Vasen Suunta / syksy 2019 by Johannes Yrttiaho

vasensuunta VARSINAISSUOMALAISTEN VASEMMISTOYHDISTYSTEN LEHTI

SYKSY

2019

RADIKAALI VAIHTOEHTO

EI TULLUT KORVETTIA, TULI FREGATTI Tasokorotus toimeentulotukeen! s. 3

Palkankorotukset parantavat työllisyyttä s. 5

Turku ei raitiotietä tarvitse s. 7

SYKSY 2019

Merivoimien alushankita paisui - mikä on todellinen käyttötarkoitus?

Ei tullut korvettia, tuli fregatti

Puolustusministeriön omien määreiden mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600-3000 tonnia. Fregattien uppouma on 2500-6000 tonnia. Alusten pituus on kasvanut hankkeen alkuvaiheen 90-100 metristä 114 metriin. (Kuva: Puolustusvoimat) VASEN SUUNTA VALTIONEUVOSTO on yleisistunnossaan 19.9. päättänyt merivoimien uusien taistelualusten hankinnasta. Laivue 2020 -hankkeelle on aiemmin myönnetty rahoitusta yhteensä 1,232 mrd. euroa. Valtioneuvosto on kuitenkin päätöksessään 19.9. hyväksynyt lähes sadan miljoonan euron kustannusylityksen. Laivue 2020 -hankkeen kokonaiskustannus (ilman indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvia menoja) on päätöksen mukaan 1 325,48 milj. euroa. Tarvittavat lisärahat osoitetaan vuoden 2019 kolmannessa lisäbudjetissa. - Hallituksella näköjään on löysää rahaa asehankintoihin, mutta sosiaaliturvaan sekä hyvinvointi- ja koulutuspalveluihin se ei kykene osoittamaan riittävää rahoitusta, kansanedustaja Johannes Yrttiaho hämmästelee. Yrttiaho on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen merivoimien alushankinnan kustannusylityksestä, alusten luokituksesta ja niiden käyttötarkoituksesta. Nyt tilatut neljä Pohjanmaa-luokan alusta ovat luokkaa suurempia kuin hankintaproses-

sin kuluessa on annettu ymmärtää, korveteista on tullut fregatteja. Yrttiaho kysyy, onko harhaanjohtaminen ollut tietoista, ja onko alusten koon kasvaminen syy kustannusylitykseen, mikä on merivoimien uusien taistelualusten todellinen käyttötarkoitus ja osallistutaanko niillä kansainvälisiin sotilasoperaatioihin? - Pohjanmaa-luokan alukset ovat uppoumaltaan 3900 tonnia eli ne kuuluvat selkeästi fregatti-luokkaan, eivät korvetteihin, kuten on annettu ymmärtää, Yrttiaho sanoo. Laivue 2020 -hankkeen valmistelun aikana on puhuttu mm. ”Pohjanmaa-luokan korveteista” ja ”monitoimikorveteista”. Puolustusministeriön omien määreiden mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600-3000 tonnia. Fregattien uppouma on 2500-6000 tonnia. Alusten pituus on kasvanut hankkeen alkuvaiheen 90-100 metristä 114 metriin. - Alusten koosta on annettu ristiriitaista tietoa, mikä on omiaan hämärtämään käsitystä siitä, mitä todellisuudessa ollaan

- Pohjanmaa-luokan alukset ovat uppoumaltaan 3900 tonnia eli ne kuuluvat selkeästi fregatti-luokkaan, eivät korvetteihin, kuten on annettu ymmärtää, kansanedustaja Johannes Yrttiaho sanoo.

hankkimassa ja mikä siis on alusten käyttötarkoitus, toteaa kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Alukset ovat Itämeren suurimpia, mm. Ruotsin tärkeimpiä pintataistelualuksia eli Visby-luokkaa moninverroin suurempia. Voidaan perustellusti kyseenalaistaa niiden soveltuvuus Suomen sokkeloisten ja saaristoisten vesi- ja rannikkoalueiden puolustamiseen. Suomi on tehnyt uusia sotalaivoja koskevaa tutkimustyötä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. - Pohjanmaa-luokan uudet alukset ovat pituudeltaan ja uppoumaltaan suunnilleen saman kokoisia kuin Yhdysvaltojen Freedom-luokan rannikkotaistelualukset (LCS), Yrttaho huomauttaa. - Näiden tietojen valossa ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykysuuntauksen taustaa vasten näyttää siltä, että uusilla taistelualuksilla on tarkoitus osallistua Yhdysvaltojen ja Naton osoittamiin kansainvälisiin tehtäviin maailman merillä eikä ensisijaisesti puolustaa Suomen rannikko- ja merialueita, Yrttiaho arvioi.

"Alusten koosta on annettu ristiriitaista tietoa, mikä on omiaan hämärtämään käsitystä siitä, mitä todellisuudessa ollaan hankkimassa ja mikä siis on alusten käyttötarkoitus, toteaa kansanedustaja Johannes Yrttiaho."

SYKSY 2019

Kuuleeko hallitus?

