Pieksämäen kylät kehittyvät! by Whitewall Oy

Sisällysluettelo

Tiivistelmä hankkeesta

2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5

Hankeorganisaatio ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 Hallinnointi ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 Ohjausryhmä ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 Projektin henkilöstö ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 Projektitoimisto ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6 Kirjanpito ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 6

... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 5

3 3.1 3.2 3.3 3.4. 3.5. 3.6

Hankkeen osatavoitteet ja toimenpiteet ... ... ... ... ... ... ... ... ... 7 Tiedottamisen tehostaminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 7 Kyläsuunnitelmien laatimisen käynnistämisen/päivittämisen aktivointi ... 16 Kylien kehittämishankkeiden neuvonta ja toimintataryhmärahoituksen hakemisen aktivointi ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 19 Kylien lähipalvelujen kehittäminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 20 Maaseudun uusien elinkeinojen kehittäminen ja olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 28 Kylien yhteistyön ja verkottumisen edistäminen ... ... ... ... ... ... ... ... 32

Hankkeen julkisuus ja tiedottaminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 37

Hankkeen yhteistyökumppanit ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 38

Hankkeen tavoitteiden toteutuminen ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 38

Johtopäätökset ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 39

Jatkotoimet ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 40

Allekirjoitukset ja päiväys ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 41

10.

Liitteet ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 43

1. TIIVISTELMÄ HANKKEESTA

1. Tiivistelmä hankkeesta Hankkeen päätavoite oli vahvistaa kylien elinvoimaisuutta siten, että asukkaiden elin- ja asuinmahdollisuudet paranevat. Hankesuunnitelmassa kylien lähipalveluita tulee kehittää asukkaiden palvelutarpeista lähtien, mutta kustannustehokkaasti. Tällöin kylistä tulee entistä vetovoimaisempia uusien asukkaiden ja uuden yritystoiminnan houkuttelemiseksi. Kyläasiamies toimii asukkaiden tukena ja aktivaattorina tavoitteisiin pääsemiseksi. Uusien elinkeinopalvelujen kehittäminen on myös tärkeä hankkeen tavoite.

Kohderyhmä Pieksämäen kylien asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, maatilayrittäjät, maaseudun yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat

Hallinnoija Pieksämäen kylät ry

Hankkeen kesto 21.5.2012 – 31.12.2013, jatkoaika 2.1.-31.12.2014

Hankkeen budjetti 168 000 euroa

Hankkeen päärahoittaja Toimintaryhmä Veej´jakaja ry, Mikkeli

Muut rahoittajat Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)

2. HANKEORGANISAATIO

2. Hankeorganisaatio 2.1 Hallinnointi

Projektipäälliköksi kutsuttiin Pieksämäen Lehden toimittaja Vuokko Jaakkola. Hän oli toiminut aiemmin projektipäällikkönä kolmivuotisessa ESR-rahoitteissa kehittämishankkeessa, lisäksi hän oli valmistellut Keski-Savon kunnille maaseudun ja kylien kehittämisohjelman perusselvityksen (3/2010). Projektipäällikön tehtävänimikkeenä oli koko hankkeen aikana kyläasiamies. Tehtävä oli kokoaikainen.

Hankkeen hallinnoija oli Pieksämäen kylät ry. Hankkeen ajan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajistoon kuuluivat Heikki Häkkinen ja Peter Hartwig. Sihteerinä toimi Mervi Lintunen.

2.2 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän muodostivat kylien edustajat. Puheenjohtaja oli Peter Hartwig. Ohjausryhmän muut jäsenet olivat: Mervi Lintunen, Laura Suhonen, Johanna Lehvonen, Tarja Istolainen, Terho Häkkinen, Heikki Häkkinen ja Raimo Piilo. Asiantuntijoina ohjausryhmässä olivat Pieksämäen kaupungin elinkeinoasiamies Kimmo Hyykoski ja toimintaryhmä Veej´jakajan toiminnanjohtaja Anssi Gynther.

Kyläasiamiehet Saara Patokoski (vas.) ja Vuokko Jaakkola (oik.)

2.4 Toimisto

Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa.

Hankkeen toimisto sijaitsi Pieksämäen kaupungintalolla os. Pertinkuja 1, 76100 Pieksämäki.

2.3 Projektin henkilöstö

Hankkeelle hankittiin kannettava tietokone, verkkosivut, matkapuhelin sekä avainhenkilöille yhtenäiset sähköpostiosoitteet.

Hankkeen projektipäällikkönä toimi ensimmäisessä vaiheessa Saara Patokoski 21.5.2012-31.12.2013. Hankkeen jatkoaikana projektipäällikkönä toimi Vuokko Jaakkola 2.1.-31.12.2014.

2.5. Kirjanpito Hankkeen kirjanpidosta vastasi Yrityspalvelu Tuija Nykänen (puhelin 040 532 7094 ja sähköposti yrityspalvelu.tuijanykanen@windowslive.com)

Veej´jakaja ja Etelä-Savon Ely-keskus antoivat hankkeelle jatkoajan vuodeksi 2014.

Hankkeen asiakirjat ovat Pieksämäen kylät ry:n toimistolla os. Pertinkuja 1, 76100 Pieksämäki (tilanne 31.12.2014).

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

3. Hankkeen osatavoitteet ja toimenpiteet 3.1. Tiedottamisen tehostaminen Keväällä 2013 Kyläkumppani-hanke teki tiedotuslehden. Se jaettiin Pieksämäellä jokaiseen kotiin sekä sitä oli jaossa erilaisissa palvelupisteissä. Lehdessä oli juttua keskeisistä hankkeen kehitystoimista.

Tiedottamista on tehty aktiivisesti hankkeen alusta asti. Tietoa on välitetty muun muassa kaupungin eri hallintokunnista, vanhus- ja vammaispalveluilta, Pieksämäen seurakunnalta ja muista kehityshankkeista, Pro Agrialta, Järvi-Suomen kylät ry:ltä, 4H-yhdistykseltä, Suomen kylätoiminta ry:ltä, sekä muissa maaseutua, kyliä tai kyläläisiä koskettavissa asioissa aina paikallisista tiedotteista maakunnallisiin ja valtakunnallisiin tiedotteisiin ja uutisiin. Kyliltä on viety viestiä myös vastakkaiseen suuntaan. Sekä kaupungin eri hallintokuntia että muita organisaatioita on kehotettu viestimään kyläasiamiehen kautta erilaisissa kyliä koskevissa asioissa. Hankkeen tiimoilta on tehty toista sataa lehtijuttua (Pieksämäen Lehti, Savon Sanomat, LänsiSavo, Sinun Savo) sekä sähköistä viestintää pääosin Maaseutukuriirin kautta.

