Taloudentekijat 2 2015 by Arto Tolvanen

Etelä-Savo • tiistaina 14.4.2015 • www.taloudentekijat.fi

TALOUDENTEKIJÄT Tuntee yrittäjien tarinat. 2/2015 Pankkien lyhennysvapaat auttavat kodin investointeja | 7

Yrittäjyyskerho Rantakylän koulussa, Mikkelissä | 8

PK-yrityksille kansainvälistymiskoulutusta | 10

Messuilta yksilöllisiä vinkkejä | 3

Asuminen & rakentaminen

Rantasalmelle rakentuu uusi elämyshotelli | 4

Nyt on edullinen aika ostaa asunto | 6

Uuteen kotiin | 6

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

Ajassa VAIN MENESTYVÄ YRITTÄJYYS TURVAA VAURAUDEN KASVUN JA KANSALAISTEN HYVINVOINNIN.

Puheenjohtajalta Nina Rasola, Etelä-Savon Yrittäjät

Yrittäjyys on ratkaisu

-yritykset tuottavat kunnille ratkaisevan määrän verotuloja ja ostovoimaa, sitä kautta lisää verotuloja sekä elinvoimaa yrityksille ja muille palvelutarjoajille. Maaseutukunnissa yritysten mukanaan tuomien kerrannaisvaikutusten merkitys on suuri. Työolot, työn tekeminen ja yrittäminen ovat muuttuneet vuosien saatossa ja muutosvauhti vain kiihtyy. Yhteiskuntamme rakenne, säädökset ja ajattelumallit ovat jääneet auttamattomasti jälkeen. Energiaa ja voimavaroja kuluu niin julkisella kuin yksityisellä puolella edellä mainittuihin asioihin, jotka voisivat olla toisin. Suomen kilpailukyky on heikentynyt vakavasti ja vientimarkkinoita on menetetty. Työmarkkinoiden uudistaminen auttaisi parantamaan työoloja ja työn tuottavuutta. Samalla suomalaisen työn kilpailukyky paranisi ja yrityksillä olisi matalampi kynnys työllistää. Etelä-Savon Yrittäjien jäsenyritykset työllistävät maakunnassa n. 15 000 henkilöä. Jos jäsenyritykset pystyisivät tulevana vaalikautena työllistämään 10 % enemmän eli 1500 henkilöä, toisi se maakuntaamme verotuloja 6 miljoonan euron edestä.

Verotus kiinnostaa eduskuntavaaleissa lähes kaikkia äänestäjäryhmiä. Erityisen paljon se kiinnostaa yrittäjiä. Eikä ihme, sillä verotus vaikuttaa suoraan siihen, mitä yrittäjälle jää viivan alle. Verotusta pitää kehittää niin, että se tukee yritysten kasvua, työllistämistä ja investointeja. Tästä hyötyisivät kaikki: työpaikkoja ja verotuloja tulee lisää. Niillä kustannetaan julkisia palveluita, joita kaikki voivat käyttää. Yrityksille lisätään koko ajan uusia velvoitteita ja sääntelyä, mikä puolestaan heikentää työn kysyntää ja yritysten kilpailukykyä sekä vie energiaa ja työn tuottavuutta. Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä sekä lainsäädännöllä annetaan tilaa luovuudelle ja yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Järkevämpi sääntely vahvistaa yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä ja kannustaa ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi. Yksinyrittäjiä on maassamme jo 170 000 eli 65 % kaikista yrityksistä. Heidän merkityksensä kansantaloudessa on kasvanut merkittävästi. Yksinyrittäjien aseman parantaminen loisi taloudellista toimeliaisuutta laajasti koko ympäröivään yhteiskuntaan. Suomen julkisen talouden menot ovat maailman kärkiluokkaa. Julkisten me-

Toimituksen valinnat

nojen suhde bruttokansantuotteeseen on peräti 58 prosentin luokkaa. Julkisen sektorin rakennemuutoksessa on tilaa yrittäjille ja yrittäjämäiselle ajattelulle. Yritystoiminta on talouden moottori. Vain menestyvä yrittäjyys turvaa vaurauden kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät eniten. Uutta työtä sekä suurin osa työpaikoista syntyy juuri niissä. Yrittäjäjärjestön tavoitteena ei ole, että päätökset tehdään yritysten ehdoilla. On kyse siitä, että yhteiskunta tiedostaa yritysten merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajina ja yritystoiminnalle pyrittäisiin luomaan parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Yrittämisen ja työn tekemisen kannustimien tulee olla kunnossa. Äänestäjä - olet avainasemassa päättämässä, millaiset kansanedustajat tulevat luomaan toimintaedellytyksiä Sinulle ja perheellesi. Äänesi on arvokas.

#T YÖN _TEKIJ Ä

TALOUDENTEKIJÄT-ILMOITUSMYYNTI

• Nyt on edullinen aika ostaa asunto, s. 6 • Rantakylän koulun yrittäjyyskerho, s. 8 • Eduskuntavaalit parhaillaan käynnissä, s. 9 • PK-yritykset kansainvälistyvät vauhdilla, s. 10

Jari Rahikainen puh. 044 339 1210, rahikainen.jari@gmail.com Arto Tolvanen puh. 0500 656 492, arto.tolvanen@grafical.fi Mainostoimisto Grafical Oy:n mediamyynti puh. 010 292 0330

Vaalivoitto?

K Päätoimittajalta Arto Tolvanen

NYT 0N OIKEA MOMENTUM!

SEURAAVASSA NUMEROSSA

MATKAILU- JA VAPAA-AIKA

evätkelit ovat samanlaisia kuin useiden kansanedustajaehdok-

kaitten vaalilupaukset, ympäripyöreitä. Työtä tekemällä, lisää työpaikkoja, vähemmän sääntelyä. Halleluja! Mistä, ja miten työpaikat saadaan tuottaviksi, miten rahoitetaan, mistä kiristetään 8 miljardia? Suomessa kustannukset ovat jo nyt nousseet sellaisiksi, että monella alalla yrittämisestä on tullut yksinkertaisesti täysin kannattamatonta! Sääntely ja määräykset aiheuttavat tulevaisuudessa myös sen, että pienillä yrityksillä ei ole enää mahdollisuutta toimia. Vain suuri kiinnostaa valtiota ja on kaunista. Yrityksiä syntyy jo nyt huomattavasti vähemmän kuin ennen. Miksi, se ei tunnu ketään kiinnostavan. Olisiko päätöksenteon konkareillakin peiliin katsomisen paikka, enemmän kuin saavutusten luettelun paikka? Yksin yksikään ehdokas tai eduskuntaan valittu päätöksentekijä ei pysty ihmetekoihin. Selkeät hallitusohjelmat tulisi olla selvillä jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Säästettäisiin aikaa ja rahaa, sekä lisättäisiin tehokkuutta. Kun viime hallitus keskittyi lähinnä surffailuun ja hallitukseton väliaika muodostaa yhdessä eduskuntavaalien kanssa lähes vuoden mittaisen ajan

puutteellista päätöksentekoa, entisestään kiihty-

mään ja nostamaan Suomi alhosta. Kyllä se sopii,

vää valtion velan ottoa ja tehottomuutta. Kulut kyllä juoksevat ja luottoluokitukset rapisevat. Yrityksiä lopetetaan ja eläköityville yrittäjille ei tahdo löytyä halukkaita jatkajia. Pitäisikö Suomessa alueille antaakin enemmän valtuuksia? Miksei esimerkiksi Etelä-Savo Venäjän lähinaapurina toimisi erinomaisena vapaakauppa-alueena?

mutta lisätkää ensin edellytyksiä yrittää ja toimia, parantakaa rahoitusmalleja ja laskekaa työllistämisen kustannuksia! Nyt tarvitaan entistä tehokkaampaa vaikuttamista yrittäjyyden edellytysten puolesta. Tarvitaan eduskuntaan entistä enemmän yrittäjätaustaisia kansanedustajia. Tarvitaan rehellistä osaamista ja uudenlaista ajattelua, vahvoja verkostoja ja tavoitteellista johtamista.

Jämäkämpää johtamista Asuminen ja rakentaminen keskiöön Talouden yksinkertaisimpienkin lainalaisuuksien ymmärtäminen auttaa analyysissä ja pohdinnoissa ennen päätöksentekoa. Päätöksiä pitää pystyä tekemään ja niiden vaikutuksia arvioimaan yritystoiminnalle. Tietoja ja analyyseja meillä on, mutta se mitä nyt erityisesti tarvittaisiin, on paljon parempaa johtamista. Prosessi yskii ja organisaatiot huohottavat tehottomuutta. Tehdään kokonaan epäoleellisia asioita. Pk-yritykset ovat myös saman todellisuuden edessä. Kustannukset nousevat, kate pienenee, investointeihin ei tahdo olla mahdollisuuksia ja ydinbusinekseen kuulumattomat työt syövät rotan lailla työaikaa. Nyt lähes kaikki ehdokkaat huutavat pk-yrityksiä työllistä-

TIESITKÖ, ETTÄ...

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat Fenniasta etuja myös perheen ja kodin vakuutuksiin.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Helsinki

Tämän Taloudentekijät-lehden teema on vaalien lisäksi asuminen ja rakentaminen. Nyt on erinomainen aika investoida juuri asumiseen ja rakentamiseen. Korot ovat alhaalla ja rakentamisen kustannukset kohtuullisempia. Remontoimiseen ja kotien investointeihin tähtäävät myös pankkien asiakkailleen myöntämät lyhennysvapaat. Rakentaa voi monia asioita, erityisesti omaa ja alueen tulevaisuutta. Tulevaisuuden rakentamiseen voi vaikuttaa äänestämällä vaaleissa. Nyt on se Momentum!

Taloudentekijät JULKAISIJA: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli KUSTANTAJA: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 52, 57100 Savonlinna PÄÄTOIMITTAJA: Arto Tolvanen, puh. 0500 656 492, arto.tolvanen@grafical.fi TOIMITUS: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi ULKOASU JA TAITTO, ILMOITUSMYYNTI JA -VALMISTUS: Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330 ILMESTYY VUONNA 2015: 10.2. Terveys ja hyvinvointi | 14.4. Asuminen ja rakentaminen | 2.6. Matkailu ja vapaa-aika | 1.9. Koulutus | 28.10. Raha ja talous | 8.12. Kansainvälisyys ja teknologia PAINOPAIKKA: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

2/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Asuminen & rakentaminen

Rakennusmessut avaavat oven kesään HUHTIKUU ON RAKENNUSALAN MESSUTAPAHTUMIEN SESONKIAIKAA. Savonlinnassa järjestettiin Rakennusmessut Savonlinnan Jäähallissa 11. – 12.4. ja ensi viikonloppuna 18. – 19.4. Mikkelin Jäähallissa järjestetään Rakentajamessut. Messuilla on monipuolisesti esillä rakentamisen ja sisustamisen tarjontaa maakunnasta ja sen ulkopuolelta. Savonlinnan Rakennusmessujen näytteilleasettajat odottivat entistä yksilöllisempien sisustus- ja rakentamisratkaisujen kiinnostavan messuvieraita. Näin uuden kasvukauden aluksi messuilla on esillä myös monipuolisia vinkkejä piha- ja korjausrakentajille.

SAVONPIRKAN osastolta löytyivät vinkit ja materiaalit pihanrakentajien tarpeisiin. Pihoihin panostetaan tänä päivänä entistä enemmän ja mm. valmiita kivi- ja laattaratkaisuja löytyy kaikkiin käyttökohteisiin.

MAALATTAVAT TAPETIT eivät ole uusi keksintö, mutta materiaalit ovat kehittyneet rutkasti. Uudet tapetit ovat nopeita ja helppoja levittää lähes kaikenlaisille pinnoille.

PERINTEISENPIEN TAPETTIEN KUOSIT ovat monipuolistuneet ja niiden asennus on entistä huomattavasti helpompaa

KESTÄVÄT KIUASKIVET EIVÄT OLE KIVEÄ VAAN SAVEA. Kiuaskivet on suunniteltu nykyisin eri käyttötarkoituksiin sopiviksi. Myös energiatehokkuus on huomioitu.

LAITURIRATKAISUT ovat myös entistä yksilöllisempiä. Betoniponttoonit eivät ole enää ainoa vaihtoehto.

RAKENNUSMESSUILTA VOI HANKKIA SUORAAN MYÖS VIHERKASVIT JA KODIN KALUSTEET. Messut ovat entistä enemmän suora asiakkaita palveleva myyntitapahtuma, Carlsonin tavaratalonjohtaja Jarkko Kaartinen kertoo.

PUTKIREMONTIT ovat monessa kodissa ajankohtaisia. Myös teknologia on kehittynyt huimasti. Vaihtoehtoja putkiremontin toteuttamiseksi on useita. Kannattaa käydä tutustumassa.

Molemmissa messutapahtumissa messuosastoja on myös jäähallin ulkopuolella. FERRARI-PIKKUTRAKTOREITA SEKÄ VESIVEK-SADEVESI- JA KATTOTURVATUOTTEITA esiteltiin käytön mukaisesti ulkosalla.

SUUR-SAVON OSUUSPANKIN JA OP-KIINTEISTÖKESKUKSEN yhteisosasto on mukana molemmilla messuilla. Sopiviin asuntokohteisiin voi tutustua samalla messureissulla.

