on vietetty jo vuodesta 1997 lähtien. Tänä vuonna noin kahdessasadassa kunnassa ja kaupungissa Yrittäjien paikallisyhdistykset yhdessä kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöiden kanssa kokoontuivat yhteen yrittäjäaatteen äärelle. Erilaisin tapahtumin ja tempauksin haluttiin rakentaa ja vahvistaa yhteistyötä ja sitä kautta kunnan elinvoimaa.

Etelä-Savossa tilaisuuksia järjestettiin neljässätoista kunnassa. Parhaimmat kiitokset paikallisille järjestöaktiiveille tilaisuuksien järjestämisestä – tekoja yrittäjyyden puolesta!

Draividiili starttaa marraskuussa Valmennusohjelman ideana on, että vastavalmistuneille ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneille, mutta työtä vailla oleville osaajille etsitään sopiva yritys koulutusaikaiseksi harjoittelupaikaksi. Lisäksi ohjelma sisältää 12 lähiopetuspaivää Mikkelissä. Koulutus on työvoimakoulutusta ja siihen haetaan www.mol.fi –sivuston kautta.

Lisätietoja: Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Marja Honkanen p. 050 4965 229, marja.honkanen@aalto.fi

Taloudentekijät Julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli Kustantaja: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna Päätoimittaja: Mirja Haavikko, puh. 0500 651 310, mirja.haavikko@yrittajat.fi Toimitus: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi Ulkoasu ja taitto, Ilmoitusmyynti ja -Valmistus: Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330 Ilmestyy vuonna 2013: 12.2., 11.4., 4.6., 10.9., 31.10. ja 10.12.

Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

ppisopimuksen on uskottu olevan yksi merkittävä avain nuorisotakuun toteutumiseksi. Oppisopimus nykyisellään ei kuitenkaan sovi useimmissa tapauksissa yrittäjille. Se koetaan liian byrokraattiseksi ja taloudellisesti mahdottomaksi. Nykyinen oppisopimusmalli perustuu määräaikaiseen työsopimussuhteeseen, jonka tuet yrittäjän pitää hakea eri viranomaisilta. Sen vuoksi oppisopimus on jäänyt hyvin pieneen osaan nuorten koulutuksessa. Näin ollen nuorille ei näytä syntyvän riittävästi työssä oppimisen paikkoja.

Moniin perinteisiin ammatteihin opitaan kuitenkin luontevimmin tekemällä oppimalla. Mikäli nuorten syrjäytymistä halutaan ratkaista ammatillisella koulutuksella ja pitkässä juoksussa taata yrityksiin ammattitaitoista työvoimaa on haettava uusia ratkaisuja. Pelkällä yhteiskunnan rahatuella ei nuorten koulutuspaikkoja voida yrityksiin saada.

Suomen Yrittäjät on esittänyt oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuksen rinnalle koulutussopimusta. Koulutussopimus olisi yrittäjälle riskittömämpi ja hallinnolliselta taakaltaan kevyempi vaihtoehto. Koulutussopimus olisi nuoren, yrittäjän ja koulutuksenjärjestäjän välinen ei – työsopimussuhteeseen perustuva sopimus pääasiassa työpaikalla tapahtuvana oppimisena suoritettavasta ammatillisesta perustutkinnosta.

Jäsenyrittäjiltä asiaa kysyttäessä n. 42 % vastaajista olisi valmis ottamaan nuoren kouluttautumaan yritykseensä lähimmän puolen vuoden sisään, mikäli koulutussopimus olisi vaihtoehto. Syyt miksi koulutussopimusta ei haluttaisi käyttää ovat moninaiset. Erityisesti pienillä yrityksillä on hankaluuksia mm. ajan puutteen vuoksi nuoren kouluttamiseen. Muita suuria syitä ovat huonot kokemukset oppisopimuksista, nuoren koulutuksen puute, toimialaan sopimattomuus, soveltumaton työ sekä tarve yleisesti. Kuitenkin tuo 42 % on rohkaiseva ja toivottu suunta!

Toimituksen valinnat Alueen yrityskoulutuksen järjestäjät löysivät yhteisen sävelen. Räätälöityä yrityskoulutusta järjestetään yhteisvoimin ja samalla selvitetään, onko koulutukselle saatavissa yhteiskunnan tukea. Lue lisää sivuilta 4–5

Hankkimalla enemmän lähiruokaa voidaan vahvistaa alueen taloutta.

Etelä-Savossa julkiset keittiöt ostivat keskimäärin noin 10 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnasta. Koko maan keskiarvo on 20 prosenttia. Lisää lähiruokaa sivulla 6

Kestävyysvaje haltuun kasvulla ja työllisyydellä

Arkadianmäeltä JOUNI BACKMAN, kansanedustaja (sdP)

Työn tarjontaa vahvistetaan lisäämällä talouden uusiutumis- ja kilpailukykyä.

Viimeiset viikot ovat olleet käänteentekeviä. Enkä tarkoita vain Nokia-kauppaa. Suomen suuntaa käännettiin uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla kestävämpään suuntaan päätöksillä rakennetoimista ja työmarkkinaratkaisusta.

Puheet sopimusyhteiskunnan kuolemasta olivat vahvasti liioiteltuja ja ennenaikaisia. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt osoittivat jälleen toimintakykynsä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen rohkea avaus kesällä sisälsi tiekartan kattavasta kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat syksyn lisäbudjetin nopeasti elvyttävä työllisyyspaketti, kasvua ja työllisyyttä tukeva ensi vuoden budjetti ja pitkän aikavälin kestävyysvajetta kaventavat rakennetoimet. Olennaisena osana on myös vakauttava työmarkkinaratkaisu.

Keskustelussa menevät sekaisin rakennetoimet ja tasapainotustoimet. Molemmilla tartutaan julkisen talouden epätasapainoon, mutta kestävyysvajeeseen liittyvillä rakennetoimilla siihen vaikutetaan pitkällä aikavälillä ja budjetin tasapainotustoimilla lyhyellä aikavälillä.

Rakennetoimet eivät tarkoita vain leikkauksia.

Kestävyysvajetta hoidetaan ensisijaisesti työllisyysastetta nostamalla. Jos työllisyysasteemme ja veroasteemme olisi muiden Pohjoismaiden tasolla, ei meillä olisi kestävyysvajetta. Kestävyysvaje ei siis johdu hyvinvointimallistamme ja julkisen sektorin liian suuresta koosta.

Työllisyysasteeseen vaikutetaan sekä työn vastaanottamista, että työn tarjonta tukemalla.

Kumpaankin on nyt kattava listaus toimenpiteitä. Toimenpiteitä ei pidä arvioida lyhyen aikavä-

lin säästöillä, vaan pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksilla. Näin on myös mm. työn ja perheen yhteensovittamiseen tai opiskeluun liittyvien toimenpide-esitysten osalta.

Työn tarjontaa vahvistetaan lisäämällä talouden uusiutumis- ja kilpailukykyä. Tähän kuuluvat mm. yritystukien uudistaminen, tervettä kilpailua rajoittavan lainsäädännön ja kaavoituksen perkaaminen, erillinen Venäjä-ohjelma sekä teollisen tuotannon perustan vahvistamisohjelma.

Keskeinen vakauttava tekijä on julkisen sektorin toimintarakenteiden, kuten kunta- ja soterakenteiden vahvistaminen sekä toimintatapojen uudistaminen. Näissä kaikissa on nyt syytä edetä ilman jarrutusta. Myös Etelä-Savossa.

3

4/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Koulutus Yritykset lähtivät mukaan digitaaliseen kaupunkiseikkailuun Yli 30 yritystä lähti mukaan järjestämään Mikkelissä Digitaalista kaupunkiseikkailua, jonka eri puolilla kaupunkia sijainneilla rasteilla löytyi vinkkejä työ- ja koulutuspaikoista. Rasteja oli ripoteltu eri puolille kaupunkia 30.

Päivi Kapiainen-Heiskanen Työministeri Lauri Ihalainen avasi seikkailuviikon muistuttamalla, että nuorille pitää löytyä valoisa polku työelämään. Yksi nuorisotakuun mukanaan tuomista uutuuksista on ollut Sanssi-kortti, jonka avulla nuori voi kysellä itselleen osa-aikaista tai määräaikaista työtä niin yrityksistä, kunnista kuin kolmannelta sektorilta.

Sanssikorttilaisen työnantaja saa palkkatukea 700 euroa kuukaudes-

sa. Mikäli kyse on oppisopimuskoulutuksesta, koulutustukena korvataan lisäksi 800 euroa.

– Sanssi-kortin tarkoitus on madaltaa kynnystä työelämään. Sanssikortteja on jaettu jo yli 20 000, eikä rahoitus lopu kesken. Työpaikkoja ei kuitenkaan ole ollut yhtä paljon, joten moni sanssikorttilainen odottaa vielä kortti kädessä itselleen paikkaa, Ihalainen muistutti.

Monet yritysjohtajat ovat julkisuudessa lähteneet näyttävästi mukaan

nuorten työllistämiseen.

– Uskon, että parhaita tuloksia saadaan jalkautumalla yrityksiin. Nuoren palkkaaminen on yhteiskunnallinen teko. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoret syrjäytyvät työelämästä ja koulutuksesta. Yritykset, käyttäkää nyt tätä mahdollisuutta ja ottakaa nuoria työhön.

Myös palkkatuen maksatuksesta on tehty yritysten näkökulmasta helpompaa.

– Palkkatukea voi nyt hakea netissä joustavasti ilman liitteitä.

Ihalainen korosti Mikkelissä, että oppisopimuksesta tulee jatkossa nykyistä merkittävämpi osa suomalaista koulutusjärjestelmää.

– Tavoitteena on myös kehittää erilaisia yhdistelmiä eli opiskelija voisi opiskella ammattia ammattioppilaitoksessa kaksi vuotta ja olla vuoden Päivi Kapiainen-Heiskanen

oppisopimuksessa. Näin saataisiin yhdistettyä molemmat muodot ja opiskelusta tulisi työpainotteisempaa.

Ensi vuonna seikkaillaan taas Tiina Maczulskij tiimeineen sai Digitaaliseen kaupunkiseikkailuun mukaan yli 30 yritystä helposti; mikkeliläisyritykset halusivat olla oikean asian takana.

Pelaajia oli viikon mittaan noin 300, mikä oli noin kolmanneksen arvioitua enemmän. Nimekkäät esiintyjät, toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen saivat myös nuoret liikkeelle. Jatkoa onkin luvassa ensi vuonna.

– Heti tiistaina on palautepalaveri ja alkaa seuraavan vuoden suunnittelu. Haluamme tästä vakiintuneen tapahtuman, joka on samalla oppilaitosten aloitusviikon osa niin, että osallistuvat opiskelijat voivat saada myös opintopisteitä, Maczulskij kertoo.

”Oppisopimuksesta tulee jatkossa nykyistä merkittävämpi osa suomalaista koulutusjärjestelmää.”

Mikkeliläisten yhteisponnistus on herättänyt median mielenkiinnon, ja yhteydenottoja on tullut muistakin kaupungeista, kuten Lahdesta ja Helsingistä.

– Myös tapahtuman avannut työministeri Ihalainen vaikuttui tapahtumasta ja kertoo ministeriön nuorisotakuu.fi-sivuilla tämän olevan idea, josta muut voivat ottaa mallia.

Tapahtumaviikko huipentui ns.

Rekrymessuihin, joilla nuoria työllistävät yritykset esittelivät toimintaansa.

– Heti messujen alusta täällä on ollut paljon nuoria CV:t kädessään juttelemassa yritysten ihmisten kanssa.

Mukana messuille lähti niitä yrityksiä, joilla on oikeasti tarjota nuorille työtä.

Ensi vuonna mukaan haluavat yritykset voivat jo nyt ottaa reilusti yhteyttä verkkosivujemme kautta.

TYÖLLISYYSPALVELUT

TYÖNANTAJA!

Oletko jo kuullut Mikkelin kaupungin tarjoamasta TYÖLLISTÄMISPALKKIOSTA? OTA YHTEYTTÄ: 040 129 4272 www.tyollisyysmikkeli.fi Mikkelin kaupunki maksaa työllistämispalkkion yritykselle, joka työllistää henkilön, josta kaupunki maksaa Kelalle työmarkkinatuen kuntaosuutta.

Tukena liiketoimintasi turvaamisessa.

Lisätietoja: www.digitaalinenkaupunkiseikkailu.fi, ja yrityksille: www.mol.fi, linkki: työnantajapalvelut, linkki: palkkatuki, www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu

Kauppakeskus Stellassa nähtiin viikon aikana monenlaista menoa, kun nuoret hakivat tietoa koulutus- ja työmahdollisuuksista.

Kristiina Jaakkola Jani Ollanketo 050 424 8765 050 424 8778 Soita meille, niin tehdään sinulle maksuton Oikea Turva -kartoitus, jonka avulla saat itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan.

if.fi/yritys

4

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2013

Koulutus Yrittäjä, lisää yrityksesi

kannattavuutta koulutuksella!

Seudullisten yrityspalveluiden linkittyminen osaksi kansallista Yritys-Suomi-järjestelmää merkitsi Etelä-Savossa eri organisaatioiden välisen yhteistyön tiivistämistä.

Yritysten koulutustarpeiden koordinoimiseksi Mikkelissä perustettiin Oppilaitosfoorumi, joka koostuu eri yritysten ja koulutuspalveluja tarjoavien toimijoiden organisaatioista. Oppilaitosfoorumissa on mukana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Etelä-Savon Koulutus Oy/Etelä-Savon ammattiopisto, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, Etelä-Savon elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus, Mikkelin työ- ja elinkeinotoimisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto ja ProAgria. Foorumin toimintaa koordinoi Etelä-Savon ammattiopiston yritysasiamies Teija Pylkkänen.

Foorumi käy läpi yrityksiltä tulevia koulutustarpeita, ideoi uusia yhteistyömalleja ja jakaa koulutustietoa. Yhteistyötä tehdään myös maakunnallisten toimijoiden kanssa Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Yrittäjä, kun tarvitset koulutusta, ota yhteys ja räätälöimme Sinulle soveltuvan koulutuksen sekä tutkimme tukirahoitusmahdollisuudet.

”Suosittelen koulutuksia kaikille joko päivittämään jo olemassa olevia tietoja tai opiskellessa uusia taitoja. Koulutukset on hyvin suunniteltuja, käytännönläheisiä ja selkeästi toteutettuja kokonaisuuksia.”

