Yrittäjäsanomat 10/2015 by Suomen Yrittäjät

U u t ta r a h a a Pankkisääntelyn kiristyminen saa yrittäjät hakemaan rahaa uusista lähteistä.

A p t e e k i t k ä r s i vät m u r r o i s ta Sähköiset reseptit ovat lisänneet apteekkimurtoja.

Ja z z -y r i t tä jä n v i i k ko Matti Nives piti päiväkirjaa viikkoa ennen vuoden kohokohtaa.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

10 2015 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d vesa - matti väärä

Tekniikka myllää Mitkä toimialat kasvavat ja mitkä kuihtuvat tulevaisuudessa? Menestys voi olla kiinni uuden teknologian omaksumisesta. Wanhustentalo Kotikummun yrittäjät Heli ja Jarmo Mäntsälä ovat kehittäneet sähköbussin, jolla ulkoilutetaan vanhuksia.

4-7

Jake Ihalainen oli 13-vuotias, kun hän alkoi myydä naapureille polttopuita. Yrityksen hän perusti pari vuotta myöhemmin. Edes metsäteollisuuden alamäki ei ole hidastanut metsäpalvelualan yrittäjän kasvutarinaa. Sivut 24–26

Mentori apuna Kokenut Olli Riikkala mentoroi NetMedin toimitusjohtaja Lauri Sippolaa maailmanvalloitukseen. Lue vinkit, miten löytää hyvä mentori yrittäjälle. Sivut 18 –19

johannes wiehn

meeri utti

Puun mitalla

SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016 ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE.

Jari Sillanpää, Suomen ykkösviihdyttäjä

VALVEUDU VIISAASTI

VERKOSTOIDU VAIVATTA

VIRKISTÄYDY VIIHTYEN

• Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä. • Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä. • Uudista markkinointia ja myyntiä.

• Tapaa laivalla vanhoja tuttuja. • Luo uusia verkostoja. • Naura, keskustele ja viihdy.

• Ota ansaittu tauko kiireisiisi. • Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin. • Nauti ja energisoidu.

LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM.

Mikko Kuitunen

Linda Liukas

Ville Kukkonen

Martti Vannas

Antti Hagqvist

Minna Valtari

Myyttejä murtava yrittäjä

Suomen Digital Champion

Yritysjuridiikan moniottelija

Huumoria, taikuutta ja tilannekomiikkaa

Urheiluhullu yritysvalmentaja

Somenatiivi toimitusjohtaja

KERÄÄ PORUKKA JA VARAA MATKA! LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI m/s Baltic Queen Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan! Tapahtuman ohjelma tukee yritystoiminnan kehittämistä, ja on yrityksille verovähennyskelpoinen. RISTEILYN HINTA ALK. 62 €/HLÖ (4-hengen B-luokan hytissä)

VARAA MATKASI NYT, www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100

(lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)

YHTEISTYÖSSÄ

MUKANA JO

900 YRITTÄ

JÄÄ!

Yrittäjäsanomat

10/15

Joulukuu

yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjän kirjasyksy

Kohtuutta perintäkuluihin

Yrittäjäsanomissa on arvosteltu vuoden aikana 30 yrittämiseen, talouteen ja johtamiseen liittyvää kirjaa. Katso sopisiko joku pukinkonttiin. bit.ly/kirjavinkit

Laissa ei ole määritetty yrityksiä koskevaa perintäkulukattoa, mutta kohtuullistamista voi hakea aluehallintoviranomaiselta. bit.ly/perinnästä

emil bobyrev

meeri utti

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Vuoden 2016 verot

Yrittäjäsanomat kokosi yhteen ensi vuoden yrittäjää koskevat veromuutokset. bit.ly/verot2016

Yrittäjän markkina Rekki-palvelun perustaja Bertta Städter yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa haluaa haastaa verkon perinteiset vertaiskauppapaikat. Entistä useampi kuluttaja ostaa sekä uutta että vanhaa, joten brändituotteiden helpolle kauppapaikalle on tarvetta. Sivu 12

Väärä tietoa netissä

Suomen Yrittäjien mukaan lakimuutos ei heikennä omassa työssä työllistyvien työttömyysturvaa. bit.ly/lakimuutos

meeri utti

Kirjakauppias Epsanjassa

vuod en nuori yr i t tä jä 20. 5. 20 1 6

Oravanpyörä sai lähtemään Markku ja Eija Vennon yrittäjäksi ulkomaille.

vinkit

Ilmianna uusi Varusteleka

h au s s a h u i p p u o s a a ja

Ilmianna nuori yrittäjäosaaja kisaamaan Vuoden nuori yrittäjä 2016 -palkinnosta tämän vuoden loppuun mennessä. Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee valtakunnallisen kilpailun voittajan palkitsemista 30 000 euron suuruisella summalla. Viimeksi palkinnon pokkasi Varustelekan Valtteri Lindholm Helsingistä.

Vuoden nuoreksi yrittäjäksi haetaan alansa huippuosaajaa, joka asenteellaan ja esimerkillään edustaa uuden sukupolven yrittäjien parhaimmistoa. viisi finalistia

Yrittäjät maksavat enemmän

Finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. vo i t ta jat j u l k i s t e ta a n

Kilpailu ratkeaa Get Together -tapahtumassa Jyväskylässä 20.5.

Varo huijausta

Ei kannata vastata European Business Numberin lähettämään kirjeeseen. bit.ly/ europeanbusinessnumber

Perintätoimistot laskuttavat yrittäjiä moninkertaisesti − yksityishenkilö maksaa jopa kuusi kertaa vähemmän. bit.ly/perinnästä

Hinnalla on väliä Asuntokauppa käy, jos hinta on oikea. Kiinteistönvälittäjä Tero Saloniemen mukaan jo ensimmäinen asuntonäyttö kertoo, onko hintaa korjattava. Pelkästään asunnon iän ja kunnon kartoitus ei riitä, vaan kiinteistönvälittäjän on seurattava markkinoita ja alueen tilannetta tarkoin. Sivu 20

miska puumala

t i la a

Yrittäjä

t weetit

-leht i !

Nuoret yrittäjät Snapchatissa

to imi tu s

Snapchat on tällä hetkellä nopeimmiten kasvavia sosiaalisen median kanavia. Snapparissa käyttäjä voi esimerkiksi tehdä viestejä omasta päivästään ja seurata muiden käyttäjien kanavia. Snapchatissa on nyt myös Nuoret yrittäjät. – Alku on lähtenyt liikkeelle yllättävänkin hyvin. Snapchat sallii aika vapaamuotoisen ja ei niin hiotun viestinnän. Määrällisistä seikoistakaan ei tarvitse olla huolissaan, kun snäpit häviävät aina vuorokauden kuluessa, järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä kertoo.

kimmo koivikko

@JanneMakkula

Työpaikoilla kyllä tiedetään, minkälaiset ratkaisut ovat yritykselle ja työntekijöille ne parhaat. #paikallinensopiminen

@ReijoKarhinen

Joko kääntyisi uusi sivu työmarkkinoilla? #Paikallinensopiminen suuri mahdollisuus. #Digitalisaatio vaatii joustoja.

@suomenyrittajat

Jussi Järventaus torstain #yleastudio’ssa: #paikallinensopiminen sitä, että työnantaja ja -tekijät löytävät yhdessä keinot, joilla työpaikat pidetään.

@TuomasYleva

Ilmojen halki Kajaanilainen yrittäjä Toni Piirainen on laskuvarjojääkäri, joka ei yhtenä päivänä pystynyt enää nousemaan lentokoneeseen. Syynä oli vientimatkalla iskenyt paniikkihäiriö. Lue tuoreimmasta Yrittäjä-lehdestä, miten yrittäjä ja voimakkaasti kansainvälistyvä Planray selvisivät tilanteesta.

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

katri simola

toimittaja 040 669 4976

virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822

#PaikallinenSopiminen on ennen kaikkea luottamuskysymys. Eiköhän olisi syytä lähtökohtaisesti luottaa, että paikallisesti osataan sopia.

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Teknologia muokkaa toimialoja Kehittyvä teknologia vaikuttaa jokaisen yrittäjän työhön. Se jyrää alleen joitakin ammatteja ja toimialoja, mutta synnyttää moninkertaisesti enemmän uutta työtä, arvioi tulevaisuustutkija Olli Hietanen. Teksti KATRI SIMOLA Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ

anhuksia kertyy jonoksi asti, kun tulee ulkoilun aika. Golfautosta sähköbussiksi muokattuun vihreään kulkupeliin mahtuu kuljettajan lisäksi neljä vanhusta, joista yksi voi olla

pyörätuolissa. Auto kulkee ulkoilureittiä, jonka varrella on lampi, metsää ja vaihtelevaa maastoa. Kesällä vanhuksia ilahduttavat myös lampaat ja kesäkahvila. – Vastaavaa ulkoilukonseptia ei ole tietojemme mukaan muualla Suomessa. Se helpottaa hoitajien työurakkaa ja tuo asukkaille virikkeellisyyttä, kertoo sähköbussin keksinyt yrittäjä Jarmo Mäntsälä. Wanhustentalo Kotikumpu tarjoaa vanhuksille ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista. Uuden teknologian avulla toimintaa on saatu tehostettua entisestään. – Vanhusten hoidossa inhimillisyys ja empatia ovat keskiössä, mutta teknologia tuo helpotusta muun muassa turva-asioihin ja rutiineihin. Tulevaisuudessa robotti voisi esimerkiksi hakea asukkaan huoneesta ruokailemaan, ideoi yrittäjä Heli Mäntsälä. Vanhusten asumispalveluiden liikevaihto ja

kannattavuus ovat kasvaneet viime vuosina. Väestö ikääntyy, mutta kotihoidon lisääntyminen saattaa hillitä alan kasvua. Toimialakohtainen ennustaminen tulevaisuuteen onkin vaikeaa. Etlatieto Oy:n toimitusjohtajan Petri Rouvisen mukaan toimialoja ei voida nimetä sen mukaan, mitkä alat tulevaisuudessa kasvavat ja mitkä kuihtuvat. – Maailma ei enää ole sellainen, että niin voisi sanoa. Toimialat sekoittuvat, eikä kasvua välttämättä tule laajojen toimialakokonaisuuksien kohdalla. Myös kutistuvilla aloilla voi olla kasvua, Rouvinen sanoo.

Nykyajan höyrykoneet Teknologian kehittymien uhkaa jopa useampaa kuin joka kolmatta työpaikkaa Suomessa seuraavien 10 – 20 vuoden aikana, todetaan Etlan viime vuonna julkaisemassa raportissa. Uhatuimpia ammatteja ovat raportin mukaan muun muassa puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät, kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat sekä palkanlaskijat. Vähiten uhatuimpiin ammatteihin lukeutuvat esimerkiksi ravitsemusalan ja opetusmenetelmien erityisasiantuntijat sekä johtajat sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetusalalla.

gallup X 3

Miten oma toimialasi muuttuu tulevaisuudessa? Kristiina Konttinen, Kirjapaino Ässä Oy Sähköinen laskutus on vähentänyt kirjekuorien menekkiä ja digitalisaatio painettujen lehtien määrää. Kasvussa ovat sen sijaan personoidut tuotteet kuten mainosten lähettäminen suorapostituksena henkilön nimellä. Alan kehitys jatkuu huimana. Yrittäjällä pitää olla vahva tuntemus alasta sekä rohkeutta investoida ja päivittää konekantaa. Uskon, että tulevaisuudessakin tullaan käyttämään painotuotteita. Aksel Junkkila, Bugbyte Oy Peliala on erittäin vaikea pienille indiestudioille. Uskon, että suuret peliyritykset tulevat vankistamaan asemaansa entisestään, sillä heidän etulyöntiasemansa on vain niin iso. Pienten on rohkeasti yritettävä läpimurtoa peleillä, jotka puhuttelevat tiettyä markkinarakoa tai käyttävät uutta tulevaa teknologiaa hyväkseen.

Iina Markkanen, Traineriina Toimiala on kasvamaan päin. Ihmiset ovat tajunneet, ettei tarvitse olla Hollywoodtähti käyttääkseen personal traineria. Hyvinvointiin liittyvät sovellukset ja aktiivisuusrannekkeet ovat yleistyneet, mutta niiden tulkitsemiseen tarvitaan tulevaisuudessakin apua. Ohjeita on netti pullollaan, mutta henkilökohtainen opastus on merkittävä lisäarvo.

→

Yrittäjäsanomat

Wanhustentalo Kotikummussa yhtä vanhusta ulkoilutti aiemmin yksi työntekijä. Nyt yksi työntekijä voi ulkoiluttaa samalla kertaa neljää vanhusta, joista yksi voi olla pyörätuolissa. Yrittäjä Jarmo Mäntsälä ajaa, vieressä istuu Lauri Moijanen, keskellä Unto ja Eeva Rajala sekä taimmaisena Jukka Siltanen. Yrittäjät arvioivat, että vanhusten hoidon ja asumispalveluiden kehittymistä tulevaisuudessa ohjaavat erityisesti lainsäädäntö ja aluehallintoviraston linjaukset. Jos kotihoito lisääntyy, saattaa se hillitä alan kasvua.

Yrittäjäsanomat

Olemme juuri suuren teknologisen räjähdyksen kynnyksellä. Työn määrä kasvaa, mutta työ muuttuu joka alalla, ja siinä on se haaste.

Raportissa ei oteta kantaa eläköitymiseen, maahanmuuttoon tai nykyiseen työttömyyteen. Tulevaisuustutkija Olli Hietanen uskoo, että vaikka uusi teknologia tuhoaa joitakin ammatteja ja kutistaa toimialoja, niin se synnyttää moninkertaisesti enemmän uutta. – Käsitys siitä, että teknologia vie työpaikkoja, on väärä. Samaa olisi pelätty 1700-luvulla höyrykoneesta, jos asiasta olisi kirjoitettu iltapäivälehdissä, mutta kaikki nykyinen hyvinvointi ja kasvu perustuvat teknologiaan, joka on otettu käyttöön viimeisen 200 vuoden aikana. Eri alojen yrittäjät pystyvät Hietasen mukaan parhaiten mukautumaan uuteen tilanteeseen, jos he ottavat mahdollisimman nopeasti ja laajasti käyttöön uutta teknologiaa. Uutta teknologiaa ovat muun muassa automatisaatio, 3D-tulostus, biomateriaalit ja robotiikka, joita Hietanen kutsuu nykyajan höyrykoneiksi. – Olemme juuri suuren teknologisen räjähdyksen kynnyksellä. Työn määrä kasvaa, mutta työ muuttuu joka alalla, ja siinä on se haaste. Suomessa ollaan valitettavasti oltu kyvyttömiä uusiutumaan. – Heikoiten menee sellaisilla aloilla, joissa yritetään muuttaa vanhaa tuotetta tai palvelua uuteen muotoon sellaisenaan. Esimerkiksi painettu sanomalehti ei toimi sellaisenaan digitaalisessa muodossa, vaan se pitää ajatella uudella tavalla: millainen on tulevaisuuden lehti? Mitä uutta ja erilaista digitalisaatio mahdollistaa?

Pulaa työvoimasta Hietanen on listannut ammatteja ja aloja, joissa voi tulevaisuudessa olla suurta pulaa työvoimasta. Hänen mukaansa esimerkiksi logistiikan, turvallisuuden, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, uusiutuvan energian sekä vapaa-ajan ja elämänhallinnan palveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Peliteollisuus kasvaa ja laajenee yhä enemmän myös muille toimialoille kuten opetukseen ja tutkimukseen. Cleantechin ja ympäristöosaamisen kysyntä kasvaa voimakkaasti, sillä luonnossa riittää ihmisten jäljiltä siivottavaa ja uuden teknologian pitää olla energia- ja materiaalitehokasta. Myös biotalous kasvaa, koska tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuotteista on tehty biomateriaaleista. Viherparvekkeet ja vertikaaliviljely tuovat kasvua puutarha-alalle. Talous monimutkaistuu globalisaation vuoksi, joten finanssi-, vakuutusja lakialan osaajien kysyntä kasvaa. Kiihtyvä globalisaatio kasvattaa myös eri kieliä ja kulttuureja tulkitsevien laitteiden ja palveluiden kysyntää. Työtä riittää myös älylaitteiden ohjaamisessa ja huoltamisessa. Uudenlaisen yrittämisen muodot kehittyvät muun muassa joukkorahoituksen ja osuuskuntien kautta. Myös byrokratia ja hallinto kasvavat, vaikka pyrkimys olisi päinvastainen, Hietanen toteaa.

8,1% ALOITTANEET

Yrittäjäpariskunta Heli ja Jarmo Mäntsälä ovat pyörittäneet piikkiöläistä Wanhustentalo Kotikumpua vuodesta 1994 lähtien. Sähköbussi otettiin käyttöön kesällä ja säät sallivat sillä ulkoilun vielä joulukuussa. Unto Rajala on juuri palaamassa ajelulta.

