Yrittäjäsanomat 3/2012 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

MIKA HYVÄRINEN

Pääkirjoitus: Bisnesenkeleiden otettava koppi | 3

3/2012

Huomio! Keski-Suomi ja Kymi saavat Yrittäjäsanomien välissä uudet alueliitteet.

4–5

Suomi terveeksi

Ensimmäisen sairauslomapäivän palkkakarenssi toisi pk-yrityksille noin 690 miljoonan euron vuosisäästöt. Tapio Herajärvi kannattaa ajatusta lämpimästi. uutiset: YrityKSILLÄ TAKANA MAINIO VUOSI | 8

uutiset: ”KEIJON” tienestit 40 638 euroa | 6–7

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

työhyvinvointi: TOM CYGNEL TYKKÄÄ UIDA | 32– 33

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

Iloisia ilmeitä ja hammasten kiristelyä Kasvuyritykset saivat kasan kannusteita. Yksi iso ongelma kuitenkin haudattiin.

allituksen viime torstaisen kehysriihen anti on pk-yrittäjien kannalta kahtiajakoinen. Pintapuolisesti tarkasteltuna enkelisijoittajien verovähennyksen, hankintamenoolettaman korotuksen ja t&k-verokannustimien pitäisi tarjota eväitä kasvuyrityksille. Lisäksi poistooikeuden tuplaaminen on hyvä suuntaus investointeja ajatellen. Toisaalta pienet palvelualan yritykset saivat, odotetusti, ikävän yllätyksen, kun arvonlisävero nousee prosenttiyksiköllä.

Kestää vuosia ennen kuin kasvuyritykset tekevät myös tulosta. Omaan arvoonsa voi jättää väliaikaiseksi kaavaillun niin sanotun solidaarisuusveron, joka paketoitiin mukaan miellyttämään demareiden äänestäjiä. Väliaikaisesta verosta vaan tuppaa aikojen saatossa unohtua sana väliaikainen pois. Yrittäjien kannalta sillä ei ole merkitystä, siitä pitää huolen verosuunnittelu. Jos mennään kannustimissa pintaa syvemmälle, niin järein verokannuste yritysten kannalta on t&kverovähennys. Sen osuus noin 300 miljoonan euron verokannusteista on 190 miljoonaa. Yritys saa yritysverosta hyvityksen, joka riippuu t&k-henkilöstön palkkakustannuksista. Edellä ole-

vaan lauseeseen liittyykin sitten ongelmia. Verovähennysperusteita arvioi käytännössä verottaja, joka seuraa sääntöpykäliä yksisilmäisesti. Pienissä, etenkin startup-yrityksissä, on paljon innovatiivista toimintaa, mutta esimerkiksi viiden hengen yrityksissä tuskin on omaa t&k-henkilöstöä. Siellä toimitusjohtaja voi olla yhtä hyvin mullistavan keksinnön ideanikkari ja kahvinkaataja samanaikaisesti. Toivoa sopii, ettei järjestely suosi pelkästään keskisuuria yrityksiä. Verokannusteet antavat ylipäätään positiivisen signaalin sijoittajille. Hallituskin tunnustaa kasvuyritysten merkityksen valtion talouden ja työllisyyden kasvun kannalta. Yksityisen riskirahan määrä on jämähtänyt Suomessa 80 miljoonaan euroon. Se on liian vähän. Yritykset tarvitsevat enkelisijoittajilta lisää rahaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kestää kuitenkin vuosia ennen kuin kasvuyritykset tekevät myös tulosta. Samalla on muistettava, että ani harva kasvuyritys onnistuu ja epäonnistumisiinkin on varauduttava henkisesti. Muun yritysmassan kannalta yksi tärkeä arvo veroratkaisuissa on niiden ennakoitavuus ja jatkuvuus. Alkuvuonna kiristyivät muun muassa listaamattomien yritysten osinkovero, pääomavero ja kotitalousvähennys. Ja nyt muutoksia tuli lisää teemalla kaikille vähän kaikkea. Kehysriihen surkuhupaisin anti oli kuitenkin se, että nuorten työllistyminen ei helpotu mitenkään. Ongelmat vain haudattiin tyhöehtosopimusneuvotteluihin. Niin yritysten kuin valtion taloudenkin kannalta olisi tärkeää, että yrittäjät uskaltaisivat palkata nuoria töihin.

TYÖMINISTERI LUPAA REMONTOIDA OPPISOPIMUSJÄRJESTELMÄN

10 | Zico heittäytyi yritysmaailmaan 12 | Nopeaa kasvua kitaralla 16 | Yrittäjät taistoon kyläkoulun puolesta

debatti:

24 |

MALLA BJÖRN vs. PAULA RISIKKO

24 | Kirje: Pienyrittäjää ei saa unohtaa

arjessa:

28 |

LUMELLA VOI MYÖS ANSAITA

30 | Vienti tarvitsee rahoitusta

TYÖHYVINVOINTI:

32 |

HEIA HEIA, NYT LIIKUTAAN!

34 | Mitä tekisit, jos sairastuisit vakavasti?

vapaalla:

36 |

MARJO NIITTYVIITA – MITÄ TIIKERIÄITIYS TARKOITTAA?

Resumé:

39 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Karenssipäivä käyttöön? Ota kantaa verkossa!

Timo Lindholm: Käänne parempaan?

Kolumni TIMO LINDHOLM

timo.lindholm@yrittajat.fi

Vahvin peruste nollan vaihtamiseen yhden prosentin kasvuksi löytyy työmarkkinoilta. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

uva Suomen talouden tilasta

on viime kuukausina kirkastunut. Muutos tulee valtaosin siitä, että Euroopan velkakriisi on nyt paremmin hallinnassa kuin viime syksynä – tai kriisinhoitoon on ainakin ostettu lisäaikaa. Tämän lisäksi myös kotimaan taloudessa on tiettyä perusvahvuutta. Virinnyt optimismi kulkeutuu ennustenumeroihin. Tämän vuoden bkt-numeroita on ryhdytty korjailemaan hieman ylöspäin. Valoisammat ennusteet ovat tervetulleita, koska ne luovat positiivista ilmapiiriä, millä on oleellinen vaikutus sekä kuluttajien että yrittäjien päätöksiin. Vielä viime vuoden lopun ennusteissa Suomen talouskasvuksi tälle vuodelle tarjottiin nollan pinnassa olevia lukuja.

Mutta mikä olisi ennusteiden realistinen nostovara? Yksi jarru kasvun pikaiselle kiihtymiselle on yritystemme viennin rakenne. Investointitavaroihin painottuva vienti reagoi melko hitaasti kansainvälisen talouden nousuun. Kun teollisuuden tilauskanta on suhteellisen pieni, tarvitaan vuoden jälkipuolella selvä käänne parempaan, jotta vienti ehtisi kiihdyttää tämän vuoden talous kasvuun. Toiseksi, investoinneissa on selvää varovaisuutta, mikä koskee sekä vientiteollisuutta että kotimarkkina-aloja. Entä kuluttajat? Ennustettu melko vaatimaton noin 1,5 prosentin lisäys kulutusmenoihin voi sekin olla suurempi kuin kotitalouksien reaalitulojen nousu tänä vuonna. Kulutus rahoitettaisiin siten

säästämisasteen laskulla eli velanoton lisäyksellä. Vaikka kuluttajat hoitaisivat oman osansa talouden pyörittämisessä, on ykköstä suurempaan bkt-kasvuun vaikea yltää. Vahvin peruste nollan vaihtamiseen yhden prosentin kasvuksi löytyy työmarkkinoilta. Työpaikkojen määrän nousu on jatkunut, vaikka taloudessa on eletty epävarmuuden aikaa viime kesästä lähtien. Tämän vuoden helmikuussa työllisiä oli 33 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työttömiä lähes 20 000 vähemmän. Kun on töitä, on myös optimismia, tuloja ja kulutusmahdollisuuksia. Ja nämä hyvät työllisyysnumerot ovat valtaosin pk-yritysten pitkäjänteisen ja vastuullisen toiminnan ansiota.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Uutiset

Sairastaminen vie yritysten kilpailukyvyn Sairauspoissaolojen kustannukset syövät yritysten kilpailukykyä. Palkaton karenssipäivä toisi tilanteeseen helpotusta. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

airauspoissaolot ovat viime aikoina olleet useaan otteeseen tapetilla. K-Citymarket Jumbon kauppias Matti Himberg avautui MTV3:n haastattelussa siitä, kuinka nuoriso mieluummin bilettää kuin tulee töihin. Jari Sarasvuo puolestaan nosti esiin niin kutsutun saikutteluilmiön. Molempien miesten puheissa on kuitenkin perää – saikuttelu käy kipeästi yrittäjän kukkarolle. Ruotsissa lyhyet sairauspoissaolot laskivat tuntuvasti, kun ensimmäinen sairauspoissaolopäivä muutettiin palkattomaksi. Sama käytäntö on saatava myös Suomeen, painottaa Corrotech Oy:n toimitusjohtaja Tapio Herajärvi.

Ensimmäisen sairauspäivän palkka-asia vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyyn jopa prosenttiyksiköitä. Tapio Herajärvi

– Meillä ei ole muuta ratkaisua, kuin hoitaa ensimmäisen sairauspäivän palkkakarenssiasia kuntoon. Vaikka kuinka haluamme yhteiskuntamme olevan solidaarinen, se ei kuitenkaan kestä sitä, että maksamme täysiä korvauksia sairastamisesta. Ruotsikin yhteiskuntana on hyväksynyt myös henkilökohtaisen vastuun näissä asioissa. – Jos karenssiasialle ei tehdä mitään, menetämme kansainvälisen kilpailukykymme, ja työt loppuvat pian terveiltäkin, Herajärvi jatkaa.

Tuntuvat erot. Herajärven yritys on metallialan monialayritys, jolla on tehtaat sekä Suomen Torniossa että Ruotsin puolella Haaparannassa. Työntekijöitäkin on molemmissa maissa, joten Herajärvi on päässyt aitiopaikalta vertailemaan kummankin maan työlainsäädäntöä.

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

MIKA HYVÄRINEN

– Ensimmäisen sairauspäivän palkkaasia vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyyn jopa prosenttiyksiköitä. Me olemme tällä hetkellä parikymmentä prosenttia Ruotsia jäljessä sivukuluissa, jotka johtuvat työehtosopimusten erilaisista nyansseista. – Ruotsissa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton ja sairastuneen maksut siirtyvät jo 14 poissaolopäivän kuluttua valtion maksettavaksi. Suomessahan vastaava luku voi olla työsuhteen pituudesta riippuen jopa 56 päivää, Tapio Herajärvi vertailee.

Ruotsalaiset tervehtyivät. Ruotsissa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä muutettiin palkattomaksi vuonna 1993. Seuraukset olivat selvät – lyhyiden poissaolojen määrä kääntyi reippaaseen laskuun. Työntekijän yhden päivän poissaolo maksaa yritykselle keskimäärin 300 – 500 euroa. Herajärvellä on kustannuksista myös omakohtaista kokemusta. – Meillä kaksi pitkäaikaista työntekijää joutuivat samanlaisten vaivojen takia sairauslomalle useita kertoja vuoden aikana. Toinen työskenteli Ruotsissa ja toinen Suomessa. Suomalaisen työntekijän poissaoloista maksoimme noin 15 000 euroa. Aivan vastaavassa tilanteessa olevasta ruotsalaisesta työntekijästä tuli kuluja vain noin 2 000 euroa. Tässä on kysymys valtavasta erosta kahden länsimaisen valtion välillä.

Alennettua palkkaa. Sen lisäksi, että Ruotsissa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkaton, maksetaan siellä sairauspäiviltä vain 80 prosenttia palkasta. Tämänkin mallin Herajärvi toisi mielellään myös Suomeen. – Mikäli työntekijän keskituntiansio on ollut edellisen neljänneksen aikana sen hetkistä tuntipalkkaa korkeampi, voi sairausajan palkka olla jopa suurempi kuin tehdyltä työpäivältä, Herajärvi päivittelee. – Alhaisempi palkka sairausajalta on mielestäni aivan perusteltua jo siinäkin mielessä, että työmatkakustannukset ynnä muut työssäkäynnistä johtuvat kulut jäävät sairastaessa pois. Toisaalta se tuo myös hiukan riskiä työntekijän puolellekin, ja karsii pienen joukon väärinkäytökset pois.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

TES. Suomessa on neuvottelujärjestelmän ongelma, jossa suurteollisuuden ja pksektorin palkkakulurakenne on erilainen, silti sopimukset tehdään toimialoittain ilman yritysten erilaisuutta huomioimatta. TES-neuvottelut ovat olleet vuosikymmeniä löysiä pk-yritysten näkökulmasta, Corrotech Oy:n toimitusjohtaja Tapio Herajärvi sanoo.

Sairausajan ensimmäisen päivän palkkakarenssi on tietyin ehdoin käytössä jo joissakin työehtosopimuksissa, esimerkiksi: – Rakennustuoteteollisuus – Vartiointiala – Lasitus- ja hiomoala – Kiinteistöhuoltoala Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka olisi ollut työntekijän työpäivä. Karenssipäivää ei kuitenkaan ole – kun työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkamista jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, – kun työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, – kun työkyvyttömyys on jatkunut niin pitkään, että työntekijä alkaa saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. (Sairausvakuutuslain mukainen karenssiaika on 1 + 9 arkipäivää)

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Elintavat eivät johdu

Ota kantaa!

pelkästään ihmisten valinnoista, vaan ne ovat myös yhteiskunnallisesti tuotettuja toimintatapoja, joihin voidaan vaikuttaa.

690

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Maria Guzenina-Richardson Tehy-lehdessä

milj.€ • Jos lyhyet sairauslomat

puolittuisivat, pk-yrityksset säästäisivät 690 milj. euroa.

• Pk-yrityksissä on keskimäärin 3,29 työntekijää. • Säästöä syntyisi 800 €

työntekijää kohden vuodessa.

10 000 henkilötyövuotta lisää 1. SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus,

2. Kuinka suuri merkitys asialla on yhteis-

Suomen yksi keskeisiä pulmia on niukkeneva työvoimapanos. Tässä tilanteessa tulisi ottaa tarkasteltavaksi myös vuotuinen työaika. Tähän vaikuttaisi sairauspoissaolojen väheneminen. Tulisi ottaa käyttöön sairausajan palkan karenssipäivä. Toimenpide vähentäisi aiheettomia tai heikosti perusteltavia sairauspoissaoloja. Niin kutsutusta saikuttamisesta pitäisi päästä eroon. Aiheeton sairauspoissaolo on harmillinen asia paitsi yrittäjille myös muille työntekijöille, jotka saattavat joutua paikkaamaan poissa olevan työpanosta. Jos lyhyiden poissaolojen määrä saataisiin puolitettua, se vähentäisi sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia noin 800 eurolla työntekijää kohden vuodessa.

Ruotsissa karenssipäivät otettiin käyttöön jo vuonna 1993. Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät noin puoleen. Ennen muutosta lyhyet sairauspoissaolot olivat kasvaneet huomattavasti. Vaikka Suomessa tilanne on parempi, arvioimme, että sairausajan palkan karenssipäivä lisäisi työpanosta noin 10 000 henkilötyövuodella. Jos kuitenkin kävisi niin kuin Ruotsissa, lisäys olisi peräti 18 000 henkilötyövuotta. Pienempikin luku on niukkenevan työvoimapanoksen tilanteessa tärkeä. Yleisemminkin on järkevää, että pienehköt riskit, millaisena yhden päivän ansionmenetystä voidaan useimpien kohdalla pitää, kukin kantaa omalla kustannuksellaan. Tämä vähentää järjestelmien väärinkäyttöä ja lisää oikealla tavalla yksilön vastuuta itsestään. Keskeinen vastaväite on, että karenssipäivän käyttöönotto lisäisi sairaana työskentelyä. Jossakin määrin näin voisi käydä, mutta koska yhden päivän ansionmenetystä voi pitää pienehkönä menetyksenä, laajamittaista sairaana työskentelyä ei nähtäisi.

miksi ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkkakarenssi pitäisi saada Suomessakin käyttöön?

kunnalle ja kansantaloudelle?

Juuri nyt: Yrittäjäsanomilla huikea kasvu Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Yrittäjäsanomien lukijamäärä nousi viime vuonna peräti kuudella prosentilla 90 000 lukijaan. Kasvuprosentti on kova, sillä Yrittäjäsanomien edelle kasvussa kiilasi vain kaksi harrastelehteä ja yksi asumiseen keskittynyt lehti.

20000

jäsentä. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT-kassa) jäsenmäärä ylitti alkuvuodesta 2012 ensimmäisen kerran 20 000 jäsenen rajan. Yrittäjien työttömyys on pysynyt maltillisena, ja SYT on jäsenmäärän kasvun vuoksi pystynyt laskemaan jäsenmaksuaan useana vuonna peräkkäin. Alimmillaan, 8 520 euron vuosityötulolla, maksu on vain noin 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on täysin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Pienimmät yritykset mahdottomaan tilanteeseen Työmarkkinajärjestöt sopivat osana maaliskuun lopussa tekemäänsä työurasopimusta, että tilaajavastuulakiin lisätään tilaajalle velvoite tarkastaa, että alihankkijayritys on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon. Samalla sopimuksessa kuitenkin myönnetään, että työterveyshuoltopalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Työterveyshuollon järjestämisen lisääminen tilaajavastuulakiin johtaisi joidenkin yritysten osalta mahdottomaan tilanteeseen, jossa sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työterveyshuollon järjestäminen, mutta työterveyshuoltoa ei ole mahdollista järjestää. Kirjauksen toteuttaminen johtaisi pienimpien yritysten markkina-aseman heikentymiseen. Muutos täytyy toteuttaa niin päin, että ensin huolehditaan kaikille yrityksille mahdollisuus järjestää työterveyshuolto. Sopimuksesta neuvoteltaessa ei edustettuna ole ollut monikaan sellainen yritys, jolla olisi ongelmia työterveyshuollon saatavuuden kanssa.

Ja vuoden Franny menee… Ketjuyrittäjien yhteinen Franny Awards -vuosijuhla järjestettiin 23. maaliskuuta Helsingissä. Juhlassa palkittiin Franny-patsaalla vuoden 2012 franchisingketju ja -yrittäjä. Tänä vuonna Frannyn pokkasivat:

Vuoden Franchisingyrittäjä 2012: 1 ) Simo Jurvelin, Specsavers Optikko Joensuu, Joensuu

Vuoden Franchisingketju 2012: 1 ) Subway

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Tämän verran minä tienasin Keijo Keskivertoyrittäjän tulot nousivat vuoden 2007 tasolle. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Minun ja kollegoideni tulot vuonna 2010 olivat keskimäärin 40 638 euroa. Tuloni nousivat 6,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Minulle jäi käteen verojen jälkeen 30 966 euroa.

Maksoin tuloistani veroa 26,9 prosenttia mukaan luettuna yhteen kertaan verotetuista osingoista maksettu vero. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, maksoin veroa 33,2 prosenttia.

Tuloistani 73 prosenttia oli ansiotuloa ja loput 27 prosenttia pääomatuloja.

Palkansaajat tienasivat samaan aikaan 31 629 euroa, mutta minä tein 25 prosenttia enemmän töitä.

Kaikilla kollegoillani ei mennyt yhtä hyvin. Joka neljännellä yrittäjäkaverillani tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon. Myös yli 55 000 euroa ansaitsevien osuus putosi 1,5 prosenttiyksiköllä 16,6 prosenttiin.

Minä ja kollegani nostimme osinkoja listaamattomista yhtiöistä 1,1 miljardilla eurolla.

Yrittäjien lukumäärä ja tulot tuloluokittain Ansiotulot Tuhatta euroa 35

30 25

20 478

21 235

Lähde: Suomen Yrittäjät

8 331

35 804

19 661

Tuhatta euroa 900

Tuhatta euroa 100

Pääoma- ja muut tulot

16 909 12 853

9 0 99 99 99 99 499 5 00 0–9 9 4 9 4 9 3 19 9 1 2 – e – – – l l 0 0 0 a 0 0 00 5 00 10 00 15 0 25 0 20 0

Tuloluokka

700

16 439

60 50

600 500

42 309

400 300

30 20

200

100

0 35 0

00–

877

800

99 99 74 9 0–99 9 – 0 0 0 55 0 75 0 9

9 54 9

Tuloluokka

2 553 5 343

0– 99 999 00 49 9 99 0 1 2 0 – – 3 0 0 00 00 100 150 Tuloluokka

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Oppisopimusjärjestelmään täysremontti Työministeri Lauri Ihalainen lupailee, että oppisopimus uudistetaan välittömästi. Lotta Tammelin lotta.tammelinyrittajat.fi

rityksistä 82 prosenttia olisi valmis palkkaamaan tai ainakin vakavasti harkitsisi nuoren palkkaamista oppisopimuskoulutukseen, mikäli tälle maksettava bruttopalkka olisi ensimmäisenä vuonna 300 – 400 euroa kuukaudessa. Asia selviää Suomen Yrittäjien maaliskuussa tekemästä kyselystä. Luku kertoo selkeän viestin siitä, että halua nuorten työllistämiseen yrityksistä löytyy, mutta kannusteet eivät vain vielä ole kohdallaan. Tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksessa on Suomessa alle 18-vuotiaita opiskelijoita vain 174 kappaletta. Alle 25-vuotiaat mukaan lukien oppisopimusoppilaiden lukumäärä nousee 4 000:een. Luku on hämmästyttävän pieni, varsinkin kun Nuorten yhteiskuntatakuuta pohtineen työryhmän mukaan työttömät nuoret itse haluaisivat päästä kiinni työelämään juuri oppisopimuskoulutuksen kautta. Lisäksi nuorten työvoimaneuvojien mukaan nuorten työllistymistä tukee parhaiten oppisopimuskoulutus. Tilanteen ymmärtää myös

Laiva on lastattu lakiasioilla Suomen Yrittäjien vuotuiset laki- ja työsuhdepäivät järjestetään 18.–20. huhtikuuta Viking Linen m/s Gabriellalla. Seminaarissa aiheina ovat esimerkiksi puhelinsopimusten sudenkuopat, vuosilomat, työntekijän oikeudet, työsuhteen päättäminen ja lomautus. Seminaarissa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä Suomen Yrittäjien lakineuvojille.

Nousu jatkaa Kuopijoon Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja Suomen Yrittäjien yhteinen Nousu-kiertue jatkuu 16. huhtikuuta Kuopiossa.

Vaihtoehtoja. Oppisopimuksen kehittämiseen on monta erilaista ideaa, Lauri Ihalainen kertoo.