Markkinointipäällikkö Pirjo Manninen - hyödyntänyt Esedun Esimiespolun kokonaisuuksia

”Olisi hölmöä jättää yrittäjävalmennus käymättä. Yrittämisessä tulee aina eteen yllätyksiä. Mielestäni ei voi tarpeeksi korostaa sitä, miten vaativaa yrittäjyys on.”

Etelä-Savon TE-palvelut Etelä-Savon TE-palvelut tukevat työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaa yritysten toimintaedellytyksiä. TE-palvelut auttaa myös yritysten omista tarpeista lähtevien koulutusten suunnittelussa (yhteishankintakoulutukset). Annamme tietoa myös yrittäjäkoulutuksista sekä starttirahasta.

Asiantuntija Minna Tuuri puh. 029 504 4077 minna.tuuri@te-toimisto.fi

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Savon ELY-keskus hoitaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Etelä-Savon maakunnassa. ELY-keskus järjestää pk-yritysten johdon ja avainhenkilöiden koulutusta, kuten johtamis- ja kansainvälisyysvalmennuksia sekä tuotannon, talouden ja markkinoinnin valmennuksia.

Asiantuntija Tiina Väärä puh. 029 502 4104 tiina.vaara@ely-keskus.fi

Toimitusjohtaja Pasi-Matti Koskimaa – käynyt Pienyrityskeskuksen yrittäjävalmennuksen Pieksämäellä

Vapaasti kaikkien käytettävissä Yrityksen ja yrittäjän toimintaympäristö on jatkuvan muutoksen alaisena. Muutoksia aikaansaavat sekä viranomaiset että julkishallinto, kuin myös kilpailijat ja asiakkaat. Yrittäjän tukena tässä muutoksessa on Yritystulkki, josta löytyy kaikki yrittämiseen liittyvä perustieto ajantasaisena ja paikallisesti tuotettuna.

Yritystoiminnan perusasiat ovat samat yrityksen toimialasta riippumatta. Tämän palvelun sinulle tarjoaa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Yritystulkista löytyvät oppaat, työkirjat ja laskentaohjelmat yrityksen hallinnon, talouden ja markkinoinnin omatoimiseen hoitamiseen. Lisäksi Yritystulkki sisältää yrityksen perustamisosion, jossa yrityksen perustaminen toteutetaan oikeaoppisesti karikot kiertäen ja ongelmiin varautuen.

Info: kirsi.blomberg@miset.fi, 044 794 5318 eero.seppala@miset.fi, 044 794 2214

www.yritystulkki.fi

OPPAAT • Suunnittelu ja perustaminen • Talous, verotus ja rahoitus • Myynti ja markkinointi LASKENTAOHJELMAT • Investoinnin kannattavuus • Tulossuunnitelma ja kassabudjetti rahoitushakemuksen liitteeksi ja kannattavuuden arviointiin • Kassabudjetti • Investoinnin laskentaohjelma LOMAKKEET Lomake- ja sopimuspohjia yli 30 kappaletta esimerkiksi: • Osakas- ja yhtiömiessopimukset • Alihankinta- ja pienurakkasopimukset • Yhtiökokousten pöytäkirjapohjat • Taloushallinnon lomakkeet Oppaat nyt myös englannin ja venäjän -kielellä!

Oma Yritys-Suomi on yrityksen sähköinen työpöytä.

Oma Yritys-Suomi on yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen liittyvä palvelusivusto, joka rakentuu yrityksen näköiseksi. Yritys voi koota sinne ne työkalut, palvelut ja sähköiset asiointipalvelut, jotka sopivat parhaiten yrityksen senhetkiseen tilanteeseen.

Oma Yritys-Suomi on keskitetty paikka yrityksen perustamiseen liittyvien asioiden sekä työnantajavelvoitteiden hoitamiseen. Oma Yritys-Suomi on myös auki 24/7. Pääset alkuun milloin itsellesi sopii.

Palvelu on osa Yritys-Suomi-kokonaisuutta, jota työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi.

www.yrityssuomi.fi oma.yrityssuomi.fi Perusyritykset voimanlähteenä -hanke tarjoaa yrityksen kehittämiseen työvälineitä ja henkilökohtaisesti räätälöityä palvelua. Ota yhteys yrityskehittäjä Eero Seppälään, Miset Oy, 044 794 2214.

5

4/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Etelä-Savon ammatti- ja aikuisopisto

Yritysasiamiehemme liikkuu yrityksissä ja tuo yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeet ja uudet ideat MAMKin eri alojen asiantuntijoiden edelleen työstettäväksi sekä vie yrityksiin tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja kehittämisratkaisuista.

Ota yhteyttä, mikäli haluat kehittää yritystäsi kanssamme.

Useasti laatupalkittu SAMI on koulutuspalvelujen kautta mukana luomassa seudullista elinkeinoa ja kehittämässä osaamista tarjoamalla niin valmiita kuin räätälöityjäkin koulutuksia yrityksille.

Autamme yrityksiä sopivan koulutusratkaisun löytämisessä. Toteutamme yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ammattiosaamista ja liiketoimintaosaamista tukevia koulutuspalveluita.

Yritysneuvoja Anne Mutka Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut, OpinOvi puh. 044 550 6498 anne.mutka@samiedu.fi www.samiedu.fi

Yritysasiamies Minna Pasila puh. 0503125109 minna.pasila@mamk.fi www.mamk.fi

Yritysasiamies Teija Pylkkänen puh. 044 711 5448 teija,pylkkanen@esedu.fi www.esedu.fi

Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

ProAgria Etelä-Savo, yrityspalvelut

Pienyrityskeskus tarjoaa koko yritystoiminnan elinkaaren kattavasti ratkaisuja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja uuden yritystoiminnan luomiseen.

Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita. Toiminnot tehtävän toteuttamiseksi ovat tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö.

Autamme yrityksen perustamisessa, toiminnan alkuvaiheessa, yrityksen kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan suunnittelussa. Palvelut on tarkoitettu erityisesti maaseudun yrityksille, moninaisille maatiloille ja alkaville yrityksille.

Tutustu monipuoliseen tarjontaamme: www.pienyrityskeskus.aalto.fi Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli

Koordinaattori Eeva Uusitalo puh. 044 336 6910 eeva.uusitalo@helsinki.fi

Yritysneuvoja Kirsi Mättölä puh. 0400 826 789 kirsi.mattola@proagria.fi

RURALIA-INSTITUUTTI

Mikkeli Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus Venäjän kielen perusteiden jatkokurssi, 17.09.–11.11. ff Lisätietoja: Merja Ryökäs, puh. 040 737 5407 Yrittäjäksi NYT -iltakurssi, 23.9.

– 26.11. ff Lisätietoja: Marja Närhi, puh. 040 836 7870 Maksuliikenne Venäjä-hankkeissa

Johda myyntiä -valmennus

puh. 040 737 5407

Ruralia-instituutti

13.6.2014

19.11.2013 ja 21.1.2014

Tutkittua tietoa luomusta -tilai-

ff Lisätietoja: Tuula Kämäräinen, puh. 040 7247 467 Verkostot Venäjä-toiminnoissa – tietoisku, 21.11. ff Lisätietoja: Kaija Villman, puh. 040 176 4667 Luova Kohtaamispaikka, 4.12. ff Lisätietoja: Kaija Villman, puh 040 176 4667

ff Lisätietoja: Laura Rautio, puh. 040 1799 425 KAM-ohjelma asiakkuuksista vastaaville, 15.10.–11.12. ff Lisätietoja: Tuula Kämäräinen,

Lisätiedot: Anna-Kaisa Turpeinen, puh. 044 711 5814, anna-kaisa.turpeinen@esedu.fi Mikkelin ammattikorkeakoulu Markkinointiviestintätaidot YAMK,

www.pienyrityskeskus.aalto.fi > Koulutus

Lisätiedot: Kirsi Blomberg puh. 044 794 5318

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnal-

Tuotantoeläinten terveydenhoi-

puh. 044 550 6498, anne.mutka@samiedu.fi

jekti, 5 op, 28.10.–31.12.

pienkanalassa, 28.–29.11.

Johtaminen ja esimiestyön keLisätietoja: www.helsinki.fi/ruralia

analyysin, 19.12.2013–6.2.2014 Yrityspalvelukeskus puh. 050 312 5105

Minustako yrittäjä? – Aloittavien

ff Luovuus, innovatiivisuus ja tek-

www.mamk.fi > koulutuskalenteri

yrittäjien infotilaisuudet 7.10., 4.11 ja 2.12. klo 17

nologiaosaaminen, 15.10. ff Verkostoyhteistyö, 12.11.

Kansainvälistymisseminaari –

jä ja kotimarkkinat, 24.9. klo 13.00

viejäksi kotimaassa, 10.10. klo

Miten vastaan julkisen hankinnan

voimavaraksi, 17.10.

ff PPO II 8.11., 15.11. ja 22.11.

puh. 040 538 0961 Palvelutuotanto nyt ja tulevaisuudessa, 29.10. ff Lisätietoja: Kaija Villman, puh. 040 176 4667

8.30–16, Lomakeskus Järvisydän, Rantasalmi Yritysmuodot ja -verotus infotilai-

Team Finland – yhdessä maa-

Nettikauppa - kohdealueina Venä-

11.00–16.30. Konsertti- ja kong-

Etelä-Savon TE-toimisto

ressitalo Mikaeli. Tilaisuus on

Yrittäjäkoulutus, 7.10.-19.11. (15

maksuton.

son Koulutuspalvelut Oy Yrittäjyyden Areena, 28.10.–16.12.

(15 iltaa), koulutuksen järjestäjä Etelä-Savon Ammattiopisto

Savonlinna

tarjouspyyntöön? 30.9. klo 17 Esedun Firmaxi-hanke/ Dynamon tietoiskut klo 17:

aikuisopisto

ff Myynti, 16.9.

Yrittäjyyden jalanjäljet, alk. 5.9.

ff Facebook-markkinointi, 14.10.

Loistavaa palvelua, 12.9.

ff Kannattavuus, 18.11.

Mielenterveys- ja päihdeasiak-

Lisätiedot: Kirsi Mättölä,

riitta.forsten-astikainen@esedu.fi

puh. 0400 826 789,

www.esedu.fi/tyoelamalle

kirsi.mattola@proagria.fi

ff Sähköinen taloushallinto, 9.12

Mikkelin ammattikorkeakoulu Sosiaalinen media työelämässä, 3 op, 1.10.–29.11., Savonlinna Lisätiedot: avoinamk@mamk.fi puh. 050 312 5105

Savonlinnan ammatti- ja

kin kerhohuone, Kangasniemi puh. 050 389 1246,

iltaa), koulutuksen järjestäjä Cim-

Etelä-Savon TE-toimisto

suus, 15.10. klo 10-14, Osuuspan-

Lisätiedot: Riitta Forsten-Astikainen,

www.samiedu.fi >koulutuskalenteri

ilmalle Etelä-Savosta. 14.11. klo

ff Eettinen ja laatujohtaminen, 1.10.

ff Lisätietoja: Niko Arola,

alkaa 26.–27.11. Koulutukseen

tointipäivä.

Luomukananmunien tuotanto

Mikkelin seutu

ff PPO I 27.9., 4.10. ja 11.10.

denhuollossa, 31.10.

Palkanlaskennan ABC, 13.11.

Lisätietoja: Anne Mutka,

Esimiesvalmennus Mikkeli,

Venäläinen henkilöstö yrityksen

Pk-yrityksen johtamiskoulutus,

sekä yksi yrityskohtainen konsul-

Lisätiedot: avoinamk@mamk.fi

Paremman Palvelun Osaaja ®:

Asiakaspalvelu sosiaali- ja terveyELY

sisältyy 10 x 2 pv valmennusta

ProAgria Etelä-Savo

puh. 050 496 5229

nissa, 15.10.

Yritysviestintä, 15.10.

ja 29.10.

ff Asiakkuuksien johtaminen, 19.9.

välinen viestintä, 26.11.

Sosiaalinen media markkinoin-

28.–29.11.

Esimiespolku:

ff Kansainvälisyys ja kulttuurien

sosiaali- ja terveysalalla, 26.9.

toon tukea kasvilääkinnästä, 8.10.

ff Projektiosaaminen, 29.10.

17.10.2013–14.3.2014

kirsi.blomberg@miset.fi

la -seminaari, 24.9., Kuopio alan seminaari, 9.-10.10.

Aktivoiva ja kuntouttava työote Esiintymistaidot, 10.10.

tiistai klo 8.30–10.00

puh. 040 724 7467

ff Lisätietoja: Marja Honkanen,

11.11. klo 17 Otavankatu, Mikkeli

5 op, 2.–4.10., 30.10–1.11. ja

hittäminen, YAMK 5 op., sis. PeiliEtelä-Savon ammattiopisto

Myynnillä menestystä -tilaisuus,

suudet, 3.9. lähtien joka toinen

Valtakunnallinen luonnontuote-

Yrityslähtöinen kaupallistamispro-

Starttaa yrittäjyyteen! -*verkkokurssi, 9.10.2013–2.2. 2014

Helsingin yliopiston

järjestelmäkoulutus, 17.10.2013,

-tietoisku, 26.9. ff Lisätietoja: Merja Ryökäs,

Kotityöpalveluyritysten laatu-

myynnistä vastaaville, 11.11.2013–

kaan kohtaaminen, 24.9.

Neuvottele viisaasti, 25.9.

www.mamk.fi > koulutuskalenteri

6

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2013

Julkisilla hankinnoilla vahvistetaan aluetaloutta Etelä-Savossa elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 165 milj. euroa ja maatalouden 160 milj. euroa. Maatalous on merkittävä työllistäjä maakunnassa 5000 henkilötyövuodella, elintarvikeala noin 1700 henkilötyövuodella.

Sirpa Piskonen

A

luetalousvaikutusta voitaisiin lisätä kohdentamalla julkisten keittiöiden hankintoja alueelle, sanoo projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen Ruralia-instituutista.

Julkisilla hankinnoilla on positiivinen vaikutus elintarvikesektorille. Eniten omasta maakunnasta ostetaan hedelmiä, kasviksia ja marjoja sekä leipomotuotteita.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan vuonna 2010 maakunnan julkiset keittiöt ostivat keskimäärin noin 10 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnasta, kun määrä koko maassa on keskimää-

Sirpa Piskonen

rin 20 prosenttia.

Mikkelin kaupungin elintarvikehankinnat olivat viime vuonna yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, josta lähituotteiden osuus oli noin 20 prosenttia.