14,8%

ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET 7000 VUOSINA 2013 JA 2014

KASVUA

6000

5000

Aloittaneet Lopettaneet

4000

Uusien yritysten määrä lisääntyi viime vuonna eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Alalla aloitti 14,8 prosenttia enemmän yrityksiä kuin vuonna 2013.

8,7%

3000

2000

LOPETTANEET

1000

2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 0

Viime vuonna Suomessa aloitti toimintansa 28 806 uutta yritystä. Aloittaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 8,1 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna uusien yritysten määrä väheni 4,9 prosenttia.

Teollisuus

Rakentaminen

Tukku- ja vähittäiskauppa

Kuljetus ja varastointi

Majoitus- ja ravitsemustoiminta

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina 2013 – 2014 Suomessa sekä aloittaa että lopettaa toimintansa vuosittain noin 30 000 yritystä. Oheisessa graafissa esitellään joidenkin toimialojen aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumääriä vuosina 2013 – 2014. Lopettaneiden yritysten määrä oli kaikilla aloilla suurempi vuonna 2014 kuin 2013. Myös aloittaneiden

yritysten määrä väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 kaikilla toimialoilla paitsi majoitus- ja ravitsemisalalla. Yritystoiminnan aloitus- ja lopetusajankohta määritetään Verohallinnon tietojen avulla. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialaan kuuluu myös moottoriajoneuvojen ja -pyörien korjaus.

Viime vuonna Suomessa lopetti toimintansa 30 849 yritystä. Lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 8,7 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi 12,8 prosenttia.

18,8% TURBULENSSIA

Kaupan toimialalla sekä aloitti että lopetti eniten yrityksiä viime vuonna. Aloittaneiden yritysten osuus oli 16 prosenttia kaikista vuonna 2014 aloittaneista yrityksistä, lopettaneiden osuus puolestaan 18,8 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

Yrittäjäsanomat pixhill

Viisivuotisennusteet Missä tilanteessa toimialoilla ollaan viiden vuoden päästä vuonna 2020? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut palveluiden ja teollisuuden alojen kehitystä. Etlan arvioiden mukaan teollisuuden tuotanto kasvaa yhteensä keskimäärin 1,2 prosenttia ja palvelualojen tuotanto keskimäärin prosentin vuosina 2015 – 2019. Teollisuuden alalla kasvavat muun muassa metsäteollisuus, kemianteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metallien jalostus sekä kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden valmistus. Sen sijaan graafinen teollisuus, elintarviketeollisuus ja kaivannaisteollisuus supistuvat. – Graafisesta teollisuudesta poistuu lähivuosina vielä suuri määrä yrityksiä, arvioi tutkija Birgitta Berg-Andersson Etlasta. Palvelualoilla kasvua kertyy liikenteessä, rahoitus- ja vakuutusalalla, kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa. Sen sijaan moottoriajoneuvojen kaupalle, tukkukaupalle ja vähittäiskaupalle on luvassa nollakasvua. – Kaupan toimialoilla kysyntä perustuu siihen, miten yksityisillä kuluttajilla menee. Kasvua ei ole luvassa, koska työttömyys on korkea ja palkat eivät juuri nouse. Tämä kaikki näkyy toimialojen kysynnässä. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelut välittää yrityksille tietoa alojen kehityksestä. Joillekin toimialoille on nimetty omat toimialapäälliköt. Yksi aloista on biotalouden alaan kuuluva luonnontuoteala. Alan liikevaihdon ennakoidaan kasvavan viidessä vuodessa noin 200 miljoonasta eurosta vähintään 300 miljoonaan euroon. Erityisesti kosmetiikkaan, hyvinvointiin ja

matkailuun liittyvät yritykset ovat voimakkaassa kasvussa, arvioi alan toimialapäällikkö Anne Ristioja. – Muun muassa luonnonkosmetiikan osalta on arvioitu, että kasvu on maailmalla parhaimmillaan jopa 30 prosenttia. Koko matkailun ala, johon lasketaan tässä kuuluvaksi myös ravitsemustoiminta, ohjelmapalvelut, ohjaus- ja leasingtoiminta sekä henkilöliikenne, on miljardien bisnes. Alan liikevaihdon ennakoidaan kasvavan viime vuoden noin 16 miljardista eurosta noin 25 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan jo 29 miljardia. – Matkailijamäärät maailmalla kasvavat koko ajan ja kasvua haetaan juurikin kansainvälisiltä markkinoilta, kertoo toimialapäällikkö Susanna Jänkälä. Kasvua on niin ikään luvassa uusiutuvan energian alalle, jossa energiaa tuottavien ja jakelevien pk-yritysten kokonaisliikevaihto on tällä hetkellä noin miljardi euroa. Viidessä vuodessa markkinoiden arvo kaksinkertaistuu, arvioi toimialapäällikkö Markku Alm. – Tähän arvioon ei sisälly alaan liittyvää laite- ja konevalmistusta, joka on Suomessa edelläkävijän asemassa, ja joka tulee varmasti moninkertaistamaan liikevaihtonsa lähivuosina. Myös ohjelmistoalalle povataan kovaa kasvua seuraavan viiden vuoden aikana, sanoo liike-elämän palveluiden toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila. – Ohjelmistoala tulee kasvamaan merkittävästi, sillä se liittyy niin moneen asiaan. Se läpileikkaa kaiken, eikä jätä mitään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Pori 18.–19.5.2016 Alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat kuntapäättäjää ja yli 20 puhujaa. Vuoden parhaalla työmatkalla on luvassa myös rentoa yhdessäoloa.

kommentti

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Anssi Tuulenmäki

Helena Åhman

Kunta NYT

Energiaa kuntastrategiaan

Muutosjohtamisella menstykseen

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nyt

Robotit tulevat Olen viettänyt tähän mennessä puuduttavimman työpäiväni erään suuren lukkovalmistajan tehtaalla. Yläasteikäisenä Taksvärkki-kampanjan hyväksi tehdyn päivän aikana lajittelin muttereita ja muita lukkojen osia pieniin muovipusseihin. Nykyään lajittelun tekee luultavasti – ja toivottavasti robotti. Teollisuusrobotiikka on kuitenkin vain pieni osa laajalle levittäytyvää robotisaatiosta, todetaan robotiikkaa edistävästä Robotics Finlandista. Vuonna 2018 teollisuusrobottien ennakoidaan kattavan markkinoista 15

Anu Vehviläinen

prosenttia ja palvelurobottien jopa 85 prosenttia. Kasvumahdollisuuksia piilee erityisesti terveydenhoidossa ja vanhustenhuollossa. Suomessa ollaan kuitenkin pahasti jälkijunassa muuhun maailman verrattuna. Tutkimus ja opetus ovat harvassa, eikä politiikassa juuri keskustella robotiikan edistämisestä. Syytä olisi, sillä robotiikan avulla voitaisiin vähentää kipuilua tuottavuuden suhteen. Robotit voisivat parantaa Suomen tuottavuutta jopa kolmanneksella nykyiseen verrattuna, arvioi Robotics Finlandin johtaja Cristina Andersson.

www.kunnallisjohto.fi

Yhteistyössä: PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

Yrittäjäsanomat

jarkko översti

Uutiset Sääntely tuo uusia rahoitusmuotoja Lainapohjaista joukkorahoitusta välittävä Vauraus on lainannut yrityksille 31 miljoonaa euroa. Rahoitus Muutamassa vuodessa rahoitusmarkkinoille on tullut useita tahoja, jotka ovat valmiita rahoittamaan pk-yrityksiä. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää rahoitusmarkkinoiden kehityksen kannalta ilmiötä tervetulleena. Esimerkiksi varjopankkien ja joukkorahoituksella toimivien rahoitusyhtiöiden viidakossa yrittäjä voi mennä sekaisin. Malinen neuvoo ottamaan selvää siitä, mikä rahoitusvaihtoehto kullekin sopii. − Mitään nyrkkisääntöä ei ole siihen, mikä olisi tälle tai tuolle yritykselle paras. Riskit pienenevät, kun jokainen rahoitusta harkitseva selvittää omalle yritykselle sopivimman vaihtoehdon jo ennen sellaisen todellista tarvetta, hän neuvoo. Malinen pahoittelee, ettei monipuolistuneita markkinoita selitä investointikysynnän kasvu, vaan finanssikriisin seurauksena lisääntynyt pankkisääntely. Suomessa perinteisistä talletuspankeista on aiemmin haettu lai-

naa muita Euroopan maita ahkerammin, minkä vuoksi muutos on näkynyt selvemmin. Sääntely on osunut kaikkein raskaimmin pk-yrityksiin, jotka ovat turvautuneet entistä vahvemmin uusiin rahoittajiin. Malinen ei näe ilmiössä tai rahoitusyhtiöiden kasvaneessa kirjossa riskejä. − Pk-yritysten kannalta yksityiset rahoitusyhtiöt ovat hyvä vaihtoehto, sillä ne voivat sijoittaa myös riskisempiä hankkeita, Malinen perustelee.

Riskit pienenevät, kun jokainen rahoitusta harkitseva selvittää omalle yritykselle sopivimman vaihtoehdon jo ennen sellaisen todellista tarvetta. pixhill

Suomen Yrittäjät torjui tuplaverotuksen puuttumalla lainvalmisteluun.

Petri Malisen mukaan monipuolistunut rahoitusvalikoima on yrittäjille hyvä asia.

Yli 400 lainaa Suomen tunnetuimpiin joukkorahoitusyhtiöihin kuuluva Vauraus on syyskuun 2013 jälkeen myöntänyt yrityksille yli 400 lainaa. Lainapohjaisella joukkorahoituksella toimiva yhtiö on välittänyt yrityksille tähän mennessä lähes 31 miljoonaa euroa. Rahoituskonsultti Ilkka Maulavirta pitää Vaurauden vahvuutena läpinäkyvää toimintaa ja nopeaa lainapäätösprosessia. Vauraus esimerkiksi listaa verkkosivuillaan myöntämänsä lainat, niiden suuruudet sekä korot. Rahoitusta voivat saada yritykset, jotka läpäisevät Vaurauden tarkan seulan. Tärkeintä Maulavirrasta on kuitenkin se, että yritystoiminta on vakaalla pohjalla ja

sillä riittää maksukykyä. Lainarahaa on tarjolla yritysten investointeihin kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin.

Lainakanta kolminkertaistunut Pk-yritysten kiinnostus Vaurauden tarjoamia palveluita kohtaan on kasvanut pelkästään tämän syksyn aikana. Maulavirran mukaan lainoja myönnetään kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi tänä syksynä lainarahaa myönnettiin kuukausitasolla euromääräisesti enemmän kuin koskaan. − Lokakuun 2014 jälkeen lainoja oli välitetty 10,3 miljoonalla eurolla. Lokakuun 2015 jälkeen summa oli 29,3 miljoonaa eli

lainakanta oli noin kolminkertaistunut, hän kertoo. − Suomessa lainapohjainen joukkorahoitus on vielä tuore ilmiö, mutta maailmalla se on lyönyt itsensä läpi. Meillä on taustalla laaja sijoittajien joukko. Prosessin nopeuden ansiosta yritys voi saada lainarahat käyttöönsä pikaisella aikataululla, Maulavirta jatkaa. Hän uskoo yksityisten rahoitusmarkkinoiden jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa. Kilpailun kiristyessä rahoitusmarkkinoilla Vaurauden tavoitteena on pitää kiinni periaatteistaan: riskisijoituksiin on varaa vain, jos yritys pystyy osoittamaan luotettavuutensa. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Tuplaveron uhka poistui Verot Ensi vuonna voimaan tulevassa kirjanpitolaissa ei ole aiemmin pelättyä kohtaa tuplaverotuksesta. Talousvaliokunta antoi joulukuussa mietintönsä hallituksen esityksestä. Suomen Yrittäjät kertoo torjuneensa tuplaverotuksen puuttumalla lainvalmisteluun. Liikkeenharjoittajan ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan tilikausi voi nykyään poiketa kalenterivuodesta. Uusi laki oli tuomassa mukanaan ehdon, että tilikausi olisi aina kalenterivuosi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä, jonka tilikausi olisi normaalisti ollut 1.2.2015 – 31.1.2016, olisi joutunut maksamaan normaalin tilikautensa lisäksi veroa tilikaudelta, joka olisi kestänyt 1.2.2016 – 31.12.2016. Normaalin 12 kuukauden sijaan yrittäjä olisi siis pulittanut veroa 23 kuukauden ajalta, koska verovuosi määräytyy aina kalenterivuoden aikana päättyneiden tilikausien perusteella.

Tilikauden saa valita jatkossakin Tuplaverotus olisi yksittäisen yrittäjän kohdalla voinut tarkoittaa jopa tuhansia euroja. – Ongelma olisi ollut se, että progressiivisen tuloverotuksen vuoksi yrittäjän kokonaisverotus olisi voinut kiristyä. Nyt näin ei siis käy, kertoo johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja saa jatkossa yhä valita tilikautensa, jos tekee kahdenkertaisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen. – Nämä ovat mikrokokoiselle liikkeen- ja ammatinharjoittajalle jatkossa vapaaehtoisia. Ellei yrittäjä halua tehdä niitä, tilikausi on aina kalenterivuosi, Lundén sanoo. Yrittäjäsanomat kertoi tuplaverotuksen uhasta ja muista kirjanpitolain uudistuksista marraskuussa julkaistussa uutisessa. Kirjanpitolain muutokset perustuvat keskeisiltä osin parin vuoden takaiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston tilinpäätösdirektii-

Uusi kirjanpitolaki Uusi kirjanpitolaki tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Laki perustuu tilinpäätösdirektiiviin, jonka tarkoituksena on keventää etenkin pienyritysten hallinnollista taakkaa. Jatkossa muun muassa pienten liikkeen- ja ammatinharjoittajien ei enää tarvitse laatia tilinpäätöstä ja oman pääoman kriteerit täyttävä pääomalaina voidaan merkitä oman pääoman alle.

viin. Direktiivin tarkoituksena on keventää tilinpäätössääntelystä etenkin pienyrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Yrittäjäsanomat

Tamperelaiset puhelinkopit myyvät Vienti Äänieristäviä puhe-

linkoppeja valmistava Framery on nelinkertaistanut liikevaihtonsa vuodessa. Maailmanvalloitukseen tähdänneen yrityksen liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna arviolta viisi miljoonaa euroa. Vielä vuosi sitten se oli 1,2 miljoonaa euroa, joten Framery on nelinkertaistanut liikevaihtonsa vuodessa. Merkittävin syy tähän on Frameryn suunnittelupäällikön Samu Hällforsin mukaan se, että yritys on saanut viimein tuotekehityksen siihen pisteeseen, että katseet on voitu kääntää kansainvälisille markkinoille. Menestystä ovat lisäksi vauhdittaneet tänä vuonna saadut palkinnot alan isoilla messuilla Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa. Puhelinkoppiyrityksen asiakkaina ovat olleet muun muassa Twitter, Facebook ja CNN. − Puhelinkoppien kysyntä lisääntyy sitä myöten, kun yritykset muuttavat avokonttoreihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilavuokrat ovat todella kalliita ja avotiloihin mahtuu enemmän ihmisiä. Samalla melu lisääntyy, Hällfors kertoo.