Vaadimme tasokorotusta toimeentulotukeen! VASEN SUUNTA TOIMEENTULOTUEN ostovoi-

ma on heikentynyt noin 40 % reilun kahdenkymmenen vuoden aikana. Köyhien keski- ja hyvätuloisiin verrattuna jopa kaksi kertaa kovempi inflaatio on tosiasia ja ilmiö tunnetaan kautta Euroopan. Vaadimme toimeentuloen perusosaan (enimmäismäärän kohdalla) 16 euron korotuksen siten, että korotus sisältää vuoden 2020 indeksitarkistuksen. Muut perusosat korotetaan samaa kerrointa käyttäen kuin ne nyt määräytyvät. Tämän jälkeen perustoimeentulotuen taso tarkistetaan vuosittain - indeksitarkistusten lisäksi - suhteessa muun perusturvan tasoon ja pienituloisten todellisten elinkustannusten kehitykseen kunnes sosiaaliturvauudistus on valmis.

HALLITUKSEN ESITYKSEN VAIKUTUKSET Hallitus esittää perusturvaan korotuksia siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajista yli 20 % (hyvätuloisimmat) saisi 33,10 euron korotuksen ja lähes 80 % saisi 11 euron korotuksen kuukautta kohti vuoden 2019 tasossa. Työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan saajat saisivat 20 euron korotuksen kuukautta kohti. Lapsiperheitä hallituksen esityksessä muistetaan siten, että 5 % lapsiperheistä on saamassa lapsilisään 10 euron korotuksen:

monilapsiset perheet neljännen ja sitä useamman lapsen osalta. Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen on esitetty myös 10 euron korotusta. Elatustukeen esitetään 7 euron korotusta. Kuulostaa hyvältä, mutta osa korotusten saajista sivuutetaan: kaikki nuo korotukset leikkautuvat toimeentulotukilaskel-

massa pois: perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat kaikki kyseisten perusturvaetuuksien määrät sekä tietysti niiden muutokset. Ainoastaan yksinhuoltajia (marraskuussa 2018 heitä oli 12 % toimeentulotukea saavista kotitalouksista) hallitus haluaa armahtaa: toimeentulotuen yk-

"ON SOVITTU" PÄÄTTÄÄ - EIKÄ SIITÄ KESKUSTELLA PÄLVI UUSITALO YHÄ USEAMMIN me puoluepo-

liittisen toiminnan ulkopuolella olevat aktiiviset kansalaiset – voitaisiin jopa sanoa kansalaisaktivistit – törmäämme täydelliseen vaikenemisen muuriin lähestyessämme puolueiden silmäätekeviä, kansanedustajia ja ministereitä. Kysymyksiimme ei anneta vastauksia eikä viesteihimme reagoida oli kyse millaisesta epäkohtana pitämästämme asiasta hyvänsä. Kun kysymysten aiheena on köyhyys, meidät yritetään suorastaan vaieta kuoliaiksi. Olen äänestänyt Vasemmistoliittoa aina sen ensimmäisistä vaaleista alkaen koko puolueen olemassaolon ajan. Voin jopa väittää hankkineeni vuosien varrella puolueelle äänen jos toisenkin. Olen myös huomannut muutoksen: pienituloisimpia ei enää kuunnella eivätkä köyhimpien

äänet kiinnosta, mikä näkyy myös kannatusluvuissa. Onko Vasemmistoliitto jo niin keskiluokkaistunut, ettei se enää ymmärrä köyhimpienkin olevan tavallista elämää eläviä tavallisia ihmisiä, vaikkakin rahattomia – ei pelkästään asunnottomia, päihde- ja peliongelmaisia ja yhteiskunnan ulkopuolella eläviä syrjäytyneitä? Eivätkö lähiöiden äänet kelpaa, vaan ne luovutetaan suosiolla nukkuvien puolueella tai jopa laitaoikeistolle? Kun hallituksen esitys perusturvan korotuksista julkaistiin, kiinnitin oitis huomioni siihen että nyt ollaan toistamassa vuoden 2012 työttömyysturvan korotusten alla tehdyt virheet: korotukset leikkautuvat pienituloisimmilta toisen tuen pienentymisen myötä pois, ja suurimpia ansiosidonnaisia päivärahoja saavien korotukset ovat vastaavasti muita suuremmat. Näillä korotuksilla ja ansiotulon verotusta keventämällä on

tarkoitus kompensoida pienituloisimmille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suunniteltuja haittaveroja. Nyt ollaan jättämässä pienituloisimmat – eli toimeentulotukiasiakkaat – näitä tasinkoja ilman samaan aikaan, kun ruuan hinta nousee yleistä inflaatiota nopeammin ja mm. liikkuminen paikallisliikenteessä on kallistunut ja kallistuu haittaverojen myötä edelleen. Vasemmistoliiton kansanedustajat ja muut vaikuttajat vastaavat – jos ylipäätään vastaavat - asiasta kysyttäessä lyhyesti, että hallitusohjelmassa on sitouduttu vähentämään toimeentulotukiriippuvuutta. Näissä vastauksissa unohdetaan mainita, että hallitusohjelman mukaan toimeentulotukiriippuvuutta aiotaan vähentää sosiaaliturvauudistuksen myötä – ei pitämällä tuen taso niin matalana, että ihmiset ajautuvat entistä syvemmälle köyhyyteen.