Oppisopimuskoulutus on fiksu vaihtoehto nuorelle. Lauri Ihalainen

työministeri Lauri Ihalainen. – Oppisopimuskoulutus on fiksu kouluttautumisvaihtoehto nuorelle, sillä se johtaa usein siihen oikeaan työpaikkaan. Sen takia tätä polkua pitää kannustaa, hän sanoi Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän raportin luovutustilaisuudessa maaliskuun puolessa välissä.

Palkkatuki suoraan opiskelijalle. Suomen Yrittäjien tuoreessa tutkimuksessa jopa 90 prosenttia yrityksistä katsoo, että palkkatuen maksaminen suoraan opiskelijalle alentaisi palkkauskynnystä. Nyt yrittäjät ovatkin kokeneet, että oppisopimuskoulutusprosessi on tällaisenaan hankala ja aikaa vievä.

– Oppisopimusopiskelijan ottaminen vaatii yrittäjältä paperityötä ja palavereja, joihin ei pienten resurssien suhteen ole mahdollisuutta, kommentoi yrittäjä oppisopimusjärjestelmää. Työministeri Ihalainen lupaileekin, että järjestelmää lähdetään nyt kehittämään. – Siitä, mitä tässä voitaisiin tehdä, on monenlaisia ehdotuksia. On esimerkiksi ehdotettu, että oppisopimusoppilas voisi olla töissä useammalla työnantajalla yhtä aikaa. – Myös kustannusrakennetta voisi miettiä uudestaan niin, että oppisopimuksen alkupäässä työnantajalle myönnettävä tuki olisi suurempi kuin loppupäässä, koska aluksi työntekijän tuottavuus ei ole vielä niin suuri, työministeri hahmottelee. Kehitysaikataulua tivattaessa vastaukset ovat epävarmempia. – Kyllähän tämäkin työ nyt varmaan polkaistaan välittömästi käyntiin, mutta tämä oppisopimuksen kehittäminen on vain osa tätä kaikkea nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvää kehittämistä, Lauri Ihalainen arveli.

Olisiko yrityksenne valmis palkkaamaan alle 25-vuotiaan oppisopimus koulutukseen, jos nuorelle maksettava bruttopalkka olisi ensimäisenä vuonna 300–400 €/kk, nousisi osaamisen kasvua vastaavasti ja vastaisi oppisopimuskoulutuksen lopussa ammattihenkilön alkupalkkaa?

Kyllä, yritys palkkaisi

VILLE TAKKINEN

Ajassa:

Ilmoittautumiset 4.4. mennessä puh. 09 229 229 23 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi.

Kysely nuorten työllistymisestä oppisopimuksella

Yritys harkitsisi vakavasti palkkaamista

Ei palkkaisi

Nousu-kiertue pitää sisällään neljä tilaisuutta, joissa SY:n johto ja ministeri Häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä ja opiskelijoita. Aikaisemmin kiertue on vieraillut Tampereella ja Helsingissä. Kuopion jälkeen kiertue matkaa toukokuun lopussa Turkuun. 28.5. Kiertueaikataulu: Kuopio 16.4. Turku 28.5.

Turku

16.4. Kuopio

13.2. Tampere

1 4

16.3. Helsinki

Muna-aika on taas täällä Pääsiäisen viettoon rauhoitutaan 5. huhtikuuta alkaen. Muistathan maistella suklaamunia, herkutella mämmillä ja nauttia pääsiäisvapaista.

Putiikkeihin poikkeamme Poikkea Putiikissa -kampanja käynnistyy taas. Tänä keväänä putiikkiviikkoa vietetään viikolla 17 eli 23.–28. huhtikuuta. Kyseessä on helsinkiläisten kivijalkayritysten tempaus, jolla kaupunkilaisia ja matkailijoita herätellään löytämään kivijalassa sijaitsevat erinomaista palvelua ja yksilöllisiä tuotteita tarjoavat kaupat ja palveluyritykset. Kampanjaviikko on jaettu kaupunginosittain kuuteen teemapäivään. Lauantai on kaikkien kaupunginosien yhteinen päivä. Ilmoittaudu Poikkea Putiikissa -kampanjaan 5.4. mennessä: pauliina.torni@ helsinginyrittajat.fi

4/2012

19 % 63 % 18 % 2

Palkkatuen maksaminen suoraan opiskelijalle alentaisi palkkauskynnystä

Huomattavasti

Jonkin verran

Ei ollenkaan

32 % 58 % 10 % Suomen Yrittäjien webropol-kysely, maaliskuu 2012, 291 vastausta

Seuraava Numero ILMESTYY 26.4.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Yritysten mittarit osoittavat koilliseen Pk-yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna keskimäärin 8,3 prosenttia. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ynkkien talouslukujen sävyttämä viime vuosi ei ollutkaan niin synkkä, ainakaan pkyrityksille. Itse asiassa kasvuluvut ovat varsin komeat. Luottotietoyhtiö Soliditetin keräämien ennakkotietojen mukaan pk-yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna keskimäärin 8,3 prosenttia. Vertailun vuoksi, kovan taantumavuoden jälkeinen kasvu jäi vuonna 2010 vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. – Viime vuosi oli hyvä. Näyttää siltä, että eurokriisi ei sinänsä vaikuttanut kotimaiseen kysyntään. Ainoat, joilta on kuulunut valituksia ovat vientiteollisuuden alihankkijat, sanoo pääanalyytikko Ari Rajala Soliditetista. Soliditetin keräämässä aineistossa on mukana noin 13 000 yritystä, jotka ovat pääosin päättäneet tilikautensa syys-joulukuussa 2011. Taloustiedot ovat siis uunituoreita. Suurimmalla osalla tilikausi päättyi vasta vuodenvaihteessa. – Pörssiyrityksillä kasvu alkoi hiipua loppuvuodesta, mutta pksektoriin isojen yritysten vaikeudet heijastuvat viiveellä, Rajala kertoo.

Hyviä signaaleja. Rajala nostaa esille pari muutakin yllätystä. Liikevaihtoa kasvattaneista yrityksistä lähes joka viides palkkasi uutta henkilökuntaa ja se näkyi myös kannattavuudessa positiivisesti.

Kaikki yritykset huomioiden kannattavuutta mittaava sijoitetun pääoman tuotto oli 14,2 prosenttia eli hyvä. Liikevaihtoa kasvattaneiden sipo oli peräti 17,5. – Joka kolmannen yrityksen liikevaihto supistui, ja niiden oli hankala pitää kannattavuudestaan kiinni. Kiinteitä kuluja on paljon, joten sopeuttaminen on haastellista, Rajala toteaa. Positiivista ennakkotietojen luvuissa on myös se, että tappiollisten yritysten määrä laski 3,5 prosenttiyksikköä 22,6:een.

40%

Neljä yritystä kymmenestä saavutti yli 20 prosentin erinomaisen kannattavuustason.

Hyvä vuosi takana Mukana ovat pk-yritykset, joiden liikevaihto on välillä 100 000 – 50 miljoonaa euroa. Luvut mediaaneja.

7,5 2010

11,1

8,3 3,2

2011

2010

Liikevaihdon kasvu, %

2011

43,2

2011

2010

2011

Sijoitetun pääoman tuotto, %

67 % 33 %

44,9

Liikevaihto laski, % 2011

26,1

Vahvat taseet. Suomen Yrittäjien helmikuussa julkaiseman pk-barometrin mukaan yritysten investointihalut ovat edelleen heikot. Tilastot eivät kuitenkaan anna haluttomuuteen aihetta, sillä yritysten taseet ovat vahvat. Joka toinen yritys on myös nettovelaton. – Euroopan kriisiuutiset ovat varmaankin synkistäneet mielialoja ja lisänneet varovaisuutta. Yrittäjät eivät luota, että kasvua tulee. Nykyisellä tulotasolla valtaosa yrityksistä voi rahoittaa investointinsa pelkällä tulorahoituksella, Rajala sanoo.

3,6

Nettotulos, %

Liikevaihto kasvoi, %

14,2

22,6 18

2010

2011

Omavaraisuusaste, %

2010

2011

Tappiollisten osuus, %

LÄHDE: SOLIDITET

2010

2011

Nopeiden kasvajien osuus, %

Tommi Forsström: Pakko painaa pitkää päivää Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

Toteutan itseäni ja rakennan inspiroivassa yhteisössä jotain täysin omaa.

erveisiä keväisestä Denveristä,

tarkemmin sanottuna Pepsi Center -jäähallista. Koko viikon kestävän teknologiakonferenssin iltana on hyvä viihdyttää itseään suomalaisten jääkiekkoilijoiden (Olli Jokinen, Miikka Kiprusoff) sekä suomalaisen musiikin (tauolla soinut Daruden Sandstorm) parissa Colorado Avalanche-Calgary Flames -jääkiekko-ottelussa. Vaikka Kipper ja OJ eivät tällä kertaa voittoon yltäneetkään. Tehdään täällä tosin töitäkin. Välillä aika paljon. Tunteja tulee kellotettua aika reilusti viikoittain ja toimiston sohvallakin on tullut nukuttua. Osittain asiaan vaikuttaa toki se, että paikallinen työaikakulttuuri on muutenkin aika pitkiä (ja tehottomia) työpäiviä suosiva, mutta varsinainen syy on tietysti se, etten tullut

tänne mitään virastohommia tekemään ja kellokorttia höyläämään. Sukulaiset ja tutut ovat välillä ihmetelleet, että työnantajani ajaa minua aika kovaa. Heiltä jää kuitenkin huomaamatta se, että (toki osakepääoman lisäksi) tässä asiassa motivoivat muutkin tekijät kuin kuun viimeisenä tilille rapsahtava suoritus. Olen koko aikuisikäni käyttänyt merkittävän osan ajastani musiikkiin. Bändihommissa on tullut tehtyä ympäripyöreitä päiviä olemattomilla liksoilla ja olosuhteissa, joissa edes hikipajatyöläiset eivät työskentelisi. Tämä on silti aina ollut kaikille läheisilleni täysin itsestään selvä juttu. Harva silti ymmärtää, että omasta näkökulmastani teen nyt täysin samaa asiaa: toteutan itseäni ja rakennan inspiroivassa

yhteisössä jotain täysin omaa, jonka menestys tai epäonnistuminen on täysin meistä itsestämme kiinni. On vaikeaa kuvitella, että mikään inspiroisi paremmin. Tutkimuksen mukaan ihmistä motivoi parhaiten kolme asiaa: autonomia, itsensä kehittäminen ja merkittävyys. Startup-hommissa nämä kaikki ovat loistavassa balanssissa. Tämän yhdistelmän luomassa motivaatiotilassa ei kauheasti viitsi kelloa vilkuilla. Onneksi New Yorkissakin pääsee ajoittain pelaamaan ja katsomaan lätkää, että elämässä pysyy tasapaino eikä työelämä vie kokonaan mukanaan. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kivijalkakaupoille on kysyntää Haaga-Helian teettämän tutkimuksen mukaan Helsingin kantakaupungin pienillä kivijalkaliikkeillä on selkeä tilaus erikoistavaroiden ostopaikkoina kauppakeskusten ja hypermarkettien puristuksessa. Tutkimuksen mukaan yrittäjävetoisten putiikkien vahvuus on asiakaspalvelussa, laadukkaissa ja monipuolisissa valikoimissa sekä asiantuntemuksessa. Erityinen asema kivijalkamyymälöillä on arvokkaampien tuotteiden, kuten korujen ja kellojen, juhlavaatteiden ja jalkineiden sekä musiikki-instrumenttien ostopaikkana.

Telkkariasennuksia Irakin jalkapalloturnaukseen Teijolainen Pimec Oy huolehtii video-, audio- ja tv-laitteiden asennuksista ja kaapeloinneista Irakiin rakennettavaan Basra Sport Cityyn. – Tämä on meille iso kauppa ja sen työllistävä vaikutus on huomattava. Alkuvaiheessa suunnittelemme lähettävämme 8 – 10 työntekijän ryhmän Basraan kolmeksi kuukaudeksi, Pimec Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tino Roos kertoo. Irakin hallituksen rahoittaman projektin on määrä valmistua vuoden 2013 Gulf Cup of Nations -jalkapalloturnaukseen mennessä.

”Itis” menee uusiksi Kauppakeskus Itäkeskus uudistetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Yli 90 miljoonan euron investoinnin myötä kauppakeskus halutaan nostaa Suomen johtavaksi kauppakeskukseksi. Itäkeskukseen syntyy uutta liiketilaa noin 11 000 neliön verran. Myös käytäväalueille rakennetaan uusia kioskityylisiä myymälöitä, ja eri puolille kauppakeskusta perustetaan sesonkisidonnaisia pop up -tiloja, joita keskuksen ulkopuolisetkin yritykset voivat vuokrata käyttöönsä. Kansan suussa Itiksenä tunnetusta kauppakeskuksesta tulee Itis myös virallisissa yhteyksissä.

Lemmikkiketju painelee Ruotsiin Pohjoismaiden suurin lemmikkitarvikeliikeketju Musti ja Mirri laajenee Ruotsiin, kun ruotsalainen Grizzly Zoo -lemmikkitarvikeketju siirtyy Mustin ja Mirrin omistukseen. Grizzly Zoolla on Ruotsissa yhdeksän myymälää pääosin EteläRuotsissa ja Tukholman alueella sekä verkkokauppa. Grizzly Zoon konseptiin tai yritysilmeeseen ei

ole suunniteltu kaupan johdosta muutoksia. – Grizzly Zoolla on vahva konsepti, joka on hyvin linjassa Mustin ja Mirrin nykyisen konseptin kanssa. Paikallista organisaatiota ja resursseja tullaan vahvistamaan merkittävästi. Tavoitteenamme on kasvattaa ketjua uusia myymälöitä perustamalla, ja tavoiteliikevaihto

vuodelle 2016 on yli 30 miljoonaa euroa, kertoo Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen. Mustin ja Mirrin sekä Grizzly Zoon yhteenlaskettu myymälämäärä on 112 kappaletta, vuosimyynti on noin 70 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 400.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

juttutuulella

Ari ”Zico” Hjelm tietää, että päättäväisellä tiimillä on mahdollisuus päästä pitkälle. Entinen huippuvalmentaja hyödyntää jalkapallomaailmasta keräämiänsä taitoja nyt rekrytointifirma Sihti Oy:n asiakkuusjohtajana. Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

Vaihdoit jalkapallon ja valmentamisen työhön rekrytointifirma Sihdin asiakkuusjohtajana. Miltä loikka kentiltä toimistohommiin tuntuu? Hyvältä. Kuten valmentaminen, tämäkin työ on ihmisten kanssa tekemistä. Haaste on hyvä ja olo on varma.

Kuka? Ari ”Zico” Hjelm

Ikä: 50 Työura: Liigajoukkue Tampere Unitedin päävalmentaja vuosina 2001–2011. Nykyisin rekrytointifirma Sihti Oy:n asiakkuusjohtajana. Perhe: Vaimo Johanna ja pojat Jonne ja Alex. Motto: Ole rohkea ja avoin uusille mahdollisuuksille.

Miten aiot hyödyntää jalkapalloajoilta keräämiäsi taitoja uudessa työssäsi? Kokemuksen perusteella tiedän, että määrätietoisella ja päättäväisellä tiimillä on mahdollisuus tehdä ihmeitä. Olen oppinut jalkapallosta sen, että yhteiset tavoitteet ja unelmat sitouttavat ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen. Tätä yritän hyödyntää myös nykyisessä työssäni.

Mitä uravaihtoehtoja entisellä huippu-urheilijalla on?

Anna huippuvalmentajan vinkki yrittäjälle.

Moni huippu-urheilija päätyy yrittäjäksi, koska urheilussa ja yrittäjyydessä pätevät samat lainalaisuudet. Näitä ovat sitkeys, pitkäjänteisyys ja halu menestyä. Urheilija sitoutuu yhteisiin pelisääntöihin ja tavoitteisiin. Niin pitää tehdä yritysmaailmassakin.

Samalla tavalla kuin huippujoukkueen valmentajan, yrittäjänkin täytyy löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille. Rekrytoinnilla ja henkilöstövuokrauksella on iso merkitys yrityksen menestymisessä ja tuloksen tekemisessä. Menestyvä huippuvalmentaja myös pyrkii olemaan asioiden edellä. Se tarkoittaa sitä, että palaset laitetaan niille sopiville paikoille.

Palkkaisitko itse urheilijan?

MIKA KANERVA

Urheilijasta saa sitoutuneen työntekijän. Yritysjohtajana palkkaisin mielelläni urheilijoita, kouluttaisin heitä ja antaisin haasteita vaativiin tehtäviin.

Ei kai jalkapalloa ole kokonaan unohdettu? Jalkapallo on ja tulee aina olemaan lähellä sydäntä, vaikka elämässäni alkoi nyt uusi ajanjakso, jolloin haluan antaa Rekrytointipalvelu Sihti Oy:lle kaiken osaamiseni ja kokemukseni, jota olen kerännyt kotimaasta ja ulkomailta.

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

OSUMA.FI ON FONECTAN PALVELU

TYYTYVÄINEN ASIAKAS ON PARASTA MAINOSTA.

VARMISTA NÄKYVYYTESI OSUMA.FISSÄ!

USI PALVELU, OSUMA.FI ON U JAT JAKAVAT JOSSA KULUTTA STÄ, JOISTA TIETOA YRITYKSI ELUA. SAA HYVÄÄ PALV

Pyydä omat, hyvät kanta-asiakkaasi arvioimaan yritystäsi ja saamaansa palvelua Osuma.fissä. Mitä enemmän hyviä arvioita yritys saa, sitä parempaan näkyvyyteen se palvelussa nousee. NÄIN ILMOITAT OSUMA.FISSÄ – ILMAISEKSI. Tuo ajankohtainen tarjouksesi ilmaiseksi Osuma.fihin kesäkuun loppuun asti. Tämä on todellinen etu, joka kannattaa käyttää heti. Tarjous näkyy myös Fonectan Caller -palvelussa sekä Enirossa. Jos et vielä ole tilannut tunnuksia, niin tee se nyt. Yrityssivuilta voit tilata myös lisää Osuma.fi-materiaaleja. Mene www.osuma.fi/yrityksille

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

kuvat: JARKKO VIRTANEN

Missään vaiheessa ajatuksena ei ollut että tehdään pikkuhiljaa.

Kasvuun. Mikko Kaipaisen mielestä Suomessa on vallalla pk-yrittämisen ajattelumalli. Kaipaisen ja Christoph Thürin perustama Ovelin hakee ennen kaikkea käyttäjiä kitarapelilleen ja vasta myöhemmin liikevaihtoa.

Mikko Kaipaisen neuvot kasvuyrittäjyyteen

Selvin sävelin 1 kasvua maailmalta

Ovelin Oy haluaa tehdä kitaransoitosta hauskaa eikä haikaile liikevaihdon perään – vielä.

uomalainen kasvuyritys Ovelin on kahminut viimeisen vuoden aikana palkintoja ympäri maailmaa Wild Chords -pelillään. Yrityksen kassa on saanut palkintorahoista sopivasti täytettä, mutta suurin kiitos tehdystä työstä tuli, kun Yhdysvaltalainen True Ventures sijoitti helmikuussa Oveliniin 1,1 miljoonaa euroa.

Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

      



Perustaja Mikko Kaipaisen mielestä Suomessa on vallalla pk-yrittämiseen kannustava malli. – Yritys perustetaan omilla rahoilla tai pankkilainoilla ja tehdään toiminnasta mahdollisimman pian voitollista keskittymättä kasvuun. Jos otat joltain rahaa, niin sitten pelätään, että se hukataan tai että se pitää jossain vaiheessa maksaa takaisin jos homma menee

puihin, Kaipainen sanoo. – On aika virkistävää kuulla enkelisijoittajalta Yhdysvaltojen Piilaaksossa että ”se on ihan ok menettää kaikki sijoittamani rahat”. Silloin ymmärtää, että sijoittaja on oikeasti ottamassa riskiä perustajien kanssa. Marraskuussa 2011 kitaransoittopelin ensimmäinen versio julkaistiin Applen nettikaupassa. Ohjelma ladattiin kuukauden aikana 100 000 kertaa. – Olimme esitelleet konseptia sijoittajille koko vuoden, mutta sitten tilanne yhtäkkiä kääntyi päälaelleen. Pelin julkistamisen yhteydessä ja sen jälkeen meille alkoikin tulla paljon yhteydenottoja. Sitten piti vain löytää omalle yritystoiminnalle oikeat sijoittajat, Kaipainen kertoo.

Piilaakson tyylillä. Wild Chordsia rakennettiin alusta alkaen kasvuhakuisesti. – Missään vaiheessa ajatuksena ei ollut, että tehdään pikkuhiljaa. Mentaliteetti oli, että tämä idea joko toimii tai ei, Kaipainen painottaa. – Tällä hetkellä emme vielä keskity siihen että saamme maksimoitua liikevaihdon, vaan ennen kaikkea käyttäjien saamiseen. Sitä kautta saamme palautetta ja

Ideasta puhuminen kannattaa. Plagioinnin mahdollisuus on pieni, mutta palautteen kautta saatu hyöty on suuri.

Kansainvälinen kilpailu ja rahoitus pitää huomioida, kun kehitetään tuotetta globaaleille markkinoille. Ei saa jäädä katselemaan vain Suomea, Pohjoismaita tai edes Eurooppaa.

Ulos pitää tulla tarpeeksi suurin visioin ja tavoitteiden pitää olla korkealla. Ei niin, että julkaistaan tuote ja katsotaan miten käy.

tiedämme parannuskohteet, Ovelin vertaa tuotettaan hän kertoo. Guitar Hero -peliin, mutta Yritys perustettiin Tam- Wild Chords toimii oikealla pereella vuoden 2010 jou- kitaralla ja pyrkii tekemään lukuussa ja maaliskuussa soittamisen opettelusta viih2012 perustettiin Helsingin dettä. Suunnitteilla on myötoimisto. Sijainhemmin ottaa ti Helsingissä mukaan myös helpottaa ulkomuita soittimia. maisen työvoi– Peli lähti man rekrytoimikonseptitasolta. Ovelin sai yli Minä ja toinen sessa. Toiminta miljoonan euron perustaja Chrison muutenkin toph Thür olemollut alusta alsijoituksen joskus lokaen kansainväamerikkalaiselta me pettaneet kitalistä. ran soiton pian – Harvat kil- True Venturesilta. aloittamisen jälpailijat tulevat keen ja huomaSuomesta. Oli silmiä avaava kokemus käy- simme ongelman. Pöydällä dä Piilaaksossa ja nähdä oli muitakin konsepteja, joita minkä kanssa me oikeasti analysoimme, mutta pääkilpaillaan näistä markki- dyimme tähän, Kaipainen kertoo. noista, Kaipainen pohtii.

1,1 milj.

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Tarvitsetko riskirahaa?

