Omistaja 1/2013

Eero Heliövaara uskoo avoimuuteen ja tiedon jakamiseen

2

01 v a l t i o n o m i s t a j a o h j a u k s e n l e h t i 2013

solidium merkitsee talvivaaraa 4

keijo suila :

Ankkuriomistaja kantaa suurta vastuuta 15

tulevaisuuden johtaja on nöyrä ja kunnianhimoinen 2

Oikeaan suuntaan keskustelu Solidiumin ympärillä rönsyilee sinne tänne. yhtiölle itselleen tehtävä on selvä. 6

2 Pinnalla 16 Mistä nyt puhutaan?

teksti Kirsi Riipinen kuva junnu lusa

”Mahdollisimman vähän yllätyksiä” Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston uusi johtaja Eero Heliövaara uskoo avoimuuteen. Tietoa ei pidä pantata.

Omistajana on helpompi olla, kun yllätykset minimoidaan.

Mikä sai sinut hakeutumaan tähän tehtävään?

Uusi tehtäväni tuli vastaan autettuna puun takaa ja sai ajattelemaan, että tässä on hieno yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuus. Uuteen työhöni liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä ja sopivat arvomaailmaani. Olen ollut mukana esimerkiksi säätiötoiminnassa ja tehnyt yhteiskunnallista ilmaistyötä. Työhön liittyy isoja haasteita, ja ne motivoivat minua enemmän kuin mikään muu.

Millainen hyppäys on tulla yksityiseltä puolelta julkiselle sektorille?

En ajattele, että työnteko julkisella puolella jotenkin olennaisesti poikkeaisi yksityisestä sektorista. Jokaisella yrityksellä on omistajansa, ja jokaisella on omistukseensa omat syynsä, niin myös valtiolla. Valtiolla on toki erityistehtäviä, jotka Suomessa korostuvat maantieteellisten realiteettien takia.

Meidän täytyy esimerkiksi pitää huolta energiavarmuudesta sekä liikenteestä. Suomessa ei myöskään ole suuria yksityisen sektorin sijoittajia, joten valtiota tarvitaan myös täydentävän sijoittajan rooliin.

Valtio-omistajuudella on pitkät perinteet ja niillä perusteet, kuten työllisyys ja aluepoliittiset syyt.

Valtion omistajaohjausosasto vastaa 27:n hyvin erilaisia toimialoja edustavan yhtiön omistajaohjauksesta.

Miten uskot pystyväsi seuraamaan kaikkia?

Olen onnekseni osaavassa asiantuntijatiimissä. En edes yritä osata ja hallita kaikkea. Asiantuntijaorganisaation kauneus on siinä, että organisaatiossa on itseä fiksumpia alaisia, jotka tietävät asioista paljon minua enemmän.

Tiimin osaaminen perustuu yhdessä tekemiseen, jossa yksi plus yksi on aidosti enemmän kuin kaksi. Pidän etunani pitkää toimitusjohtajataustaa, joka on opettanut hallitsemaan isoja kokonaisuuksia ja kantamaan vastuuta.

Millaisia asioita korostat johtamisessa?

Avoimuutta ja tiedon jakamista. Rooliini kuuluu myös korostaa sitä, että me emme tee pää-

Kuka?

Eero Heliövaara, 56 Diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri Aiemmin töissä muun muassa Ilmarisessa, Pohjola-Yhtymässä sekä SRV-yhtiöissä Perheessä vaimo ja kaksi aikuista lasta Harrastaa urheilua, kok­kausta ja maalla rakennusprojekteja

töksiä. Tehtävämme on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta poliitikot ja ministeri voivat ratkaista asiat. Siihen meidän on tyytyminen.

Valtion omistajaohjauksella on kolme periaatetta: avoimuus, pitkäjänteisyys ja vastuullisuus. Vaihtaisitko näistä mitään?

Nämä ovat loistavia, en vaihtaisi yhtäkään. Jatkokysymys voisi olla, pitäisikö listaan lisätä kokonaistuloksellisuus, jota valtio-omistaja myös peräänkuuluttaa, sillä meidän on ajettava myös valtion taloudellista etua. •

Tehtävämme on tuottaa luotettavaa tietoa, jotta poliitikot ja ministeri voivat ratkaista asiat.

– Eero Heliövaara

01 2013

pä ä k ir joi t u s

Teema: Solidium

Sinivalkoisen työkalun tulevaisuus

Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Sen tehtävä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa.

Solidiumin sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoite on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen.

P

oliittinen keskustelu valtion omistajaohjauksen ympärillä näyttää jälleen voimistuneen. Syitä nykyiseen keskustelusuhdanteen huippuun voi etsiä yleisestä taloustilanteesta moninaisiin poliittisiin näkemyksiin. Uutta tällä kertaa on se, että valtion holding-yhtiön Solidiumin rooli on aiempaa enemmän monien huulilla.

Valtion omistajaohjauksesta viime hallituskaudella vastannut ministeri Jyri Häkämies perusti Solidiumin, koska valtio tarvitsi sinivalkoisen työkalun. Osakemarkkinoilla piti kyetä toimimaan välittömästi sekä taloudellisen että kansallisen edun puolesta. Budjettitalouden parlamentaarinen päätöksenteko oli auttamattomasti liian hidasta.

Huomenlahjaksi yhtiö sai kahdeksan valtion vähemmistöomisteisen pörssiyhtiön osakkeet. Kantava ajatus alusta pitäen oli, että Solidium vastaa itsenäisesti salkkuyhtiöiden omistajaohjauksesta. Samalla omistajuuden poliittista vaikutusta pyrittiin työntämään askelen verran kauemmas.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana aloittanut Keijo Suila määritteli, että ”Solidiumin tehtävä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa”. Talouspoliittinen ministerivaliokunta ja vastuuministeri asettivat yhtiön toiminnalle kehykset. Solidiumin halliYhtiö on ollut tuksen vastuulle tuli päätöksenteko aktiivinen ja operaatioista tarvittaessa vastuumivaativa omistaja ja nisterin kanssa keskustellen. Yhtiön kymmenhenkiselle organisaatiolle pyrkinyt tukemaan tuli puolestaan operaatioiden valsalkkuyritystensä mistelu normaaliin tapaan.

Nyt salkussa on 11 sijoitusta. Uutoimintaa. sien sijoitusten lisäksi yhtiö on osallistunut salkkuyhtiöiden anteihin ja myynyt omistuksiaan pois. Sinivalkoisen missionsa mukaisesti yhtiö on ollut aktiivinen ja vaativa omistaja ja pyrkinyt omistajan keinoin tukemaan salkkuyritystensä toimintaa.

Myös julkisuushaasteita on ollut. Viimeisimpänä Talvivaara-sijoituksen aiheuttama, välillä myrskyisäkin kommentointi Solidiumin roolista ympäristövaikutusten ja taloudellisen tuotto-odotuksen ristipaineessa.

Toimiala on Suomelle tärkeä, mutta ylösajovaiheessa yhtiö on aina riskialttiimpi sijoitus kuin valtion muut sijoitukset tyypillisesti.

Monet näkisivät hyvänä, että yhtiö alistettaisiin nykyistä voimakkaammin poliittisen ohjauksen alle. Samaan aikaan toisissa puheenvuoroissa korostetaan yhtiön itsenäisyyden merkitystä tehtävän tehokkaan toteuttamisen edellytyksenä.