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

Asuminen & rakentaminen Järvisydän rakentuu kivestä RANTASALMEN POROSALMELLA ELÄÄ VANKKA MATKAILUPERINNE. Ensimmäiset matkailijat saapuivat alueelle jo 1600-luvun puolivälissä kestikievarin sijaitessa nykyisen Järvisydämen lähimaastossa. 1658 saapui myös Heiskasten suku näille kauniille Saimaan rannoille ja jylhien kallioiden maisemiin. Heiskasten suku on kestinnyt matkailijoita ja vieraita noista ajoista lähtien ja nykyinen yrityksen nöyrin renki Markus Heiskanen toimii yrittäjänä jo 10. sukupolvessa. Teksti & kuva Arto Ylhävaara

otel & Spa Resort Järvisydän tarjoaa nykyisin Linnansaaren kansallispuiston portilla majoitus-, ravitsemus-, ohjelma- ja saunapalveluita ympärivuotisesti. Elämykselliset, vanhoja suomalaisia kestikievariperinteitä kunnioittavat palvelunsa Järvisydämen rengit ja piiat tarjoavat vierailleen panostamalla laatuun ja yksilöllisyyteen.

Uusi elämyshotelli Alkuvuodesta 2014 käynnistettiin Järvisydämessä sen tähänastisen historian suurin kehitysaskel elämyshotellin, järvikylpylän, lotjabaarin ja vastaanottotilojen rakentamisella. Hotellin elämyksellisyys perustuu vanhoja suomalaisia perinteitä kunnioittavaan tyyliin. Korkeaan laatu näkyy mm. huoneiden tilaohjelmalla, huoneiden erillisillä wc:llä ja kylpyhuoneella sekä poreammeilla. Hotellin huoneet ja sviitit soveltuvat erinomaisesti matkailijoille, jotka arvostavat uniikkeja kohteita luonnonrauhassa. Hemmottelua kaipaaville voidaan valmistella poreammeellisiin sviitteihin vaikkapa ruusunterälehtikylpy kuohujuomineen ja paikallisine herkkuineen. Markus Heiskanen esittelee, että myös erilaisten ryhmien tarpeet on huomioitu huoneiden varustuksessa. Hotellista löytyy mm. neljä erikokoista kokoustilaa, jotka yhdessä Ravintola Piikatytön kokoustilojen kans-

sa mahdollistavat kokoustilaisuudet pienryhmistä aina sadan hengen kokouksiin asti. Uusi hotelli avaa ovensa toukokuussa 2015.

DaySpa kalliohalkeamassa Järvisydämen ranta- ja sauna-alueen jatkeeksi kallioon louhittava järvikylpylä antaa kävijälleen uudenlaisen suomalaisen järvihyvinvointikokemuksen. DaySpa kätkeytyy louhittuun kallionhalkeamaan, joka on upeiden luonnonkalliomuodostelmien jatkeena Saimaan rannalla. Suurista ikkunoista avautuu järvimaisema. Luonnonkalliot rajaavat sisätiloja ja vahvistavat aidon luonnonmuodostelman tunnelmaa. DaySpan keskuksena on ”Järven sydän”, luonnonlammen kaltainen kiertovesiallas.

”DAYSPAN KESKUKSENA ON ”JÄRVEN SYDÄN”, LUONNONLAMMEN KALTAINEN KIERTOVESIALLAS. ” Rakennus maastoutuu maisemaan kunttakattonsa ansiosta vahvistaen Järvisydämen omaleimaista tunnelmaa. Luonnon materiaalit vahvistavat DaySpan aidon ja elämyksellisen nautinnon. Jylhät kallioseinät, luonnon-

KESKIAIKAHENKISEN LOMAKESKUS JÄRVISYDÄMEN AINUTLAATUINEN TUNNELMA, PALVELU JA TASO ovat saaneet asiakkailtaan varauksettoman kiitoksen. Ja jälleen on tulossa jotain uutta ja näillä leveyksillä ainutlaatuista. Talon nöyrin renki Markus Heiskanen esittelee poikiensa Sebastianin ja Patrickin kanssa hotellin ylimmän eli viidennen kerroksen sviitin parvekkeelta Ahvenlahdelle avautuvaa maisemaa. Kuvan keskellä, ylimmän kaidelaudan takana näkyy saunamaailman viereen rakentuva DaySpa-kylpylä.

kivilaatat, moninaiset altaat luonnonkivipohjineen ja syvyydestä tuikkivine valoineen valloittavat kylpijät tuoden ikiaikaisen hetken tähän päivään. Tunnelmaa eivät vähennä myöskään loimuava takkatuli ja tuikkivat kynttilät tehostettuna kallion halkeamasta kajastavalla päivänvalolla. Katossa olevien veden pesemien hirsien tarkoitus on tuoda pehmeyttä tilaan ja sisätilan jykevien kallionlohkareiden luoda rytmiä tilojen välille. Sisääntulotason baari tarjoaa niin DaySpan asiakkaille kuin satunnaisille kulkijoille terveellisiä makunautintoja ja

Ravintola Piikatyttö tuplaantuu

matkamuistoja ainutlaatuisen kylpylänäkymän äärellä. Järvikylpylä tarjoaa moninaisten altaiden lisäksi muitakin saunakokemuksia. Hoitohuoneet limittyvät lammen ympärille kallion syvennyksiin tarjoten yksilöllisiä hoitoja. Ulkoaltaat polveilevat liuskemaisesti rantaan saakka ja talvella rohkeimmat pääsevät pulahtamaan raikkaan Saimaan syleilyyn. Järvikylpylä avaa ovensa jouluksi 2015.

Kesäksi 2015 saadaan myös mainiota lisäohjelmaa, kun Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki palaavat Rantasalmelle vuosikymmenien tauon jälkeen. Sankarit seikkailevat Järvisydämen pihapiirin Kesäteatterissa. Ensi-ilta nähdään 17.7. esityksten jatkuessa elokuun alkuun asti. Eivätkä Lippos-seikkailut pääty tähän, sillä kesällä 2016 teatterissa nähdään Prinssieverstin ahväärit ja kesällä 2017 Kadonnut Kaksoisolento.

Järvisydämen ravintolatilat tuplaantuvat Piikatytön laajennuksen ja uusien vastaanottotilojen avatessa ovensa kesäksi. Laajennuksen sydämenä nähdään vanha Savonlinnan Laitaatsillan telakalta peräisin oleva tervantuoksuinen lotja, jonka ympärillä ravintolaelämys nousee omaan luokkaansa. Vastaanottotiloissa kahvila, safaritalo ja kauppa monipuolistavat mukavasti palvelutarjontaa ympärivuotisesti.

Hotel & Spa Resort Järvisydämestä on kasvamassa kovaa vauhtia yksi omaleimaisimmista matkailukohteista.

– Suosittelemmekin vierailemaan Järvisydämessä vuoden ajasta riippumatta. Tekemistä ja näkemistä riittää, Markus Heiskanen lupaa.

LOMAKESKUKSEEN INVESTOIDAAN PARIN VUODEN AIKANA NOIN YHDEKSÄN MILJOONAA EUROA. Siitä osa käytetään kallion sisään ja valmiina maisemaan hyvin maastoutuvaan DaySpa-kylpylään. Jo pelkkä kävely lomakeskuksen alueella kertoo, että täällä arvostetaan suomalaista kiveä. Se näkyy sekä ulkona että sisällä. Hotellin huoneiden seinien pinnoilta löytyy mm. vanhoista hirsistä työstettyjen paneeleiden lisäksi jopa neljää erityyppistä kivipintaa.

2/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Savonlinnan Itäkeskus rakenteille

altatien 14 varteen ns. Nojanmaan pelloille alkaa rakentua erityisesti kaupan suuryksiköille ja tilaa vievälle kaupalle suunniteltu Savonlinnan Itäkeskus. Ensimmäiset tontinvaraajat ovat jo olleet kiinnostuneita uudesta kauppapaikasta, Savonlinnan kaupungingeodeetti Timo Nokelainen paljastaa.

Lentoaseman risteyksen läheisyydessä sijaitsevalle alueelle on kaavoitettu rakennettavaksi yhteensä 53 600 kerrosneliömetriä. Ensimmäiseksi rakennetaan uusi valtatieliittymä ja alueelle vievä katu.

kauppapaikan edestä ja liikenteen odotetaan lisääntyvän merkittävästi Parikkalan rajanylityspaikan avaamisen myötä, Nokelainen uskoo

Näkyvä kauppapaikka

Rakentamisen aloittaminen tavoitteena ripeällä aikataululla

Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat jo Prisman automarket ja Carlsonin tavaratalo. – Logistisesti huippupaikalla sijaitseva näkyvä keskus kiinnostaa myös Venäjältä suuntautuvan ostosmatkailuliikenteen vuoksi. Idästä tuleva ostosmatkailuliikenne kulkee aivan

Asemakaavan nyt vahvistuttua valtatieliittymän tie- ja rakennussuunnitelma hyväksytään kevään aikana. – Alue voidaan rakentaa kahdessa vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa sähkölinjan pohjoispuolinen alue, Nokelainen esittelee. Suunnitelman mukaan tonteista voidaan tehdä va-

rauspäätöksiä jo alkukesän 2015 aikana ja uuden liittymän ja kadun rakentamisen kilpailuttaminen toteutettaisiin kesällä 2015. – Tavoitteenamme on, että maanrakennustyöt tonteilla voitaisiin aloittaa loppuvuodesta 2015 ja katu liittymineen olisi valmis kesään 2016 mennessä, Timo Nokelainen esittelee.

Savonlinnan liikekeskukset kiinnostavat investoreita Uusi kauppapaikka on herättänyt kiinnostusta kaupan operaattoreiden keskuudessa. – Kyllä kyselyitä alueesta kiin-

nostuneilta on jo tullut ja neuvotteluja on käyty, Nokelainen tunnustaa. Valtatien 14 varteen on rakentumassa useita kaupan yksiköitä. Oman investointipäätöksensä ovat jo ydinkeskustan liikekeskukseen tehneet mm. Koneliike R. Ikonen, joka avasi jo uuden koneliikkeensä ja Broman Group, jonka Motonet-tavaratalon rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Länsikeskukseen on valmistumassa K-Supermarket. Vieressä on tilaa toisellekin vastaavankokoiselle yksikölle.

Maakuntajohtajan mietteitä Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja

Vapaa-ajan asunto vakituikseksi

apaa-ajan asumisella on huomattava merkitys EteläSavon elinvoimalle. Vapaa-ajan asukkaat tuovat lähes puolet maakunnan matkailutulosta. Vuonna 2013 se oli noin 130 miljoonaa. Keskimäärin vapaa-ajan asukas yöpyy asunnollaan lähes 100 yötä. Vapaa-ajan asukkaat ovat hyvin sitoutuneita maakuntaan. Jopa niin sitoutuneita että monet heistä olisivat valmiita vakituisiksi asukkaiksi. Vapaassa yhteiskunnassa tämä tuntuisi olevan itsestään selvää. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Lisäksi julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon. Nopeasti kansalainen kuitenkin huomaa, ettei asia olekaan niin yksinkertainen kuin lakia lukemalla saattaisi olettaa. Kaavoitus syrjäyttää perustuslain. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kenelläkään ei ole oikeutta maankäyttö- ja rakennuslain säädösten vastaisesti asettua asumaan omistamalleen maa-alueelle. Vapaa-ajan asunnollaan vakituisesti asuva voidaan uhkasakon nojalla velvoittaa lopettamaan vapaa-ajan asunnon käyttäminen vakituisena asuntona. Ongelma voidaan ratkaista muuttamalla asunnon käyttötarkoitusta. Vuosina 2000-2013 muutettiin Etelä-Savossa 367 loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta asuinrakennuksiksi. Kunnat ovat suhtautuneet muutoksiin yleensä myönteisesti. Käyttötarkoituksen muutosten lukumäärä on kuitenkin alle 1 % kaikista maakunnan loma-asunnoista. Hyvin harva siis ryhtyy muuttamaan loma-asuntonsa statusta. Luvan hakeminen vaatii aikaa ja vaivaa.

