Omistaja 1/2012

Yritykset tarvitsevat lisää vastuullisuusosaajia

01 v a l t i o n o m i s t a j a o h j a u k s e n l e h t i 2012

15

5

faktaa finnairista 4

sari baldauf:

Suomi tarvitsee edelläkävijöitä 11

miksi talvivaara on tärkeä?

Sanoista tekoihin 2

pitääkö valtio-omisteisen yhtiön näyttää esimerkkiä?

6

2 Pinnalla 16 Mistä nyt puhutaan?

Miksi valtio omistaa Talvivaaraa?

Talvivaaran kaivososakeyhtiö on ollut kovan alkuinnostuksen omistajana pitää huolta siitä, että yhtiö noudattaa kaikkia jälkeen melkoisessa myllytyksessä muun muassa odotettua viranomaisilta saamiaan määräyksiä. Paras ammattitaito suurempien sulfaattipäästöjen, lähialueen asukkaiden kasvavan ympäristöasioiden arvioimiseen on ilman muuta ympäristövastustuksen, vakavan työtapaturman sekä aluehallintoviras- viranomaisilla, joihin luotamme. ton vuoden lopulle lykkäämän uraanin talteenottoluvan ja Yhtiön osakekurssi on ollut alusta lähtien melkoista ympäristölupapäivityksen takia. vuoristorataa. Tänä keväänä on jääty noin puoleen Valtion sijoitusyhtiöllä Solidiumilla on vuonna vuoden takaisista huippulukemista. Milloin Tal2007 Lontoon ja Helsingin pörsseihin listatusta vivaarasta on odotettavissa valtio-omistukselle Talvivaarasta tällä hetkellä noin kahdeksan tyypillistä tasaista ja vakaata tuottoa? valTion omisTus prosentin omistussiivu. Solidium on yhtiön ”Tämä on satsaus tulevaisuuteen ja uutta kolmanneksi suurin omistaja hallituksen nousua tekevään toimialaan. Talvivaara käyttää puheenjohtajan Pekka Perän ja työeläkevabiokasaliuotus-teknologiaa, joka on vähemmän kuuttaja Varman jälkeen. energiaa käyttävää kuin perinteiset metallin Solidiumin sijoitusjohtaja Eeva Ahdeerotusmenetelmät, mutta toisaalta siitä on myös kivi, miksi valtio haluaa olla mukana näin vähemmän käytännön kokemuksia. Yhtiön käytössä olevat sulfidinikkeliesiintymät lukeutuvat Euroopan kiistanalaisessa kaivosyhtiössä? ”Talvivaaran kohdalla kyse on meillä Suomessa kerran suurimpiin ja riittävät ainakin 50 vuodeksi. Kun näistä jo kutistuneesta, mutta nyt uuden nousun kokevasta ylösajovaiheen vaikeuksista päästään vakaaseen ja teollisuudenalasta. Kaivostoimiala kasvaa ja antaa tasaiseen tuotantoon, pitäisi kaivoksesta tulla myös samalla kasvupohjan monien uusien teknologioiden tuottoja.” • tuotekehitykselle.”

Millainen vaikutus yhtiöstä julki tulleilla epäselvyyksillä ja laiminlyönneillä sekä alueen asukkaiden entistä tiukemmilla asenteilla on nykyisiin ja tuleviin sijoituspäätöksiin? ”Tässä on tunnustettava, ettei kaikki ole mennyt Talvivaarassa alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti ja yhtiön toimintaa seurataan meilläkin entistä tarkemmin. Vuoden 2010 lopulla havaittuihin – EEva ahdEkivi ongelmiin on kuitenkin yhtiössä tartuttu.

Meidän velvollisuutemme on yhtiön isona

teksti Timo soRmunEn

8,6%

Raskaan sarjan kuorma-autot odottavat työvuoron alkua Talvivaarassa.

Tämä on satsaus uutta nousua tekevään toimialaan.

01 2012

pä ä k ir joi t u s

Vastuullisuutta ja avoimuutta

Teema: vastuullisuus

Yhteiskunta- ja yritysvastuu tarkoittaa yritysten, julkishallinnon ja muiden yhteisöjen taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta vaikutuksistaan ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Se ilmenee toimintaa ohjaavina arvoina ja toimenpiteinä sekä niitä koskevana avoimuutena.

P

sis ä ltö 1/ 201 2

10 16 11 16 14 16 15 16

Uutiset Näkökulma Brittiläisessä Marks & Spencer -kauppaketjussa yritysvastuuohjelman tavoitteiden saavuttaminen on yksi palkitsemisen perusteista.

Dialogi Valtio-omistajalla on tärkeä tehtävä vahvan elinkeinorakenteen kehittäjänä, arvioivat Sari Baldauf ja Timo Löyttyniemi.

Painettua lehteä tukee sosiaalinen media.

Svensk resumé Konkari Fiksut yritykset valmistautuvat jo mahdollisiin muutoksiin vastuullisuusraportointia koskevissa vaatimuksissa, sanoo Jouko Kuisma.

KUSTANTAJA Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto, PL 23, 00023 Valtioneuvosto | TOIMITUSNEUVOSTO Petri Vihervuori, Sinikka Mustakari, Ira Lehmuskoski, Minna Westerlund ja Sirpa Alhava | TOIMITUS JA TAITTO Zeeland Group Oy (Maggie) | ISSN 2242-8690 | PAINO SP-Paino Oy | KANNEN KUVA Juha Törmälä | Osoitteenmuutokset ja uudet tilaukset: omistajalehti@zeeland.fi | Otamme mielellämme vastaan palautetta Omistajan sisällöstä. | Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com.

ju uso n o r o n kosk i

4 16

itkäjänteistä, pragmaattista, asiantuntevaa ja läpinäkyvää. Valtion omistajaohjausta on johdettu samojen periaatteiden mukaan jo parikymmentä vuotta. Kun kansan varallisuuden hoitamista katsotaan näiden määreiden kautta, luo se automaattisesti tarpeen aktiiviselle viestinnälle.

Omistaja-lehti käynnistettiin uudelleen tästä syystä. Aiemmin lehti ilmestyi nimellä Omistaja&Sijoittaja ja oli rakenteeltaan sekä ulkoasultaan täysin erilainen. Sisältöä on pyritty kehittämään edelleen parempaan suuntaan. Painettua lehteä tukee sosiaalinen media, jossa lehti saa levitä kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi. Uskon vilpittömästi, että uusi konsepti vastaa tarpeeseen.

Uuden Omistajan ensimmäisen numeron teema on yritysvastuu. Valtio-omistaja painotti voimakkaasti vastuukysymysten merkitystä viime vuoden lopulla julkistetussa periaatepäätöksessä. Painotus ei johdu ainoastaan siitä, että nyky-yhteiskunnassa vaatimukset yritysvastuuta kohtaan ovat kasvaneet voimakkaasti. Ennen kaikkea uskomme, että vastuullinen toimintapa ja avoimuus on yrityksille ja omistajalle mahdollisuus. Kun yritysvastuuta tarkastellaan strategisella tasolla – elimellisenä osana liiketoimintaa johtoryhmissä ja hallituksissa – on se aidosti liiketoiminnan kehitystä tukeva voimavara. Se realisoituu viivan alle ja kasvattaa myös omistaja-arvoa. Joskus julkisuuteen heijastuvaa avoimuutta rajoittavat omistajan ja yritysten toimintaan liittyvät luottamukselliset asiat. Tällöin vastuuta on se, että toimitaan sääntöjen mukaan, vaikka kaikki eivät siitä pitäisikään.