Keskustelu on tarpeen yhteiskunnallisen mandaatin saamiseksi niin, että yhdessä ymmärrämme, mikä on sinivalkoisen työkalun rooli osana valtion omistajaohjausta.

sis ä ltö 1/ 2013

10 16 11 16 14 16 15 16

Uutiset Toisin Kansanedustaja Miapetra KumpulaNatri kannustaa Solidiumia investoimaan nykyistä ennakkoluulottomammin uusille kasvualoille.

Dialogi Tulevaisuudessa johtotehtäviin voi olla yhä haastavampaa löytää oikeaa ihmistä, arvelevat Ralf Hermansson ja Erkki Tuominen.

Svensk resumé

Konkari Solidiumia perustamassa olleelle Keijo Suilalle valtion omistus ei ole itsetarkoitus.

KUSTANTAJA Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto, PL 23, 00023 Valtioneuvosto | TOIMITUSNEUVOSTO Petri Vihervuori, Sinikka Mustakari, Ira Lehmuskoski, Minna Westerlund ja Sirpa Alhava | TOIMITUS JA TAITTO Zeeland Group Oy (Maggie) | ISSN 2242-8690 | PAINO SP-Paino Oy | Kannen KUVITUS Pietari Posti | Osoitteenmuutokset ja uudet tilaukset: omistajalehti@zeeland.fi | Otamme mielellämme vastaan palautetta Omistajan sisällöstä. | Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com.

K u va J u n n u L u s a

4 16

,

Petri Vihervuori päätoimittaja

# ;V`iV %

Db^hiVb^cZc aj`j^cV

9 C D/ B/ :D 7 D/ / @ /

Hda^Y^jb dhVaa^hijj IVak^kVVgVc Vci^^c JFC@;@LD FP fjXcc`jkll KXcm`mXXiXe BX`mfjfjXb\p_k`Â? Fpa1e (+%)% alcb`jkXdXXe )-' d`caffeXe \life d\ib`ekÂ&#x20AC;\klf`b\ljXek``e% Jfc`[`ld fe j`kflklelk bÂ&#x20AC;pkkÂ&#x20AC;dÂ&#x20AC;Â&#x20AC;e d\ib`ekÂ&#x20AC;\klf`b\lk\ejX fjXb\Xee`jjX kÂ&#x20AC;pj`dÂ&#x20AC;Â&#x20AC;iÂ&#x20AC;`j\jk` aX d\ib`kj\dÂ&#x20AC;Â&#x20AC;e KXcm`mXXiXe llj`X fjXbb\`kX p_k\\ejÂ&#x20AC; ef`e )* d`caffeXccX \lifccX fd`jkljfjllk\ejX dlbX`j\jk`% C`jÂ&#x20AC;bj` Jfc`[`ld fe j`kflklelk d\ib`kj\dÂ&#x20AC;Â&#x20AC;e kf`jj`aX`j\jjX d\ib`eeÂ&#x20AC;jjÂ&#x20AC; \e`ekÂ&#x20AC;Â&#x20AC;e ef`e *' d`caffeXccX \lifccX KXcm`mXXiXe llj`X fjXbb\`kX# d`bÂ&#x20AC;c` fjXb\Xee`jjX kXiafkklaX llj`X fjXbb\`kX \` d\ib`kÂ&#x20AC; kÂ&#x20AC;pj`dÂ&#x20AC;Â&#x20AC;iÂ&#x20AC;`j\jk`% Ă&#x2030;MXjkllcc`j\eX fd`jkXaXeX Jfc`[`ld _XclXX# \kkÂ&#x20AC; p_k`Â?ccÂ&#x20AC; fe dX_[fcc`jllj jXXkkXX pdgÂ&#x20AC;i`jkÂ?Xj`XejX aÂ&#x20AC;ia\jkpbj\\e aX m`\[Â&#x20AC; klfkXeefe pcÂ?jXaf cfgglle% Jfc`[`ld _XclXX dpÂ?j fjXcc`jklX jlfdXcX`j\e bX`mfjfjXXd`j\e b\_`kkÂ&#x20AC;d`j\\eĂ&#x2030;# kf`d`kljaf_kXaX BXi` AÂ&#x20AC;im`e\e kfk\XX% KXcm`mXXiXe BX`mfjfjXb\p_k`Â? fe bXejX`emÂ&#x20AC;c`j\jk` d\ib`kkÂ&#x20AC;mÂ&#x20AC; g\iljd\kXcc`\e klfkkXaX# afbX b\jb`kkpp \ej`j`aX`j\jk` e`bb\c`e aX j`eb`e klfkXekffe% KXcm`mXXiXe \j``ekpdÂ&#x20AC;k JfkbXdfjjX dlf[fjkXmXk p_[\e <liffgXe jlli`dd`jkX k`\[fjjX fc\m`jkX jlcĂ&#x201D;[`j\e e`bb\c`e \j``ekpd`jkÂ&#x20AC;% <j``ekpd`\e Xim`f`[XXe i``kkÂ&#x20AC;mÂ&#x20AC;e lj\`[\e bpdd\e`\e mlfj`\e klfkXekffe%

KXcm`mXXiXe d`e\iXXc`mXiXeefk fmXk )#( d`caXi[`X kfee`X% MXiXeefk j`jÂ&#x20AC;ckÂ&#x20AC;mÂ&#x20AC;k e`bb\c`Â&#x20AC; +#, d`caffeXX kfee`X aX j`ebb`Â&#x20AC; ('#* d`caffeXX kfee`X%

Jfc`[`ld`e fd`jklj \ee\e Xek`X

' '( Jfc`[`ld`e llj` j`af`klj

! ;Ă&#x2021; Jfc`[`ld`e kf`jj`aX`e\e d\ib`ekÂ&#x20AC;$ j`kfldlj \e`ekÂ&#x20AC;Â&#x20AC;e

! ;Ă&#x2021;

Uutiset

Gasum Oy voitti Suomen paras intranet -kilpailun ja Finnair sai kunniamaininnan. Gasumin intranetissä tuomaristo arvosti toimivaa kokonaisuutta ja sitä, että se on kaikkien työntekijöiden avoin ja henkilökohtainen työväline. Samoin Finnairissa tuomaristo arvosti avoimuutta ja yhteisöllistä koko henkilökunnan intranetiä.

Helmikuussa julkistettujen tulosten mukaan avoimuus on selkeä trendi. Osassa yrityksiä avoimuus nähdään tasavertaisena palveluna, jossa tieto on helposti saatavilla ja muokattavissa, toisaalla taas mahdollisuutena kommentoida toimitusjohtajan blogia. Suurimmaksi puutteeksi mainittiin intranet-palveluiden tämänhetkinen saavutettavuus esimerkiksi matkapuhelimissa.

Kilpailun järjesti IT-palveluyhtiö Solita Oy.

6,5 %

Neste Oil maailman neljänneksi vastuullisin yritys Neste Oil valittiin maailman neljänneksi vastuullisimmaksi yritykseksi Global 100 -listalla. Yhtiö saavutti parhaan sijoituksensa koskaan ja paransi edellisestä vuodesta 15 sijaa. Kyseessä on yhtiön seitsemäs listasijoitus listan yhdeksänvuotisella taipaleella. Lista muodostuu maailman sadasta vastuullisimmasta yrityksestä, jotka valitaan 4 000 pörssilistatusta yhtiöstä Neste Oil on maailman johtava uusiutuvista raaka-aineista lukuisilta eri toimialoilta valmistetun dieselin toimittaja. ympäri maailman.