ASUMISTA KOSKEVAT RAJOITUKSET EIVÄT EDISTÄ MAASEUDUN ELINVOIMAISTA YHDYSKUNTARAKENNETTA. Olisi toinenkin vaihtoehto: poistetaan vapaa-ajan ja vakituisten asuntojen erottelu kaavoituksessa. Monet loma-asunnoista ovat niin korkealaatuisia ja ympärivuorokautisen asumisen mahdollistavia ja ne ovat usein jopa vakituisia asuntoja laadukkaampia. Tänä päivänä erottelu on usein keinotekoinen. Vapaa-ajan asuntojen ja vakituistenasuntojen välisen eron poistaminen helpottaisi kansalaisten perusoikeuden toteuttamista. Kun yhä useammassa vapaa-ajan asunnossa voidaan asua ympärivuotisesti, johtaa se ongelmaan mikä rekisteröidään henkilön kotikunnaksi. Helsinkiläinen tuttavani törmäsi tähän ongelmaan, kun hän olisi halunnut muuttaa vakituiseksi asuinpaikakseen erään eteläsavolaisen kunnan. Hänen aviomiehelleen rekisteröityminen EteläSavoon vielä onnistui mutta ei hänelle itselleen. Selitys löytyy maistraatin uusista ohjeista, joilla yhtenäistetään vapaa-ajanasuntojen rekisteröintikäytäntöjä. Ohjeiden mukaan: Kun henkilön kotikunnan katsotaan voivan tietyin edellytyksin muuttua vapaa-ajanasunnon sijaintikuntaan, muuttajan asuinpaikaksi ei jatkossa voida kirjata hänen käytössään olevaa vapaa-ajanasuntoa, vaan hänet tullaan kirjaamaan ”vailla vakituista asuntoa” olevien ryhmään kyseiseen kuntaan. Vapaa-ajanasunnon osoite voidaan merkitä muuttajan pyynnöstä tämän postiosoitteeksi väestötietojärjestelmään. Ohjeet tulivat voimaan 23.9.2014. Suomennettuna ohje tarkoittaa, että tuon ajankohdan jälkeen kansalainen on vailla vakituista asuntoa vaikka omistaisikin erinomaisessa kunnossa olevan asunnon ja viettäisi siellä suuren osan ajastaan. Ennen tuollaisella nimityksellä oli huono kaiku. Moni varmaan miettii tänäkin päivänä haluaako antaa viranomaisten luokitella itsensä asunnottomaksi. Ennen vaaleja on keskusteltu paljon tarpeettoman byrokratian poistamisesta. Olisiko aika harkita vapaa-ajan asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn purkamista. Eikö olisi aika antaa kansalaisten vapaasti itse valita missä he haluavat vakituisesti asua ja missä olla kirjoilla. Asumista koskevat rajoitukset eivät edistä maaseudun elinvoimaista yhdyskuntarakennetta. Sen sijaan valvonta ja luvat työllistävät viranomaisia, joilla kunnissa olisi varmasti muuta parempaakin tekemistä. Vakituisesti mökkikuntaansa muuttavista saataisiin lisää elinvoimaa maakuntaan.

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

Raha & talous Uuteen kotiin, veden äärelle! Eijan ja Taiton tarina on onnellinen, suomalainen rakkaustarina. Siihen liittyy paljon työntekoa, asuntosäästämistä ja perheonnea. Ristiinalaispariskunta osti edellisen asunnon vuonna 1989 ja nyt on edessä muutto uuteen kotiin, rivitaloasuntoon veden äärelle. Kokonaisasiakkuus on ollut vuosikymmeniä Osuuspankissa. Siellä on totuttu kertomaan ilot ja surut, sekä opittu luottamaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

Eija ja Taito uuden edessä Kun kaikki perheen kolme lasta olivat muuttaneet pois kotoa omiin asuntoihinsa, alkoi kioskimyyjä Eijan ja trukinkuljettaja Taiton mielessä siintää yhteinen ajatus uudesta rivitalokodista. – Halusimme ehdottomasti pysyä Ristiinassa, lähellä lapsenlapsiamme, jotka ovat meille niin rakkaita, Eija muistuttaa. – Kaikki kävi todella nopeasti. Myyntipäätöksen jälkeen oma asunto meni heti kaupaksi ja kahden viikon kuluttua allekirjoitimme jo kauppakirjan uudesta toiveasunnostamme, Eija vieläkin äimistelee OP-kiinteistökeskuksen ja tapahtumien nopeutta. Ristiinaan rakennetaan parhail-

laan myös uusia rivitalokoteja, mutta Eija ja Taito päätyivät hankkimaan saunallisen huoneiston Katariinantien tutusta rivitalosta, jonka toisella puolella tietä asuu jo tytär ja lapsenlapsia. Lisäksi sijainti on oiva, lähellä rantaa. – Siskoni on asunut aiemmin samassa talossa, eli tiesimme tarkkaan taloyhtiön tilanteen ja että saisimme mukavat naapurit, Eija iloitsee.

Kokonaisasiakkuus helpotti asioiden hoitoa – Kun asunnonvälitys, rahoitus ja vakuutusasiat hoituvat omassa osuuspankissa, on asioiden hoitaminen todella sujuvaa ja helppoa. Lisäksi meille oli merkitystä sillä, että pys-

EIJA KAUSNIEMI pakkaa tavaroita muuttoa varten. Uuteen kotiin on tarkoitus muuttaa kuun lopulla.

tyimme hyödyntämään OP-bonukset välityspalkkioissa ja vakuutusmaksuissa, Eija ja Taito yhdessä pohtivat. Eija ja Taito ovat olleet uskollisia myös työnantajilleen. Kun Eijan ja Taiton rakkaus roihahti oli Taito veljineen huoltoasemayrittäjänä Ristiinassa, mutta nyt Pellosniemen tehtailla on vierähtänyt jo pari vuosi-

kymmentä. Huoltoaseman pihaan sattumalta Mäntyharjun tien varressa silloin osunut Eija rakastui Taitoonsa ensi silmäyksellä. Suhde on kestänyt tuoreena ja Eija on työskennellyt jo vuosikausia myös saman työnantajan palveluksessa. – Työuralla olemme jo ehtoopuolella ja eläkepäivät siintävät edes-

sä. Rakkain harrastuksemme on lapsenlapset, mutta tykkään myös ostaa ja myydä tavaroita kirpputorilla, Eija tunnustaa. Pojan koira, josta on tullut perheen yhteinen, on löytänyt suosikkipaikkansa Eijan ja Taiton sängyn jalkopäästä. Nyt kun Eija pakkaa jo tavaroita muuttoa varten ja Taito käy töittensä ohessa remontoimas-

sa ja maalaamassa perheen uutta kotia, ei myöskään koiraa tunnu muutto lainkaan hermostuttavan. Hommat ja elämä tuntuvat olevan reilassa, kaikki on loksahtanut kohdalleen.

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Ari Muttilainen:

Edullinen aika ostaa asunto -Tänä vuonna tulemme tekemään selvästi enemmän asuntokauppoja kuin viime vuonna, Suur-Savon OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Ari Muttilainen uskoo. Jo talvikausi lähti viime vuotta paremmin käyntiin ja matala korkotaso, tarjonnan vakaus sekä asuntojen hintakehitys ovat vahvoja perusteita Muttilaisen ennusteelle. Kysyntää kaiken kokoisista asunnoista – Viime vuonna kysyntä keskittyi pieniin asuntoihin, mutta nyt kysytään kaiken kokoisia asuntoja, Ari Muttilainen valottaa. – Esimerkiksi Mikkelin Rantakylään rakennettavassa rivitalokohteessa on vain yksi pienempi asunto ja kaikki loput ovat 3 – 4 huoneen ja saunan asuntoja, Muttilainen perustelee. Asuntojen vuokratuotto on ollut vakaata ja siksi myös sijoittajat ovat aktiivisesti liikkeellä hankkimassa asuntoja. Myös asuntorahastot, kuten esimerkiksi OP-Vuokratuotto, joka rakentaa Graanin alueelle uutta vuokrakerrostaloa, ovat erittäin aktiivisia. – Muuttoliikkeellä on myös edelleen merkitystä. Kun pääkaupunkiseudun asuntojen keskineliöhinta

on 4000 euroa, on Mikkelin vastaava luku 1700 euroa. Savisillassa uuden maalämpörivitalon neliöhinta on 2700 euron luokkaa ja muun muassa paluumuuttajille ero merkitsee joko vapautuvaa pääomaa tai reilua asumisen laadun nostoa, Ari Muttilainen pohtii. – Tämän päivän koteihin halutaan yhä enenevässä määrin myös yksilöllisiä ratkaisuja, siksi asuntojen personoinnilla on merkitystä. Myös pienissä asunnoissa kannattaa käyttää sisustussuunnittelijaa, että saadaan asumiseen uutta erilaista näkökulmaa, Muttilainen kannustaa.

Vapaa-ajan asuntoja harrastusten mukaan – Viime vuoden toteutuneiden vapaa-ajan asuntojen keskihinta oli 115 000 euroa. Nyt kysynnän hajonta on

selvästi laajempi, Muttilainen kertoo. – Yhä useammin vapaa-ajan asunnoksi valitaan keskustan asunto-osake. Harrastukset, kuten metsästys, marjastus tai kalastus ovat entistä selkeämmin vapaa-ajan asuntokohteen valinnassa määräävinä tekijöinä, Ari Muttilainen selventää. Vapaaajan kohteina taajama-asunnot esimerkiksi Ristiinassa ovat olleet kysyttyjä, koska palvelut ovat lähellä ja liikenneyhteydet hyvät, Muttilainen paljastaa. Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus on mukana kevätmessuilla niin Savonlinnassa kuin Mikkelissäkin. Tervetuloa Suur-Savon Osuuspankin ja OPKiinteistökeskuksen osastolle tutustumaan uutuuskohteisiin Rakentajamessuilla Mikkelin Jäähallissa 25. – 26.4.2015.

TOIMITUSJOHTAJA ARI MUTTILAINEN pitää vuoden alkua asuntokaupan kannalta toiveikkaana.

2/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Lyhennysvapaasta potkua remontointiin ja kodin investointeihin Osuuspankki haluaa edesauttaa Suomen talouskasvun käynnistymistä tarjoamalla asuntolaina-asiakkailleen 6 tai 12 kuukauden maksutonta lyhennysvapaata. Tavoitteena on miljardiluokan kasvusysäys. Lyhennysvapaata on haettu jo tähän mennessä Etelä-Savossakin kiitettävästi, sillä yli 2000 asiakasta on halunnut olla mukana laittamassa Suomen investointeja liikkeelle, Suur-Savon Osuuspankin myyntijohtaja Eija Piipari kertoo. Talouden haasteet jatkuvat maassamme ainakin vuoden 2015 ajan. Osuuspankin perustehtävään kuuluu edistää sekä asiakkaiden että toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä. OP uskoo voivansa yhdessä asiakkaidensa kanssa antaa Suomen taloudelle oikea-aikaisen ja merkittävän piristysruiskeen tarjoamalla maksutonta asuntolainan lyhennysvapaata. Käytännössä kyse on asiakkaan kannalta edullisesta rahoituksesta, jonka voi käyttää mihin tahansa kulutukseen. Elvytysvaikutus on sitä suurempi, mitä useampi tarttuu lyhennysvapaaseen. Jos esimerkiksi puolet koko Osuuspankkiryhmän asuntolaina-asiakkaista pitäisi vuoden lyhennysvapaan, kulutukseen vapautuisi arviolta yli 1 mrd €.

Toimitusjohtaja Kari Manninen kertoo, että myös Suur-Savon Osuuspankki haluaa omalta osaltaan olla varmistamassa kotitalousasiakkaiden ostokykyä. - Lainanlyhennysten sijaan on mahdollista tehdä perheiden tarvitsemia tarpeellisia hankintoja, Manninen perustelee. Tähän mennessä hakemusten määrä on ollut jopa yllättävän suuri, mutta kaikki hakemukset pyritään käsittelemään muutamassa pankkipäivässä.

kuukaudeksi, eikä pankki peri lyhennysvapaasta normaalia palveluhinnaston mukaista palkkiota. Pankki tarjoaa lyhennysvapaata näillä ehdoilla 31.5.2015 asti. Kyseessä on määräaikainen järjestely, joka ei vaikuta asiakkaan marginaaliin eikä tuleviin lyhennysvapaahakemuksiin.

Vinkkejä asunnonostajalle Myyntijohtaja Eija Piipari Suur-Savon Osuuspankista listasi vinkkejä asunnonostajille, -myyjille ja -vaihtajille. Valmistaudu asuntokauppaan ennakkoon. Hyvällä suunnittelulla säästät ja sujuvoitat asioita.

Pohdi omia kuukausittaisia tuloja ja menoja

Omarahoitusosuutta olisi hyvä olla noin 10 % asunnon hinnasta

Asuntolainojen laina-ajat vaihtelevat

Pitkän laina-ajan kuluessa voi sattua kaikenlaista

Lainalle tarvitaan vakuus, joka turvaa sen takaisinmaksun pankille. Ostettava asunto kattaa suurimman osan (yleensä 70 %) lainastasi. Loppuosalle saatetaan tarvita lisävakuutta.

Korkotaso on viime vuodet ollut ennätyksellisen alhainen ja todennäköisesti alhainen korkotaso säilyy vielä muutaman vuoden. Korkojen nousuun voi ja kannattaa varautua etukäteen sopimalla lainalle esimerkiksi kiinteäkorkoisen jakson tai korkokaton. Tällä hetkellä asuntolainat sidotaan pääsääntöisesti 12 kk Euribor-korkoon.

Odottamattomista ja haastavista elämänmuutoksista kuten sairaudesta, työttömyydestä tai lainakumppanin kuolemasta selviää taloudellisesti, kun on varautunut niihin ennakolta. Takaisinmaksuturva kattaa lainanottajan suurimmat riskit. Se koostuu kahdesta vaihtoehdosta: Turva työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta – auttaa lainan kuukausierien maksamisessa. Turva tapaturmaisen pysyvän haitan ja kuoleman varalta – maksaa pois jäljellä olevan vakuutetun luoton.

Tutustu lisää: www.op.fi/lyhennysvapaa

Lyhennysvapaa muuttumattomin ehdoin

Paljonko perheellä on käytettävissä varoja lainanhoitoon? Asuntolainahakemus kannattaa täyttää heti, vaikka ei vielä tarkalleen tietäisikään uuden asunnon hintaa. Verkossa täytetty hakemus on vasta tarjouspyyntö, se ei sido lainan ottamiseen. Lainan kuukausierän olisi hyvä olla enintään 35 prosenttia kuukausittaisista nettotuloista, ja maksukyvyn tulisi kestää myös korkojen nousu. Kuukausierä on hyvä mitoittaa niin, että sen rinnalla voit laittaa sinulle sopivan summan kuukausittain säästöön tulevia tarpeita varten. Nyt on hyvä aika vaihtaa asuntoa!