Alh. Hankkeen tiedotuslehti julkaistiin 2013

TIEDOTUSLEHTI 1/2013

HAAPAKOSKET NOUSUUN!

Ruukkikylässä touhutaan yhdessä koko kylän hyväksi.

Kesällä järjestetään kahden päivän Korkk inat.

Hankkeen alussa avattiin yhdeksi tiedotuskanavaksi verkkosivut os. www.pieksamaenkylat.fi Verkkosivulta löytyvät kaikki tapahtumat ja sivulla on myös Kysy pois –palvelu. Kyläasiamies etsii vastauksen askarruttavaan kysymykseen ja se julkaistaan verkkosivulla.

Sivut

4-5

Naapuririnki tarjoaa apua äkillisessä kriisissä Venetmäessä ja Vanajalla Sivut

a, Lotta ja Peter ovat luomassa

Hann Myös kylien kiertäminen ja taPieksämäelle lähipalveluosuuskuntaa tyä pahtumissa mukana oleminen Uusimuotoisen toiminnan on tarkoitus käynnis tänä keväänä. Sivu 3 oli osaltaan hankkeen tiedottamista. Kylien kiertäminen tapahtui tutustumisen merkeissä käynnistysvuonna 2012, jolloin kyläasiamies kävi 17 eri kylässä. Hankkeen alun kylävierailuista kirjoitettiin myös blogia hankkeen verkkosivuille.

6-7

Yksityistiet tärkeä osa kylien tieverkostoa

Yksityistiet ovat liikenteellisesti tärkeitä isolle joukolle tien käyttäjiä. Ei ole samantekevää, missä kunnossa tiet ovat.

Sivu 8

loja asuinkäyttöön ja rakennuksen toiseen päähän luotiin Muistojen luokka. Se

esimerkki on Raija Vauhkosen ideoima Halkokummun entisen Toikkalan koulun muisteluluokka, Kirsi Heiskanen jatkaa. Retkellä oli väkeä Keuruun eri kyliltä, joiden elinvoimaa ja hyvinvointia Kylävoimaahankkeella halutaan ylläpitää. Hankkeen puitteissa on lähtenyt käyntiin pienempiä kyläkohtaisia hankkeita, joi-

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

Kaikille suunnatuista yleisötilaisuuksista ja teemailloista on tiedotettu median kautta lehti-ilmoituksin ja ennakkojutuin. Lisäksi tiedotusta on tehty sähköpostilla ja tarpeen tullen myös soittamalla. Tapahtumista on tiedotettu myös tapahtumakalentereissa ja Facebookissa.

Tarja Istolainen esittelee keuruulaisvieraille Kumputalon toimintaa.

Reinikainen. Tiloihin tutustumisen ja ruokailun jälkeen Pieksämäen kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Häkkinen ja sihteeri Mervi Lintunen kertoivat vieraille Pieksämäen kylätoiminnasta. Pieksämäkeläiset tekevät vastavierailun Keuruulle vielä tänä syksynä, lauantaina 9.11. Retkelle lähtijät voivat ilmoittautua Tarja Istolaiselle.

Leikkaa irti ja palauta

Ikäni on alle 20v alle 65 v

� �

Millaista toimintaa haluaisit nuorille järjestettävän, valitse 1-2 mieluisinta.

� alle 40v � yli 65 v

� � � � �

Asun � maaseudulla � taajamassa � voisin muuttaa maaseudulle Mitkä ovat tärkeimmät ja kiireisimmät kehittämiskohteet maaseudulla hyvien tietoliikenneyhteyksien ja tiestön jälkeen, valitse kolme tärkeintä. �

Syksyllä 2013 Kyläkumppanihanke toteutti suuren Pieksämäen kyläkyselyn ja sen toteuttamisessa yhteistyötä tehtiin Pieksämäen Lehden kanssa. Kysely lähti myös koulujen Wilma-järjestelmän kautta kaikille oppilaille.

� � � � � � � �

yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen viestinnän ja tiedottamisen parantaminen yhteistoiminnan, aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen siistit maisemat ja tienvarsinäkymät harrastusmahdollisuuksien lisääminen (liikunta ja kulttuuri) järvien/luonnon tilasta huolehtiminen asukkaiden turvallisuusohjeistus mm. hälytysringit kylien oma toiminta liikenneyhteyksien ylläpitäminen/parantaminen lähipalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen

� Kyläkumppani-hanke käynnisti uutena palveluna kyläkirjeen julkaisun. Kirjeitä tehtiin loppuvaiheessa lähes kuukausittain ja ne jaettiin pääsääntöisesti sähköisenä kirjeenä kylille, yhteistyökumppaneille ja medialle. Kyläkirjeet julkaistiin myös hankkeen verkkosivulla sekä kylien omilla verkkosivuilla tai Facebook-ryhmissä. Sähköpostin puuttuessa lähetettiin kylille perinteistä kirjepostia.

konsertti tai tapahtuma kerhoja liikunta harrasteita retki tai seikkailupäivä ohjattaisiin kylätoimintaan sekä kerhojen ohjaajiksi

� � � �

kiinteistöhuoltopalvelut/ talkkariapu, pihatyöt, polttopuiden teko hieronta parturi ja kampaamo ateria/kotileipomo tuotteet

Mikä kannustaa/kannustaisi yrittäjyyteen maaseudulla?

Mikä mielestäsi saa nuoret jäämään/muuttamaan maaseudulle?