Hyvä lehti luo keskustelua. Jos tekisimme lehteä, jossa ainoastaan kehuisimme itseämme, ei lehdellä olisi mitään merkitystä. Omistajan rakenne on suunniteltu niin, että teeman lisäksi pienemmissä artikkeleissa käsitellään myös julkisuudessa turbulentteja aiheita. Teemajutussa omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala linjaa valtio-omistajan näkemyksiä yritysvastuuseen. Sivuilta löytyy myös Solidiumin Talvivaara-näkemys sekä katsaus Finnairin tilanteesta ja suunnasta. Lisäksi lehdessä käsitellään pidemmän aikavälin mielenkiintoista kysymystä siitä, mitä ja miten valtion pitäisi tulevina vuosina omistaa. Muun muassa käsittelemällä näitä aiheita haluamme osoittaa, että omistajaohjauksen käytännön toteuttamista jatketaan samojen periaatteiden mukaan kuin tähänkin saakka.

Hyvä lehti myös kehittyy ajan kuluessa. Siinä olennainen rooli on lukijoilla. Kun tästä edespäin pääset lukemaan Omistajaa kaksi kertaa vuodessa, laita rakentavaa palautetta tulemaan ja käy keskustelua sosiaalisessa mediassa. Omistaja ei ole meille itseisarvo, vaan tarpeellinen viestintäkanava omistajaohjauksen ja yhteiskunnan välillä.

,

Petri ViherVuori päätoimittaja

4 Fakta 16

Omistaminen lukuina

PoLttoAineen HinnAn nouSu kahden viime vuoden aikana

63%

YkSikkökuStAnnuSten muutoS VuonnA 2011

(ei sisällä polttoainekustannuksia)

-6,1 %

PoLttoAinekuLut

24 %

LiikeVAiHdon kASVu VuonnA 2011

kokonaiskuluista vuonna 2011

11,7 % LiikeVAiHto 2011

2,257 mrd euroa

Minne menet Finnair?

LentoLiikenne on ennennäkemättömän

yhtiön Aasian­liikenne. Aasian lisäksi Finnair muutoksen kourissa. korkeat polttoaine­ hakee vahvempaa asemaa Pohjois­euroopassa: kustannukset, laskevat lippujen hinnat, yhtiö tavoittelee johtajuutta Pohjoismaissa. uudet toimijat ja alan ylikapasiteetti sekä Finnair kartoittaa myös mahdollisuuksia konsolidaatio ovat ajaneet monet lentoyhtiöt tappiollisen euroopan­liikenteen kilpailukyvyn taloudellisiin vaikeuksiin. Finnair käy parantamiseksi ja rakentaa kumppanuusver­ kisaa tulevaisuutensa puolesta. kostoa toimintansa kehittämiseksi ja taloudellista asemaansa paran­ tehostamiseksi. taakseen yhtiö aloitti viime Finnairin kunnianhimoinen VALtion omiStuS vuonna mittavan rakenne­ tavoite on tehdä Helsinki­Vantaan muutoksen. lentokentästä Pohjois­euroopan Finnairin tavoitteena on merkittävin solmukohta, jonka hyödyntää lentoliikenteen kautta ohjautuu huomattava kasvu kaksinkertaistamalla osa alueen Aasian­liikenteestä.

55,8%

Syöttöliikenne Aasian­lennoille tarjoaa mah­ dollisuudet tehokkaisiin eurooppa­yhteyksiin suomalaisille liike­ ja lomamatkustajille.

Vaikka Finnair teki tappiota vuonna 2011, se sai aikaan myös paljon positiivista: toiminnan yleinen laatu parani, palvelu­ kulttuuri vahvistui, henkilöstöpolitiikkaa uudistettiin ja säästöohjelmassa edistyttiin.

Jos Finnair onnistuu strategiansa toteutta­ misessa, lisääntyvä liikenne työllistää paljon ihmisiä erityisesti Suomessa – niin Finnairissa, sen partneriverkostossa kuin lentokenttää ympäröivissä palveluyrityksissäkin. •

5 16

Uutiset Solidium sijoitti Outoteciin ja osti lisää Outokumpua ja Talvivaaraa solidiumin alkuvuosi on ollut vauhdikas. Se on rahoittanut uuden osakesijoituksen kaivosteknologiayhtiö Outoteciin sekä lisäsijoituksia kaivosyhtiö Talvivaaraan ja teräsyhtiö Outokumpuun myymällä TeliaSoneran osakkeita sekä TeliaSoneran osakkeisiin vaihdettavaa joukkovelkakirjalainaa. ”PäätimmE luopua osasta TeliaSonera-omistusta, koska osakkeiden paino salkussamme oli turhan suuri. Samalla saimme turvattua osingonmaksun omistajalle eli valtiolle”, sijoitusjohtaja Eeva ahdekivi Solidiumista sanoo. solidium sai TeliaSoneran osakkeiden myynnistä 451 miljoonaa euroa ja joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta 600 miljoonaa euroa. Vastaavasti Solidium on hankkinut 5,1 prosenttia Outotecin osakkeista noin 91 miljoonalla eurolla. Lisäksi Solidium tukee Outokummun yhdistymistä saksalaisen Inoxumin kanssa ja merkitsi Outokummun noin 1 miljardin euron merkintäetuoikeusannissa uusia osakkeita nykyisen omistuksensa (30,8 %) suhteessa eli noin 310 miljoonalla eurolla. Jos kilpailuviranomainen hyväksyy yhdistymisen, syntyy yksi maailman johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista.

Leijona Catering Oy aloitti toimintansa ValtionEuVoston päätöksellä perustettu ravitsemuspalveluja

tuottava osakeyhtiö Leijona Catering Oy aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Siihen siirrettiin aiemmin puolustusvoimien hallinnassa ollut saman alan liiketoiminta.

Alkuvaiheessa yhtiö vastaa puolustusvoimien ruokahuollosta niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. ”Voimme järjestää heidän ruokahuoltonsa entistä tehokkaammin ja joustavammin, esimerkiksi tarjota uudenlaisia vaihtoehtoja henkilöstöruokailuun.

Myös maksutapojen määrä lisääntyy”, kertoo Leijona Cateringin toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo.

Tulevaisuudessa yhtiön toiminta laajenee mahdollisesti muihin asiakkuuksiin.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa Leijona Cateringin omistajaohjauksesta. Yhtiön liikevaihto on 65 miljoonaa euroa, ja sen palkkalistalla on 550 työntekijää.

1,3 miljardia euroa tuloutettiin valtion kassaan osinkoja vuonna 2011.