Lyhennysvapaata tarjotaan sellaisille Osuuspankin asuntolaina-asiakkaille, jotka ovat hoitaneet raha- ja lainaasiansa sopimuksen mukaan. Lyhennysvapaan voi saada 6 tai 12

Keskittämällä pankki- ja vakuutusasioinnin Osuuspankkiin, saat parhaat edut Bonusasiakas on Osuuspankin asiakasomistaja, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi, vakuutusasiointi tai molemmat yhdessä on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. Olet siis bonusasiakas, kun asiointia, esimerkiksi lainoja, säästöjä ja sijoituksia sekä OP-Visan Credit -ominaisuudella maksettuja ostoksia on yhteensä vähintään 5 000 euroa. Asioinnin määrään lasketaan mukaan myös kodin, perheen ja ajoneuvojen vakuutusmaksut siltä kuukaudelta, kun vakuutuslasku on maksettu. Pankki- ja vakuutusasiointisi kerryttävät OP-bonuksia, joilla maksetaan ihan tavallisten pankkipalvelumaksujen lisäksi myös kodin, perheen ja ajoneuvojen vakuutusmaksuja. Bonusasiakkaana saat myös päivittäiset pankkipalvelusi edullisemmin.

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy

MIKKELI • Porrassalmenkatu 19 • 010 255 2200

Taloustutkimus Kiinteistönvälitysketjut 2014

Satu Varsala Kiinteistönvälittäjä LKV, RI

Arja Tuovinen Kiinteistönvälittäjä LKV

Mirkka Muhonen Kiinteistönvälittäjä LKV

JUVA

Arto Kurvinen Kiinteistönvälittäjä LKV, RKM

MÄNTYHARJU

Piikkiläntie 3 010 255 2687

Pieksämäki

Olli Knuuttila Kiinteistönvälittäjä LKV, kaupanvahvistaja

Pentinpolku 1 0400 476 089

Savonranta Enonkoski Rantasalmi

Haukivuori

Kerimäki

Kangasniemi

Mikkeli Hirvensalmi

Mäntyharju

Eija Rantalainen Kiinteistönvälittäjä LKV

Anne Järvisalo Myyntipäällikkö, Mikkeli, Juva ja Mäntyharju LKV, YKV

PIEKSÄMÄKI • Kauppakatu 2 • 010 255 2551 Juva

Pertunmaa

Timo Taskinen Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT

Suomenniemi

Savonlinna Punkaharju

Anttola

Ristiina

Sulkava

Puumala

Arja Ropponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Soili Huupponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Antti Tinakari Myyntipäällikkö LKV, ITS, KHK, AKA

Tarja Nykänen Myyntisihteeri KED

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!

SAVONLINNA • Olavinkatu 46, • 010 255 2222

Liisa Hiltunen Kiinteistönvälittäjä LKV

Helena Jantunen Kiinteistönvälittäjä LKV, DKK, MKT, MBA

Matti Tanhuamäki Kiinteistönvälittäjä LKV

Päivi Heikkinen Myyntipäällikkö LKV, AKA, VuT

Hanna Kotro Myyntisihteeri LKV

Yhdessä hyvä tulee. Ari Muttilainen Toimitusjohtaja LKV, YKV

Tarja Pulkkinen Sihteeri, LKV

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankaliittymästä 0,0835 euroa/ puhelu+0,07 euroa/minuutti ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 euroa/puhelu+0,17 euroa/minuutti.

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

Yrittäjän arjessa

Oma yritys innosti tekemään Yrittäjyyskasvatuksesta puhutaan paljon, mutta Rantakylän koulussa asiaa ei ole jätetty puhumisen asteelle. Joukko koulun oppilaita on perustanut kaksi yritystä, joiden toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Molemmat yritykset osallistuvat huhtikuussa Vuosi Yrittäjänä -ohjelman valtakunnalliseen finaaliin, jossa kisataan Suomen mestaruudesta. Teksti & kuva Tiina Toivakka Lastenhoitopalvelu Muksupiste ja Kahvila Namupala käynnistyivät viime syksynä koulun vapaaehtoisen yrittäjyyskerhoon osallistuneiden oppilaiden aloitteesta. Yrittäjyyskerhossa oppilaat ideoivat ja perustivat itselleen omat yritykset. Toiminta-aika on yksi vuosi. – Tavoitteena on opettaa nuorille yrittäjämaista asennetta ja antaa käytännön tietoa yrittäjänä olemisesta. Historian ja yhteiskuntatieteiden opettaja Matias Haukkalan mielestä tavoitteisiin on päästy, ja perustetut yritykset ovat toimineet oikeiden yritysten tapaan. Kahvila Namupalan perustajat Mona Kapulainen, Laura Purtonen, Heidi Turkki, Pauliina Piirainen ja Iida Arpiainen kertovat kehitelleensä kahvilaideaa yhdessä. Apuna oli historian ja yhteiskuntatieteiden opettaja Alla Miller. – Sitten keksittiin idea kahvilasta, jossa jokainen mukana olija voisi leipoa ja olla mukana myymässä tuottei-

oletettua enemmän, tytöt kertovat. Työt on pyritty jakamaan mahdollisimman tasan, ja henki on porukassa ollut hyvä.

ta, kertoo Mona Kapulainen. Kahvilaa on pidetty vanhempainilloissa, opettajankokouksissa ja myyjäisissä. Myös Stellassa on oltu mukana muutamissa tapahtumissa. – Yhdessä tekeminen on ollut kivaa, vaikka aikaa on mennytkin paljon

vienyt ajateltua enemmän, mutta tulostakin on syntynyt, tytöt toteavat. Kaikki yrittäjät kertovat oppineensa vuoden aikana paljon yrityksen pyörittämisestä ja yrittäjän arjesta. – Vapaa-aikaa ja työtä on välillä vaikea erottaa, he toteavat.

Tulosta on syntynyt

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Yrittäjä, suojaako joku selustaasi?

KAHVILA NAMUPALAN YRITTÄJÄT Mona Kapulainen (oik.ylh.), Iida Arpiainen, Pauliina Piirainen, Heidi Turkki (oik.alh) ja Laura Purtonen kertovat oppineensa vuoden aikana paljon yrittäjyydestä ja voisivat harkita yrittäjäksi ryhtymistä.

Tulevaisuudestaan nykyiset ysiluokkalaiset eivät vielä sanoa mitään varmaa, mutta yrittäjyys voisi olla yksi vaihtoehto. – Kyllä se kiinnostaa, ja voisin harkita yrittäjäksi ryhtymistä, jos hyvä lii-

Opettajat käytännön apuna Yrittäjyyskerho on kokoontunut koululla kerran viikossa keskiviikkoisin. Kerhossa on käyty läpi käytännön asioita, ja apua on saanut muun mu-

näisesti ja yllättävän vähänkin apua on tarvinnut antaa. Lähinnä me opettajat olemme olleet apuna junailemassa käytännön asioita, kuten tilanvuokrauksia, Matias Haukkala kertoo. Toiveissa on saada yrittäjyyskasva-

keidea löytyisi, Pauliina Piirainen toteaa. Yrittäjäksi ryhtymisessä mietityttää byrokratian määrä ja iso vastuu. – Kiva olisi, jos yrittäjyyden voisi jakaa jonkun toisen kanssa, mainitsee Laura Purtonen.

assa kirjanpidossa ja laskutuksessa. Nuoret yrittäjät ovat tehneet yrityksilleen myös osavuosikatsaukset. Toimintaa on koordinoinut Matias Haukkalan ja Alla Millerin lisäksi opinto-ohjaaja Leena Saavalainen. – Tytöt ovat toimineet hyvin itse-

tus yhdeksi valinnaisaineeksi, mutta toistaiseksi toimintaa jatketaan kerhomuotoisena. Molemmat mikkeliläiset yritykset osallistuvat huhtikuussa Helsingissä järjestettävään Vuosi Yrittäjänä–ohjelman finaaliin, jossa yläasteiden ja

Meillä on monta keinoa turvata yrityksesi toimintaa. Tule käymään asiantuntijoidemme juttusilla, niin suunnittelemme itsellesi ja yrityksellesi parhaiten sopivan turvan. Se koostuu lakisääteisestä ja niitä täydentävistä vapaaehtoisista vakuutuksista, jollaisia et saa muualta. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat Fenniasta vakuutuksiisi nyt entistäkin kattavampia etuja.

toisen asteen oppilaat kisaavat Suomen parhaasta yrityksestä. – Tyttöjen mahdollisuudet pärjätä ovat hyvät. Töitä on tehty ahkerasti ja tulostakin on tullut, Haukkala arvioi.

Paikalliset asiantuntijat. Kansainvälinen verkosto. • Tilintarkastuspalvelut

Hyödynnä osaamisemme ja ota yhteyttä lähimpään Fenniaan.

• Lakipalvelut

Porrassalmenkatu 17, Mikkeli Jukka Leppänen, asiakaspäällikkö, p. 010 503 3607, jukka.leppanen@fennia.fi Tomi Lantta, asiakaspäällikkö, p. 010 503 3608, tomi.lantta@fennia.fi Possenkatu 4, Savonlinna Mikko Makkonen, asiakaspäällikkö, p. 010 503 4687, mikko.makkonen@fennia.fi Kauppakatu 36, Varkaus Jukka Salmi, asiakaspäällikkö, p. 010 503 4646, jukka.salmi@fennia.fi

• Liikkeenjohdon konsultointi

Tervetuloa Suomen tyytyväisimpien asiakkaiden joukkoon! (EPSI Rating 2014).

Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja.

• Veropalvelut • Yritysjärjestelyt Varkaus: Wredenkatu 2, p. 0400 377 666 Jyväskylä: Vapaaherrantie 2 A, p. 0400 377 555 www.ey.com/fi/kotimaa

Myös Muksupisteen yrittäjät, Petra Valkonen, Essi Tarkiainen, Katri Puumalainen, Ellinoora Savonen ja Jasmin Sammatti ovat olleet tyytyväisiä yrityksensä toimintaan. Muksupisteen toiminta käynnistyi toden teolla marraskuussa, kun yhteistyökumppaniksi löytyi Osuuskauppa Suur-Savo. Tytöt vastaavat lastenhoitopiste HupsisStellasta viitenä iltana viikossa. Parhaimmillaan 3-8-vuotiaita lapsia on ollut hoidettavana jopa parisen kymmentä kerrallaan. – Meillä kaikilla oli aikaisempaa lastenhoitokokemusta, joten ihan yllätyksenä ei työ tullut, Petra Valkonen kertoo. – Aikaa yrityksen pyörittäminen on

2/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Eduskuntavaalit

YRITTÄJÄN ASIALLA EDUSKUNNASSA

VAALIT 2015

Keskiöön työ ja sen tekijät Kaakkois-Suomen vaalipiirin yrittäjät toivovat joustoa työmarkkinoille, kannustavuutta verotukseen ja sääntelyn perkaamista. Työmarkkinoita on saatava notkeammiksi ja verotusta kannustavammaksi, yksinyrittäjien pärjäämistä on tuettava, julkista sektoria pienennettävä ja sääntelyä karsittava. Siinä Suomen Yrittäjien kärkitavoitteet tulevalle hallituskaudelle. – Uusia työpaikkoja syntyy vain kannattaviin yrityksiin. Siksi pk-yritysten toimintamahdollisuuksia pitää parantaa ja työllistämisen kynnystä madaltaa, huomauttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Entä mitkä ovat Kaakkois-Suomen vaalipiirin yrittäjien kärkitavoitteet?

Nina Rasola ”Työmarkkinat on saatava joustavammiksi. Työn tekeminen on muuttunut vuosien saatossa, ja siksi on syytä tarkistaa myös työn tekemisen ehtoja. Työehtosopimuksissa ei ole annettu kovinkaan hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi paikalliseen sopimiseen. Sellaisia kuitenkin tarvittaisiin, jotta työllistäminen helpottuisi. Myös sääntely on saatava kuriin. Olen huolissani muun muassa nuorten kesätyöpaikkojen suhteen, sillä moneen tehtävään vaaditaan nykyisin joku kort-

ti, kuten hygieniapassi tai työturvakortti. Osa näistä korteista on kaiken lisäksi voimassa vain toistaiseksi tai määräajan. Odotan tulevalta hallituskaudelta rakennemuutosta: julkinen talous on saatava tasapainoon. Odotan myös sitä, että hallitus panostaa työllisyyden parantamiseen, ja saa Suomen kasvu-uralle. On muistettava, että hallitus ei pysty luomaan työpaikkoja, mutta hallitus pystyy luomaan toimintaedellytyksiä työllistymiselle.”

Teppo Sainio ”Sääntely on tietyssä määrin välttämätöntä, mutta turhaa on liikaa. Esimerkiksi meillä Kymissä sääntely konkretisoituu E18-kasvukäytävän rakentamisessa. Siihen on kasattu paljon odotuksia, mutta erilaiset kaavoitusmääräykset ja kaupan aukiolorajoitukset hankaloittavat mahdollisuuksien toteuttamista. Sääntelyn karsiminen on kirjattu jo nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta sääntöjä on tullut vain lisää. On korkea aika karsia pykäläviidakkoa. Verotuksen suhteen meidän pitää rohkeasti ajaa Viron mallia. Tarvitsemme myös joustoa työmarkkinoille. Paikallista sopimista on saatava lisää, ja työntekijän palkkaamista kevennettävä. Yksinyrittäjän pitäisi voida ottaa apulainen ilman, että syntyy työsuhdetta. Meidän on saatava Oy Suomi Ab sellaiselle raiteelle, että julkinen velka taittuu. Kilpailukykyä on nostettava, ja siihen liittyy myös järkeviä supistuksia julkisella puolella.”