Voisin itse ostaa tuotteita / maksaa palvelusta, valitse kolme vaihtoehtoa. � � � � � �

kyläkauppa/kauppa-auto/ suoramyyntipiste yhteiskyyditys kirpputori/myynti- ja kierrätyspiste lastenhoito/lasten päiväkerho siivousapu vanhusten hoito/päivätoiminta

Leikkaa kysely lehdestä ja palauta se PIEKSÄMÄEN LEHTI Asiakaspalvelu Keskuskatu 15, 76100 PIEKSÄMÄKI tai täytä sama kysely Pieksämäen Kylät ry:n verkkosivuilla osoitteessa: www.pieksamaenkylat.fi 31.10.2013 mennessä. Voit myös antaa palautetta sivuillemme. Vastanneiden kesken arvomme seuraavat palkinnot 1 kpl 100 € lahjakortti lihatuotteita Hyvätuuli Highland -myymälään Jäppilään 1 kpl 50 € lahjakortti Hedelmätila Keijo Minkkiselle Halkokumpuun, tulevan kauden satoa tai omenapuita 2 kpl tuotepakettia Virtasalmen Viljatuote Oy:ltä 1 kpl 5 lipun sarja elokuvalippuja Kinomaniaan 1 kpl 50 € lahjakortti Lippupalveluun

Mikä on paras viestikanava kylätiedottamiseen? � kylätiedote � paikallislehti � kaupungin kotisivut � kylien omat kotisivut � facebook � sähköposti � tekstiviesti � kylän ilmoitustaulu

nimi: osoite: puhelinnumero: sähköposti: €

haluan osallistua arvontaan

€

olen kiinnostunut kylien toiminnasta, haluan lisätietoa

Sivu 1 / 3

Kyläasiamiehen heinäkuun 2014 kyläkirje

8.7.2014

Kirje nro 6 Jakelu: Kaikki Pieksämäen kylät A Kirje löytyy myös www.pieksamenkylat.fi –sivulta kohdasta AJANKOHTAIST Seuraava kyläkirje lähetetään elokuun puolessa välissä.

Kyläasiamies toivoo kesätapahtumien markkinointia torille ien edustajia tulisi Kesätapahtumien huippu on käsillä. Kyläasiamies toivoo, että kylätapahtum Pieksämäen iltatorille ke 16.7. markkinoimaan tapahtumiaan. mitään. maksa ei Torilta on varattu kylien käyttöön ruudut 81 ja 82. Mukaan tulo jätevesineuvoja Kaisa Kyläasiamies on torilla ko. päivänä klo 15-19. Seuraksi on tulossa myös kkeesta. Helaakoski maaseudun asukkaiden ja kesäasukkaiden jätevesien kehittämishan puh. 045 845 6590. lle kyläasiamiehe Mukaan iltatorille mahtuu vielä muitakin, ilmoittaudu

Ylh. Siikamäki-Peiposjärven tarinatupalaisia. Viimeinen kyläkirje 10/2014 lähti vuodenvaihteessa 2015. Kyläasiamies Vuokko Jaakkola tiedotti kylien asioista myös omalla Facebook-sivullaan ja edesauttoi tiedotusta myös sillä tavalla. Tietoa Pieksämäen kyläkumppani-hankkeen toimista on kerrottu aktiivisesti myös erilaisille yhteistyötoimijoille. Pyynnöstä on käyty kertomassa kyläasiasioista esimerkiksi Siikamäki-Peiposjärven tarinatupalaisille, Jäppilän Eläkeliiton väelle ja Pieksämäen Keskustelukerholle.

halaus liittyi Metsästä Savolaisen petäjän kimpussa Seppo Karjalainen ja Heikki Karjalainen. Puiden an kodalle Koimäkeen voimaa -tapahtumaan, joka kokosi kesäkuussa Ihalaiskylän metsästysseur a ry. mukavasti väkeä. Tämän kesätapahtuman järjesti Vanajan maa-ja kotitalousseur

Kyläkumppani-hanke Pieksämäen kylät ry Pertinkuja 1 76101 PIEKSÄMÄKI

Säännöllisiä tapaamisia kaupungin organisaatiossa on ollut erityisesti elinkeinotoimiston ja sivistystoimen sekä niihin liittyvien kehittämishankkeiden kanssa. Kaupungin johtoryhmää ja poliittisia päättäjiä on myös pidetty ajan tasalla.

Kyläasiamies Vuokko Jaakkola nkylat.fi la@pieksamae vuokko.jaakko 045 845 6590

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

Ylh. Pekka Alhojärvi, Wilhelm F. Hundsdörfer, Matti ja Anne Kauhanen sekä Peter Hartwig Jäppilän Kivikurussa. Hankkeen toimista on kerrottu Pieksämäen seurakunnan diakoniatoiminnalle sekä Yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutetulle IkäArvokas-hankkeelle.

Etelä-Savon ja Saksan Hessenin alueen leadertoiminnasta EU:lle raportoinut Wilhelm F. Hundsdörfer vieraili Pieksämäellä heinäkuussa.

Ajankohtaista tietoa on levitetty myös kylien omien tiedostuslehtisten kautta (esimerkiksi Virtalähde – Virtasalmen paikallistiedote, julkaisija Virtasalmiyhdistys) ja ilmoitustauluilla.

Myös Etelä-Savon Maakuntaliiton aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen on hyvin perillä Pieksämäen kylien kehitystilanteesta ja suunnitelmista. Kyläasiamies pyydettiin jäseneksi myös Etelä-Savon maakuntaliiton Pieksämäen hyvinvointialan Kumppanuuspöytään (2014). Pöydässä tuotiin esiin ensimmäistä kertaa paikallisten lähikumppanuuspöytien tarve osallisuuden lisäämisessä ja palvelutuotannon monipuolistamisessa.

Hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti toimintaryhmä Veej´jakajaa, Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuunnitteluosastoa sekä Maa- ja metsätalousministeriötä. Ylitarkastaja Pekka Alhojärvi (MMM, ohjaus- ja tietohallintoyksikkö) vieraili useaan otteeseen Pieksämäellä perehtymässä Kyläkumppani-hankkeeseen.

Iltakahvit Jäppilässä, aamukahvit Kanttilassa. Pieksämäen kylät kehittyvät, stay tuned! - 11.04.2014 Kyläasiamies Vuokko

Puuhapäivät käynnistyivät tänään Maaselän koululta ja kivaa oli! Pieksämäen kylät kehittyvät! - 19.05.2014 Kyläasiamies Vuokko

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

Pieksämäen kaupungin tekniselle johtajalle Tapani Mähöselle jätettiin huhtikuussa vähimmäisvaatimus maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi. Vaatimuksesta tiedotettiin myös lehdistölle.