sinhuoltajan perusosaan esitetään 14 % korotusta, jolloin se tuottaisi noin 20 euroa vastaavan korotuksen yksinhuoltajan perusosaan. Toimeentulotuen perusosaan ollaan sentään tekemässä tavanomainen indeksitarkistus joita ei edes edellinen, leikkausinnostaan tunnettu hallitus jättänyt

tekemättä. Tämänhetkisen kuluttajahintaindeksin perusteella voidaan odottaa tuon tarkoittavan sitä, että tuen perusosiin tulee enimmillään 5 – 6 euron korotus. Samaan aikaan hallitus suunnittelee uusia haittaveroja jotka kompensoidaan perusturvan varassa elävien kohdalla edellämainituilla korotuksilla. Näistä korotuksista eivät toimeentulotukiasiakkaat siis hyödy, koska tulojen kasvaessa toimeentulotuki pienenee vastaavasti. Eli nämä uudet haittaverot kuormittavat eniten pienituloisimpia, niitä jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Samaan aikaan mm. ruuan hinnan nousu kiihtyy, kuten se on tehnyt viimeisen vuoden ajan mikä näkyy pitenevinä leipäjonoina. Hallituspuolueet julistavat sitoutuneensa vähentämään toimeentulotukiriippuvuutta. Päättäjiltä tuleva viesti kertoo, että toimeentulotuki nähdään kannustinloukkuna: ihmiset eivät ota työtä vastaan köyhäinavun menettämisen pelossa. Tässä kohtaa kysymme, mitä työtä? Sellaistako, jota tekevät ihmiset joutuvat hekin hakemaan toimeentulotukea – jo noin 8 % toimeentulotuen saajista on työssäkäyviä? Vai halutaanko työhön ne 120 000 lasta jotka elävät toimeentulotukea saavissa perheissä? Sanooko hallitus pitkäaikaissairaille, vammaisille ja köyhille vanhuksille: ota vuoteesi ja käy?

Allekirjoita adressi! Allekirjoita ”TASOKOROTUS TOIMEENTULOTUKEEN kuuleeko hallitus” -adressi osoitteessa: https://www.adressit.com/tasokorotus_toimeentulotukeen__ kuuleeko_hallitus

Yrttiaho vaatii korotusta toimeentulotukeen HALLITUS esittää perusturvaetuuksiin 20 euron kuukausikorotusta. Toimeentulotuen saajat eivät kuitenkaan tästä korotuksesta hyödy, sillä mm. peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus pienentävät toimeentulotukea. Kansanedustaja Johannes Yrttiaho vaatii toimeentulotukea korotettavaksi niin, ettei 20 euron perusturvakorotus leikkautuisi pois. Hän on jättänyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. - Toimeentulotuen ostovoima on heikentynyt 90-luvulta jopa 40 prosenttia. Tukeen tarvitaan tasokorotus, kuten kansalaisliike on vaatinut, Yrttiaho korostaa.

SYKSY 2019

Turussa valta keskittyy

Pormestari EI lisää kuntalaisten valtaa juus, jota näille on kaavailtu, ei raskas posti ole. Toimialojen päällikkövirkamiehet eli toimialajohtajat ovat ne todelliset vallan käyttäjät. Näin on oltavakin, sillä moni kunnan tehtävä edellyttää julkisen vallan käyttöä, jota ei voi kenelle tahansa sälyttää. Apulaispormestareille kaavailtu 7000-10000 euron kuukausikorvaus on siis aivan ylimitoitettu. Tehtävästä muodostuu lähinnä puoluepoliittinen suojatyö tai ponnahduslauta ns. merkittävämpiin tehtäviin. Järjestelmän todellinen ”kuningas” on pormestari, jonka kuukausikorvaus lienee nykyistä kaupunginjohtajan kuukausipalkkaa suurempi eli reippaasti yli 15000 euroa kuukaudessa.

VASEN SUUNTA Kansan valta ei kasva pormestarin valinnan myötä, vaan vähenee, kun valta keskittyy usean edustajan sijasta muutamalle eli pormestarille ja apulaispormestareille. On korjattava eräs jatkuvasti esiintyvä virhekäsitys pormestarimallista. Väitetään, että pormestarimalli lisäisi kuntalaisten valtaa kunnassa. Tälle väitteelle ei ole perusteita. Ne, jotka näin väittävät, viittaavat usein epämääräisesti pormestarin valintatapaan. Suomen kuntalain mukaan valtuusto valitsee pormestarin, tehtävään voidaan valita myös muun kunnan asukas. Näin menetellään myös kaupunginjohtajan valinnassa. Puolueet voivat tehdä poliittisen sopimuksen, jossa pormestariehdokkaat asetetaan ennen vaaleja, ja eniten ääniä saanut valitaan. Sopimus ei ole laki, ne pitävät, jos pitävät ja ellei toisin sovita. Vaalikamppailun keskittyminen pormestariehdokkaiden ympärille on sekin omiaan vähentämään kansan valtaa. Vaalikeskustelu kiinnittyy epäolennaisuuksiin, henkilöihin ja kuntapolitiikan asiat jäävät taka-alalle. Näin kävi mm. Helsingissä viime kuntavaaleissa.