Tammikuussa Davosissa julkistetulle listalle reelta ja yhteensä 22 maasta. Suomesta listalla ylsi tänä vuonna yrityksiä kuudelta eri manteolivat Neste Oilin lisäksi myös Outotec ja Kesko.

K u va N E ST E OIL

Gasumilla Suomen paras intranet

5 16

on valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto vuodelta 2012.

Valtio-omistajan pörssisalkun markkina-arvon kehitys

30 000

Valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä

Valtion suoran ja Solidiumin omistuksen arvo yhteensä

25 000 20 000

Helmikuun puolivälissä valtion pörssisalkun markkinaarvo oli kokonaisuudessaan 16 miljardia euroa, josta valtion suora omistus muodosti 8,5 miljardia ja Solidiumin omistus 7,5 miljardia euroa.

Vuoden 2012 aikana valtion suoran omistuksen markkinaarvo laski 800 miljoonaa euroa eli 9,3 prosenttia. Suoran salkun markkina-arvo vuoden 2012 lopussa oli 7,8 miljardia euroa, kehitystä painoi Fortumin laskenut osakekurssi. Osakemarkkinoiden kehitys etenkin vuoden toisella puoliskolla oli positiivista. Helsingin pörssin yleisindeksi nousi 8,7 prosenttia viime vuonna.

15 000 10 000 5 000 M€

Valtion suora omistus Solidiumin omistus

2008

2009

2010

2011

2012

Solidiumin osakesalkun arvo kehittyi myönteisesti etenkin viime vuoden toisella

puoliskolla. Osakesijoitusten tuotto oli 9,3 prosenttia vuonna 2012 ja vuoden toisella puoliskolla 9,9 prosenttia. OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi nousi 15,5 prosenttia vuonna 2012.

Solidium luopui Spondasta ja osti lisää Outoteciä Solidium myi lokakuussa 2012 kaikki omistamansa Sponda Oyj:n osakkeet. Solidiumin omistus yhtiössä oli 14,9 prosenttia.

Yhtiö oli vähentänyt omistustaan Spon-

dassa jo vuonna 2010, jolloin omistusosuus laski 34 prosentista 15 prosenttiin. Osakekohtainen myyntihinta oli 3,5 euroa, myynnistä kertyi tuloja noin 148 miljoonaa euroa ja

myyntivoittoa ennen veroja noin 71 miljoonaa euroa.

Spondan osakkeet osti kotimainen omistajaryhmä Oy PALSK Ab, jonka omistajia ovat

Föreningen Konstsamfundet, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Stiftelsen för Åbo Akademi, Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas ja Svenska litteratursällskapet i Finland.

Solidium on lisännyt omistustaan Outotec Oyj:ssä.

Tammikuun aikana omistusosuus nousi 8,8 prosenttiin. Viime vuoden toisella puoliskolla Solidiumin

Outotec-ostot olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa ja omistusosuus vuoden lopussa 8,3 prosenttia. Yhtiö sijoitti Outoteciin jo keväällä 2012 yhteensä 120 miljoonaa euroa.

5

teksti Risto Pennanen Kuvitus Pietari Posti

Solidium täyttää kasvavaa aukkoa Kun kotimaisten suursijoittajien panokset vähenevät, kasvaa valtion sijoitusyhtiön merkitys. altion sijoitusyhtiötä Solidiumia kohtaan sinkoilee julkisessa keskustelussa monenlaisia odotuksia. Yhtiötä on toivottu muun muassa Nokian ja telakoiden pelastajaksi.

Yksi haluaisi lisätä valtion osakesijoituksia, toinen taas lopettaisi ne kokonaan.

Solidiumille annettu toimenkuva ei julkisessa keskustelussa paljon paina, kun intohimoiset veronmaksajat jakelevat ohjeitaan yhteisesti omistetulle sijoitusyhtiölle. Polveileva keskustelu ei kuitenkaan häiritse Solidiumin toimitusjohtajan Kari Järvisen arkea. ”Poliittinen keskustelu kuuluu asiaan. Ei meillä ole organisaationa itseisarvoa. Omistajan tehtävä on pohtia, mitä valtio omistaa ja onko järkevää pitää pääomia tällaisessa toiminnassa”, sanoo Järvinen.

Puhdasoppisimmat markkinatalousihmiset ovat kyseenalaistaneet valtion osakeomistukset kokonaan. Jyrkimmät mielipiteet ovat tosin lieventyneet viime vuosina, kun yksityisen pääoman niukkuus on käynyt yhä selvemmäksi. Solidium täyttää kasvavaa aukkoa. ”Suomessa on tosi vähän omistajia, joilla on kykyä merkittäviin lisäinvestointeihin yritysten kehittämiseksi. Siksi Solidiumin kaltainen pitkäjänteinen omistaja on tärkeä kansantaloudelle”, sanoo Järvinen.

6

7 16

7

8 16 uomen vaurastuminen on hämärtänyt tosiSolidiumin perustaminen mahdollisti nopeammat asiaa, että suurten kotimaisten sijoittajien operaatiot, joita näyttikin olevan edessä, kun yhtiö synmäärä on pienentynyt askel kerrallaan. nytettiin finanssikriisin syvimpinä vuosina. Plussaa oli Pankit katosivat pörssiyhtiöiden myös se, että omistukset etääntyivät askeleen omistajalistoilta 90-luvun alussa. kauemmaksi päivänpolitiikasta.

Vahin­kovakuutusyhtiöt ovat pieSolidiumin ulkopuolelle jäi kuitenkin kolme nentäneet osakesalkkujaan ja hamerkittävää valtio-omisteista yhtiötä. Fortujauttaneet niitä kansainvälisesti. Jäljellä ovat min, Neste Oilin ja Finnairin omistusmuuenää eläkevakuutusyhtiöt, mutta nekin ovat tokset vaativat edelleen eduskunnan päähajauttaneet salkkujaan. töksen. Siksi niiden sijoittaminen ”Siltäkään sektorilta ei tule muutaman vuoSolidiumiin ei olisi muuttanut den päästä nykyisen tapaan lisää pääomia, sillä oleellisesti yritysten toimintaeläkejärjestelmämme on rakennettu niin, että Kari Järvinen edellytyksiä. Solidiumiin päätyieläkeyhtiöt muuttuvat muutaman vuoden kuvät valtion omistamat vähemmisluttua nettomyyjiksi”, muistuttaa Järvinen. töomistukset listatuissa yhtiöissä.