Uusi hampurilaisketju pyrkii ulkomaille Pietarsaarelainen hampurilaisketju Friends & Brgrs avaa kolmannen ravintolansa Tampereelle tiloihin, joissa nykyisin toimii Suomen vanhin McDonald’s-ravintola. Ketju etsii tiloja myös Turusta, Göteborgista ja Kööpenhaminasta. bit.ly/FriendsBrgrs

facebook.com/yrittäjät

& brgrs

Laki Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla edistetään paikallista sopimista sekä vahvistetaan henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Suomen Yrittäjät on mukana työryhmässä. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä. Järjestön mukaan paikallinen sopiminen on hallituksen tärkein kilpailukykyhanke. Tavoitteena on lainsäädännön avaamisella antaa työnantajalle ja työntekijöille mahdollisuus sopia yhdessä työehdoista toisin kuin työehtosopimuksissa lukee. – Paikallinen sopiminen on sallittava mahdollisimman laajasti ja kaikille työnantajayrityksille. Tämä auttaa yrityksiä menestymään ja tarjoamaan työtä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Paikallisella sopimisella voidaan järjestön mukaan korjata Suomen kustannuskilpailukykyä sekä vähentää Suomen lähes 400 000 työttömän määrää. – Se auttaa yrityksiä menestymään, maksamaan parempia palkkoja ja tarjoamaan työtä. Paikallinen sopimisen laajentaminen onkin mitä suurimmissa määrin palkansaajan etu. Samaa logiikkaa on käytetty Saksassa hyvällä menestyksellä, Järventaus toteaa.

yr i ttä jät.fi

friends

SY paikallisen sopimisen työryhmään

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat

vesa - matti väärä

suomal ainen ulkomaill a

Joulukuun miljardipotti jakautuu Susa Bernard opettaa englantia Kanadassa Olen kotoisin Tampereelta. Lähdin pysyvästi ulkomaille vuonna 2002, jolloin muutin Pariisiin. Vuonna 2012 muutin mieheni kanssa Kanadaan, koska täällä yrityksen perustaminen on esimerkiksi Ranskaa helpompaa. Minulla tuntui olevan kysyntää englanninopettajana, joten perustin yritykseni Susa Englishin. Opetan englantia vieraana kielenä. Quebec on pääosin ranskankielinen provinssi, joten oppilaita riittää. Pidän yksityis-, ryhmä- ja Skype-tunteja. Olen kehittänyt oman opetusohjelmani, jonka päätavoite on nopea ja tavoitekeskeinen oppiminen. Quebecissä on muitakin kielikouluja. Minun valttini on personoitu opetus. Voin viedä tunnin puistoon tai museoon. Käytän paljon aikaa sen miettimiseen, mikä olisi kullekin asiakkaalle parasta ja kiinnostavinta. Kanadassa yrittäminen on mukavaa. Jos opettaa englantia tai ranskaa, ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Jos tarvitsee tukea yrittämiseen, sitä löytyy. En ole toiminut yrittäjänä Suomessa, mutta luulisin tilanteen olevan melko samanlainen. Ehkä USA:n läheisyys tuo tänne vielä vähän enemmän yrittäjyysmyönteisyyttä. Yrittäminen on laajalle levinnyttä. Monella kotiäidillä on esimerkiksi perhepäiväkoti. Kanadassa menestyminen vaatii erinomaista palvelua. Yrittäjän täytyy olla sosiaalinen sekä pitää koko ajan silmät ja korvat auki uusien mahdollisuuksien varalta. Olen saanut asiakkaita esimerkiksi jutellessani tuntemattomien kanssa Starbucksilla. Elämä on aika lailla samaa kuin Suomessa. Kanadalaiset kylläkin hymyilevät enemmän, joten kadulla on kiva saada positiivista energiaa vastaantulevista. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Lelu- ja kodinkonekauppiaat eivät usko, että veronpalautusten loppuminen leikkaisi joulukauppaa. Vero Veronpalautusten maksupäivä on niin kuluttajille kuin kaupanalan yrittäjille yksi mukavimmista päivistä vuodessa. Tänä vuonna 3,3 miljoonaa suomalaista sai tililleen yhteensä noin 2,2 miljardia euroa joulukuun alussa. Sekä turkulaisessa leluliike Casagrandessa että Orimattilan Veikon Koneessa veronpalautukset tuovat vuosittain mukanaan kiirettä. Veikon Kone -kauppias Risto Henttonen sanoo, että asiakkaat ostavat heräteostoksina televisioita ja kodinkoneita. − Kaupoille ei selvästi tulla hakemaan rikkoutuneen tilalle uutta tuotetta. Väkeä riittää koko loppuviikoksi, Henttonen kuvailee veronpalautusten vaikutusta. Leluliikkeen Sabrina Casagrande taas kertoo, että leluliikkeestä varattiin tuotteita ennen veronpalautuksia palautusrahoja silmällä pitäen. Vuonna 2019 tähän saattaa kuitenkin tulla muutos, jos Verohallinnon suunnitelma tulorekisteri otetaan käyttöön.

Turussa leluliikettä pitävä Sabrina Casagrande uskoo, että sähköinen veronpalautusjärjestelmä voisi vaikuttaa positiivisesti joulumyyntiin. Hän toivoo, että joululahjoja ostettaisiin mahdollisen muutoksen myötä jo marraskuussa.

Ei mätkyjä, ei palautuksia Verohallinnon suunnittelema tulorekisteri mahdollistaisi reaaliaikaisen verotuksen siten, että verot ja tulot tasattaisiin reaaliajassa. Samalla myös perinteisesti joulukuun alussa ollut veronpalautuspäivä jäisi historiaan eikä mätkyjäkään enää perittäisi nykyisellä tavalla. Casagrande ja Henttonen eivät usko mahdollisen muutoksen vaikuttavan heidän yritystensä vuositulokseen. − Vielä 20 vuotta sitten joulukauppa alkoi marraskuussa, nyt vasta joulukuun puolella. Leluista vanhemmat eivät tingi, joten luultavasti marraskuun palkasta säästettäisiin lasten joululahjoihin. Parhaimmillaan sähköinen verotusjärjestelmä voisi tarkoittaa sitä, että joulukauppa alkaisi aikaisemmin, Casagrande arvioi. Leluliikkeelle joulukuu on kiireistä aikaa, sillä noin puolet vuoden myynnistä tehdään yhdessä kuukaudessa. Myöskään Henttonen ei usko, että tulorekisteri hidastaisi kodinkoneliikkeen myyntiä. Syy siihen on selvä.

− Päivätasolla toki myynti laskisi, mutta uskon kuluttajien käyttävän rahaa vain tasaisemmin pitkin joulukuuta. Meidän joulukauppamme käy kuumimmillaan vasta joulun aluspäivinä, Henttonen kertoo. Sekä Casagrandesta että Henttosesta suunnitteilla oleva reaaliaikainen järjestelmä olisi tervetullut. Silti kodinkoneliikkeen yrittäjä muistuttaa, että moni kuluttaja pitää nykyisestä veronpalautusjärjestelmästä. − Toisaalta, jos uusi järjestelmä tasaa tulot ja verot, rahaa jää heti enemmän kuluttajien käyttöön. Lahjoja jouluksi ostetaan kuitenkin. Ehkä sitten jo aiemmin syksyllä, Casagrande pohtii. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Joulukauppa kutistuu Kaupan liitto arvioi, että tänä vuonna joulumyynti pienenee puolitoista prosenttia. Viime joulukuussa kuluttajat ostivat vähittäiskaupasta tuotteita noin 4,6 miljardilla eurolla arvonlisäveroineen. Joulusesongin tuomaa lisää tästä oli runsaat 770 miljoonaa, eli 20 prosenttia keskimääräisen kuukausimyynnin päälle. Verkkokauppa jouluostosten hankintakanavana kasvattaa edelleen suosiotaan.

Euroopan laajuinen huijaus taas Suomessa Taloushallinto Euroopassa tänä vuonna puhuttanut huijaus on levinnyt nyt myös Suomeen. Huijauksessa yrittäjät saavat kirjeen, jonka lähettäjä on European Business Number. Kirjeessä väitetään, että yrityksen tiedot puuttuvat European Business Number -rekisteristä. Siinä pyydetään lähettämään alv-numero allekirjoituksen kanssa. Täyttämällä ja palauttamalla kirjeen yritys sitoutuu kolmen vuoden sopimukseen, joka maksaa 677 euroa vuodessa. Netistä löytyy useita sivustoja, jotka varoittavat huijauksesta. Huijausta

on yritetty tänä vuonna laajasti usean maan pk-yrityksiin. Marras–joulukuussa kirjeitä ovat saaneet jälleen myös suomalaiset yrittäjät. Kirjettä on tullut suomalaisille yrittäjille myös viime keväänä.

Tyypillinen huijausyritys Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkösen mukaan kirje on tyypillinen huijausyritys. – Kirje näyttäisi olevan perinteinen ”tarjous” tai ”ilmoitus”, jonka tarkoituksena on johtaa vastaanottajaa harhaan. Tarkoituksena on erehdyttää yritys al-

lekirjoittamaan paperit, jossa viitataan palveluun aivan kuin kyse olisi esimerkiksi viranomaisrekisteristä. Mistään viranomaisrekisteristä tapauksessa ei kuitenkaan ole kysymys, eikä ole yrittäjällä ole minkäänlaista velvollisuutta kuulua rekisteriin, Rytkönen sanoo. Rytkösen mukaan kirjettä ei kannata säikähtää. – Yrittäjän ei tarvitse reagoida tulleeseen kirjeeseen millään tavalla, Rytkönen sanoo. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Yrittäjäsanomat

pond 5

A n a ly y s i

Nämä viisi asiaa ratkaisevat ensi vuoden talouden Suomen pitäisi saada rakenteelliset uudistukset työmarkkinoilla tehtyä, sillä maailmantalouden kasvu uhkaa hyytyä. raha Talousuutiset Suomesta ovat olleet heikkoja niin pitkään, että käänteen luulisi jo koettavan ensi vuonna. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä maailmantalous on kasvanut jo kuusi vuotta putkeen. Se tarkoittaa sitä, että talous kääntyy todennäköisesti laskuun lähivuosina. – Syklit eivät ole kadonneet mihinkään taloudesta, muistuttaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. 1. Kiinan hidastus Kiinan rooli maailmantaloudessa on kasvanut jo pitkään. Tänä vuonna Kiinasta on kuulunut huonoja uutisia, mistä konkreettinen esimerkki on maan pörssiromahdus. Jos Kiinan talous hidastuu hallitusti, se ei ole paha asia. Jos Kiinan talous romahtaa ensi vuonna voimakkaasti, se aiheuttaa maailmanlaajuisen sokin. Se taas hidastaa investointeja, mikä heijastuu nopeasti Suomeen.

2. Yhdysvalloissa pian täystyöllisyys Yhdysvaltojen talous on kasvanut jo pitkään. Maassa vallitsee pian käytännössä täystyöllisyys. Tämän takia maan keskus-

pankin odotetaan korottavan pitkään matalalla ollutta ohjauskorkoa. Malisen mukaan maailmantalous on perinteisesti sakannut kahden vuoden päästä siitä, kun Yhdysvallat nostaa ohjauskorkoaan.

@AkiKangasharju Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,5%, jos lakkoaallolta vältytään.

3. Eurooppa kasvaa kituliaasti Euroalueella talouskehitys on eriytynyt. On veturimaita, jotka kasvavat ja vetävät alueen kokonaisuudessaan kasvun puolelle. Suomi kuuluu maihin, jotka eivät ole päässeet kasvuun. Tähän yhtenä selityksenä on se, että Euroopan talous on kasvanut niin kituliaasti, että yritysten ei ole tarvinnut investoida. Tästä Suomen investointihyödykevetoinen talous on kärsinyt. Euroopan keskuspankki on pyrkinyt auttamaan kasvua löysällä rahapolitiikalla, jonka suunnitellaan jatkuvan ainakin vuoteen 2017.

4. Suomen poliittinen tilanne Suomessa pitäisi saada aikaan rakenteellisia muutoksia, jotta edellytyksiä kasvulle syntyisi. Päätökset synnyttäisivät uskoa siihen, että maahan kannattaa investoida.

Toisaalta hallituksen pakkolait saattavat näkyä kuluttajakäyttäytymisessä ensi vuonna, jos kuluttajat säikähtävät hallituksen kaavailemia muutoksia työelämään.

5. Hyviäkin uutisia on Heikosta talousnäkymästä huolimatta Suomessa on myös hyviä uutisia: uudet investoinnit esimerkiksi selluun ja palvelinkeskuksiin luovat uskoa ja heijastuvat parhaimmillaan laajalle. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

@kimvaisanen Nyt Suomen Pankki ja Euroopan Komissio ovat liittyneet salaliittoon, joka väittää Suomen paljon elvyttäneen. @LiikanenErkki Suomen talouden kehitys on käännettävissä, mutta se edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä. #talous @HennaVirkkunen Suomen #talous kyntää kahdeksatta vuotta. Kuinka syvälle pitää upota, ennenkuin pystytään sopimaan? #kilpailukyky

Yrittäjäsanomat

pixhill

Apteekit kärsivät murroista Murtojen ja ryöstöjen lisääntymisen syynä voi olla sähköisen reseptin yleistyminen. Toimialat Apteekkimurtojen ja -ryöstöjen määrä on kasvanut viime vuosina. Apteekkariliiton tilastojen mukaan viime vuonna tehtiin yhteensä 89 apteekkimurtoa, kun esimerkiksi vuonna 2011 luku oli 71. Ryöstöjen määrä on viidessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2010 apteekeissa tehtiin 11 ryöstöä, kun viime vuonna luku oli 27. – Tässä on valitettavasti havaittavissa selvää kasvua, kertoo Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen. Poliisin tilastoissa näkyy kuitenkin valoa, vaikka tilastoja on vaikea verrata keskenään. Poliisi tilastoi apteekeissa tapahtuneita varkauksia, joihin lasketaan sekä murrot että aukioloaikana tehdyt varkaudet. Poliisin tietoon on tullut tänä vuonna 83 apteekissa tapahtunutta varkautta, kun viime vuonna koko vuoden luku oli 110.

Poliisin ratsiat heijastuvat varkauksien määrään Murtojen ja ryöstöjen lisääntymisen syyksi arvioidaan sähköisen reseptin yleistymistä. Kun resepti on sähköisessä muodossa, sitä ei voi väärentää,

Murto voi aiheuttaa tuhansien eurojen laskun. mikä saa lääkkeiden väärinkäyttäjät turvautumaan murtoihin ja ryöstöihin. – Sähköisen reseptin tietoihin pääsee käsiksi vain lääkäri ja apteekki, joten sitä ei voi peukaloida esimerkiksi niin, että muuttaisi reseptin uusintakertoja tai pakkausten lukumääriä, Kostiainen kertoo. Sähköinen resepti otettiin käyttöön vuonna 2010. Nyt sitä käyttävät kaikki Apteekkariliittoon kuuluvat yli 600

apteekkia ja liki 200 sivuapteekkia. Apteekeista varastetaan erityisesti unilääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä sekä voimakkaita keskushermoston kautta vaikuttavia kipulääkkeitä. Lääkkeitä pihistetään etenkin silloin, kun poliisi on juuri takavarikoinut ison huume-erän. – Silloin narkomaanit pyrkivät hankkimaan huumaavia lääkkeitä korvikkeeksi, Kostiainen kertoo.

”Ei pidä lähteä leikkimään sankaria” Ryöstötilanteet ovat traumaattisia yrittäjille ja henkilökunnalle. – Ryöstäjä saattaa iskeä kirveen tiskiin tai heilua puukon kanssa, Kostiai-

yrittäjät.fi

nen kertoo hurjimmista tapauksista. Apteekkariliitto on kouluttanut yrittäjiä varautumaan ryöstötilanteisiin. Turvallisuus menee aina aineellisten vahinkojen edelle. – Ei pidä lähteä leikkimään sankaria, vaan ryöstäjää on syytä totella ja suostua hänen vaatimuksiinsa. Henkisten vaurioiden lisäksi murtojen ja ryöstöjen taloudelliset seuraukset voivat olla mittavia. – Sisään saatetaan pyrkiä esimerkiksi heittämällä pyöräteline ikkunasta sisään. Murto voi aiheuttaa tuhansien eurojen laskun, Kostiainen kertoo.

Q&A

Rekki on välikäsi ostajan myyjän välillä Miksi perustit yrityksen, Bertta Städter? Edellinen työprojektini päättyi alkukesästä. Siellä syntyi paljon ideoita, joista jalostui projektin jälkeen ajatus Rekki-palvelusta. Vertaiskauppa on maailmalla ja Suomessa trendi. Tutkimusten mukaan entistä useampi kuluttaja ostaa sekä uutta että vanhaa. Osittain se johtuu taantumasta, mutta toisaalta ihmisten kiinnostus kierrätystä ja ekologisuutta kohtaan on lisääntynyt. Huomasimme, että käytettyjen vaatteita varten tarvittaisiin uusia, parempia ja käyttäjäystävällisempiä palveluita. Siitä syntyi idea Rekistä. Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet? Olemme kolmen muun yhtiökumppanini kanssa tehneet suunnitelmia koko syksyn. Toiminta käynnistyy täysillä joulukuun aikana. Olen ollut hieman kärsimätön, sillä haluaisin saada jo aikaan tuloksia. Mitkä ovat vahvuutesi yrittäjänä? Yrittäjäksi ryhtymistä ei tarvinnut pitkään miettiä. Elämäntilanteessani palaset loksahtivat paikalleen, joten se

oli hyvin luonnollista. Olen innostuva ja rohkea, enkä anna tilaa negatiivisille ajatuksille. Millainen yritys pärjää toimialallanne? Olemme sekoitus muoti- ja tekstiilialaa, kierrätystä ja verkkokauppaa. Ideanamme on ostaa ihmisiltä kaappeihin jäävät merkkivaatteet ja tavarat sekä löytää niille uusi elämä verkkokauppamme avulla. Myyjä postittaa ehjät ja vähänkäytetyt tuotteensa meille, me maksamme niistä ja lähetämme ne myöhemmin uusille ostajille. Myyjän ei tarvitse vastailla kyselyihin tai tinkiä hinnoista ja ostaja voi olla varma tuotteistaan. Aiomme keskittyä yritystoiminnassamme asiakaspalveluun.