Valtio-omistajan pörssisalkun markkina-arvon kehitys Valtio-omistajan salkun markkina-arvo on pienentynyt

viiden viime vuoden aikana. Taustalta löytyy yleinen kurssikehitys, jota ovat leimanneet suuret finanssikriisit ja epävarmat talousnäkymät.

EnsimmäinEn finanssikriisi ajoittuu vuoteen 2008, jolloin

salkun arvosta lähti noin puolet. Euroopan velkakriisi ravisteli pörssikursseja vuonna 2011. Tämä vuosi on mennyt jo hieman tasaisemmissa merkeissä.

Valtion omistuksen arvo pörssiyhtiöissä

30 000 25 000 20 000

Valtion suoran ja Solidiumin omistuksen arvo yhteensä

15 000 10 000

Valtion suora omistus Solidiumin omistus

5 000 M€

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Lautat saman katon alle Valtio-omistaja pyrkii

yhdistämään Arctia Saaristovarustamo Oy:n ja Suomen Lauttaliikenne Oy:n. Jos järjestely toteutuu, saman katon alle saadaan kaksi maantielauttojen ja lossien sekä yhteysalusten operaattoria.

Järjestelyn jälkeen valtio omistaisi yhden alan toimijan, mikä selkeyttäisi kilpailutilannetta ja edistäisi kilpailullisuuden toteutumista.

Järjestelystä päättää talouspoliittinen ministerivaliokunta. Jos

se toteutuu, Suomen Lauttaliikenne ostaa Arctia Shipping Oy:ltä Arctia Saaristovarustamon osakkeet.

Järjestelyllä ei ole henkilöstövaikutuksia, koska yhtiöillä ei ole alueellisesti päällekkäisiä liiketoimintoja.

Yhtiöt ovat tiedottaneet neuvotteluista aiemmin tänä vuonna.

Arctia Saaristovarustamo on valtion omistaman Arctia Shippingin tytäryhtiö.

Se tarjoaa saaristoliikennettä yhdellätoista yhteysaluksella ja tie-

lautalla. Vuonna 2011 Saaristovarustamon aluksilla kuljetettiin yhteensä 275 155 henkilöä ja 129 310 ajoneuvoa.

Valtion omistama Suomen Lauttaliikenne liikennöi 39 lauttapaikalla ympäri maan, saa-

ristosta Sisä-Suomeen.

Lauttojen kyydissä kulkee vuosittain noin 5 miljoonaa ajoneuvoa ja 10 miljoonaa matkustajaa. Lauttoja yhtiöllä on 70 kappaletta.

5

teksti joanna sinclair kuvat juha törmälä

Voittoa, muttei hinnalla millä hyvänsä Globaaleilla markkinoilla menestyvät parhaiten ne yhtiöt, jotka ymmärtävät, että eettisesti kestävä yritystoiminta on vahva kilpailuetu, sanoo omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala.

6

Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/ omistajaohjaus

7 16

7

8 16 altio korostaa omistajana voimakkaasti yritysten ja niiden toiminnan vastuul­ lisuutta. Kysymys on ennen kaikkea asenteesta ja teoista, pelkillä sanoilla ja julistuksilla ei vastuuta osoiteta”, omistaja­ ohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala sanoo.

Valtio pyrkii kehittämään yhtiöitään niin, että ne olisivat kiinnostavia sijoituskohteita myös muille sijoittajille. Avoimessa yhteiskunnassa, jossa tieto kulkee usein reaaliajassa, vastuullisuus on menestyvän liiketoiminnan perusedellytyksiä. ”Valtio haluaa omistajana yrityksiltään tulosta, mutta ei vain taloudellista tulosta eikä millä hinnalla hyvänsä. Valtiolle on erittäin tärkeää, että se omistaa niin sanottuja hyviä yrityskansalaisia, jotka pyrkivät mieluummin olemaan mallina ja standardien asettajana kuin seuraamaan muiden käytäntöjä ja pysymään niiden tasalla”, Hautala linjaa.

Valtion tehtävänä on huolehtia siitä, että se omistajavaltaa käyttämällä edistää toimintamalleja, jotka parantavat vastuullisuutta – ja sitä kautta liiketoimintaedellytyksiä – muissakin yrityksissä. ”Valtio on ennenkin näyttänyt hyvää mallia. Valtio on käyttänyt omistajavaltaa esimerkiksi nostamalla naiset mukaan valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksiin ja saanut hyviä tuloksia siinä”, Hautala muistuttaa. ”Pääsääntöisesti valtion määräysvallassa olevissa yhtiöissä on nyt 40–60 prosenttia kumpaakin sukupuolta. Se on edistänyt paitsi tasa-arvoa myös liiketoiminnan kehittymisen edellytyksiä. Naisilla voi olla keskimäärin sellaista tietoa ja kykyä, jota on puuttunut yritysten hallituksista”, Hautala lisää.

Tasa-arvo, tasapuolisuus, työntekijöiden kunnioittaminen, avoimuus, ennakoitavuus ja johdonmukaisuus – muun muassa kaikki nämä ovat osa yritysvastuuta. Marraskuussa 2011 julkaistun periaatepäätöksen mukaisesti valtio-omistaja velvoittaa omistamansa yritykset ottamaan yritysvastuun koko liiketoimintaansa ohjaavaksi ja strategiaansa tukevaksi teemaksi. ”Korostamme nyt aiempaa huomattavasti vahvemmin yritysvastuun merkitystä yhtiöille strategisena menestystekijänä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että valtioomisteisten yhtiöiden pitää pyrkiä valitsemaan hallituksiin ihmisiä, joilla on tuntuma siihen, mitä yhteiskunnassa arvostetaan”, Hautala tähdentää. ”Yritysten hallituksissa pitää olla tuntosarvet siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Lupaan omalta osaltani hakea yhtiöihin sellaisia henkilöitä, joilla on tällaista näkemystä”, Hautala kertoo.

Yritysvastuuraportointia edellytetään jatkossa valtion

8

Yritysten hallituksissa pitää olla tuntosarvet siihen, mitä yhteis­ kunnassa tapahtuu.

kokonaan omistamilta yhtiöiltä ja valtion enemmistöomisteisilta listaamattomilta yhtiöiltä joko omana erillisenä raporttina tai omana, selkeästi erotettavana osana vuosikertomusta. Muilta toivotaan samaa.