– Hallituksen lähiruokaohjelman määritelmän mukaisesti lähiruoan tarjoaminen edellyttää, että alueella on erittäin vahvaa ja monipuolista elintarvikkeiden alkutuotantoa ja jalostusta, toteaa projektipäällikkö Riitta Kaipainen Ruralia-instituutin Lähivalinta-hankkeesta.

– Lähiruokaa ei pystytä tuottamaan, mikäli jotain raaka-ainetta ei ole saata-

Elintarvikeyritykset Etelä-Savossa Teurastus ja lihanjalostus 21 Kalanjalostus 16 Vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus 18 Maidon jatkojalostus 2 Myllytuotteiden valmistus 4 Leipomotoiminta 47 Juomien valmistus 9 Muiden elintarvikkeiden jalostus 13 YHTEENSÄ 130

vissa alueelta riittävästi tai alueella ei ole raaka-aineelle jalostajaa.

Lähi- ja luomuruoalle lisää näkyvyyttä Lähiruokaravintola Vilee Bistro hankkii kaikki pääraaka-aineet suoraan paikallisilta pientuottajilta, alueen kalastajilta tai yksityisiltä poimijoilta, jolloin ne tulevat tuoreina ja ilman välikäsiä.

– Tuotteilla on kasvot, eikä alkuperä ole hämärtynyt. Tiedämme missä vaikkapa eläin on kasvanut, mitä syönyt ja miten teurastettu. Lähiruoka on meille kaikkein tärkein asia ja luomuakin enemmän arvostan pientuotantoa, joka kilpailee laadulla, kertoo Vilee Bistron yrittäjä Ilkka Arvola.

Ravintolan idea on päivittäin vaihtuvassa ruokalistassa, joka elää raaka-aineiden ehdoilla sesonkien ja vuodenaikojen mukaan. Pienetkin tarjolla olevat erät ja erikoiset raaka-aineet voidaan hyödyntää asiakkaan iloksi.

Lainsäädäntö ei tue lähiruokaa ja luomua Arvola pitää ongelmana sitä, että suomalaisten maataloustuotteiden jalostus ja vähittäiskauppa ovat monopolien käsissä ja keskustelu lähiruokaan ja luomuun liittyvästä lainsäädännöstä

erottua. Valvonnan pitäisi olla enemmän yhteistyötä ja yhteisen keskustelun tulosta. Kuluttajakaan ei voi olla ihan vastuuton osapuoli.

Maitotaloustuotteet ovat Arvolan mukaan hyvä esimerkki keskittymisestä ja lainsäädännön puutteista.

– Kotimaisia herkkujuustoja on vaikea saada johtuen pastöroimattoman maidon käytön hankaluudesta.

Peruna 7,3 milj. kg, (490 milj. kg) Leipävilja 5,1 milj. kg, (950 milj. kg)

Lajikkeet ja rodut tärkeitä

Ruokamatkailun kehittämisen edellytyksenä ovat erilaisuus ja paikalliset erikoisuudet. Myös viranomaisten pitäisi antaa pientuotannolle mahdollisuus erottua joukosta, Ilkka Arvola painottaa.

ja sen tulkinnasta puuttuu kokonaan.

– Isoille toimijoille lähiruoka ja luomu ovat lähinnä rasite ja kiusa. Valvovat viranomaiset ovat avainasemassa, miten elintarvikkeisiin liittyviä lakeja tulkitaan ja nyt he ovat hakoteillä.

Pienille toimijoille pitäisi antaa tilaa

le Salicon salaattitehtaalle, Ari Parkkinen Mestariviljelijöistä kertoo.

Kilpailu on kiristynyt – Kaikki mitä tuotamme, on lähiruokaa. Lähes kaikki tuotteemme menevät tukkuliikkeiden kautta Helsinkiin tai Keski-Suomeen ja sitä kautta osa tulee sitten takaisin tälle alueelle.

Kannattavuuden takia tukkuliikkeet ovat keskittäneet toimintaansa, eikä niille ole merkitystä, miltä alueelta ruoka tulee, kunhan se vain on laatutavaraa, Parkkinen toteaa.

Parkkinen pitää ongelmana sitä, että tukkuliikkeet ovat hanakoita tuomaan tuotteita ulkomailta, jos hinta nousee kotimaassa heidän mielestään

Parsakaali 0,3 milj. kg, (1,1 milj. kg) Luomuporkkanan viljelyala 16,5 ha

Lähi- ja luomuruoan tuotannossa pitäisi Arvolan mukaan kiinnittää huomiota lajikkeiden ja rodun valintaan sekä tuotteiden käsittelyyn.

– Kaikki kasvattavat samaa kovakuorista, moitteettoman pyöreäksi ja mauttomaksi jalostettua tomaattia.

Hienoa rotulihaa riiputetaan liian vähän aikaa ja se leikataan perinteiseen tapaan osittain pilalle. Pakkauksista pitäisi löytyä rotu, ikä, kasvupaikka ja paljon muuta kokille tärkeitä asioita.

– Erityisesti luomussa pitäisi tehdä pesäeroa tällaisilla asioilla ja ottaa huomioon tarkasti hyödyntämisen näkökulma, Arvola luettelee.

”Kaikki Suomessa tuotettu on lähiruokaa” Juvalla toimiva Mestariviljelijät on yhdeksän osakkaan muodostama yritys, joka välittää ja varastoi yrityksessä mukana olevien viljelijöiden kasvattamat lähituotteet maailmalle. Joroisissa, Juvalla, Haukivuorella ja Sulkavalla sijaitsevilla tiloilla kasvatetaan suuri osa koko Suomen jäävuorisalaateista Muita vihanneksia ovat erilaiset kaalit, erikoissalaatit ja selleri.

– Viljelijät tuovat tänne tavaraa, ne jäähdytetään, varastoidaan ja laitetaan sitten liikenteeseen. Talvella myytävät tuotteet, kuten kiinankaali ja valkokaali, varastoidaan täällä myyntiin saakka. Toimitamme tuotteitamme myös pakattuina sekä esikäsiteltyjä tuotteita vieressä toimival-

Eteläsavolaista alkutuotantoa

liian korkeaksi.

– Kilpailu on kiristynyt kovasti.

Hinnat tulevat kyllä helposti alaspäin, mutta niiden nousu on heikkoa.

Suoramyyntikokeilusta luovuttiin – Vähittäiskaupoilla on vapaat kädet hankkia tuotteita mistä haluavat ja suoramyyntiä tuottajilta liikkeisiin on jonkin verran. Mestariviljelijätkin kokeili suoramyyntiä 10 vuotta sitten 40 vähittäismyymälän asiakaskunnalle, mutta siitä luovuttiin.

– Mielestäni kaikki Suomessa tuotettu on lähiruokaa. Kuluttajakunta on täällä niin hajallaan, että parempaan on vaikea päästä, Parkkinen toteaa.

(54,5 ha) Salaatit avomaaviljely 1,8 milj. kg (4,1 milj. kg) Ruukkuvihannekset kasvihuoneviljely 17,7 milj. kpl (87 milj. kpl) Ammattikalastuksen sisävesisaalis 1 milj. kg (4,6 milj. kg) Maito 108,5 milj. l (2 180 milj. l) Naudanliha 4,2 milj. kg (80 milj. kg) Vadelma ja mesivadelma 0,1 milj. kg

(0,6 milj. kg) (koko maan tuotanto)

Monet lähituotteet päätyvät Etelä-Savossa ammattikeittiöihin Mikkelin Vihanneksen kautta, kertoo toimitusjohtaja Tarja Kankkunen.

”Paikallinen tukku tärkeä logistinen tekijä” – Yrityksemme ideologia on, että tuotevalikoimassa on mahdollisimman paljon lähialueen tuottajien ja yritysten tuotteita. Etelä-Savossa on erinomaisia ja laadukkaita tuotteita tarjolla. Alueella on osaamista mm. salaateissa, kaalissa ja kurkussa sekä viljatuotteissa, kertoo toimitusjohtaja Tarja Kankkunen Mikkelin Vihanneksesta.

Mikkelin Vihannes Oy on paikallinen elintarviketukku, jonka uudet toimitilat valmistuivat pari vuotta sitten Mikkelin Tuskuun. Tuotevalikoima kattaa lähes kaiken, mitä ammattikokki keittiössään tarvitsee. Asiakkaina on sekä alueen kuntien suurkeittiöitä että yksityisiä ravintoloita, pitopalveluita, kioskeja ja vähittäiskauppoja.

Lähiruokabuumi ei vaikuta Lähialueen tuotteita on aina tasaisesti tarjolla ja vakiintunut asiakaskunta tietää ne hyvin. Lähiruoan tämänhetkinen noste ei ole vaikuttanut yrityksen tuotevalikoimaan. Laajaan tuotevalikoimaan ei tietenkään voi saada kaikkea omalta alueelta.

– Täällä ei esimerkiksi ole isoja tomaatin viljelijöitä, joten ne tulevat Pohjanmaalta. Saatavuuden täytyy olla säännöllistä ja joidenkin tuotteiden kohdalla hintakin nousee esille.

Valmis kanava tuottajille Lähiruoan saatavuutta voitaisiin Tarja Kankkusen mielestä edistää

”Etelä-Savossa on erinomaisia ja laadukkaita tuotteita tarjolla.” lisäämällä entisestään paikallisten tuottajien ja tukun yhteistyötä. Kun tuote on laadun ja jatkuvan saatavuuden puolesta valmis markkinoille, on paikallinen tukku tärkeä logistinen tekijä asiakkaan ja tuottajan välillä.

– Mielestäni on iso tekijä, että tuotteelle on tarjolla valmis jakelukanava keittiöihin. Meillä on ajanmukaiset työvälineet ja laaja asiakaskunta valmiina, toimitusjohtaja toteaa.

syty

www.syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan Syty-lehden erikoispainos suomalaisille yrittäjille

SYT-kassan Merja Jokinen:

Edullista ja simppeliä riskienhallintaa Yrittäjät voivat saada erilaista neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Yrittäjäjärjestöillä, uusyrityskeskuksilla, kauppakamareilla, koulutusjärjestäjillä jne. on paljon koulutusja neuvontapalveluja, mutta hämmentävän usein niiden painopisteen huomaa olevan vain yritystoiminnan kehittämisessä. Se on tietysti tärkeää ja kaikki liiketoimintasuunnitelmaan, tuotteisiin, markkinointiin ja kilpailuun liittyvät tekijät ovat avainasemassa yritystoiminnan menestymiselle. Mutta yrittäjä on myös yksi rengas suomalaisten työtätekevien ihmisten joukossa,

ja se sosiaaliturva, minkä palkansaajille järjestää työnantaja, tulee yrittäjän järjestää itse itselle. Ja tästä yrittäjiä ei neuvota riittävästi, tai heillä ei ole aikaa paneutua asiaan.

Meitä yrittäjän sosiaaliturvasta vastaavia tahoja ovat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa. Yrittäjän sosiaaliturvan lähtökohtana on yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus YEL, johon esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys ja vakuutustaso perustuvat. Yrittäjän tulee itse vakuutta itsensä, sopia vakuutuksen tasosta ja muuttaa sitä tarvittaessa

niin eläkelaitokseen kuin työttömyyskassaan.

Jäsenyys yrittäjän työttömyyskassassa on vapaaehtoinen. SYT-kassassa on nyt reilut 23 000 jäsentä, joten vain pieni osa yrittäjistä on ottanut työttömyysvakuutuksen. Yrittäjien taakkaa erilaisten maksujen puristuksessa on raskas, ja tällöin kaikki vapaaehtoiset maksut jätetään hoitamatta.

Mutta jos yrittäjä haluaa hallita omaa henkilökohtaista riskiään ja turvata oman ja perheensä talouden, niin kannattaa miettiä työttömyysvakuutuksen ottamista. Muutaman sadan euron vuosimaksulla

saa jo kohtuullisen turvan verrattuna kansaneläkelaitoksen maksamaan perusturvaa, jos

jotain yllättävää tapahtuu ja yritystoiminta pitää lopettaa.

Elämme nyt aikaa, jolloin arviot talouskehityksestä huolestuttavat. Yrityksiä lopetetaan ja uusia perustetaan vähän. Työurien pidentäminen on tärkeää, mutta samalla yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen ontuu samalla kun nuorisotyöttömyys uhkaa isoa joukkoa kohti syrjäytymistä. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja näiden panosta. Yritystoiminnan aloittamisen kynnys pitää olla riittävän matala.

Työttömyysvakuutus on yksi keinoista, joilla tätä kynnystä voi madaltaa. Kun olet va-

kuuttanut itsesi, niin sinulla on taloudellinen turva jos jotain sattuu. Yrittäjän ei tarvitse olla supermies tai amatzoni joka pärjää aina ja kaikkialla, vaan yrittäjyyden pitää olla yksi luonteva tapa työllistyä ja hankkia elantonsa. Ja kuten palkansaajilla, jos työt loppuvat syystä tai toisesta, niin toimeentulo varmistuu ansiosidonnaisella päivärahalla seuraavaan työllistymiseen asti.

Merja Jokinen kassanjohtaja

Iloisella keittiöllä menee lujaa Susan Äijälästä tuli yrittäjä 2006. Silloin perustettu Iloinen keittiö on nimensä mukaisesti erikoistunut keittiötarvikkeiden myyntiin. Vaikka tulevaisuus näyttää valoisalta, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenyydestä nainen ei aio luopua jatkossakaan.

meille, Susan hymyilee.

- Lahteen yritys avasi myymälän 2011 ja Hyvinkäälle viime vuonna. Nyt työn alla on neljäs myymälä. Helsingin Kannelmäessä ovet avataan lokakuussa. Iloisen keittiön tuotteita myydään myös omien liikkeiden ulkopuolella. Tukkumyynnin ansiosta niitä saa aina Kilpisjärveä ja Ahvenanmaata myöten. Jäl-

leenmyyntipisteitä on viitisenkymmentä.

Taantuma ei näy keittiöissä – ainakaan negatiivisesti Yrittäjyys on vastannut odotuksia. Susan sanoo, että ennakkokuva yrittäjyydestä oli

pikemmin realistinen kuin romanttinen.

–Vanhempani pitivät kauppapuutarhaa Porissa, joten olen nähnyt pienestä pitäen, millaista yrittäjän työnteko on.

Yritystään Äijälät ovat luotsanneet kasvuhakuisesti. Liikevaihto on kasvanut vuoden 2009 130 000 eurosta viime vuoden yli 620 000 euroon.