Suuria omistuksia omaavat perheet puolesolidiumin tehtävä on vahvistaa kotaan mahtuvat yhteen lauluun, vaikka muutamia uusia timaista omistusta kansallisesti tärvauraita sukuja onkin viime vuosina syntynyt. keissä yrityksissä sekä kasvattaa Kun kotimaisten suuromistajien määrä vähenee, ajaunykyisen salkun arvoa. tuvat parhaat yritykset entistä helpommin ulkomaiseen Ameebamainen tehtäväkuvaus jättää omistukseen. Ulkomainen pääoma on toki tervetullutta paljon tulkinnanvaraa. Kotimaisen omispääomaköyhään maahan, mutta asetelma muuttuu, jos tuksen kasvattaminen tärkeissä yrityksissä jäljelle jää vain ulkomaisia omistajia. Silloin kasvaa huoli, nostaa esiin sinivalkoiset ajatukset yhtiöstä, joka kiirehettä pääkonttorit katoavat Suomesta. ”Pääkonttorien merkitys on kasvanut, sillä yhtiöiden tii apuun hädän tullen. Arvon kasvattaminen taas viittaa arvoketjussa suurin lisäarvo tulee yhä useammin tuote- vikkeläliikkeiseen salkunpyörittäjään, jonka tehtävä on kehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista, jotka usein ostaa nousevia osakkeita ja myydä laskevia. Molemmat ajatukset johtavat harhaan. ovat juuri pääkonttorin lähellä”, pohtii Järvinen. ”Emme missään nimessä ole portfoliosijoittaja, vaan Ennen Solidiumin perustamista pörssiyhtiön osakkeita saattoi hallinnoida ministeriö, joka samaan aikaan pitkäaikainen omistaja, joka voi olla jossain yhtiössä säänteli alan toimintaa. Valtio ratkaisi epäterveen asetel- omistajana vaikka maailmaan tappiin”, sanoo Järvinen.

Ero normaaliin salkunhoitajaan näkyy jo Solidiumin man siirtämällä omistukset valtioneuvoston kansliaan yhtiövalikoimaa katsomalla. Salkussa on portfoliosijoitvuonna 2007.

Ratkaisu jätti rakenteellisia ongelmia. Pörssiyrityksel- tajan näkökulmasta huikea vääristymä, kun kaksi yhtiöle oli hankalaa, että pääomaan liittyvät suuret operaatiot tä, Sampo ja TeliaSonera, edustavat yli 60:tä prosenttia piti tehdä valtion budjettitalouden kautta. Esimerkik- koko sijoituspotista. Asiantila ei haittaa Solidiumin eläsi Elisan puolustuksessa islantilaiskaappaajia vastaan mää, mutta pitkällä tähtäimellä tilanne Järvisen arvion avainpuolustajan rooliin nousi lopulta eläkeyhtiö Var- mukaan tasapainottuu.

Yhtiö hajautti jo viime maaliskuussa salkkuaan myyma, koska valtion päätöksentekokoneisto olisi ollut liian mällä TeliaSoneran osakkeita 451 miljoonalla eurolla. kömpelö nopealiikkeisessä operaatiossa.

Solidiumin salkku 1.3.2013 YRITYS

Osakkeiden lukumäärä

Arvo 1.3.2013 (milj.€)

Omistusosuus (%)

Päätöskurssi

Elisa Oyj

16 801 000

272

10,10

16,16

Kemira Oyj

25 896 087

288

16,67

11,14

Metso Oyj Outokumpu Oyj

16 695 287

545

11,10

32,62

453 802 237

305

21,84

0,67

4 022 373

205

8,79

50,90

Rautaruukki Oyj K

55 656 599

282

39,67

5,07

Sampo Oyj A

79 280 080

2 267

14,16

28,59

Stora Enso Oyj A *

55 595 937

379

31,38

6,83

Stora Enso Oyj R *

41 483 501

215

6,77

5,19

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

24 210 053

25

8,89

1,04

505 123 642

2 659

11,67

5,27

7 415 418

131

10,30

17,60

7 573

Outotec Oyj

TeliaSonera AB Tieto Oyj YHTEENSÄ:

* Solidium Oy:n osuus Stora Enso Oyj:n kaikista osakkeista on 12,3 % ja kaikista äänistä 25,1 %.

8

9 16 Samassa yhteydessä yhtiö laski liikkeelle joukkolainan, jonka Solidium voi maksaa velkojille TeliaSoneran osakkeina. Osakemyynti pudotti Solidiumin 13,7 prosentin omistusosuutta pohjoismaisesta operaattorista kahdella prosenttiyksiköllä. Jos koko joukkolaina vaihtuu osakkeiksi, putoaa Solidiumin omistus 9,5 prosenttiin.

Osakemyyntien vastapainoksi Solidium osti viime vuonna Talvivaaran ja Outotecin osakkeita sekä osallistui Outokummun antiin Inoxum-ostoksen yhteydessä. Sponda-omistukset yhtiö puolestaan myi kokonaan pois. ”Jos mandaattiimme ei tule muutoksia, muuttuu toimialapainotus varmaan jatkossakin jollain tavalla ja salkusta löytyy todennäköisesti muutaman vuoden päästä nykyistä useampia yhtiöitä”, visioi Järvinen tulevaisuutta. ädässä olevien pelastajan tehtävä istuu Solidiumille yhtä huonosti kuin nopean salkunpyörittäjän rooli. Nokian syvimpien vaikeuksien aikaan moni kuulutti, että Solidiumin tulisi ostaa kotimaisen elektroniikkajätin osakkeita. Järvinen ei kommentoi Nokia-ajatuksia, mutta kuvaa yleisesti sijoituspäätöstä monien tekijöiden summaksi. ”Voimmeko saada osuuden, jolla voi vaikuttaa, pystymmekö tukemaan yhtiön kehittymistä ja sopiiko yhtiön toimiala meille”, luettelee Järvinen kysymyksiä, joita yhtiön täytyy pohtia kriittisesti ennen sijoitusta.

Muiden realiteettien lisäksi Järvisen tiimin toimintaa ohjaa vahvasti sen saama toimeksianto. Yhtiö sijoittaa merkittävien suomalaisyritysten vähemmistöosuuksiin. Siksi esimerkiksi teollisuuspoliittiset ajatukset Solidiumin noususta telakkayhtiö STX:n omistajaksi eivät ole yhtiötä vaivanneet. ”Kyseessä on ulkomainen yritys, jonka rahoitustilanne on aika haasteellinen. Ei sellainen ole ollut meidän pöydällä missään vaiheessa”, sanoo Järvinen.

Nykyinen rooli voi toki muuttua monella tavalla, jos omistaja niin päättää. Esimerkiksi suuryrityskeskeinen strategia voisi ainakin teoriassa laajentua jossain vaiheessa kohti pienempiä yrityksiä, kun niiden merkitys kansantaloudessa kasvaa. Järvinen ei näe siihen tarvetta, sillä pienten yritysten kehittämisessä valtiolla on työkalunaan muun muassa Suomen Teollisuussijoitus.

Vaikka Solidium omistaa salkkunsa yhtiöistä suuria potteja, se on kaikissa kuitenkin vähemmistöomistaja. ”Joskus julkisessa keskustelussa kuvitellaan, että voisimme sanella asioita pörssiyhtiöissä. Me noudatamme pörssilakia ja muita säädöksiä emmekä puutu yhtiöiden hallitusten toimivaltaan kuuluviin asioihin”, muistuttaa Järvinen.

Solidium tukee, mutta ei johda yrityksiä. Sijoitusyhtiön henkilöstö tai hallituksen jäsenet eivät pääsääntöisesti kuulu yhtiön omistamien yritysten hallituksiin. Sen sijaan monesta hallituksen nimitysvaliokunnasta löytyy Solidiumin edustaja.

Nimitysvaliokuntien kautta Solidium pyrkii vaikuttamaan siihen, että pörssiyhtiön hallituksissa olisi kattavaa osaamista, riittävän monipuolinen koostumus ja jäseniä, joilla on myös aikaa paneutua työhönsä.