Jouko Soikkeli ”Työmarkkinoita on uudistettava. Kynnys työntekijän palkkaamiseksi on tehtävä mahdollisimman matalaksi. Kynnystä alentaisivat muun muassa paikallinen sopiminen ja koeajan pidentäminen. Ei ole oikein, että yrittäjän pitää pelätä sitä, että hän tekee väärän rekrytoinnin. Työllistämisen pitäisi olla kannustavampaa. Myös julkista sektoria on karsittava. Yhteiskunta ei voi toimia tehokkaasti ja fiksusti, sillä iso julkinen sektori johtaa liian kireään verotukseen. Päinvastoin tarvitsemme verotuksella kannustamista, kuten Virossa. Odotan seuraavalta hallituskaudelta ratkaisuja enkä enää ideoiden pallottelua. Optimismia ei elä kannustavista puheista, vaan nyt tarvitaan tekoja. Kun yrittäjä menestyy, syntyy työtä ja yhteiskuntaan hyvinvointia. Hyvinvoiva yhteiskunta ei synny verottamalla ja rahaa jakamalla.”

”KUN YRITTÄJÄ MENESTYY, SYNTYY TYÖTÄ, JA YHTEISKUNTAAN HYVINVOINTIA. HYVINVOIVA YHTEISKUNTA EI SYNNY VEROTTAMALLA JA RAHAA JAKAMALLA.”

JÄSENEHDOKKAAT 2015

SUOMEN YRITTÄJIEN TEESIT Työmarkkinat uudistettava: luodaan uusia työpaikkoja

Julkista sektoria pienennettävä: Kokoomus

Keskusta

Perussuomalaiset

turvataan kansalaisten hyvinvointi

Verotuksen kannustavuutta lisättävä: tuetaan yritysten menestymistä

Yksinyrittäjien asemaa parannettava: Jussi Honka jussi@jussihonka.fi Water-SkiZoo Ky Imatran Seudun Yrittäjät ry

Kimmo Tiilikainen kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi Tiilikainen Kimmo Ruokolahden Yrittäjät ry

Tanja Hartonen tanja.hartonen.pulkka@gmail.com Suvirinne Mäntyharjun Yrittäjät ry

mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen

Turhasta sääntelystä luovuttava:

annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle

TIEDÄTKÖ JO OMAN EHDOKKAASI? Jan Hultin jan.hultin@heartbrain.fi HeartBrain Oy Savonlinnan Seudun Yrittäjät ry

Jukka Vuorinen jukka@jukkavuorinen.fi Laservuori Oy Savitaipaleen Yrittäjät ry

Jukka Kopra jukka.kopra@eduskunta.fi Tietokoura Oy Lappeenrannan Yrittäjät ry

Jari Leppä jari.leppa@eduskunta.fi Antinmäen tila Pertunmaan Yrittäjät ry

Kaj Turunen kaj.turunen@eduskunta.fi TaxFree VAT Refund Oy Savonlinnan seudun Yrittäjät ry

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on parhaillaan menossa ja varsinainen vaalipäivä ensi sunnuntaina. Nyt viimeistään kannattaa etsiä oma ehdokas! Yrittäjäehdokkaita on valtakunnassa yli 300. Yrittäjien vaalikoneessa ehdokkailta kysytään erityisesti yrittämiseen liittyvistä asioista. Yrittäjien vaalikoneen löydät osoitteesta:

Harri Kivinen harri.kivinen@wippies.fi Savon Sammutinhuolto Oy Mikkelin Yrittäjät ry

Piraattipuolue

Jyrki Hyttinen jyrki.hyttinen@silmaoptiikka.fi Silmäoptiikka Kuusankosken Yrittäjät ry

Merja Rehn merja.rehn@ekrive.fi Ekrive Oy Mikkelin Yrittäjät ry

Marika Kirjavainen marika.kirjavainen@kymp.net Kuljetus Kirjavainen Kotkan Yrittäjät ry

Markku Pakkanen pakkanen.markku@gmail.com Pakkanen Markku Anjalankosken Yrittäjät ry

Mika Väyrynen info@erakokki.fi Eräkokki Mika A Väyrynen Kouvolan Yrittäjät ry

MUISTA ÄÄNESTÄÄ!

www.yrittajat.fi/fi-FI/tyontekija/vaalikone/

Monipuolista kuljetuspalvelua! • Jakelupalvelut • Kappaletavara- ja elintarvikekuljetukset • Muuttopalvelut

KULJETUSLIIKE J JA R LAATIKAINEN KY Puhelin 020 749 5261 www.kuljetuslaatikainen.fi

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

Kansainvälistyminen

Eteläsavolaisille pk-yrityksille on nyt tarjolla:

Liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla Jeven Oy Kalle Korhosen ja Seppo Vartiaisen 1989 perustama mikkeliläinen suurkeittiöiden ilmanvaihtoon ja sisäilmastoon liittyviin laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen keskittynyt yritys liikevaihto n. 3 milj. euroa tuotemerkit: DecoAir, System-Jeven ja TurboSwing konttorit: Mikkeli, Helsinki, Tampere laitevalmistus: Ruotsi ja Viro viennin pääkohdemaat: Ruotsi, Norja, Tanska, Englanti, Puola ja Venäjä tytäryhtiöt: Jeven AB ja Jeven Ltd

JEVEN OY:N HANNA HARLO JA KALLE KORHONEN esittelevät suurkeittiöiden ilmanvaihdossa käytettävää innovatiivistä rasvasuodatinta, TurboSwingiä.

HERKULLISEN RUUAN TEKEMINEN VAATII HYVÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖN, mikkeliläisen Jeven Oy:n toimitusjohtaja Kalle Korhonen kiteyttää erään yrityksensä lähtökohdista. Jeven Oy:n liikevaihdosta 90 % tulee viennistä. Itämeren ympäristöön suurkeittiöiden ilmanvaihtotuotteita vievä yritys pärjää innovatiivisilla tuotteillaan ja niihin liittyvillä suunnittelupalveluilla. Jeven Oy hyödyntää myös aktiivisesti ELY-keskuksen järjestämiä ja tukemia kansainvälistymiskoulutusohjelmia henkilöstönsä kehittämisessä. Pk-yritysten kansainvälistymiselle on hyvät edellytykset – Me haemme edelleen lisää kasvua ja vastuunjaon laajentamista organisaatiossa, Kalle Korhonen kiteyttää syyt yrityksen kansainvälistymiskoulutusinvestoinnille. – Meiltä koulutuksessa on kaksi henkilöä ja koulutus osui erinomaisen hyvin sisällöltään ja ajankohdaltaan tilanteeseemme, Korhonen perustelee.

– Yritysten viennin tukemiseen on Suomessa ollut ehkä liiankin moninaisia ratkaisuja ja mielestäni Team Finland –yhteistyö on askel oikeaan suuntaan. Myös yrityksille räätälöidyt, konkreettiset kansainvälistymiskoulutukset, kuten tämä ELY-keskuksen järjestämä kansainvälistyvän yrityksen avainhenkilöiden johtamisvalmennus, ovat vientipanostuksia, joista yritys saa parhaiten hyödyn irti, Korhonen painottaa. – Mielestäni tärkein asia kansain-

välistyville yrityksille on ymmärtää, että myös kansainvälistä kauppaa tehdään henkilöiden välillä. Asiakkaalle pitää ensin myydä itsensä, ennen kuin pääsee edes puhumaan tuotteista. Henkilöiden välille pitää löytyä luottamusta, Kalle Korhonen alleviivaa. – Lisäksi, kun päätös kansainvälistymisestä on tehty, neuvon viennin tukena käyttämään suomalaisia organisaatioita, Korhonen painottaa.

”JEVEN OY:N JOHTOAJATUS ON LAADUKKAAT JA INNOVATIIVISET TUOTTEET ” Erotu kilpailijoista, sekä ymmärrä vientimaan tavat ja tottumukset Jeven Oy:n johtoajatus on laadukkaat ja innovatiiviset tuotteet, jotka erottuvat mm. designiltaan ja ratkaisuiltaan oleellisesti kilpailijoistaan. Hyvänä esimerkkinä suurkeittiöiden ilmanvaihdossa käytettävä rasvanerotinsuodatin TurboSwing, joka on teknisiltä ratkaisuiltaan ja muotoilultaan täysin erilainen kilpailijoihinsa verrattuna. – Me olemme vieneet valmistuksen

mahdollisimman lähelle kohdemarkkinoita. Olemme varmoja, että tuotteiden modifiointi kohdemarkkinoille sopiviksi onnistuu näin huomattavasti helpommin. Myös laadun ja hintatason suhde saadaan näin helpommin oikeaksi, Korhonen puntaroi. – Kaikissa maissa on lainsäädännön ja määräysten lisäksi omia tottumuksiaan ja niiden ymmärtäminen onnistuu paremmin valitsemallamme strategialla. Toinen tärkeä seikka on patentoinnista huolehtiminen. Maailmalla asiat kopioidaan huomattavasti nopeammin, kuin mitä me täällä Suomen lintukodossa olemme tottuneet, Korhonen opastaa. – Meillä kilpailuvalttina on tuotteeseen liitetty palvelu. Suunnittelemme yksilöllisen asiakaskohtaisen ratkaisun kaikkiin käyttökohteisiin ja käyttötarkoituksiin, koneinsinööri Korhonen esittelee Jevenin yritysfilosofian tuomaa kilpailuetua.

Konkreettiset yrityscaset koulutuksen parasta antia Toinen Jeven Oy:n kansainvälistymiskoulutuksessa oleva henkilö on yrityksen myynnistä- ja markkinoinnista vastaava Hanna Harlo. 18 vuotta Jeven Oy:ssä työskennelleen Hannan odotukset maaliskuussa alkaneelle koulutukselle ovat kovat ja hän

iloitsee siitä, että koulutus on suoraan tuotavissa omaan yritykseen ja omiin työtehtäviin ’sisälle’. – Läksin hakemaan tietoa ja perusteita sille, miten on järkevintä jakaa yrityksen resurssit niin, että ne toimivat viennin kannalta parhaiten, mutta henkilöstöä voi samanaikaisesti hyödyntää myös kotimarkkinoilla, Hanna listaa tavoitteitaan. Hannalla on perusteellisen tuotetuntemuksen lisäksi pohjalla laaja koulutustausta, onhan hän LVI-insinöörikoulutuksen lisäksi suorittanut kauppateknikon ja datanomin tutkinnot. – Kaikkea koulutukseen liittyvää voin hyödyntää suoraan työssäni, Hanna iloitsee. Kurssille osallistuu yhteensä 16 kansainvälistyjää kahdeksasta eri yrityksestä. – Kurssilaiset ovat täysin eri toimi-

aloilta ja yritysten kokemukset sekä vertaisopit kansainvälisiltä markkinoilta ovat todella mielenkiintoisia ja opettavaisia, Hanna Harlo paljastaa. – Kurssilta saa hyvät eväät viennin johtamiseen ja kansainvälistymiseen. Kannustan myös muita eteläsavolaisia yrityksiä aktiivisesti etsimään liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisiltä markkinoilta. Alueelta löytyy todella monipuolista osaamista, jolla on kyllä kysyntää paljon kotimarkkinoita laajemminkin. Yrityksen taseen ei tarvitse olla tietyssä asennossa, sillä rahoitusta hyville tuotteille ja ideoille on kyllä tarjolla, Hanna kannustaa ja pohtii.

Kansainvälistyvän yrityksen avainhenkilöiden johtamisvalmennus kohderyhmä: kasvavan ja kansainvälistyvän yrityksen johtotehtäviin siirtyvät tai vähän aikaa johtotehtävissä toimineet avainhenkilöt kesto: 8 kpl kahden päivän koulutuksia + 1 yrityskohtainen valmennuspäivä 8 kuukauden aikana harjoitustehtävät ja suunnitelmat tehdään oman yrityksen tarpeisiin sisältö mm: johtaminen, markkina-analyysit kohdemarkkinoilla, yritysyhteistyö, talous, rahoitus, kehittäminen, juridiikka, kulttuurit ja eettiset asiat

2/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Koulutus Kysy yrityksille räätälöityä koulutusta suoraan oppilaitosten koulutusyhteyshenkilöiltä.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Pienyrityskeskus – Yrittäjyyden sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittäjäkumppani

Eteläsavolaiset oppilaitokset muodostavat Oppilaitosfoorumin, joka yhteistyössä suunnittelee ja koordinoi yrityksille suunnattua koulutusta. Vinkkejä koulutustarpeista voit antaa kenelle tahansa foorumin yhteishenkilöistä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Koulutuspäällikkö Marja Närhi | puh. 040 836 7870 | marja.narhi@aalto.fi www.pienyrityskeskus.aalto.fi

ProAgria Etelä-Savo, yrityspalvelut

Yritysasiamiehemme liikkuu yrityksissä ja tuo yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeet ja uudet ideat MAMKin eri alojen asiantuntijoiden edelleen työstettäväksi sekä vie yrityksiin tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja kehittämisratkaisuista. Ota yhteyttä, mikäli haluat kehittää yritystäsi kanssamme.