– Tänä vuonna tavoitteena

on rikkoa miljoonan raja, Susan kertoo. Epävarmasta taloustilanteesta ei ole ollut toiminnalle ainakaan haittaa.

– Taantumassa kotona tekemiseen liittyvät aktiviteetit monesti kasvattavat kiinnostustaan. Sekin on auttanut, että meneillään on ollut vahva leivontabuumi.

Tärkeä turva SYT-kassaan Susan liittyi heti aloittaessaan yrittämisen.

– Joku turva on hyvä olla, vaikka menisi kuinka lujaa ja hyvin, nykyään SYT -kassan varapuheenjohtajana toimiva Susan sanoo. Kassan jäsenmäärä on kasvanut mukavasti viime vuosina, mutta tutkimusten mukaan turhan moni yrittäjä tuntee sosiaaliturva-asioita edelleen pintapuolisesti.

– Moni kokee, että yrittäjä ei voi joutua työttömäksi. Se

Hyppy Keittiötarvikkeiden pariin oli aikamoinen loikka tuntemattomaan, sillä aiemman uransa Susan oli tehnyt tyystin toisessa maailmassa. Vuonna 1988 prosessi-insinööriksi valmistuneen naisen pitkäaikaisia työnantajia olivat olleet esimerkiksi Neste Chemicals ja Esso. Siinä maailmassa öljyt olivat aivan toiset kuin keittiössä.

on harhaluulo. Erityisesti nykymaailmassa yrittäjä voi joutua yhtäkkiä isojen muutosten keskelle täysin itsestään riippumattomista syistä, Susan huomauttaa. Eniten hän taivastelee yrittäjiä, jotka jättävät kassan maksut väliin taloudellisen tilanteen vuoksi.

– Juuri silloinhan turvan säilyttäminen on kaikkein tärkeintä, hän sanoo. Vaikka oma yritys on kovassa nosteessa, Susan kertoo nukkuvansa yönsä paremmin SYT-kassan jäsenenä.

– Jos eteen tulisi sellainen tilanne, että toiminta syystä tai toisesta loppuisi, olisi siinä paljon pohdittavaa. Näen, että jos edes sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa, on se yksi murhe vähemmän. teksti ja kuva Ville Kulmala

Lokakuussa avataan ovet Helsingissä – Iloinen keittiö myy keittiövälineitä ja -tarvikkeita sekä sisustus- ja lahjatavaraa, miehensä kanssa yritystä pyörittävä Susan esittelee. Tuoteskaala on laaja ja ulottuu osteriveitsistä paistinpannuihin sekä valtavaan määrään erilaisia leivontatarvikkeita. Lippulaivamyymälä toimii nykyään Ideaparkissa.

– Meille on tärkeää, että luonnollista asiakasvirtaa on tarpeeksi. Ideaparkissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä, joten se riittää

Susan Äijälä on luotsannut yritystään komeaan kasvuun. Tänä vuonna on liikevaihdossa on tavoitteena rikkoa miljoonan euron raja.

Silikoninen sydänpaistomuotti on ollut yksi yrityksen hittituotteista. Niitä on myyty Suomeen jo toistakymmentätuhatta.

– Brittiläinen myyjäkin totesi, että Suomessa taitaa olla paljon rakkautta ilmassa, Äijälä huomauttaa.

www.syt.fi

2

Lasten ehdoilla Leipomoyrittäjät Christine ja Tommi Kauhanen tekevät pitkiä työpäiviä, mutta viettävät illat ja viikonloput pienten lastensa kanssa. Ylimääräiset työtunnit tehdään öisin.

Pellillinen karjalanpiirakoita valmistuu hetkessä Christine ja Tommi Kauhasen yhteistyönä: Christine kaulitsee pyöreät pohjat, Tommi levittää päälle riisipuurotäytteen ja molemmat rypyttävät piirakoita näppärästi.

Kauhaset perustivat Nykä-Mummon Piirakka -yrityksensä Säynätsalon keskustaan keväällä ja liittyivät saman tien myös SYT-kassaan.

Se antaa taloudellista turvaa, jos jostain syystä tulee mutkia matkaan.

Alku on ollut vauhdikas.

Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin.

Yritys sai nimensäkin mummon mukaan.

- Oikeastaan homma on lähtenyt liikkeelle paremmin

Työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisälsivät merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä.

Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityk-

kuin uskalsimme odottaa, Tommi sanoo.

Pariskunta leipoo käsin 200-500 piirakkaa myyntiin joka arkipäivä. Piirakoita myydään kahdessa elintarvikemyymälässä, ja lisäksi tulevat yksityiset tilaukset.

Christine ja Tommi asuvat kahden lapsensa kanssa hyvin lähellä leipomoa. Toinen vanhemmista lähtee arkiaamuisin puoli kahdeksan maissa viemään 3-vuotiasta JennaJasminia ja 1,5-vuotiasta Noora-Emiliaa perhepäivähoitoon.

Siinä vaiheessa toinen vanhempi on ahertanut leipomolla jo pari tuntia.

Ensimmäiset, kauppoihin tilatut piirakkapellilliset on saatava uuniin jo viiden jälkeen. Leipomista riittää koko päiväksi; paistovalmiita pellillisiä pakastetaan seuraavaa päivää varten.

- Teemme työtä lasten ehdoilla, ja vietämme kaikki illat kello 17-21 yhdessä kotona. Kun lapset ovat nukahtaneet, joudumme joskus kutsumaan lapsenvahdin kotiin ja lähtemään leipomishommiin, Christine kertoo.

Pariskunta ei toimita piirakoita kauppoihin viikonloppuisin. Silloin ollaan perheen kanssa yhdessä. Ylimääräiset tilaukset on toki valmistettava sen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.

Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä.

Lausunto on kassaa sitova.

Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän • on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja • on lopettanut yritystoiminnan ja TE-toimisto on todennut hänet oikeutetuksi etuuteen.

Työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on ollut kassan maksavana jäsenenä vähintään 18 kuukautta. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista.

Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen

yötyönä, ja silloin uni saattaa jäädä muutamaan tuntiin.

Työtä on paljon, mutta omassa yrityksessä työaika on joustava. Aviopuolisot voivat myös vuorotella leipomisen ja lasten hoidon järjestelyissä.

Lähikuukausina on tarkoitus avata kahvio leipomon yhteyteen. Keskimäärin yli kymmentuntisiksi venyviä työpäiviä ei enää pysty venyttämään. Vanhemmat haluavat, että heillä riittää voimia viettää aikaa myös lasten kanssa.

Tommi myöntää, että haaveena on toiminnan laajentaminen joskus niin, että voisi itse keskittyä johtamiseen. Juuri nyt pariskunta iloitsee siitä, että pystyy ansaitsemaan omin käsin perheen elannon.

Läheisessä S-marketissa piirakkakori on taas tyhjä. Tänään on säynätsalolaiset ovat ostaneet jo 120 piirakkaa, ja iltapäiväksi Christine ottaa puhelimessa vastaan 60 piirakan lisätilauksen. teksti ja kuva Ritva Kupari

Christine ja Tommi Kauhasen alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin. eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8 520 €/vuosi. Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu.

Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hän todisteellisesti lopettaa yritystoimintansa. Kassan on katsottava työttömyyden alkavan TE-toimiston esteettömän lausunnon alusta lukien.

Päivärahan maksaminen alkaa aikaisintaan 7 omavastuupäivän jälkeen. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 päivää.

Kun yli 18 kuukautta yrittäjänä toiminut jäsen lopettaa toimintansa, kassan tulee selvittää, jääkö toiminnan lopettamisesta tai myymisestä jäljelle puhdasta myyntivoittoa.

Jos myyntivoittoa jää, se siirtää päivärahan maksamisen alkamista. Lue lisää www.syt.fi

SYT-kassan puheenjohta Juhani Hopsu:

Kassan jäsenyys kiinnostaa Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työt-

tömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tämän vuoden aikana liittynyt syyskuun alkuun mennessä ennätysmäärä uusia jäseniä eli lähes 3500 yrittäjää.

Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää.

- Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla, sanoo SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, Talousjuristit Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hopsu.

Hopsun mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

- Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin

Juha Hopsu toteaa, että pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Hopsu.

Päivärahan saajia 20 % enemmän Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,6. SYT-kassa maksoi heinäkuussa päivärahoja 20 % enem-

män kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai kesäkuussa 628 jäsentä eli noin 2,7 % kassan jäsenistä.

- Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, päättää puheenjohtaja Juhani Hopsu.

YRITTÄJÄ, HALUATKO LISÄTIETOJA SYT-KASSASTA JA KASSAAN LIITTYMISESTÄ?

SOITA KAMPANJANUMEROON 09-612 03530.

www.syt.fi

3

SYT turvasi Juha Pellisen toimeentulon

Käsillä uusi ammatti Koulutettu hieroja Juha Pellinen, 45, avaa liikehuoneistonsa oven hyväntuulisuutta ja hyvinvointia hehkuen.

- On rikkaus saada tehdä tätä työtä ja olla osa ihmisten hyvinvointia. Tiedän, miten tärkeää se on. Olen itse voinut todella pahoin, Pellinen toteaa.

Kotkalainen Pellinen on aina ollut kova tekemään töitä.

Vuonna 2005 hän ryhtyi kodinkonekauppiaaksi. Vuosien mittaan tuli selväksi, että Pellisellä ei ollut enää yritykseen intoa ja paloa. Hän paloi itse loppuun, eikä nähnyt tulevaisuutta valoisana. Lopulta hän irtautui yhtiöstä ja ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi tammikuussa 2012. Onneksi Pellinen oli liittynyt Suomen Yrittäjäin Työttymyyskassaan jo vuonna 2008.

- Olin ollut kassan jäsenenä tarpeeksi kauan ja työssäoloehto täyttyi keposes-

ti. SYT:ssä oli ripeää toimintaa ja minua autettiin auliisti.

En ole vastaavaa ennen kokenut. Minulla on aikaisempaakin kokemusta työttömyydestä 1990-luvulta, jolloin kuuluin silloiseen Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen.

Pelliselle oli alusta saakka selvää, että hän ei jää ihmettelemään vaan ryhtyy opiskelemaan hierojaksi. Haaveissa siinsi oma pieni yritys Karhulassa.

- Pieni mutka matkassa oli, että paikallisen TE-toimiston kanssa jouduin ensin vääntämään siitä, onko alalla työllistymismahdollisuuksia ja tuetaanko opiskelujani.

Pellinen aloitti hierojaopintonsa Porvoossa. SYT:n kautta hän sai työttömyyspäivärahaa, jonka suuruus määräytyi YEL:n vakuutusmaksun mukaan. Lisäksi hän sai ylläpitokorvausta omaehtoisen koulutuksen aikana. Kassan turvaama toimeentulo oli merkittävä koko Pellisen perheelle, johon kuuluu vaimo ja kaksi poikaa.

- Keväällä kävi vielä niin, että katosta tuli vedet läpi ja edessä oli kallis remontti. Ilman työttömyysturvaa olisi sii-

nä vaiheessa ollut edessä hermojen menetys, hän muistelee.

Kymmenessä kuukaudessa Pellinen oli opiskellut itselleen hierojan ammattitutkinnon, ja jo tammikuussa 2013 hän oli rekisteröinyt uuden yrityksensä.

- Yrittämiseen sisältyy aina riski. Mutta onko nykyään missään varmaa työpaikkaa?

Positiivinen pitää olla, mutta myös realisti, sanoo Pellinen, joka teki tarkat liiketoimintasuunnitelmat.

Uusi yritystoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin.

- Into on kova ja työ mukavaa. Se harmittaa, etten vaihtanut alaa aiemmin. Mutta ehkä tässä iässä on enemmän ymmärrystä kohdata erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen, miettii Pellinen, joka suosittelee muillekin yrittäjille työttömyyskassan jäsenyyttä.

YEL kannattaa pitää oikealla tasolla, hän muistuttaa. teksti ja kuva Stiina Kiiveri

SYT-kassa turvasi Juha Pellisen toimeentulon ja kouluttautumisen uuteen ammattiin hierojaksi.

Jäsenmaksu määräytyy työtulon mukaan SYT -kassan jäsenmaksu on nykyisin noin 0,6-1.5 % YEL, MYEL -vakuutuksen perustana olevasta työtulosta tai osaomistajien ja perheenjäsenten TyEL-palkasta. Jäsenmaksu on laskenut jo useampana

vuonna peräkkäin. Sen vahvistaa Finanssivalvonta vuosittain.

Tarkasti sanottuna jäsenmaksun suuruus on nyt 1,70 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron

ylittävästä osasta 25 000 euron vuosityötuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,3 %.

Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Esimerkkejä työtulon vaikutuksesta päivärahaan ja jäsenmaksuun vuonna 2013 Työtulo 8 520 10 000 12 000 15 000 18 000 20 000 25 000 28 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000

Jäsenmaksu 46,24 71,40 105,40 156,40 207,40 241,40 326,40 365,40 391,40 456,40 521,40 586,40 651,40 781,40 911,40 1 041,40 1 171,40

Päiväraha 32,46 34,88 38,78 44,02 49,25 52,74 61,46 66,69 70,18 78,90 87,62 92,37 96,24 104,00 111,75 119,50 127,25

Päiväraha/kk 697,89 749,92 833,84 946,34 1 058,84 1 133,84 1 321,34 1 433,84 1 508,84 1 696,34 1 883,84 1 985,91 2 069,25 2 235,91 2 402,58 2 569,25 2 735,91

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,24 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 €. www. syt.fi – sivuilla on laskurit, joiden avulla voit laskea päivärahan ja jäsenmaksun suuruuden omalla työtulollasi.

Yrittäjä varmista perusturvasi:

• Saat sairauspäivärahaa ja työttömyysturvaa • Perheenlisäys ei ole rasite • Eläkkeesi riittää elämiseen

Tarkista YEL-työtulosi vuosittain Esimerkkejä: YEL-työtulo

10 000 e/v

Sairauspäiväraha (brutto) 585 e/kk Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 749 e/kk Eläkkeelle 65 v, yrittäjäaika 20 v. 333 e/kk

20 000 e/v

30 000 e/v

1 166 e/kk

1 750 e/kk

1 133 e/kk 667 e/kk

1 508 e/kk 1 000 e/kk

Voit tarkistaa eläkkeesi työeläkeotteesta: www.tyoelake.fi

Monet vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Vapaaehtoisilla vakuutuksilla voit täydentää perusturvaa.

Aloittavalle yrittäjälle on YEL-maksualennus.