Tuula Teeristä puhutaan hyvää Eeva Ketvel eeva.ketvel@yrittajat.fi

Kyllä. Saimme Finnveralta rahoitusta yrityksen perustamiseen. Tarvitsimme laitteita yrityksen käyttöön. Rahoitus oli välttämätöntä koska omaa pääomaa ei ollut tarpeeksi.

alto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin allekirjoitukseen kiteytyy päätös antaa opiskelijoiden itsenäisesti muodostamalle yrittäjyysyhteisölle tarvittavat tilat, välttämätön rahoitus ja täyden vapauden

toimia niin kuin yhteisö itse parhaaksi näkee. Näin syntyi Aalto Entrepreneurship Society eli yrittäjäyhteisö Aaltoes. Se mullisti vanhat käsitykset koulutuksen ja yrittäjyyden suhteesta, kun professorit ja yritykset yhdessä ohjaavat opiskelijoita. Allekirjoitus oli niin merkittävä, että Teeri palkittiin

Suomen Yrittäjien ja Jyri Häkämiehen Nousu-kiertueen Helsingin-tilaisuudessa Teistä puhutaan hyvää -kunniakirjalla. – Se oli minusta niin hirveän hyvä idea. On pakko uskaltaa ja osata tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Yliopisto ei ole aina ollut siinä niin hyvä, Teeri kertoi.

Teistä puhutaan hyvää -kunniakirja on tunnustus työlle, jota tehdään yrittäjyyden tulevaisuuden hyväksi tässä maassa. Kiertueen avauksessa palkittiin Tampereen ammattiopiston opettaja Kimmo Kumpulainen.

Veera Virtanen, Vuosaaren jalkaterapiakeskus, Helsinki

Ei. Meillä on rahoitusta omasta takaa. Yritys perustettiin 90-luvun laman kynnyksellä ja silloin korot olivat kovat, mutta niistä onneksi selvisimme. Päätimme, että omalla kassavirralla pitää selvitä.

Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa.

Mika Kareinen, Sähkömiksu, Vantaa

Ei. Tällä hetkellä emme tarvitse, koska meillä ei ollut suuria alkuinvestointeja. Pärjäämme yrityksen tuloilla, mutta en osaa sanoa onko tulevaisuudessa tarvetta.

Sanni Kaikkonen, Sunnyone Promotion, Helsinki

Ei. Saamme rahaa maksavilta asiakkailtamme.

DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen. Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole kaukana, katso vaikka osoitteesta www.dna.fi.

Lauri Sommarberg, TradeTracker Finland, Helsinki 2302_DNA_20549_SuomYrSan_Sormi_Busin_210x297.indd 1

16.2.2012 8.34

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

JOUKO SARIVAARA

Työmaa. Ranskassa ei loppusijoiteta saastuneita maita laisinkaan kaatopaikoille. Savaterra puhdisti Ranskassa vanhan ratapölkkyjen kyllästämön maita

ssa

a l l a k mat ilmalle maa

Juttusarjassa seurataan ympäristöteknologiayritys Savaterra Oy:n edesottamuksia kansainvälistymisprosessin käänteissä.

u S av se at e r r a n

Rovaniemeltä Ranskaan – kulttuurit kohtaavat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

iime marraskuusta läh-tien rovaniemeläinen ympäristöteknologiayritys Savaterra Oy on puhdistanut ranskalaisen rautatieyhtiön SNCF:n vanhan ratapölkkykyllästämön maaperää. Työmaa ei ole ollut helpoimmasta päästä, ja kulttuurieroihinkin on törmätty.

– Paikallinen bisneskulttuuri on erilainen, ja joidenkin asioiden katsontakanta on toisenlainen kuin meillä Suomessa. Kättä puristaen -menettelytavat eivät välttämättä ole niitä, joiden kautta Ranskassa toimitaan, kertoo Savaterra Oy:n tekninen johtaja Jussi Uotila. Uotila neuvookin kiinnittämään

ulkomailla toimittaessa ehdottoman tiukasti huomiota sopimusjuridiikkaan. Myös aikataulut ja muut asiat olisi aina hyvä sopia kirjallisesti, hän ohjeistaa. Nyt kyseiset tilanteet on kuitenkin hoidettu kunnialla maaliin, ja työmaa valmistuu tänä keväänä. – Lopputulokseen voi olla tyytyväinen. Alue on puhtaampi kuin

mitä mikään laki vaatii. Puolueeton asiantuntijayritys on mitannut alueella arvoja, ja he sanoivat, että siellä on pienemmät päästöt, mitä he ovat koskaan nähneet, Uotila selvittää.

Unohda videoneuvottelut! Ranskan urakan kaltaiset sopimukset eivät synny yhdessä yössä.

40 000

Ranskalaisella junapölkkyjen kyllästämöalueella arvioitiin olevan saastunutta maata noin 40 000 tonnia. Määrä on noussut kuitenkin jo oleellisesti. Useimmissa saastuneissa kohteissa saastemäärät ovat lopulta yleensä noin kolmasosan tai jopa puolet isompia kuin mitä aluksi on arvioitu.

– Saimme työmaan useiden vuosien markkinointityön ja noin vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen. – On selvitettävä markkinoiden muut toimijat, ja miten markkinat toimivat omalla alalla. Lisäksi on tutustuttava paikalliseen lainsäädäntöön. Kumppanien löytäminen

Säästöjä ajoneuvokuluihin MONI YRITTÄJÄ POHTII, MITEN YRITYKSEN KIINTEITÄ KULUJA VOISI ALENTAA. YKSI SÄÄSTÖKOHDE LÖYTYY AJONEUVOKULUISTA. – Yrityksen kannattaa omistaa vain ne ajoneuvot, joille voidaan taata ympärivuotinen käyttö. Ruuhka-ajat tai kestoltaan avoimet projektit kannattaa hoitaa vuokrakalustolla, toteaa myyntijohtaja Timo Keskinen Europcarista. Esimerkiksi uuden yritystoiminnan käynnistysvaihe on kätevää tehdä vuokra-kalustolla. – Tällöin ei tarvitse sitoa pääomia kiinni autokalustoon, jos sen lopullinen tarve on vielä epäselvä, Keskinen sanoo. Myös yrityksissä, joissa kuljetettavan tavaran määrä ja koko vaihtelevat, vuokraaminen on usein kätevin ratkaisu. Tarvittaessa vuokra-auto voidaan myös brändätä oman yrityksen näköiseksi. Vuokra-auto kotimaan työmatkalle Niin ikään kotimaan työmatkat hoituvat usein vuokraautolla edullisesti. – On laskettu, että jos matkaa kertyy yli 150 kilometriä päivässä, yrityksen on edullisempaa tarjota työntekijöilleen vuokra-auto kuin korvata oman auton käyttökustannuksia, Keskinen kertoo. Samalla varmistetaan, että työmatkaaja ajaa aina viimeisintä turvallisuusteknologiaa olevalla autolla ja uusilla renkailla. Europcarin autojen keski-ikä on vain noin seitsemän kuukautta.

Europcarista löytyy ratkaisu kaikenlaisiin kuljetustarpeisiin.

”Yllättävän kustannustehokasta” Mainostoimisto Ilme on hyödyntänyt Suomen Yrittäjien sopimusta omissa liikkumisratkaisuissaan. Lahdessa ja Tampereella toimiva yritys on vuokrannut autoja muun muassa toimipisteiden väliseen liikenteeseen. Se on tuonut selviä säästöjä. – Olin yllättynyt, miten kustannustehokasta autojen vuokraaminen on, toteaa Ilmeen toimitusjohtaja Oskari Kariste.

yli sataviisikymmentä

”

kilometriä päivässä ajavalle työntekijälle on edullisempaa tarjota vuokra-auto kuin korvata oman auton käyttökustannuksia.

Suomen Yrittäjät ja Europcar ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka takaa yrittäjärjestön jäsenille tuntuvia etuja autonvuokrauspalveluja käytettäessä. Lisätietoja Yrittäjäjärjestön eduista saat Europcarista puh. 040 306 2482 tai myynti@europcar.fi

ILMOITUS

Ulkomailla ei voi välttyä kulttuurieroilta ja vientikauppoissa on totuttauduttava ainaiseen matkustamiseen, kertoo Savaterran Jussi Uotila.

Oskari Kariste

Europcarilla on toimintaa 35 paikkakunnalla yli 70 vuokrauspisteessä.

24 työntekijää, toimistot Lahdessa ja Tampereella.

Noin 2200 vuokra-auton kalustosta 80% ovat VW tai Audi merkkisiä.

Liikevaihto vuonna 2011 1,95 milj. e.

Vuokra-autoja pienestä kaupunkiautosta kuormaautoon asti.

Erittäin vaihtelevat kuljetus- ja liikkumistarpeet.

Ainoa autovuokraamo Suomessa jolla on sekä ISO 9001 että ISO 14001 sertifikaatit.

Asiakaskunta ympäri Suomen.

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Terminen käsittely • Ympäristöteknologiayritys Savaterra Oy:n käsittelymenetelmät perustuvat joko termodesorbtioon tai tulistettuun höyryyn. Puhdistus tehdään paikan päällä, on-site, tai käsittelykeskuksissa eli off-site. • Saastuneiden maiden terminen käsittely alkoi vuonna 2000. Yhdyskuntalietteen käsittely lannoitelain mukaiseksi tuotteeksi alkoi vuonna 2008. • Yhtiön käsittelemät materiaalit kierrätetään sataprosenttisesti.

vaatii myös työtä, ja lukuisiin neuvotteluihin on syytä varautua, Uotila luettelee. Uotilalle kertyykin vuodessa noin 130 – 140 matkustuspäivää. – Voit unohtaa videoneuvottelut, kun teet tällaisia kauppoja. Videoneuvotteluilla pärjää ehkä lähinnä nappikaupassa. Kyllä on

henkilökohtaisesti oltava paikalla, kun puhutaan miljoonien eurojen sopimuksista, hän painottaa. – Neuvotteluissa käytimme apuna erästä suomalaista markkinointiyritystä – lähinnä tulkkaamiseen. Ranskassa ei englannilla pärjää, vaan on pystyttävä puhumaan ranskaa, Uotila jatkaa.

Ainutlaatuista osaamista. Ranskan työmaalla Savaterralta uurastaa viisi miestä. Siivottava saaste on kyllästysaine, kreosoottiöljy, joka estää junaratojen pölkkyjen lahoamisen. – Siinä on karsinogeeneja, joita ei pysty kompostoimaan, eikä biologisesti järkevästi käsittelemään.

Meillä onkin paikanpäällä Ranskassa liikuteltava terminen käsittelylaitos, ja kemikaalit käsitellään termisesti. Kaikki Savaterran käyttämät laitteet on valmistettu ja suunniteltu yrityksen tytäryhtiössä Kalottikone Oy:ssä. Paikan päältä Ranskasta Savaterran tarjoamaa osaamista ei olisikaan löytynyt. – Se on ollut meille itsellemmekin yllätys, kun olemme kartuttaneet Euroopan markkinoita. Vastaavalla kapasiteetilla ja vastaavilla päästöillä toimivia laitteistoja ei muilta yrityksiltä löydy. – Meillä myös teknologian kehityssuhde on kilpailijoitamme parempi, kun konevalmistajayhtiö kuuluu samaan konserniin, Jussi Uotila painottaa.

Unohdettu. Suomessa menetellään aivan liian leväperäisesti pilaantuneiden maiden suhteen, Savaterra Oy:n tekninen johtaja Jussi Uotila harmittelee

Savaterra Oy • Savaterra perustettiin vuonna 1997. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 2000. Liikevaihto kasvoi yli 13 miljoonaan euroon vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2011 liikevaihto oli noin 5,5 milj. euroa. • Savaterra työllistää tilanteen mukaan 20–30 henkeä. • Savaterra on osa SavaGroupkonsernia. Savaterralla on tytäryhtiöitä Virossa, Ruotsissa, Saudi-Arabiassa ja Venäjällä. Selvitykset ovat käynnissä Norjaan, Kiinaan ja Ranskaan. • SavaGroup on perheyritys. Kon- sernissa on hotelli- ja kiinteistötoimintaa, elektroniikkateollisuuden testausta sekä ympäristöteknologiaa.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Taisto kyläkoulun tulevaisuudesta Kahden satakuntalaisen yrittäjän idea ostaa kyläkoulu ja vuokrata se takaisin kunnalle luo uudenlaista ajattelua. Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

atakuntalaisessa Siikaisten kunnassa yrittäjä Eija Laakkonen päätyi ainutlaatuiseen ratkaisuun, kun kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa paikallisen kyläkoulun. Laakkonen teki yhtiökumppaninsa Ari Mastomäen kanssa ehdollisen ostotarjouksen Leväsjoen koulusta ja siihen liittyvistä kiinteistöistä, ja sitoutui vuokraamaan tilat remontoinnin jälkeen takaisin koulukäyttöön. – Tämä on meiltä merkittävä investointi, Laakkonen sanoo. – Näen tämän hyvänä sijoituksena, eikä aina pidä katsoa pelkästään euroja vaan laajempaa merkitystä sekä yhteiskunnallista hyvää mitä tällä rahalla voi tuottaa. Leväsjoen Metalli työllistää muutamia työntekijöitä ja jo nykyisellään ammatti-

– Vaikka olen saanut tästä sädekehän pään päälle, niin taustalla ovat taloudelliset tosiasiat. Olemme investoineet yritykseen paljon ja jos emme saa alueelle lapsiperheitä, niin emme myöskään saa työvoimaa. Laakkonen ei näe eroa maaseudun ja kaupungin taitoisen työvoiman saami- välillä, sillä jos ympäröivät nen on vaikeaa. Eija Laakko- palvelut katoavat, niin kiinnen pelkää, että mahdollisen teistön arvo laskee. koulun lakkauttamisen takia – Ihan samojen tosiasioimyös kylän muu infrastruk- den kanssa täällä toimitaan tuuri kärsii. kuin kaupungissa. Asia on – Mitä esimerkiksi erittäin tärkeä paitsi teiden kunnossapiomalle yritykselle, dolle tapahtuu, jos niin myös alueen alkaa tällainen negamuille yrittäjille. Jos tiivinen kierre, hän oppilasta vaikka hitsari asuu pohtii. 50 kilometon ilmoit- Porissa Siikaisten kunnanrin päässä, niin hän valtuusto päätti jo tautunut miettii kaksi kertaa kertaalleen lakkautkouluun. ajaako sataa kilotaa Leväsjoen koulun, metriä päivässä työn mutta asia käsitellään uu- takia. delleen. Kouluun on ilmoitEija Laakkonen toivoo Letautunut syksyllä alkavaksi väsjoen kokemusten auttalukuvuodeksi 27 oppilasta. van myös muita. – Tämä tekemämme tarSamat tosiasiat kuin kau- jous on uudenlaista ajatuspungissa. Siikaisten Yrittä- kulttuuria ja siihen saattaa jien puheenjohtaja Laakko- kestää sopeutua. Vaikka nen näkee sijoituksen tär- tämä ei meidän kyläämme keänä alueen hyvinvoinnil- auttaisikaan, niin toivottale, mutta ei halua nostaa vasti ideasta on hyötyä jossain muualla. itseään jalustalle.

Jussi Partanen

156000 euron sijoitus • Leväsjoen Metalli on laskenut koulun kiinteistöjen ostamisen ja remontoinnin maksavan noin 156 000 euroa. Kunnalta veloitettava vuokra olisi 4,20 euroa neliömetriltä, yhteensä noin 1 750 euroa kuukaudessa. • Koulun lakkauttamisesta on tehty valitus hallintooikeuteen. • Siikaisten kunnanhallitus on esittänyt koulun lakkauttamista. Valtuusto äänesti asiasta keskiviikkona 28.3. Katso päätös Suomen Yrittäjien internet-sivuilta.

Lakkautusuhka. Eija Laakkonen näkee Leväsjoen kyläkoulun elintärkeänä paitsi alueen asukkaille, myös paikallisille yrityksille.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Suorat:

1 Kysymys:

Tarvitseeko yrittäjän maksaa YEL-maksua sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 63 vuotta, vaikka hän jatkaisikin yritystoimintaansa, vakuutusyhtiö Ilmarisen tiedottaja Sami Kelhä?

Vastaus: 63-vuotias yrittäjä voi jäädä eläkkeelle tai jatkaa työskentelyä YEL- vakuutettuna ja kerryttää itselleen suurempaa vanhuuseläkettä. Eläkkeensaajan ansiotyöstä karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia YEL-työtulosta vuodessa. Vanhuuseläkkeen rinnalla ansaitun eläkkeen saa aikaisintaan 68 vuoden iässä. Mikäli yrittäjä ei siirry vanhuuseläkkeelle vaan jatkaa työskentelyään YEL-vakuutettuna, pitää hänen maksaa YELmaksut.

EU-komissio on käynnistänyt kilpailun vuoden 2012 eurooppalaisista yrittäjyyden edistämispalkinnoista. Yrittävä Eurooppa -palkinnoilla annetaan tunnustusta niille viranomaisille sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, jotka ovat parhaiten edistäneet yritystoi-

3 Kysymys: Törmäättekö usein epäselvyyksiin vai ovatko yrittäjät tietoisia YEL-maksun käytännöistä? Vastaus: Meille tulee näitä kysymyksiä vain harvoin, koska yrittäjät ovat hyvin tietoisia omasta eläketurvastaan ja oikeuksistaan.

tuomaristo valitsee parhaat marraskuussa Kyproksella. Kansallinen karsintavaihe päättyy kesällä.

Tiedonhallintaohjelmistaan tuttu M-Files jatkaa kovalla kasvu-uralla. M-Files kirjautti hulppean 512 prosentin kasvuluvun viimeiseltä viideltä vuodelta. Samalla yhtiön liikevaihto harppasi viime vuonna 49 prosenttia 6,2 miljoonaan euroon.

Viking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki

18.– 20.4.2012 KesKIVIIKKo 18.4.

Tervetuloa

mukaan!

TorsTaI 19.4.

11.00

ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30

Kahvi ja hedelmätarjoilu

9.45

Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avaus

Oikeusturvavakuutus yrityksen tukena

12.30

12.45

Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj

13.45

Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

14.30

ennusteissa matalapainetta – varaudu parempaan! Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy ▪ Hyvä fiilis on tarttuvaa – altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä!

15.30

13.30

▪ ▪ ▪ ▪ ▪

Kahvi ja välipala

15.00

Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syin Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät ▪ tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn uudelleen järjestelyn vuoksi ▪ irtisanomismenettely ▪ onko irtisanomiselle vaihtoehtoja

16.00

▪ ▪ ▪ ▪

Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin)

17.00

Tehovartit: Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Suomen Yrittäjät ▪ Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella ▪ Työntekijän työttömyysturva ▪ Työterveyshuolto poissaolojen aikana

18.00

18.30

kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille

20.00 Buffetillallinen

käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassa Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ KKO:n uunituoreita ratkaisuja ▪ Työtuomioistuimen ennakkotapauksia

Puhelinsopimusten sudenkuopat – harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, Suomen Yrittäjät ▪ milloin ja millainen sopimus syntyy ▪ ongelmiin varautuminen ▪ ”Sain silti maksukehotuksen, mitä teen?”

Lomautus

16.45

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 17.45

Keskiviiikkona seminaarin puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ lomautuksen perusteet ▪ roikkulomautus ▪ lomautuksen kierto

Asiakkaan maksut myöhässä – yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet ▪

Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät työsuhteen synty ja määrittäminen työnantajan työnjohto-oikeus työntekijän palkka ja muut edut kilpailukielto ja salassapitovelvoite

14.30

16.30 Tauko, kahvia tarjolla

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus milloin asiakas maksaa laskun myöhässä maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta

Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ▪ ▪ ▪ ▪

Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuut Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa

Vuosilomat Lainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen ▪ vuosiloman ansainta ▪ lomapalkka ja -korvaus ▪ lomaraha ja lomaltapaluuraha

Riskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, Fennia

Vastaus: Vakuutusmaksun maksaminen nostaa eläkkeen määrää. Jos yrittäjä jatkaa työskentelyä 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen eikä siirry eläkkeelle, kertyy eläkettä vakuutuksen voimassa olon ajalta. Ansioista karttuu eläkettä 18 – 52-vuotiaana 1,5 % vuodessa, 53 – 62 -vuotiaana 1,9 % vuodessa ja 63 – 67-vuotiaana 4,5 % vuodessa.

mintaa ja yrittäjyyttä. Tämän vuoden kilpailun yhtenä osa-alueena on pkyritysten rahoituksen suuntaaminen yrittäjille, jotka haluavat laajentaa liiketoimintaansa ja päästä uusille markkinoille. Asiantuntijoista koostuva

Laki- ja työsuhdepäivät

Kysymys: Mitä tapahtuu, jos 63-vuotias yrittäjä jatkaa työssään ja maksaa yhä yel-maksua?

+ 500 %

Yrittääkö Eurooppa

18.45

kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille

19.45

Seminaarin päätös ja coctail

20.00 A la carte -illallinen

PerjanTaI 20.4. 8.00

Ilmoittautuminen viimeistään 4.4.2012

Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin)

osallistumismaksu

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Jäsenhinta (normaalihinta) 440 € (610 €)/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 470 € (630 €)/ hlö 1 h sisähytissä 490 € (650 €)/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä

Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 € (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

kirsi.harkonen@yrittajat.fi, puh. 09 229 229 23 /Härkönen tai www.yrittajat.fi/ilmo/laki_ja_tyosuhde

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 heLSinki | p. 09 2292 2994 | koulutus@yrittajat.fi

Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Kalakukkoa jääkiekkopurkista Kala-Kalle-tuotemerkillä kalajalosteita valmistava Vähäsarja Oy modernisoi kalakukon säilykkeeksi. Uusi moderni kalakukko on pakattu mustaan jääkiekkomaiseen säilykepurkkiin ja kannen alta löytyy ruiskuoreen leivottua kylmäsavulohta mehevöittävän silavan kera. – Meillä on pitkä kokemus

kalasäilykkeistä ja purkitettavan kalakukon kehittäminen on ollut vuosia mielessä. – Kun monen kokeilun jälkeen saimme kalakukon onnistuneesti purkkiin, tajusin, että pakkaushan on kuin jääkiekko. Siitä keksittiin nimeksi Savulohilätkä, ja se rekisteröitiin tuotemerkiksi saman tien, kertoo yrityksen toi-

Huippulaitteet jääkiekon MM-kisojen ensiapuasemalle

mitusjohtaja Raimo Vähäsarja. Myös myyntikanava on innovatiivinen. – Kaikki savulohilätkät myydään varainhankintana, jota urheiluseurat ja koululuokat tekevät. Me saamme hyvän myyntikanavan ja myyjät taas hyväkatteisia sekä helposti myytäviä kotimaisia tuotteita.