Rekki Tamperelaisen Omnichannel Retail Services Oy:n perustama Rekki on palvelu arvostettujen brändien käytettyjen vaatteiden ostajille ja myyjille. Palvelun tavoitteena on myös vaikuttaa tekstiilijätteen määrään. Suomessa syntyy henkeä kohden noin 13 kiloa tekstiilijätettä, josta vain kolme kiloa kierrätetään. Lisätietoja osoitteessa: www. rekki.fi, Twitterissä: @rekkiFi ja Facebookissa: https://www. facebook.com/Rekki.fi/

Millaisia tavoitteita olet asettanut yrityksellesi? Haluamme nousta varteenotettavaksi käytetyn tavaran ostopaikaksi. Tavoitteenamme on tehdä Rekistä brändi, joka haastaa alan perinteiset toimijat aina kirpputoreista verkossa toimiviin vertaiskaupan markkinapaikkoihin. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Bertta Städter perusti yhtiökumppaniensa kanssa vertaiskauppan ideaa soveltavan yrityksen.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

emil bobyrev

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Sähköistä reseptiä ei voi väärentää, mikä saa lääkkeiden väärinkäyttäjät turvautumaan murtoihin ja ryöstöihin.

Yrittäjäsanomat

Hyödynnä valtakunnalliset jäsenedut 2016 VAKUUTUKSET

LAIVAMATKUSTAMINEN

Fennian etuihin kuuluu esim. 50 %:n alennus sairausvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta ja pysyvän työkyvyttömyyden turva 10 % korkeammalla korvaussummalla. Hyödynnä myös 14–40 %:n alennus kodin ja perheen vakuutuksista sekä kaskon 70 %:n bonus. Lisätiedot: fennia.fi/suomenyrittajat, 010 503 8818.

AUTONVUOKRAUS Jäsenille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista henkilö-, paketti- ja kuormaautovuokrauksista. Lisäksi 2 %:n alennus etukäteen maksettavista Pre Paid -hinnoista. Alennukset ei koske erikseen tilattavia lisäpalveluja. Lisätiedot: varaukset@europcar.fi, europcar.fi, p. 0200 121 54.

Työ- ja kokousmatkat: 10 % alennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Matkavarauksiin tarvittavan asiakasnumeron saat kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille. Vapaa-ajan matkustus: Liittyminen suoraan Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silvertasolle. Lisätiedot ja varaukset: p. 010 804 123, www.tallinksilja.fi. Risteilyt ja reittimatkat: jäsenetu risteilyllä on jopa 15 % ja reittimatkalla jopa 20 % päivän normaalihintaisesta risteilyhyttipaketista tai reittimatkalla hyttipaketista ja henkilöautosta. Reittimatka tulee varata jäsenyrityksen nimellä. Varaukset www.vikingline.fi tai Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).

AUTOPESU Jäsenille −20 % normaalihintaisista autopesuista HelmiSimpukka-ketjun asemilla. Lisätiedot: helmisimpukka.fi.

POLTTOAINEET SY:n jäsenkortilla tai Neste Oil Yrityskortilla alennusta bensiinistä ja dieselistä −2,5 snt/l (sis. alv) asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Perusalennuksen lisäksi raskaan kaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -neste- kaasut ja -polttonesteet sopimushinnoin. Lisätiedot: p. 0200 113 11, neste.fi. Ohjeet Neste Oil Yrityskortin hakemiseen yrittajat.fi-jäsensivuilta. SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/l (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä −10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä −2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta ja pesuista −10 %. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätiedot: p. 020 470 0739, anne-maria.paavola@ teboil.fi. Teboil lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen sopimushintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Lisätiedot: suomeksi p. 0800 183 301 tai ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@teboil.fi.

VIESTINTÄRATKAISUT Elisa tarjoaa jopa satojen eurojen arvoisia etuja. Kaikki etusi osoitteessa elisa.fi/yedut. Henkilökohtaista palvelua saat Yrityspisteestä elisa.fi/ajanvaraus ja Yritysasiakaspalvelusta 010 80 8088 (ark. 8–16.30, 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min. alv. 24 %). Elisa Yritysten Verkkopalvelu: elisa.fi/verkkokauppa. yritysten-asiakastuki.elisa.fi

REKISTERITIEDOT Luotettava Kumppani -palvelun vuosihinnasta −15 % (85 € + alv.). Noudamme yrittäjän puolesta tilaajavastuutiedot eri rekistereistä. Tiedot ovat aina ajan tasalla Luotettava Kumppani -raportilla. Valvojapalvelu tilaajavastuutietojen automaattiseen seurantaan, −25 % alennus kaikista tasoista. Lisätiedot: tilaajavastuu.fi ja yrittajat.fi/jasenedut.

LEHDET Jäsenille Summa-verkkopalvelussa maksutta yksi lehtituote kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kirjat 20 %:n alennuksella. Kestolehtitilauksista 20 %:n jatkuva alennus. Katso lehdet yrittajat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: p. 020 442 4100, yrittajat.talentum.fi, asiakaspalvelu@talentum.fi.

Kerro tilauksen tai varauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenetu myönnetään jäsenkorttia näyttämällä tai kampanjatunnuksella.

www.yrittajat.fi/jasenedut

Jäsenkortin magneettiraidalla saat alennuksia Neste Oilin ja Teboilin bensiinistä ja dieselistä. MAJOITUS- JA KOKOUSPALVELUT Holiday Club -kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta 15 %:n alennus. Etu voimassa nettivarauksissa osoitteessa holidayclub.fi. Kampanjakoodin saat yrittajat.fijäsensivuilta. Lisätietoja: p. 03 06 8600. Restel Hotel Groupin huoneet: 20 %:n alennus päivän majoitushinnasta sekä 10 %:n alennus päivän kokouspaketeista. Varaukset ja tiedustelut: p. 020 055 055 (0,59 €/ min + pvm/mpm), my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut suoraan kokoushotellista. Lisätiedot hotelleista sekä muista jäseneduista yrittajat.fi-jäsensivuilta. Etusi jopa −30 %.

RAVINTOLAT Jäsenyrityksille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä useissa muissa ravintoloissa. Katso ravintolat yrittajat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: ravintolamaailma.fi.

LAKIPALVELUT Jäsenyrityksille ja perheenjäsenille 15 %:n alennus kaikista lakipalveluista. Alennus voi olla enintään 1 000 euroa. Lisäksi maksuton 20 minuutin alkuneuvottelu sitoumuksetta. Lisäksi vaihtuvia jäsenetuja kuukausittain: jurinet.fi/yrittajat. Lisätiedot: 029 009 2590, info@jurinet.fi, jurinet.fi.

UUSI JÄSENETU! MUSEOKORTTI Jäsenet saavat kampanjakoodilla museokorttiin lisäkuukauden (yhteensä 13 kk). Etu voimassa 31.12.2016 saakka. Kampanjakoodin saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.

Katso tarkemmat tiedot jäsenhinnoista ja varausohjeista kirjautumalla jäsensivuille jäsennumerollasi osoitteessa www.yrittajat.fi.

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

pond 5

4 x ra h o i t u k s e s ta

Raha on kuuma peruna

ahaa on kyllä jaossa, jos hanke on hyvä. Tämän kuuluisan fraasin lienee kuullut jokainen yrittäjä, joka on jossain vaiheessa pohtinut ulkoisen rahoituksen hankki-

mista. Raha onkin kestopuheenaiheena yrityksissä vuodesta toiseen. Suomen Pankin joulukuussa julkaisema Yritysrahoituskysely paljastaa, että yritysten kokemat rahoitusongelmat olisivat vähentyneet hieman. Samaan hengenvetoon joka viiden yritys on jättänyt lainahakemuksen tekemättä, vaikka lainarahalle olisikin tarvetta. Lisäksi rahoitusehdot ovat kiristyneet. Eniten yrittäjät kamppailevat riittämättömien vakuuksien kanssa. Mistä yrittäjien vastaukset kertovat? Ensinnäkin yli puolet yrityksistä ei tarvitse lainarahaa lainkaan. Kasvu tulee ikään kuin kassan kautta. Toisekseen rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on

suora vaikutus siihen, miten yritykset pystyvät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Kolmanneksi rahoitusta haetaan edelleen käyttöpääomaksi, ei suinkaan investointeja varten. Yritysrahoituskysely kertoo paljon samaa kuin syksyinen Pk-yritysbarometrikin: pankkien asema on edelleen ylivoimainen ulkoisen rahoituksen lähteenä. Siitäkin huolimatta, että muitakin toimijoita on tullut markkinoille. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa niin sanotut varjopankit ja joukkorahoituksen. Lisääntynyt kilpailu on aina hyväksi. Samalla on hyvä muistaa, mistä pankkienkin kiristynyt luototuspolitiikka on alun perin lähtöisin. Syyttävä sormi kannattaa osoittaa kohti poliitikkoja ympäri Eurooppaa. He päättivät lisätä pankkien sääntelyä finanssikriisin jälkeen. Ei tarvitse olla kaksinen ennustaja selvittääkseen, kuka lopulta sääntelystä aiheutuvat kustannukset maksaa ja niistä eniten kärsii.

kolumni

Sopiminen on yhteistä päätöksentekoa

Janne Makkula, Suomen Yrittäjien johtaja janne.makkula@yrittajat.fi

Hallitus asetti työryhmän valmistelemaan lainsäädäntömuutoksia paikallisen sopimisen laajentamiseksi. Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite on etenemässä. Olemme mukana työryhmässä, jonka aikataulu on poikkeuksellisen tiukka. Valmista on oltava 15. maaliskuuta ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa. Työryhmän tehtävänä on valmistella keskeisiin työlakeihin muutokset, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle työnantajalle yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Nykyään paikallinen sopiminen on mahdollista lähinnä työnantajaliittoihin kuuluville yrityksille. Tämä vääryys on välttämätöntä oikaista. Koska työehtosopimuksissa on vain vähän joustonmahdollisuuksia, lainsäädännöllä on turvattava kaikille yrityksille nykyistä laajempi sopiminen. Tämä edellyttää mahdollisuutta poiketa työehtosopimusten määräyksistä. Työryhmän toimeksianto antaa tähän hyvän lähtökohdan. Sopimus on yhteinen tahdonilmaisu ja sopiminen yhteistä päätöksentekoa. Yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen tarvittavat ratkaisut löydetään parhaiten työpaikoilla, työntekijöiden ja yrittäjän kesken. Silloin kun yrityksellä menee hyvin, se näkyy myös työntekijöiden parempina ansioina. Vaikeina aikoina joustetaan yhdessä sovitulla tavalla ja haetaan ratkaisuja, joilla voidaan välttää irtisanomisia ja lomautuksia. Näin paikallisesti sopimalla rakennetaan luottamusta ja parannetaan yrityksen kilpailukykyä. Koko muu Eurooppa on siirtynyt työehtojen määräytymisessä kohti yrityskohtaisuutta. Suomi on ainut Euroopan maa, jonka työehtojen sääntelyjärjestelmää kuvataan sanalla ”keskitetty”. Yrittäjien ja työntekijöiden sopimusvapautta on Suomessa merkittävästi ja perusteettomasti rajoitettu vuosikymmenten ajan. Tähän on saatava muutos. Väljentämällä työpaikkojen sopimismahdollisuuksia annetaan tilaa markkinoiden toiminnalle, jolloin nykyiset työpaikat kyetään säilyttämään.

46 Lainaa

Vajaalla puolella yrityksistä on tällä hetkellä lainaa eri rahoituslaitoksista. Käyttöpääoma on tärkein syy ottaa lainaa.

40 Saanut uutta lainaa

Pienistä yrityksistä 40 prosenttia on saanut uutta rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Mikroissa vastaava luku on yli 20 prosenttia.

76 Pankki tärkein

Pankkien rooli yrityslainojen rahoittajana on edelleen korkea, vaikka muiden kanavien käyttö on yleistynyt. Finnveran palvelut korostuvat mikroissa.

35 Kassan kautta

Vain 35 prosenttia pienistä yrityksistä aikoo hakea ulkoista lainarahaa ensi vuonna. Suuremmissa kokoluokissa päästään yli 40:n. Lähteet: Pk-barometri 2/2015 ja Suomen Pankin Yritysrahoituskysely 2015.

Yrittäjäsanomat

Sopiminen on simppeliä, jos yrittäjä saa päättää

piirros janne harju

Paljon kohutussa paikallisessa sopimisessa palkka ei nouse tärkeimmäksi aiheeksi, vaan työajan joustot. Työntekijät ovat hyvin kartalla yritysten tilanteesta.

Lue lisää: yrittäjät.fi

4 1

Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Paula Aikio-Tallgren, Virvatuli-Valaisimet Oy ”Yrityksessä on tehty luontevasti työajan joustoja. Se on ihan käytännöllinen asia. Joustot ovat nimittäin välttämättömiä. Tukkupuolella meillä on voimakkaita sesonkivaihteluita, vähittäispuolella ei niin paljoa. Pidempiä päiviä korvataan vapailla. Työntekijä on aina voittanut poikkeusjärjestelyissä ja luottamus on molemminpuolista. Teemme esimerkiksi työvuorolistat seuraavalla kuulle kaksi viikkoa etukäteen. Ad hoc -tilanteissa voimme sopia yhdessä muutoksista. Tämä hirveä työmarkkinahärdelli saattaa värittää keskustelua paikallisesta sopimisesta niissä yrityksissä, joissa sitä ei ole käytössä. Pakkolait ja muut nivoutuu yhteen. Yrityksissä kannattaisikin keskustella, mitä se paikallinen sopiminen on. Siinä on ensi vuoden haaste, miten asiasta voi puhua myönteisesti. Palkkakeskustelu pk-yrittäjien kannalta on näissä kuvioissa kilometrien päässä.”

Paikallista sopimista lisäämällä uudistetaan työmarkkinoita niin, että työllisyysaste ja työn tuottavuus lähtevät nousuun.

3 2

50 % Rajoitin päällä

Nykyisellään paikallinen sopiminen on rajoitetuinta jopa puolessa kaikista 90 000 työnantaja yrityksestä.

Juhani Hyry, Hyrles Oy ”Paikallinen sopiminen on sitä, että voidaan sopia mahdollisimman laajasti asioista yrityksen tilanteen mukaan. Silloin ei tarvitse murehtia, onko pilkku väärässä paikassa ja sopimus pätemätön. Esimerkiksi työaikapankit ovat sen verran raskaasti säädelty, että vaatii asiantuntijan palkkaamisen niitä soveltamaan. Sopimisen on oltava molemminpuolista ja se vaatii avoimuutta. Vaikeina aikoina myös palkan määrästä on voitava sopia. Työntekijät kyllä tietävät, kun tilaukset vähenevät. Meillä on yrityksessä hyvä luottamus. Pidän jatkuvasti katsauksia. Hallitukseen ei työntekijän edustajaa voi ottaa, sillä hallitus vastaa ensisijaisesti yrityksen menestyksestä. Ylipäätään pitäisi nähdä raja, milloin puhutaan suuryrityksestä tai pk-yrityksestä. Näistä keskusteleminen yleisellä tasolla on ihan hölmöä.”

Tommi Matikainen, Ita Nordic Oy ”Paikallinen sopiminen on ideaalitasolla sitä, että ihmisille maksetaan silloin, kun he ovat töissä. Meillä ei ole agendalla palkkojen laskeminen. Haluan leipoa arkipyhät, pekkaset ja lomarahat samaan tuntihintaan. Jos joku haluaa tehdä enemmän töitä, niin se on meille fine. Tällä hetkellä maksamme palkkoja 2 100 tunnista, vaikka porukka on paikalla 1 700 tuntia. Helposti luku tippuu lähemmäs 1 500 tuntia, jos on paljon sairastavia henkilöitä palkattuna. Olemme jo aika paljon paikallisesti sopineetkin. Noin kolmasosa tekee oma-aloitteisesti pitkiäkin päiviä. Kun töitä ei ole, he pitävät vapaita pois. Loput haluaa orjallisesti noudattaa työaikoja. Ihmisten työntekoa on lainsäädännöllisesti rajoitettu, vaikka joillakin olisi halu tehdä pidempääkin päivää. Menestyvät yritykset soveltavat luovasti työaikoja. Riski on siinä, jos tilanne riitautuu. Meillä myynti vaihtelee kuukausittain jopa 50 prosenttia. Kapasiteetin säätäminen on todella haastavaa, jos joustoa ei ole. Tilastoimme kerran viikossa kahvihuoneen seinälle euromääräiset tilaukset, lisäksi kerromme kerran kuukaudessa seuraavien kuukausien tilanteen. Jokainen myös näkee omalla koneellaan, kuinka pitkä työlista on.”

Lauri Mikkonen, Oulun Neon Oy ”Meillä on viiden hengen porukka ja pystymme sopimaan hyvin keskenämme. Olen ollut aika varovainen sopimaan mitään paikallisesti, ettei tule myöhemmin mitään riitautuksia. Esimerkiksi 2010 meillä oli haastavampaa ja työntekijät alkoivat esittää joustoja työaikoihin. En ole niihin oikein tarttunut. Palkka-asioissakin menemme yli Tessien. Työajoista sopiminen on tärkeämpää kuin palkkaus. Viime päivien uutisoinnin perusteella nyt ollaan vaan luomassa erilaisia mekanismeja tähänkin. Pitäisi olla vapaampaa. Meillä tekeminen on sesonkiluonteista. Välillä tehdään pitkää päivää ja työaikapankin joustava käyttäminen olisi kannatettavaa. On harmillista kuunnella, kuinka paikallinen sopiminen liitetään nyt jotenkin työehtojen polkemiseen. Siitä ei ole kysymys. Kun tilauksia piisaa, niin silloin on hyvä sauma maksaa parempaa palkkaa.”