Ruotsalaiset samalla tiellä Ruotsissa selvitysmies Hans Dalborg ehdotti viime keväänä valtionyhtiöiden sijoittamista kahteen hallinnointiyhtiöön. Toisen tehtävänä olisi hallinnoida taloudellista arvoa tavoittelevia yrityksiä ja toiseen sijoitettaisiin Systembolagetin kaltaiset yritykset, joilla on muu merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä.

Selvityksen taustalla olivat samankaltaiset huolet kuin Suomessa aikanaan. Selvitysmiehen raportti pitää ongelmana muun muassa sitä, että sama viranomainen säätelee ja ohjaa yrityksiä, poliittinen päätöksenteko on hahmotonta yritysten kannalta ja poliittinen ohjaus voi olla lyhytjänteistä ja poukkoilevaa.

Nykyisellään pääministerin kansliassa ohjataan 58 valtio-omisteisen yrityksen toimintaa. Selvitysmiehen mukaan hallinnointimalli tukee huonosti sekä voittoa tavoittelevien yritysten että yhteiskunnallista tehtävää hoitavien yritysten toimintaa.

Dahlborgin ehdotuksessa operatiivinen ohjaus olisi osakeyhtiömuotoisilla hallinnointiyhtiöillä, jotka pystyisivät houkuttamaan ammattitaitoisia työntekijöitä. Sen sijaan strateginen vastuu olisi eduskunnalla ja maan hallituksella. Näin poliittinen ja taloudellinen ohjaus yhdistyisivät parhaalla tavalla.

Yhtiö haluaa olla arvostettu omistaja, jota tarvitaan myös hyvinä aikoina eikä vain silloin, kun pääomista on pulaa. Hyvä omistaja kiinnittää huomiota pitkäjänteisen omistaja-arvon turvaamiseen myös hyvää yritysvastuuta edistämällä. Esimerkiksi yhteiskuntavastuuteemaa Solidium on analysoinut lähes koko olemassaolonsa ajan sekä riskien että mahdollisuuksien kannalta. Pyrinnöistä huolimatta kaksikin salkkuyhtiötä on ollut kovan eettisen keskustelun kohteena, kun Talvivaara aiheutti vakavia ympäristöongelmia ja TeliaSonera joutui tutkintaan epäilyttävistä liiketoimista Uzbekistanissa. ”Esimerkit kertovat, että vastuullisuus vain korostuu jatkossa. Tällaisissa asioissa proaktiivisesti toimivat yritykset luovat myös omistajalle arvoa”, uskoo Järvinen.

Viime aikoina Solidium on nostanut yritysten hallitusten agendalle niin sanotun ”verojalanjäljen”. Solidiumin mukaan yrityksen verostrategia voi vaikuttaa omistajaarvoon myös maineen kautta. Tämä johtuu siitä, että odotukset verojen maksamisen läpinäkyvyydelle ovat länsimaissa selkeästi kasvaneet. • Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/ omistajaohjaus

9

10 Toisin 16

Erilainen näkökulma

teksti Risto Pennanen

Solidiumille tulisi perustaa eri yhteis­kunta-aloja edustava hallintojärjestelmä.

– miapetra Kumpula-Natri

Rohkeammin

uusille kasvualoille olidium on keskittynyt liikaa puolustuspeliin, vaikka uusi kasvu vaatisi myös aktiivista hyökkäämistä. Näin voi tiivistää muun muassa sosialidemokraattien teollisuuspoliittisen kannanoton arkkitehteihin kuuluvan kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin ajatukset.

Kumpula-Natri viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan osakkeiden mahdollisesta myynnistä saatavia tuottoja käytetään myös uuden kasvun luomisessa tarvittaviin hankkeisiin ja investointeihin. ”Tämän kirjauksen soisin näkyvän käytännössä entistä pontevammin.”

Rohkeutta kaivataan nyt, kun Suomi on menettänyt muutamassa vuodessa lähes 100 000 teollista työpaikkaa. Solidiumin sijoituspolitiikassa voisikin huokua enemmän uuden kasvun nälkä, vaikka perinteisiä toimialoja ei saakaan unohtaa.

”Kuinka esimerkiksi kasvava cleantechala näkyy Solidiumin sijoituksissa?”

Sijoituspolitiikan laajentaminen ei vaatisi Solidiumin saaman toimeksiannon muuttamista. Hallitusohjelman mukaan valtion omistajapolitiikalla voidaan tukea hallittua elinkeinorakenteen uudistamista. Nykyisessä taloustilanteessa keinovalikoimasta ei pitäisi rajata ulos mitään. Ei edes uusien valtionyhtiöiden perustamista tulevaisuuden toimialoille.

Valtion sijoitusyhtiön nykyisissä sijoituskriteereissä kohteiksi rajataan tosin pörssiyhtiöt ja listautumista valmistelevat yhtiöt. Tuota rajausta voitaisiin Kumpula-Natrin mukaan tarkastella uudestaan.

Solidium on joka tapauksessa hoitanut salkkua Kumpula-Natrin mukaan kohtuullisen hyvin. Samoin sijoitusyhtiö on vauhdittanut oikealla tavalla palkitsemisohjeiden ja hallituksen nimitysvaliokuntien perustamista. Hyvä salkunhoito

on tuonut valtiolle myös kelpo tuotot.

Hyvistä tuloksista huolimatta sosialidemokraatteja on arveluttanut se, että Solidiumilla ei ole suurta valtaa vastaavaa valvontaa eikä yhteiskunnallista yhteydenpitoa. Siksi yhtiölle tulisi perustaa eri yhteiskunta-aloja edustava hallintojärjestelmä. ”Olemme SDP:n piirissä keskustelleet yhtiöön perustettavasta sijoitusneuvostosta. Vastaava toimielin on muun muassa Suomen Teollisuussijoituksessa.”

Vaikka Kumpula-Natri näkee tarvetta laajentaa Solidiumin sijoituskenttää, ei yhtiön olemassaoloa ole syytä kyseenalaistaa. ”Sijoitusmielessä omistettavia yhtiöitä on hallinnoitava toisin kuin erityistehtävää hoitavia yrityksiä. Solidiumilla on perusteltu paikkansa valtion omistajapolitiikassa.”

teksti Joanna Sinclair kuvaT Janne Lehtinen

Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/ omistajaohjaus

11 16

Nöyrä ja kunnianhimoinen Tulevaisuuden johtajat ovat ihmisiä, jotka hakevat mahdollisuutta vaikuttaa, uskovat suorahakukonsultit Ralf Hermansson ja Erkki Tuominen.

avintola Sunnin Senaatintorille avautuvassa näköalassa on jotain kumman tuttua. Palvelualtis tarjoilija kertoo syyn: tilassa on kuvattu aikoinaan Komisario Palmu -elokuvaa.

Miljöö taitaa aiheuttaa monelle déjà-vun; hetken tuntuu siltä, kuin istuisi keskellä Suomi-filmiä. Yhtäläisyydet Palmuelokuviin eivät jää pelkkään tilatunnelmointiin. Pöydän ääressä istuvat suorahakukonsultit Ralf Hermansson ja Erkki Tuominen luovat hetkessä lennokkaan dialogin, jonka kulkua seuraa ilokseen. ”Jos sallitaan muutama anglismi, niin nyt haetaan enemmän leadershipiä ja vähemmän managementia”, avaa CV Groupia edustava Tuominen. ”Kommunikointikyvyt ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. On osattava kuunnella ja innostaa. Nyt johtajaksi haetaan henkilöä, joka auttaa muita näkemään valoa pimeiden pilvien takaa.”