Sähköinen viestintä ja sähköiset palvelut ovat kasvaneet voimakkaasti hankkeen aikana ja heikot tietoliikenneyhteydet nousivat vahvasti esiin. Puhelinliikenteen katkokset esimerkiksi myrskyjen aikaan ovat aiheuttanut todellisia vaaratilanteita. Hankkeen ensimmäinen tietoliikenneilta pidettiin kevättalvella 2013, alustajina olivat muun muassa asiantuntija Matti Koivisto Etelä-Savon maakuntaliitosta ja Matti Katainen Rautavaaran tietoverkkoosuuskunnasta. Teemailta lähetettiin myös verkkoon.

Langattomuus lisääntyy ja verkon kapasiteetti on suuri haaste. Kuitua tarvitaan! - Juha Putkonen, MPY

Maaliskuussa 2014 järjestettiin Maatila ICThankkeen kanssa Tieto kulkemaan –teemailta. Paneelikeskustelussa olivat paikalla Savon Voima Verkko Oy:n toimitusjohtaja Matti Ryhänen, Palomestari Jukka Ylönen, myyntijohtaja Juha Putkonen MPY:stä, account manager Antti Toukoaho Elisalta sekä kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä.

Maatila ICT:n ja Kyläkumppani-hankkeen mielestä kirkonkylille on rakennettava kiinteät laajakaistayhteydet, jotta langattoman verkon kapasiteetti riittäisi muille alueille. Lisäksi toivottiin, että kaupunki hankkisi tukiasemille varavoimaksi siirrettäviä aggregaatteja. Operaattoreiden palvelut vaihtelevat alueella voimakkaasti ja siksi kesällä 2014 mitattiin verkkoyhteydet seuraavilla kylätaloilla:

Tietoliikenteen suhteen on kolme tärkeää näkökulmaa: Saavutettavuus, turvallisuus ja tasapuolisuus. Tietoliikenneväylät on oltava kunnossa myös maaseudulla. - Jari Leppä, kansanedustaja

• • • • •

Haapakosken kylätalo, seurantalo Halkokummun kylätalo, Kumputalo Hällinmäen kylätalo, Eräkartano Jäppilän kylätalo, Jäppilä-talo Paltasen kylätalo, Paltasen Pysäkki

Ylh. Tuomo Rytkönen ja Kyösti Häkkinen mittaavat verkkoyhteyksiä Toukolassa Porsaskoskella. 10

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

• • • •

Peiposjärven kylätalo, seurantalo Vehmaskylän koulu Venetmäen kylätalo, seurantalo Virtasalmen entinen kunnantalo

Mittaukset tehtiin Esedun Maatila ICT-hankkeen avulla. Mittaustulokset ovat nähtävillä kaikilla kylätaloilla. Kaikilla kylätaloilla on jonkinlainen, esimerkiksi Jäppilän ja Virtasalmen kirkonkylillä kirjaston läheisyyden vuoksi erinomainen verkkoyhteys. Oman apunsa tiedotuksen edistämiseen toi Pieksämäen Seutuopiston Tietotekniikkaa kylille –hanke. Sen avulla käynnistettiin muun muassa kyläsuunnitelmatyö Jäppilässä. Seutuopiston ATK:n perusopetus kylillä on myös tärkeä ja jatkuva apu tiedotuksen ja palvelujen sähköistyessä.

Oik. Teemaillasta tiedotettiin mm. lehtiilmoituksella

Tieto kulkemaan! -teemailta

Sähköinen viestintä ja puhelinliikenne

ma 3.3.2014 klo 18 (Kahvitus klo 17.30 alkaen)

ammattiopiston auditorio, Kuusitie 41, Pieksämäki

Miten taataan tiedon kulku maaseudulla?

Tule keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa. Paikalla tilaisuudessa mm. sähköyhtiön, teleoperaattoreiden ja pelastusviranomaisten lisäksi myös kansanedustaja Jari Leppä (kesk). Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lisätietoja: Jarmo Pohjolainen, jarmo.pohjolainen@esedu.fi, puh. 040 305 6647

TERVETULOA Tilaisuuden järjestävät Pieksämäen kylät ry:n Kyläkumppani-hanke ja Maatila ICT-hanke.

Etelä-Savon ammattiopisto Kuusitie 41, Pieksämäki www.esedu.fi

Hip hei hurraa. Pari, kolme hommaa meni ihan nappiin viime viikolla. Terkkuja Syvänsiin, Vehmaskylään, Paltaselle ja Seurakuntaopistolle! Pieksämäen kylät kehittyvät, stay tuned! - 16.10.2014 Kyläasiamies Vuokko

Onpahan ollut sydäntä pakahduttavan upea kyläpäivä mulla tänään. Aamulla Paltasella, minne kokoontui Järvi-Suomen kylät ry:n väki syyskokouksen merkeissä. Siitä pyttipannun jälkeen Jäppilän jouluiseen lauantaihin. Pieksämäen kylillä on niin upeita ihmisiä, että vähänkö on hienoa saada tehdä töitä heidän kanssaan. Tästä ja kaikesta muusta kuulette vielä paljon, paljon lisää. Pysykää kanavalla, sillä Pieksämäen kylät kehittyvät! - 29.11.2014 Kyläasiamies Vuokko

Netin toimivuuden ilosanomaa tänään sivuttiin. Vihdoin valoa näkyvissä, yes! Päivän päätteeksi pääsin perehtymään Pieksämäen 1/33 kylän suunnitelmiin. Ihan mahtavia aatoksia siellä on ja eikun vaan hihat heilumaan. Pieksämäen kylät kehittyvät! Stay tuned. - 16.01.2014 Kyläasiamies Vuokko

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

Kyläkumppani-hanke toteutti kesällä 2014 näyttävän Kesä kylässä tiedotus-/markkinointioperaation. Painatimme postikortteja, joissa toivoimme ihmisten tutustuvan kylien kesätapahtumien tarjontaan.

la joulukauden avauksessa joulukuussa. Tiedotusta teimme myös 2014 keväällä Pieksämäki Pop up –messuilla Jäähallissa. Kylillä oli messuilla yhteisosasto ja Kyläkumppani-hankkeen osastolla tiedotimme kylien kesätapahtumista kortein ja tapahtumatiedottein. Hiekkis Elämänkaarihankkeen kanssa kyselimme messuväeltä miksi he tykkäävät Pieksämäestä. Vastauksia tuli pitkälti toista sataa.

Kyselyjen mukaan kylien kesätapahtumat vetivät ennätyksellisesti väkeä, varsinkin säiden parantuessa heinäkuussa 2014. Kylien päätapahtumat ja kesäteatterit vetivät yli 12 000 hengen yleisön. Kortteja jaettiin kylien tapahtumissa ja matkailuinfossa.