YRITTÄJÄN perusturva: www.yrittäjät.fi/etappi

Kampanjanumero on auki ma-pe klo 9-16 aikavälillä 6.9–30.11.2013.

Numerosta saat perustietoja SYT-kassaan liittymisestä, jäsenyydestä ja päivärahoista.

Jos olet jo SYT-kassan jäsen niin otathan yhteyttä palveluaikojen puitteissa (ma-pe klo 9-11) työttömyysturvaneuvonnan numeroon (09) 622 4830 tai vaihtoehtoisesti voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse neuvonta@syt.fi.

www.syt.fi www.syt.fi

44 Mikä Mikäon on SYT-kassa?

SYT-kassa?

Suomen Yrittäjäin TyöttöSuomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on myyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuonsuomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen na 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tatyöttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien voitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuutta elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvavapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla. kuutuksen avulla.

SYT-kassan jäsenenä turSYT-kassan jäsenenä turvaat toimeentulosi työttömyyvaat toimeentulosi työttömyyden kohdatessa. Jos jäät työtden kohdatessa. Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskastömäksi ja olet työttömyyskassan jäsenenä täyttänyt yrittäsan jäsenenä täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, olet oijän työssäoloehdon, olet oikeutettu ansiopäivärahaan. keutettu ansiopäivärahaan.

Työttömyysetuuksia makseTyöttömyysetuuksia maksetaan kuukausittain keskimäätaan kuukausittain keskimäärin 600 jäsenelle. rin 600 jäsenelle.

SYT-kassaan kuuluu tällä SYT-kassaan kuuluu tällä hetkellä yli 23 000 yrittäjää eri hetkellä yli 23 000 yrittäjää eri toimialoilta ja kaikenkokoisistoimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Vain liittymällä ta yrityksistä. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on työttömäkyrittäjäkassaan on työttömäksi jääneellä yrittäjällä mahdolsi jääneellä yrittäjällä mahdollisuus saada ansiosidonnaista lisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa. päivärahaa.

Kassan yleiset ehdot ja työtKassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa.

SYT:n tömyysturvalaeissa.

SYT:n toimintaa valvoo Finanssivaltoimintaa valvoo Finanssivalvonta. vonta.

Miksi Miksi liittyisin liittyisin SYT-kassaan?

SYT-kassaan?

• Yritystoiminta on aina riski• Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin tarvitsee altista ja yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa. työttömyysturvaa.

• Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei • Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa ansiosidonnaista vielä takaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. työttömyysturvaa.

• SYT mahdollistaa jäsenil• SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttöleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lapsikorotukmyyspäivärahan lapsikorotuksineen. sineen.

• Palkansaajasta yrittäjäk• Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on mahdollisuus si siirtyvällä on mahdollisuus katkeamattomaan työttömyyskatkeamattomaan työttömyysturvaan. turvaan.

• SYT-kassan jäsenenä voit • SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi ansaada työttömäksi jäätyäsi an-

MIKÄ, MIKSI, MITEN? siosidonnaista päivärahaa vasiosidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mulitsemasi vakuutustason mukaan 500 päivä ajalta. Vakuukaan 500 päivä ajalta. Vakuutustaso voi olla maksimissaan tustaso voi olla maksimissaan YEL-, MYEL-työtulon tai TyYEL-, MYEL-työtulon tai TyEL-palkan suuruinen.

EL-palkan suuruinen.

• Kassan jäsen voi saada oi• Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 18 kuukauden jäsevärahaan 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä. nyydellä ja yrittäjyydellä.

• Uudet yrittäjät voivat saada • Uudet yrittäjät voivat saada yrittäjäpäivärahaoikeuden jo yrittäjäpäivärahaoikeuden jo 12 kuukauden jäsenyydeltä ja 12 kuukauden jäsenyydeltä ja yrittäjyydeltä. yrittäjyydeltä.

• Työllistymistäedistävien pal• Työllistymistäedistävien palveluiden ajalta voi saada koroveluiden ajalta voi saada korotettua päivärahaa enintään 200 tettua päivärahaa enintään 200 päivän ajan. Tältä ajalta makpäivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisetaan työttömyysetuuden lisäksi myös verotonta kulukorsäksi myös verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai vausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä.

18 euroa arkipäivältä.

• Jäsenmaksu alkaen 46,24 eu• Jäsenmaksu alkaen 46,24 euroa vuodessa roa vuodessa • Jäsenmaksu on verovähen• Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtainyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa sessa verotuksessa

- kassa Kuka Kukaon onyrittäjä yrittäjä työttömyystyöttömyysturvassa? turvassa?

Yrittäjän työttömyysturvan Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmotkannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. täjäksi vai palkansaajaksi.

Yrittäjän käsite työttömyysYrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, jokin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa ka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yriole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittyksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan nätäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osakökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää jäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkanhahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tälsaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, lä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäseminkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuutnenä he voivat itsensä vakuuttaa. taa.

Henkilö, joka katsotaan Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvasyrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyystursa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain vaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-ainiin sanottuna jälkisuoja-aiSYT-kassaan voi liittyä ne- kana, mikäli yritystoiminSYT-kassaan voi liittyä ne- kana,eli eli mikäli yritystoimintissä osoitteessa www.syt.fi ta lakkaa pian sen alkatissä osoitteessa www.syt.fi ta lakkaahyvin hyvin pian sen alkatai vaihtoehtoisesti voit tila- misen jälkeen. tai vaihtoehtoisesti voit tila- misen jälkeen. ta SYT-kassan esitteen esim. ta SYT-kassan esitteen esim. kassan nettisivujen kautta tai kassan nettisivujen kautta tai sähköpostitse neuvonta@syt. sähköpostitse neuvonta@syt. fi. Esitteessä on mukana papefi. Esitteessä on mukana paperinen liittymislomake. rinen liittymislomake.

Mikäli haluat että kasMikäli haluat että kasmukaan san asiantuntijat ottavat liit- Työttömyysturvalain Työttömyysturvalain mukaan san asiantuntijat ottavat liit- yrittäjä on henkilö, joka on tymisasioissa sinuun yhteyttä henkilö, joka on tymisasioissa sinuun yhteyttä yrittäjätaionMYEL -vakuutusniin lähetä yhteydenottopyyn- YEL-vakuutusniin lähetä yhteydenottopyyn- YEL- tai MYEL Yrittäjänä ei kuitö esim. sähköpostitse neuvon- velvollinen. velvollinen.

Yrittäjänä ei kuitö esim. sähköpostitse neuvonpidetä MYEL-vakuuta@syt.fi. Kirjoita yhteydenot- tenkaan tenkaan pidetä MYEL-vakuuta@syt.fi. Kirjoita yhteydenot- tettua apurahansaajaa. Työttötopyyntöön nimesi, yrityksetettua apurahansaajaa. Työttötopyyntöön nimesi, yritykse- myyskassaan liittymisen edelsi nimi sekä puhelinnumerosi. myyskassaan liittymisen edelsi nimi sekä puhelinnumerosi. lytyksenä on, että yritystoilytyksenä on, että yritystoi-

Miten Mitenliityn liityn SYT-kassaan?

SYT-kassaan?

YELYEL-jajaMYELMYELvakuutetut vakuutetut

minta on laajuudeltaan olenminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YEL- tai MYnaista, jolloin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettu EL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 eutyötulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa. roa vuodessa.

Yrittäjäksi katsotaan Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva osaomistaja piiriin kuuluva osaomistaja tai perheenjäsen, jos hän tai perheenjäsen, jos hän • omistaa yksin vähintään • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhomistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee tiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa johtavassa asemassa • omistaa yksin tai jos hä• omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähinnen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän tään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee työskentelee Perheenjäseniksi katsotaan Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa tayrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös loudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemavopuoliso), lapset ja vanhemmat. mat.

Johtavassa asemassa työsJohtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yritykkenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallisen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden sen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %. omistusosuus on yli 15 %.

TyEL-palkan tulee olla väTyEL-palkan tulee olla vähintää 710 € kuussa (8 520 hintää 710 € kuussa (8 520 €/v), jotta osaomistaja tai per€/v), jotta osaomistaja tai perheenjäsen voi liittyä kassaan. heenjäsen voi liittyä kassaan.

Miten Mitenvalitsen valitsen kassan kassan vakuutustason? vakuutustason?

Kassan jäsen voi itse valita työtKassan jäsen voi itse valita työttömyysturvan vakuutustasontömyysturvan vakuutustasonsa. Taso saa olla enintään eläsa. Taso saa olla enintään eläkevakuutuksen (YEL,MYEL kevakuutuksen (YEL,MYEL tai TyEL) vahvistetun työtulon tai TyEL) vahvistetun työtulon suuruinen ja sen pitää olla väsuuruinen ja sen pitää olla vähintään 8 520 euroa vuodessa hintään 8 520 euroa vuodessa kerryttääkseen yrittäjän työssäkerryttääkseen yrittäjän työssä-

oloehtoa. Vakuutustasoa ei siis oloehtoa. Vakuutustasoa ei siis kannata ottaa suurempana kuin kannata ottaa suurempana kuin todellinen YEL-, MYEL- tai todellinen YEL-, MYEL- tai TyEL- vuosityötulo on. TyötuTyEL- vuosityötulo on. Työtulon muuttuessa kannattaa myös lon muuttuessa kannattaa myös kassan vakuutustasoa muutkassan vakuutustasoa muuttaa. Muutokset tulee aina tehdä taa. Muutokset tulee aina tehdä kirjallisesti esim. sähköpostilla kirjallisesti esim. sähköpostilla osoitteeseen neuvonta@syt.fi. osoitteeseen neuvonta@syt.fi.

1.1.YELYEL-jajaMYELMYELvakuutettu vakuutettuyrittäjä yrittäjä

YEL- ,MYEL-vakuutuksen YEL- ,MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäisvuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittämäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYTjä voi vakuuttaa itsensä SYTkassassa YEL- ja MYEL- vakassassa YEL- ja MYEL- vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu kuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YELlaskennallinen työtulo. YELja MYEL-työtuloja ei voi lain ja MYEL-työtuloja ei voi lain mukaan laskea yhteen työttömukaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuuutasoa vamyyskassan vakuuutasoa valittaessa. Työtuloon eivät vailittaessa. Työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, kuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo. vahvistettu ansiotulo.

2.2.TyEL-vakuutettu TyEL-vakuutettu osaomistaja osaomistajatai tai perheenjäsen perheenjäsen

TyEL-vuosipalkka on enimTyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan mäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyEL-vakuuSYT-kassassa. TyEL-vakuutetulla tämä tarkoittaa todellitetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevasuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja. kuutuksen alaisia palkkoja.

Yrittäjäkassan Yrittäjäkassan jäsenmaksut jäsenmaksut suhteessa suhteessa palkansaajapalkansaajakassoihin kassoihin

Yrittäjäkassan jäsenmaksut Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaaovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska jakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäiosuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v.2013 32,46€) suuvärahan (v.2013 32,46€) suuruinen, loppuosa eli kassan ruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päimaksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jävärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla. senmaksuilla.

Palkansaajapuolella valPalkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan tio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päimaksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta värahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyysosin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR. vakuutusrahasto eli TVR. Työttömyyskassojen valTyöttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yritvalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraitäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250 suusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen määrää puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluis(omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut). SYT-kasta ja hallintokulut). SYT-kassan omavaraisuusaste on tällä san omavaraisuusaste on tällä hetkellä 301 % eli SYT-kassa hetkellä 301 % eli SYT-kassa on vakavarainen työttömyyson vakavarainen työttömyyskassa. kassa.

SUOMEN SUOMEN YRITTÄJÄIN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA TYÖTTÖMYYSKASSA www.syt.fi www.syt.fi Perustettu 1995 Perustettu 1995 Yli 23 000 jäsentä Yli 23 000 jäsentä PL 999, 00101 Helsinki PL 999, 00101 Helsinki Mannerheimintie 76 a, 4.kerros, Helsinki Mannerheimintie 76 a, 4.kerros, Helsinki puhelin (09) 622 4830 (ma-pe 9-12 ja ti 13–15) puhelin (09) 622 4830 (ma-pe 9-12 ja ti 13–15) faksi (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi faksi (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi www.facebook.com/syt.fi www.facebook.com/syt.fi Kassanjohtaja Merja Jokinen Kassanjohtaja Merja Jokinen Puheenjohtaja Puheenjohtaja toimitusjohtaja Juhani Hopsu Talousjuristit Oy toimitusjohtaja Juhani Hopsu Talousjuristit Oy

--kassa kassa

LIITY KASSAN JÄSENEKSI JA VOIT VOITTAA 1000 EURON MATKALAHJAKORTIN Liity Liity jäseneksi jäseneksi SYT-kassaan SYT-kassaan 6.96.9- 6.12.2013 6.12.2013 välisenä välisenä aikana aikana ja ja voit voit voittaa voittaa 1000 1000 euron euron arvoisen arvoisen matkalahjakortin. matkalahjakortin. Arvontaan Arvontaan osallistuvat osallistuvat kaikki kaikki 6.96.96.12.2013 6.12.2013 välisenä välisenä aikana aikana liittyneet liittyneet jäsenet. jäsenet. Arvonta Arvonta suoritetaan suoritetaan 9.12.2013.

9.12.2013.

Arvonnan Arvonnan voittajalle voittajalle ilmoitetaan ilmoitetaan henkilökohtaisesti. henkilökohtaisesti.

- kassa Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa. Päätoimittaja Merja Jokinen. Toimitus ja taitto: Viestintäharju Oy. Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski.

Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa.

Päätoimittaja Merja Jokinen.

Toimitus Länsi-Savon ja taitto: Viestintäharju Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski.

Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi.

Painopaikka: Lehtipaino.Oy. ISSN 2242-492x.

Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi. Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino. ISSN 2242-492x.

11

4/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Miksi yhä useampi yritys keskittää vakuutuksensa Ifiin?

Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan.

Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan.

Anna palaa yrittäjä! Me emme anna.

Aloitetaan tekemällä Oikea Turva -kartoitus.

Olemme tehneet yrityksille satoja vapaaehtoisia sähkötarkastuksia, joihin sisältyy sähkökeskusten lämpökuvaus infrapunakameralla. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä löytyi

Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuutusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen mukaan. Saat juuri sinulle ja yrityksellesi sopivat vakuutusratkaisut, joilla turvaat toimeentulosi ja varmistat yrityksesi toiminnan jatkuvuuden. Etkä maksa mistään turhasta.

jotain korjattavaa, keskimäärin 15 vikaa per yritys. Vahinkotilastomme mukaan joka kolmas yrityksen tulipalo on sähkön aiheuttama. Tylyjä lukuja. Siksi päätimme tehostaa tarkastus-

toimintaa ja rekrytoimme viisi nuorta AMK-sähköinsinööriä, joista koulutimme sähköturvallisuuden asiantuntijoita.