EWK Internationalin Hermansson nyökkäilee hyväksyntäänsä. ”En voisi olla enempää samaa mieltä. Nyt hae-

11

taan innostavaa johtajaa. Lisäksi halutuimmilla johtajilla on korkea moraali ja etiikka sekä aito arvostus ympäristöään kohtaan. Parhaimmat johtajat ovat hyviä ihmisiä, rehtejä.

Ihmisiä, joilla on hyvät käytöstavat ja joita voisi mielellään ajatella kavereikseen. He menestyvät johtajina ja päätyvät huippupaikoille.” ”Mikään johtoryhmä ei lähde seuraamaan sellaista henkilöä, joka on jotenkin vilunki, itsensä lumoissa tai oman edun tavoittelija”, Hermansson lataa.

Tuominen jatkaa ajatusta lennosta: ”Älykäs, nöyrä, miellyttävä tyyppi. Sellainen luonne pärjää.” ”Nimenomaan. Nöyrä, muttei nöyristelevä”, lisää Hermansson. ”Ihminen, joka haluaa päästä pitkälle, mutta ymmärtää myös omat kykynsä ja rajoitteensa eikä anna menestyksen nousta hattuun. Lisäksi tasapuolinen elämänhallinta on tärkeää. Johtajan on oivallettava, että elämässä on muutakin kuin työ.”

jolla tavoitteeseen päästään, ja motivoida ihmiset tekemään parhaansa yhteisen päämäärän eteen.

Suomalaisyritykset käyttävät suorahakukonsulttia keskimäärin 40 prosentissa keskijohdon rekrytoinneista ja peräti 80 prosentissa ylimmän johdon rekrytoinneista.

Houkutellaanko suosituimpia johtajia alinomaa uusien haasteiden pariin? ”Ei sellaista isompaa johtajaa taida tästä maasta löytyä, joka ei olisi koskaan saanut yhteydenottoa suorahakukonsultilta”, Hermansson epäilee. ”Poikkeuksena ehkä johtajat, jotka ovat olleet samassa paikassa 20 vuotta. Harvemmin konsultti ottaa heihin enää yhteyttä, koska sellainen johtaja on yhtä kuin yritys”, Tuominen pohtii. ”Varsin monella johtajalla on korkea lähtökynnys.

Hyvät johtajat ovat usein hyvissä töissä ja tyytyväisiä paikkaansa. Ensi vaiheessa reaktio voi usein olla, että ei missään nimessä, olen onnellinen täällä. Mutta jos saat johtajan haastatteluun asti, usein hän herkistyy tilanteelle”, Tuominen toteaa ja kertoo havainnosta, jonka hän on tehnyt hakiessaan johtotehtäviin parhaimpia osaajia: Kakkoseksi valintavaiheessa jäänyt kandidaatti vaihtaa hyvin usein vuoden sisällä työpaikkaa. Suorahakukonsultti on avannut silmät uusille mahdollisuuksille.

Onnistumisen mittari on uusille johtajasukupolville sama kuin onnellisuuden mittari.

Nyt haetaan talousosaajia Vallitseva taloustilanne vaikuttaa kriteereihin, joilla johtajaehdokkaita arvioidaan. ”Nyt haetaan vahvoja talousosaajia. Paremmissa taloustilanteissa johtoon saatetaan myös herkemmin hakea ihmisiä oman toimialan ulkopuolelta, kun halutaan katsoa toimintaa uusin silmin. Nykyisessä taloustilanteessa haetaan tiukemmin johtajaa oman toimialan sisältä. Ihminen juuri nyt tähän tilanteeseen”, Tuominen sanoo. ”Huippujohtajia rekrytoitaessa teot puhuvat kuitenkin eniten puolestaan. Jos on aikaisemmin onnistunut vaihtamaan alaa, niin todennäköisyys, että pystyy samaan, on suuri. Jos on kerran voinut kymmenkertaistaa volyymivastuunsa, pystyy todennäköisesti siihen uudestaankin. Nyt haetaan näyttöjä siitä, että osaa johtaa organisaation takaisin uuteen kasvuun”, Hermansson toteaa.

Konsultit tähdentävät, että harva yritys hakee uudelta johtajalta täydellistä suunnanmuutosta, oli taloustilanne mikä tahansa. Usein tiedetään varsin tarkkaan, mitä halutaan saavuttaa. Johtajan tehtävänä on keksiä keino,

12

Johtoryhmän ovi käy tiuhaan Hermansson tähdentää johtajahaun olevan tilanteen ratkomista, usein nopealla aikataululla. ”Yleistykset ovat vaarallisia, sillä jokainen tapaus on ainutlaatuinen. Harvemmin kuitenkaan haetaan johtajia pitkällä perspektiivillä. Tilanteet ovat tässä ja nyt. Meidän keskimääräinen toimeksiantomme vie 8–10 viikkoa aloittamisesta siihen, kun on nimet paperissa.”

Tuominen nyökkää. ”Meillä se on kahdesta kolmeen kuukautta. Minusta liian usein haetaan liian suurella kiireellä. Pankkimaailmasta tuttu neuvo on se, että rahaa pitää ottaa silloin, kun sitä saa edullisesti, ei silloin, kun sitä tarvitsee, silloinhan hinta on usein korkeampi. Sama

pätee ihmisiin. Hyviä kandidaatteja kannattaisi ottaa silloin, kun niitä saa ja hyviä tulee vastaan, ei silloin, kun on kauhea kiire. Ainakin johtoryhmän jäsenistä pitäisi olla idea, että jos tuo lähtee, niin tuossa olisi seuraaja.” ”Ainahan joku lähtee! Joka viides johtoryhmäläinen lähtee vuodessa”, Hermansson muistuttaa. ”Ei sen pitäisi olla mikään yllätys. Uskallan kuitenkin olla hieman eri mieltä siinä kohdin, kun puhutaan aivan korkeimman johdon rekrytoinnista. Huippujohtajan hakeminen on harvemmin tilanne, johon on voitu varautua etukäteen hakemalla osaamista reserviin. Mutta johtoryhmässä ja alemmilla johtotasoilla se voi olla hyvä idea.”

Mikään johtoryhmä ei lähde seuraamaan sellaista henkilöä, joka on jotenkin vilunki, itsensä lumoissa tai oman edun tavoittelija.

Johtajista on pulaa Hermansson ja Tuominen korostavat, että tulevaisuudessa johtotehtäviin voi olla yhä haastavampaa löytää oikeaa ihmistä. ”Johtajiksi nousevat ihmiset, jotka hakevat mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Kunnianhimoiset yksilöt, jotka hakevat selkeää vastuuta ja haluavat osoittaa pärjäävänsä eri tilanteissa. Rahakin vaikuttaa, mutta se on aika myöhään listalla. Uusiin tilanteisiin meneminen ja

Suorahakubisnes on mikroyritysten ala Suorahakumarkkinoiden koon Suomessa on arvioitu olevan

noin 30 miljoonaa euroa.

Valtaosa alan toimijoista on mikroyrityksiä, yhden tai kahden hengen toimistoja.

Useimmilla pääosa liikevaihdosta tulee nimenomaan suorahakutoiminnasta. Muita palvelumuotoja ovat henkilöarvioinnit ja muu johdon konsultointi.

Vain kolmasosa yrityksistä on erikoistunut jollekin erikoisalalle, kuten vain johtotason hakuihin.