Vas. Kesä Kylässä -kampanjan juliste.

Kyläkumppani-hanketta ja Pieksämäen kyliä tuotiin esille vuonna 2014 Pieksämäen torilla kesäkauden avauksessa toukokuussa, Pieksämäen Vilttikirppiksellä ja Pieksämäen iltatorilla heinäkuussa sekä toril-

Alh. Mervi Lintunen, Tarja Pöntinen ja Heikki Häkkinen. Takana Sinikka Riipinen.

Aamulla kyläasiamies tapaa ministeriön ylitarkastajan. Yritän vakuuttaa, että kyläasiamiehille ON tarvetta nykymenossa. - 18.06.2014 Kyläasiamies Vuokko

Jäppilässä astutaan uuteen kyläaikakauteen huhtikuussa. Hienoa! Pieksämäen kylät kehittyvät, stay tuned! - 14.03.2014 Kyläasiamies Vuokko 13

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

Kyläkumppani-hanke Pop up Pieksämäki -messuilla 2014

TYKKÄÄN PIEKSÄMÄESTÄ KOSKA ...

Palvelut lähellä on riittävästi. Sopivan suuruinen paikkakunta

täällä on vahvuus luonnossa ja ihmisissä tä

ällä on mukava Täällä on helpTurvallinen kasvat- po harrastaa ja pienen kaupungin taa lapsia, kaikki tarjontaa kyllä meininki ja lupsakat ihmiset =) palvelut lähellä. löytyy! Ihan paras asuinpaikka, paljon positiivista asennetta!

Pieksämäellä tuntee itsensä hyväksytyksi vaikka olisi kuinka outo ja erilainen!

Pieksämäki on sopivan kokoinen ja toimiva kaupunki. Kaikki on lähellä!

täällä on luonto lähellä, eikä aika kulu ruuhkissa jonottaessa

se tuntuu kodilta koko kaupunki! voin jatkaa yli 40-vuotista teatteriharrastustani, uutena pieksämäkeläisenä…

3.1 TIEDOTTAMISEN TEHOSTAMINEN

kaikki on Pieksämäki on rauhallista ja ihmisläheinen kylillä paljon kaupunki. toimintaa

lapsenlapset mieluinen kevähän kaikki tuttavat asuvat täällä asuu täällä säpaikka ja

todella mukava kaupunki, rauhallinen, lapsiystävällinen

ja junalla pääsee kaupunki ä s e k kaikkialle kivoja ihmisiä Ihan paras asuin- koska olen saaPalvelut lähellä on ja paljon tapaikka, paljon nut 37 vuotta riittävästi. pahtumia positiivista leipäni täällä Sopivan suuruinen asennetta! järvien rannoilla. paikkakunta

...vainon KESÄTANSSIT SALMEN parahsyvää LAVALLA! kyllin se on kotikaupunkini eikä muualla ole vastaavaa

koska se on kolmas kotikuntani - pmk:n mlk, Pieksänmaa, Pieksämäki. Kolmas kerta toden sanoo.

.... koska tämä on hyvä mökkikunta. Palvelut, ilmapiiri ja Täällä on help- jainti loistava. po harrastaa jasi

tarjontaa kyllä löytyy!

Kaunis luonto, rauhallista ja kaupunki kasvaa ja kehittyy koko ajan mielenkiintoisemmaksi

JäppPilieäko-n osa sämäkeä 15

3.2. KYLÄSUUNNITELMIEN LAATIMINEN / PÄIVITTÄMINEN

3.2. Kyläsuunnitelmien laatimisen käynnistämisen/päivittämisen aktivointi sekä niiden saaminen osaksi kuntasuunnittelua/mahdollista maaseutuohjelmaa.

Kyläkumppani-hankkeen myötä saatiin tehtyä tai päivitettyä kuusi kyläsuunnitelmaa ja käynnistysvaiheeseen kolme.

ProAgrian Koti maalla –hankkeen myötä oli tehty 2010-luvun alussa Pieksämäen 15 kylälle kyläesitteet. Muutamilla kylillä, kuten Jäppilän Kotamäessä oli tehty kyläsuunnitelma jo 2000-luvun alussa. Siikamäki-Peiposjärvellä oli tehty vuonna 2008 hyvin yksityiskohtainen kyläsuunnitelma, joka päivitettiin loppuvuonna 2014.

Virtasalmi Virtasalmella kyläsuunnitelmatyö käynnistyi koko entisen itsenäisen kunnan alueella loppukesästä 2014. Koko entisen kunnan kokoinen kyläyhdistys, Virtasalmi-yhdistys kutsui koolle noin 20 jäsenen neuvottelukunnan, jossa oli edustus kattavasti eri toimialueilta, ikäryhmistä ja kylistä.

Kyläkumppani-hankkeen myötä saatiin tehtyä tai päivitettyä kuusi kyläsuunnitelmaa ja käynnistysvaiheeseen kolme. Valmiiksi saivat Haapakoski, Paltanen, Siikamäki, Syvänsi, Vanaja ja Venetmäki. Työn alla ovat Halkokummun, Jäppilän ja Virtasalmen kyläsuunnitelmat.

Neuvottelukunta nimesi 5 työryhmää ja niihin puheenjohtajat ja jäsenet. Kuhunkin ryhmään nimettiin myös Virtasalmi-yhdistyksen edustaja. Suunnittelutyöryhmät:

Kyläsuunnitelmiin hankkeen aikana pyrittiin saamaan kirjattua kaikki nykyiset palvelut ja toiminnat, suunnitelma tuleville vuosille kehittämistoimista ja visio.

• • • • •

Kyläsuunnitelmatyöhön Kyläkumppani-hankkeessa käytettiin työryhmätyötä, atk-pohjaista työpajatyöskentelyä sekä suullisia ja kirjallisia kyselyjä.