Autamme yrityksen perustamisessa, toiminnan alkuvaiheessa, yrityksen kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan suunnittelussa. Palvelut on tarkoitettu erityisesti maaseudun yrityksille, moninaisille maatiloille ja alkaville yrityksille. Yritysasiantuntija Kirsi Mättölä | puh. 0400 826 789 | kirsi.mattola@proagia.fi

Yritysasiamies Minna Pasila | puh. 0503125109 | minna.pasila@mamk.fi www.mamk.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Mikkelin kesäyliopisto

Useasti laatupalkittu SAMI on koulutuspalvelujen kautta mukana luomassa seudullista elinkeinoa ja kehittämässä osaamista tarjoamalla niin valmiita kuin räätälöityjäkin koulutuksia yrityksille.

Aina uutta ja ajankohtaista – ympäri vuoden! Tarjoamme yritysten henkilöstölle tietojen päivitystä ammatillisena täydennyskoulutuksena sekä yliopistollisin arvosanoin. Laaja asiantuntijaverkostomme mahdollistaa myös yrityskohtaisten koulutusten suunnittelun ja toteutuksen.

Yritysneuvoja Anne Mutka | puh. 044 550 6498 | anne.mutka@samiedu.fi www.samiedu.fi

Etelä-Savon ammattiopisto

Toiminnanjohtaja Helena Sjöstedt | puh. 050 594 9044 | helena.sjostedt@mikkelinkesayliopisto.fi | www.mikkelinkesayliopisto.fi

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Autamme yrityksiä sopivan koulutusratkaisun löytämisessä. Toteutamme yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ammattiosaamista ja liiketoimintaosaamista tukevia koulutuspalveluita. Yritysasiamies Teija Pylkkänen | puh. 044 711 5448 | teija.pylkkanen@esedu.fi www.esedu.fi

Mikkelin Ikääntyvien yliopiston suunnittelu/järjestäjät MIKKELIN KESÄYLIOPISTO Mikkelin kesäyliopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää avointa korkeakouluopetusta sekä työelämässä tarvittavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi kesäyliopisto järjestää muuta alueensa väestön sivistysja osaamistarpeisiin vastaavaa korkeakoulutasoista koulutusta. Lisätietoja: mikkelinkesayliopisto.fi

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tarjoaa korkeatasoista tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta maaseudun kehittämiseen. Monitieteisen työmme keskiössä ovat maaseudun kestävän paikalliskehityksen ja biotalouden edistäminen monitieteisen tutkimuksen sekä siihen perustuvan innovaatiotoiminnan ja koulutuksen avulla Koordinaattori Eeva Uusitalo | puh. 044 336 6910 | eeva.uusitalo@helsinki.fi

Mikkelin kansalaisopisto järjestää koulutusta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät RURALIA-INSTITUUTTI aineet. Lisätietoja: kansalaisopisto.mikkeli.fi

Pk-yritysten kansainvälistyminen kasvussa

E Asiantuntijalta Maaret Kaksonen, Etelä-Savon ELY-keskus

TAVOITTEENAMME ON 500 VIENTIYRITYSTÄ ETELÄ-SAVOON VUOTEEN 2020 MENNESSÄ.

Etelä-Savossa on tällä hetkellä noin 250 vientiä harjoittavaa yritystä. ELY-keskusten valtakunnallisena tavoitteena on kaksinkertaistaa kv-yritysten määrä vuoteen 2020 mennessä, Maaret Kaksonen määrittelee kv-toiminnan tavoitteet.

roopan markkinoita emme unohda ja tutkailemme myös riskialttiimpia vientimaita Aasiassa ja Afrikassa. Siellä on vähemmän kilpailua ja enemmän mahdollisuuksia, Maaret Kaksonen perustelee.

Team Finland kokoaa vientiponnistelut

– Kuuntelemme tarkasti yritysten toiveita ja kansainvälistymistarpeita. Koulutukset suunnitellaan yhdessä ja keräämme tarkasti palautetta toteutuneista koulutuksista. Seuraavaksi järjestämme mm. aktivointipäivän Mikkelissä 12.5., jossa teemana on Kazakstan ja Venäjä. Yhteistyökumppaneina aktivointipäivässä ovat Finpro, Ulkoasianministeriö, Enterprise Europe Network ja Miktech Oy. Tulossa on myös myyntiin ja markkinoitiin vientimarkkinoilla liittyvää koulutusta. Mielestäni on myös hyvä, jos koulutukseen liittyy markkinaselvitysmatka, jossa tutustutaan kohdemaan toimijoihin ja kumppaneihin, Maaret Kaksonen painottaa. Eteläsavolaisten yritysten tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Vienti Viroon on ollut myös vahvassa kasvussa.

– Viennin tukeminen ja edistäminen kootaan kokonaisuutena Team Finland –ideologian alle. Yhteistyö tiivistyy ja parhaillaan luomme alueverkostoja, Kaksonen paljastaa. – Järjestämme myös vientiyritysten yhteishankintakoulutukset Itä-Suomessa koordinoidusti, kuten esimerkiksi Jeven Oy osallistuu Pohjois-Savon koordinoimaan Kansainvälistyvän yrityksen avainhenkilöiden johtamisvalmennukseen ja me Etelä-Savossa järjestämme vastaavan koulutuksen sitten tulevaisuudessa. On muistettava, että vienti ei ole pelkästään tavaravientiä vaan myös palveluvientiä, kuten matkailua, Kaksonen painottaa. – Muutokset maailmalla vaikuttavat tietysti myös kansainvälistymispalveluidemme tarjontaa. Esimerkiksi muuttunut Venäjän kaupan tilanne on saanut aikaan hakeutumisen muille vastaaville markkinoille mm. Kazakstaniin. Myös Eu-

Koulutukset suunnitellaan yhdessä yritysten kanssa

Ajankohtaista Venäjän tilanteesta sekä Kazakstanin ja Kaukasuksen maiden mahdollisuuksista Aika: tiistai 12.5.2015 klo 9.00 – 11.00 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli nh Saimaa Lisätiedot: ff maaret.kaksonen@ely-keskus.fi ff seppo.tossavainen@finpro.fi

Ikään lisätie toimi helen tai pu

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

Kuntavaikuttaminen JOS KUNTA TAI TYTÄRYHTIÖT OSTAVAT TARVITSEMANSA ALIHANKINTAPALVELUT ULKOMAISELTA TAI VALTAKUNNALLISELTA YRITYKSELTÄ PAIKALLISEN YRITYKSEN SIJAAN, MENETETÄÄN ISO MÄÄRÄ VEROEUROJA.

Anssi Kujala Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

Menestyvät yritykset ovat kuntien paras voimavara Aktiivinen kunta luo edellytyksiä yritysten toiminnalle mm. sujuvalla kaavoituksella, nopealla ja yritykset huomioivalla päätöksenteolla sekä kannustavalla yhteistyöllä. Etelä-Savon Yrittäjät paikallisyhdistyksineen toimivat monella tasolla kuntien kanssa yhteistyössä suunnittelemassa kuntien ja alueen tulevaisuutta. Mitä kaikkea yrittäjäjärjestö ja kunnat puuhaavat yhdessä?

Soteen selvät sävelet Tämän vaalikauden loppunäytelmässä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus niin sanotusti kaatui eteenpäin. Eli rehellisesti sanottuna jäi seuraavan hallituksen huoleksi.

Edustajat kunnan valtuustossa

Barometrit ja elinkeino poliittiset mittarit

Yrittäjien aamukahvit Viestintä

Asia onkin vaikea ja todella merkittävä myös yrittäjien kannalta. Miksi? Siksi, että jos emme Suomessa pysty luomaan tehokkaampaa tapaa tuottaa keskeisiä hyvinvointipalveluitamme, vaikuttaa se jokaisen yrittäjän toimintaan vähintäänkin kiristyvän verotuksen myötä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että uudistus tarvitaan. Muuten julkinen talous ei kestä – meillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa lisääntyvää hoivan tarvetta kun palveluita olisi saatava enemmän väestön ikääntyessä. Mutta siihen yksimielisyys sitten loppuukin. Ongelma on kuitenkin lopulta aika yksinkertainen. Uudistuksessa pitää synnyttää julkisesti rahoitettuihin sote-palveluihin toimintaympäristö, joka kannustaa parantamaan kustannustehokkuutta ja laatua. Eduskuntakäsittelyn loppuvaiheissa esillä oli malli, jossa sama (julkinen) organisaatio tilaa itseltään on nykyaikaan sopimaton ja asetettuihin tavoitteisiin nähden suorastaan älytön. Kuka nyt muilta tilaisi, kun voi tilata itseltään? Tästä on jo varoittava esimerkki, kun terveydenhuoltolain uudistuksen yhteydessä sairaanhoitopiirit ottivat itselleen perinteisesti yksityisen sektorin toimesta hyvin hoidetun sairaankuljetuksen. Lopputuloksena tästä oli kustannusten kasvu ja lähes 200 sairaankuljetusyrityksen lopettaminen. Eduskunnassa tehtiin sote-uudistusta valmistellessa sinänsä hyvää työtä. Jatkovalmistelussa kannattaa huomioida erityisesti talousvaliokunnan lausunto. Valiokunta toi esiin mm. sen, että järjestelmään tulee saada lisää paitsi sisäistä jännitettä myös ulkoista, kilpailun kautta tulevaa painetta. Uudistuksen tavoitteet eli laadukkaat palvelut kohtuullisin kustannuksin edellyttävät lähipalvelujen saatavuutta, asiakkaan valinnanvapautta sekä reilua kilpailua. Eli etsimään kustannustehokkaita tuottamistapoja. Seuraavan hallituksen kannattaa nyt lähteä liikkeelle yksinkertaisista linjauksista. Keskeistä on nyt totisesti erottaa palvelujen tilaaja ja tuottaja toisistaan. Merkitystä ei ole sillä, onko järjestäjä kuntayhtymä, hiippakunta vai lääni tai minne se sijoittuu. Oleellista on, että järjestäjä on selkeästi riippumaton tuottajista. Jatkotyö edellyttää myös valinnanvapauden lisäämistä – kaikkien tutkimuksien mukaan kansalaiset haluavat itse valinnanvapautta. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan ihmisiä varten. On tärkeää, että palveluiden käyttäjät voivat valinnoillaan vaikuttaa palvelutarjontaan. Tässä paras ja helpoin keino on ottaa palvelusetelit laajasti käyttöön. Näin syntyy aito monituottajamalli, jossa julkinen sektori, yrittäjät, yritykset ja kolmas sektori ovat tuottajina samalla viivalla. Terve kilpailu pitää huolen laadusta ja kustannustehokkuudesta. Laskimme Suomen Yrittäjissä kuinka paljon maamme 20 suurinta kaupunkia säästäisivät, jos ne ottaisivat palvelusetelin käyttöön yhtä laajasti kuin Jyväskylän kaupunki asukasmäärään suhteutettuna. Palvelusetelivolyymi olisi näissä 20 kaupungissa yli 205 miljoonaa euroa. Näin palvelusetelillä saataisiin arviolta 35 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa. Koko maassa säästöpotentiaali on valtava, sillä Jyväskylässäkin palveluseteliostojen osuus koko sote-menoista on vain 2 prosenttia. Ja viimeksi tilastoitujen tietojen perusteella kaikissa Suomen kunnissa palvelusetelivolyymi on nyt vain 117 miljoonaa euroa. Mikkelissä tämä tarkoittaisi reilun neljän miljoonan euron volyymia palvelusetelin käytössä ja jo silläkin 700 000 euron vuosittaista säästöä – huomioimatta sitä kuinka paljon tämä kirittäisi kaupungin omaa tuotantoa. Samalla palveluita tuottavien yritysten lukumäärä moninkertaistuisi ja alan markkinat kehittyisivät. Lisätään siis valinnanvapautta. Raporttimme löydät osoitteesta www.yrittajat.fi/kunta.