Vastuuraportointi on ennen kaikkea omistaja-ohjauksen väline, jolla omistaja omalta osaltaan tukee yritysten kilpailukykyä. Hautala täsmentää, että raportti tulee ymmärtää strategiseksi työkaluksi. Se ei ole julkisuustemppu eikä päälle liimattu kilvenkiillotuskeino. ”Uskomme, että yritysvastuusta voi saada merkittävää kilpailuetua, kun se otetaan osaksi strategiaa ja mukaan yrityksen hallitustyöskentelyyn”, Hautala sanoo. ”Vie toki aikaa, ennen kuin päästään mekaanisen raportoinnin tasolta siihen, että yritysvastuu on aidosti osa liiketoimintaa. Kyseessä on iso haaste, ja työsarkaa on edessä. Soisin, että lainsäätäjä käyttäisi lähtökohtana nykyistä enemmän juuri yritysvastuullisesti toimivia yrityksiä esimerkiksi edistyksellisten ympäristönormien kautta”, Hautala toteaa. usi omistajaohjauksen periaatepäätös painottaa, että yrityksen yritysvastuu koskee kaikkia toiminnan osa-alueita: ihmisiä, palvelua, tuotteita ja koko tuotantoketjua ulottuen myös alihankintaketjuun ja raaka-aineisiin. ”Yritysvastuu kattaa myös alihankintaketjun. Yritys ei voi sanoa, että olemme tilanneet alihankkijalta raaka-aineet ja se on hänen asiansa, miten ne on tuotettu. Ihmiset ovat kansalaisina ja kuluttajina vastuussa omista valinnoistaan

9 16 ja entistä tietoisempia siitä, miten eri palvelut ja tuotteet on tuotettu elinkaaren alusta loppuun. Kuluttajat edellyttävät vastuun ulottamista raaka-aineen ja prosessin alkulähteelle asti, niin myös valtio-omistaja”, Hautala painottaa.

Yritysten vastuulla on itse tunnistaa alihankintaketjun mahdolliset kipukohdat ja se, mistä kaikesta olisi tiedotettava avoimessa hengessä. Usein tässä tehtävässä on apua saatavilla: läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttävät hyvää keskusteluyhteyttä sidosryhmien kanssa. ”Kansalaisjärjestöt koetaan toisinaan kriitikoinakin, mutta niiltä saa olennaista tietoa yhteiskunnallisista arvostuksista. Monet suomalaisyritykset ovat valinneet vaikeita toimintaympäristöjä. Eritoten silloin, kun toimitaan vaativissa olosuhteissa, joissa asiat eivät ole yksiselitteisiä, kannattaa kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta hyödyntää”, Hautala muistuttaa. astuullisuuden tulisi olla osa yrityksen identiteettiä ja mennä sekä ajattelutapana että toimintamalleina läpi organisaation.

Hautala muistuttaa, että johdon on sitouduttava vastuullisuuteen, annettava toimintamallille kasvot ja myös näytettävä itse esimerkkiä.

Palkitseminen on ollut mediassa esillä laajasti keväällä 2012. Edessä on vielä paljon työtä, mutta Hautala näkee myös merkkejä positiivisesta kehityksestä.

Hän huomauttaa myös, ettei palkitseminen ole vain valtio-omisteisten yhtiöiden asia.

Globaaleilla maailmanmarkkinoilla menestyvät parhaiten ne yhtiöt, jotka ymmärtävät eettisesti kestävän yritystoiminnan olevan vahva kilpailuetu. Minkään kaupallisen yhtiön ei kannata syyllistyä ylilyönteihin, sillä ne ovat esille tullessaan merkittävä kilpailuhaitta – ja sosiaalisen median siivittämässä avoimessa yhteiskunnassa voi olla melko varma siitä, että asiat tulevat esille. ”Ilahduin huomatessani, että Keskuskauppakamari oli kehottanut pörssiyrityksiä laajemmin tarkastelemaan palkitsemiskäytäntöjään sen suhteen, kestävätkö toimet päivänvaloa. Juuri tällaista avointa toimintatapojen kyseenalaistamista tarvitaan yritysmaailmassa Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi”, Hautala kiittää. •

Fa k ta

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa omistajaohjaukseen liittyvästä valmistelutyöstä sekä omistajaohjauskäytäntöjen toimeenpanosta. ”Omistajaohjausosaston työ on pitkäjänteistä. Analyytikkomme seuraavat sen valvonnassa olevaa 30:tä yritystä jatkuvasti. Sisäisesti yhtiöistä raportoidaan kaksi kertaa vuodessa”, kertoo omistajaohjausosaston päällikkö, ylijohtaja Pekka Timonen. ”Valtio-omistajan tavoite on, että yritykset näkevät yritysvastuun strategisena asiana, osana johtoryhmätyöskentelyä. Sen linjauksien tulee lähteä yhtiöissä hallitustasolta”, Timonen muistuttaa.

Käytännön seurantatyö riippuu yhtiöstä, mutta tiettyjä periaatteita noudatetaan kautta linjan. Yritysvastuunäkökulma pyritään liittämään osaksi yritysanalyysia.

Aivan ensiksi analyytikot katsovat yrityksen vastuuraporttia: onko sellaista ja jos on, onko yritysvastuu nähty strategisena voimavarana. Seuraavaksi paneudutaan tutkimaan, mitkä ovat yhtiöiden yritysvastuun kannalta olennaiset teemat ja miten niissä on kehitytty. Lisäksi arvioidaan, millaisia ovat yritysvastuuseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet sekä yrityksen että toimialan näkökulmasta. Analyytikot seuraavat myös eri tunnuslukujen ja mittareiden valossa yritysvastuuasioiden kehitystä sekä yhtiöiden toimenpiteiden vaikutuksia yritysvastuun tilaan sekä taloudelliseen asemaan. ”Tavoitteenamme on edistää yritysvastuuta menestystekijänä pitkäjänteisesti kaikissa yhtiöissämme. Emme raportoi yhtiökohtaisesti kehityksestä yritysvastuun saralla, mutta kesäkuussa 2012 julkaistavassa vuosikertomuksessa kerrotaan yleisellä tasolla yritysvastuusta yhtiöissä, joissa valtio on omistajana mukana”, Timonen huomauttaa.

Marraskuussa 2011 annetussa periaatepäätöksessä yritysvastuuraportointia edellytetään jatkossa valtion kokonaan omistamilta yhtiöiltä ja valtion enemmistöomisteisilta listaamattomilta yhtiöiltä joko omana erillisenä raporttina tai omana, selkeästi erotettavana osana vuosikertomusta. Muilta toivotaan samaa.

Yritysvastuusta voi saada merkittävää kilpailuetua, kun se otetaan osaksi strategiaa.

Timonen tähdentää, että vaikka omistaja-ohjauksen periaatepäätöksen yhteydessä annettiin raportointimalli, on kyseessä apuväline, jota yritykset voivat halutessaan hyödyntää. Vastuu omaa toimintaa tukevan raportointimallin luomisesta on jokaisella yhtiöllä itsellään.

Raportteja laatiessa valtio-omisteisten yhtiöiden on tärkeää tiedostaa, keitä varten raportteja viime kädessä tehdään. ”Pitää muistaa, että yritykset raportoivat kaikille sidosryhmilleen, eivät vain omistajille. Yritysten tulee nähdä raportointi työkaluna, jonka avulla omaa tuloksentekokykyä voidaan parantaa ja jolla luodaan ja parannetaan keskusteluyhteyttä yhteiskunnan kanssa”, Timonen kiteyttää.

9

10 Toisin 16

Erilainen näkökulma

marks & spencer

teksti AnnA mård

Marks & Spencer teki yritysvastuusta johtamisbrändin

analysoi koko yhtiön yritysvastuutyö­ tä. Se konsultoi yhtiön kaikkia yksiköitä.