Lapset ja nuoriso Eläkeläiset ja vanhempi väki Elinkeinotoiminta ja matkailu Vapaa-aika ja harrastukset Kirkonkylän kokoiset palvelut ja niiden kehittäminen

Ylh. Taina Suhonen, Leena Maaninen, Vuokko Jaakkola, Pekka Suhonen ja Raimo Piilo Jäppilän kesäpäivillä tekemässä kyläkyselyä. 16

3.2. KYLÄSUUNNITELMIEN LAATIMINEN / PÄIVITTÄMINEN

Paltanen Etelä-Savon vuoden 2014 kylä Pieksämäen kylät ovat kehittyneet Itä-Suomen ja Pieksämäen väestökadosta huolimatta. Esimerkiksi Jäppilästä ei tahdo löytyä kiinnostuneille mieluisia valmiita asuinpaikkoja. Valtakunnallinen vuoden 2008 kylä Siikamäki-Peiposjärvi on pystynyt kasvattamaan väkilukuaan, vaikka joutuukin taistelemaan kyläkoulunsa olemassaolosta. Pieni ja pippurinen läntisten kylien Paltanen valittiin Etelä-Savon vuoden 2014 kyläksi. Kyläsuunnitelman valmistumista vauhditti tieto, että maakunnallinen vuoden kylä on ehdolla myös valtakunnalliseen vuoden kylä -kilpailuun.

Ylh. Virtasalmi-yhdistyksen Malla Nenonen kerää kyläkyselyn vastauksia Virtasalmen Salessa. Valittujen teemojen myötä tehtiin suuri kyläkysely. Se postitettiin Virtasalmen kylätiedotteen, Virtalähteen mukana taajamassa joka kotiin ja täsmäpostituksena Montolaan. Kyselyä oli jaossa myös asiointipaikoissa ja harrasteryhmissä. Järvi-Suomen kylät ry järjesti mahdollisuuden vastata kyselyyn netissä. Vastauksia saatiin viime metreillä myös kyläkaupan Sale Virtasalmen aulassa pidetyssä palautuspäivässä.

Ylh. Paltasen kyläyhdistyksen sihteeri Susanna Vauhkonen ja puheenjohtaja Mervi Lintunen vastaanottivat Etelä-Savon Vuoden 2014 kylä –tunnustuksen.

Kyselyyn saattoivat vastata kaikki asukkaat, kesäasukkaat ja entiset asukkaat sekä toimijat. Vastauksia saatiin kaikkiaan 140 kappaletta.

Kyläsuunnitelma

Hankkeen päättyessä kyläkyselyn analysointi oli kesken. Työryhmät käsittelevät tulokset osaltaan ja tekevät koosteen niin nykytilanteesta kuin kehittämisehdotuksista. Työ jatkuu alkuvuonna 2015.

Suunnitelma on kylän tilanneanalyysi ja strateginen suunnitelma tulevaan. Se on oman kylän asukkaiden, kesäasukkaiden ja entisten asukkaiden lisäksi tärkeä viesti naapureille ja koko kaupungille.

Virtasalmen kuten Jäppilänkin kyläsuunnitelmaan liittyvää inventointityötä edesauttoi keväällä 2014 käynnissä ollut Tervis-hanke, joka teki perusteellisen selvityksen Pieksämäen sivuterveysasemien toiminnoista.

Monesti kyläsuunnitelma on myös hankerahoituksen edellytys. Kyläsuunnitelmaprosessilla on kylää virkistävä vaikutus.

3.2. KYLÄSUUNNITELMIEN LAATIMINEN / PÄIVITTÄMINEN

Entisessä itsenäisessä kunnassa Jäppilässä on kyläsuunnitelman työstöön saatu mukaan myös kaupungin toimijoita ja seurakunta.

Yhteenveto kyläsuunnitelmien aktivointityöstä Kyläsuunnitelmat tehdään talkootyönä ja monesti ne kaatuvat vain muutamien harvojen tehtäväksi. Oma vaikeutensa on ollut osin myös ajan ja tietoteknisen osaaminen puute.

Tällä hetkellä kyläsuunnitelmien suhteen Pieksämäen tilanne on hyvä. Erinomaiseksi se muuttuu, kun Jäppilä ja Virtasalmi saavat isot suunnitelmansa tehtyä.

Hankkeen tiimoilta on esitelty monenlaisia kyläsuunnitelmavaihtoehtoja, hyvin kevyistä työläisiin versioihin. Jokaiselle kylälle löytyy sopiva tapa toteuttaa kyläsuunnitelma.

Kunhan isommat suunnitelmat saadaan toivon mukaan vuoden 2015 aikana valmiiksi, saadaan muodostettua ajantasainen kuva Pieksämäen maaseutualueista.

Yksi syy kyläsuunnitelmien hitaaseen edistyminen on myös niiden merkityksen jääminen epäselväksi.

Pieksämäen kaupungin edustajien tavoite Kyläkumppani-hankkeen jatkoajalle oli kyläsuunnitelmien tekeminen.

Suunnitelmatyö voi myös poikia paljon hyvää. Mukaan saadaan uusia ihmisiä tekemään yhteistä hyvää.

Vaikka Pieksämäen maaseutuohjelma ei vielä ole suunnitelmissa, koetaan hallintokunnissa tärkeäksi tietää kylien asettamien tavoitteiden, resurssien ja toimintatapojen tunteminen.

Esimerkiksi Venetmäen kylällä käytiin jokaisessa taloudessa vierailulla ja käyntien lomassa syntyi kylän turvallisuutta lisäävä hälylista ja tiedotusta helpottamaan viestintärinki. Venetmäen kyläsuunnitelman pohjalla oli myös maatalousyritysten näkökulmasta hankekaudella tehty turvallisuussuunnitelma.

Ylh. Vanajan kyläsuunnitelman tekoporukka yhteiskuvassa. 18

3.3 KYLIEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN NEUVONTA JA TOIMINTARYHMÄRAHOITUKSEN HAKEMISEN AKTIVOINTI

Ylh. Vilhulan Seurapirtin korjaustyöt käynnissä.

3.3 Kylien kehittämishankkeiden neuvonta ja toimintataryhmärahoituksen hakemisen aktivointi

Viimeisenä hankevuonna maaliskuussa 2014 toteutettiin maaseuturahoituksen teemailta. Valitettavasti kevättalvellakaan ei ollut vielä tietoa uuden ohjelmakauden aikatauluista. Kylätoimijoita ja yrityksiä kuitenkin rohkaistiin suunnittelemaan hankkeita, sillä rahoituskanavan jatkumista pidettiin varmana.

Leader-rahoituksen suhteen elettiin hankkeen aikana ohjelmakauden murrosvaihetta. Pienistä investointihankkeista oltiin kiinnostuneita ja isompiakin hankkeita käynnisteltiin, vaikka loppumassa olevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet olivat vähissä.