Vaaliohjelmat n! Koskaa Nyt jos entaa Rohkeus rak a! tulevaisuutt oon – Koti kunt Eurooppaan ta tuuletus i an Suom Laiteta lle! Liikkee vaa tur vu Kas ! hyvinvoinnin

mutta Vähemmän, EU:ta! parempaa

KUNTAVAIKUTTAMINEN

Elinkeino seminaarit

Päätösten yritys vaikutusten arviointi Säännölliset tapaamiset

Vuosittainen kunnallisjohdon seminaari

Sari Naukkarinen Puheenjohtaja, Punkaharjun Yrittäjät ry Varapuheenjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät ry

Yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten arvioinnin (Yrva) tehtävänä on arvioida ennakkoon kuntien päätöksiä, jotka vaikuttavat yrittäjien ja yritysten toimintaedellytyksiin. Arvioinnilla voidaan myös kehittää kunnallista päätöksentekoa yrittäjämyönteisempään suuntaan, jolloin välittömät ja välilliset vaikutukset tulevat paremmin huomioiduksi ja virkamiesten sekä luottamushenkilöiden päätöksenteko helpottuu. Kun tehtävät päätökset arvioidaan yhteisillä pelisäännöillä ja mittareilla, perustuvat päätöksetkin oikeisiin tietoihin ja lukuihin, ei mutu-tuntumaan, eikä valittavana kriteerinä olisi pelkästään euro. Kunnallisella päätöksenteolla on toisinaan hyvinkin mittavia, niin suoria kuin välillisiäkin vaikutuksia yrityksiin ja yrittäjiin, päätettiinpä sitten elinkeinopoliittisista, koulutus-, asunto-, kaavoitus tai perusturvatoimen asioista. Esimerkiksi jos teollisuusyritys ei saa rakennettua tarvitsemiaan toimitiloja kaavoitus- ja lupaongelmien vuoksi, siirtyy yritys sellaiselle paikkakunnalle jossa ongelmaa ei ole tai jos kunta tai tytäryhtiöt ostavat tarvitsemansa alihankintapalvelut ulkomaiselta tai valtakunnalliselta yritykseltä paikallisen yrityksen sijaan, menetetään iso määrä veroeuroja, niin yhteisöveroina kuin palkansaajan maksamina välittöminä ja välillisinä veroina, puhumattakaan työttömyyden tuomasta ostovoiman menetyksestä. Yritysvaikutusten arvioinnista ei pidä tehdä ylimääräistä työvaihetta, vaan sen pitää olla automaattinen ja luonnollinen osa asioiden valmistelutyössä. Sen pitää olla säännöllistä ja jatkuvaa sekä sitä pitää aktiivisesti kehittää. Osapuolten tulee hyvässä yhteistyössä pyrkiä yhdessä suunnitelmallisempaan päätöksentekoon, jolloin kaikki voittavat. Vain yhteistyöllä voimme luoda ja kehittää omaa kuntaamme elinvoimaisemmaksi, yritysmyönteisemmäksi ja positiivisemmaksi elinympäristöksi elää ja yrittää. Lisätiedot: www.yrittajat.fi/fi-FI/kunnat/yritysvaikutusten-arviointi

Arto Sepponen Puheenjohtaja, Pieksämäen Yrittäjät ry Varapuheenjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät ry

Kunnallisjohdon seminaari Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaari on Suomen Yrittäjien vuosittain järjestämä tapahtua, joka pureutuu kuntatalouden kannalta keskeisimpiin asioihin ja niiden ratkaisumalleihin. Itse olin ensimmäistä kertaa kyseisessä seminaarissa vuosi sitten Seinäjoella. Nyt odotan mielenkiinnolla Kuopiossa toukokuun alussa järjestettävään Kunnallisjohdon seminaariin pääsyä. Pieksämäeltä minun lisäksi lähtee Jäppilän Yrittäjien puheenjohtaja, Pieksämäen kaupunginhallituksen neljä jäsentä, sekä elinkeinojohtaja. Kahden päivän seminaari on erinomainen tilaisuus saada ajankohtaista tietoa korkean tason esiintyjiltä. Toinen tärkeä hyöty on verkostoituminen oman kunnan ja varsinkin muiden kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden kanssa. Seinäjoella opin tuntemaan Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkien osallistujat. Keskusteluissa keskeisintä antia oli, kuinka saada paikkakunnan yrittäjyyteen uusia näkökulmia ja tuloksia. Haasteet ovat kaikilla Etelä-Savossa samat ja niiden läpikäymisessä yhdessä muiden kanssa voi löytyä uusia ajatuksia tai vahvistuksia olemassa oleviin. Tämä hyödyntää sekä yrittäjäjärjestön että kuntien edustajia kun yritämme lisätä elinvoimaa kuntaan. Itse pidän hyvänä siitä, että nyt Kuopion jälkeen pystymme jatkamaan kaupungin hallituksen jäsenten kanssa keskustelua seminaarissa olevien asioiden ympärillä. Lisävärinsä tulevaan seminaariin tuo päätyneiden eduskuntavaalien jälkeisen hallitusneuvottelut ja se miten yrittäjien ja kuntien tavoitteet saadaan hallitusohjelmaan. Sinä on meille kaikille haastetta. Lisätietoja seminaarista löytyy www.kunnallisjohto.fi sivustolta.

2/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Bridgehead auttaa kansainvälistymään

Kansainvälistyvä yritys, ota yhteys Bridgehead-asiamieheen: Valeri Zhuk, puh: 0500 399 839 Ville Paasonen, puh: 0440 361 610

Savonlinnan Yrityspalvelut Oy on luonut konseptin, jossa alueen vientimarkkinoille tähtääville yrityksille haetaan luotettava kumppani kohdemaan yrityksistä. Mukaan pk-yritysten kansainvälistymistä edistävään hankkeeseen liittyi myös Miktech Oy.

Suomesta Venäjälle – Venäjältä Suomeen Mikkeli ja Savonlinna ovat molemmat tehneet pitkälle suuntaavaa yhteistyötä Venäjän, erityisesti Pietarin alueen kanssa. On ollut jopa oma edustusto Pietarissa kaupankäyntiä edistämässä. Nyt suorat kontaktit Bridgeheadasiamiesten välityksellä koetaan parhaimmaksi ratkaisuksi. Kun yrityksesi etsii yhteistyökumppania tai uusia markkinoita Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta, kannattaa ottaa yhteys

Bridgehead-asiamieheen, joina toimivat Valeri Zhuk Savonlinnassa ja Ville Paasonen Mikkelissä. Molemmat elinkeinoyhtiöt palvelevat myös yrityksiä kv-hankkeiden suunnittelu- ja rahoitusasioissa.

Oppia yritysten perustamiseen ulkomaalaisille – Järjestämme nyt kevään aikana ensimmäiset tilaisuudet venäläisille yrityksille Pietarissa ja Petroskoissa, joissa opastamme yrityksen perustamisessa, kerromme suomalaises-

ta ja eteläsavolaisesta yrityskulttuurista, sekä esittelemme potentiaalisia investointikohteita, joihin venäläiset yritykset voivat suoraan lähteä mukaan, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Juha Turtiainen kertoo. Yhteistyökumppaneina Venäjällä toimivat paikalliset kauppakamarit. Venäläiset yritykset tulevat tutustumaan vastaavasti savonlinnalaisiin yrityksiin Saimaa Summit –tapahtuman yhteydessä ensi heinäkuun lopulla.

VALKO-VENÄJÄN SUURLÄHETTILÄS ALEXANDER OSTROVSKY tutustui Savonlinnalaisten yritysten tarjoomiin mahdollisuuksiin.

Tilintarkastaja on yritykselle keskustelu- ja kehittämiskumppani – Asiantunteva tilintarkastaja on yritykselle kullanarvoinen voimavara yrityksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Tilintarkastajan tehtävä on tunnistaa riskit, opastaa rahoitus- ja veroasioissa, sekä antaa oikeaa taloudellista tietoa päätöksenteon perustaksi, KHT-tilintarkastajat Mervi Markkanen ja Arja Kauppinen EY:n Varkauden toimipisteestä listaavat rooliaan yrityksen yhteistyökumppanina. Aiemmin Ernst & Youngina tunnetun EY:n Varkauden ja Jyväskylän toimipisteiden asiantuntijat huolehtivat myös eteläsavolaisten yritysten taloushallinnon kilpailukyvystä. johdetaan ammattitaitoisesti. Yrityksessä on erikoisosaamista, joka tuo lisäarvoa asiakkaille tai parhaimmassa tapauksessa sillä on ylivoimainen kilpailuetu hallussaan kehittyvillä markkinoilla, Mervi listaa. – Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että yritys ei unohda missään vaiheessa kehittää toimintojaan, vinkkaa Arja.

Yritys voi kasvaa monella tapaa

KHT-TILINTARKASTAJAT MERVI MARKKANEN JA ARJA KAUPPINEN patistavat yrityksiä olemaan aktiivisempia.

Yritykselle oikeaa ja ajantasaista tietoa – Yritys ei hyödynnä tilintarkastustoimistonsa osaamista, jos vuoden aikana tavataan vain tilintarkastuskertomuksen luovutuksen yhteydessä, Mervi Markkanen patistelee yrityksiä aktiivisuuteen. Tänä päivänä kun mm. automaatio tilikirjauksissa on lisääntynyt, jokaisella yrityksellä pitää löytyä ajantasaista tietoa ja raportteja päätöksenteon perusteeksi. Yritykselle on tärkeää esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa, että taloudenpito on

uskottavaa ja ennusmerkkejä sekä kasvuedellytyksiä osataan tulkita oikein, Mervi painottaa.

Arvonmääritys on usein avainroolissa omistajanvaihdostilanteissa – Omistajanvaihdokseen yrityksen kannattaa valmistautua riittävän ajoissa, jopa 3- 5 vuotta ennen varsinaista vaihdostilannetta. EY:n koko laaja asiantuntijaverkostoon yrityksen käytössä laki- ja veroasiantuntijoista yrityskaupan asiantuntijoihin,

Mervi ja Arja neuvovat. – Liian yrittäjävetoinen yritys on usein haastavampi kaupata, varsinkin liiketoiminta henkilöityy yrittäjään. Joskus odotusarvot ovat yläkanttiin ja yritys sisältää paljon ei kaupallista arvoa. – Yrittäjän kannattaa valita asiantunteva kumppani halutessaan lunastaa palkintonsa elämäntyöstään, Arja Kauppinen muotoilee. – Yrityskaupan rahoitus on usein myös avainasemassa. Jos mietit yrityksen myyntiä, on hyödyllistä, jos yritys on riittävän kokoinen ja sitä

Mervi Markkanen on toiminut kahdeksan vuotta kasvuyritysten sparraajana EY:n Entrepreneur of the Year -yrittäjäkilpailussa. Mervi on sparrannut useita itäsuomalaisia yrityksiä vuosittain järjestettävässä kilpailussa. – Kasvuun liittyy usein myös kansainvälistyminen, sekä aina on huomioitava kasvun riittävä ja järkevä rahoitus, Mervi painottaa. – Nopea kasvu ei ole yksistään autuaaksi tekevä, vaan pienikin kasvu supistuvilla markkinoilla voi olla kunnioitusta herättävä suoritus, Markkanen alleviivaa. Yritys tarvitsee ympärilleen aukottoman asiantuntijaverkoston, josta löytyy tukea ja tietoa päätöksentekoon. Me palvelemme kaiken kokoisia yrityksiä ja esimerkiksi Itä-Suomen alueella todella monet kasvuvaiheessa olevat yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä kanssamme, Markkanen paljastaa.

Ernst & Young Oy Ernst & Young Oy on osa EY:n maailmanlaajuista yli 700 toimiston asiantuntijaverkostoa yli 150 maassa. pääkonttori: Helsinki toimistoja Suomessa: 22, joista Itä-Suomen alueella Varkaus, Joensuu, Kuopio henkilöstö: 700, joista Itä-Suomen alueella 20 asiantuntijaa toimitusjohtaja: Jaakko Hirvola palvelut: tilintarkastus, veropalvelut, lakipalvelut, yritysjärjestelyt, kasvun tukipalvelut ja liikkeenjohdon konsultointi liikevaihto: 110 miljoonaa euroa www.ey.com/fi/kotimaa, www.ey.com/fi

Entrepreneur of the Year -kilpailu vuosittainen EY:n järjestämä yrittäjäkilpailu kilpailuun voivat osallistua kasvuyrittäjät, jotka omistavat yrityksestään huomattavan osan ja toimivat yrityksensä johdossa kilpailuun tavoitellaan vuosittain n. 60 yrittäjää eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea Kilpailuun osallistuvan yrityksen tulee täyttää seuraavat kriteerit: toiminta on kasvavaa ja kannattavaa oma pääoma on positiivinen henkilöstömäärä on yli kymmenen liikevaihto on vähintään 3,5 miljoonaa euroa Suomen kilpailukauden päättää juhlagaala, jossa palkitaan sarjavoittajat, valtakunnallinen voittaja sekä jaetaan erityispalkintoja. Kansallisen kilpailun voittaja lähtee kisaamaan yli 50 maan voittajien kanssa World Entrepreneur of the Year -tittelistä. Tänä vuonna Suomea edustaa 2014 -kilpailun voittaja, Pihlajalinna-konsernin Mikko Wirén.

Lue lisää: www.eoy.fi

Yrityksen kasvun edellytykset päämäärätavoitteinen johtaminen on kunnossa kasvuhakuinen yrityskulttuuri ja henkilöstön osaaminen on huipputasoa työntekijät toimivat tiiminä ja ovat sisäistäneet kasvustrategian yrityksen rahoituksessa on huomioitu kasvustrategia kasvua tukevat yhteistyökumppaniverkostot ja yrityshankinnat

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

ETELÄ-SAVON VUODEN NUORI YRITTÄJÄ

Mainonnantekijä ja elokuvamies Etelä-Savon Vuoden Nuori Yrittäjä 2015 Jesse Haaja aloitti markkinointipäällikkön ralliautoilija Jari Ketomaan tiimissä. Oman yrityksen perustaminen alkoi tuntua ainoalta mielekkäältä ratkaisulta, kun myös muita kiinnostuneita ilmaantui. – Olen ehkä osannut tehdä jo ne virheet, joita yrittäjä herkästi tekee, koska aloitin niin nuorena. Nykyään osaan jo mitoittaa omat resurssit ja sanoa välillä, että tämmöistä työtä emme tee. Pystyn hallitsemaan stressiäkin paremmin, kuvailee nyt 32-vuotias Haaja. Palkintoperusteluissaan Etelä-Savon Yrittäjät listaa Jesse Haajan rennon, mutta määrätietoista johtamistavan. Jesse Haaja on tiedostanut palkanneensa ammattilaisia ja antaa heille mahdollisuuden toteuttaa itseään. Jesse Haaja sanoo palkkaavansa aina ihmisen, persoonan, mutta ilman osaamista ei pääse istumaan edes työpaikkahaastatteluun. – Fakta on, ettei kahdeksan tunnin työpäivällä yritystä pyöritetä. Nyt kun vastuita on jaettu, uskon, että jaksan tehdä tätä työtä vielä pitkään, Jesse tuumaa. Työuraa Haajalla on kaikkinensa takana jo 17 vuotta. Lisäksi Haaja toteuttaa omaa unelmaansa työstämällä kokopitkää elokuvaa Rendel, jonka sarjakuvahahmon hän loi jo vuosia sitten. Elokuva toteutetaan oman tuontantoyhtiön nimissä. Tällä hetkellä Haajan vuonna 2009 perustama mainostoimisto Haaja & Arwo Design Oy työllistää kahdeksan henkilöä.