Teppo Sainio, Parttia Oy ”Tulokset olisivat parempia nimenomaan pienemmissä yrityksissä. Niissä kaikki tietävät työtilanteen. Ensiksi pitäisi keskustella työajoista. Käytännössä monissa pienemmissä yrityksissä niistä sovitaan jo nyt paikallisesti. Tällaiset sopimiset ovat isolta osin laittomia. Niiden laillistaminen on tärkeä juttu. Myös palkasta täytyy sopia sen mukaan, miten tulosta syntyy. Toki perustoimeentulo pitää olla kaikilla. Nämä kulkevat käsi kädessä. Jonain viikkoina töitä voisi tehdä vaikka seitsemän päivää putkeen ja pitää sen jälkeen vapaata. Ilman, että prosentit juoksee. Systeemin on joustettava. Pekkaset ja lomarahat ovat myös vaikea asia. Yrityksiä johdetaan kuitenkin usein kassalla. Esimerkiksi kesällä tulot ovat pienimmillään, mutta kulut taas suurimmillaan. Lisäksi järjestäytymättömistä työnantajista puhuminen on epämääräistä. Mehän olemme järjestäytyneet esimerkiksi Suomen Yrittäjien kautta. Tällaiset puheet pitäisi ampua alas.”

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Arvoistaan yritys tunnetaan

rityksen arvojen sanotaan ankkuroivan sen toiminnan kuten kettinki ankkuroi poijun merenpohjaan. Lukemattomia työtunteja ja palaveriviinereitä uhrataan yrityksen arvojen määrittelyyn ja siihen, miten arvot näkyvät päivittäisessä pakertamisessa. Mikäli arvo kalskahtaa korvaan liian fiininä, sen voi aina korvata sanalla ”käyttäytyminen”. Tutun konsultinretkun kanssa käyty keskustelu palautti kuitenkin mieleen, että yritysten arvot ovat samat, toimialasta ja maaosasta riippumatta. Erot löytyvät lähinnä siitä millä sanamuodoilla ne kuvataan, ja toimitaanko niiden mukaisesti myös silloin, kun vastatuuli puhaltaa päin nassua. Vastatuulella on positiivinen vaikutus ainoastaan, mikäli se luo viikinkejä. Ei kannata tuhlata aikaansa kalliisiin konsultteihin, jotka viilaavat loputtomissa työryhmissä arvojen määritystyötä, koska ne voidaan tiivistää kätevästi.

Viisi vinkkiä Asiakkaista välittäminen: Olipa fraasina sitten ”asiakaslähtöisyys”, ”asiakas maksaa palkkamme” tai ”asiakas on meille tärkein”, ei yksikään yritys, jonka arvoihin ei kuulu aidosti asiakkaan tyytyväisyys ja palveleminen, säily hengissä pitkään. Asiakkaitaan laiminlyövä saa hyvin pian havaita, että kilpailijan isommat korvat ja aito välittäminen vievät voiton. Voitollisuus: Lyhyen ajan voi yritys sätkiä omistajien, sijoittajien tai lainoituksen voimalla, mutta ainoastaan voittoa tekevä yritys on elinkelpoinen pitkällä aikavälillä.

Ei kannata tuhlata aikaansa kalliisiin konsultteihin, jotka viilaavat loputtomissa työryhmissä arvojen määritystyötä.

Ainoastaan Huittisen hullumies voi syödä enemmän kuin tienaa. Osakeyhtiölain viidenteen pykälään onkin tästä syystä kirjattu seuraavaa. ”Toiminnan tarkoitus: yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.” Yrityksiä ei ole tarkoitettu mesenaattihengessä pyöritettäviksi vaan tuottoa sijoitetulle pääomalle tuottamaan. Jatkuva kehittyminen: Jos kuvittelee pärjäävänsä tekemällä ”näin on aina ennenkin tehty” -mallilla, kannattaa miettiä miten hyvin se toimi Nokian tapauksessa. Yritys, joka ei kehitä toimintaansa, palveluitaan ja tuotteitaan tulee vääjäämättä kilpailevan mammuttilauman tallaamaksi. Asiakkaita löytyy palvelemaan aina toinen taho, joka ei tyydy pelkkään nykymenoon. Työntekijöistä välittäminen: Ennen kuin robotisaatio ja digitalisaatio täysin korvaavat ihmiset, on parempi pitää duunareistaan huolta. Huonosti motivoitu, koulutettu ja

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

kohdeltu työvoima on kuin laiminlyöty kone, tuottamaton ja vajaatehoinen. Näin globaalin talouden oloissa ei pelkällä vittuilulla pärjää. Ottaako esimerkiksi riskin siitä, että kouluttaa työntekijöitään ja ne mahdollisesti joku päivä lähtevät, vai pitääkö palkkalistoillaan kouluttamattomia sähläreitä? Vuorovaikutus: Mikäli yritys ei osaa kommunikoida tekemisiään, tavoitteitaan, tuottamaansa lisäarvoa omalle porukalle, asiakkaille ja relevanteille sidosryhmille ja ottaa vastaan palautetta, menestysmahdollisuudet ovat olemattomat. Olipa arvoihin kirjattuna lupaus olla asiakkaiden suuntaan ”pelkkänä korvana” tai noudattaa sisäisesti ”avoimien ovien politiikka”, kaksisuuntainen kommunikointi ja palautteen käsittely ja siihen reagointi erottavat yritysjyvät akanoista.

Kim Väisänen @kimvaisanen Kirjoittaja on startup-sijoittaja Takeoff Partnersissa ja koti-isä.

yrittajat.fi

valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma 20.–21.5.2016 jyväSkylä

muutosta johtajuuteen

Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä. Lue lisää: www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

Harri Tahkola Harri on tilitoimisto Talenomin omistaja ja toimitusjohtaja. Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Heidi Ekholm-Talas @EkholmTalas Heidi on sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut. Jaakko Hyytiäinen Jaakko on startup-yrittäjä.

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

Lukisi Kauppalehden, jos löytäisi sen.

Odottaa Kauppalehden lukuvuoroa. Odottaa edelleen. Lukee Kauppalehden päivän vanhana.

Saa Kauppalehden käsiinsä lounaalla.

Silmäilee Kauppalehden työkaverin olan yli.

Lukee Kauppalehden heti töihin tullessa.

Ilmankin pärjää, mutta heikommin. Tilaa oma Kauppalehti.

Henkilökohtainen VIP-tilaus Saat Kauppalehden ja Option painettuna sekä digitaalisena. Digitaalinen sisältö laajentaa printin uutistarjontaa: jatkuva uutisvirta 24/7, kattava kansainvälinen uutissisältö, viimeisimmät pörssi uutiset ja tiedotteet, näköislehdet, uutisarkistot, protestilistat ja paljon muuta. Lukeminen on sujuvaa älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella.

Digitaalinen Yritystilaus Kun yrityksessä on enemmän kuin viisi Kauppa lehden lukijaa, tee Yritystilaus. Se on ketterä, digitaalinen uutispalvelu avainhenkilöille tai koko henkilökunnalle. Yritystilaus tekee uutisten seuraamisesta nopeampaa, osuvampaa ja helpompaa. Ota yhteyttä, teemme teille kiinnostavan tarjouksen!

asiakaspalvelu.kauppalehti.fi tai kl.asiakaspalvelu@kauppalehti.fi kl.fi/yritystilaus tai jukka.rajamaki@kauppalehti.fi

Yrittäjäsanomat

Arki

kysely Tukea sukupolvenvaihdokseen

Haussa: sopiva mentori Mentoroinnin peruspilareita ovat luottamus ja yhteensopivat kemiat. Suhde rakennetaan neuvottavan yrittäjän tarpeiden mukaan.

Henrietta Kivikoski vastaa lahtelaisen tekstiilialan perheyrityksen Soilituotteen talous- ja henkilöstöhallinnosta. Organisaatiovalmentaja ja yrityskummi Petri Korteniemi mentoroi Kivikoskea ja tämän sisarta, joille Soilituote on siirtymässä sukupolvenvaihdoksen myötä.

Petri Korteniemi: Henrietta on kasvanut vuoden aikana valtavasti ihmisenä. Äsken kun tulin ovesta sisään, minua tuli vastaan itsevarma, päättäväinen ja määrätietoinen ihminen. Heti alussa yhtenä isona kysymyksenä oli, mitä Henrietta ja hänen siskonsa haluavat tehdä. Miten he haluavat kehittää yritystä seuraavana sukupolvena? Vaikka minulla on tekstiilialalta yli 20 vuoden kokemus, en voi tulla kertomaan, miten heidän pitää asiat tehdä. Heillä itsellään on kaikkein suurin ammattitaito. Kyse on siitä, että se löytyy ja kirkastuu.

Teksti Anna-Sofia Nieminen Kuvat Meeri Utti

uden yrityksen perustaminen. Sukupolvenvaihdos. Toiminnan laajentaminen. Siinä muutamia tilanteita, joissa yrittäjä voi kaivata tukea. Yksi mahdollisuus on hankkia mentori. Idea on yksinkertainen: mentori eli kokenut ammattilainen siirtää karttunutta tietoa ja osaamista vähemmän kokeneelle mentoroitavalle eli aktorille. Mentoria kaipaava yrittäjä voi kuitenkin olla hukassa kirjavan tarjonnan kanssa. Mentorointia järjestävät esimerkiksi monet ammattijärjestöt, yhdistykset ja yritykset. Opiskelija voi tarkistaa, tarjoaako oma oppilaitos senioritoimintaa. Mentorointia tai sen kaltaista toimintaa järjestetään myös eri nimillä. Esimerkiksi Suomen Yrityskummit puhuvat mentorin sijaan yrityskummeista. Vain yhdistyksen jäseniksi hyväksytyt kokeneet yrittäjät, yritysjohtajat tai liike-elämän asiantuntijat saavat käyttää yrityskummi-nimitystä. Kulttuurialan yrittäjällä, Mentorointioppaan kirjoittajalla ja Akavan Erityisalojen mentoriohjelman vetäjällä Merja Isotalolla on yksinkertainen neuvo sopivan tahon etsimiseen: googlaamalla löytyy. – Esimerkiksi kotikaupungissani Forssassa yritystoimintansa päättäneet tai sen loppuvaiheessa olevat koostivat porukan, joka tarjoaa paikallisille alkaville yrittäjille mentorointia. Se voi olla tällainen paikallinenkin juttu, Isotalo kertoo.

Neuvoja saa ilmaiseksi Mentoria etsiessä on hyvä pitää mielessä yksi perusasia: mentorointi perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä se siten ole maksullista. Se on siis eri asia kuin esimerkiksi maksullinen valmennus tai coaching. Muuten mentorointi voi olla monen muotoista. Usein siinä määritellään tavoitteet, joihin pyritään noudattamalla tiettyä ohjelmaa ja tekemällä tehtäviä. Laajemmin ajateltuna se voi olla myös hyvin vapaamuotoista sparraamista ja tukemista. Akavan Erityisalojen ohjelmassa suositellaan, että mentori ja aktori tapaavat noin kuukauden välein. Ohjelmaan kuuluu kahdenkeskisten tapaamisten lisäksi myös koulutusta sekä mentoreille että aktoreille.

Tarpeen mukaan mentori voi myös esimerkiksi mennä mukaan, kun aktori tapaa yhteistyökumppanin. – Tämä ei ole mikään jäykkä systeemi, vaan liikkeelle lähdetään nimenomaan aktorin tarpeista, Isotalo sanoo. Samoilla linjoilla on Suomen Yrityskummien hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio. Tapaamiset järjestetään yrittäjän tarpeiden mukaan. Leimion mukaan tyypillinen mentorointisuhde kestää noin vuoden, mutta se voi olla vaikka elinikäinen. Joskus yksi tapaaminen riittää. – Joka tapauksessa työskennellään niin kauan yhdessä, että yrittäjän pyytämä apu on annettu, Leimio sanoo. Apu voi koskea monenlaisia asioita. Leimio kertoo, että 90-luvulla päällimmäisinä olivat yrittäjien taloudelliset huolet. Välissä yrityskummeilta pyydettiin apua erityisesti markkinointiin ja juridisiin asioihin, mutta viime vuosina murheet ovat jälleen pelkistyneet kysymykseen, miksi kauppa ei käy tai miksi tulosta ei tule. Koska yrittäjien tilanteet ovat niin moninaisia, on vaikea määritellä, millaista mentorointi yleensä on. Usein mentoroinnista kirjoitetaan sopimus, joka sitoo tiettyihin periaatteisiin. – Luottamus on kaikkein tärkein. Sitä on noudatettava, Isotalo sanoo.

Sparrausta ja kontakteja Lauri Sippola on helsinkiläisen terveysteknologiaan keskittyvän startupin NetMedin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Häntä mentoroi hallitusammattilainen, sijoittaja ja terveysteknologia-alan konkari Olli Riikkala, joka on myös NetMedin pienomistaja.

Lauri Sippola: Olli oli mukana jo ennen firman perustamista. Kontakti tuli toisen yrityksen toimitusjohtajalta. Laitoin mailia, ja tapaaminen onnistui nopeasti. Jäi heti olo, että tällaista sparrausta ja kokemusta tarvitaan. Ollista on meille äärettömästi hyötyä kontaktien kanssa. Esimerkiksi Bernin yliopistolliseen sairaalaan Sveitsiin hoitui tapaaminen yhdellä puhelinsoitolla. Uskon, että kansainvälisten askelten lisääntyessä ja vauhdin kasvaessa Ollin kokemuksesta on entistä enemmän opittavaa.

Aina mentorointi ei suju Joskus käy niin, että mentorointisuhde loppuu ennen aikojaan. Isotalon kokemuksen mukaan mentoriohjelma jää yleisimmin kesken, jos elämäntilanne muuttuu. Tällainen muutos voi olla vaikka lapsen saaminen. Joskus mentorin tai aktorin aika ei riitä, jos yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia. Usein kyse on kuitenkin yksinkertaisesti siitä, että kemiat eivät toimi. Mentorointi perustuu vuorovaikutukseen, eikä ole yksiselitteistä keinoa varmistaa etukäteen, että ajatusmaailmat kohtaavat. Esimerkiksi Suomen Yrityskummit auttoivat viime vuonna 1234 yritystä. Siihen mahtuu monenlaisia ihmisiä, elämäntilanteita ja ajattelutapoja. – Aina kemiat eivät vain sovi. Usein he huomaavat sen heti alussa ja sopivat hyvässä hengessä, että etsitään uusi kummi, Leimio sanoo.

gallup

Milli Lahtinen, Naisyrittäjyyskeskuksen mentori yrittäjä, Maestria Management Leasingin (valmennus) Tästä on muutama vuosi, kun mentoroitavani vuodelta 1999 laittoi viestiä. Hän oli muuttanut maalle ja saanut oman hevostilan. On huikeaa, kun ihminen on puhjennut kukkaan ja menestyy. Se on enemmän kuin palkka. Mentoroinnista saa tasapainoa, hyvää mieltä ja oppia. Jokainen mentoritapaaminen tuottaa uusia oivalluksia myös itselle. Esimerkiksi joku toimiala, josta on luullut sitä tai tätä, selkenee.

Yrittäjäsanomat

Petri Korteniemestä tuli Henrietta Kivikosken yrityskummi noin vuosi sitten, kun Kivikoski kuuli mahdollisuudesta Lahden seudun kehitysyhtiöltä Ladecilta.

Henrietta Kivikoski: Kaipasimme uusia näkökulmia ja jotakuta, joka ajattelee laatikon ulkopuolelta. Petri osaa kysyä oikeita kysymyksiä, välillä vaikeitakin. Sillä hetkellä se ei ole aina kivaa, mutta se saa ajattelemaan. Petriltä on tullut sparrausta siihen, että voi kehittää omia juttuja. Siskoni opettaa vapaaajalla joogaa, ja hän loi joogan innoittaman vaatemalliston. Tämä on ollut kasvuprosessi. Varsinkin sukupolvenvaihdostilanteessa pitää muuttua ja mukautua ja kasvaa. Ei ole enää vain töissä.

Olli Riikkala sparraa Lauri Sippolaa, mutta ei minkään virallisen mentori-ohjelman kautta. He soittelevat, viestittelevät ja tapaavat Sippolan tarpeiden mukaan.