Suomalainen terveysteknologian alalla toimiva yhtiöryhmä Planmeca Group toimittaa keväällä pelattavien jääkiekon MM-kisojen ensiapuasemalle ortopediseen 3D-kuvantamiseen tarkoitetun laitteen sekä hammashoitokoneen. 3D-kuvantamiseen tarkoitetulla laitteella esimerkiksi polven tai nilkan kuvaus potilaan seistessä on yksinkertaista. Laitteen suunnittelu, markkinointi ja valmistus sijaitsevat Helsingin Herttoniemessä. Hammashoitokonetta käytetään kisoissa puolestaan mahdollisten hammasvammojen toteamiseen ja ensiapuun.

28%

Tietotekniikan liiton ja tietohallintojen palvelutalon Sofigaten tutkimuksessa selviää, että vain 28 prosenttia vastaajista ilmoitti seuraavansa it-projektien onnistumista systemaattisesti. Vastaajat totesivat myös, että ict:n toimintaa seurataan yhä vahvemmin kustannusten näkökulmasta. Joka kahdeksas yritys ilmoitti joutuneensa panostamaan taloudellisesti merkittävästi epäonnistuneisiin projekteihin.

Huom!-ketju palasi Tampereelle

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen? Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 020 690 782

www.finnvera.fi

Uudella toimintamallilla markkinoille palannut Huom!-ketju avaa toimipisteitä ympäri Suomea. Uusin toimipiste aukesi maaliskuussa Tampereelle. Edellisen kerran Huom!-ketju toimi Tampereella 1995. Ketjua Pirkanmaalla edustaa Pirkanmaan Laatuvälitys Oy. – Huomissa kaikki välittäjät ovat itsenäisiä yrittäjiä ja palvelevat jokaisen asiakkaan alusta loppuun asti. Huom!-välittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa asuntokaupan onnistumisesta, sanoo Pirkanmaan Laatuvälitys Oy:n toimitusjohtaja Samuel Riippa.

uutiset

2/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Konsultti ryhtyi ammattiostajaksi Matti Pouhakan liikeidea on ostaa sama tuote asiakkaalle, mutta halvemmalla. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

siitä summasta, joka on asiakkaan saaman tarjouksen ja Bargain Seekersin saaman tarjouksen välinen erotus. Minimihinta hankinnalle on 5 000 euroa. – Sitä pienemmästä summasta ei ole saatavissa merkittäviä säästöjä. Bargain Seekers pystyy tekemään tarjouksia kaikesta mitä ei ole erikseen räätälöity. Pouhakan mukaan myös palvelut ovat listan ulkopuolella, sillä työn jäljen arvioiminen on vaikeaa. – Tuote on oltava täysin sama. Varsinaisen kaupanhan tekee edelleen myyjä ja ostaja. Saman tuotteen ostaminen on suhteellisen helppoa, kun sille on oma tuotenumeronsa, Pouhakka selvittää.

un tulee puhe rahan säästämisestä, kääntyvät asiakkaan korvat heti hörölleen. Tähän luottaa myös entinen konsultti, nykyinen ammattiostaja Matti Pouhakka. Pouhakan vuosi sitten perustaman Bargain Seekersin liikeidea on yksinkertainen. Kun asiakas on kilpailuttanut esimerkiksi toimisHeti ulkomaille. Amtokalusteiden toimittajat mattimainen ostaminen Bargain ja saanut kalusteille jonon tuttua isoissa yrityksiskun hinnan, Bargain Seesä, joilla on omat työnteSeekers kers yrittää saada samat kijänsä sitä varten. Pouaikoo kalusteet vieläkin halvemhakan mukaan ammatlaajentua malla. tiostajan palkkaaminen 13 maahan. vaatii vuositasolla yli – Pk-yrittäjällä tai kuluttajalla eivät paukut 50 000 euron ostosääsriitä kunnon kilpailuttatöt. Silloin puhutaan samiseen. 10 – 15 prosentin säästöt tojen tuhansien eurojen ostoista saa helposti aikaiseksi, Pouhakka vuodessa. sanoo. – Googlasin aika paljon enkä Bargain Seekersin ansaintalo- huomannut, että yksityisille ihgiikka perustuu pelkästään sääs- misille tai mies ja Hiace -yrittäjille töihin. Yritys ottaa 45 prosenttia olisi tällaista palvelua olemassa.

ALEKSI POUTANEN

Ei apuja. Bargain Seekersin toimitusjohtaja Matti Pouhakka sanoo, että yhtiön resurssit näkyvät peilin edessä. Kasvutavoitteet ovat kuitenkin kovat.

Erilaisia pooleja on kyllä useita. Bargain Seekersilla on kovat kasvutavoitteet ja yhtiö tähtää ulkomaille. Pouhakka käy parhaillaan neuvotteluja eri rahoittajatahojen kanssa toiminnan laajentamisesta. – Laajennamme ensin Ruotsiin

ja muihin Pohjoismaihin. Sen jälkeen vuorossa on Keski-Eurooppa, toimitusjohtaja sanoo. Yksi suurimmista hidasteista kansainvälistymiselle on lainsäädäntö. EU-maissakin lakipykälistä löytyy kasapäin ”miinoja”.

minun pomoni

Eeva Rantanen: Ei kahvia Aramille! mirka.moilanen@yrittajat.fi

Pomona Aram on todella nopealiikkeinen. Tilanteissa, joissa minä jään pohtimaan ja punnitsemaan, Aram tekee päätöksen impulsiivisesti ja uskaltaa luottaa omaan fiilikseen. Nopeus näkyy myös juoksuna käytävillä ja jos Aram saa kahvia, häntä ei pysäytä mikään. Meillä onkin sellainen vitsi, että jos jossain tarjotaan kahvia, niin me muut sanomme, että ei sitten kahvia Aramille. Nopeudestaan huolimatta hän ei kuitenkaan ole hätiköivä.

Positiivinen vaikutus. Ihailen Aramissa hänen kykyään innostaa ihmisiä, sillä itsessäni se ominaisuus ei ole niin vahva. Hän on kiinnostunut ihmisten vuorovaikutuksesta ja ihmisten innostamisesta ja pystyy omalla lennokkaalla olemuksellaan saamaan ihmiset mukaan. Hänessä on hyvin positiivinen ja valoisa draivi. Täällä Tarinatalossa Aram on hyvin pidetty ja arvostettu pomo, ja hän on myös ihmisenä hyvin miellyttävä. Meitä yhdistää myös samanlainen huumorintaju ja palavereissa harvoin on tylsää. Juuri nyt työn alla on tuotanto, jossa esiintyjillä

Eeva Rantanen työskentelee tuottajana Aram Aflatunin tuotantoyhtiössä Tarinatalossa.

pitää olla eläinkorvat ja täytyy sanoa, että palavereissa on saatu nauraa kunnolla, kun olemme miettineet eri vaihtoehtoja.

Luottoa vaaditaan. Joissakin tuotantoprojekteissa Aram antaa minulle hyvinkin vapaat kädet, toisissa taas hän saattaa itse ottaa paljon tilaa ja silloin minun on osattava antaa se tilaa hänelle. Joskus Aram pyöräyttää koko paletin ympäri, jolloin tehdystä työstä tulee turhaa. Silloin täytyy vain uskaltaa luottaa Aramin näkemykseen. Meidän työssämme ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, siksi työilmapiiri Tarinatalossa on hyvin keskusteleva. Asiat ovat monesti auki vielä viime hetkillä ennen kuin päätöksiä tehdään ja se vaatii hyviä hermoja ja kykyä kertoa omat mielipiteensä suoraan. Aram on hyvä antamaan palautetta eikä pelkää suoraa puhetta. Myös minun on helppo antaa palautetta hänelle ja se johtuu varmasti Aramin suorasta välittömyydestä. Aramin mukaan totuuden kipinä syntyy vain eriävien mielipiteiden yhteentörmäyksessä. Ajatus on peräisin Bahá’i-uskonnosta, joka näkyy selvimmin Aramin neuvottelutaitoina ja rakkautena ihmisyyttä kohtaan.

Aram Aflatuni: Työyhteisön on oltava vireessä Yksi keskeisimmistä asioista mielessäni on se, kuinka ihmiset saadaan orientoitumaan omaan työhönsä. Kun jokainen on hyvin orientoitunut, työyhteisö on kuin iso jousisoitin, jossa

jokainen kieli on hyvässä vireessä. Se ei tarkoita sitä, että kaikkien täytyisi olla samassa vireessä, mutta kaikkien on soitava hyvin yhteen. Jos yksi kieli on epävireessä, se särähtää heti korvaan. Silloin johtaja voi katsoa itseään peiliin. Eeva on hienolla tavalla kykenevä ottamaan muutokset ja yllätykset vastaan ilman harmistumista. Siksi yhteistyö Eevan kanssa on helppoa televisiotuotantojen maailmassa, jossa muutokset ovat arkipäivää.

JARKKO VIRTANEN

Mirka Moilanen

Pouhakan mukaan yritystoiminnan tärkein kulmakivi liittyy sopimuspapereihin, joissa määritellään muun muassa vastuukysymykset. – Niitä ei voi tehdä puolivillaisesti, jos haluaa pärjätä.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

tärkeä – oikeasti Kuljetusyrittäjät painelevat rohkeasti ympäri Eurooppaa. Bryssel / Helsinki Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

atseet ovat kääntyneet kohti yrittäjiä. Pk-yritysten kasvun varaan lasketaan nimittäin Euroopan unionissa paljon, kun perinteinen suurteollisuus siirtää tuotantoaan halvempien kustannusten maihin. Yhteisistä sisämarkkinoista ja lähes rajattomista mahdollisuuksista huolimatta suomalaiset pkyritykset ovat olleet varovaisia. Esimerkiksi Tulliin tilastoissa pkyritysten osuus Suomen kokonaisviennistä on vaivaiset 13–15 prosenttia. Yhtenä kannustavana esimerkkinä voi pitää kuitenkin kuljetusalaa. Kuljetusyritykset ovat harjoittaneet liiketoimintaa EU-alueella vuosikausia. Ne seuraavat myös tiiviisti EU:n sisämarkkinoiden kehittymistä ja lainsäännön muutoksia. – Lähialueen markkinat ovat luontevia meidän kasvun kannalta. Lainsäädännöissä on pieniä eroja esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Baltian välillä, mutta missä on sitten loppujen lopuksi eurooppalaisimmat säännöt, kysyy Kiitosimeonin toimitusjohtaja Ari Penttinen.

Hänen mukaansa liikenne on joka tapauksessa sujuvaa. Kiitosimeonilla on tytäryhtiöt jokaisessa Baltian maassa ja Ruotsissa. Markkinoiden toimivuudesta huolimatta Penttinen löytää myös huomautettavaa. – On aika vaikeaa ymmärtää, miten esimerkiksi autorahoituksen järjestäminen voi olla kahden eri maan välillä niin vaikeaa, vaikka rajan molemmilla puolin on sama rahoitusyhtiö, Penttinen kritisoi.

• Vuosi 1993: EU:n yhtenäismarkkinat toteutuvat,

Euroopan komissio

Suomi vielä ulkona.

• Vuosi 1995: Suomi liittyy EU:n jäseneksi, mukana sisämarkkinoilla ja kaikessa päätöksenteossa.

• Vuosi 1998: Pk-yritysten Eurooppa-järjestö

saavuttaa itsenäisen aseman EU:n työmarkkinaosapuolena.

• Vuosi 2002: Talous- ja rahaliiton jäsenyyden

PIXMAC

EU on

Näin yrittäjyys eurooppalaistuu:

myötä otetaan euro käyttöön.

• Vuosi 2008: Eurooppalaisessa Yrittäjyysohjelmassa (Small Business Act) lanseerataan ”Ajattele pientä ensin -periaate” kaikessa valmistelussa.

Lähde: Suomen Yrittäjät

Euroopan parlamentti • lainsäätäjä neuvoston kanssa • järjestäytynyt poliittisiin ryhmiin

Vallan kolmijako

Paperisota ohi. Kuljetusliike Myllyksen omistaja ja Suomen Kuljetus ja Logistiikan puheenjohtaja Ahti Myllys on Penttisen kanssa samoilla linjoilla. – Kuljetusten aikataulut on helppo ennustaa, kun ei ole rajamuodollisuuksia. Myös turha paperisota on poistunut. Myllyskin löytää yhteisistä säädöksistä huonoja esimerkkejä, vaikka ne ovatkin hänen mukaansa poikkeuksia. – Työaikadirektiivi on koko yrittäjyyden kannalta erikoinen. Se on tehty suurten EU-maiden näkökulmasta. Lisäksi toivon ajo- ja lepoaikoihin joustoa. Siltä osin Eurooppa nakertaa omaa kilpailukykyään, Myllys sanoo. Hän pitää haastavana myös kabotaasikeskustelua. Kabotaasi tarkoittaa sisäistä kuljetusta ajoneuvolla, joka on rekisteröity toiseen maahan. – Halvemman työvoiman avulla vääristetään helposti markkinoita. Se on monimutkainen kokonaisuus enkä usko, että se astuisi voimaan.

• aloitteentekijä • toimeenpanovallan haltija • yhteisön oikeuden noudattamisen valvoja

PIXMAX

PEKKA SIPOLA

Hyvää kriisiä ei kannata hukata

Rakennemuutos jatkuu Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Euroopan komission yritys- ja teollisuusosaston varapääjohtajan Antti Peltomäen mukaan hyvää eurokriisiä ei kannatakaan jättää hyödyntämättä rakennemuutoksia tehdessä. – Asioita pitää alkaa katsoa pk-yritysten lasien läpi. Meidän täytyy arvioida, miten markkinoille pääsyn esteitä puretaan esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, Peltomäki sanoo. Hän on ollut nykyisessä tehtävässään helmikuun alusta alkaen. Sitä ennen Peltomäki oli vastaavassa asemassa komission tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosastolla. – Sisämarkkinoiden toimivuus on EU:n kova ydin. Se luo yrityksille mahdollisuuksia. Me mietimme täällä verkostoja ja tukitoimenpiteitä, kuinka yritykset voivat etsiä markkinoita eri

puolilta Eurooppaa. Peltomäki sanoo, että työtä riittää sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ideaalitilanteessa esimerkiksi suomalaisen pk-yrittäjän pitäisi pystyä toimimaan samoilla säännöillä Virossa, Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Joka tapauksessa pk-yritysten merkitys talouskasvulle on tiedostettu EU:ssa ja uusiin innovaatioihin kannustetaan. – Yritystenkin kannattaa miettiä missä arvoketjun osissa ne ovat mukana. Korkean osaamistason yritykset voivat tuottaa samoja palveluja älykkäämmin, Peltomäki sanoo.

Työaikadirektiivin tarina

1998 18.11.1998 EU-komissio julkaisee maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työaikaa koskevan direktiiviesityksen.

2002

Neuvosto ja EU-parlamentti sopuun direktiivistä sovittelumenettelyssä. Direktiivi koskee ensisijaisesti yritysten työntekijöitä, mutta siihen kirjataan siirtymäaika: 23.3.2009 lähtien koskisi myös itsenäisiä kuljetusyrittäjiä.

Suomi tekee EY-tuomioistuimelle kantelun, jonka mukaan yrittäjien työajan rajoittaminen on Suomen työoikeuden periaatteiden vastaista ja myös EU:n toimivallan ulkopuolella. EY-tuomioistuin hylkää Suomen kantelun 2004.

2005 Komissio tekee liikennepoliittisen Valkoisen Kirjan välitarkistuksen, jossa näkyy EU:n poliittisen ilmapiirin muutos.

2007 Komissio julkaisee raportin, joka käsittelee työaikadirektiivin yrittäjiin ulottamisen vaikutuksia jäsenmaittain. Suomen/SKAL:n linja alkaa saada tukea myös muissa EU-maissa.

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

50%

Noin puolet suoraan yritystoimintaan vaikuttavasta lainsäädännöstä tulee EU:sta.

Kiinnitä katseesi näihin:

Kolumni ANNA LUNDÉN

Julkiset hankinnat:

Luottolaitosten sääntely:

anna.lunden@yrittajat.fi

• Vireillä luottolaitostoiminnan sääntelyuudistus • Direktiivien kokonaisuudistus vireillä. Julkisten hankintojen kokonaisarvo on 18 prosenttia EU-maiden muun muassa talouskriisin johdosta. Uhkana bruttokansantuotteesta. Mahdollisuutena paremluottolaitostoiminnan sääntelyn kiristyminen min pk-yritysten olosuhteet huomioiva laki. Uhkana tavalla, joka heikentää pk-yritysten rahoituksen julkisen sektorin aiheuttamat markkinahäiriöt. saantia ja ehtoja.

Rikkidirektiivi: VA IKU HT E L

Euroopan unionin neuvosto

• Ehdotettu direktiivimuutos tiukentaisi laivojen rikkipäästöjä. Uhkana Suomen vientiteollisuuden kuljetuskustannusten nousu vuositasolla jopa 1,2 miljardia euroa. Kielteiset vaikutukset heijastuvat koko vientiteollisuuden alihankinta- ja palveluketjuun.

• päätöksentekijä, lainsää- täjä (useissa tapauksissa parlamentin kanssa)

Työaikadirektiivin Eurooppalainen sopimuslaki: uudistaminen: • Ehdotettu asetus, joka • Eurooppalaiset sosiaalikoskee rajat ylittäviä yripartnerit neuvottelevat tysten välisiä ja kuluttamuutoksista työaikajasopimuksia. Mahdoldirektiiviin. Mahdollilisuutena pk-yritysten suutena joustavammat työaikajärjestelyt, uhkana rajat ylittävän toiminnan helpottuminen. Uhkana entistäkin heikommin kuluttajansuojasääntepk-yritysten tarpeisiin lyn tiukentuminen rajat vastaavat säännökset. ylittävässä kuluttajakaupassa.

KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kun säännöt ovat yhtenäiset, on suomalaisenkin pkyrityksen helpompi hakea uusia asiakkaita Suomen rajojen ulkopuolelta. Pk-yrityksiä kohtaan riittää muutenkin intoa ja kiinnostusta. Eurooppalaiset päättäjät tiedostavat, että pk-yritysten varassa on koko EU-alueen talouskasvu ja työllistäminen. Juhlapuheissa puhutaan jopa pieni edellä -periaatteesta. Se on hieno periaate, jonka soisi toimivan käytännössä. Kasvutavoitteisiin istuu kuitenkin huonosti erilaiset kasvua rajoittavat direktiivit, kuten rikkidirektiivi. Kuten yksi sisäpiiriläinen kommentoi: ympäristöasioista on tullut uskonto isolle joukolle parlamentaarikkoja. Päättäjien enemmistöllä onkin tärkeä tehtävä huolehtia, että EU ei romuta kilpailukykyään.

VILLE

INEN

Euroopan unionin sydämessä eli Brysselissä tapahtuville älyttömyyksille on helppo naureskella. Suurin älyttömyys lienee meppien rahtaaminen Brysselistä Ranskan puolelle Strasbourgiin kerran kuukaudessa täysistuntoon. Meppien lisäksi matkaa taittavat tuhansiin nouseva virkamiesten ja lobbaajien joukko. Kukaan ei järjestelystä pidä, paitsi ranskalaiset. Eli minkäs teet. Suomalaismeppi Sampo Terho (ps) päivitteli myös, että hän joutuu äänestämään parlamentaarikkona kaikesta turhasta. Turhan tuntuisilla äänestyksillä on kuitenkin tarkoitus: yhtenäisten sisämarkkinoiden toimiminen.

Anna Lundén: Yrittäjä tarvitsee lehmän hermot

rittäjät ovat saaneet viime vuosina verotukseen uusia menettelyitä. Verotilit tulivat käyttöön vuonna 2010. Eri verolajit koottiin yhteen ja tilitetään kuukausittain yhtenä eräpäivänä. Uudistus kevensi yritysten maksubyrokratiaa ja uudistus oli tervetullut. Ongelmiltakaan ei ole kuitenkaan vältytty ja verottajalle on esitetty matkan varrella pelisääntötarkennuksia. Rakennusalan yritykset saivat myös vuonna 2011 käännetyn arvonlisäveromenettelyn, jossa veron tilittää myyjän sijaan ostaja. Yrittäjät tunnistivat jo valmisteluvaiheessa joukon soveltamisongelmia, joiden korjauksia ajettiin jo ennen järjestelmän käyttöönottoa. Uudistusten yhteydessä on havaittu jälleen konkreettisesti, että yrittäjyys vaatii joustoja. Hyväksikin koettujen uudistusten sisäänajoaika voi muodostua pitkäksi, jos käytännön sujuvuuteen pk-yritysten kannalta ei kiinnitetä jo suunnittelussa riittävästi huomiota.

Käännetyn arvonlisäveron vaikutuksia harmaan talouden torjuntaan on vielä varhaista arvioida uskottavasti.

Kommentti Juhlapuheet teoiksi

2008

2009

2010

Komissio antaa uuden ehdotuksen maantiekuljetusalojen työaikadirektiivin muuttamiseksi siten, että itsenäiset kuljetusyrittäjät jäisivät sen ulkopuolelle.

Neuvosto päättää yrittäjien jättämisestä säädöksen ulkopuolelle, mutta parlamentti äänestää toisin 20 äänen erolla. Asia lähetetään uuden parlamentin käsittelyyn.

Parlamentin valiokunnat äänestävät ristiin. Lopulta 15.6. parlamentti äänestää kuljetusyrittäjille kellokorttivelvoitteen lukemin 368 – 301.

2012 Suomi ja useat muut maat komission ikeen alla – kansallinen implementointi käynnistettävä. LÄHDE: SKAL

Taantumat ovat asettaneet pk-yritysten maksuvalmiuden koetukselle. Esimerkiksi verotilin eräpäivä – kuukauden 12. päivä – voi tuntua liian tiukalta, jos yritys itsekin joutuu odottamaan maksuja kuukausilaskuistaan yli kuun puolenvälin. Paljon kritiikkiä on saanut myös verotilin 20 prosentin myöhästymismaksu, joka voi seurata ilmoitusvirheitä. Myöhästymismaksulla on haluttu varmistaa, että kaikki yritykset suhtautuvat ilmoituksiin vakavasti. Vuotuisena korkokantana maksu on kuitenkin tosi korkea. Virheet voivat johtua siitä, että palkkaja kirjanpito-ohjelmista tulee vähän erilaisia lukuja, joita joudutaan täsmentämään. Myöhästymismaksua peritään kuitenkin myös silloin, kun yritys itse korjaa ilmoitustaan. Yrityksillä pitäisikin olla mahdollisuus tehdä 1–2 korjausta vuodessa ennen rangaistusmaksua. Pienvirheitä tulisi myös käsitellä eri tavoin ja korkoa ylipäätään kohtuullistaa. Menettelyiden etuja mainitaan myös toki yrittäjien palautteissa. Maksubyrokratian väheneminen ja läpinäkyvyys ovat olleet tärkeitä verotilimenettelyssä. Käännetyn arvonlisäveron vaikutuksia harmaan talouden torjuntaan on sen sijaan vielä varhaista arvioida uskottavasti. Menettelytekniikoiden tulisikin toimia moitteettomasti ja järjestelmien tulee olla riittävän joustavia etenkin sellaisten yritysten näkökulmasta, jotka pyrkivät toimimaan moitteettomasti. Vaikka harkinta kuuluu hallinnon yleisiin oikeusperiaatteisiin, verohallinnon mahdollisuudet tapauskohtaisten joustojen myöntämiseen uusissa menettelyissä tulisi myös toteuttaa tarvittaessa vaikka lainsäädäntömuutoksilla.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Markettikukat kurittavat kukkakauppoja Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

ykyään kukkakimppu irtoaa muutamalla eurolla matkaan lähikaupasta, huoltoasemalta tai naapurimarketista. Trendi ilahduttaa ehkä vaimonsa syntymäpäivän unohtanutta puolisoa, mutta erikoiskukkakauppa sen sijaan on pulassa. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertookin, että jo lähes 80 prosenttia kukista ostetaan nykyisin ruokakaupoista ja isommista marketeista. Ilmiön on huomannut myös helsinkiläisen kukkakauppa Codian yrittäjä Jekaterina Volkova. – Kyllä markettien vaikutus tuntuu omassa myynnissäni. Suuret ketjut myyvät kukkia aivan sisäänostohinnalla. Kukat ovatkin

nykyään ehkä sisäänvetotuotteita. Tuskin marketeille jää niiden myynnistä mitään käteen, Volkova laskeskelee.