Yrittäjäpäiville Vuokattiin! Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen huipputapahtuma Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lokakuun alussa Vuokatissa. Yrittäjäpäivillä kuulet innostavia yrittäjätarinoita, tutustut toisiin yrittäjiin ja pääset halutessasi virkistymään liikkuen. Perjantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Suomen Yrittäjien liittokokoukseen ja toisessa salissa voi seurata suorana Nordic Business Forumin esityksiä Helsingistä. Lauantaina suorapuheiset yrittäjät Hjallis Harkimo ja Jethro Rostedt puhuvat yrittämisestä. Juontajina Yrittäjäpäivillä mm. Joanna Kuvaja ja Aki Linnanahde.

Fennian Keskisen alueen myynti kasvussa Vahinkovakuutuksen maksutulo oli alueella viime vuonna 20,2 miljoonaa euroa, jossa kasvua on edelliseen vuoteen 7,3 prosenttia. Erityisesti Fennia menestyi kotitaloussegmentissä sekä lakisääteisten eläke- ja tapaturmavakuutuksissa. Keskisen alueemme kotitalousasiakaskanta kasvoi viime vuonna 3,8 prosentilla. Myös yritysasiakkaat luottivat meihin, ja saimme 205 uutta tai siirtynyttä yrittäjäasiakasta Fennian asiak-

tutkimuksessa, Jääskeläinen kertoo. Positiivisesta maksutulon ja myynnin kehityksestä huolimatta Keskisen alueen vuosi oli kaksijakoinen, sillä alueen vahinkomenot kasvoivat edel-

dollisuus kääntyä myös oman yhteyshenkilönsä puoleen ja saada häneltä asiantuntevaa vakuutuspalvelua, Harri Jääskeläinen painottaa.

kaiksi, aluejohtaja Harri Jääskeläinen Fenniasta iloitsee.

lisvuodesta. – Maksoimme alueen asiakkaille korvauksia noin 13 miljoonaa euroa. Se on merkittävästi edellisvuotta enemmän, jolloin Keskinen alue välttyi kokonaan suurvahingoilta, Jääskeläinen toteaa.

Asuntomurrot lomaaikojen riesana

Keskisellä alueella kotitalousasiakkaat vauhdittivat kasvua Keskisen alueen myynti kasvoi kuluneena vuonna peräti 16,7 prosentilla ja alueen maksutulo oli 20 miljoonaa euroa. Kasvun taustalla on menestyminen sekä kotitalous- että yritysasiakassegmentissä. – Keväällä alkanut yhteistyömme Danske Bankin kanssa tuotti hyvää tulosta erityisesti kotitalousasiakas-segmentissä, Jääskeläinen sanoo. Luottamuksen pohjana on asiakkaiden arvostama palvelu ja tavoitettavuus. – Fennia sai jo kolmantena vuonna peräkkäin parhaimmat arviot yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyys-

Palvelua eri kanavissa Fennia jatkaa tarjoamiensa vakuutuspalvelujen kehittämistä ja avaa keväällä kotitalousasiakkaiden uudistetun verkkopalvelun. – Asiakkaamme haluavat yhä useammin asioida kanssamme verkon välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta. Olemme ottaneet tämän huomioon haluamatta kuitenkaan heikentää toimivaa yhteyshenkilöjärjestelmäämme. Asiakkaillamme onkin aina mah-

Lämpöä suihkuvedestä Mikkeliläinen Ensavetec Ltd on kehittänyt markkinoille ENSAVETEC-suihkuveden lämmön talteenottolaitteen, jolla pienennetään asu-

telmillä”, Jääskeläinen toteaa. Jos kotona tai vapaa-ajan asunnolla on arvoesineitä, kannattaa pitää huolta siitä, että ne on vakuutettu täydestä arvostaan ja merkitty erikseen vakuutuskirjaan. – Kunnollisen lukituksen lisäksi omaisuuden merkitseminen ja erilaiset hälytyslaitteet ovat hyviä keinoja ehkäistä omaisuusrikoksia, Harri Jääskeläinen.

HARRI KIVINEN

OmaSP avasi konttorin Savonlinnaan Savonlinnan pankkipalvelutarjonta kasvoi, kun Säästöpankkiryhmään kuuluva OmaSp avasi konttorinsa Olavinkadulle. Uuden konttorin myyntipäällikkönä toimii Krista-Maria Puhjo. Koko kolmen henkilön henkilökunta on työskennellyt aikaisemmin DanskeBankin palveluksessa.

Tilastokeskuksen mukaan asuntomurrot lisääntyivät viime vuonna yli kymmenellä prosentilla. (2014 asuntomurtoja oli 6 400). Erityinen vitsaus murrot ovat kesälomakuukausina ja sama ilmiö toistuu myös talvilomaaikaan. – Murtovarkaiden kohteeksi eivät valikoidu vain arvoasunnot, vaan myös aivan tavalliset kodit, joiden lukituksessa ja suojauksessa on tapahtumahetkellä ollut puutteita, Jääskeläinen sanoo. Vakuutusyhtiön näkökulmasta tärkeää on, että asunto ja sitä kautta omaisuus on suojattu asianmukaisella tavalla. Huolimattomuudesta johtunutta, kuten lukitsemattoman oven jäljiltä tapahtunutta murtovar-

kautta harvoin korvataan. – Lukkovalinnoissa peruslähtökohtana kannattaa pitää, että kodin kaikissa kodin ulko-ovissa on takalukittuva lukko. Silloin lukkoa ei saa avattua varkaiden yleisesti käyttämillä mene-

PERUSSUOMALAINEN

UUDESSA TULEVAIS ON TYÖTÄ

PELINRAKENTAJA

109

misen energiakustannuksia. - Suihkuvedet menevät viemäriin ja sen veden lämpötila on noin 35-36 astetta, eli siinä on hurjamäärä energiaa, yrityksen toimitusjohtaja Niko Halonen painottaa. - Meidän ratkaisulla otetaan lämpöenergia talteen 60% hyötysuhteella, joka tarkoittaa sitä että asukas ei kuluta enää niin paljoa kallista kuumaa vettä. Laite soveltuu jokaiseen kiinteistöön eli nykyiseen, uudisrakennukseen tai asennettavaksi vaikka putkiremontin yhteydessä. Tutustu lisää: www.ensavetec.fi

www.harrikivinen.fi

VAILLA KUSTANNUSTEHOKASTA ILMOITUSTILAA?

HYVÄÄ TYÖTÄ Nyt tarvitaan aitoa, yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä. Kotipesä ja kilpailukyky on saatava kuntoon, jotta uskalletaan kasvaa ja luoda työpaikkoja. Tarvitaan enemmän joustoja ja vähemmän sääntelyä. Työnantaja ja työntekijä ovat samassa veneessä – molempien menestys on kiinni toisistaan.

Kolmen nuoren äitinä haluan olla rakentamassa Suomea, jossa on työtä, turvaa ja huolenpitoa – myös tulevaisuudessa.

32 LENITA

TOIVAKKA MINISTERI • KANSANEDUSTAJA

KASVUUN EI OLE OIKOTIETÄ. LUOTA KOKEMUKSEEN.

Maksaja: Ehdokkaan tukiyhdistys

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ!

lenitatoivakka.fi

2/2015 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Ota lyhennysvapaata ja toteuta unelmasi! Ota lyhennysvapaa ja toteuta unelmasi! Lue lisää osoitteessa op.fi/lyhennysvapaa ja osallistu Lue lisää osoitteessa op.fi/lyhennysvapaa ja tee hakemus helposti verkossa. keskusteluun: #suominousuun ja #lyhennysvapaa

TALOUDENTEKIJÄT — PAIKALLINEN JA PARAS

TALOUSLEHTI

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2015

Jäsenpalvelut

LISÄTIEDOT VERKOSSA Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut yrittajat.fi/etelasavo

YHTEYSTIEDOT

YHTEISET TAPAHTUMAT

ALUEELLISET NEUVONTAPALVELUT

ALUEELLISET TAPAHTUMAT

Puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 nina.rasola@rl-huolinta.fi

Huhtikuu 17.4. Myynti Facebookissa, omalla koneella webinaarina 21.-23.4. Lehdenteko kurssi Otavan Opisto, Mikkeli 22.4. Esimiehen työoikeus –koulutus, Mikkeli 23.4. Palkkapäivä – työoikeutta palkanlaskijalle, Mikkeli 24.-26.4. Get Together, Valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma, Levi 24.4. Katelaskennalla parempi tuloksentekokyky, omalla koneella webinaarina

YRITYSVEROTUS

Enonkosken Yrittäjät 22.4. Nettikoulutusta Enonkosken yläasteen atk-luokassa 29.4. Kevätkokous kunnantalolla

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko p. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Järjestöassistentti Mirja Hytönen p. 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi Tarjousasiamies Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi p. 044 794 5695

KPMG Oy Ab Veroasiantuntija Paavo Martikainen puh. 020 760 3244 fax 020 760 3068 paavo.martikainen@kpmg.fi Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat LAKIASIAT

YRITYSTEN OSTOJA MYYNTIPAIKKA esyritysporssi.fi

TALOUDENTEKIJÄT-LEHTI VERKOSSA taloudentekijat.fi

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT puh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

Toukokuu 8.5. Pk-yrityksen ja yrittäjän verosuunnittelu, omalla koneella webinaarina 28.5. Löydä PowerPointin parhaat puolet, omalla koneella webinaarina Kesäkuu 2.6. Taloudentekijät lehti ilmestyy

Asianajotoimisto Ervasti & Kunnas Oy Asianajaja, VT Kalle Ervasti Asianajaja, OTT Matti Kunnas ma-pe puh. (015) 365 333, 0440 365 333 fax (015) 161 694 toimisto@ervasti-kunnas.fi Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 fax (015) 515 700 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

OLE RIPEÄ, VARAA ILMOITUSTILASI

NYT

Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 fax (015) 162 626 arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Juvan Yrittäjät 23.4. Elinkeinoseminaari Sampolassa

Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen puh. (015) 321 540 tai 0500 276 086 / Antti fax (015) 150 696 toimisto@suhonen.info

Kangasniemen Yrittäjät 13.5. Kangasniemen Yrittäjien lehti ilmestyy Kangasniemen kunnallislehden välissä 16.5. Kesän avaus Rantatorilla 25.-26.4. Tallinnan matka

KPMG Oy Ab Lakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonen puh. 020 760 3125 fax 020 760 3068 vesa.ellonen@kpmg.fi

Mikkelin Yrittäjät 15.4. Kevätkokous Mikaelissa Marski Datan vieraana 23.4. Taloutta ja keväisiä juomia Mikaelissa 27.4. Mikkelin Yrittäjien lehti ilmestyy Länsi-Savon välissä 12.5. Yrittäjien ja Mikkelin kaupungin aamukahvit 20.5. Mobiili- ja pilvipalvelut – mahdollisuus vai uhka? Mikaeli

Erikoistuminen: sopimusoikeus yhtiöoikeus yritysjärjestelyt hallinto-oikeus yksityisen turvallisuusalan erityislainsäädäntö esineoikeus myös muut yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

SEURAAVASSA NUMEROSSA

MATKAILU- JA VAPAA-AIKA

Punkaharjun Yrittäjät 22.4. Kevätkokous ja yritysvierailu Punkaharjun Kilpi Oy 27.5. Punkaharjun Yrittäjien ylimääräinen yleinen kokous, sääntömuutos ja Yritysvierailu Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy Rantasalmen Yrittäjät 26.4. Jäsenille ruokailu Ravintola Rinssi-Everst ja musikaaliesitys Uneton Saimaalla Musiikki- ja teatterisali Tornado Savonlinnan Seudun Yrittäjät 13.5. Liikunnallinen aamiaistreffi Kristalli Sport 20.5. Savonlinnan Seudun Yrittäjien lehti ilmestyy Itä-Savon välissä

ALUEELLISET JÄSENEDUT

Pieksämäen Yrittäjät 15.4. Pieksämäen Yrittäjien lehti ilmestyy Pieksämäen Seudun Paikallisen välissä 16.4. Kevätkokous Yritystalolla ja tutustuminen Veturitalleille 27.5. Jäsentapahtuma Anola Golf Clubilla

TALOUDENTEKIJÄT ILMESTYY VUONNA 2015 10.2. Terveys ja hyvinvointi 14.4. Asuminen ja rakentaminen 2.6. Matkailu ja vapaa-aika 1.9. Koulutus 28.10. Raha ja talous 8.12. Kansainvälisyys ja teknologia