Toimintaryhmä Veej´jakajan julkaisemaa hankkeiden uutta (2014) esitettä on jaettu kaikissa kyläkokouksissa ja erityisesti kylien yritysilloissa.

Esimerkiksi Vilhulan Seurapirtin, Peiposjärven Seurojentalon ja Porsaskosken Toukolan peruskorjaustöitä on toteutettu toimintaryhmärahoituksen turvin. Pienempiä laitehankintoja toteutettiin toimintaryhmän Katiska-hankkeen kautta muun muassa Paltasen Pysäkille ja Haapakosken Seurantalolle.

Kyläasiamiehen sähköpostiin tupsahti hieno kyläsuunnitelma. Jo toinen tällä viikolla. Kiitos Vanaja ja Syvänsi, oon aikas lailla ylpeä teistä!!!!

Kyläkumppani-hanke järjesti isompia investointiprojekteja varten palavereita kylien, kaupungin sekä toimintaryhmän edustajien kesken. Lisäksi hanke on auttanut kylätoimijoita avustusten hakuprosesseissa. Myös Montolan vesiosuuskunnan patohankkeeseen annettiin hakemuksen tekoapua.

- 04.12.2014 kyläasiamies Vuokko Jaakkola

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

3.4. Kylien lähipalvelujen kehittäminen

Kuntalaisiltojen myötä ratkaisuksi valikoitui yhteisen lähipalveluosuuskunnan perustaminen palvelujen tuottajaksi.

Kylien lähipalveluja lähdettiin kehittämään heti hankkeen alussa. Yhteistyökumppaniksi löytyi Yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa –hanke, jota hallinnoi Diak.

Kyselyn tuloksista tehtiin julkaisu ja siitä otettiin 100 kappaleen painos. Julkaisu jaettiin kaupunginhallituksen jäsenille, eri hallintokuntien johtajille sekä kylille ja yhteistyökumppaneille.

Kehittämistyö aloitettiin hakemalla kylää / kyläryhmittymää mukaan lähipalvelukartoitukseen. Kartoitukseen valittiin Läntisten kylien alue (Paltanen, Lahanen, Vanaja, Venetmäki).

Kyselyn seurauksina toteutettiin myös kaksi kaikille suunnattua tieiltaa, kaksi tietoliikenneiltaa ja innostettiin asukkaita käyttämään Tienkäyttäjän linja –puhelinpalvelua. Kehittämistoimien, keskustelun ja julkisuuden vauhdittamana yleisten teiden kunnossapitäjä vaihtui vuonna 2013.

Alueen asukkaille lähetettiin lähipalvelukysely, jossa kysyttiin tyytyväisyyttä nykyisiin palveluihin, halukkuutta käyttää mahdollisia uusia palveluita sekä tarjota niitä.

Lähipalvelujen kehittämistyössä Pieksämäelle syntyi Lähipalveluosuuskunta Jeesi ja sittemmin syksyllä 2014 osuuskunta Siikamäen Suoramyynti.

Kyselyn merkeissä järjestettiin lähipalveluillat, joista toisessa informoitiin kartoituksesta ja jälkimmäisessä kerrottiin tuloksista.

Venetmäen kylälle tehtiin poikkeustilanteiden varalle hälylista ja Kyläkumppani-hanke järjesti yhden turvallisuusillan innostamaan kyliä turvallisuussuunnitelmien tekoon.

Lähipalveluiden toteuttamisen malleja lähdettiin kehittämään ja viemään eteenpäin kyselyn tulosten pohjalta. Vastuunjako tehtiin niin, että Kyläkumppani-hankkeen työksi jäivät infrastruktuuriin liittyvät asia. Kotipalveluasiasta otti kopin puolestaan Yhteiskunnallinen yrittäjyys -hanke.

Ympäristöasioissa Kyläkumppani-hankkeen projektipäällikkö kuului Etelä-Savon Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmään (pintavedet).

Ylh. Hanna Moilanen ja Saara Patokoski 20

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Infraa kylille ja palveluja kotiin

Säästöpaineet konkretisoituivat Hankkeen jatkoajan alussa talvella 2014 nousi vahvasti esiin kaupungin palvelujen uudelleen järjestelyt. Säästöjä haluttiin kohdistaa muun muassa sivuterveysasemiin. Pieksämäellä toteutunut Terveempi Itä-Suomi ja sen Tervis-hanke järjesti asukkaiden kuulemistilaisuudet Jäppilässä, Virtasalmella ja Naarajärvellä. Naarajärvellä vastaavan keskustelutilaisuuden järjestivät naarajärveläiset yhdessä kyläasiamiehen kanssa. Virtasalmella kyläyhdistys oli kutsunut paikalle edustajat kaikista poliittisista puolueista keskustelemaan terveysaseman merkityksestä ja palveluista jo aiemmin syksyllä. Sivuterveysasemien lakkautusuhan vuoksi kyläläiset keräsivät adresseja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Myös Peiposjärven kyläkoulun ja Nenonpellon päiväkodin lakkauttamiset olivat ajankohtaisia. Sivukirjastojen aukiolojen supistukset ja Naarajärven kirjaston osittainen alasajo olivat myös esillä kaupungin säästölistoilla. Lopputuloksena vuonna 2014 terveysasemien toimintoja supistettiin Jäppilässä ja Virtasalmella, mutta Naarajärven terveysasema lakkautettiin. Nenonpellon päiväkoti ja Peiposjärven kyläkoulu saivat molemmat jatkoajan asukkaiden ja kylätoimijoiden väkevän taistelun myötä.

Ylh. Infraa kylille ja palveluja kotiin -julkaisu. Alh. Ajankohtaista asiaa paikallislehden blogissa.

Jotain uutta lähipalvelua kaupungin suunnastakin tuli. Kaupunki rakensi 2014 läntisen alueen asukkaille Naarajärvelle koulun yhteyteen nykyaikaisen lähiliikuntapaikan.