Kaikissa johtokunnissa on Plan A ­jäsen, ja jokaisen johtajan ja myymäläpäälli­ kön bonusperusteissa on mukana yritys­ vastuun tavoitteita. Yhtiöllä on 700 myy­ mälää, joissa Plan A ­mestareiksi kutsutut henkilöt auttavat tavoitteiden saavutta­ misessa.

Avoimuuden aika Suomeenkin

ritannian suurin vaate ­ set työkalut, joilla toimintaa analysoi­ Marks & Spencer on saavuttanut Plan A kauppias Marks & Spen­ daan”, kertoo tiedotuspäällikkö Daniel ­ohjelmallaan monia palkintoja. Myös Suo­ cer rakentaa yritysvastuusta Himsworth. messa yritysvastuun tavoitteet etenevät. johtamisen brändiä, joka M&S kertoo Plan A:n saavutuksis­ Talouselämä­lehden listaamista 500 suu­ muuttaa koko yrityskult­ ta niille omisteluilla kotisivuilla (plana. rimmasta suomalaisyrityksestä 132 teki tuuria. Yritysvastuuohjel­ marksandspencer.com). Yhtiö kannustaa vuonna 2010 yhteiskuntavastuuraportin. ma Plan A toimii yhtiön myös asiakkaitaan mukaan ympäristötal­ ”Vasta muutamalla suomalaisyrityk­ jokaisessa yksikössä, ja koisiin: äskettäin heitä kutsuttiin puhdis­ sellä yhteiskuntavastuu on johdon pal­ sen tavoitteiden saavuttami­ tamaan rantoja ja vaatteiden kierrättäjät kitsemisperuste”, kertoo kuitenkin kon­ sesta on tullut yksi palkitsemisen peruste. saavat hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamia sulttiyhtiö PriceWaterhouseCoopersin Marks & Spencer on Britannian seitse­ tukiessaan alennuskuponkeja M&S:n partneri Sirpa Juutinen, joka vastaa männeksi suurin vähittäiskauppias. Par­ myymälöihin. yritysvastuupalveluista. Juutinen toivoo, haiten se tunnetaan vaatteistaan, mutta Himsworthin mukaan ohjelman suu­ että yhteiskuntavastuu nousisi raportoin­ se myy myös elintarvikkeita ja sisustus­ rimpiin saavutuksiin kuuluu muovikassi­ nin tasolta systemaattisen johtamisen tavaraa. Vuonna 2007 yhtiö lanseerasi en käytön väheneminen elintarvikekau­ kohteeksi. yritysvastuuohjelma Plan A:n, joka kan­ passa peräti 80 prosenttia vuonna 2008.

Raportit ovat osa yhä tärkeämmäk­ nustaa niin yhtiön väkeä kuin sen asiak­ Yhtiön pakkaukset ovat pienentyneet vii­ si käyvää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, kaitakin ottamaan yhteiskunnan ja ym­ dessä vuodessa neljänneksen. Myös tänä mutta niiden lisäksi yrityksen ja sen joh­ päristön huomioon kaikessa toiminnassa. vuonna tavoitteet ovat kovat: yhtiö aikoo don toiminnan on kestettävä kaikenlais­ ”Kaikkein tärkeintä oli se, että Plan A pienentää sekä hiilijalanjälkensä että ta tarkastelua. ”Avoimuutta tarvitaan yhä toi kaikki yhteiskuntavastuuseen ja ym­ kaatopaikkajätteidensä määrän nollaan. enemmän ja yritysten toimintaa tarkas­ päristöön liittyvät asiat yhden sateenvar­ ”Vuonna 2010 Plan A:n tavoitteita tiuken­ tellaan entistä kriittisemmin. On ikävää, jon alle. Olimme tehneet paljon hyvää nettiin. Ohjelmaan tulee jatkuvasti uusia jos yritykset kertovat tekemisistään vas­ työtä aikaisemminkin, mutta vasta Plan piirteitä”, Himsworth kertoo. ta, kun media on kaivanut esille arvelut­ A antoi eri liiketoiminta­alueille yhtenäi­ Pääkonttorin Plan A ­osasto johtaa ja tavalta tuntuvia tietoja”, Juutinen sanoo.•

teksti Risto Pennanen kuvat Janne Lehtinen

Tämän jutun pääkohdat löytyvät myös SlideShare-palvelusta osoitteesta www.slideshare.net/ omistajaohjaus

11 16

Vielä monipuolisempi omistaja Valtio voisi toimia yhä monipuolisemmin tärkeiden osaamisklustereiden vauhdittajana, arvioivat useissa hallituksissa toimiva Sari Baldauf ja Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

altio voisi osaltaan huolehtia nykyistä monipuolisemmin siitä, että Suomessa olisi entistä useammalla kasvavalla toimialalla vahvoja klustereita. Omistajuus voi olla siinä yksi väline”, sanoo Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, joka on pohtinut valtion omistajaroolia myös Pörssisäätiölle tekemässään julkaisussa ”Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi?”

Nyt valtio on vahva omistaja etenkin kaivosklusterilla ja ict-alalla.

Löyttyniemi pohtii, voisiko vastaava rooli löytyä esimerkiksi terveydenhuollon tai muiden palveluiden alueelta. Tämä saattaisi nopeuttaa vahvojen kotimaisten yritysten syntymistä yksityistettäville aloille. ”Monien palveluiden kysyntä kasvaa ikääntymisen vuoksi, joten valtio pystyisi myös omistajan roolissa vauhdittamaan alan yritysten tuloa markkinoille”, sanoo Löyttyniemi.

Muun muassa autojätti Daimlerin hallituksen jäsen ja energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf katselee osaamiskeskittymiä megatrendien kautta. Baldauf kannustaa tarkastelemaan kehitystä myös toimialavapaasti niin, että esiin nousevat toimialojen poikki

11

Portfolio-sijoittajat tulevat Suomeen, jos sijoitukset tuottavat hyvin. kulkevat kehityspolut. Esimerkiksi digitalisoituminen koskettaa koko yhteiskuntaa teollisuudesta kuntauudistukseen asti.

Tällaisessa maailmassa valtio voi nopeuttaa kehitystä omistamisen lisäksi myös tehokkaiden lisensointiprosessien avulla. Tämä oli yksi syy siihen, että Suomi oli mobiiliteknologian käyttöönotossa aikanaan edelläkävijä. ”Vaan ei ole enää. Tällaisia edelläkävijyyksiä meillä täytyy jatkossakin olla joillakin tulevaisuuden kannalta oleellisilla aloilla, jotta voimme kehittää menestyviä kasvuyrityksiä”, sanoo Sari Baldauf.

Uuden kehittäminen ei saa olla poissa vanhasta, sillä tasapainoinen elinkeinorakenne on koko kansantalouden etu. Perinteinen teollisuus synnyttää kysyntää uusille palveluille ja uudet palvelut taas voivat vauhdittaa teollisuutta.

Tavoitteena tuotto

Sama koskee sijoituksia, joissa valtiolta toivotaan apua finanssikriisin kaltaisessa tilanteessa. Tällöinkin olisi järkevää ottaa mallia esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion autoteollisuusoperaatiosta. Siinä valtio sijoitti rahaa omistusta vastaan pelastaakseen kokonaisen toimialan. Yhtiöiden päästyä jaloilleen valtio myi osan sijoituksistaan kannattavasti.