TURKU-SOPIMUS PALAA Keskeinen syy, miksi pormestarijärjestelmää Turkuun nyt ajetaan, on halu saada takaisin pari vuotta sitten lopetettu Turku-sopimus. Sopimuspolitiikka ei juuri kansansuosiota nauttinut ja 2017 kuntavaalien myötä siitä jouduttiin luopumaan. Tämä oli pitkälti sopimuspolitiikkaa johdonmukaisesti vastustaneen vasemmistoliiton ansiota. Puoluetroikka kokoomus, vihreät ja sdp ei uskaltanut enää sopimusta solmia, kannatusmenetyksensä pelossa. Nyt se yritetään tuoda takaisin hieman vaivihkaa, pormestarijärjestelmän ja siihen liittyvän pormestarisopimuksen nimellä.

VALTA KESKITTYY JA KORRUPTIO UHKAA Pormestarijärjestelmää ja kaupunginjohtajajärjestelmää vertailtaessa huomio pitää kiinnittää vallan jakautumiseen ja käytännön johtamiseen. Tässä vasta tulevat esiin järjestelmien merkitsevät erot. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunkia kaupunginhallituksen alaisuudessa, pormestari johtaa kaupunkia hallituksen puheenjohtajan asemasta käsin. Kaupunginjohtaja on virkamies, joka esittelee asiat, muttei päätä. Virkavalta ja poliittinen valta on erotettu. Pormestari voi esitellä asiat ja osallistua samalla päätöksentekoon. Tämä tekee pormestarista todella vahvan vallankäyttäjän, paljon vahvemman kuin kaupunginjohtaja. Vallan keskittäminen yhdelle

LÄÄKKEITÄ TURUN TAUTIIN

tai muutamalle poliitikkojohtajalle tekee järjestelmästä myös erittäin alttiin hyvä veli -verkostojen vaikutusvallalle ja korruptiolle.

KALLIS JA TURHA Turulle ehdotettu pormestarimalli tarkoittaisi käytännössä ylimmän johdon kaksinkertais-

"Turku-sopimusta yritetään tuoda takaisin." tamista. Virkamiesjohto saisi rinnalleen poliitikkojohtajat eli pormestarin ja apulaispormestarit. Tästä seuraa uusia kustan-

nuksia, alustavan arvion mukaan 390 000 euroa. Laskelma ei huomioi vielä pormestareille todennäköisesti pestattavia avustajia ja heidän palkkakulujaan. Apulaispormestarien toimivalta on jäämässä kapeaksi. Toimialojen (hyvinvointi, sivistys, kaupunkiympäristö ja vapaa-aika) lautakuntien puheenjohta-

Turussa tulisi muuttaa ylimmän johdon virat määräaikaisiksi, niin että johto voitaisiin tarvittaessa vaihtaa valtuustokausittain, monijäsenisten toimielinten eli kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä valtuuston valtaa tulisi lisätä siirtämällä niille päätösvaltaa, joka nyt on virkakoneistolla. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön erillisiä suoran osallistumisen muotoja, kuten kansanäänestyksiä, kansalaisraateja ja myös kaupunginosavaltuustoja tai -lautakuntia. Pormestari olisi askel päinvastaiseen suuntaan, se tarkoittaa vallan keskittämistä

Edustajasi Varsinais-Suomessa! JOHANNES YRTTIAHO

kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen talousvaliokunnan jäsen YLE:n hallintoneuvoston jäsen

puh. 050 4405204 johannes.yrttiaho@eduskunta.fi

facebook.com/jyrttiaho yrttiaho.wordpress.com

SYKSY 2019

Kotimaiseen kysyntään panostettava

Kunnon palkankorotukset parantavat myös työllisyyttä VASEN SUUNTA - VIIME työehtosopimuskier-

roksella valtakunnansovittelija oli jo rakennusalan tes-neuvotteluiden käynnissä ollessa tehnyt työsopimuksen Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi. Tällaisen sovittelijan puolueettomuus on erittäin kyseenalainen. Näissä sovitteluissa on enemmän kyse työnantajapuolen sanelusta kuin todellisesta neuvottelusta, sanoo Turun putkiasentajien ammattiosaston puheenjohtaja Martti Juonoja. - On omituista, että EK:n tehtyä päätöksen jättäytyä tupojen ja muiden valtakunnallisten työehtoratkaisujen tekemisestä, he kuitenkin haluavat, että liittokohtaisissa neuvotteluissa kaikki alat saavat samansuuruiset korotukset. Palkankorotuksista neuvoteltaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon eri alojen tuottavuuskehitys ja muut ansioiden muodostumiseen vaikuttavat tekijät Juonoja jatkaa.