80%

Jo lähes 80 prosenttia kukista ostetaan nykyisin ruokakaupoista ja isommista marketeista. Laatua ja ammattitaitoa. Hintakilpailuun markettikukkien kanssa on turha lähteä, mutta kukkakauppayrittäjä voittaa laadussa. – Esimerkiksi tulppaanikimppu-

jen laadussa on hurjia eroja. Kukkakaupasta saa varmasti laadukkaampaa tavaraa. Ammattitaito on aina myös valttia. – Eihän sinulle kukaan marketissa kimppua sido. Häihin ja hautajaisiin ihmiset ostavat kukat aina vielä kukkakaupasta. Myös joulusesonkina huomasi, että joulukukat ostettiin mieluummin kukkakaupasta kuin marketista, Jekaterina Volkova kertoo. Monet kukkakaupat ovat alkaneet myydä kukkien rinnalla myös pieniä sisustus- ja lahjatavaroita. Näin on myös Codiassa, jossa myynnissä on kynttilöitä, lyhtyjä, kynttilänjalkoja, serviettejä, leluja, ynnä muuta sellaista. – Kukat pilaantuvat, ja niitä täytyy heittää pois. Sisustustavarat säilyvät hyllyssä ja myyvät myös hyvin. Olen myynyt sisustus- ja lahjatavaroita aivan kukkakauppani avaamisesta saakka, Volkova muistelee.

KATTEET. Kukkakauppa Codian yrittäjä Jekaterina Volkova kertoo, että suuret ketjut myyvät kukkia sisäänostohinnalla. Tuskin marketeille jää niiden myynnistä mitään käteen, kukkakauppayrittäjä laskeskelee.

Niklas JÄntti

Markettien kukkamyynti ajaa erikoiskukkakaupan ahtaalle. Kukkakauppayrittäjät vastaavat kilpailuun ammattitaitoisella sidonnalla ja laadulla.

nousu 13.2. 16.3. 16.4. 28.5.

Tampere HelsiNki kuopio Turku

uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue Kuopiossa 16.4. Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen. Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.

tulo

e Terv

ri nuotäjä yrit

Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille

Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta

www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat

”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

uutiset

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Sitouta työntekijäsi – palkkaa ruotsalainen Suomalaiset palkansaajat eivät ole erityisen sitoutuneita työhön, selviää väitöstutkimuksesta. Teemu Turusen väitöstutkimuksen mukaan suomalaisten edelle menevät niin ruotsalaiset, saksalaiset kuin englantilaisetkin. Ainoastaan espanjalaiset palkansaajat olivat vähemmän sitoutuneita työhön kuin suomalaiset. Suomalaisten palkansaajien alhainen työhön sitoutuminen selittyi osittain kulttuuristen tekijöiden kautta. Työhön sitoutumisella tarkoitettiin tutkimuksessa sitä, jatkaisiko palkansaaja työntekoa, jos se ei olisi enää taloudellisesti välttämätöntä.

Olutpanimolla 150 prosentin kasvutavoite

appeenrantalaisen Saimaan Juomatehtaan oluilla on niin kova kysyntä, että yhtiö etsii uusia toimitiloja. Tällä kertaa Mikkelistä. Marsalkka-oluistaan tutun Juomatehtaan tuotantomäärä oli viime vuonna 400 000 litraa. Toimitusjohtaja Pertti Oksan mukaan miljoonan litran raja on mahdollista saavuttaa ensi vuonna, kaksi vuotta alkuperäisiä suunnitelmia aikaisemmin.

– Lappeenrannassa tilat ovat ahtaat, eikä niitä ole tarkoitettu oluen panemiseen. Mikkeli on yhtiön kotipaikka ja sieltä on suurin osa henkilökunnastakin, Oksa perustelee muuttoa. Hän myöntää, että investointi on iso hanke yritykselle. Uusien tilojen lisäksi laitekantaa pitää uusia kasvavien tuotantomäärien takia. Saimaan Juomatehtaan ja siihen kuuluvan yritysryppään liikevaihto

on noin 4,5 miljoonaa euroa. – Kyllä mukaan toivoisi jo bisnesenkeliä, jolla olisi siivet levällään. Eikä yksi bisnesenkeli edes välttämättä riitä, Oksa sanoo. Oksan mukaan Saimaan Juomatehdas on tehnyt selvän kasvustrategian. Kasvua tukee jakelu- ja myyntiyhteistyö tytäryhtiön HartwaTraden kanssa sekä Marsalkka-perheen brändääminen. Yhtiö tuo myös kevään aikana uuden vehnäoluen

markkinoille. – Meillä alkaa olla hyvä peitto vähittäiskaupassa. Olutmarkkinoilla ei ole tapahtunut viime vuosina kasvua, mutta asiakkaat ovat alkaneet ymmärtää entistä enemmän pienpanimoiden päälle, Oksa kertoo.

YRITTÄJÄ, TARVITSEEKO TIIMISI TUULETUSTA?

49 000

Hyvinvointialan yritykset kärsivät kovasta työvoimapulasta ja esimerkiksi Helsingin seudulle avautuu lähes 49 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Yrityksillä on jo tällä hetkellä suuria rekrytointivaikeuksia. Tiedot selviävät Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä.

Poliitikot auttoivat operaattorin Brasiliaan

KOKEILE ELÄMYSGENERAATTORIA JA VOITA 6000 EURON ARVOINEN ELÄMYSPAKETTI TIIMILLESI!

JA IL

ERIENCE EXP

IDEOITA HAUSKEMPIIN TILAISUUKSIIN:

CE EN

TALL IN

experience.tallinksilja.fi

Hintaan sisältyy: menomatka Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä, buffetaamiainen Tallink Shuttle -aluksella, kokoustila 6 tunniksi ja lounas ruokajuomineen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma–kelähdöillä 12.6. saakka sekä 15.8.–22.12.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti.

SILJA EXPERI

INK SILJ A

PÄIVÄKOKOUSRISTEILY HELSINGISTÄ ALK. 54 €/hlö

NK LI

L TAL

Virtuaalioperaattori Alekstra on tehnyt bisnesavauksen Brasiliaan Suomen hallituksen avustuksella. Helmikuun puolivälissä järjestetyllä suomalaisen yritysdelegaation Brasilian vierailulla aikaansaadut lainsäädännölliset muutokset edesauttavat kilpailun lisääntymistä paikallisilla operaattorimarkkinoilla. Se avasi myös Alekstralle mahdollisuuden tarjota Brasiliassa palveluitaan. Yrityksen kehittämän teknologian avulla monikansalliset yritykset voivat hankkia matkaviestintäpalvelut yhden globaalin alustan kautta. Se vaikuttaa roaming-maksuihin. – Kasvaminen globaaliksi palveluntarjoajaksi korkeasti säännellyillä ja suojatuilla mobiilioperaattorimarkkinoilla vaatii poliittista tukea, kiittelee toimitusjohtaja Toni Toikka.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

debatti Muut lehdet Kiinnostusta herättävät yrityksen johto, kasvavat markkinat ja liikeidea, jolla voi kasvattaa liikevaihtoa ilman kulujen paisumista.

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Perhevapaakulut ovat valtava rasite naisia työllistäville

aloille. Oululainen fysioterapiayrittäjä Malla Björn kysyy sosiaalija terveysministeri Paula Risikolta suoraan, milloin vanhemmuuden kustannukset jaetaan myös isien työnantajien maksettavaksi. Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Olisi kohtuullista, että kustannukset jaetaan molempien vanhempien työnantajille, koska jokaisen vauvan syntymään ja hoitoon tarvitaan molemmat. Mitä hallitus tekee asialle?

Enkelisijoittaja Ari Korhonen 3T-lehdessä

Kolme keskeisintä kuluerää ovat lomarahat, sairaan lapsen hoitokulut ja äidin raskaudenaikaiset sairauspoissaolot. Pienen yrityksen liikevaihtoon työntekijän raskaus ja vanhempainvapaat tekevät ison kuprun. Jos kustannuksia ei tasata kaikille, miten kuluja voisi korvata ainakin pienimmille yrityksille?

Yhteiskuntatakuun sisältämät keinot eivät edes teoriatasolla vaikuta nuorten syrjäytymiseen kunnolla.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuosina 2012 – 2021 eläkkeelle jää 730 000 henkeä. Se kääntää Suomen huol-

Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen Suomenmaassa

tosuhteen kilpailijamaita heikommaksi eli heikentää Suomen kilpailukykyä. Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä. Ja tämä on paitsi talous-, myös tasa-arvokysymys: nuoret naiset syrjäytyvät pätkätöihin, vaikka naiset suorittavat suurimman osan akateemisista loppututkinnoista. Miten hallituksen politiikka on tässä asiassa linjattu?

Tulevaisuudentutkija Yrjö Myllylä Aamulehdessä

JUKKA-PEKKA MOILANEN

Isojen eläke-yhtiöiden kannattaisi sijoittaa Suomen maaperään.

Tupopöydissä ei ole päästy asiassa ratkaisuun. Eikö nyt olisi

Malla Björn fysioterapeuttiyrittäjä

poliitikkojen aika päättää perhevapaakulujen jakamisesta?

Kirje | Kimmo Tarke

Pienyrittäjän asema vaikeutuu aina

Tuloveron kiristys on hallituksen sopeutuspaketin selkein miinus. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloussanomissa

Peleistä tulee nyt parhaiten rahaa. Riskisijoittaja Accel Partnersin partneri Richard Wong Kauppalehdessä

eropäätökset vaikeuttavat aina eniten pienyrittäjän asemaa. Tällä kertaa asia koskee pakettiautoja, jotka ovat hyvin monille pienyrittäjille ehkä kaikkein välttämättömin työkalu. Autoveron muuttuessa poistettiin ”kaksinkertaista verotusta”, jolloin autoveron osuudesta ei saa enää vähentää arvonlisäveroa. Tämä ei vaikuttanut kuin niihin, joilla vähennysoikeus on... eli pakettiauton hankkiminen tuli pienyrittäjälle kalliimmaksi. ”Dieselveroa” muutettiin niin, että se laski niin henkilöautojen kuin kuormaautojenkin osalta, mutta pysyi samalla tasolla pakettiautoille. On omituista, että päätöksellä tuetaan henkilöautoliikenteen lisääntymistä, jota pitäisi enemminkin vähentää, ympäristösyistä.

Kuljetusalan lisääntyneet kulut nostavat hintoja, mikä siirtyy tuotteiden kuluttajahintoihin.

Samoin, esimerkiksi matkailuauto on pakettiauto, mutta pelkästään huvikäytössä. Niiden osalta kyllä vero aleni, mutta ei pakollisena työkaluna käytettävän pakettiauton. Kun samaan aikaan dieselpolttoaineen verotus, ja hinta muistakin syistä, on noussut jopa bensiiniä korkeammaksi, pienyrittäjän kulut ovat nousseet huomattavasti. Kuljetusalan lisääntyneet kulut nostavat kuljetushintoja, mikä siirtyy tuotteiden kuluttajahintoihin. Ero pienyrittäjään on taas siinä, että esimerkiksi elintarvikkeiden kulutus ei vähene siksi, että kuljetushinta nostaa niiden hintoja. Jos taas pienyrittäjä siirtää lisääntyvät kulunsa tuotteiden hintoihin, myynti laskee, koska pienyrittäjien tuotteiden ja palveluiden hankinnasta on paljon helpompi luopua kuin välttämättömyystarvikkeiden hankinnasta.

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Leväsjoen metalli voi heti ilmoittaa, mitä se valmistaa, niin minä ostan, vaikka en tarvitsisikaan! Elikkä Suomeksi, kyllä tuollaisen sosiaalisen vastuun ottaminen yrityksenä voi poikia kaupallisestikin vaikka mitä. Kurt yrityksestä, joka aikoo ostaa lakkautusuhan alla olevan kyläkoulun

Tavoite on jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Tämä ja muut perhevapaajärjestelmään liittyvät

Facebookkommentit

asiat, kuten rahoitusvastuun jakaminen, valmistellaan yhdessä työelämän osapuolten kanssa. Kutsun myös Suomen Yrittäjät neuvottelupöytään. Lainsäädäntömuutokset toteutetaan, kun rahoituksesta ja muista muutoksista on sovittu taloustilanne huomioiden. Työmarkkinoiden ns. Raamisopimuksessa sovittiin syksyllä isyysvapaan pidentäminen kahdella viikolla vuoden 2013 alusta. Isälle merkittyjen perhevapaiden pidentäminen tasaa hieman työnantajille aiheutuvia kustannuksia.

Ideaämpäri on hyvä: kaikki ideat ämpäriin, ja selataan kerran kuussa läpi. Parhaat jatkaa toteutukseen, loput roskiin. Joskus kaikki menee roskiin, mutta yksi ideoiden kuningas voi tehdä ihmeitä. Jaana ideoinnista

Kiitos jo tehtyjen uudistusten perhevapaiden aikana ansaittavien vuosilomien kustannukset korvataan työnantajille nykyään kokonaan. Kustannukset

Jos Adultan ja Jalasjärven käyttämistä rahasummista vaikka 10 % jaettaisiin suoraan yrityksille, niin luulen, että ammattitaitoa saataisiin jaettua aivan eri tyyliin.

johtuvat työntekijöiden lakisääteisistä oikeuksista. Lisäksi työelämän osapuolten keskenään sopimista kustannuksista työnantajalle korvataan selvästi suurempi osa kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Etenkin sopimuspohjaisten kustannusten korvaamisessa on otettava huomioon myös työelämän osapuolten oikeus sopia työehdoista omalle alalle parhaaksi katsomillaan tavoilla ja vastuu niiden seurauksien kantamisesta.

Jouko oppisopimuskoulutuksesta

Kysely Aiotko tehdä ulkomaankauppaa seuraavan kuuden kuukauden aikana?

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen työelämässä on hallituksen keskeisiä tavoitteita. Paraikaa on valmisteilla hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa. Siinä otetaan kantaa myös naisten työmarkkina-aseman parantamiseen.

KYLLÄ

34%

Ymmärrän kritiikin.

Paula Risikko sosiaalija terveysministeri

eniten Usein pienyrittäjä siis joutuu kärsimään. Nousseet kustannukset maksetaan ainakin osittain itse, eli ennestäänkin pienten katteiden supistumisena. Suomen Yrittäjät on pyrkinyt vaikuttamaan kuljetuskustannusten nousuun vaatimalla veronpalautusta kuljetusyrityksille. Vero pitäisi palauttaa kaikkien ajoneuvojen osalta, joita käytetään yritystulon hankkimiseen, ei siis ainoastaan kuljetusyrityksille. Lisätäänpä pienyrittäjien pakettiautot myös tähän vaatimukseen.

Kimmo Tarke Huoltokorjaamo K Tarke

PS.

Kauhavan lentosotakoulun lakkautus on kova isku alueelle. Satoja koulutettuja ihmisiä joko jää työttömäksi tai muuttaa pois, mikä tietenkin heijastuu paikallisten palveluiden käyttöön, kaupungin verotuloihin ja mahdollisesti veroäyriin. Lisäksi koulu on kouluttanut vuosittain runsaat 20 E-kortillista kuljettajaa, joista suuri osa on jäänyt alueen kuljetusyritysten palvelukseen. Kauhavan strategia pohjautuu vahvasti lentosotakoulun olemassaoloon. Esa Jokiaho puheenjohtaja Kauhavan yrittäjät ry

53% ALEKSI POUTANEN

Viime vuosina on kuitenkin tehty useita lainmuutoksia, joilla työnantajien saamia korvauksia on korotettu. Yksittäisen työnantajan vastuu perhevapaiden kustannuksista on pienentynyt. Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön, työelämän kehittämiseen ja työelämän sosiaalivakuutuslainsäädäntöön liittyvät lainmuutosesityksensä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa. Kutsun myös Suomen Yrittäjien edustuksen mukaan valmisteluun. Rahoittajien ja edunsaajien näkemykset otetaan huomioon.

EHKÄ 13 %

Facebookin pikakyselyyn saatiin 88 vastausta.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Olli Hakala, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

DEBATTI

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Keskustelu: Lähetä meille mielipiteesi: toimitus@yrittajat.fi. Kirjoituksen maksimipituus on 2 500 merkkiä.

Poistavatko alepalkat nuorisotyöttömyyden?

si matka käy sossun kautta kotiin, jotta saa vuokran maksettua.

uoria työttömiä on Suomessa nyt reilut 30 000. Noin 17 prosentilla heistä työttömyysjaksot pitkittyvät yli kolmen kuukauden. He ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Tilastojen mukaan 110 000 alle 30-vuotiaalta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Hälyttävää myös on, että ilman toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on noin 40 000, joista täysin tilastojen ulkopuolisia ”kadonneita” on noin 25 000. Suurin syy nuorten pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymiseen näyttäisi olevan heikko koulutus. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna ja monet muut ovat viime aikoina esittäneet, että nuorisotyöttömyys poistettaisiin irrottamalla nuorten työntekijöiden palkat työehtosopimuksista. Lisääkö tämä nuorten työllisyyttä ja onko suomalaiseen sivistysvaltioon järkevää synnyttää kahden kerroksen työmarkkinoiden malli? Kysytäänpä yrittäjiltä.

Puutteet työelämävalmiuksissa. Kysyttäessä nuorten alipalkoista, Martin Saarikangas totesi aikoinaan, että tehtaalle otetaan juuri sen verran työntekijöitä kun on tarvis, ei yhtään enempää. Siis vaikka nuorten palkkataso lyötäisiin lattiasta läpi. Tuo viisaus näyttäisi pätevän tänä päivänäkin. Suomen Yrittäjien pk-barometrin mukaan suurin este työllistämiselle on kysynnän epävakaus. Toiseksi suurin este on osaavan työvoiman saanti. Yrittäjistä viisi prosenttia kokee työehtosopimukset sekä työlainsäädännön ja seitsemän prosent-

Onko suomalaiseen sivistysvaltioon järkevää synnyttää kahden kerroksen työmarkkinoiden malli?

tia palkkatason työllistämisen esteeksi. Lukujen valossa nämä asiat eivät siis ole ratkaisevassa asemassa. Saman tutkimuksen mukaan ongelmana nuorten työllistämisessä näyttäisi olevan pikemminkin yleisten työelämävalmiuksien (25 %) ja ammatillisen perusosaamisen (24 %) puute. Kenttäkoke-

muksella allekirjoitan yrittäjien näkemyksen. En usko, että nämä ongelmat poistuisivat nuorten palkkoja laskemalla. Monien ihannoimassa Saksassa palkanalennukset ovat johtaneet palkkaköyhyyden rajuun kasvuun. Siis siihen, että työpäivän päätteek-

Tiukat otteet. On kuitenkin selvää, että nuorisotyöttömyyteen pitää puuttua riuskoin ottein. Yhtään nuorta ei saa jättää sohvaperunaksi. Työtä on tehtävä, vaikka taidot ja valmiudet eivät riittävän tuottavaan työhön heti riittäisikään. Siksi työllistämisen keinona palkkatukea ja oppisopimuskoulutusta pitää joustavoittaa ja tehdä yrityksille helpommaksi poistamalla järjestelmään liittyvää byrokratiaa. Yrityksillä pitäisi olla myös omaa rohkeutta ottaa nuoria oppimaan ja kokemaan. Näillä keinoilla pusketaan työmarkkinoille niitä nuoria, joilla on jo koulutus tai työmarkkinakelpoisuus muuten kunnossa. Työttömistä nuorista kuitenkin 45 prosentilla (2011) puuttuu ammatillinen koulutus. He ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Heille on pystyttävä luomaan uudenlaisia opinto- ja työelämäpolkuja. On luotava laajemmat oppisopimustyömarkkinat. On toteutettava nuorten yhteiskuntatakuuraportin mukainen nuorten aikuisten osaamisohjelma. Tärkeintä on, että eri yhteiskunnan tahoilta löytyy yhteistä tahtoa estää nuorten syrjäytyminen. Antti Lindtman Kansanedustaja (sd.)

Jokainen kunta vaatii yksilöllisen selvityksen

uomen kuntien erilaisuus näkyy sekä kartasta että väestötilastoista. Suurimmat kunnat ovat yli 200 000 asukkaan tiiviitä kaupunkikeskuksia ja pienimmät tuhannen asukkaan erämaita. Yhteistä näille on vain lainsäätäjän asettamat velvoitteet. Kunnan tulee huolehtia noin 200 lakisääteisen palvelun järjestämisestä. Yrityselämässä mukana ollut ymmärtää, että sama toimintatapa ei sovi näin erilaisiin kokoluokkiin. Kuntauudistuksessa pyritään löytämään ratkaisu vahvoille peruskunnille. Syynä on se, että sosiaalija terveyspuolen erikoistapausten kustannukset ovat niin suuria, että ne heilauttavat pienten kuntien taloutta. Yksi tapa ratkais-

sa on noin 20 000 asukasta. Muut kunnalliset palvelut ovat edellä mainittuja huomattavasti helpommin itse tuotettavia pienemmälläkin asukasmäärällä.