Olli Riikkala: Tärkein asia on, että Laurille on minusta jotain hyötyä. Minä annan näkökulmia ja omia kokemuksia. Olen huomannut, että mentorointi menee paljon tarinoiden kautta. Laurissa on se hyvä puoli, että hän ei purematta niele sitä, mitä mieltä minä jostakin olen. Hän kuuntelee ja tekee sitten itse ja tiiminsä ja yrityksen hallituksen kanssa omia päätöksiä. Tiedän, miten yksinäistä toimitusjohtajana joskus on. On aina hyvä, että on joku ihminen, jonka kanssa voi luottamuksellisesti puhua ihan kaikesta.

Mikko Pesonen Kasvu Openin mentori partneri, OBN Oulu Business Networks (konsultointi)

Pasi Rautio TAMKin Y-kampuksen mentori yrittäjä, TuloksenTuplausToimisto (konsultointi)

Päivi Tikkanen Akavan Erityisalojen mentori yrittäjä, Elävä Kieli (käännöspalvelut)

Olen aktiivityöelämässä vielä, ja minulle mentorointi on myös verkostoitumista. Kun tarvitsen työprojekteissa tarkempaa tietoa jostain toimialasta, voin hyvin soittaa tai laittaa sähköpostia mentoroimilleni henkilöille. Mentoroidessa pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja kuulemaan heidän liiketoiminnasta. Siinä oppii esimerkiksi tapoja, miten joku on ratkaissut ongelmia.

Toimin mentorina ja teen vapaaehtoistyötä kouluissa, koska saan ihmiset uskomaan itseensä. Meihin suomalaisiin on valitettavasti jo koulussa koodattu alemmuudentunto siitä, että en osaa enkä pysty. Samalla mentorointi on itselle jatkuvaa perusasioiden kertausta. Siinä painii perusasioiden äärellä ja yrittää ymmärtää, että ihmisillä on erilaisia lähtökohtia ja ajatusmaailmoja.

Ammatinharjoittajan elämä on yleensä aika yksinäistä, kääntäjän varsinkin. Mentoroinnissa on motiiveina verkostoituminen ja se, että mentori oppii vähintään yhtä paljon kuin mentoroitava. Lisäksi kun tarpeeksi kauan käy kaikenlaisissa koulutuksissa ja pähkäilee asioita, tulee olo, että pää räjähtää. Täytyy päästä jakamaan sitä, mitä on onnistunut oppimaan. Se on samalla oman pään järjestelyä.

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

yrittäjät.fi

Hinnoittelussa on otettava huomioon muun muassa asunnon koko, ikä, sijainti ja siihen tehdyt remontit. Hinnoittelutaidot harjaantuvat ajan kanssa, kiinteistönvälittäjä Tero Saloniemi muistuttaa.

Ei liian pieni, ei liian suuri, vaan oikea hinta Kymmenen vuotta kiineistönvälittäjän töitä tehnyt Tero Saloniemi sanoo, että hinnoittelun oppii vain tekemällä. Millaisia asioita otat huomioon asunnon hinnoittelussa? Hinnoitteluun vaikuttaa moni tekijä. Siinä on huomioitava erityisesti asunnon sijainti ja kunto, mutta myös ikä sekä tehdyt remontit. Sen lisäksi on tunnettava ja seurattava markkinoita, jotta hinnoittelu onnistuu. Lisäksi kiinteistönvälittäjän on oltava selvillä alueen yritysten tilasta. Esimerkiksi suuryhtiöiden yt-neuvottelut voivat vähentää asunnon kiinnostavuutta. Luonnollisesti kasvukeskuksissa saa asunnosta paremman hinnan kuin muuttotappiollisessa kunnassa sijaitsevasta myyntikohteesta. Milloin tietää hinnoitelleensa oikein? Kiinteistönvälityksessä asunnon hinnan on oltava kohdallaan. Jos hinta on liian korkea ja sitä joudutaan muuttamaan moneen kertaan, asunnonostajat tulevat epäileväisiksi. Toisaalta hinta on osattava määritellä siten, että

asunnon etsijä löytää sen. Yleensä ensimmäinen asuntonäyttö kertoo, onko hinta kohdallaan. Jos näyttöön saapuu ihmisiä, tietää onnistuneensa. Ostajat tuntevat asuntomarkkinat hyvin, joten jos hinta ei vastaa kohdetta, he eivät kiinnostu siitä. Loppujen lopuksi tietää onnistuneensa, kun sekä myyjä että ostaja ovat tyytyväisiä. Onko liian matala vai liian korkea hinta parempi? Ei kumpikaan. Hinnan on oltava oikea. Toki hintaan on laitettava vähän tinkimisvaraa. Jos puhutaan 10−15 prosentin ylihinnasta, ei asuntoa lähdetä edes katsomaan. Tinkimisvaraa voi jättää noin 3−5 prosenttia, tällöin ostaja ja myyjä pysyvät varmimmin tyytyväisinä. Kuinka paljon myymiesi asuntojen hinta yleensä muuttuu pyyntihinnasta? Hinnoittelussa tavoitellaan sitä, että kaikki osapuolet ovat tyyty-

väisiä. Esimerkiksi jos tavoitellaan noin 190 000 euron myyntihintaa, 195 000 voi olla sopiva pyyntihinta. Meidän toimistomme hinnanmuutokset ovat keskimäärin 3– 4 prosenttia, mikä on ihanteellinen taso. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että joku tarjoaisi asunnoista enemmän kuin aluksi on pyydetty.

Vaikuttaako hinta ostokäyttäytymiseen? Verkkopalveluissa asunnonetsijöiden on helppo määritellä se taso, mistä ovat kiinnostuneita. Se on myös hinnoittelussa huomioitava. Jos asiakas etsii alle 200 000 euron arvoista asuntoa, hänenlaiselleen sopivaa kohdetta ei kannata hinnoitella yli sen. Milloin on hinnoiteltava uudestaan? On vaikea määritellä tarkasti, milloin asunto on hinnoiteltava uudestaan. Asiaa on katsottava tapauskohtaisesti. Sanoisin, että mitä nopeammin tekee korjaus-

liikkeen, sitä varmemmin kohde menee kaupaksi. Asuntokaupassa pitkään myynnissä olleet kohteet herättävät ostajissa kysymyksiä, vaikka kohde olisi täysin myyntikunnossa. Miten oppii hinnoittelemaan? Hinnoittelun oppii vain tekemällä. Kiinteistönvälittäjien silmä hintaan harjaantuu. Jos prosessi tehdään ammattimaisesti, hinta on ensimmäisellä yrittämällä lähellä oikeaa. Työ hinnoittelun taustalla on mittaamattoman iso, sillä kiinteistönvälittäjän on otettava huomioon niin paljon erilaisia seikkoja tilastoista ja historiasta nykytilanteeseen. Vaikka tekemämme hinnoittelu eroaa monesta muusta, kiinteistönvälittäjän työssä opitusta voisi olla hyötyä esimerkiksi autokaupassa. Miten asuntojen hinnat ovat mielestäsi kehittyneet? Taantumasta huolimatta asuntokauppa käy. Sanotaan niin, että

Kiinteistönvälitystä Huom!-kiinteistönvälitysyhtiössä franchising-yrittäjänä toimiva Tero Saloniemi on ollut alalla kymmenen vuotta. Saloniemen Uudenmaan Huoneistomarkkinat Oy:lla on toimipisteitä Järvenpäässä, Keravalla, Klaukkalassa ja Kirkkonummella.

asuntojen hinnat ovat mielestäni kehittyneet markkinoiden mukaan. Hinnat ovat pudonneet keskimäärin 2,5 prosenttia, joten nyt on ostajan markkina. Tietysti on otettava huomioon, että meillä on paljon haja-asutusalueita ja muuttotappiollisia kuntia, joissa asunnon voi saada huomattavasti edullisemmalla. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

yrittäjä vinkkaa

Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli omistajanvaihdokset.

Ole rehellinen Myyjän pitää olla varma siitä, että hän haluaa myydä yrityksensä. Häneltä vaaditaan myös ehdotonta rehellisyyttä. Kaikki paljastuu jossain vaiheessa, eikä kannata ottaa riskiä, että luurankoja löytyy kaapista, sanoo yrittäjä Ossi Viljanen.

Luota ammattilaiseen Omistajanvaihdoksissa kannattaa käyttää apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Ammattilainen auttaa pohtimaan yrityksen arvoa ja sen sopivuutta jo olemassa olevaan liiketoimintaan sekä minimoi virheiden vaaran, kertoo yrittäjä Seppo Virta.

Kurkkaa varastoon Yritystä ostavan kannattaa kiinnittää huomiota myymälän lisäksi myös varaston sisältöön ja huomioida sen arvo hinnassa. Varastoon voi perehtyä esimerkiksi osallistumalla inventaarioon, vinkkaa yrittäjä Miira Karppinen.

Punnitse riskit Liiketoimintakauppa voi olla osakekauppaa turvallisempi vaihtoehto. Osakekaupassa voi piillä riski, kun ostaja ei voi valita ostamiaan kohteita ja vanhoja vastuita saattaa ilmetä kaupanteon jälkeen, toteaa yrittäjä Tapani Niskanen.

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

digitalbooker finland

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Kotisohvalta rakennettu yritys myytiin Vismalle 224 000 euroa. Liikevaihto kasvoi noin 60 prosenttia. Yrityksen kasvu ajoittuu vuosien 2011 ja 2015 välille, jolloin yritys on ilman myyjiä onnistunut lähes tuplaamaan liikevaihtonsa vuosittain. DigitalBookerin asiakkaita ovat olleet muun muasssa New Hairstore, Gigantti, Kämp Spa, Ruohonjuuri ja Finnair. – Meille tärkeintä yhdistymisessä oli, että DigitalBookerin uusi omistaja olisi yhtä ketterä ja asiakaslähtöinen

kuin se DigitalBooker, mitä me olemme vuosien saatossa rakentaneet. Visma on osoittanut tämän, Henrik Karlström kertoo. Visma vahvistaa kaupalla erityisesti pienyrityksille suunnattua palvelutarjoamaa.

– Tavoitteenamme on luoda asiakkaalle kokonaisuus, joka on entistä selkeämpi, sanoo Visma Passelin toimitusjohtaja Terhi Karasjärvi. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Enemmän rahaa suomalaisille.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/myylaskut

KUN MYYT LASKUT RAHAKSI.

kyselyn mukaan parhaiten jaksoivat ne yrittäjät, jotka juhlistivat onnistumisia ja pitivät vapaata. Suuri osa Naiset työssä -kyselyyn vastaajista kokee työn imua ja on inspiroitunut työstään. Riittävän nukkumisen ja kohtuullisten työpäivien tavoittelu sekä asiat, jotka naisyrittäjät kokivat auttavan työssäjaksamista, tukevat myös työn imun säilymistä.

JÄTTEKIVA JULETID

Myös läheisten tuki koetaan tärkeänä tekijänä työssä jaksamisen kannalta. Joka viides naisyrittäjä kokee, ettei saa keneltäkään apua. Monelta puuttuu myös työterveyshuollon tuki, sillä vain reilulla puolella vastaajista on sopimus työterveyshuollon kanssa. Useimmat naisyrittäjät kokevat työstä irtautumisen ja levon auttavan jaksamaan työssä. Palautumiseen kannattaa panostaa, jotta työkyky säilyy hyvänä. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaiset ry:n

k u u k a u d e n k a u p pa

Yrityskaupat Visma laajentaa ohjelmavalikoimaansa ostamalla SaaS-pohjaisen ajanvarausjärjestelmän DigitalBooker Finland Oy:n. DigitalBooker on Henrik Karlströmin ja Fredrik Rönnlundin vuonna 2007 perustama yritys, jota Karlström rakensi vuosien 2007 ja 2011 välillä kotitoimistolta pystyäkseen tarjoamaan palvelun, jonka avulla ”normaalit ihmiset” pystyisivät helpottamaan omaa ajanvaraustyötään. DigitalBookerin liikevaihto viime vuonna oli noin

Ota yhteyttä. Kysy myös factoring- sekä laskutus- ja reskontrapalveluistamme. Katsotaan yhdessä sinulle paras ratkaisu.

Univaje johtuu osittain pitkistä työpäivistä.

Tekemättömät työt stressaavat Yksi stressiä aiheuttava kuormitustekijä tutkimuksen naisyrittäjillä on yrityksen kannattavuus. Se häiritsee tai huolestuttaa vähintään viikoittain 46 prosenttia vastaajista. Myös jatkuva kiire ja tekemättömien töiden paine rasittavat osaa yrittäjistä. Kyselyyn vastanneista vain vajaalla puolella on yrityksessään liiketoimintasuunnitelma tai budjetti. Monelle toiset yrittäjät ovat tärkeä apu yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

täjä kärsii päivittäin vähintään kahden tunnin univajeesta, kertoo Työterveyslaitos. Joka viidennellä on lisäksi päivittäin tai lähes päivittäin unettomuusoireita. Osalla naisyrittäjistä on myös puutteita voimavaroissa. Yrittäjien työpäivät ovat pitkiä, sillä noin neljä kymmenestä työskentelee yli 50 tuntia viikossa. Pitkät työpäivät voivat osin selittää nukkumiseen ja voimavaroihin liittyviä puutteita. Ihminen tarvitsee keskimäärin noin 7 – 8 tunnin yöunet selvitäkseen työpäivän rasituksista. Tuoreessa kyselyssä selvitettiin naisyrittäjien työkykyä ja elintapoja. Tulosten mukaan naisyrittäjät tunnistavat omasta terveydestään huolehtimisen merkityksen työssä jaksamiselle. Resurssien puute voi kuitenkin haitata terveellisten elintapojen toteutumista ja tulevaisuuden työkyvyn ylläpitoa. Yrittäjät kokevat mahdollisuutensa säädellä työpäivän pituutta hyviksi. Keskimääräinen työviikon pituus on naisyrittäjillä 48 tuntia viikossa. Se on sama määrä kuin Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaiset ry:n aiemmin toteuttamassa kyselyssä. – Noin 60 prosenttia vastaajista kokee, että omasta terveydestä huolehtiminen auttaa myös jaksamaan paremmin. Jos kuitenkin tekee liikaa työtä ja nukkuu huonosti, niin ei välttämättä jaksa pitää huolta itsestään, tutkija Nina Nevanperä Työterveyslaitokselta kertoo.

pond 5

Hyvinvointi Joka neljäs naisyrit-

Pääset myös eroon maksumuistutusten lähettämisestä ja saataviesi perinnästä. Voit itse valita myytkö yhden, useamman vai kaikki tiettyyn projektiin liittyvät laskut. Halutessasi kannamme myös luottoriskin.

Joka neljäs naisyrittäjä kärsii univajeesta

Myymällä laskusi Svea Ekonomille saat saatavina odottavat rahat heti kassaan ja maksuvalmius paranee.

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Riina Laaksonen pyörittää yritystä ja perhe-elämää.

kalenteri Perusta yritysblogi 22.1.2016 Omalla koneellasi (webinaari) Webinaarissa käydään läpi yritysblogin perusasiat: Miksi yritysblogi pitää perustaa, miten sen saa tehtyä kustannustehokkaasti ja mistä aiheista kannattaa kirjoittaa? Hankintalaki uudistuu – paraneeko pienyrityksen asema? 27.1.2016 Omalla koneellasi (webinaari) Uusi hankintalaki tulee voimaan vuonna 2016. Webinaari on informatiivinen katsaus lakimuutokseen. Kouluttaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja, varatuomari Antti Neimala.

VINKKiä yrittäjävanhemmalle

Äiti, älä syyllisty!

Oma hyvinvointi Huolehdi itsestäsi ja omasta jaksamisestasi. Kukaan ei tee sitä puolestasi!

Yrittäjyys vaatii paljon, kun perheessä on pieniä lapsia. Hyvinvointi Mikä saa ihmisen ryhtymään yrittäjäksi, kun kotona on kaksi pientä lasta, koululainen ja koira? – En tiedä, hulluus! nauraa helsinkiläinen Riina Laaksonen, joka perusti reilu vuosi sitten liikunta-, ravinto- ja hyvinvointipalveluja tarjoavan yrityksen, Lupauksen. Laaksonen kokee, että yritys on yksi hänen lapsistaan: hän saa toteuttaa siinä asioita, joihin hän itse vahvasti uskoo. Yrittäjäperheessä kasvaneena hän osasi odottaa myös sitä, että oma yritys tarkoittaa ”hemmetin kovaa duunia”. Lupauksen toiminta on kasvanut vauhdilla: se työllistää Laaksosen lisäksi jo neljä hyvinvointialan valmentajaa. Asiakkaina on yrityksiä, ryhmiä ja tavallisia työssäkäyviä ihmisiä.

Alku oli kuitenkin haastava. Perheen nyt 2- ja 4-vuotiaat pojat ikävöivät äitiä ja itkivät tämän perään. Huono omatunto oli jatkuvaa. – Kun toimii yrittäjänä tässä elämäntilanteessa, pitää sietää epävarmuutta ja epätäydellisyyttä. Opettelen koko ajan äitinä sitä, että en syyllistä itseäni, Laaksonen kertoo. – Olen tehnyt tietoisesti muutoksia, jotta arki sujuu nyt paremmin. Kun olen lasten kanssa, laitan kännykän ja läppärin pois ja olen oikeasti heille läsnä.