LOPPU TES-SHOPPAILULLE - Viime aikoina esimerkiksi Postin ja Arkean suunnittelemat työnantajalle edullisempiin työehtosopimusten vaihtamiset ovat murentamassa sopimuskulttuuria. Ammattiliittojen tulisi huolehtia siitä, että tes-sopimuksissa määritellyt työnku-

Putkiasentajat Aki Haapanen ja Martti Juonoja vaativat kunnon palkankorotuksia.

vaukset ovat niin yksiselitteiset, että ns. työehtoshoppailua ei päästä tekemään, toteaa Turun putkiasentajien ammattiosaston taloudenhoitaja Aki Haapanen.

Viimeisten vuosien aikana reaalipalkkojen nousu on ollut erittäin vähäistä ja palkkojen osuus kansantulosta on laskenut yritysten voittojen kasvaessa.

Hallituksen asettamien työllisyystavoitteiden saavuttamista edistäisi se, että nyt työntekijät saisivat kunnolliset palkankorotukset, jolloin ostovoiman kasvu

lisäisi kotimaisten palveluiden kysyntää sen sijaan, että yritysten jättimäiset voitot siirtyvät verokeitaisiin kauas Suomesta, sanoo Aki Haapanen.

Jopa 1050 työntekijän palkat ja työehdot leikkuriin Turun yhtiössä

Arkea Oy:n pelastaa vain sen vetäminen markkinoilta VASEN SUUNTA

Turun omistamien yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaava kaupunginhallituksen konsernijaosto on päättänyt antaa Arkea Oy:lle luvan vaihtaa nykyinen työehtosopimuksensa merkittävästi heikompaan sopimukseen. Heikennystä vastustivat Vasemmistoliitto, Sdp ja perussuomalaiset. Työntekijät menettävät palkoissa, lomissa ja eläkkeessä. Uusi sopimus on suoraa palkanalennusta. Yhtiön johto on väittänyt tämän olevan ainoa keino turvata työt. Johto on väärässä, sillä palkanalennukset käynnistävät takuuvarmasti syvenevän laadun heikentymisen, tarjouskilpailuhäviöiden ja irtisanomisten kierteen.

YHTIÖIDEN PERUSTAMINEN OLI VIRHE Turku yhtiöitti teknisen toimensa palvelut vuonna 2011. Tuolloin käytännössä vain Vasemmistoliiton valtuutetut vastustivat yhtiöittämistä. Vastustajat näkivät yhtiöittämisen johtavan toiminnan supistumiseen ja jopa konkursseihin, kun kilpailuja hävittäisiin. Ilmiselvää oli, että yhtiöittämisen tiellä eteen tulee myös työehtojen heikentäminen. Näin on käynyt. Perustetuista yhtiöistä Turun Seudun Rakennustekniikka Oy on jo lakannut olemasta. Julkisesta infrarakentamisesta ja kunnossapidosta huolehtiva Kuntec Oy on hävinnyt kilpailuja, irtisanonut ja lomauttanut väkeä sekä pienentynyt rajusti. Ateriapalveluista, siivouk-

sesta ja kiinteistönhuollosta vastannut Arkea on jaettu kahtia, Kaarea Oy:ön eli niin sanottuun sidosyksikköyhtiöön, jolta omistajat voivat tilata palveluita kilpailuttamatta ja Arkea Oy:ön, joka toimii kokonaan markkinakilpailun piirissä, ja johon nyt ilmoitetut rajut saneeraustoimet kohdistuvat.

HALPATYÖTÄ ULKOMAILTA? Arkean ja sen omistajan Turun kaupungin politiikan seurauksena on takuuvarmasti henkilöstön hakeutuminen muihin töihin. Vaikuttaa ilmeiseltä, että yhtiö joka jo muutenkin käyttää runsaasti vuokratyötä, aikoo siis käytännössä korvata työntekijöitään ulkomaisella halpatyövoimalla.

TÄRKEÄT PALVELUT POIS MARKKINOILTA

"Ainoa keino pelastaa henkilöstö ja tärkeät palvelut globaalien yhtiöiden kilpailulta, laadun ja työehtojen dumppaukselta, on Arkean muuttaminen sidosyksiköksi ja sen vetäminen pois markkinoilta. "

Yhtiöittämisen jälkeen Arkean palveluissa, kuten päiväkotien, koulujen ja vanhustenhuollon ruokahuollossa sekä siivouksessa on ollut paljon laatuongelmia. Kilpailukykyä on haettu henkilöstön työajasta ja raakaa-aineista. Palvelun laatu sekä luottamus sen toimivuuteen on kärsinyt. Palkanalennus työehtosopimusta vaihtamalla vain syventää 2011 alkanutta kierrettä kohti pohjaa. Ainoa keino pelastaa henkilöstö ja tärkeät palvelut globaalien yhtiöiden kilpailulta, laadun ja työehtojen dumppaukselta, on Arkean palauttaminen inhouse-asemaan eli sidosyksiköksi ja sen vetäminen pois markkinoilta.