Kunnissa ei tuottavuutta seurata samanlaisella innokkuudella kuin yrityksissä. ta sosiaalija terveyspuolen ongelmat on se, että tietty osa kunnan talousarviosta rahastoidaan, mistä kustannusten yllättävä kasvu sitten katetaan. Kunnan peruspalvelut, terveyskeskus ja lukioasteen koulutus, syntyvät sen jälkeen, kun kunnas-

Kulurakenne vuotaa. Kuntapuolella väärän päätöksen korjaaminen on hankalaa. Kunnissa ei tuottavuutta seurata samanlaisella innokkuudella kuin yrityksissä. Kunnalla on verotusoikeus, mikä on poliittisesti helpompi ratkaisu kuin ryhtyä penkomaan, missä kulurakenne vuotaa. Kuntaliitto ja sisäasiainministeriön kuntaosasto eivät ole juuri tätä puolta korostaneet. Kuntapuolella kustannuserot ovat eri kuntien välillä dramaattisia. Jopa Helsingissä, jossa olettaisi yksikkökustannusten olevan kilpailukykyisiä mitta-

kaavaedun johdosta, ei ole käynyt näin. Mittakaava näyttää olevankin suosiollinen kunnallisten palveluiden tuottamiseen silloin, kun väestöpohja on 20 000 – 50 000 välissä. Ongelmallista on, miten kuntien kustannusrakennetta kevennettäisiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että syrjäkylien ja pääkuntaan liitettävien kuntien kiinnostavuus yritystoiminnan paikkana heikkenee. Samalla laskee myös näillä alueilla olevien yritysten arvo. Ennen kaikkea kiinteistövakuuksien arvo heikkenisi.

Itsehallinto säilytettävä. Kunnallishallinto tarvitsee kehittämistä. Jokainen kunta on oman selvityksensä arvoinen. Kunnat pystyvät itse parhaiten oivalta-

maan, milloin aika on kypsä. Kunnallinen itsehallinto on perustuslain suojaamaa. Hyvä niin, jotta liian heppoisin perustein ei mennä myöskään kuntien pakkoliitoksiin. On muistettava, että myös yrityspuolella, jossa johtamisjärjestelmät ovat selkeämpiä, puolet fuusioista epäonnistuu. Kun uudistusta viedään ylhäältä alas -periaatteella, on se nostanut vastarinnan, ei pelkästään luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskuudessa, vaan myös akateemisten tutkijoiden, joiden perustelut ovat ehkä kaikista painavimpia. Suuri kunta ei ole itseisarvo, hyvinvoiva kuntalainen on. Eero Lehti Yrittäjä, kansanedustaja (kok.)

DEBATTI

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Syytä kapinoida Suomen Galliassa

yrin kertomaan pelkistetysti, mistä on kysymys, jos hallituksen kuntakartta toteutuu. Aluksi Sysmän kunnantalon työntekijät siirtyisivät viideksi vuodeksi kaupunkiin ja sen jälkeen valtaosalta loppuisivat työt. Samoin

Karenssi käyttöön

hden sairauspäivän karenssi näyttää saavan ensimmäistä kertaa vuosiin edes jonkinlaista positiivista vastakaikua. Luonnollisesti asiaa koskevassa kirjoittelussa näkee myös perinteisiä vastustavia kantoja. Keskustelusta tuntuu kuitenkin unohtuvan yksi periaatteellinen näkökulma: miksi työnantajan pitää maksaa työntekijälle palkkaa, jos työntekijä on sairaana eikä hänen työpanoksensa ole työnantajan käytettävissä. Toinen keskeinen kysymys on se, pitääkö työntekijän saada palkka tai sairauspäiväraha ylipäänsä kaikilta sairauspäiviltä? Jos pitää, niin miksi tämä sairausajan palkan maksaminen ei kuulu kokonaan yhteiskunnalle? Yrittäjäkin kantaa riskin omasta terveydestään ja jaksamisestaan. Yhteiskunta säästää nykyisin aikamoisen rahamäärän sairauspäivärahan omavastuun kautta. Työnantajan tulee maksaa sairastuneelle työntekijälle palkka sairastumispäivältä ja yhdeksältä seuraavalta arkipäivältä. Ei pidä myöskään unohtaa työnantajien kustantaman työterveyshuollon kustannuksia. Se on niin ikään työnantajien vastuulle vähittäin tullut kasvava kustannuserä. Työterveyshuollon alkuperäinen tarkoitus ehkäistä työstä johtuvaa sairastumista on perusteltu ja kuuluu Kelan ohella työnantajan kustannettavaksi. Työterveyshuolto hoitaa tällä hetkellä noin 1,9 miljoonaa työntekijää. Toivottavasti edellä todettu havahduttaa, että me yrittäjät osallistumme jo nyt merkittävällä tavalla yhteiskunnalle kuuluvien peruspalveluiden kustannuksiin. Olisiko aika helpottaa hieman tätä taakkaa – sen voisi aloittaa vaikka sairausajan palkan karenssilla ja alentamalla sairausajalta maksettavaa palkkaa. Voi olla, että Ruotsin ihme tapahtuisi täälläkin. Kirsi Åkerlund Asianajaja SY:n varapuheenjohtaja

kaikki kunnantalon tarjoamat palvelut siirtyisivät kaupunkiin, esimerkiksi rakennuslupa-asiat yms. Samassa ensiaallossa röntgen ja lukio-opetus siirtyisivät kaupunkiin. Toisessa aallossa terveyskeskus hammashoitoloineen, vanhainkoti ja

palveluasunnot siirtyisivät kaupunkiin. Kolmannessa aallossa lähtisi kirjasto, lasten päiväkoti ja viimeinenkin koulu kaupunkiin. Samalla osa asukkaista muuttaisi palveluiden perässä ja heti seuraavaksi osa yrityksistä ja kaupoista siirtyisi kaupunkiin tai lopet-

taisi toimintansa jne. Neljännessä aallossa kaupunki päättäisi sammuttaa katuvalot Sysmästä, koska täällä olisi niin vähän asukkaita pimeään aikaan. Tämä analyysini perustuu siihen tietoon, kun olin jenkkifirman suomalaisessa tytäryhtiöissä töissä 15 vuotta.

ruuden ekonomiaa. Pahinta tässä lyhyessä kertomuksessani on se, että se toteutuu, ellemme yksituumaisesti vastusta sitä äänekkäästi ja näyttävästi! Tämä yhtiö toimi silloin yli 130 maassa ja harjoitti suu-

Raimo Junnila Sysmäläinen yrittäjä

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

arjessa

Talvi toi töitä

HETTA HUSKIES

yrittäjän arjessa

Osallistu keskusteluun

Miten sesonki vaikuttaa sinun yrityksessäsi?

www.yrittajat.fi

Koiravaljakko takaa elämyksen Ei lunta, ei bisnestä. Se on saatu kokea Hetta Huskies -koiravaljakkoyrityksessä Enontekiöllä. Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

lkutalvesta Enontekiöllä oli jännät paikat. Lunta ei ollut, charter-lentoja peruttiin ja koiravaljakkoyritys Hetta Huskiesin kauden ensimmäiset vieraat jäivät

tulematta. Normaalisti Pasi Ikonen pääsee koirien kanssa hangille harjoittelemaan jo ennen sesongin alkua joulukuussa. Tänä vuonna lumi tuli kuitenkin niin myöhään, että koirien kanssa jouduttiin sulalta maalta suoraan asiakaskauteen. Koiravaljakkoajeluita järjestävän yrityksen kannalta hyvä alkutalvi vaatii pakkasta, jotta järvet jäätyisivät ja tarpeeksi lunta, jotta koiravaljakoilla liikkuminen luonnossa onnistuisi hyvin. – Toisaalta, runsas lumentulo teettää lisätyötä, kun ajourat täytyy pitää kunnossa.

Se on kuitenkin pieni ongelma, kun pääasia on, että lunta riittää. Siitä lähtien, kun lunta vihdoin joulukuun puolella saatiin, on talvi ollut Ikosen mukaan todella kiireinen. – Meillä on hyvin vähän niin sanottuja walk in -asiakkaita, jotka tekisivät päätöksen ostopäivänä, vaan suurin osa on ostanut retkensä etukäteen. He tulevat paikalle, oli sää mikä hyvänsä.

Koirat ihastuttavat. Pääasiassa keskieurooppalaisia ja brittejä houkuttelevan yrityksen sesongissa on Pasi Ikosen mukaan selvästi nähtävissä kaksi piikkiä. – Joulukuu on hyvin kiireinen. Silloin ulkomaalaiset matkatoimistot myyvät joulun teemamatkoja erityisesti lapsiperheille ja tuovat asiakkaita koira-ajeluille ja tapaamaan joulupukkia.

Runsas lumentulo teettää lisätyötä, kun ajourat täytyy pitää kunnossa. Se on kuitenkin pieni ongelma, kun pääasia on, että lunta riittää. Pasi Ikonen

Toinen kiireinen kausi on helmikuusta maaliskuun puolenväliin, jolloin asiakkaat ovat enimmäkseen pariskuntia ja aikuisryhmiä. Ikosen mukaan keskieurooppalaiset haluavat nähdä Lapin lumisena, kun taas kotimaiset turistit nauttivat enemmän lopputalven aurinkoisista päivistä, kun lumet ovat alkaneet sulaa. – Maaliskuun puolenvälin jälkeen alkaa olla jo aika vaikea myydä keskieurooppalaisille talvi-Lappia, kun Euroopassa alkaa jo kesä koittaa. Mikä sitten on ulkomaalaisille turisteille se mahtavin Lappi-kokemus? – Lapin luonto on se meidän suurin valtti, mutta myös koirat ovat asiakkaille sellainen iso kokemus, josta he jälkikäteen kovasti kiittelevät ja kyselevät.

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

HUHTIkuu

Muistathan: Liikkeen- ja ammatinharjoit-

tajien elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivä on 2.4. Palautuspäivä voi olla myös 8.5. tai 15.5.

SNOWBRICK

Etlatieto Oy:n selvityksen mukaan internetin osuus Suomen taloudesta on yhdeksän prosenttia.

JARKKO VIRTANEN

Sesonki. Hetta Huskiesin liikevaihdosta 90 prosenttia tehdään talvikuukausien aikana.

Työkaluja. Snowbrickin toimitusjohtaja Jukka Teppo on kehittänyt myös lumenveistovälineet.

Ennakointia. Kehotan taloyhtiöitä ennakoimaan lumenpudotuksia. Lumet täytyy pudottaa ajoissa, ennen kuin onnettomuuksia tapahtuu, Mika Grönblad sanoo. HETTA HUSKIES

Kevät. Suomalaiset haluavat Lappiin keväällä.

SNOWBRICK

Iglu-yö. Snowbrick opettaa rakentaamaan iglun, jossa voi yöpyä.

JARKKO VIRTANEN

Kiire. Solvikin kattohuollossa on saatu paiskia hommia tosissaan.

Igluja ja ravintoloita

Kattojen kuninkaat

Suomalainen luonnonlumi on oiva rakennusaine.

Solvikin kattohuollossa lumen tulo määrää liiketoiminnan suunnan.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

gluja, ravintoloita, kirkkoja, tonttuhahmoja, yrityslogoja, pihasomisteita, elokuvateattereita – kaikkia näitä SnowBrick rakentaa lumesta. – Rakennusmateriaalimme on luonnonlumi. Se soveltuu kaikkein parhaiten lumirakentamiseen, koska luonnonlumi on joustavaa, ja se pysyy hyvin kasassa. Tykkilumi on paljon kovempaa ja kylmempää, kertoo SnowBrickin toimitusjohtaja Jukka Teppo. Lumifirman kiireisin sesonki alkaa marraskuussa, ja viimeisiä rakennelmia valmistetaan joskus vielä toukokuussakin. Kesälläkään tässä talvisessa bisneksessä ei seisoskella tumput suorina. – Kesällä myydään aina seuraavan talven tuotteet. Nytkin katseemme on jo suunnattu ensi talvea kohti. Jos asiakas haluaa,

voimme rakentaa vaikka iglun myös kesällä, esimerkiksi juhannuksena. Varaamme silloin lumen valmiiksi jo talvella, Teppo kertoo.

Lumityökaluja ja igluyöpymistä. Arkkitehti Jukka Teppo vaihtoi perinteisemmät rakennusmateriaalit lumeen 90-luvun alussa. Idea syntyi kotipihalla lasten kanssa puuhatessa. Osaaminen taas hankittiin omalla Lumilla-koerakennusalueella Sinetässä. – Siellä toteutimme usean vuoden ajan määrättyjä rakennuskokeita, ja siltä pohjalta olemme tehneet lumiveistosoppaan ja lumiveistotyövälineet ja jopa jäälle soveltuvan koverrinsarjan. Snowbrick-yritys myös myy työvälineitään ja lumimuottejaan alan ammattilaisille sekä harrastajille. Ostajia löytyy viime vuosien lumisten pakkastalvien ansiosta myös eteläisemmästä Suomesta. Yhtiön suurin myyntihitti on kuitenkin iglu-ohjelma. – Ohjelman aikana rakennetaan oma iglu ja yövytään siinä arktisen luonnon keskellä. Pääasiassa asiakkaat ovat Aasian maista – Japanista tai Kiinasta, Teppo selvittää.

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

umisina talvina kattojen lumenpudotukset aiheuttavat taloyhtiöille mittavia lisäkustannuksia, mutta Solvikin kattohuollossa lumen tulo on pelkästään positiivinen asia. – Tämä on talvi on ollut hirvittävän hyvä liiketoiminnan kannalta, Mika Grönblad toteaa tyytyväisenä. Alkutalvesta helsinkiläisessä kattohuollossa lunta saatiin odotella tammikuun puolelle saakka. Mutta siitä lähtien, kun lumi vihdoin tuli, on Solvikin kattohuollossa saatu paiskia hommia tosissaan. Lumenpudotusten kannalta kiireisin aika on Grönbladin mukaan täysin riippuvainen lumen tulosta. Siksi ennusteita sesongin pituudesta tai työn määrästä on vaikea tehdä. Kiireisimmän sesongin keskellä, helmi-

kuun lopussa kysyntää on Solvikin kattohuollossa yli tarjonnan. Vastaanotetut työt on Grönbladin mukaan pystytty hoitamaan vuorokauden sisään tilauksesta. – Kolme viimeistä talvea ovat onneksi olleet runsaslumisia ja kiireisimpinä aikoina töitä on saatu tehdä ympäri vuorokauden.

Koko kapasiteetti käytössä. Kiireen keskellä Solvikin kattohuollon koko kapasiteetti on kovassa käytössä. – Näin käy aina, kun lunta tulee paljon. Talvisin Solvikin kattohuollon työntekijämäärä pomppaa kiireisimpään aikaan jopa kuusinkertaiseksi. Tällä hetkellä työllistettynä on noin 60 työntekijää ja kiiresuman purkamiseksi avuksi on valjastettu myös aliurakoitsijat. Grönblad arvioi hässäkän jatkuvan ainakin maaliskuun puoleenväliin saakka. Silloin kattofirman työtilanne rauhoittuu, kun talvisesonki päättyy. Sesongin ulkopuolella työntekijöiden määrä kutistuu noin kymmeneen henkeen. Syksyisin taloyhtiöt alkavat taas valmistautua uuteen talveen ja lumentuloon. Silloin Solvikin kattohuollon työmäärä lähtee taas kasvuun, kun kattojen korjaustyöt lisääntyvät.

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

a-p keränen

Tavallisia viennin rahoitusmalleja

Vahvistettu aikaremburssi

• Myyjä ja ostaja sopivat maksutavaksi remburssin ja myyjä myöntää maksuaikaa • Ostajan pankki avaa viejän hyväksi maksuajallisen remburssin, jonka myyjän pankki vahvistaa • Pankki diskonttaa remburssisaatavan viejälle hänen esittäessään remburssiehtojen mukaiset asiakirjat, jolloin viejä saa käteissuorituksen toimituksen tapahduttua • Remburssiin voi liittyä myös rahoitusratkaisu, jonka ehdot neuvotellaan ostajan ja myyjän pankkien kesken • Remburssin käyttö suojaa myyjää myös kaupan peruuntumiselta

2 vientikauppaa. Rahoitusjohtaja Mikko Marttalalla on vuosien kokemus idänkaupasta.

Ulkomainen ostaja osaa vaatia myyjältä rahoitusta Kattilalaitosten kokonaistoimittaja huomasi, että kilpailijoilla on valmiit rahoituspaketit kaupoista neuvoteltaessa. Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

iennin rahoitus on syytä pitää mielessä, kun yritys suunnittelee kaupankäyntiä ulkomailla. Etenkin, jos suuntana on itä. Pieksämäkeläisellä kattilalaitosten kokonaistoimittajalla, Enercosys Groupilla, on idänkaupasta jo 20 vuoden kokemus. Nyt yhtiö on joutunut ottamaan huomioon myös vientirahoituksen. – Olemme havainneet, että lähes jokaisessa neuvottelussa kysytään, onko rahoituksen järjestäminen mahdollista. Käytännössä me autamme asiakas-

tamme saamaan rahoitusta tilaukselle, sanoo rahoitusjohtaja Mikko Marttala. Marttala on aiemmin toiminut pankkimaailmassa Venäjän kaupasta vastaavana johtajana, joten hän tietää idänkaupan metkut. – Venäläisten oma pankkijärjestelmä ei ole niin kehittynyt, joten he pyytävät rahoitusta meiltä. Suurin osa kilpailijoistamme on Saksasta ja muista Pohjoismaista, ja heillä on aina valmis rahoitusmalli mukana kaupankäynnissä, Marttala selvittää. Enercosys pyörittää 25–30 miljoonan liikevaihtoa, joten mistään nappikaupasta ei ole kysymys vientituotteidenkaan osalta. Yhtiön suurimmat asiakkaat ovat venäläisiä öljy-yhtiöitä.

Remburssi toimii. Käytännössä Enercosysin ja venäläisen asiakkaan neuvottelut etenevät niin, että asiakas ilmaisee tarpeen rahoitukselle.

Keskustele aiheesta

• Myyjä ja ostaja sopivat vekselin käytöstä rahoitusinstrumenttina • Viejä asettaa vekselin tai vekselisarjan, jonka ostaja hyväksyy allekirjoituksellaan. Myyjän pankki diskonttaa vekselisaatavan viejälle, jolloin viejä saa käteissuorituksen toimituksen tapahduttua • Viejän pankki käyttää rahoituksen vakuutena tyypillisesti luottovakuutusta tai Finnveran ostajaluottotakuuta

Etuja viejälle: • Rahoituskustannusten jakamisesta myyjän ja ostajan kesken voidaan sopia • Maksuajan tarjoaminen on hyvä myynnin kilpailukeino • Ostajariskiä voidaan vähentää tai poistaa se kokonaan • Viejä saa käteissuorituksen toimituksen jälkeen

Etuja ostajalle: • Rahoitusratkaisut voivat usein tuoda etenkin kehittyvien maiden ostajalle korko-, vero- ja kulusäästöjä paikalliseen rahoitukseen verrattuna • Ratkaisut eivät välttämättä sido ostajan omia vakuuksia Lisäksi tarjolla on lukuisia muita viennin rahoitusvaihtoehtoja kuten yksittäisten laskupohjaisten myyntisaatavien tai saatavakannan rahoitus, myyjän pankin ja ostajan välisellä luottosopimuksella toteutettu rahoitus sekä erikseen räätälöity projektirahoitus. Rahoitusratkaisujen monimutkaistuessa vaatimukset eri osapuolten rahoitusosaamiselle kasvavat ja rahoituksen toteuttaminen kilpailukykyiseen hintaan edellyttää kaupalta huomattavaa kokoa. LÄHDE: NORDEA

www.yrittajat.fi

Varmista rahojen saanti

Täysi ryhmä Finnvera on aloittanut uuden viennin rahoitusohjelman 24 pilottiyrityksen kanssa. Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimon mukaan uusi koulutusjakso aloitetaan syksyllä, jos yrityksillä riittää innostusta. – Meidän tavoitteemme on tukea yrityksiä vientiponnisteluissa ja antaa osaamisemme heidän käyttöönsä. Myös yrityksistä pitää löytyä halukkuutta, sillä nämä eivät ole ihan yksinkertaisia asioita, Paloheimo sanoo. Hänen mukaansa rahoitus on vain

Sen jälkeen Enercosys neuvottelee suomalaisen tai muun pohjoismaisen pankin kanssa, jotta se saa saatavansa heti. Seuraavaksi myyjän ja ostajan pankit sopivat keskenään maksusitoumuksen noudattamisesta. – Remburssi on toimivin instrumentti. Kulujen jakautuminen neuvotellaan myyjän ja ostajan välillä. Parhaassa tapauksessa siitä ei koidu meille mitään kuluja, Marttala kehuu. Pankeilla on riskinottokapasiteetti rajallinen. Marttala kehottaakin pyytämään Finnveraa takaajaksi remburssille jakamaan riskiä. – Silloin pankki pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen hinnan ja pankkien kapasiteettikin kasvaa. Enercosys Group päätti lähteä mukaan Finnveran vienninrahoitusohjelmaan, joka on juuri alkanut. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan nimenomaan viennin avulla.

Vekseli

yksi viennin ongelmista. Ei tosin ihan vähäisin. Käytännössä ohjelmaan valittujen yritysten avainhenkilöille järjestetään muun muassa vientikaupan rahoituspäivä. Tilaisuudessa käydään läpi viennin eri rahoituspalveluja ja yritysten vientitoiminnan tarpeita. – Halusimme mukaan yrityksiä, joilla on joku oma tuote, ja kokemusta viennistä. Silloin tiedetään, mitä asiakkaat odottavat, Paloheimo kertoo. Yritysten koko vaihtelee liikevaihdoltaan kymmenen miljoonan euron molemmin puolin.

Monta ongelmaa viennin rahoittamisessa taklataan sillä, että yrittäjä on ajoissa liikkeellä. Se ei ole läheskään kaikille selvää. Näin sanoo Nordean Suomen Trade Finance -yksikön johtaja Petri Karhapää. Isommilla yrityksillä riittää osaamista vientikauppojen rahoittamisessa, mutta pienemmät tarvitsevat apua. Muutakin kuin rahaa. – Tyypillistä on rahoituksen tarpeen kova kiire, vaikka asian ydin on ennakkosuunnittelu. Monissa meille tulevissa pyynnöissä rahoitukselle haluttavat ehdot eivät ole suhteutettu itse kaupan kokoon,

Karhapää jatkaa. Hänen mukaansa tärkeintä on pysytellä yksinkertaisissa ratkaisuissa, jolloin rahoitus voidaan toteuttaa ilman monimutkaista dokumentaatiota. – Yrittäjillä on tyypillisesti kahdenlaisia tarpeita. Ensinnäkin halutaan hallita ostajariskiä, ja toiseksi halutaan itse käteissuoritus, mutta samalla on tarve myöntää maksuaikaa ostajalle. Karhapää suosittelee yrittäjälle remburssikauppaa. Remburssi on standardoitu instrumentti, joka on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.

arjessa

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

IIRO VÄHÄLÄ

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

kahville. Marja Kymäläinen mittaa työmatkansa sekunneissa. – Aamulla kun silmät aukeavat, niin ensimmäiseksi lähden tekemään taikinoita, ja vasta sitten juodaan aamukahvit, Kymäläinen nauraa. Kahvia ottamassa Toni Kantoluoto.