Tällaisessa tilanteessa valtion täytyy tehdä vaikea arvio pelastettavan yrityksen tulevaisuudesta. ”Jos jokin hanke on toivoton, ei sitä kannata pelastaa lyhyen aikavälin työllisyysvaikutusten takia”, sanoo Baldauf.

Jos kyseessä on sijoitus kehitysvaiheessa olevaan toimialaan, on pörssilistaus hyvä tapa realisoida tuotto.

Tämä tarkoittaisi, että valtio toimisi uuden rakentajana ja irtaantuisi rakennustyön valmistuttua. Irtaantumisesta saadut tuotot valtio voisi investoida uuteen kehityskohteeseen. ”Esimerkiksi Kari Stadighin vetämä pääomamarkkinatyöryhmä ehdotti, että Teollisuussijoitus voisi tuoda yriNäiN asiaT VoisiVaT olla tyksiä voimakkaammin pörssiin”, sanoo itsekin Stadighin työryhmässä toiminut Löyttyniemi.

Valtion ei pidä rakentaa osaamiskeskittymiä kasvuideologian ajamana niin, että tuottotavoite jää jalkoihin. Valtion rahalle tulee etsiä tuottoa samalla tavalla kuin yksityisellekin pääomalle.

Omistajuus potentiaaLähde: Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi Valtio paikkaa niukkuutlisissa kasvualoissa sopii ta tähän filosofiaan. EsimerValtio omistaa johdaNNaisia osana valtio-omistamista.

Miksi valtion sitten pitäisi kiksi lupaavaa teknologiValtio saa TuloVirTaa ulkoisten haittojen olla mukana rakentamassa aa hyödyntävän yritykhinnoittelumekanismeista. uutta osaamista maahan? sen markkina-arvo voi Valtio on kaiVosalalla tulonsaajana.

Keskeisin tavoite ei ole valolla alhainen, vaikka sillä iNfrasTrukTuuri on valtion merkittävä omaisuuserä. tion omistusten lisäämion voimakas kansainväliSuomen valtio omistaa osuuksia kansainvälisistä yrityksistä nen tai vähentäminen, vaan nen kasvupotentiaali. ja paN-eurooppalaisisTa valtio-omisteisista yhtiöistä. vahvan elinkeinorakenteen ”Tällaisen yrityksen kylki Valtion ja TyöeläkelaiTosTeN kehittäminen maahan. voi olla auki valtaajille. Siksi yhteistyö tiivistyy.

Suomessa tärkeä peruste valtio voi olla pääomaköyhäsvaltio-omistukselle on pääomisä maassa hyvä ankkuriomistaja, en niukkuus. Sen paikkaamiseksi jolla on myös hyvät tuotto-odotukvaltiolle sopii esimerkiksi kehittäjän, set investoinnilleen”, sanoo Baldauf.

2030

12

täydentäjän tai ankkuriomistajan rooli. Lupaavien toimialojen kehitys voi pysähtyä rahapulaan. Samasta syystä kasvavat toimialat voivat valua ulkomaiseen omistukseen liiankin kovalla ryminällä. Ulkomaalaisomistus sinänsä on enemmän kuin tervetullutta. Sen sijaan kokonaisten toimialojen ydinosaamisen menettäminen voi olla jopa kansallinen takaisku.

Finanssikriisin jälkimainingeissa tämä uhka kasvaa. ”Kun rahoitusalan regulaatiota tiukennetaan, oman pääoman ehdoilla toimivan rahoituksen tarve kasvaa”, ennakoi Baldauf.

Jos finanssikriisi itsessään jatkuu pitkään, tulee pääomapulasta monin kerroin syvempi kuin pelkästään sääntelyn aiheuttamana. Silloin valtiota tarvitaan monissa maissa nykyistäkin enemmän myös omistajana.

Turva tytäryhtiötaloutta vastaan Kun Suomi tavoittelee monipuolista elinkeinorakennetta, kannattaa maan tavoitella myös monipuolista omistusrakennetta. Siksi verotuksen ja muun lainsäädännön tulisi kannustaa sekä kotimaisen että ulkomaisen pääoman saamista maahan.

Suuria varallisuuksia ei synny nopeasti. Siksi valtio-

Yritykset eivät voi elää irrallaan yhteiskunnasta. omistuksella on todennäköisesti jatkossakin tärkeä rooli sen estämisessä, että Suomesta tulisi liian puhdas tytäryhtiötalous. Jos ulkomainen pääoma hallitsee yksipuolisesti, uhkaa maata pääkonttorien, tuotekehityksen ja klusterihyötyjen menetys.

Nyt valtion suuri omistus pörssiyhtiöissä tukee sekä kotimaista teollisuutta että Helsingin pörssin elämää. ”Valtio-omistus mahdollistaa sen, että täällä on näinkin palSuomi kulki askeleen Ruotsia jon kiinnostavia sijoituskohteita. edellä valtio-omistusten hallinSen sivuvaikutuksena meillä on noinnin järjestämisessä, kun meille myös enemmän pääkonttoritoiperustettiin Solidium. Nyt Ruotsi mintoja, joissa on hyviä työtehpohtii kahden holdingyhtiön perustäviä”, sanoo Löyttyniemi.

Ruotsista idea hallinnointiin

Valtio ei pelota ulkomailla

Suomi-kohina laimenee Wall Streetillä ToiSinaan VaLTio-omiSTukSen sivuhaittana voi olla normaalia vilkkaampi mediakohu, jonka syyksi on koettu se, että valtio-omisteisten yhtiöiden koetaan olevan yhteistä omaisuutta. ”Kuohuista ei kannata kuitenkaan liikaa huolehtia. Laineet näkyvät pienempinä Wall Streetillä”, muistuttaa Sari Baldauf.

Joskus kuohunta voi johtua siitä, että yritys tekee välttämättömiä henkilöstövähennyksiä elinkelpoisuutensa turvaamiseksi. Tällainen kuohunta on tavallista kaikissa maissa ja yritys joutuu vain elämään sen kanssa. ”Yritykset eivät voi kuitenkaan elää irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta, koska sen toimivuus ja tasapainoinen kehitys vaikuttaa yrityksen omaan kilpailukykyyn”, sanoo Baldauf.

tamista. ”Toinen tulisi yhteiskunnallista hyötyä tavoitteleville yhtiöille ja toinen markkinaehtoisille firmoille.

Meilläkin kannattaa kysyä, olisiko vastaavanlaisissa askelissa järkeä”, sanoo Timo Löyttyniemi.

Suomessa kuulee usein väitettävän, että valtion omistus pelottaisi ulkomaisia sijoittajia. Timo Löyttyniemi ei pidä tätä vakavana uhkana ainakaan nykyisillä omistuksilla. ”Portfolio-sijoittajat etsivät tuottoa, ja he tulevat kyllä Suomeen, jos sijoitukset tuottavat hyvin.”