IF

If Turvatesti paljastaa piilevät riskit Räätälöity If Turvatesti käy läpi riskit, joista todennäköisimmin on vaaraa yrityksesi työntekijöille tai omaisuudelle. Saat myös selkokieliset ohjeet puutteiden korjaamiseen.

Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Katso kuinka lämpökuvaus tehdään youtube.com/ ifvahinkovakuutus

Tässä ovat uudet asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere, Heidi Liimatainen, Kuopio, Matti Happonen, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä Aki Tainio, Oulu

Vain Ifistä!

Ilmainen sopimuskonsultointi.

Investointitukea turvatoimiin.

Jos vahinko kuitenkin sattuu, yksi ilmoitus meille riittää ja otamme asiasi hoitoon. Käsittelemme Pohjoismaissa 1,4 miljoonaa vahinkoa vuodessa, joten tiedämme kuinka toimia, jotta vahinko haittaa mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Asiakkaamme antavat korvauspalvelullemme arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1–5.

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus.

Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita 010 19 15 00.

12

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2013

Raha & Talous Orastavaa kasvua euroalueella Sijoitusmarkkinoiden loppuvuosi näyttää toiveikkaalta. USA:ssa talouskehitys jatkaa vakuuttavana asuntomarkkinoiden elpyessä ja työllisten määrän kasvaessa.

E

uroalue on puolestaan noussut taantuman kourista alkukesän arvioita nopeammin. Lupaavia talousnäkymiä ja kuluvan vuosineljänneksen aikana nähtyä vahvaa osakemarkkinakehitystä varjostaa kuitenkin erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin aikeet elvytystoimenpiteiden asteittaisesta purkamisesta.

Euroalueella Saksan parlamenttivaalit kuun lopulla palauttanevat Kreikan velkatilanteen uudelleenar-

vioitavaksi. Kireä poliittinen tilanne Lähi-idässä Yhdysvaltain ja Syyrian välillä aiheuttanee myös kurssiheiluntaa lähiviikkoina.

Korkosijoittajalle vallitseva taloustilanne on haastava. Matalina pysyttelevät lyhyet markkinakorot takaavat, että pankkien talletuskorot jatkavat alhaisilla tasoilla. Hetki ei ole otollisin joukkolainoille tai muille pitkän koron sijoituskohteillekaan.

Ennätysalhaisilla tasoilla olleet pitkät korot jatkavat väistämättä nousuaan maailman talouden elpyessä, jolloin joukkolainojen markkina-arvo laskee. Vaikka keskuspankit USA:ssa tai Euroopassa eivät toistaiseksi ole koskeneet varsinaisiin ohjauskorkoihinsa, Fedin elvytystoimien alasajoaikeista virinnyt korkojen nousu on jo lohkaissut huomattavan osan erityisesti kehittyvien markkinoiden joukkolainojen arvoista.

Tuottoja tavoitteleva sijoittaja kohdistaa katseensa osakemarkkinoille.

Pidemmällä aikavälillä osakemarkkinoiden huomio keskittynee Fedin elvytystoimien purkamisen sijasta euroalueen taantuman päättymiseen ja globaalin talouskasvun jatkumiseen.

Osakemarkkinoiden mahdollinen korjausliike kannattaakin hyödyntää osakkeiden hankkimiseen. Osakkeiden houkuttelevuutta lisää kohtuullisena pysyvä osinkotuotto.

Kuluvalla vuosineljänneksellä osakemarkkinoiden vahvin veto on kohdistunut Eurooppaan.

Talouskasvun piristyminen ja vahvat luottamusluvut rajaavat yritysten tulosennusteiden laskupaineita, mikä tukee eurooppalaisosakkeiden lähiajan näkymiä. Pitkään murheellisen talouskehityksen kourissa rämpineiden eurooppalaisten yritysten kannattavuuskehitys voi myös yllättää positiivisesti.

Aasiassa usko Kiinan talouskasvun kestävyyteen näyttää palanneen hyvien talouslukujen myötä. Maan poliittisen johdon tavoitteena on muuttaa

kasvustrategiaa investointien sijasta kotimaiseen kulutukseen perustuvaksi. Elvyttävä talouspolitiikka tukee osaltaan maan taloutta ja osakemarkkinaa.

Japanissa hallitus ja keskuspankki ovat päättäneet katkaista maata yli 15 vuotta vaivanneen deflaatiokierteen. Voimakas elvytyspolitiikka onkin tukenut taloutta ja heikentänyt jeniä edesauttaen yhtiöiden tulosten ja osakekurssien voimakasta kasvua viimeisen vuoden aikana. Samalla elvytys on kuitenkin kasvattanut entisestään julkisen talouden vajetta, minkä paikkaamiseksi hallitus joutuu nyt pohtimaan ongelmallista kulutusveron nostoa.

Japanin talousnäkymät säilynevät kuitenkin suotuisana, mikäli tärkeimmän markkina-alueen Yhdysvaltain talous jatkaa vahvana.

Kari Saikkonen varainhoitaja OP-Private Suur-Savo

NUORTEN PALVELUT Palvelut Sinulle 18-25 -vuotias Suur-Savon Osuuspankista!

18-25 -vuotiaana saat seuraavat palvelut maksutta: • käyttötilin ja verkkotiliotteen, • OP-Visa Electron- tai Debit-kortin, • OP-Visa Debit/Credit -kortin, kun sinulla on 90 opintopistettä tai kun on säännölliset tulot ja luottotiedot kunnossa, • monipuolisen op.fi-verkkopalvelun ja personointimahdollisuuden, • nykyaikaisen OP-Mobiili -sovelluksen älypuhelimeen, • oman talouden suunnittelupalvelun ja e-laskujen vastaanoton, • ASP-tilin eli asuntosäästöpalkkiotilin, jonka avulla pääset käsiksi omaan asuntoon.

0€

Tutustu myös nuorelle aikuiselle sopivaan edulliseen Easy-vakuutuspakettiin, joka turvaa arkesi! Ja opintolainaa tarjoamme kilpailukykyisin ehdoin.

Op.fi/memo -osoitteesta löydät elämäntilanteeseesi sopivimmat ratkaisut. Autamme sinua mielellämme ota yhteyttä verkossa op.fi tai numeroon 010 255 2601*! * Puhelut 010-numeroihin maksavat kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0828 €/puhelu+ 0,17 €/min (hinnat sis. alv).

Lisäetuja omistajajäsenille. Nuori - liity sinäkin!

Kun liityt Suur-Savon Osuuspankin omistajajäseneksi, saat markkinoiden parhaat OP-Pohjolan pankki- ja vakuutusedut.

Nuorena omistajajäsenenä saat käyttöösi lisää etuja: • Opintolainojen toimitusmaksut veloituksetta, • Suur-Savon Osuuspankin paikalliset omistajajäsenedut.

Lisätietoja www.op.fi/suur-savo • OP-Pohjola-ryhmän valtakunnalliset omistajajäsenedut

sijoittamaan OP-Vuokratuottoon.

Ekstraetu!

Kun liityt omistajajäseneksi, voit valita vielä kahdesta lisäedusta omasi: kaksi leffalippua tai kaksi Eero Aarnion harmaata Poni-mukia*. *mukien saatavuus vaihtelee, korvataan tarvittaessa vastaavalla tuotteella.

OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto sijoittaa kotimaassa paitsi asuntoihin myös toimitiloihin ja asuntojen rakennuttamiseen. Tarjolla on siis vakaata vuokratuottoa ja arvonnousupotentiaalia vaivattomassa ja hyvin hajautetussa muodossa.

RSVP lähimpään Osuuspankkiin tai numeroon 0800 02441 OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt ja rahastoesite ovat saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta www.op.fi ja OP 0100 0500 -puhelinpalvelusta.

13

4/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Osaavaa varallisuudenhoitopalvelua omasta maakunnasta

Tutkijatohtori, MMT Minna Mikkola luennoi ti 10.9.2013 klo 16:30 – 18:00 aiheesta

TIEDÄTKÖ MITÄ SYÖT? RUOAN TUOTANNON JA KULUTUKSEN UUDET TRENDIT Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio Lönnrotinkatu 5, Mikkeli Luento on kaikille avoin ja maksuton.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

Onko varallisuutesi hyvässä ja aktiivisessa hoidossa? Saatko kertyneille varoillesi riittävästi tuottoa?

Onko sinulla asiantunteva kumppani, jonka kanssa voit halutessasi keskustella taloudesta ja markkinatilanteesta tai varallisuudenhoitoon ja muihinkin pankkiasioihin liittyvistä asioista? Saatko riittävästi tietoa sijoitustesi kehityksestä? Tiedätkö, onko sinulla juuri sinulle parhaiten sopivat sijoitusvaihtoehdot käytössä?

Edellä esitettyihin kysymyksiin saat myönteisen vastauksen käyttämällä OP-Private-palvelua. Suur-Savon Osuuspankin Private-yksikkö on paikallinen toimija ja se tarjoaa sopimuspohjaista varallisuudenhoitopalvelua koko maakunnan alueella. OP-Private-palvelu on tarkoitettu kaikille niille asiakkaille, joille sijoitusvarallisuutta on kertynyt vähintään 100 000 euroa.

Osuuspankin omaisuudenhoitopalvelu, OP-Private, perustuu valtakunnalliseen toimintamalliin. Varainhoitajat toimivat kuitenkin pai-

kallisesti, lähellä asiakkaita. Useimmiten varainhoitajan voi tavata omalla paikkakunnalla, tutussa konttorissa.

Varainhoitajien toiminta pohjautuu OP-Pohjola-ryhmän huippuasiantuntijayksiköiden, kuten Pohjola Varainhoidon ja Pohjola Pankkiiriliikkeen, suosituksiin ja salkkumalleihin. Näin varmistetaan salkunhoidollisesti samanlaatuinen palvelu niin Helsingissä, Mikkelissä kuin Rovaniemelläkin.

Asiakkaan riskinottohalu, sijoitusaika ja –suunnitelmat ratkaisevat aina, millaisia sijoitusvaihtoehtoja asiakkaalle tarjotaan. Vaihtoehtojen määrä on monipuolinen ja siksi alkuneuvottelulla ja kartoituksella on suuri merkitys siihen, mikä vaihtoehto asiakkaalle tulee kyseeseen.

Valikoimasta löytyy niin kotimainen kuin kansainvälinen osakesalkku tai vaikkapa etf-salkku. Rahastoihin pohjautuva salkku voi olla korkosalkku, 100 %:n osakesalkku tai sekasalkku, jonka voi valita kolmesta eri riskitasosta. Sekasalkku sisältää sekä korko- että osakerahastoja.

Mikäli asiakas ei halua valmista salkkuratkaisua, konsultatiivinen

Sijoitusillat alkavat klo 18 1.10. Savonlinna, ravintola Paviljonki 2.10. Mikkeli, Kasarmin Kampus, Mikpolisali 5.11. Pieksämäki

salkku on sopivin vaihtoehto. Se voi sisältää hyvinkin laajan kirjon erilaisia sijoitusinstrumentteja. Nimensä mukaisesti varainhoitaja konsultoi asiakasta erilaisten sijoitusvaihtoehtojen suhteen, asiakas tekee aina itse lopulliset päätökset sijoitustensa osalta.

Private-asiakkaalle on nimetty oma varainhoitaja, joka pitää asiakkaaseen yhteyttä sovituin väliajoin.

Tarvittaessa asiakas voi aina ottaa yhteyttä varainhoitajaansa niin varainhoitoon liittyvissä kuin muissakin pankkiasioissa. Ja jos oma varainhoitaja on varattuna, joku toinen OP-Privaten asiantuntijoista vastaa puheluun.

Private-asiakkuuden myötä asiakkaalle avautuu myös monenlaisia

muita etuja, kuten mahdollisuus sijoittaa Private-asiakkaille räätälöityihin sijoitustuotteisiin.

Private-asiakas saa halutessaan käyttöönsä myös korttien aatelia olevan pankkikortin, Visa Platinumin.

Kortti sisältää muun muassa jatkuvan matkavakuutuksen ja pääsyn lentokenttien Vip loungeen.

Suur-Savon Osuuspankin Privateyksikkö on vahvassa kasvussa. Viimeisen vuoden aikana uusia asiakkaita on tullut kiihtyvällä tahdilla.

Selkeä tarve omalle varainhoitajalle ja salkunhoidolle on havaittavissa eteläisessä Savossakin. Asiakkaat haluavat, että heidän varansa ovat aktiivisessa, markkinamuutokset huomioivassa hoidossa.

Private-yksikön toimintaa on kehitetty entisestään ja koulutukseen panostetaan jatkuvasti. Muun muassa kaikki vakinaiset varainhoitajat ovat suorittaneet varainhoitajille tarkoitetun Private Banking -tutkinnon.

Yksikön tavoitteena on tarjota laadukasta ja monipuolista palvelua niin sijoittamisen helppoutta arvostaville kuin sijoitusvinkkejä kaipaaville. Palvelu sopii sekä henkilö- että yritysasiakkaille.

Me palvelemme! Varaa aika neuvotteluun: soita puh. 010 255 2608 tai laita postia: suur-savon.op.private@op.fi Suur-Savon Osuuspankin OP-Private-yksikkö esittäytyy: ylärivistä vasemmalta: varainhoitajat Juha Mustapää ja Pirjo Värtö, Private-assistentit Tomi Soininen ja Tuula Kohvakka, varainhoitajat Mikko Myllylä, Kari Saikkonen ja Tiina Sahama. Alarivissä vasemmalta: varainhoitaja Eveliina Pyyhtinen, Private-assistentti Niina Kajaus, varainhoitaja Anu Parikka ja sijoitusjohtaja Eija Liimatainen.

Luennon järjestää Mikkelin yliopistokeskus yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Lähiruoka arkipäivän valinnaksi, LÄHIVALINTA-hankkeen kanssa.

Käteisnostot onnistuvat K-ruokakaupoissa OP-Pohjola on allekirjoittanut Keskon kanssa sopimuksen, jonka mukaan ryhmän korteilla saa nostettua käteistä nyt myös Kruokakaupan kassalta. Palvelu laajenee kesällä vaiheittain.