Kotiin kahville Leipomo- ja kahvilayrittäjä Marja Kymäläinen perusti itselleen unelma-ammatin omaan olohuoneeseen. ASIKKALA Pekka Mäntylä

vän ja eläkehomman saa, viime toukokuussa Asikkalan Vesivehmaalla elämänsä ensimmäisen yrityksen perustanut Kymäläinen kertaa. Kevääseen asti hän oli toiminut kotona toistakymmentä vuotta miehensä omaishoitajana. Vehmaan Kotileipomo & Lounaskahvilakin syntyi lähelle: asiakkaiden pöytä on samassa paikassa kuin perheen oma ruokapöytä ennen oli.

pekka.mantyla@yrittajat.fi

vella uusi asiakas alkaa epäröidä. Tohtiiko tuonne mennä? Eihän se näytä kahvilalta vaan jonkun kodilta! Sisään astumisen jälkeen epäselvyys kaikkoaa, kun Marja Kymäläinen toivottaa vieraat iloisesti tervetulleiksi. – Vaatihan se rohkeutta, kun tällä iällä nollapisteestä aloitti. Minä vaan uskoin, että kyllä tästä itselleen lei-

Eikö tunnu oudolta päästää kotiin ventovieraita asiakkaita? – Ei. Miehelläni on nyt muita henkilökohtaisia avustajia, joten vieraita ihmisiä käy meillä paljon muutenkin. Ja talo on kuitenkin aika iso, joten tämän alueen pystyy hyvin erottamaan muista huoneista.

Asiakkaat takapihalle. Asiakkaita on riittänyt, vaikka Kymäläisten kahvila

sijaitsee käytännössä ison huoltoasemaketjun kahvilan takapihalla. – Parhaat mainokseni, eli täällä käyneet asiakkaat, kiertävät ympäri Suomea, aikoinaan kokkina työskennellyt Kymäläinen myhäilee. – Talvella kanta-asiakkaiksi on tullut paljon eläkeläisiä, jotka saapuvat useita kertoja viikossa lounaalle. Aika usein heitä ja erilaisia työporukoita on niin paljon, että lounas loppuu kesken, mutta sitten vaan tehdään lisää. Kesäksi yrittäjä suunnittelee palkkaavansa harjoittelijan, jotta hän itse kykenee keskittymään kesäasukkaille kokkaamiseen. Vajaa vuosi yrittäjänä on vain vahvistanut intoa. – Aina kun saa asiakkaalta kiitosta hyvästä kotiruuasta, se tuntuu paremmalta kuin miljoona dollaria! Silloin tuntuu, että tämä on juuri se työ, jota haluaa tehdä. Tämä antaa kaiken.

Kuukauden kysymys

Sopimaton sopimus? Kysymys:

Tein puhelimessa sopimuksen minulle annettujen väärien tietojen perusteella. Onko sopimus voimassa ja jos näin on, voinko peruuttaa sopimuksen?

Vastaus: Yritysten välillä suullisesti, esimerkiksi puhelimessa tehdyt sopimukset ovat lähtökohtaisesti yhtä päteviä kuin kirjallisetkin. Kuitenkaan esimerkiksi petollisella viettelyllä aikaan saatu sopimus ei sido siihen vieteltyä osapuolta. Tällaisena petollisena viettelynä voidaan pitää esimerkiksi selvästi paikkansapitämättömien tai harhaanjohtavien tietojen antamista. Jotta tällä tavalla aikaan saatu sopimus olisi pätemätön, on virheellisellä tiedolla tai muulla toimella täytnyt kuitenkin olla olennaista merkitystä sopimuksen tekemisen kannalta. Jos sopimus on tehty petolliseen viettelyyn perustuen, on se kokonaisuudessaan pätemätön. Pätemättömyyteen voi näissä tilanteissa lähtökohtaisesti vedota vain se osapuoli, johon väärinkäytös on kohdistunut. Pätemättömyyteen vetoavan on syytä

reklamoida vastapuolta asiasta kirjallisesti. Kyse ei tällöin ole sopimuksen peruuttamisesta, vaan reklamaatiossaan henkilö katsoo, ettei sopimus ole petollisen viettelyn vuoksi häntä sitova ja sopimukseen perustuvat laskut tms. velvoitteet ovat siksi aiheettomia.

Kauppa

Palvelut, liikenne

Teollisuus

Matto- ja sisustusalan yritys Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat ja vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 290 000 €. SY-20012012-1635

Autokoulu Pirkanmaalla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 250 000 €. SY-08022012-1686

Tilauskonepaja Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 740 m2. Hintapyyntö 395 000 €. SY-01032012-1746

AAA-luottoluokan maahantuonti- ja vähittäismyynti yritys Uudellamaalla etsii osakasta tai rahoitusta laajentumiseen. Työntekijöitä 2 - 3. Liikevaihto 1 - 2 milj. €. Vuokratut toimitilat 275 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-30012012-1657 20 v toimineen pakkausalan tukkukaupan liiketoiminta omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Valmis asiakaskunta. Toimitilat 300 m2. Liikevaihto n. 250 000 €. KYMI-03022012-1671 Täyden palvelun huoltoasema Pirkanmaalla. Liikevaihto 1,8 milj. euroa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 485000 €. SY-16022012-1709

Liikunta-alan yritys Keski-Suomessa. Liikevaihto 250 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 120 000 €. SY-14032012-1780 Autohuolto/korjaamo pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 184 m2. Hintapyyntö 195 000 €. SY-20032012-1788

Majoitus, ravintola, elintarvike

Täyden palvelun huoltoasem Enossa, Joensuussa. Liikevaihto 1,9 milj. euroa. Oma tontti ja rakennus n. 850 m2. Hintapyyntö 1,3 milj. euroa. SY-16022012-1710

Pikaruokaravintola Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. SY-26012012-1649

Elintarvikekioski Lounais-Tampereella. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 74 m2. Hintapyyntö 110 000 €. SY-27022012-1738

Lounasravintola/pitopalvelu Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 400 m2. Hintapyyntö 22 000 €. SY-06022012-1678

Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €. SY-28022012-1743

Liiketilat/ravintolaliiketoiminta Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut ja omat liiketilat 2 100 m2. Hintapyyntö 3 300 000 €. SY-28022012-1742

Huonekaluliikkeen liiketoiminta Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 250 000 €. SY-07032012-1759

Yöravintola Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 -200 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 169 m2. Hintapyyntö 68 000 €. SY-14032012-1779

Veneily-, urheilu-, pienkoneja vapaa-ajan myymälä sekä huoltokorjaamo Etelä-Karjalassa. Omat toimitilat: myymälä 183 m2, korjaamo 90 m2, varastorakennus 117 m2 ja asunto 96 m2. SY-22032012-1795 Viljakauppaan soveltuva maatila ja liikekiinteistöt Pohjanmaan alueelta. 2 - 3 työntekijää. Liikevaihtoluokka yli 2 miljoonaa euroa, omat toimitilat, toimintaa koko Suomessa. Mahdollisuus neuvotella myös muista viljankäsittelyyn liittyvistä liiketoiminnoista. EPY-07022012-1679

Yrityspörssissä julkaistaan • Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suosittelemmekin olemaan rohkeasti yhteydessä neuvontapalveluumme, jotta löydämme oikean vastauksen juuri sinulla olevaan kysymykseen!

Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut Etelä-Pohjanmaan alueelta. Liikevaihtoluokka 100 - 200 t€, 2 htv, 100 m2 vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 65 000 €. EPY-28022012-1741

vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki , p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Muut toimialat Myydään yritys joka on erikoistunut äänentoiston-, valaistuksen- ja av-järjestelmien urakointiin ja maahantuontiin. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Omat toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 180 000 €. SY-20032012-1789

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 26.4.2012

Ovia ja elementtejä valmistavan yrityksen laitteet, tuoteoikeudet ja patentit Kainuussa. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 75 000 €. SY-05032012-1753 Metalliteollisuuden erikoisyritys Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. SY-08032012-1767 Tilauskonepaja Turun talousalueella. Toimitilat 432 m2, oma tontti 4 000 m2. SY-08032012-1768

Rakentaminen Rakennusalan yritys (kattoturvallisuustuotteiden ja sadevesijärjestelmien myynti ja asennus) Uudellamaalla. Toimintaa myös ulkomailla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Hintapyyntö 110 000 €. SY-14022012-1703 Rakennusalan yritys VarsinaisSuomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 800 m2. Hintapyyntö 350 000 €. SY-22022012-1722 Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-22032012-1794

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Konepaja, jolla omia tuotteita... 1 500 000 Alueellisesti merkittävä sähköasennusliike.........................650 000 Arvostettu rakennusliike .............450 000 Huoltoasema Pylkönmäellä...........195 000 Autokorjaamoketju........................950 000 Tekninen tukkukauppa..................850 000 Karaokepub maaseutupaikkak. ... 190 000 Sisustuskangaskauppa.....30 000+varasto Makuelämyksiä tarjoava yhtiö.....300 000 Kukkakauppa hyvällä liikepaikalla Helsingissä..................90 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta....................... 400 000 Rakennusliike Savossa..................465 000 Koneiden maahantuonti- ja myyntiyhtiö.................................2 650 000 Sisustusvalaisimien maahantuonti ja tukkukauppa................... 224 000 Teollisuuskiinteistö (vuokrattu)..2 200 000 Naisten muotiliike........................ 200 000 Sisustusliike Lounais-Suomessa.....50 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Muut toimialat

Palvelut, liikenne

Ostetaan yritys (liike-elämän palvelut tai muu palveluliiketoiminta, maahantuonti ja kauppa, sosiaalija terveysala jne.) Etelä-Suomesta. Liikevaihto 100 000 - 400 000 €. SY-13022012-1700

Ostetaan tilitoimiston liiketoiminta tai osuus Keski-Suomesta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. SY-23012012-1638

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

TYÖHYVINVOINTI

Jaksaa, jaksaa! Virtuaalinen hyvinvointipalvelu HeiaHeia innosti kokkolalaisen Raisoftin työntekijät liikkeelle. Nyt työntekijät kannustavat toisiaan verkossa lähetettävillä banaaneilla ja kukkasilla. Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

uodenvaihteessa kokkolalainen Johan Boholm asetti yrityksensä Oy Raisoft Ltd:n työntekijöille mielestään kunnianhimoisen tavoitteen. Tavoitteena oli, että toukokuussa järjestettävään Kokkola City Runiin mennessä yrityksellä pitäisi olla hyvinvoinnin internetpalvelussa HeiaHeiassa 650 liikuntatuntia kerättynä. Liikuntatunteja oli 23. helmikuuta merkattuna jo 620. Kävi ilmi, että Boholmin tavoite oli asetettu rankasti alakanttiin.

Porukka liikkeelle. HeiaHeiassa käyttäjät voivat kirjata urheilusuorituksiaan, seurata kavereiden liikuntatapahtumia, kommentoida omia ja toisten suorituksia sekä lähettää ja vastaanottaa erilaisia virtuaalikannustimia vaikkapa banaanin tai mitalin muodossa. Yksittäiset käyttäjät voivat luoda oman tilinsä HeiaHeiaan, mutta palvelu on mahdollista saada myös yritysten käyttöön. Yrityspuolen HeiaHeiassa on samat ominaisuudet kuin yksittäisille käyttäjille suunnatussa palvelussa, mutta yrityksen HeiaHeiassa työntekijöiden suoritukset on rajattu vain yrityksen työntekijöiden nähtäville. Yrityspuolen HeiaHeiassa on lisäksi mahdollista seurata, kuinka yrityksessä liikutaan ja mitä lajeja harrastetaan eniten. HeiaHeian perustajan, Jussi Räisäsen mu-

Miikka Puumala laatupäällikkö

Minna Wentus kouluttaja

Johan Boholm

Lajini: potkukelkkailu, juoksu, hiihto Parasta HeiaHeiassa: HeiaHeia innostaa

tietojohtaja Lajini: juoksu Kommentti HeiaHeiasta: Mainio työkalu yrityksen hyvinvointiin.

kaan tämä auttaa yrityksiä liikuntatapahtumien ja virkistyspäivien suunnittelussa. – Kyseessä ei ole Isoveli valvoo -järjestelmä, jossa työnantaja seuraa, kuinka yksittäiset ihmiset liikkuvat, vaan HeiaHeian avulla on mahdollista saada keskiarvoja ja yhteenvetoja siitä, kuinka työntekijät liikkuvat. – HeiaHeian yrityssovellus on jalostunut siitä ideasta, että yri-

tyksissä usein mietitään kuinka porukkaa saataisiin hauskalla tavalla liikkumaan ja sitä kautta voimaan paremmin. HeiaHeia mahdollistaa yhteisöllisemmän ja monipuolisemman tavan kuin perinteiset liikuntakampanjat, Räisänen sanoo.

Helppo ottaa käyttöön. Raisoftin Johan Boholmia mietitytti aluksi, saadaanko henkilökunta innostumaan HeiaHeiasta ja tulevatko työntekijät kirjaamaan liikuntasuorituksiaan palveluun. – Pelot olivat turhia, sillä HeiaHeia osoittautui todella helppokäyttöiseksi ja työntekijät ovat lähteneet erittäin hyvin mukaan, Boholm toteaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalle it- ja koulutusratkaisuja tuottava yritys oli viime syksynä muka-

Lajini: salibandy Motivoiko HeiaHeia liikkumaan? Liikun muutenkin paljon, mutta HeiaHeian myötä olen liikkunut vielä enemmän.

na pyöräilyn kilometrikisassa, jonka aikana huomattiin, että työntekijöiden mielestä oli mukavaa kirjata ylös suorituksia ja tilastoja seurattiin yrityksessä kovalla mielenkiinnolla. Kisan loputtua Boholm mietti, kuinka hyvää liikuntavireyttä voitaisiin pitää yllä. – Verrattuna pyöräilykilometrien kirjaamiseen, on HeiaHeia huomattavasti monipuolisempi, sillä palveluun on mahdollista kirjata eri lajeja. HeiaHeiassa esimerkiksi lumenluonnit ja koiranulkoiluttamisen voi merkata liikuntasuoritukseksi. – Monesti liikuntakampanjoissa tuuppaa käymään niin, että liikuntaedut ja -projektit purevat siihen porukkaan, joka muutenkin liikkuu. Työntekijän kannalta eri-

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

kuvat: esa melametsä

51%

pääkaupunkiseudulla asuvista vastustaa terveyskeskuspalveluiden ulkoistamista. Kielteisimmin ulkoistamiseen suhtautuvat yli 65-vuotiaat.

Jan Finell Maria Storbacka kouluttaja

Tom Cygnel sovellussuunnittelija Lajini: uinti, kävely, kuntosali Miten HeiaHeia on vaikuttanut yhteishenkeen työpaikalla? Leikkimielinen kilpailuhenki on lisääntynyt.

laisten liikuntamuotojen ja -tottumusten huomioiminen on tärkeää ja HeiaHeiassa oleellinen juttu on nimenomaan se, että jokainen valitsee kuinka haluaa olla mukana ja mitä lajeja harrastaa. Sen takia kynnys lähteä mukaan on paljon matalampi, Jussi Räisänen sanoo.

Yhteishenki nousussa. HeiaHeiassa ei kilpailla toisia vastaan, vaan jokainen liikkuu omalla tavallaan ja siten kasvattaa työpaikan liikuntapottia omalla panoksellaan. Erilaisia tiimien tai toimipisteiden välisiä kilpailuita on kuitenkin mahdollista järjestää. Johan Boholm on huomannut, että HeiaHeian myötä työntekijät ovat kahvipöytäkeskusteluissa alkaneet jutella liikuntasuorituksistaan. Se taas on luonut yhteisöllisyyttä työpaikalla, kun HeiaHeia on tuonut työntekijät yhteisen asian äärelle. Yhteishenkeä ovat Boholmin mukaan nostattaneet

Lajini: hiihto ja juoksu Treenitavoite: Harjoittelen maratonia varten.

myös HeiaHeiassa käytettävät virtuaalikannustimet, joiden avulla työntekijät voivat tsempata toisiaan. – On hienoa huomata, että työntekijät kannustavat toisiaan, eivätkä ajattele vain omaa itseään.

Motivaatiotyökalu.

Kun itsestään pitää kirjaa, niin asialle alkaa tapahtua jotain. Yksin päiväkirjan pitäminen on ihan kivaa, mutta siitä puuttuu HeiaHeian alkuperäinen idea, eli toisten kannustaminen ja yhteisöllisyys. Jussi Räisänen

www.yrittajat.fi

ohjelmistosuunnittelija

ohjelmistosuunnittelija/AD

Lajini: kahvakuula, uinti ja pyöräily Miksi treenaat? Tahdon pysyä kunnossa ja jaksaa työssä paremmin.

Lajini: suunnistus Parasta HeiaHeiassa: Meillä on kaksi tiimiä, jotka kilpailevat keskenään liikuntatuntien keräämisessä.

Homma toimii samalla tavoin työssäkin, kun täytyy vetää yhtä köyttä, eikä ajatella vain omaa työsuoritusta. Palvelun perustajan, Jussi Räisäsen mukaan yrityksen kannalta täysin realistinen tavoite on saada HeiaHeian käyttäjiksi reilusti yli puolet työntekijöistä. Palvelun yhteisöllisyys on hänen mukaansa myös innostanut sohvaperunoita liikkumaan. – HeiaHeia yksin ei ole se syy, vaan se, että yhteisö kannustaa eteenpäin, kun HeiaHeia tuo porukan saman asian äärelle. Raisoftissa työntekijöiden hyvinvoinnista on huolehdittu myös hankkimalla kahvitiloihin kaksi minipingispöytää. Pingis onkin 25 työntekijän firmassa toiseksi suosituin liikuntamuoto, heti kävelyn jälkeen. – Jos ajattelee, että tupakkatauon sijaan pelaakin viisi minuuttia pingistä, niin kyllähän se on positiivinen asia, Boholm toteaa.

Keskustele aiheesta verkossa!

Magnus Nygård

Raisoftin TOP 5 lajit tammi-helmikuussa 2012 Kävely 242 kertaa, 123.0 h

Pöytätennis 191 kertaa, 22.0 h

Lumityöt 190 kertaa, 114.0 h

Pyöräily 120 kertaa, 45.0 h

Koiran ulkoiluttaminen 51 kertaa, 40.0 h

TYÖHYVINVOINTI

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Jarkko Virtanen

HUOLI. Tieto syöpäsairaudesta oli yksinyrittäjä Riitta Mieloselle suuri shokki. Huolta ja stressiä lisäsi epävarmuus yritystoiminnan jatkuvuudesta pitkän sairausloman aikana. Kaikki ärjestyi, sillä tuuraaja löytyi.

Syöpä tuli shokkina Miten käy yritystoiminnan, kun yksinyrittäjä sairastuu vakavasti? Parturikampaaja Riitta Mielonen joutui kokemaan tilanteen omakohtaisesti. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

iime kesäkuussa yksinyrittäjänä kampaamoa pyörittävä Riitta Mielonen oli shokissa. Hän oli juuri kuullut sairastavansa imusolmukesyöpää, ja syöpähoidot aloitettaisiin kiireellisinä. – Ensimmäisenä tulee hirveä shokki sairaudesta, mutta samalla mielessä on kova huoli siitä, mitä tekisi yritystoimintansa kanssa. Kun on kyseessä pieni palveluyritys, niin tulot tulevat vain tehdystä työstä, ja kiinteät kulut juoksevat koko ajan. Tällaisen sairauden kohdalla aavistaa, että sairaslomasta tulee pitkä, helsinkiläinen Mielonen kertoo. Mielonen joutuikin raskaiden hoitojen keskellä pohtimaan yrityksensä tulevaisuutta vakavis-

saan. Ensitöikseen hän haki Kelalta sairauspäivärahaa juoksevien kulujen paikkaamiseksi. Hiukan lohtua toi myös vakuutusyhtiön tieto siitä, ettei YEL-maksua tarvinnut maksaa näin pitkän sairasloman aikana. Koko ajan takaraivossa nakutti kuitenkin ajatus, että olisiko Top Salon -liike järkevintä lopettaa. – Tapauksessani onni oli siinä, että minulla oli ollut kevään aikana poikkeuksellisesti työharjoittelija. Hän jatkoi töitä liikkeessä, eikä liikettä tarvinnut sulkea kokonaan.

Soittoja sairaalasta. Mielosen jatkaja oli juuri vastavalmistunut ammattiinsa, joten hänelle hyppy yritystoimintaan ja työskentelemään yksin liikkeessä oli iso asia. – Arvatenkin hän tarvitsi tukea työtehtävissään. Olin päivittäin

yhteydessä häneen. Sairaalastakin saatoin laittaa useita tekstiviestejä päivässä, ja oikeastaan elin mukana työssä koko ajan. – Palkansaajat saavat oikeasti sairastaa sairauslomalla, mutta yrittäjällä ei 100-prosenttista sairauslomaa ole koskaan. Se lisää vaikeaan sairauteen huolta ja stressiä. Vahvasti yrittäjähenkisen Mielosen oli myös välillä vaikea sopeutua ajatukseen, etteivät omat voimat riittäneet työntekoon. – Välillä aina kuvittelin, että nyt olen jo terveempi, ja jaksan mennä töihin käymään. Kuvitelmat olivat kuitenkin hiukan liian suuria, eikä töihin menosta tullut mitään.

Vakautta vakuutuksesta. Riitta Mielosella oli onni matkassa, kun tuuraaja löytyi. Aina näin ei kuitenkaan ole. – Minulla on kollegoita, jotka ovat samassa tilanteessa joutuneet lopettamaan. Tuuraajan saaminen on vaikeaa, ja vaikka sellaisen saisikin, asiakashävikkiä tulee aina. Palveluyritykset ovat yleensä henkilöityneitä yrityksiä. Minultakin katosi arviolta 20 – 30 prosenttia asiakkaista. Tosin olen ajatellut, että juuri nyt se ei haittaa, sillä en jaksa vielä tehdä ihan täyttä työpäivää, töihin jo palannut Mielonen kertoo. Kampaamoyrittäjä kiittelee sitä, että oli aikoinaan ottanut sairaskuluvakuutuksen.