SYKSY 2019

Vasemmistoliitto - politiikan mauste vai särvin? KUNNAN omaisuuden pakkomyynnit, sote-kustannusten pakkosopeuttamiset raameihin, pienten koulujen alasajot, ryhmäkokojen suurentamiset, sijaispalkkauskiellot, palveluiden ulkoistamiset, henkilöstön lomauttamiset, veronkorotukset - vai kriisikuntamenettelyn hyväksyminen? En tiedä, osaavatko talouslibertaaritkaan päättäjät iloita tästä peruspalveluiden kuppaamalla lahtaamisesta, mutta sen tiedän, ettei ole helppoa olla vasemmistolainen päättäjä 2019 Suomessa. Vaikka loppuvuoden talousvaikeuksiin reagoimisesta on tullut kuntapäättäjien jokavuotinen jaakobinpaini, jonka uutisarvo alkaa olla ensilumen yllättävyyden tasolla, tuntuu, että tällä kertaa monissa kunnissa uidaan poikkeuksellisen sakeissa nesteissä. Parin viimeisen hallituskauden suorien ja epäsuorien valtionosuusleikkausten kuohimissa kunnissa tuoreet uutiset kunnallisveron kertymävajeen suuruudesta on otettu vastaan naama ja rystyset valkeina. Vaikka suomalaiskansallisromanttisesti ajatellen kriisissä on nyt se hyvä puoli, että naapuritkin ovat samassa nesteessä, ei valtion kunnilta pakkovippaama koroton ja kuluton yli 600 miljoonan euron laina tunnu millään muotoa vain teknisluonteiselta erehdykseltä. Pienessäkin kunnassa vaje voi kohota yli miljoonan, ja jo aiemminkin kädestä suuhun -periaatteella kustannettuja peruspalveluita uhkaa monin paikoin kuntakenttää höylän sijaan jo halkaisukirves. Pienillä kunnilla on toki aina mahdollisuus luovuttaa. Vaikka vanhan viisauden mukaan ei kahden köyhän liitosta ole luvassa rikkautta vaan parhaim-

- Kun kunnissa alkaa olla yhä enenevissä määrin halua heikentää peruspalveluita sekä määrällisesti että laadullisesti, on meidän vasemmistolaisten roolina muistuttaa, ettei kuolemanpelolla manifestointi ole järkevä motiivi kuristaa itseään hengiltä, kirjoittaa Jukka Järvenpää. millaankin pelkkää vertaistukea, täytyy tunnustaa, että alkaa väkisinkin toivoa, että tulisipa valtiovarainministeriön musta Volvo kunnantalon pihaan ja niittäisi sen hukkakaurapellon, jonka on karttuisalla kädellään kylvänytkin. Totuus kuitenkin on, että räkä valuu aina alaspäin eikä vaakunoita arkistoimalla päästä siitä karuudesta, että joka tapauksessa heikoimmassa asemassa olevat tämän loputtoman saksiharjoituksen seuraukset maksavat selkänahallaan. Koska pessimisti saa harvemmin pataansa, kolumnista tuli ranteita auki sahaavan sävyinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uskoa parempaan ja en-

nen kaikkea parempaan vasemmistolaiseen politiikkaan löytyisi minulta ja toivottavasti myös muiltakin luottamustoimikollegoiltani. Kun kunnissa alkaa olla yhä enenevissä määrin halua heikentää peruspalveluita sekä määrällisesti että laadullisesti, on meidän vasemmistolaisten roolina muistuttaa, ettei kuolemanpelolla manifestointi ole järkevä motiivi kuristaa itseään hengiltä. Koska rahaa kuitenkin on käytettävissä, vaikka se ei pienen ihmisen arjen tasolle enää vaadittavalla tasolla tahdo valuakaan, painetta on annettava valtiovallan suuntaan. Kansanrintamahallitukselta pitäisi voi-

da edeltäjiään paremmin saada ymmärrystä sille, etteivät kunnat ole kuin valtion vasalleja. Yhtäläiset ja tasaisen laadukkaat peruspalvelut ovat koko kansakunnan etu. Hallituksella on mahdollisuus tehdä arvovalintoja ja jättää tällä kertaa edes ajoittain asekauppiaiden ja pääomapiirien lobbarit raapimaan valtioneuvoston ovien ulkopuolta. Koska kahden kukkaron politiikka on vain kaksinaamaista politiikkaa, hallitukselta tulee löytyä ryhtiä keskittyä kansakunnan vakauden, kansalaisten toimivan arjen sekä tulevaisuudenuskon turvaamiseen. Nämä toteutuvat parhaiten, kun kun-

nille taataan peruspalveluihin tarvittavat rahat. Rinteen hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen perusteella suunta on oikea mutta vauhti täysin riittämätön. Tämän takia toivonkin, että Vasemmistoliitto toisi rohkeammin esiin vaatimuksiaan hallituspolitiikan harmaan konsensuksen takaa. Kyllä-puolueen rooli on varattu selkärangattomille, Vasemmistoliiton tehtävä on haastaa ja luoda dialogia, maustaa särpimestä ruokaa!

JUKKA JÄRVENPÄÄ NOUSIAISTEN KUNNANVALTUUTETTU, KUNNANHALLITUKSEN VARAPJ., OPETTAJA

RETKELLE EDUSKUNTAAN TO 24.10.! Kansanedustaja Johannes Yrttiahon tukiryhmä järjestää torstaina 24.10. retken eduskuntaan! Tapaat Johanneksen, tutustut Eduskuntataloon ja kansanedustajan työhön sekä pääset seuraamaan eduskunnan suullista kyselytuntia.