Ralf Hermanssonin edustama EWK International on kansainvälinen ylimmän johdon suorahakuyritys. Erkki Tuomisen CV Group on erikoistunut hallitustyöskentelyn kehittämiseen ja suorahakuun.

Lähde: FEX Suorahakuyritykset ry

suuremman vastuun saaminen on heille luontevaa”, Hermansson listaa. ”Varmasti jokainen haluaa todistaa kykynsä itselleen, mutta kyllä kaikissa on myös halua näyttää muille: minä pystyn tähän”, arvioi Tuominen. ”Johtajia ei löydy noin vain. Johtajavaje on ilmeinen.

Moni on jäämässä eläkkeelle, eikä uusia tulijoita välttämättä ole. Suuressa maailmassa näkee jo sitä, ettei suuryrityksen johtajaksi pääsy ole enää kova juttu. Kaikki eivät halua elää kvartaalirytmissä, ulkoisten paineiden puristuksessa”, Hermansson kertoo. ”Työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on paljon tärkeämpää kuin ennen.

Johtajan vaativaan virkaan ei ole ollenkaan sellaista tunkua kuin aiemmin.” ”Totta. Trendin näkee myös hallitusjäseniä hakiessa. Ei haluta ottaa uusia paikkoja vastaan, koska vastuut ovat kasvaneet paljon ja palkkio on aika marginaalinen vastuuseen nähden. Ne, jotka ovat työelämässä mukana ja joilla on kädet täynnä töitä muutenkin, saattavat suostua yhteen hallituspaikkaan – mutta kaksi tai kolme on jo vaikeampi myydä. Ihmiset pohtivat, miksi he ottaisivat itselleen sellaista riesaa”, Tuominen myöntää. ”Moni yritys tuntuu ajattelevan, että kun me suomme mahdollisuuden tulla tänne töihin, varmasti saamme kenet tahansa! Ei se niin mene. Google voi ajatella niin, sinne olisi menijöitä. Muut joutuvat tekemään töitä houkutellakseen parhaimpia osaajia. Onnistumisen mittari ei ole enää nuoremmalle sukupolvelle se, kuinka pitkälle organisaatiossa on päässyt ja kuinka monta alaista on.

Onnistumisen mittari on uusille johtajasukupolville aika pitkälti sama kuin onnellisuuden mittari”, Hermansson muistuttaa. •

13

14 Resumé 16 Ägare på svenska

Solidium fyller en växande lucka När de inhemska storplacerarnas insatser minskar ökar statens placeringsbolags betydelse.

I den offentliga debatten riktas många förvänt-

ningar mot statens placeringsbolag Solidium.

Bland annat har det framförts förhoppningar om att bolaget ska rädda Nokia och skeppsvarven.

Någon vill att staten placerar mer i aktier, medan en annan helst skulle se att staten helt slutar med sådant.

Solidiums VD Kari Järvinen låter sig inte störas av debattens vågor. ”Politisk debatt hör till saken. Vi har inte något egenvärde som organisation. Det är ägarens uppgift att ta ställning till vad staten äger och om det är klokt att ha kapital i verksamhet av det här slaget”, säger Järvinen.

De renlärigaste marknadsekonomerna har ifrågasatt statens aktieinnehav helt och hållet.

Visserligen har de skarpaste åsikterna mildrats under de senaste åren, när det blivit allt tydligare att det råder brist på privat kapital. ”I Finland finns det ytterst få ägare som har kapacitet att göra betydande tilläggsinvesteringar för att utveckla sina företag. Därför är en långsiktig ägare som Solidium viktig för

samhällsekonomin”, säger Järvinen.

När de inhemska storägarna blir färre händer det ännu lättare att våra bästa företag hamnar i utländsk ägo. Givetvis är utländskt kapital välkommet i ett kapitalfattigt land. Men konstellationen förändras om det bara finns utländska ägare kvar. Då ökar oron för att huvudkontoren försvinner från Finland.

En långsiktig ägare som Solidium är viktig för samhällsekonomin.

”Huvudkontorens betydelse har ökat, eftersom det största mervärdet i bolagens värdekedja allt oftare finns inom produktutveckling, försäljning och marknadsföring, som ofta är knutna just till huvudkontoret”, säger Järvinen.

Solidiums uppgift är att stärka det inhemska ägandet i nationellt viktiga företag. En annan uppgift är att öka den nuvarande portföljens värde. ”Vi är absolut inte någon portföljplacerare utan en långsiktig ägare som i princip kan vara ägare i ett bolag hur länge som helst”, säger Järvinen.

Förutom av övriga realiteter styrs arbetet i Järvinens team i hög grad av det uppdrag man fått. Bolaget placerar i minoritetsandelar i betydande finska företag. Därför har bolaget till exempel inte tagit notis om de industripolitiska tankegångarna om att Solidium skulle gå in som ägare i varvsbolaget STX. ”STX är ett utländskt företag med en rätt knepig finansiell situation. Den här frågan har inte i något skede varit aktuell hos oss”, säger Järvinen.

Ödmjuk och ambitiös Framtidens chefer är perso-

ner som vill kunna påverka, tror direktrekryteringskonsulterna Ralf Hermansson och Erkki Tuominen. ”För att tillåta oss några anglicismer så handlar det nu mer om leadership och mindre om management”, säger Tuominen på CV Group. ”Kommunikationsförmågan har blivit en otroligt viktig sak. Chefen måste kunna lyssna och inspirera.”

I framtiden kan det bli allt svårare att hitta den rätta personen för chefsuppdHermansson på EWK rag, tror Erkki Tuominen och Ralf Hermansson.

International är av samma åsikt. ”De mest eftertraktade cheferna har också hög moral och etik och söker personer utanför den egna branschen, visar genuin uppskattning för sin omgivning. när man vill se på verksamheten med nya De bästa cheferna är bra människor, schysta. ögon. I det rådande ekonomiska läget har man Människor som har ett bra beteende och som större krav på att chefen ska rekryteras inom man gärna skulle ha som kompis.” den egna branschen”, säger Tuominen.

Den rådande ekonomiska situationen inVid rekryteringen av toppchefer är det verkar på de kriterier utifrån vilka chefskandiprestationerna som talar. Den som redan en daterna bedöms. ”Nu söker man personer med gång lyckats tiodubbla sitt volymansvar kan gediget ekonomiskt kunnande. I ekonomiskt sannolikt göra det en gång till. ”Nu vill man ha bättre lägen förekommer det också att man bevis på att personen kan leda organisationen

14

tillbaka till ny tillväxt”, konstaterar Hermansson.

I medeltal anlitar finska företag direktrekryteringskonsulter vid 40 procent av rekryteringarna på mellanchefnivå och vid hela 80 procent av rekryteringarna till högsta ledningen. Lockas de populäraste cheferna titt och tätt till nya utmaningar? ”Det finns knappast någon högre chef i det här landet som aldrig skulle ha kontaktats av en direktrekryteringskonsult”, misstänker Hermansson.

I framtiden kan det bli allt svårare att hitta den rätta personen för chefsuppdrag. ”Ute i stora världen finns redan tecken på att det inte längre är så eftertraktat att bli chef för ett storföretag. Alla vill inte leva i kvartalsrytmen och känna press från alla håll”, säger Hermansson. ”Balans mellan jobb och fritid har blivit mycket viktigare än förr. Det är inte längre samma rusning till det krävande jobbet som chef.”