Valtauskohteita etsiville sijoittajille merkittävä valtioomistajuus on toki jarru, joka vähentää spekulaatiomahdollisuuksia. Huono asia valtion omistus voisi olla, jos valtion omistamille yrityksille alettaisiin lastata ylimääräisiä tavoitteita esimerkiksi aluepolitiikan tai työllistämisen muodossa.

Samaan tapaan kuin ulkomaiset sijoittajat tulevat Suomeen, voisi valtiokin kääntää sijoittajana katseensa nykyistä enemmän ulkomaille. Sijoitukset Suomen ulkopuolelle hajauttaisivat maariskin lisäksi valtion salkun toimialavalikoimaa. ”Varmaan valtionkin täytyy ajatella sijoittajana jatkossa enemmän eurooppalaisittain”, uskoo Sari Baldauf. •

13

14 Resumé 16 Ägare på svenska

Vinst, men inte till vilket pris som helst ÄgaRStyRNINg FöRutSÄtteR StRategISkt FöRetagSaNSVaR aV bolageN I kommerSIeLLa BoLag är staten-ägarens mål att vid varje tidpunkt uppnå bästa ekonomiska helhetsresultat. Helhetsresultatet bedöms utgående från lönsamheten och ägarvärdets långsiktiga tillväxt. I statsrådets principbeslut av den 3 november 2011 påpekas att företagsansvar är ett viktigt element i såväl lönsamhet som långsiktiga tillväxt. ”I egenskap av ägare betonar staten kraftigt företagens ansvar och en ansvarsfull verksamhet. Det är framför allt fråga om attityder och gärningar, ansvar visas inte med enbart ord och deklarationer”, säger Heidi Hautala, minister med ansvar för ägarstyrningen.

Staten strävar efter att utveckla sina bolag så att de skulle vara intressanta investeringsobjekt även för andra investerare. I ett öppet samhälle där information ofta förmedlas i realtid är ansvar en grundläggande förutsättning för framgångsrik affärsverksamhet. ”I egenskap av företagsägare vill staten ha resultat, men inte bara ekonomiskt resultat och

inte till vilket pris som helst. För staten är det synnerligen viktigt att man äger s.k. goda företagsmedborgare, som hellre vill vara modell och bestämma standarderna än följa andras praxis och hålla deras nivå”, påpekar Hautala.

Jämställdhet, rättvisa, respekt för arbetstagarna, öppenhet, förutsägbarhet och konsekvens – bl.a. detta ingår i företagsansvar. I enlighet med principbeslutet från november

Det är framför allt fråga om attityder och gärningar.

2011 ålägger staten-ägaren sina företag att göra företagsansvaret till ett tema som styr hela affärsverksamheten och stöder deras strategi. ”Nu betonar vi mycket starkare än tidigare företagsansvarets betydelse som en strategisk framgångsfaktor för bolagen. Detta betyder bland annat att de statsägda företagen måste försöka välja in sådana människor i sina styrelser som har en känsla för vad som värdesätts i samhället”, påpekar Hautala.

I fortsättningen förutsätts företagsansvarsrapporter av bolag som ägs helt av staten och av de icke börslistade bolag där staten är majoritetsägare. Rapport ska vara antingen separat eller en klart utskiljbar del av årsberättelsen.

Samma förfarande önskas även av andra bolag med statligt ägande. ”Vi tror att företagsansvaret kan bli en betydande konkurrensfördel, när det görs till en del av strategin och företagets styrelsearbete”, säger Hautala.

Staten kunde bygga upp kompetenskoncentrationer ”STaTen kunde på ett mångsidigare sätt än nu

se till att Finland skulle ha starka kluster i allt flera tillväxtbranscher. Innehav kunde vara ett redskap”, säger Statens Pensionsfonds VD Timo Löyttyniemi, som också har dryftat statens ägarroll i den publikation han utarbetat för börsstiftelsen, ”Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi?” (”Statsinnehav 2030 – vad och varför?”).

Nu är staten en stark ägare framför allt inom gruvklustret och i ICt-branschen. löyttyniemi funderar om rollen kunde vara den motsvarande t.ex. inom hälsovården eller andra servicebranscher. Detta kunde påskynda uppkomsten av starka inhemska företag i branscher som privatiseras.

Sari Baldauf, som är bl.a. styrelsemedlem i biljätten Daimler och styrelseordförande för energibolaget Fortum, ser på kompetenskoncentrationer via megatrender. baldauf uppmanar oss att se på utvecklingen oberoende av bransch så att de branschövergripande utvecklingstrenderna framträder. exempelvis digitaliseringen berör hela samhället från industrin till kommunreformen.

I en sådan värld kan staten påskynda utvecklingen förutom genom innehav även med hjälp

14

kompetenskoncentrationer borde ändå inte drivas av en tillväxtideologi så att avkastningsmålet körs över. Man måste försöka få avkastning på statens pengar på samma sätt som privat kapital.

Innehav i potentiella tillväxtbranscher passar ihop med denna filosofi. exempelvis ett företag som utnyttjar lovande teknik kan ha ett lågt marknadsvärde trots att det besitter en kraftig internationell tillväxtpotential. ”ett sådant företag kan vara sårbart för erövrare. I ett kapitalfattigt land kan staten därför vara en bra ankarägare, som också har höga avkastningsförväntningar på sina investeringar”, säger baldauf.

Staten kunde se till att Finland skulle ha starka kluster i flera tillväxtbranscher, säger Timo Löyttyniemi och Sari Baldauf.

av effektiva licensprocesser. Detta var en orsak till att Finland i tiden var en föregångare när mobiltekniken togs i bruk.

I ett kapitalfattigt land kan staten vara en bra ankarägare.

teksti matti remes kuva olli urpela

Viisas 15 16

Jouko kuisma:

Yritysvastuussa edessä suuri hyppäys uomessa vastuullisuusasioissa lähtivät ensimmäisinä liikkeelle metsä- ja metalliteollisuus, sillä niiden toiminnasta aiheutui eniten ympäristövaikutuksia ja -ongelmia. Myös kaupan alalla havahduttiin tavaroiden liikuttelemisen ja kauppakiinteistöjen energiankulutukseen sekä tuotetun jätteen määrään. Keskossa ensimmäinen logistiikka- ja kiinteistöpainotteinen ympäristöpolitiikka tehtiin vuonna 1990. Sen pohjalta lähdimme ympäristötekoja pikkuhiljaa tekemään. Mitään maailmanpelastusjuttuja emme ajatelleet.

Kyse oli enemmänkin siitä, että vastuullinen toiminta tarkoittaa toimintojen järkeistämistä ja sitä kautta kustannusten vähenemistä. Samalla on mahdollisuus parantaa yrityksen mainetta.

Uusien velvoitteiden myötä yritysvastuu nousee hallitusten asialistalle ja osaksi strategioita.

Kansainvälisen yhteistyön kautta saimme signaaleja yritysvastuun kasvavasta merkityksestä muualla. Se vahvisti uskoa, että näitä asioita kannattaa tehdä ja olla niissä edelläkävijä. Kesko keräsikin kärkisijoja useissa vastuullisuutta mittaavissa vertailuissa ja kilpailuissa. Ne lisäsivät motivaatiota. Myös yhtiön sisällä asenteet alkoivat pikkuhiljaa muuttua entistä myönteisemmiksi.