Palvelu on uusi maksukorttiin liitetty palvelu, joka on täydentävä vaihtoehto käteisen rahan nostamiseen pankkikonttoreiden ja käteisautomaattien rinnalle. Se tuo joustavuutta asiakkaidemme palvelemiseen: voimme palvella asiakkaitamme riippumatta pankkikonttorien aukioloajoista.

Palvelun ja sen käytöstä maksettavan LisäPlussan piiriin tulee potentiaalisesti yli 900 000 OP-Pohjola-ryhmän korttiasiakasta. Palvelu sopii erityisesti asiakkaille, jotka pääasiassa käyttävät korttia maksamiseen ja tarvitsevat käteistä vain satunnaisesti. Samalla asiakkaiden ei myöskään tarvitse enää erikseen mennä automaatille hakeakseen käteistä ennen kauppareissua.

Palvelu laajenee K-ruokakaupoissa kesän aikana vaiheittain, kun kaupoissa kassajärjestelmäpäivitykset etenevät. Asiakas tunnistaa käteisnostoa tarjoavan kaupan Osta&Nosta -tunnuksesta. Rahaa voi nostaa vain korttiostosten yhteydessä OPVisa Debit ja OP-Visa Credit -korteilla aina 200 euroon saakka. Alarajaa nostolle ei ole. Palveluveloitus on 50 senttiä nostolta. Nordean, Danske Bankin ja Osuuspankin K-Plussa-asiakkaat saavat nostoveloituksesta hyvityksenä 100 K-Plussa LisäPistettä näyttämällä K-Plussa-korttia.

Edun arvo vastaa 50 sentin palveluveloitusta.

Kesko aloitti palvelun testauksen viime vuoden puolella.

Nyt palvelu laajenee kesällä valtakunnalliseksi K-ruokakauppojen lisäpalveluksi. Pienemmillä paikkakunnilla uudella käteispalvelulla voi olla merkitystä myös paikallisten palvelujen säilymiselle.

Palvelusta hyötyvät niin asiakkaat, paikalliset kauppiaat kuin osuuspankit. Sen avulla asiakkaillamme on rahannostomahdollisuus sielläkin, missä Otto.-pisteelle tai pankkikonttoriin on pitkä matka. Lisäksi kauppiaat säästävät rahahuollon kustannuksissa ja käteisen kierrätys on joustavaa.

Näin nostat käteistä kassalla Ennen kuin maksat ostoksesi, kerro kassahenkilölle summa, jonka haluat nostaa tililtäsi.

Hyväksy ostokset sekä nostosumma tunnusluvullasi (PIN).

Saat kassahenkilöltä rahat sekä kuitin, jossa osto ja nosto näkyvät eriteltynä.

Palvelun käyttö on turvallista, ja hyväksyt aina noston PIN-tunnuksellasi. Kassanhoitaja ei näe asiakkaan tili- tai korttitietoja eikä K-ruokakaupoissa voi tallettaa rahaa eikä hoitaa muita pankkien tarjoamia palveluita.

14

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2013

Asunnon ostajan opas Asunnon ostaminen on yksi merkittävimmistä taloudellisista tapahtumista elämämme aikana.

Sen lisäksi, että kyseessä on suuret rahasummat, on kyseessä erityisesti OMA KOTI!

K

otiin liittyy paljon tunteita, muistoja ja erilaisia tapahtumia. Asunnon hankinta on siis merkittävä asia ja siihen kannattaa valmistautua huolella. On hyvin mahdollista, että juuri siinä asunnossa tullaan asumaan ehkäpä kymmeniä vuosia.

Kun harkitset asunnon ostoa, kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: A) Arvioi taloudellinen tilanteesi tai selvitä se oman pankkisi kanssa.

Jos tarvitset asuntolainaa, niin kuinka paljon ja miten pitkäksi aikaa?

B) Mieti minkä kokoinen ja tyyppinen uusi kotisi pitäisi olla. Olisiko se kerrostalo- tai rivitaloasunto vai omakotitalo. Tulevan kodin sijainti on myös tärkeää miettiä. Viihdynkö keskustassa vai luonnon äärellä keskustan ulkopuolella. Minkälaiset ovat kulkuyhteydet ja mitä palveluja on saatavilla. Saatat tarvita omaa autoa päivittäisille työmatkoille.

C) Varaa riittävästi aikaa uuden asunnon etsimiselle. Käydessäsi asuntoesittelyissä kiinnitä huomiota juuri Sinulle tärkeisiin asioihin, esim. asun-

non ja huoneiden kokoon, huonejärjestykseen, säilytystilojen riittävyyteen jne.

Ensivaikutelman merkitys on erittäin tärkeää! Jos asuntoon astuessasi tunnet sen kotoisaksi, niin päätöksen teko on helppoa. Kerros- ja rivitaloissa kannattaa tutustua myös yhtiön yleisiin tiloihin, kuten varastoihin, saunaan, pesutupaan, kuivaushuoneeseen. Yhteisten tilojen siisteys ja kunto kertovat paljolti siitä, miten taloyhtiötä hoidetaan.

D) Kun olet löytänyt sopivan asunnon, selvitä onko huoneistolla mahdollisesti taloyhtiön lainaa jostakin aikaisemmin tehdystä perusparannusremontista. Asunnon voi ostaa velattomana tai vaihtoehtoisesti ottaa ko. velka vastatakseen. Taloyhtiön kautta otettua remonttilainaa maksetaan kuukausittain ns. rahoitusvastikkeena.

Selvitä myös muut käyttöön liittyvät kustannukset, kuten vesimaksu, sauna- ja pesutupamaksut, mahdollisen autopaikan maksu ja joskus myös kaapeli-tv:n kuukausimaksu.

E) Ennen kaupantekoa tutustu isännöitsijäntodistukseen, toimintaker-

Tulevat remontit?

Aikaa!

Oma talous?

Rahoitus?

tomukseen, tuloslaskelmaan, talousarvioon, viisivuotissuunnitelmaan, yhtiöjärjestykseen ja energiatodistukseen. Isännöitsijäntodistuksesta näkyy mm. onko yhtiössä tehty päätöksiä tulevista remonteista.

F) Jos olet ostamassa omakotitaloa, tutustu itse kohteen lisäksi kiinteistörekisteriotteeseen, lainhuutotodistukseen, mahdolliseen tontin vuokrasopimukseen, rasitustodis-

tukseen, tonttikarttaan, kaavoitetulla alueella kaavakarttaan ja jos talo on rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen, energiatodistukseen.

G) Kiinteistönvälittäjän kanssa asioidessa välittäjä huolehtii asiapapereiden tarkistuksesta ja hän myös käy paperit ja asiat läpi yhdessä ostajan kanssa. On erittäin tärkeää, että kaikki ostoon liittyvät asiat on ennen varsinaista kaupantekoa selvitetty niin

Kaksio?

Kolmio?

ostajalle kuin myyjällekin.

H) Kun ostetaan käytetty asunto, on hyvä huomioida, että asunnossa joudutaan useimmiten tekemään jonkinlaista pintaremonttia. Myös isommat koko taloyhtiötä koskevat perusparannukset ovat välttämättömiä tehdä ajallaan, jos talo on rakennettu 30 – 40 vuotta sitten. Näitä isoja remontteja ovat yleensä putkisto-, ikkuna-, julkisivu- ja kattoremontit.

I) Vielä ennen kaupantekopäivää on sovittava omistusoikeuden siirtymispäivä ja asunnon vapautumispäivä sekä varmistettava, että rahoitus on kunnossa.

Tapani Hakkarainen toimitusjohtaja Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy

Suomen Yrittäjät maestroksi sukupolvenvaihdoksiin Arto Tolvanen

Suomalaisista yrittäjistä 74 000 on yli 55-vuotiaita.

Yrittäjäpolvenvaihdosten onnistuminen ja jatkajien löytäminen ovat työllisyydelle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle elintärkeitä asioita.

men Yrittäjien kokonaispanos projektiin tulee olemaan hyvin merkittävä. Tutkimuksen mukaan luopuvista yrittäjistä 38 % ilmoittaa myyvänsä yrityksensä ulos, ja 28 % lopettavansa toiminnan. Herkän omistajanvaihdosprosessin onnistumiseksi on tärkeä palvella ja kouluttaa yrityksiä erilaisissa elinkaaren vaiheissa, Kujala painottaa.

– Olisi todella tärkeää, että myös valtiovalta osallistuisi omistajanvaihdostalkoisiin helpottamalla jatkajan asemaa esimerkiksi verohuojennuksin, Kujala perää.

Arto Tolvanen

”Politiikka, jossa mennään eestaas, kuten esimerkiksi kotitalousvähennyksen kanssa on käynyt, on täysin kelvotonta.”

Sukupolvenvaihdosten onnistumisesta ei ole oikein kukaan ottanut tähän mennessä kunnolla vastuuta, mutta nyt Suomen Yrittäjät ottaa kopin asiasta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala vahvistaa.

Palveluita hyödyntämään molempia osapuolia – Omistajanvaihdoksiin on tulossa yrityksen ostamiseen liittyviä uusia palveluita, esimerkiksi luopujalle ja ostajalle suunnattuja koulutuksia sekä yrityspörssin laajennus, Anssi Kujala luettelee. Valtakunnallinen Omistajanvaihdos -konferenssi järjestetään jo 3.10.2013 Helsingissä.

– Olemme saaneet toimillemme myös hankerahoitusta, mutta Suo-

Valtiovallalta toivotaan uutta ja kannustavampaa politiikkaa Hallituksen rakennemuutostoimet ovat Kujalan mielestä oikean suuntaisia, mutta ei vielä tarvittavan rohkeita. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa niin nopeasti, että hyvinvointipalveluiden turvaamiseen tarvitaan myös täysin uusia keinoja ja rohkeita kokeiluja.

– Esimerkiksi vapaakuntakokeilun

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala patistaa valtiota kannustavampaan veropolitiikkaan.

avulla kunta voisi kokeilla nykyisestä lainsäädännöstä poiketen, mitä palveluita yritykset voisivat tuottaa enemmän kuin nyt. Paikallista sopimista on myös lisättävä niin työpaikoilla kuin kunnissakin, Kujala painottaa.

– Politiikka, jossa mennään eestaas, kuten esimerkiksi kotitalousvähennyksen kanssa on käynyt, on kelvotonta, Kujala pamauttaa.

Hieman samoin on käymässä uuden veromallin kohdalla.

– Esitettyyn verotuskäytännön muutokseen on saatava siirtymäaika, ettei ennen yritysten verokannan alenemista 20 %:in makseta jo korotettua osinkotulojen verotusta, Kujala selventää.

Henkilöyhtiöiden (avoimet yhtiöt, toiminimet ja kommandiittiyhtiöt) verokohtelu on myös saatava seuraamaan osakeyhtiöiden verokannan laskua.

15

4/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Onnea kunnat – menestystä yrittäjät!

Ne, jotka tänä päivänä ja vuodesta toiseen jaksavat työllistää, kantavat riskit ja onnistuvat luovimaan yrityksensä vaikeidenkin aikojen yli ovat todella päivänsä ansainneet. Iso käsi ja iso rispekti.

Arto Tolvanen 200 paikkakunnalla Suomessa järjestettiin 5.9. yrittäjien ja kunnan yhteinen tilaisuus, jossa samalla allekirjoitettiin vetoomus yrittämisen toimintaedellytysten ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Tilaisuuksissa tunnusomaista oli hyvä henki ja huoli kuntien selviytymisestä.

Yhteinen vetoomus elinvoimaisuuden puolesta 14:ssa eteläsavolaisessa kunnassa tai kaupungissa järjestettiin Yrittäjän päivän kunniaksi yrittäjien ja kunnanval-

Mirja Hämäläinen

tuustojen sekä kunnan johtohenkilöiden yhteinen tilaisuus, jossa keskusteltiin ja tehtiin suunnitelmia kunnan tulevaisuudesta, elinvoimaisuuden kehittämisestä sekä tehokkaammasta yhteistyön rakentamisesta. Järjestetyissä elinkeinoseminaareissa keskusteltiin myös haastavista aihealueista, kuten julkisista hankinnoista, etiikasta, pääomien puutteesta, toimitiloista ja rahoituksesta. Tilaisuudet keräsivät mukavasti osallistujia.

– Juvalla elinkeinoseminaariin osallistui lähes 50 henkeä, Juvan Yrittäjien puheenjohtaja Riitta Rimmi kertoo.

”Tilaisuuksissa tunnusomaista oli hyvä henki ja huoli kuntien selviytymisestä.”

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine tervehti ilolla järjestettyä tilaisuutta ja piti keskustelun antia hyvänä.

– Kangasniemellä tilaisuus järjestettiin päällekkäisyyksien vuoksi jo viikkoa aikaisemmin, Kangasniemen

Kujalan 10 teesiä 1. KOKO SUOMI YRITTÄJYYDEN PUOLELLE Pk-yritykset ovat Suomen suurin työllistäjä ja uudet työpaikat syntyvät pääasiassa mikroyrityksiin. Kun yrittäjät kantavat riskin ja huolehtivat työllistämisestä, on yhteiskunnan huolehdittava, että yrittäjillä on edellytykset kantaa vastuu, kehittää yritystään ja menestyä.

2. SUOMI EI SAA SÄÄDELLÄ ITSEÄÄN HENGILTÄ Byrokratian kustannukset merkitsevät yrityksille vuositasolla 2 miljardin euron lisälaskua. Kunnilla on lisäksi 535 lakisääteistä tehtävää, ja 20 vuodessa ne ovat kaksinkertaistuneet. Rakenteita on nyt yksinkertaisesti järkiperäistettävä ja kuntien tehtäviä karsittava.

3. YRITTÄJÄT TURVAAVAT KUNTIEN PALVELUT Kuntien kannattaa siirtyä monituottajamalliin ja lopettaa negatiiviseen sävyyn keskustelu ulkoistamisesta. Yritysten merkitys kuntien taloudelle on ratkaiseva.

4. TYÖLLISTÄMISESTÄ ON TEHTÄVÄ ENEMMÄN KANNATTAVAA Nuorisotakuu ei sellaisenaan riitä. SY:n esittämä koulutussopimus käyttöön, oppisopimuskoulutus kohdennettava enemmän nuorille ja tempputyöllistäminen pois.

5. RAKENTEELLISET MUUTOKSET HETI KÄYNTIIN Valtion velkaantumisaste on 60% kokonaistuotannosta, julkisia menoja on karsittava ja tehokkuutta lisättävä.