AIKATAULU klo 10 Yhteiskuljetus lähtee, Turun linja-autoasema, Läntinen pitkäkatu (Matkahuollon edusta). klo 17 Paluumatkalle kyselytunnin päätyttyä.

Retken hinta on 15 euroa, pienituloiset 5 euroa. Ilmoittautumiset 17.10. mennessä: Aki Haapanen, akhaapan(a)gmail.com, 045-2569169 (mielellään tekstiviestit). Ilmoittautuessasi saat maksutiedot.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

SYKSY 2019

Turku ei raitiotietä tarvitse - käyttö puolet vähemmän kuin Tampereella

Toimiva joukkoliikenne kaikille, ei harvoille! Turussa on innostuttu selvittämään raitiotien rakentamista kaupunkiin. Raitiotie on hieno järjestelmä ja se toimii mainiosti monissa maailman kaupungeissa. Turun väkiluku ei kuitenkaan ole raitiotietä ajatellen riittävä (myöskään ennusteissa) eikä kaupunkirakenne suosi yhden vahvan linjan joukkoliikennejärjestelmää. Toisin on tilanne Tampereella, jossa väkeä on kymmeniä tuhansia enemmän ja kaupunkirakenne suosii yhtä vahvaa joukkoliikenneakselia. Turussa raitiotielinjan käyttö on virallisissa selvityksissä arvioitu huomattavasti pienemmäksi kuin Tampereen järjestelmän käyttö tulisi olemaan. Kaupunkien omien laskelmien mukaan raitiotien käyttö vuorokaudessa olisi vuonna 2030 Turussa 31 400 matkaa ja Tampereella 62 000 matkaa. R a ke nt am i s ku s t an nu k s e t linjakilometriä kohden ovat laskelmien mukaan Turussa kaksi kertaa suuremmat kuin Tampereella. Matkaa kohden hinta on 2,5-kertainen. Turun suuremmat kustannukset johtuvat muun muassa linjan mutkittelusta, keskusta-alueen savipohjasta ja arkeologisista kaivauksista. Onkin iso riski, että raitiotie Turussa ei onnistuisi lisäämään joukkoliikenteen käyttöä suuria kustannuksia vastaavasti ja investointi jäisi tehottomaksi.

JOUKKOLIIKENNETTÄ KEHITETTÄVÄ ILMASTON JA IHMISTEN VUOKSI Parempi tulos - myös ilmaston ja liikenteen hiilineutraaliuden kannalta - voitaisiin saada kaikki kaupungin alueet kattavalla korkeatasoisella joukkoliikennepalvelulla. Joukkoliikennettä on Turussa siis ehdottomasti kehitettävä ja voimakkaasti, mutta se on tehtävä niin, että kaikilla kaupungin alueilla on mahdollista valita yksityisauton sijaan hyvin palveleva joukkoliikenne. Paremmin ja raitsikkaa edullisemmin se onnistuu korkeatasoisen vahvojen etuuksien (mm. liikennevaloetuudet, erilliset joukkoliikennekadut ja muusta liikenteestä erotetut bussikais-

Turun kokoisessa ja mallisessa kaupungissa joukkoliikenne voidaan järjestää raitiotietä tehokkaammin vahvojen etuuksien bussilinjoilla, jotka kattavat kaikki Turun alueet ja joilla käyttövoima on mahdollisimman pitkälle fossiilivapaa. (Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit Oy) tat) runkobussilinjaston avulla, jossa käyttövoima on mahdollisimman pitkälle fossiilivapaa ja jolla varmistetaan se, että kaikki alueet tulevat palvelluiksi riittävän tiheillä vuoroväleillä ja pysäkkietäisyyksillä - ei siis niin kuin vuonna 2021 aloittavassa runkolinjastossa, jossa mutkia on kustannussyistä vedetty suoriksi ja pysäkkivälejä harvennettu ja joka on saanut kaupunkilaisilta vastaansa varsin oikeutetusti kovaa kritiikkiä. Ei raitiotiesuunnitelmia kuitenkaan haudata kannata. Kun Turku ehkä joskus kasvaa riittävän suureksi, saattaa raitiotiekin olla käypä vaihtoehto joukkoliikenteen järjestämiseksi – lähitulevaisuudessa kuitenkaan ei.

JOHANNES YRTTIAHO KANSANEDUSTAJA, KAUPUNGINVALTUUTETTU

"Investointi jäisi tehottomaksi."

vasensuunta Varsinaissuomalaisten vasemmistoyhdistysten julkaisu.

Vastaava päätoimittaja: Markku Alin markku.alin@gmail.com

Painopaikka: Lehtisepät Oy

Etusivun kuva: Puolustusvoimat

SYKSY 2019

Suomi toisessa maailmansodassa / osa 1 / Tie Talvisotaan

Olisiko Talvisota voitu välttää?