Runsaassa kahdessa vuosikymmenessä on edetty pitkälle. Isoissa yrityksissä vastuullisuuskysymykset ovat nykyisin olennainen osa johtamista, suunnittelua ja päivittäistä työtä. Vastustukseen tai väheksymiseen törmää enää harvoin.

Uusia liikkeellelähtöjä voisi kuitenkin olla paljon enemmän. Moni yritys on tunnistanut asian merkityksen, mutta taantumavuosien ja muiden hankkeiden varjolla tähän systematiikkaan panostamista lykätään.

Verkostoituneessa maailmassa yhä useampi pk-yrityskin joutuu toimimaan samoilla periaatteilla ja mittaamaan vastuullisuutta samoilla mittareilla kuin suuret yritykset. Päämiehet sisällyttävät nämä asiat hankintaperiaatteisiinsa.

Sama pätee julkisiin tarjouskilpailuihin.

Vaikka vastuullisuus on osa kaikkea työtä, yrityksiin tarvittaisiin lisää vastuullisuuskysymysten erityisosaajia. Mistään korkeakoulusta heitä ei valmistu, vaan usean osa-alueen hallintaa edellyttävään työhön kouliintuminen vaatii pitkäjänteistä itseopiskelua. Tulevina vuosina yrityksiltä edellytetään vastuullisuusasioissa entistä järjestelmällisempää otetta ja tarkempaa raportointia. Seuraava suuri hyp-

n tuun kehittämise

as isma on yritysv ktm Jouko ku llä keskon yhteis-

sa ja eläkkee pioneeri suomes htävästä. Nykyihitysjohtajan te kuntavastuun ke lisen johtamisen, i yrityksiä vastuul to ul ns ko n hä sin misessä. portoinnin kehittä hankintojen ja ra

päys on niin sanottuun integroituun raportointiin siirtyminen. Taloudellisen raportoinnin ja yritysvastuuraportoinnin yhdistämistä koskevaa viitekehystä valmistellaan parhaillaan kansainvälisellä tasolla.

Kahden suuren asiakokonaisuuden integrointi yhteen raporttiin on haasteellista. Yrityksen on ymmärrettävä ja osattava kertoa, miten yrityksen taloudellinen kehitys on riippuvainen vastuullisesta toiminnasta – ja päinvastoin. Uusien velvoitteiden myötä yritysvastuu nousee hallitusten asialistalle ja entistä tiiviimmin osaksi liiketoimintastrategioita ja johtamisjärjestelmiä.

Tämän vuosikymmenen aikana selviää, tuleeko ensin vastuullisuusraportoinnista ja sitten integroidusta raportoinnista yrityksille lakisääteistä vai jatketaanko vapaaehtoista tietä. Tämän asian ratkeamista yritysten ei kannata jäädä odottamaan, vaan fiksuimmat yritykset ovat jo aloittaneet valmistautumisen tuleviin muutoksiin. Vapaaehtoinen tie on aina parempi kuin vaadittujen uudistusten toteuttaminen viime tipassa pakon edessä.”

Valtio-omisteisten yhtiöiden jako Sijoittajaintressi

Strateginen intressi

Kaupallisesti toimivat valtiOneuvOstOn kansliaan keskitettY OmistaJaOhJaus

Yhtiöllä strateginen merkitYs Altia Oyj Arek Oy Art and Design City Helsinki Oy Ab Destia Oy Edita Oyj FCG Finnish Consulting Group Oy Helsinki Business and Science Park Oy Ltd Kemijoki Oy Raskone Oy

sOliDiumin Omistukset Elisa Oyj Kemira Oyj Metso Oyj Outokumpu Oyj Outotec Oyj Rautaruukki Oyj Sampo Oyj Sponda Oyj Stora Enso Oyj Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj TeliaSonera AB Tieto Oyj

Arctia Shipping Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Ekokem Oy Finnair Oyj Fortum Oyj Gasum Oy Itella Oyj Leijona Catering Oy Meritaito Oy Motiva Oy Neste Oil Oyj Patria Oyj Suomen Lauttaliikenne Oy Suomen Rahapaja Oy Suomen siemenperunakeskus Oy Suomen Viljava Oy Vapo Oy VR-Yhtymä Oy

Omistajaohjauksen konkari Olet ollut omistajaohjauksen virkamiehenä pisimpään suomessa. miten työtehtäväsi ovat muuttuneet?

Vuonna 1980 aloitin erikoistutkijana ja analyytikkona kauppa- ja teollisuusministeriössä ja seurasin viittä valtio-omisteista yhtiötä.

Vuonna 1985 ylenin ministeriön teollisuusosaston apulaisosastopäälliköksi. Vastuullani oli valtionyhtiöpolitiikan valmistelu ja käytännön toteutus sekä ministeriön hallinnonalalle kuuluneiden valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden omistajaohjaus. 1990-luvun alussa

markku tapiO olin keskeisesti mukana käynnistämässä valtio-omisteiden yhtiöiden yksityistämisprosessia eli omistuspohjan laajentamista, kuten siihen aikaan sanottiin. Vuonna 1998 kauppa- ja teollisuusministeriössä toteutettiin organisaatiomuutos ja muodostettiin erillinen omistajapolitiikan yksikkö, jonka johtajana toimin vuoden 2007 toukokuuhun saakka.

Silloin eri ministeriöiden omistajaohjauksen asiantuntijat siirtyivät saman katon alle tänne valtioneuvoston kansliaan.

Erityisyhtiöt OmistaJaOhJaus ministeriöissä

Yhtiöllä eritYistehtävä Aalto-yliopistokiinteistöt Oy vm Alko Oy stm Arsenal Oyj vm CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy Okm Finavia Oyj lvm Fingrid Oyj vm Finnpilot Pilotage Oy lvm Finnvera Oyj tem Governia Oy vnk Hansel Oy vm Haus Kehittämiskeskus Oy vm Helsingin yliopistokiinteistöt Oy vm Hevosopisto Oy Okm Kuntarahoitus Oyj Ym Solidium Oy vnk Suomen Erillisverkot Oy vnk Suomen Ilmailuopisto Oy Okm Suomen Teollisuussijoitus Oy tem Suomen yliopistokiinteistöt Oy vm Teollisen Yhteistyön Rahasto Oy vm Tietokarhu Oy um Veikkaus Oy Okm Yleisradio Oy lvm Yrityspankki Skop Oyj vm

lähikuvassa

millaisten asioiden parissa työpäiväsi kuluvat?

Olen tällainen seniori, jonka tehtäväkenttään kuuluu valtion omistajastrategia viidessä yhtiössä. Arvioin niiden kehitystä analyytikoiden kanssa ja valmistelen omistajastrategisia toimenpiteitä silloin, kun ne ovat vastuullani olevissa yhtiöissä ajankohtaisia. Seuraan ja arvioin myös johdon palkitsemisjärjestelmiä ja hallituspalkkioita talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaan. Lisäksi istun Neste Oilin, VR:n ja Kemijoen hallituksissa.