6. YRITYSTUET KOHDENNETTAVA ENEMMÄN PK-YRITYKSILLE Yritystukiviidakko on selkeytettävä ja toimijoita karsittava. Pitkällä tähtäyksellä tukien pääpainoa olisi siirrettävä enemmän verokannusteisiksi pk-yrityksille.

7. LOMARAHAT JA PEKKASET POIS Suomessa on uskallettava keskustella myös vaikeista asioista. Uudet avaukset talouden kohentamiseksi ovat tervetulleita.

8. ALV-RAJAN NOSTO EI OLE JÄRKEVÄÄ Julkisuudessa ollut ehdotus alv-rajan nostamisesta ei ole järkevää, vaan se voisi johtaa mm. harmaan talouden lisääntymiseen. On kuitenkin erittäin tärkeä huolehtia, että alv:n taso ei muodostu esteeksi esimerkiksi palveluliiketoiminnoille.

9. YRTYSTEN RAHOITUS ON TURVATTAVA Yritysten käyttöpääoma on turvattava. Lisääntyneet vakuusvaatimukset ja sääntely edellyttävät uudentyyppisiä vakuus- ja toimitustakuuratkaisuja.

10. IKÄÄNTYNEILLE YRITTÄJILLE JATKAJAT Työpaikkojen ja taloudellisen toimeliaisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että ikääntyvälle yrittäjäjoukolle ja kannattavalle liiketoiminnalle löydetään jatkajat. Jokainen työpaikka ja jokainen yksinyrittäjä on tärkeä.

Yrittäjän päivä 5.9. mikkelissä. Eveliina Talvitien haastattelussa yrittäjä Matti Lipsanen.

Arto Tolvanen

Yrittäjien puheenjohtaja Matti Tulla kertoo.

Mikkelin tilaisuudessa yrittäjien puheenvuoron pitänyt Matti Lipsanen teroitti, että kunnan rooli ei ole suhmuroida itse yrityskentässä, vaan turvata yrittämisen edellytykset. Vastaavasti kunnan ei ole järkeä pelastaa vaikeuksissa olevia yrityksiä esimerkiksi takauksilla.

Savonlinnassa halutaan jatkossa ennakoida kuntatason päätösten vaikutukset yrityksiin jo valmisteluvaiheessa.

– Yrittäjäjärjestö olisi oikea taho järjestämään koulutusta valmisteleville virkamiehille tähän liittyen. Nyt tämä ei ole säännöllistä toimintaa.

Yrittäjän päivänä ideoita sinkoili ja jalostui Kilpailutukset, investoinnit, kaavoitus, Venäjä-lukio, nuorten työllistäminen ja monet muut ajankohtaiset teemat keskusteluttivat Yrittäjän päivän -tilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa.

Mäntyharjulla paikallisyhdistys järjesti valtuutetuille seminaarin, jossa Miset Oy:n tarjousasiamies Ilkka Liljander avasi hankintalain mahdollisuuksia. Mäntyharju alkaa kilpailuttaa siivouspalvelut sekä kiinteistöjen ja katujen hoidon.

– Koulutus avasi valtuutettujen silmiä. Usein pelätään Markkinaoikeutta turhaan ja luullaan, että hankintalaki on ahdas. Kuitenkin riittää, kun muistetaan kolme periaatetta: avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys, Mäntyharjun Yrittäjien puheenjohtaja Teemu Punavaara muistuttaa.

”Kunnantalolla taas kannattaa kilpailutettaessa pilkkoa isot kokonaisuudet pienemmiksi, että paikalliset yrittäjät pystyvät niihin osallistumaan.”

Kiinteistöhuoltoalalla toimiva Punavaara on kannustanut pieniä paikallisia siivousalan yrityksiä tekemään yhteistarjouksia ja olemaan kunnantalolle yhteydessä jo valmis-

Savonlinnassa neljä paikallisyhdistystä ja kaupunki allekirjoittivat sopimuksen yrittämisen toimintaedellytysten ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

”Matti-Pekka Parkkinen heitti koulukeskusteluun mietittäväksi uuden ajatuksen Venäjä-lukiosta”

RiitTa Rimmi

Isoista infrakohteista kiinnostivat syväsataman siirto ja Parikkalan rajanylityspaikka.

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen heitti koulukeskusteluun mietittäväksi uuden ajatuksen Venäjälukiosta. Kielen lisäksi lukiolaiset erikoistuisivat kulttuuriin ja maantieteeseen. Näin alueella olisi jo lukioikäisiä Venäjä-osaajia.

– Venäläismatkailijoiden virta on kasvanut. Nyt on tärkeää kehittää lisää ohjelmallisia palveluja matkailijoille.

Juvalla ajankohtaiskatsauksesta seminaarin väelle vastasi kunnanjohtaja Heikki Laukkanen.

teluvaiheessa.

– Yrittäjien on nyt tärkeää lähteä innolla mukaan. Kunnantalolla taas kannattaa kilpailutettaessa pilkkoa isot kokonaisuudet pienemmiksi, että paikalliset yrittäjät pystyvät niihin osallistumaan. Uskon, että kysyntä luo tarjontaa.

Myös nuorten työllistäminen on asialistalla Mäntyharjun yrittäjien talven ohjelmassa. Punavaara kertoo itsekin palkanneensa yhden nuoren vuodeksi ja jos kokemukset ovat hyviä, hän on valmis tarjoamaan oppisopimuspaikan.

– Tämä on minun oma korteni kekoon.

Savonlinnan kaupungintalolla syntyi uusia ideoita isolla luottamusmiesten ja yrittäjien joukolla. Savonlinnan Seudun, Punkaharjun, Kerimäen ja Savonrannan Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa ehdittiin keskustella monesta uudesta avauksesta.

– Haluamme investointeihin vauhtia. On tärkeää löytää pääomasijoittajia etenkin matkailu- ja teknologiasektorille. Jotta pystymme tarjoamaan pääomasijoittajille mahdollisuuksia, kaavaratkaisujen on oltava valmiina, Savonlinnan Seudun Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoo.

Punkaharjulainen yrittäjä Aate Laukkanen puolestaan ehdotti isojen hankkeiden käynnistämispääomien kokoon juoksemiseksi kansanedustajien kanssa yhteistä Brysselin reissua. Maakunnassa löytyi useammalta paikkakunnilta biojalosteiden ja clean techin puolestapuhujia.

– Rantasalmella esiteltiin uusi elinkeino-ohjelma, mutta kultakaivoksen avajaispäivää ei vielä päästy päättämään, Rantasalmen Yrittäjien puheenjohtaja Kati Kovanen naurahtaa.

Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Tynkkynen oli tyytyväinen Yrittäjän Päivän tapahtumien maakunnalliseen antiin ja uskoi, että monella paikkakunnalla Yrittäjän Päivän kuntatapaamiset muodostuvat vuosittaiseksi perinteeksi.

16

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2013

Jäsenpalvelut Yhteystiedot

Alueelliset neuvontapalvelut

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 heikki.tynkkynen@pvloy.fi

yritysverotus

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko p. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen p. 0500 651 311 mirja.hamalainen@yrittajat.fi Järjestöassistentti Mirja Hytönen p. 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi

TARJOUSASIAMIES Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi p. 044 794 5695

OMISTAJANVAIHDOKSET Raija Kallioinen raija.kallioinen@miset.fi p. 040 129 4163

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT puh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14 KPMG Oy Ab Veroasiantuntija Paavo Martikainen puh. 020 760 3244 fax 020 760 3068 paavo.martikainen@kpmg.fi Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat

Lisätiedot verkossa Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etela-savo Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

”Yrityksemme on markkinajohtaja!

Ensimmäinen työntekijämme olisi voinut lähteä ryhmäeläkkeen turvin jo eläkkeelle mutta halusi jäädä vielä sparraamaan nuoria.

Ei malta lähteä: firman fiilis on huikea!”

Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 fax (015) 162 626 arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen puh. (015) 321 540 tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti fax (015) 150 696 tuula@suhonen.info

Kari, tietotekniikkayrityksen toimitusjohtaja, 2013

lakiasiat Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti Oy Asianajaja OTL Matti Kunnas puh. (015) 365 333 tai 0440 656 135 fax (015) 161 694 asianajokunnas@asianajokunnas.fi Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 fax (015) 515 700 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

YHTEISET Tapahtumat 10.9. Pk-yritysbarometri syksy 2013 julkistetaan 11.9. Hallituksen kokous 20.9. Asiakasrekisteri Excelillä (webinaari) 2.10. Hallituksen kokous 3.10. Hakukoneoptimointi käytännönläheisesti (webinaari) 17.10. Google AdWords -kampanjan luominen (webinaari) 18. - 20.10. Liittokokous ja Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 23.10. Etelä-Savon Yrittäjien vuosikokous

TÄNÄÄN:

KPMG Oy Ab Lakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonen puh. 020 760 3125 fax 020 760 3068 vesa.ellonen@kpmg.fi

KAHDEKSAN VUOTTA SITTEN:

”Insinööritkö eivät ole intohimoisia? Uraauurtavat pilvipalvelumme ovat saaneet upeita tuloksia aikaiseksi. Kasvamme kovaa ja suomalaista osaamista viedään maailmalle. Näissä fiiliksissä sitoutimme koko porukan ryhmäeläkevakuutuksella.”

Erikoistuminen: sopimusoikeus yhtiöoikeus yritysjärjestelyt hallinto-oikeus yksityisen turvallisuusalan erityislainsäädäntö esineoikeus myös muut yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

Paikallisyhdistysten tapahtumat Enonkosken Yrittäjät 2.10. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy esittäytyy Joroisten Yrittäjät 10.10. Yrittäjä teemanumero, Joroisten lehti Kangasniemen Yrittäjät 11.9. Venäläinen asiakkaana 15.10. Yritysmuodot ja yritysverotus info 6.-8.11. Kontakti- ja asiakasmatka Pietariin

Alueelliset jäsenedut

Kari, tietotekniikkayrityksen toimitusjohtaja, 2005

Kerimäen Yrittäjät 12.10. Teatterimatka Varkauteen Mikkelin Seudun Yrittäjät 18.9. Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit 19. - 23.9. Opintomatka Istanbuliin Pieksämäen Yrittäjät 1.10. Jäsenilta/ porinapaja

Elä hetkessä. Myös huomenna.

Punkaharjun Yrittäjät 11.9. Savonlinnan Yrityspalvelujen aamukahvit Pullaposkessa

Ajoissa tehdyt järkevät päätökset kantavat pitkälle. Fennian ryhmäeläkevakuutus on loistava tapa sitouttaa yrityksesi avainhenkilöitä.

Henki-Fennian asiakaspalvelu 010 503 7940, www.fennia.fi

Savonlinnan Seudun Yrittäjät 5.10. Kunnolla eteenpäin Savonrannan Yrittäjät 25.-29.9. Gironan matka

Nordea Pankki Suomi Oyj

Etelä-Savon Yrittäjien historia

Nordea Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi.

Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena.

Lue lisää nordea.fi/etuyrittäjyys tai soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18.

Teemme sen mahdolliseksi

Etelä-Savon Yrityskonttori 0200 3000 nordea.fi

2000-luvulla entistä vahvempaa yrittäjäjyyden asiantuntijuutta Suomen Yrittäjien perustaminen 1996 oli osoitus yrittäjien yhteistyökyvystä.

Samalla se oli osoitus yhteiskunnalle siitä, että yrittäjät ottavat tulevaisuutensa omiin käsiinsä.

1970-luvulla alkanut järjestön perustan rakentaminen oli vuosikymmenten varrella kääntynyt ja kehittynyt yhteiskuntaan vaikuttamisen suuntaan.

Tietoa tavoitteiden pohjaksi Minkä tahansa järjestön uskottavuuden ja vaikuttavuuden pohjalla on tieto jäsenistön arjesta. Kun 80–90-luvuilla tietoa, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta haettiin yksittäisillä kampanjoilla ja kyselyillä, niin 2000-luvulla panostettiin voimakkaammin pitkäjänteisesti kerättyyn ja vertailukelpoiseen tietoon.

Järjestötoimintaa mittaava jäsenkysely, yritysten suhdanneodotuksia

mittaava Pk-yritysbarometri ja kuntien elinkeinopoliittista ilmapiiriä mittaava ELPO-kysely luovat edelleen käsityksen koko maan ja eri alueiden tilanteesta.

Päivän polttavimmassa arjessa ja nopeasti leimahtavissa ilmiöissä pysytään mukana neuvontapalveluun tulevien puheluiden siivittämänä.

Järjestön pitkän aikavälin yhteiskuntavaikuttamista tehostettiin tavoiteohjelmin. Ensimmäinen ennen eduskuntavaaleja tehty tavoiteohjelma ”Suomi 2000 yrittäjyysyhteiskuntaan” sisälsi kolme keskeistä tavoitetta: julkishallintoa on tehostettava ja supistettava.

Toisena tavoitteena nähtiin, että Suomen talouden vetureita ovat vastaisuudessakin globaaleilla markkinoilla pärjäävät isot kärkiyritykset. Kolmas tavoite oli, että Suomeen tarvitaan vahva pk-sektori, nykyistä enemmän yrityksiä, elinkeinorakenteen monipuolisuutta ja riittävästi keskikokoisiksi ja suuriksi nousevia pk-yrityksiä.

Paikallisen vaikuttamisen tehostamista Paikkakuntakohtaisen keskustelun ja suunnittelun tueksi julkaistiin vuonna 2001 ensimmäisen kerran kunnan elinkeinopoliittinen ohjelmatyökirja.

Työkirja otettiin kiitettävästi vastaan niin yrittäjien kuin kunnan edustaji-

en keskuudessa. Työkirja on vuosien saatossa muutaman kerran päivitetty vastaamaan kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisessa ja päivittämisessä huomioitavia tarpeita.

”Keskusjärjestön, aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteistyö on perusta onnistumiselle. ” Etelä-Savossa järjestettiin kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittämiseksi useana vuonna kuntakierroksia. Mukana oli kunnan edustajia, yrittäjiä ja joka toinen vuosi myös alueemme kansanedustajat.

Totuuden äärellä Järjestön vaikuttamistyön onnistuminen edellyttää yhtä lailla päättäväisyyttä, itseluottamusta ja jatkuvaa uusiutumista kuin yrittäjän vaativa arki omassa yrityksessään.

Järjestön merkitys ja vahvuus riippuvat siitä, paljonko jäseniä on, miten sitoutuneita ne ovat ja miten järjestö tyydyttää jäsentensä todelliset tarpeet. Keskusjärjestön, aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteistyö on perusta vaikuttamistyön onnistumiselle.