Eversti evp, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri esitelmöi syyskuussa Turussa uuden kirjansa teemoista. MARKKU ALIN SUOMEN tiedotusvälineet tule-

vat lähikuukausina jauhamaan Talvisotaa ja sanoma on vanhaa tuttua vuosikymmenten ajalta: pieni Suomi jne. Myös uutta vakavasti otettavaa tutkimusta on ilmestynyt. Eversti evp, valtiotieteen tohtori Pekka Visuri esitelmöi syyskuussa Turussa uuden kirjansa teemoista. Visuri on yhdessä Eino Murtorinteen kanssa kirjoittanut teoksen ”Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940”. Suomen kohtaloihin vaikutti 1930-luvun lopulla paitsi Euroopan suurvaltojen keskinäiset suhdanteet, myös Suomen hallituksen oma toiminta alati vaihtuvassa toimintaympäristössä. Liittoutumat Hitlerin Saksan kanssa ja sitä vastaan vaihtelivat vuosina 1938-1939: Englanti ja Ranska sopivat Hitlerin kanssa Tsekkoslovakian saksalaisalueiden liittämisestä Saksaan, seuraavana vuonna Englanti, Ranska ja Neuvostoliitto (NL) solmivat Saksaa vastaan kolmiliiton, joka ei kuitenkaan käytännössä toteutunut. Hitlerin Saksa ja Stalinin NL solmivat elokuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen, johon liittyi salainen lisäpöytäkirja, jossa Saksan ja NL:n välialueet jaettiin intressipiireihin. Saksa hyökkäsi Puolaan syyskuussa ja NL miehitti Puolan itäosan. NL vaati Baltian mailta rannikkotukikohtia ja sai ne. Suomelle NL ehdotti lokakuussa neuvotteluja rajan siirrosta Karjalan kannaksella ja tukikohdasta Hankoniemellä.

PAASIKIVI JA MANNERHEIM KANNATTIVAT MYÖNNYTYKSIÄ Pekka Visurin mukaan Stalin pyrki vakavasti neuvottelutulokseen Suomen kanssa rajan siirrosta Karjalan kannaksella, itäisen Suomenlahden ulkosaarten luovuttamisesta NL:lle ja tukikohdasta Hankoniemellä, aluevaihtoa vastaan Itä-Karjalasta. Kuukauden aikana neuvoteltiin Moskovassa Stalinin johtaessa henkilökohtaisesti puhetta. Tämä oli täysin poikkeuksellista hänen toiminnassaan - tavallisesti muut hoitivat neuvottelut Stalinin tarkkojen ohjeiden mukaan - ja kertoo Suomen täysin erilaisesta asemasta NL:n katsannossa verrattuna Baltian maihin. J.K. Paasikivi ja Mannerheim kannattivat myönnytysten tekoa, koska NL:n esitykset eivät vaarantaneet Suomen turvallisuutta, eikä Suomi kuitenkaan pärjäisi sodassa. Maan hallituksessa jyrkimmin myönnytyksiä vastusti ulkoministeri Erkko. Suomen valtuuskunta ei

"Suomen asenne näytti perustuvan bolsevismin vastaisuuteen ja russofobiaan."

enää palannut neuvotteluihin marraskuun puolivälin jälkeen.

”REHELLISIKSI JA TAITAVIKSI TUNNETUT SUOMEN KANSALAISET” TYRIVÄT NEUVOTTELUT Amerikkalainen tutkija Stephen Kotkin (2017) ja saksalainen

Michael Jonas (2010) ovat yksiselitteisesti sitä mieltä, että Suomen hallitus tyri neuvottelut joustamattomuudellaan. Jonasin mukaan on vaikea ymmärtää hallituksessa ”ilmennyttä lähes typeryyttä sivuavaa kyvyttömyyttä nähdä Neuvostoliittoa sen esittämien vähimmäisvaatimusten valossa…”. Suomen

Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen teos kertoo, että Talvisodan välttäminen syksyllä 1939 oli lähellä.

asenne näytti perustuvan bolsevismin vastaisuuteen ja russofobiaan. Kun Suomessa huokaistiin helpotuksesta neuvottelujen katkettua, aloitti NL kiireellä valmistautumisen sotaan. Stalin teki omat virhearvionsa Suomen armeijan taistelukyvystä ja kansan mielialoista. NL hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Stalinin arkistoista ei löydy mitään viitettä siitä, että Stalin olisi suunnitellut jo syksyllä sotaa Suomea vastaan. Toisaalla ei ole löytynyt mitään tietoa siitä, mihin ulkoministeri Erkon ja hallituksen jyrkkä asenne perustui. Odotettiin ehkä Saksan ja NL:n suhteiden uudelleen kärjistymistä. Se oli joka tapauksessa täydellinen virhearvio. Kysyttäessä Pekka Visurilta kirjan odotettavissa olevasta vastaanotosta – vaikeneminen vai kirjasota - hän ihmetteli, mistä voitaisiin ”sotia”, kun kirja perustuu niin vahvaan lähdeaineistoon ja uusimpiin tutkimuksiin.

Kuuntele Pekka Visurin esitelmä Radio Robin Hoodin verkkosivuilta: www. mixcloud.com/ RadioRobinHood/ sotahistorioitsijapekka-visuriluennoi-suomentiestä-talvisotaan/