Oikeaa hetkeä ei tule Yrittäjyys vaatii paljon, kun perheessä on pieniä lapsia – varsinkin äideiltä. – Naiset ovat usein ”intohimoyrittäjiä”, jotka haluavat tehdä

työnsä täysillä. Toisaalta he kokevat riittämättömyyttä, koska he haluavat hoitaa myös perheen ja kodin hyvin, Riina Laaksonen pohtii. Laaksosen omassa perheessä kotityöt jaetaan puoliksi puolison kanssa – joskus mies tekee jopa enemmän. Joka päivä on mietittävä aikatauluja: kuka ulkoiluttaa koiran, kuka vie Antonin ja Nuutin tarhaan, entä isoveli Eeron harrastukset? Laaksonen kannustaa kuitenkin pienten lasten vanhempia ryhtymään yrittäjiksi, jos se tuntuu omalta ratkaisulta. – Jos oikeaa hetkeä lähtee odottamaan, sitä ei ehkä koskaan tule. En halua kiikkustuolissa miettiä, että olisi vain pitänyt uskaltaa. Virpi Ekholm toimitus@yrittajat.fi

Perhe Ole oikeasti läsnä perheen kanssa. Sulje laitteet ja heittäydy lasten touhuihin. Tuki Yrittäjälle on tarjolla paljon apua ja tukea. Kokeneemmat yrittäjät auttavat mielellään. Epävarmuus Opettele sietämään epävarmuutta ja epätäydellisyyttä. Kehittyminen Käytä hyväksi mahdollisuudet koulutukseen, mentorointiin ja itsensä kehittämiseen.

Tulossa iso erä sähköpöytiä alk. 390 € Seuraa verkkokaupan valikoimaa www.martelaoutlet.ﬁ

Martela Outlet Vantaa | Antaksentie 4, Retail Park | ma–pe 10–17

Suomen suurin yrittäjäristeily 23.4.2016 - 24.4.2016 m/s Baltic Queen, Helsinki — Tallinna — Helsinki Suomen suurin yrittäjäristeily kokoaa yhteen lähes 2000 yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa.

Oulu | Tampere | Turku | ma–pe 9–16

Kunnallisjohdon seminaari 18.5.2016 - 19.5.2016 Pori Suomen Yrittäjien perinteinen Kunnallisjohdon seminaari kerää Poriin lähes 800 kunnanjohtajaa, elinkeinojohtajaa, kunnanvaltuutettua, yrittäjävaikuttajaa ja muita kunta-alan asiantuntijoita. Get Together 2016 20.5.2016 - 22.5.2016 Jyväskylä Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat kerääntyvät Jyväskylään vaikuttumaan, verkostoitumaan ja viihtymään. Lue lisää tapahtumista ja koulutuksista osoitteesta www.yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

Talouselämä toivottaa Hyvää Joulua Yrittäjäsanomien lukijoille

5 numeroa

Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuna -20 % normaalihinnasta.

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää. TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa nyt!

TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L125A

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L125A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) , mainitse tilatessasi tunnus 102L125A.

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TE_yrittajasanomat_10_2015_254x365.indd 1

7.12.2015 14:41:19

Yrittäjäsanomat

Nuoruuden innolla Kotkalainen Jake Ihalainen aloitti polttopuukaupan 13-vuotiaana. Puolitoistavuosikymmentä myöhemmin hän johtaa metsäpalvelualan yritystä, jossa vain mielikuvitus on rajana. Teksti virvamaria toikka Kuvat johannes wiehn

unainen varastorakennus erottuu selvästi peltojen keskeltä. Pihalle pysäköidyn traktorin peräkärryyn ikuistetut kirjaimet osoittavat, että ollaan Jaken Pöllin tukikohdassa Kotkan Korkeakoskella. Oranssiin takkiin ja vihreisiin työhousuihin pukeutunut Jake Ihalainen tervehtii tulijoita. Kuten etunimestä voi päätellä, tämä mies on yrityksen keulamies. − Tulkaa sisään, niin juodaan kahvit, hän ehdottaa. Metsäsuunnittelusta vastaava insinööri Jari Lipiäinen vetää työhanskat kädestään ja kättelee. Lipiäinen on Ihalaisen lisäksi ainut vakituinen työntekijä yrityksessä, joka tekee metsäsuunnitelmia, metsurintöitä sekä kaataa pihapuita. Niin ja vuokraa klapikoneita, puutarhajyrsimiä sekä paljuja, valmistaa läheisen kartonkitehtaan käyttöön alustoja ja tarvittaessa vaikka siivoaa. − Runsaslumisina talvina palkkasin opiskelukaverini lumenluontihommiin, Ihalainen jatkaa. Vaikuttaa siltä, että Jaken Pöllille kaikki mahdollista. − Parasta yrittämisessä on vapaus. Voin ottaa ne keikat, mitkä haluan. Kaikkeen ei enää tarvitse suostua. Töitä voin tehdä silloin, kun haluan ja vapaapäivän pidän, jos tarvitsee. Ihalainen on paiskinut töitä valmistumisestaan lähtien ympäri vuoden. Lomia hän ei paljoakaan ole ehtinyt tai halunnut pitää. Koska syksy on pitkällä ja valoisa aika kortilla, työpäivä on alkanut jo seitsemältä. Silti hänen kasvoillaan ei näy jälkeäkään väsymyksestä. Siihen on syynsä: Eläähän 27-vuotias Ihalainen lapsuudesta asti pala palalta rakennettua arkea, missä hän tuntuu viihtyvän paremmin kuin hyvin. Viime keväänä Jaken Pölli täytti jo kymmenen vuotta. Hallin vierustalla on parakki, joka toimittaa työntekijöiden taukotilan ja toimiston virkaa. Koruttomasta hökkelistä käsin Ihalainen johtaa yritystään, jonka liikevaihto oli viime vuonna 240 000 euroa. Yrityksen palkkalistoilla on sesongista riippuen kolmesta kymmeneen ihmistä ja asiakkaina Suomen suurimmat metsäyhtiöt.

Moottorisaha teki yrittäjän Aluksi oli vain naapurin ukolta saadut moottorisahan osat.

Kun 13-vuotias poika sai monen yrityksen jälkeen sahan toimimaan, sitä piti päästä kokeilemaan. Lähimetsä houkutteli. Puita on turha kaataa huvin vuoksi, joten kaupankäynnistä kiinnostunut yläkouluikäinen keksi idean. Ihalainen tarttui puhelimeen ja soitti Kotkan kaupungin puistotoimen silloiselle työnjohtajalle esittääkseen asiansa. Hän halusi kaataa kaupungin metsää polttopuiksi. Työnjohtaja myöntyi ja osoitti innokkaalle pojalle paikan, mistä puiden kaataminen oli luvallista. Ihalainen kaatoi puut moottorisahalla, hakkasi ne kirveellä haloiksi ja myi naapureille saadakseen taskurahaa. Se, mitä hän puista pyysi, on jo unohtunut. Ihalaisen oman arvion mukaan Jaken Pöllistä saa edelleen kuution halkoja samalla hinnalla kuin lähes 15 vuotta sitten. Niistä huvikseen kaadetuista puunrungoista sai muutamaa vuotta myöhemmin alkunsa Tmi Jaken Pölli. − Lopulta joku naapuri sanoi, ettei kauppaa voi käydä ilman yritystä. Ajattelin, että mikäs siinä, perustetaan sitten sellainen, Ihalainen muistelee. Ihalaisen vanhemmat kävivät palkkatöissä eikä lähipiiriin kuulunut yrittäjiä. Silti hän päätti tehdä polttopuubisneksestä elinkeinon. Yrityksen perustamiseen vaadittavat maksut hän kustansi omasta pussistaan. Koska Ihalainen oli alaikäinen, vanhemmat allekirjoittivat perustamiskirjat. − Silloin ei muistaakseni ollut mopoilukeli, joten jouduin polkemaan pyörällä paperit maistraattiin. Neuvoja hän sai myöhemmin yrittäjiltä, joihin tutustui. Ummikolle, elämänkokemusta vasta vähän keränneelle nuorelle ratkaisu oli luonnollinen, mutta rohkea. Silti Ihalainen kokee, että oma toiminimi oli riskitön vaihtoehto, koska tavoitteita ei ollut. Nykyiseen toimintaan Ihalainen on tyytyväinen – kaikki on mennyt niin kuin on pitänyt.

Tietämättömyys on vahvuus Vihreän parakin sisällä tuoksuu metsureilta, vastakaadetuilta puilta ja moottorisahan polttoaineelta. Ne sekoittuvat juuri keitetyn kahvin vahvaan aromiin. Naulakossa on likaisia työhaalareita ja sadetakkeja, jääkaapin päällä suhisee kannettava tietokone ja ikkunasta avautuvassa maisemassa erottuu kuutioittain halkoja, joita Jaken Pölli edelleen myy. Tosin enää niitä ei hakata kir-

Sen eteen on tehty hommia, että on saatu asiakkaita. Joskus olen kutsunut itse itseni metsäyhtiöihin kahville.

Jake Ihalainen

→

Ikä: 27 vuotta. Ura: Työskennellyt Jaken Pöllin lisäksi muutaman kesän Metsä Groupilla ja sitä aiemmin työntekijänä Kotkassa sijaitsevassa Citymarketissa. Koulutus: Valmistui metsätalousinsinööriksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta vuonna 2013. Perhe: Tyttöystävä.

Yrittäjäsanomat

25 Jake Ihalaisen yritys työllistää vuosittain kolmesta kymmeneen ihmistä. Lisäksi hän tekee yhteistyötä alueen muiden metsäalan ammattilaisten kanssa.

Yrittäjäsanomat

Onneni on, että yritystoiminta on kasvanut maltillisesti. Olen saanut harjoitella yrittäjyyttä ja esimiehenä olemista rauhassa. veellä, vaan pilkkomisen hoitaa kone. − Ottakaa suvun salaisella reseptillä leivottuja piirakoita. Tässä on tänä aamuna leivottua pullaa. Heräsin aikaisin, Ihalainen veistelee. Todellisuudessa hän on hakenut ne paikallisesta leipomosta. Seinällä olevalta taululta näkee, mitä Jaken Pöllin työntekijät tällä viikolla tekevät. Toisessa taulussa on tarkempia tunnuslukuja. Värit ja nimikirjaimet vaihtelevat. Niillä ei kuitenkaan Ihalaisen ja Jari Lipiäisen mukaan ole sen kummempaa merkitystä. Tämän päivän kohdalle on tekstattu ”risut ja raivuu”. Lukio loppui ja työhaalarit vaihtuivat armeijan maastokuoseihin, mutta Ihalaisen yritys pyöri edelleen. Jaken Pölli alkoi tehdä myös pihapuiden kaatoja. − Vastuuvakuutus kattoi, jos puu kaatuisi vaikkapa asiakkaan talon päälle. Ajattelin, että hyödynnetään se jokaista penniä myöten, Ihalainen kuvailee. Tällaiset päähänpistot kertovat paljon Ihalaisesta yrittäjänä. Ennakkoluulottomalla, huolettomalla, mutta punnitsevalla tyylillään hän on onnistunut kasvattamaan yhden miehen liiketoiminnan monikymmenkertaiseksi. Ensimmäisinä vuosina yrityksen liikevaihto oli noin 5 000 euroa. − Koska minulla ei ole pitkää työuraa takanani, en ole ottanut mallia mistään. Olen tehnyt kaiken niin kuin on hyvältä tuntunut. Se on vahvuuteni, hän pohtii. − Onneni on, että yritystoiminta on kasvanut maltillisesti. Olen saanut harjoitella yrittäjyyttä

Löydä tyylisi

Kokemattomuuden voi kääntää vahvuudeksi. Vanhemmilta yrittäjiltä saa hyviä neuvoja, mutta älä kangistu kaavoihin.

Jake Ihalainen on insinööriksi valmistumisensa jälkeen paiskinut töitä ympäri vuoden. Vapaata hän pitää, jos siltä tuntuu.

Uskalla luottaa Älä tee kaikkea itse, sillä et pysty siihen.

ja esimiehenä olemista rauhassa. Vaikka olen kiinnostunut rahasta ja kaupankäynnistä, en halua Jaken Pöllin kasvavan koskaan liian suuriin mittoihin.

Lipiäisen Ihalainen palkkasi yritykseen tismalleen samasta syystä. Opiskelutovereiden välille oli syntynyt luottamus jo koulunpenkillä.

Valtavirtaa vastaan

Metsätie käy yhä kapeammaksi, kun pakettiauto suuntaa kohti paikkaa, jossa yrityksen tuorein työntekijä Aki Hämäläinen ahkeroi raivaussahan kanssa. Suurin osa yrityksen työvoimasta toimii urakkapalkalla. Ihalaiselle se on riskittömintä. Esimies Ihalaisesta tuli talvina, jolloin hän palkkasi opiskelukaverinsa luomaan lunta. Sen jälkeen töissä on ollut lähinnä tuttuja. Viime aikoina hän on palkannut myös tuntemattomia, kuten Hämäläisen. − Hän soitti useampaan kertaan ja kysyi töitä. Lopulta sanoin, että tule sitten töihin, kun kerran haluat. Hän on osoittautunut tehokkaaksi työntekijäksi, Ihalainen kehuu. Vaikka Ihalainen työskentelee täydellä sydämellä parhaimmillaan seitsemänä päivänä viikossa Jaken Pöllissä, kutsumus yrittäjyys ei hänelle ole. Hän tunnustaa, että voisi myydä yrityksensä, jos parempia työtarjouksia tulisi. Yritys on kuitenkin tapa viettää aika hyvien tyyppien kanssa mukavan työn parissa. Asenne on osa Ihalaisen yrittäjyysajattelua, johon kuuluu vastuu, vapaus ja viihtyminen. − En edes tiedä, kuinka helposti sopeutuisin jollekin muulle töihin, hän kuittaa.

Opiskelupaikka Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ympäristötekniikan linjalla varmistui lukion jälkeen, mutta Ihalaisen veri veti metsäalalle − huolimatta siitä, että metsäteollisuudella meni entistä huonommin. Erityisen vahvasti se näkyi Kymenlaaksossa, jossa Voikkaan, Summan ja Myllykosken tehtaat panivat pillit pussiin yksi kerrallaan. Metsäteollisuuden alamäki osui myös Kymenlaakson ammattikorkeakouluun, joka lakkautti metsätalousinsinöörien koulutuksen. Ihalaisen ja Lipiäisen vuosikurssi oli viimeinen, joka valmistui Metsolan yksiköstä. Yrittäjälle se oli onnenpotku, sillä kurssit hän suoritti ajallaan, kun valinnanvaraa ei ollut. − Eikä muuten meillä ole näkynyt, että alalla menee huonosti. Töitä on riittänyt. Sen eteen on toki tehty hommia, että on saatu asiakkaita. Joskus olen kutsunut itse itseni suuriin metsäyhtiöihin kahville. Siten sopimuksia on syntynyt. Puolet Ihalaisen työajasta kuluu yrityksen juoksevien asioiden hoitamiseen. Muun ajan hän viettää metsissä ja pihoilla käytännön töissä. − Kun yritys kasvaa, on luotettava muihin työntekijöihin. Kaikkea ei vain voi tehdä itse.

Tutuista tuntemattomampiin

Ole sitkeä

Tee töitä asiakassuhteiden eteen. Joskus on kutsuttava itse itsensä kylään.

Edelleen toiminimellä Tmi Jaken Pöllin liiketoiminta voidaan jakaa kolmeen osaan. Yritys tekee asiakkailleen metsäsuunnitelmia ja metsurin töitä, kaataa pihapuita ja myy polttopuita. Suurimpia asiakkaita ovat Metsä Group, Stora Enso ja UPM, joiden laskuun työskennellään yksityisten metsänomistajien mailla. Noin kolmannes yrityksen liikevaihdosta tulee pihapuiden kaadosta. Jake Ihalainen pyörittää kasvanutta liiketoimintaansa edelleen toiminimellä. − On se käynyt mielessä, että pitäisi vaihtaa yritys osakeyhtiöksi. Olen asiaa jo selvitellytkin. Kun liiketoiminta kasvaa, toiminimellä työskentelyssä on riskejä. Jos yritys menee alta, joudun yksin maksumieheksi, hän pohtii.

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Myyntitykki kertoo: 50 huippumyyjän paljastukset Olli Harma Talentum Myyminen on vaikeaa, mutta vertaistuki auttaa kehittämään omaa myymistään. Siksi Olli Harman Markkinointi ja Mainonta -lehdessä ilmestyneet jutut jaksavat kiinnostaa yrittäjää myös kirjaksi koottuna. Ääneen pääsevät muun muassa Hjallis Harkimo, Vesa Keskinen Jethro Rostedt, Martin Saarikangas ja Taru Tujunen, mutta myös vähemmän tunnettuja myynnin ammattilaisia suurista ja pienistä yrityksistä.