Chefen måste kunna lyssna och inspirera.

teksti Risto Pennanen kuva Junnu Lusa

Viisas 15 16

Vuorineuvos Keijo Suila:

”On hyviä ja huonoja omistajia” altiota pidetään usein huonona omistajana, varsinkin pörssimaailmassa. Historiasta löytyy valitettavasti kritiikille myös perusteluja.

Minulle valtion omistus ei ole itsetarkoitus.

Oma näkökulmani liittyy sellaisiin teemoihin kuin ankkuriomistus, suomalainen omistus ja pääkonttoreiden sijainti.

Menestys globaalissa taloudessa ratkaistaan osaamisella ja kilpailukyvyllä, mutta pääomilla ja omistuksilla on tärkeä ohjaava rooli. Suomi on pienenä maana tässä suhteessa haavoittuvassa asemassa.

Kun Solidium perustettiin, halusimme olla ankkuriomistajan lisäksi myös ”hyvä omistaja”.

Tärkeintä valtaa omistaja käyttää hallituksen valinnassa. Hyvä omistaja varmistaa, että hallituksessa on viisautta ja monipuolista osaamista. Huono omistaja miettii valtareviirejä tai vain sitä, miltä asiat näyttävät ulospäin.

Aktiivinen omistaja kantaa huolta yhtiön tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä, passiivinen antaa lepsuudellaan yhtiön laiskistua alamäkeen. Hyvä omistaja tukee tulevaisuutta rakentavia vaikeitakin päätöksiä, huono tyrkyttää vaikeuksien siirtoa.

Sinivalkoisuus tarkoittaa minulle tervettä kansallista itsekkyyttä, ei sinisilmäisyyttä tai nurkkakuntaisuutta. Suomi on ollut globalisaation suuri hyötyjä ja voi olla sellainen jatkossakin, jos yrityksemme kykenevät huolehtimaan kilpailukyvystään.

Sinisilmäisyyttä olisi silti kuvitella, että muut valvoisivat meidän etujamme. Siksi pidän arvossa suomalaisia ankkuriomistajia ja maailmanluokan yrityksiä, joille Suomi on hyvä koti.

Ankkuriomistaja kantaa suurta vastuuta, mutta on silti vain osaomistaja, jota sitovat lait. Toiminnallaan se voi antaa markkinoille ja muille sijoittajille signaaleja, joilla on suora vaikutus yhtiöiden arvostukseen.

Kunnioittamalla muiden osakkaiden ääntä ja kuuntelemalla nöyrästi myös ympäristöä ankkuriomistaja toimii vastuullisesti. Sanelu ja muiden osakkaiden etujen vastaisten tavoitteiden runnominen karkottavat muut sijoittajat. Silloin häviää yhtiön arvoa ja samalla omaa omaisuutta.

Muut osakkaat eivät saa jäädä vähemmistöosakkaan vangiksi.

Avoin, vapaa markkinatalous hoitaa talouden valtavirrat, mutta valtiokin voi olla yhtenä toimijana mukana, jos erityiset syyt siihen ovat olemassa. Meillä tätä perintöä on mittavasti, joten sitä pitää hoitaa ja kehittää viisaasti. •

Sinivalkoisuus tarkoittaa minulle tervettä kansallista itsekkyyttä.

Vuorineuvos Keijo Suila tuntee valtio-omistajuuden etenkin ajaltaan Finnairin pääjohtajana ja Solidiumin hallituksen puheenjohtajana. Hallitustyö on Suilalle tuttua muun muassa Elisan (puheenjohtaja), Keskon (varapuheenjohtaja) ja Nokian (jäsen) hallituksista.

Valtio-omisteisten yhtiöiden jako Sijoittajaintressi

Strateginen intressi

Kaupallisesti toimivat VALTIONEUVOSTON KANSLIAAN KESKITETTY OMISTAJAOHJAUS

Yhtiöllä strateginen merkitys Altia Oyj Art and Design City Helsinki Oy Ab Destia Oy Edita Oyj Kemijoki Oy Raskone Oy

SOLIDiumin omistukset Elisa Oyj Kemira Oyj Metso Oyj Outokumpu Oyj Outotec Oyj Rautaruukki Oyj Sampo Oyj Sponda Oyj Stora Enso Oyj Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj TeliaSonera AB Tieto Oyj

Arctia Shipping Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Ekokem Oy Fingrid Oyj (VM) Finnair Oyj Fortum Oyj Gasum Oy Itella Oyj Leijona Catering Oy Meritaito Oy Motiva Oy Neste Oil Oyj Patria Oyj Suomen Lauttaliikenne Oy Suomen Rahapaja Oy Suomen siemenperunakeskus Oy Suomen Viljava Oy Vapo Oy VR-Yhtymä Oy

Yritysanalyysin asiantuntija Olet työskennellyt omistajaohjaus­ osastolla johtavana erityisasiantuntijana vuodesta 2007. Millaisia työpäiväsi ovat?

Teen taloudellisia analyysejä yhtiöistä ja erilaisia omistajastrategisia selvityksiä. Seuraan jatkuvasti yhtiöiden ja markkinoiden toimintaa ja kehitystä tapaamalla yhtiöiden johtoa ja eri alojen asiantuntijoita.

Seuraamme ja arvioimme myös yhtiöiden suoriutumista yritysvastuukysymyksissä. Osallistun työ- ja elinkeinoministeriön Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan työhön.

Toimin hallitukMarja Pokela sen jäsenenä kolmessa uudessa valtion perustamassa yhtiössä.

Niissä haasteita luovat toimivan organisaation rakentaminen, henkilöstöön kohdistuvat muutokset ja uusi kilpailuympäristö.

Miten yhtiökohtaiset vastuut jakautuvat?

Jokaiselle yhtiölle on nimetty yhtiökohtainen tiimi, jossa tehtävät on jaettu analyysi- ja omistajastrategisiin tehtäviin. Tällä hetkellä minulla on analyysivastuu viidestä noteeraamattomasta yhtiöstä ja olen omis-

Erityisyhtiöt OMISTAJAOHJAUS ERI MINISTERIÖISSÄ

Yhtiöllä erityistehtävÄ Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Alko Oy CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy Finavia Oyj Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND) Finnpilot Pilotage Oy Finnvera Oyj Governia Oy Hansel Oy Haus Kehittämiskeskus Oy Helsingin yliopistokiinteistöt Oy Hevosopisto Oy Kuntarahoitus Oyj OHY Arsenal Oy Solidium Oy Suomen Erillisverkot Oy Suomen Ilmailuopisto Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen yliopistokiinteistöt Oy Tietokarhu Oy Veikkaus Oy Yleisradio Oy Yrityspankki Skop Oyj

VM STM OKM LVM UM LVM TEM VNK VM VM VM OKM YM VM VNK VNK OKM TEM VM VM OKM LVM VM

Lähikuvassa

tajastrategisessa vastuussa seitsemästä yhtiöstä. Lisäksi minulla on seurantavastuu neljästä Solidium-yhtiöstä.

Mikä työssä on parasta?

Voin hyödyntää kokemustani yksityiseltä sektorilta. Työskentelemme valtionhallinnossa, mutta läheisessä yhteydessä yritysmaailmaan. Pääosan työurastani eli yli 20 vuotta olen työskennellyt yksityisissä listayhtiöissä talouspäällikön tai talousjohtajan tehtävissä, muuan muassa Iittalassa, Marimekossa ja Valtameressä.