Kattavaan päivärahaan oikeuttavat sairasvakuutukset ovat mielestäni suunnattu suuremmille yrityksille. Toivoisinkin, että vakuutusvalikoimaa kehitettäisiin niin, että myös yksinyrittäjillä olisi varaa ottaa niitä. Riitta Mielonen

Osallistu keskusteluun Miten olet varautunut sairauden varalle? www.yrittajat.fi

– Pääsin hoitoon nopeammin, kun pystyin käymään alkututkimuksissa yksityisellä puolella. Uskoisin, että se lyhensi sairauslomaani noin kuukaudella. Minulla ei kuitenkaan ollut vakuutusta, joka olisi oikeuttanut sairauspäiviltä päivärahaan. Olin joskus aikaisemmin harkinnut sellaisen ottamista, mutta todennut vuosimaksun liian kalliiksi saatuun hyötyyn nähden. – Kattavaan päivärahaan oikeuttavat sairasvakuutukset ovat mielestäni suunnattu suuremmille yrityksille. Toivoisinkin, että vakuutusvalikoimaa kehitettäisiin niin, että myös yksinyrittäjillä olisi varaa ottaa niitä. Myös vakuutus, joka kattaisi sijaisen palkkaamisen sairasloman ajalle, olisi hyvä. Ne toisivat sairauden yllättäessä hurjasti turvaa, Riitta Mielonen viestittää.

Työhyvinvointi

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Jos jotain vakavaa sattuu

Työtulo riittäväksi

YEL-vakuutus antaa turvan myös työkyvyttömyyden varalta. Jotta oma sosiaaliturva ei jäisi liian pieneksi, YEL-maksujen pohjana käytettävä yrittäjän työtulo on syytä mitoittaa riittävän suureksi. Sairausvakuutuspäiväraha, vanhempainpäivärahat ja kuntoutusraha lasketaan vahvistetun YEL-työtulon perusteella.

Täydennä sosiaaliturvaasi vapaehtoisin vakuutuksin

Omaksi ja perheensä suojaksi kannattaa ottaa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Mikäli vuosityöansio on vakuutussopimusta solmittaessa sovittu oikeankokoiseksi, ansiotaso säilyy ennallaan tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden aikanakin.

Oikea-aikainen ja laadukas hoito nopeuttaa tervehtymistä ja työhön paluuta

Nopea hoitoon pääsy voivat lyhentää ratkaisevasti sairauspoissaoloa. Sairauskuluvakuutus korvaa sellaisia sairaudesta ja tapaturmavammasta aiheutuneita hoito- ja tutkimuskuluja, joita ei korvata jonkin lain tai työterveyshuollon perusteella.

Sijainen paikkaamaan poissaoloa

Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylä 23.–24.5.2012

Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan. Keskustelemme lisäksi kuntauudistuksessa asetettujen tavoitteiden mahdollisista vaikutuksista pk-yritysten toimintaan. Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudistamiseen. Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä. Seminaarissa mukana mm. kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ja näyttelijä Jukka Puotila.

Tervetuloa! Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2012

Apua sairaustilanteeseen voi löytyä Yrittäjän sijaispalvelusta. Se on Yrittäjänaisten pyörittämä palvelu, joka tarjoaa apua, sijaitsipa yrityksesi missä päin Suomea tahansa. LÄHDE: FENNIA

Matti, 35-vuotias yrittäjä kaksi lasta ja vaimo

Työsuhdetiedot

Vahvistettu työtulo Todelliset tulot yrityksestä

Ohimenevä työkyvyttömyys Kelan sairauspäiväraha

Laskelma osoittaa, kuinka paljon tulot mahdollisessa sairaustapauksessa pienenevät, jos yrittäjällä ei ole vakuutusta.

24 000 €/vuosi 48 000 €/vuosi

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

56 €/pvä 1 400 €/kk

Ansionmenetys verrattuna nykyisiin bruttotuloihin

– 2 600 €/kk

Kommentti LOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi

Saisitko sijaisen? Yhden naisen yritystä pyörittävä kirjanpitäjä-äitini sairastui vakavasti muutama vuosi sitten. Kaoottiselta tuntuvan tilanteen keskellä istuin Meilahden sairaalassa äidin sängyn vieressä, ja tiliöin asiakkaiden tositteita hänen ohjeittensa mukaan. Juuri eläkkeelle jäänyt isäni puolestaan opetteli iltaisin kirjanpidon saloja äidin aiempia tuotoksia tutkien. Meillä kaikki järjestyi – äiti tervehtyi,

ja isä oppi kirjanpidon. Äidillä oli myös päivärahaan oikeuttava sairaskuluvakuutus, joka auttoi paikkaamaan sairaalalaskuja ja yrityksen juoksevia kuluja. Kaikkien työtä ei kuitenkaan voi opetella, tai opettelijaa ei lähipiirissä edes ole. Sairaus ei myöskään katso kenet se valitsee. Ainoa konsti on koettaa varautua yllättäviin tilanteisiin. Löytyykö sinulle sijaista, tai onko vakuutuksesi kunnossa?

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

vapaalla Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Jeesustelun maailmanennätys. Jälkiviisastelu Finnairin johdon bonuksista on osoittanut, että Suomesta löytyy yhden eduskunnan verran pörssiyrityksen johtamisen huippuasiantuntijoita.

Kengänkuva takamukseen. Vedonlyönti ministereiden potkuista käy kuumempana kuin pesäpallon sopupeleissä konsanaan ja sammakkojen äidin eli Maria G:n kertoimet laskevat uhkaavasti lähelle yhtä.

Dokumentti. Tarja Halosen viimeisen vuoden saavutuksista presidenttinä on julkaistu dokumenttielokuva. Saavutusten lista oli sen verran suppea, että lyhytelokuvajuhlillekin joudutaan perustamaan uusi kilpasarja: minuuttidokkari.

VR juhlii. Vuonna 1862 perustettu VR juhlistaa tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Monopoliyrityksen tietoturvaosasto taitaa elää yhä samalla vuosituhannella.

Dragsvikin puolesta. Dragsvikin kasarmia ei voi sulkea, sillä asento ja lepo ovat ylivoimaisen vaikeita sanoja ruotsinkielisten taistelijoiden oppia.

Napakymppi. AKT eli tuttavallisemmin Alistaja- ja Kiusaajatyönantajat ovat tehneet tempauksillaan myös hyvää. Kaupan kassat kilisevät, sillä Timo Rädyn kasvokuvalla varustetusta tikkataulusta ennustetaan kesän jättimenestystä.

kysymystä

Marjo Niittyviita

Mitä tiikeriäitiys tarkoittaa? 1

Esiinnyt Liv-kanavalla alkavassa Supermarjo ja tytöt -tv-sarjassa. Sarjassa seurataan yrittäjäperheenne elämää ja sitä, miten yritystoiminnan ja perheen yhdistäminen luonnistuu. Onnistuuko se?

Ilman yrittäjyyttä emme pystyisi toteuttamaan kaikkia niitä asioita, mitä nyt pystymme tekemään, kun yritystilat sijaitsevat kotimme yhteydessä. Vaikka välillä sattuu ruuhkahuippuja, niin saamme silti olla läsnä lastemme arjessa keskivertoa varmasti paljon enemmän. Yrittäjyys on ainoa asia, mitä voisin kuvitella omassa elämässäni, kun kasvatamme samalla suurperhettä.

Sinua tituleerataan tiikeriäidiksi. Mitä tiikeriäitiys itsellesi tarkoittaa?

ei tarvinnut etukäteen murehtia asioista. Uskon lopputuloksen olevan tunteellinen, onnellinen ja ikimuistoinen.

Pyöritätte miehenne kanssa Model Ace -malli- ja ohjelmistotoimistoa. Miten päädyitte mallibisnekseen?

Miehelläni on mallitaustaa nuoruudesta, ja itse olen sosiaalisena ihmisenä esiintynyt urheilu-urani aikana paljon omien sponsoreiden tilaisuuksissa. Huomasimme vuosituhannen taitteessa, että Päijät-Hämeen alueella ei ollut lainkaan yhdistettyä malli- ja ohjelmatoimistoa ja omat vahvuutemme antoivat uskoa siihen, että tällaisella yrityksellä olisi kysyntää.

Miten tällä alalla menestytään?

Olen äiti, joka aina ajattelee omien lastensa parasta eri asioissa. Annan lapsilleni paljon rakkautta isoin pehmein tiikerintassuin, sillä mikään ei ole elämässäni niin tärkeää, kuin rakkaus omiin lapsiini. Puolustan myös tiikerin kynsin ja hampain omaa reviiriäni, jos koen sen jollain tavalla uhatuksi.

Näen omana vahvuutenani halun kohdella joka asiakastamme yhtä tärkeänä, kuunnella heidän toiveitaan tarkasti ja antaa 100-prosenttisesti oman panokseni heidän tilauksiinsa. Kyllä asiakkaat huomaavat, kuka oikeasti haluaa palvella heitä nöyrästi, ja tehdä sovitut asiat ajallaan.

Synnytit poikasi Kevinin tv-kameroiden edessä. Eikö julkinen synnytys tuntunut hurjalta?

Syntymä on mielestäni maailman luonnollisimpia asioita. Ohjelmassa on kuitenkin selkeät rajat, mitä näytetään laitoksella ja mitä ei, niin

Ilman yrittäjyyttä emme pystyisi toteuttamaan kaikkia asioita niitä, mitä nyt pystymme tekemään, kun yritystilat sijaitsevat kotimme yhteydessä.

Miten uskot osallistumisen tv-sarjaan vaikuttavan yritystoimintaanne?

Tilauksia tulee erilaisiin tapahtumiin huomattavan paljon enemmän. Ja kun yleinen kiinnostavuus lisääntyy, saamme samalla myös entistä parempia työntekijöitä tiimiimme.

Kuka? Marjo Niittyviita

Ikä: 37 vuotta Perhe: mies Ari, lapset: Sara 10 v, Rosa 7 v ja Kevin 10 kk Unelma: Elää onnellinen ja rakkaudentäyteinen elämä yhdessä koko perheen kanssa. Juuri nyt: Yrittäjäperheen arkea Livillä keskiviikkoisin.

3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Renkaanvaihtajat

ovat tuttu näky terveysasemalla, kun selkä menee jumiin hankalien kiertoliikkeiden vuoksi. Vianor Holding Oy:n tiedote

1415 €

Baanalla

Tapahtumia

Meksiko. Nuorten Yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma HotSpot käynnistettiin maaliskuun 16. päivä verkostoitumisbileillä. Bileissä oli tuulahdus latinalaisesta Amerikasta ja paikkana meksikolainen ravintola Gringos Locos. Asut olivat toki tilaisuuden henkeen. Kuva: Saku Perintö

Reinoilla työelämätaitoja

Leffateatteri. Hotspotin lauantain huippuseminaari järjestettiin vanhassa ja tunnelmallisessa Bio Rexin elokuvateatterissa Lasipalatsissa. Puhujina olivat mm. Madventuresin Riku ja Tunna ja sydämellisistä kengistään tuttu Minna Parikka sekä sarjayrittäjä Marko Parkkinen. Kuva: Jaana Tihtonen

MURMANSK. Suomen Yrittäjien yritysdelegaatio vieraili Murmanskissa 18. – 21. maaliskuuta. Matkan tarkoituksena oli tutustua alueen liiketoimintamahdollisuuksiin. Kuvassa ollaan yritysvierailulla. Kuva: Thomas Palmgren

PILKKIKILPAILU. Helsingin Yrittäjät isännöi pilkkikisaa 3.3. yhteistyössä Fennian kanssa. Kisaan haastettiin mukaan yrittäjiä ja päättäjiä Vantaalta, Espoosta, Muuramesta ja Asikkalasta. Yksilökisan voiton vei Helsingin Yrittäjien pj Pentti Rantala (saalis 1291 g) ja joukkuekisassa ykköseksi ylsi Asikkalan Yrittäjät (saalis 1612 g). Kuvassa Vantaan joukkue. Kuva: Pia Pakarinen

Lempäälän Yrittäjät ovat lanseeranneet tutuista Reino- ja Aino-tossuista uuden Yritysreino-version. Tossut ovat väriltään yrittäjäjärjestön siniset, ja etuosaa komistaa suuri Y-logo. Lempäälän Yrittäjät keräävät Aino ja Reino -tossuprojektilla rahoitusta nuorten Työelämän Ajokortti -koulutukseen. Koulutus toteutetaan yhteistyössä 4H-järjestön kanssa. Koulutuksessa käydään läpi, mitä sääntöjä kesätyöpaikassa työskentelyyn liittyy. Tunneilla tutustutaan perusasioihin, kuten mitä tarkoittaa sovittu työaika, kuinka työpaikalla pukeudutaan ja mitkä ovat kännykänkäytön säännöt. Ainot ja Reinot soveltuvat tietenkin hyvin yrittäjille niin työ- kuin vapaa-ajan jalkineiksi, mutta ne ovat myös oiva lahjatuote yhdistyksille. Tossuja voi tilata sivujen www.yritysreinot. fi kautta.

korkea osaaminen ja voimakas halu lähteä yrittäjiksi. Naiset aikovat perustaa muiden muassa ict- ja hyvinvointialan sekä kansainvälisyyteen suuntautuvia yrityksiä, kertoo Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Taru Päivike.

Kuuntele Maisan tarina Pääsiäisviikolla on Yle Radio 1:ssä kuultavissa radiodokumentti kaavilaisesta yrittäjästä vaatekauppias Maisa Kesosesta. Kosonen on pyörittänyt muotiliikettään samalla raitilla jo yli 26 vuotta. Maisan kaupasta löytyy asusteita joka lähtöön, niin naisille ja miehillekin. Kesosta on houkuteltu perustamaan myymälä johonkin lähikaupunkiin, mutta kauppateknikko ja maatalon tytär ei aio muuttaa kotikylältään minnekään. Kesonen kertoo yritystoiminnastaan torstaina 5. huhtikuuta 2012 klo 22.15 ja lauantaina 7. huhtikuuta 2012 klo 13.10.

Naisten leirillä yrittäjäksi Parikymmentä korkeasti koulutettua naista aikoo perustaa liudan yrityksiä InnoLady Camp -leirillä. Neljän internaattileirin kokonaisuus alkaa huhtikuussa ja päättyy lokakuussa. – Valitsimme valmennukseen naisia, joilla on omaperäinen, innovatiivinen idea, josta he haluavat luoda tuottavaa liiketoimintaa. Heitä yhdistää

yrittäjä–suomi–yrittäjä

Junttimeininkiä ussi-paidat, Hankkija-lippikset, Reino- ja Aino-tossut ovat taas in, kun Savossa juhlitaan Hulabalo-kevätriehaa 21. huhtikuuta. Tämänvuotisten karkeloiden teemana on nimittäin junttibileet. Ravintola Albatrossi täytetään mitä junteimmin pukeutuneista yrittäjistä, joita junttimaailmaan johdattelevat esimerkiksi erilaiset rastipisteet, bingo sekä teeman mukainen ruoka ja bilemusiikki, josta vastaa Jamppa Kääriäinen & Taastaorkesterj.

Keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2011 oli 1 415 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaiseläke keskimäärin on 1 610 euroa kuukaudessa, naisilla 1 258 euroa.

Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa. Karaokepuolella kuullaan kansan syvien rivien tulkintoja. Savon Yrittäjien juhliin odotetaan noin 700 yrittäjää aveceineen eri puolilta Pohjois-Savoa. Illan aikana luovutetaan perinteisesti Savon Yrittäjien Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinto. Osallistumismaksu 20 euroa/henkilö sisältää ohjelman, ruuan ja yhden ruokajuoman. Ilmoittautuminen Mia Hakulinen p. 044 3680 508 tai mia. hakulinen(at)yrittajat.fi.

Milloin: Ravintola Albatrossissa Kuopiossa 21.4. klo 18.00. Paikalla myös: Juontaja Jamppa Kääriäinen.

työaika

Sinulla 12 h ja työntekijällä 4 h töitä + 3,5 h tutustumista kahvikuppiin.

PARHAAT PALVELUT

KIELIKOULUTUSTA Liike-elämän englantia

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Räätälöitynä yrityksille ja yksityisille.

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Gsm 040 353 7488 heikki.orkimo@bigdeal.fi

Kielipalvelu FILIAL

BigDeal Kielipalvelut www.bigdeal.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

TULOSTINTARVIKKEITA

– kaikki käännökset – auktorisoidut käännökset

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

VARASTOINTIPALVELUT

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Kaipaako varastointisi osaavaa, palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

Puh. 09-622 5715

M&H Logistics teaM oy

www.consista.fi

Yrittäjä!!

040 539 0064 ja 040 569 2005

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! Tiedustelut: Kari Salko 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

  

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.

    



3/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Livsstilen beror inte endast på människans val, utan den är också en samhälleligt producerad verksamhetsmodell, som man kan påverka. Maria Guzenina-Richardson i Tehy-tidningen

Sjukdom minskar företagens konkurrensförmåga

Kostnaderna för sjukfrånvaro knaprar på företagens konkurrensförmåga. En oavlönad karensdag skulle underlätta situationen.

MIKA HYVÄRINEN

Kännbara skillnader. Herajärvis företag är ett flerbranschföretag inom metallindustrin med fabriker både i finska Torneå och i Hap-

TES. Ur sm-företagens synvinkel har TES-förhandlingarna saknat fokus under de senaste decennierna, säger Corrotech Oy:s verkställande direktör Tapio Herajärvi.

Om ingenting görs i karensfrågan förlorar vi vår internationella konkurrensförmåga.

Tapio Herajärvi

aranda på svenska sidan. Företaget har arbetstagare i båda länderna, vilket har gjort att Herajärvi har kunnat jämföra de båda ländernas arbetslagstiftning från första parkett. – I Sverige är den första sjukfrånvarodagen oavlönad och den insjuknades avgifter betalas av staten redan efter 14 frånvarodagar. Beroende av anställningsformen kan motsvarande siffra i Finland

vara ända upp till 56 dagar, jämför Tapio Herajärvi. I Sverige blev den första sjukfrånvarodagen oavlönad år 1993. Följderna blev tydliga – mängden korttidsfrånvaro minskade rejält. Förutom att den första sjukfrånvarodagen är oavlönad i Sverige betalar man där endast 80 procent av lönen för sjukdagarna. Även denna modell skulle Herajärvi vilja införa i Finland.

Mätarnålen pekar mot nordost Enligt preliminära uppgifter ökade sm-företagens omsättning förra året med i genomsnitt 8,3 procent.

nligt preliminära uppgifter insamlade av kreditupplysningsföretaget Soliditet ökade sm-företagens omsättning förra året med i genomsnitt 8,3 procent. – Förra året var ett bra år. Det verkar som om eurokrisen i sig inte påverkade efterfrågan inom landet. De enda som man har hört klagomål ifrån är underleverantörerna

Företagarnas genomsnittliga inkomster överskred gränsen 40 000 euro under 2010. Tillväxten jämfört med lågkonjunkturåret 2009 blev 6,3 procent. Mer exakt var företagarnas inkomster 40 638 euro, av vilket största delen, 29 642 euro, var förvärvsinkomster. Beloppet för kapitalinkomsterna ökade från jämförelseåret med över 13 procent. Från de onoterade bolagen lyfte man utdelningar på sammanlagt över en miljard euro. Företagarnas totala beskattning höll sig nästan oförändrad, 33 procent.

En fullständig renovering av systemet för lärlingsutbildning

Sverige minskade den korta sjukfrånvaron betydligt när den första sjukfrånvarodagen blev oavlönad. Vi måste få samma praxis i Finland, betonar Corrotech Oy:s verkställande direktör Tapio Herajärvi. – Vi har ingen annan lösning än att ta tag i frågan om den första sjukdagen som en oavlönad karensdag. Oavsett hur solidariska vi vill vara mot samhället, är det inte hållbart att vi betalar fulla ersättningar vid sjukdom. – Om ingenting görs i karensfrågan förlorar vi vår internationella konkurrensförmåga, och arbetet tar slut även för de friska, fortsätter Herajärvi.

Företagarnas inkomster ökar

till exportindustrin, säger huvudanalytiker Ari Rajala på Soliditet. – Hos börsföretagen började tillväxten falna i slutet av året, men de stora företagens svårigheter avspeglas på sm-sektorn med en fördröjning, berättar Rajala. Av företagen som ökade omsättningen anställde vart femte ny personal och även lönsamheten visade positiva tecken. Om alla företag medräknas var avkastningen på placerat kapital, som används som ett mått på lönsamheten, 14,2 procent, dvs. god. 40 procent av företagen uppnådde en utmärkt lönsamhetsnivå på över 20 procent. – Omsättningen minskade för vart tredje företag, och dessa hade svårt att behålla sin lönsamhet. De fasta kostnaderna är så många, konstaterar Rajala.

Positiva siffror i den preliminära informationen är också att förlustföretagens antal minskade med 3,5 procentenheter till 22,6 procent. Enligt den av Företagarna i Finland i februari publicerade smbarometern är företagens investeringsvilja fortfarande svag.

– Europas krisnyheter har säkert fördystrat sinnelagen och ökat försiktigheten. Företagarna litar inte på att tillväxten kommer. I verkligheten kan företagen finansiera sina investeringar nästan helt med internt tillförda medel, säger Rajala.

Omsättningen ökade, % 2011

67 % 33 %

Omsättningen sjönk, % 2011

Av företagen är 82 procent beredda att anställa en ungdom för lärlingsutbildning, eller åtminstone allvarligt överväga en anställning, om lärlingens bruttolön skulle vara 300 – 400 euro i månaden under det första året. Detta framgår av en enkät som Företagarna i Finland genomförde i mars. Det finns alltså en vilja att sysselsätta ungdomar, men incitamenten saknas fortfarande. Arbetsminister Lauri Ihalainen lovar nu också att man kommer att utveckla systemet.

Räddningsplan för byskola I Siikais kom företagaren Eija Laakkonen fram till en unik lösning, när kommunfullmäktige beslutade sig för att lägga ned byskolan i Leväsjoki. Tillsammans med sin företagskompanjon lämnade hon ett köpeanbud och förband sig att hyra ut lokalerna igen för användning som skola. Leväsjoen Metalli har redan nu svårt att hitta arbetstagare och en nedläggning av skolan skulle försvåra situationen ytterligare. – Vårt erbjudande är en ny typ av tankekultur. Även om detta inte skulle hjälpa vår egen by, kan idén förhoppningsvis komma till nytta på annat håll.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2012

Kun urheiluhierojan tukijalka petti. Pelaajauransa jälkeen Seppo hankki fysioterapeutin koulutuksen ja perusti oman yrityksen. Lipsahdus jäisellä kadulla aiheutti rannemurtuman. Hierojan tärkein työkalu meni rikki. Edessä oli leikkaus ja pitkä sairausloma. Onneksi Sepolla oli Ifin Yrittäjän

Tapaturmavakuutus. If Yrityskansion kautta asiat hoituivat nopeasti ja hoitokulut hoidettiin suoraan sairaalan ja Ifin kesken. Seppo kuntoutui ja palasi hierontapöydän ääreen. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Olethan pitänyt yrityksesi henkilövakuutukset ajan tasalla? Soita, tarkista ja voita kylpyläloma. ARKISIN klo 8-17

if.fi/vakuutahenkilosto

010 19 16 93