Ostovallankumous Jukka Aminoff ja Mika D. Rubanovitsch Imperial Sales Kaupassa valta on vaihdellut maahantuojilta valmistajille ja brändeille, mutta 2010-luvulla digitalisaation myötä ostajalla on eniten valtaa. Ostaja pystyy kerämään tietoa ja vertailemaan hintoja uudella tavalla. Ostovallankumous herättälee myynnissä työskenteleviä tilanteeseen. Ostovallankumous taustoittaa tilannetta, mutta antaa myös vinkkejä, kuinka myynti kannattaa järjestää uutena aikana.

Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen, Henna Rannikko Talentum Ruokavalio vaikuttaa paljon työnteon vireeseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toimistotyöläisen ruokapäivä auttaa etsimään tapoja, joilla sekä toimistossa työtä tekevä yrittäjä että hänen työntekijänsä voivat syödä terveellisemmin, voida paremmin ja näin olla tehokkaampia. Nimensä mukaisesti kirja etenee aamusta iltaan. Perusteellinen kirja tarjoaa toimistotyöläiselle ahaa-elämyksiä ja enemmän aineksia pohdintaan kuin valmiita reseptejä.

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Jäsenetua

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

1.1.-29.2.2016 jäsenkortilla yrityskortilla

-3

snt/l

bensiinistä ja dieselistä*

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi

Yrittäjäsanomat

Minä Matti Nives pyörittää WeJazz-festivaalia.

Viikko ennen h-hetkeä

Maanantai 30.11.

Keskiviikko 2.12.

Viikko aukenee kiireisenä. Olen luvannut hoitaa kirjanpitodokumentit eteenpäin heti kuun vaihteessa kirjanpitäjällemme, sillä hän kaipailee tämän kuun tietoja apurahaselvitystä varten. Kuittishow ei kuitenkaan pääse alkamaan, sillä muut asiat pitävät kiireisenä. Piristystä tuo kollegani Katariina Uusituvan syntymäpäivä, jonka kunniaksi nautimme kakkukahvit. We Jazz -festivaalitapahtumaan liittyen on paljon kaikenlaista pientä rönsyä hoidettavana. Iltapäivällä on tuotantopalaveri tapahtuman livenauhoituksiin liittyen. Illalla toimiston väki tekee yhteisen ekskursion saksofonisti Kamasi Washingtonin keikalle Circukseen.

Toimistohommat jatkuvat. Tänään niihin kuuluu vihdoin kirjanpidon kasaaminen, laskujen maksaminen, laskujen kirjoittaminen ja laskujen karhuaminen. Harkitsen perintätoimiston asiakkaaksi ryhtymistä, sillä muutama asiakkaamme ei vain onnistu suoriutumaan velvotteistaan. On stressaavaa karhuta uudelleen ja uudelleen laskuja. Ihmettelen, että yrityksemme nelivuotisen historian aikana ei ole yhtään kokonaan saamatta jäänyttä laskua ja mietin, ovatko tässä ensimmäiset. Iltapäivällä katsomme We Jazzin budjettia läpi tuottaja Annika Mustosen kanssa. Olemme lipunmyynnissä jo lähellä tavoitetta viikkoa ennen tapahtumaa. Illalla teen Radio Helsingille ohjelmani Avantgardeyön.

Tiistai 1.12. Erittäin tervetullut toimistopäivä ilman tapaamisia. Valmistelen We Jazzia varten tarvittavia graafisia aineistoja ja rakentelen Imagen uuden Kuulokuvia-blogini julkaisuasetuksia yhdessä lehden toimituksen kanssa. Vaikka olen toimistolla, kuuluu päivään valitettavan vähän musiikin kuuntelua. Jonkun toisen läppärin kaiuttimista sentään kaikuu Radio Helsinki, josta kuulemme We Jazz -mainoksen. Iltapäivän festarituotantopalaveri on hektinen ja ohi noin kymmenessä minuutissa.

We Jazz -festivaalin yrittäjä Matti Nives piti päiväkirjaa festivaalia edeltävällä viikolla.

Yrittäjyys yhdistää.

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistumisiin. Yrittäjä-lehti on kannesta kanteen yrittäjiä kertomassa, missä mennään ja miten maa makaa suomalaisen yrittäjän näkökulmasta. Saat ideoita ja inspiraatioita niin työhön kuin vapaa-aikaankin. Kenties löydät juuri sen kullanarvoisen idean, jota olet kaivannut.

Tilaa nyt www.yrittaja-lehti.fi TuTusTu! 6 lehTeä vain 54 €

Yrittäjäsanomat

Perjantai 4.12. Käyn parturissa ja mentoroin kolmea Sibelius-Akatemian jazzin aineryhmän opetusryhmäläistäni. Heidän kanssaan keskustelu on mielenkiintoista ja inspiroivaa. Sen jälkeen suuntaan Pasilaan Ylen Jazzradion itsenäisyyspäivänä lähetettävän haastattelun nauhoituksiin. Illalla hengähdän hetken ja katson jääkiekko-ottelun.

tuomio Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Viikko jouluun Sadat yrittäjät ovat laittaneet kauppansa ovet lukkoon, sillä Antti Rinne on nähty lähistöllä suklaaostoksilla.

Torstai 3.12.

Viikonloppu 5.–6.12.

Palaveeraamme viestintävastaava Katariina Uusituvan johdolla sosiaalisen median käytöstä tulevan tapahtuman aikana. Kokous on inspiroiva ja ihmiset innostuneita. Alkuillasta levykauppa Digeliuksessa esiintyy We Jazz -yhtye Bowman Trio, mutta itse joudun olemaan toisaalla, sillä toimitan Radio Helsinkiin kolmiosaisen radio-ohjelman vuoden parhaista levyistä. Lähetys sujuu mainiosti ja sen jälkeen juhlistamme avopuolisoni kanssa vuosipäiväämme. Se osuu joka vuosi hankalaan saumaan juuri We Jazzin alle. Ilta on silti erittäin mukava.

Lauantaina on We Jazz -ennakko Kahvila Sävyssä. Päivä alkaa levyjen raahauksella kello 8. Kaamos väsyttää, mutta ”näillä mennään”. Sävyssä tunnelma on mainio ja päivä muutenkin upea. Tapahtumamme suojelija M.A.Numminen kertoo jazzkuvistaan ja hengailee nuoren yhtyeen Buba Wii Aan kanssa. Tällä jaksaa taas eteenpäin. Itsenäisyyspäivänä Radio Helsingin ohjelmani Jazz kiinnostaa on omistettu suomalaiselle jazzille. Lähetys sujuu erittäin hyvin ja yleisön palaute lämmittää mieltä. Illalla katson kun tulevan We Jazzin esiintyjät Jukka Perkon johdolla soittavat jazzia presidentinlinnan juhlissa. Tunnen festivaaliviikon lähestyvän.

Mielensäpahoittaja Dosentit pahoittivat pääministerin tvpuheista mielensä, koska päivystäminen ei kuulu heidän työtehtäviinsä. Joulu peruttu Joulupukin toiminta on joutunut sekä työsuojelu- että kilpailuviranomaisten syyniin. Pukki teettää liikaa töitä ja on markkinahäirikkö, kun dumppaa ilmaisia lahjoja markkinoille. AKT:n uusi nimi AKT vaihtaa nimeään, mutta lyhenne pysyy samana. Uusi nimi on Aina kannattaa tapella.

HANKI UUTUUSKIRJAT SINUSTAKIN HUIPPUMYYJÄ? Mikä erottaa huippumyyjän muista myyjistä? Käytännönläheinen kirja on tarkoitettu jokaisen yrityksen jokaiselle myyjälle, joka haluaa tienata enemmän.

Tuija R u

HUIPPUMY mmuk ainen

Lue lisää: www.yrittajat.fi/huippumyyjä

EPÄMÄÄRÄISTÄ SEKOILUA VAI ENNAKKOLUULOTONTA KOKEILUA?

Y R I T TÄ J Y

MY YTINM Tositar

inoita m

Uutuuskirja on yrityksen johdolle ja jokaiselle kasvuyrittäjälle. Johtamiseen loistavia esimerkkejä ja käytännön vinkkejä, jotka saat vietyä suoraan yrityksen toimintaan.

YJÄ

yynnin

U R T A J AT

huipult

Lue lisää: www.yrittajat.fi/myytinmurtajat

Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 39 € (+ alv. 10 %) Muille 42 € (+ alv. 10 %) Isot tilaukset – pyydä tarjous: johanna.haanpaa@yrittajat.fi Toimituskulut 8 €/tilaus.

www.yrittajat.fi/kirjakauppa

Y DE N

MIKKO KUITUN EN & JO HANNA PYSTYN EN

Yrittäjäsanomat

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 029-193 9999

Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 029-193 9999

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TALOUSHALLINTO

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER AJONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

työUU UUT lavojen jaannus

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

Yrittäjäsanomat

johannes wiehn

Yrityspörssi

MITEN NOLLAAn?

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kiinteistöala

Teollisuus

Myydään kannattava toimitila- ja kiinteistöhuollon liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Vakiintunut asiakaskunta, henkilöstö ja hyvät referenssit. Nyt helposti alalle tai laajenna liiketoimintaa. 99 000 € + kalusto / tarjous. 2111

Myydään lähes 30 vuotta toimineen teollisuuden asennus- ja kunnossapitoalan yrityksen osakekanta. Yhtiö on erikoistunut kappaletavarakuljettimien asennus- ja huoltotoimintaan. Omat noin 250 m2 toimitilat Lempäälässä. 1464

Myydään tai vuokrataan palvelukoti käytössä ollut n. 850 m2 vuonna 2010 remontoitu kivitalo keskellä Kemiä viihtyisän puiston ja meren ääreltä. 20 huonetta, 2 saunaa, kuntosali, hissi, iso terassi, 2:den auton talli. 2942

Majoitus, ravintola, elintarvike Sinustako menestyvän mökkikylän yrittäjä Kemijärvelle? Lohen Lomakeskus myynnissä yrittäjän eläkkeelle siirtymisen johdosta. Mökkikylä sijaitsee Pöyliöjärven rannalla Kemijärven kaupungin keskustan läheisyydessä. 2914

Palvelut Myydään eläkkeelle siirtymisen johdosta Euran Kiukaisissa vakituisen asiakaskunnan omaava SEO-liikemerkin alla toimivan huoltoaseman ja autokorjaamon liiketoiminta ja kiinteistö. Nykyiset omistajat pitäneet yritystä 39 vuotta. Liikevaihto n. 1,5 milj. eur. 2971

Vesi- ja viemäriala Yrittäjän siirtyessä eläkkeelle myydään tunnettu, menestyvä ja pitkään toiminut 5–7 henkilöä työllistävä LVI-alan yritys, jonka liikevaihto on keskimäärin 1,25 milj. €/v. Toimitilat n. 440 m2 voidaan myydä tai vuokrata. 2875

Muut toimialat

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Kasvava konditoria- ja lounasravintolaketju .............2 000 000 Ruokaravintola ja pub Tallinnan Vanhassa Kaupungissa .............................. 300 000 Liikkeenjohdon konsultointiyritys...............neuvotellaan Hautaustoimisto ja kukkakauppa............................... 40 000 Mainostoimisto ..........................260 000 Kannattavan optikkoliikkeen liiketoiminta .............................. 340 000 Kylmälaitehuolto PK-seudulla ............................... 500 000 Korkealaatuisiin tuotteisiin erikoistunut sisustusliike ..........750 000 Kalustevalmistusyritys kiinteistöineen ...........................395 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Erittäin laajan ja ison asiakaspiirin omaava auto- ja huoltokorjaamo Naantalissa. 3 nosturia, uudenaikaiset koneet ja laitteet. Työllistää 4 henkilöä. N. 600 m2 tiloissa hyvällä sijainnilla. Lisätietoja Autohuolto J. Tamminen 040 848 4704. 2926

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 28.1.2016

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Lisää ilmoituksia osoitteessa

www.yritysporssi.fi Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyys on starttipakettisi yrittäjyyteen! #Opiskelijaedut, säästä yrittämisessä ja sen harjoittelussa tarvitsemistasi palveluista #Yrittäjäkoulutukset, kehitä yrittäjänä tarvitsemiasi avaintaitoja #Verkostotapahtumat, tutustu yrittäjiin ja muihin yrittäjäksi aikoviin #Yrittäjämediat, seuraa yrittäjyyden ilmiöitä ja trendejä

Painonnosto on vaativa tekniikkalaji. Maija Sankamo harjoittelee kolmesti viikossa. Hän on ehtinyt saavuttaa jopa oman ikäluokkansa MM-mitalin.

Maija Sankamo: ”Yhteistulokseni on työnnössä ja tempauksessa 76 kiloa” HYVINVOINTI Mieheni innostui painonnostosta kolmisen vuotta sitten. Koska harrastamme yleensä yhdessä, lähdin mukaan. Olemme juosseet maratoneja ja uineet, mutta iän karttuessa voimaa oli hyvä saada lisää. Olen siinä iässä, jossa voima, liikkuvuus ja nopeus yleensä heikkenevät. Hienointa on ollut huomata, kuinka ne kaikki ovat kehittyneet. Painonnosto vei mennessään nopeasti, sillä voima tarttuu minuun helposti. Pyöritän huoneistohotellia ja työni on toisinaan rankkaa, mutta huomaan jaksavani aiempaa paremmin. Painonnostosalilla työasiat unohtuvat täysin, joten se tarjoaa mahdollisuuden nollaamiseen. Harjoittelen kolmesti viikossa puolestatoista jopa kahteen tuntiin kerralla. Painonnosto on tekniikkalaji, ja minulla on siinä paljon hiottavaa. Jos pystyisin kyykkäämään vielä syvemmälle, tulokset paranisivat. Nyt yhteistulokseni on työnnössä ja tempauksessa 76 kiloa. Kun aloi-

tin kilpailemisen, lukema oli 66 kiloa. Tapasin harjoituksissa minua hieman vanhemman pariskunnan, jotka kilpailivat. Valmentajani, Kari Kurkon, kannustuksesta osallistuin ensimmäisiin alueellisiin kilpailuihin muutamassa kuukaudessa. Olen osallistunut myös EM- ja MMkilpailuihin. Matkat Walesiin ja Tanskaan ovat olleet mukavia vapaa-ajan matkoja. Olen tavannut lajin kautta samanhenkisiä ihmisiä ja saanut uusia ystäviä. Kilpailen alle 60-vuotaissa alle 53-kiloisissa. Sarjassani kilpailee yleensä vain muutama, mutta silti haasteita riittää. Viimeksi jäin MM-kisoissa hopealle, koska painoin 200 grammaa enemmän kuin samaan yhteistulokseen kanssani päässyt toinen kisaaja. Vanhin tuntemani kilpailija on yli seitsemänkymppinen. Jatkan harrastamista niin kauan kuin on terveyttä ja keho siihen taipuu. Innon loppumisesta ei ole pelkoa. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

nuOretYrittajat.fi

mä OOn mun

pOmO! Lue lisää ja liity www.nuoretyrittajat.fi

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistota tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Kaikki mitä tarvitset.

Huippuvarusteltu Launch Edition -mallisto. Caddy ja Transporter Launch Edition -mallistossa on vakiona kaikki olennainen, mitä viihtyisään ja laadukkaaseen kuljetukseen tarvitaan. Tervetuloa koeajamaan lähimmälle Volkswagen-myyjällesi. Nyt erä erittäin kattavasti varusteltuja Caddy ja Transporter Launch Edition -malleja nopeaan toimitukseen uskomattomalla varuste-edulla.

ruste-etu C a d d y va 00 € 1 350–4 1

etu r varustee t r o p s n a Tr 00 € 2 800–4 9

Tutustu Launch Edition -malliston varusteisiin osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi

Caddy Launch Edition -umpipakettiauto 2,0 TDI 75 kW/102 hv BlueMotion alk. 26 660,13 €, autoveroton hinta 22 100 €, arvioitu autovero 4 560,13 € CO2-päästöllä 109 g/km. Asiakasetu yli 1 350 €. Caddy Maxi Launch Edition 2,0 TDI 90kW/122 hv 4MOTION alk. 35 592,33 €, autoveroton hinta 27 130 €, arvioitu autovero 8 462,33 € CO2-päästöllä 146 g/km. Asiakasetu yli 4 100 €. Transporter Launch Edition -umpipakettiauto 2,0 TDI 75 kW/102 hv alk. 35 996,36 €, autoveroton hinta 32 840 €, arvioitu autovero 3 156,36 € CO2-päästöllä 157 g/km. Asiakasetu yli 4 900 €. Transporter Launch Edition -umpipakettiauto pitkä 2,0 TDI 103 kW/140 hv alk. 39 394,85 €, autoveroton hinta 33 990 €, arvioitu autovero 5 404,85 € CO2-päästöllä 184 g/km. Asiakasetu yli 2 800 €. Hinnasto 2.11.2015 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan autoissa lisävarusteita.