Kyläasiamies alkaa turhautua, kaupunginjohtajan säästölistalla nyt: Peiposjärven kyläkoulun lakkautus, sivukirjastojen toiminta, kolmen päiväkodin lakkautus, nuorisotilat jne. Jos vielä katuvalojen sammutus kyliltä laitettais tuohon, menköön vielä sekin. Tee tässä sit kylien kanssa kyläsuunnitelmia. - 18.06.2014 Kyläasiamies Vuokko

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Lähidemokratia ei toimi Säästöjen kohdistuminen aktiivisille kylille ja entisiin kuntakeskuksiin nosti keskusteluun Pieksämäen lähidemokratian tilanteen. Pieksämäen kuntaliitosten aikaan 2004 ja 2007 ei toteutettu aluejohtokuntia entisiin kuntakeskuksiin, joten vaikuttamismahdollisuudet nähtiin nyt heikkoina. Kyläkumppani-hanke järjesti kaikille avoimen lähidemokratian teemaillan kevättalvella 2014. Yhteistyökumppanina Asukkaan ääni ratkaisee –illassa oli Hiekkis elämänkaarihanke. Kyläkumppani-hanke toteutti opintomatkan valtakunnalliseen lähidemokratiapäivään Nilsiään keväällä 2014. Lisäksi järjestettiin työpaja, jossa kylätoimijat pohtivat Pieksämäen lähidemokratian kehitystapoja.

Työpajassa tehtiin myös esitys kaupungin palvelustrategian tekemisestä.

Pyrkimyksenä on saada Pieksämäelle budjettivaltaisia palvelualueita ja lisää lähikumppanuuspöytiä. Työpajassa tehtiin esitys myös kaupungin palvelustrategian tekemisestä. Lähidemokratian kehitystyön tiimoilta Virtasalmi-yhdistys oli aktiivinen ja hankki kaikille avoimen koulutuksen. Pieksämäen Seutuopisto järjesti syys-lokakuussa 2014 Internetpalvelut kansalaisdemokratian apuna –kurssin.

Pyrkimyksenä on saada Pieksämäelle budjettivaltaisia palvelualueita ja lisää lähikumppanuuspöytiä.

Lähidemokratian työpajassa kylien väki sopi uudistuneesta Pieksämäen kyläorganisaatiosta. Organisaatio on nähtävissä loppuraportin kohdassa 3.6.

Säästöpaineiden lisääntyessä kyläasiamies lähestyi kaupungin hallintokuntia ennen kesälomia 2014. Toiveena oli päästä etsimään yhdessä uusia toimintatapoja juustohöyläleikkausten sijaan. Kutsuun vastasi vain lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori. Mietimme yhdessä kaupungin ja kyläläisten kanssa miten Jäppilän ja Virtasalmen nuorisotilojen valvonta ja ohjaus voitaisiin järjestää uudella tavalla.

Ääni ratkaisee! Tulossa ilta lähidemokratialle. Pieksämäen kylät kehittyvät. Stay tuned. - 22.01.2014 Kyläasiamies Vuokko 22

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Kylätalojen merkitys Pieksämäen kylätalot

Pieksämäen kylätalojen ja yhtä lailla kyläkoulujen toiminta on vilkasta. Taloja on kunnostettu hankevaroin ja niiden käyttöä pyritään lisäämään kehittämistoimilla.

• • • • • • • • • • • •

Harrastetoimintaa kylätaloihin tuottavat kyläseurojen lisäksi seurakunta ja Pieksämäen Seutuopisto. Hyviä esimerkkejä hyvän käyttöasteen kylätaloista ovat Halkokummun kylätalo Kumputalo, Haapakosken Seurantalo ja Paltasen Pysäkki. Pieksämäen kaupunki tarjosi Montolan kyläläisille mahdollisuutta ostaa entinen kylän koulurakennus kylätaloksi. Kyläkumppani-hanke kutsui kyläläiset koolle, mutta parin kuukauden miettimisen jälkeen he totesivat, etteivät kyläläisten rahkeet riitä talon vaatimiin toimiin. Montolan koulu myytiin keväällä 2014 ulkopaikkakuntalaiselle lapsiperheelle.

Haapakoski: Seurantalo Halkokumpu: Kumputalo Hällinmäki: Eräkartano Jäppilä: Jäppilä-talo Paltanen: Paltasen Pysäkki Porsaskoski: Toukola Siikamäki-Peiposjärvi: Seurantalo Vanaja: Seurojentalo Venetmäki: Seurojentalo Vilhula: Seurapirtti Virtasalmi: entinen kunnantalo Valkeamäki: entinen kyläkoulu

Osa kylätaloista on vain kesäkäytössä. Myös omistussuhteet ovat erilaisia, esimerkiksi Eräkartanon omistaa metsästysseura.

Jäppilän entisestä kunnantalosta on puolestaan muodostunut iso kylätalo, joka toimii kaikkien seurojen järjestötalona. Vuonna 2014 perustettu uusi Jäppilän kylät ry löysi myös tukikohtansa talosta. Jäppilä-talo on ainut kylätalo koko entisen Jäppilän alueella. Rakennuksen omistaa Pieksämäen kaupunki.

Virtasalmen entisellä kunnantalolla Virtasalmi-yhdistys on ottanut vahvan jalansijan. Yhteistyössä kirjaston kanssa talosta on tullut kyläläisten olohuone, missä järjestetään urheilukilpailujen aikaan kisastudioita, keskustelutilaisuuksia ja kokouksia. Talon käytön ja laajemmin lähipalvelujen ja lähidemokratian suhteen Virtasalmi-yhdistys tehnyt kuntalaisaloitteen yhteisökeskuksesta Pieksämäen kaupungille.

Vas. Timo Tapio, Peter Hartwig, Malla Nenonen ja Pekka Alhojärvi tutustumassa virtasalmelaisten yhteisökeskussuunnitelmiin. Vehmaskylässä kyläkoulun liikuntatilojen ja kokoontumistilojen puute nosti keskusteluun uuden elämänkaarellisen kylätalon rakentamisen kyläkoulun läheisyyteen. Suunnittelutyötä tehtiin kevät 2014 mutta päätöksiä uudisrakennuksen rakentamisesta ei tehty hankkeen aikana. Idean taustalla oli satavuotias Vehmaskylän Maa- ja kotitalousseura ry. Peiposjärvellä kyläkoulu on tärkeä Siikamäki-Peiposjärven kylän kivijalka. Koulussa vietettiin hankkeen aikana 105-vuotisjuhlia. Se on Pieksämäen vanhin toiminnassa oleva koulu. Yhteistyö kylän ja alueen toimijoiden kanssa on vilkasta ja koulun tilat ovat kovassa käytössä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Siikamäki-Peiposjärven kylällä on siis kaksi kyläläisten kokoontumistilaa, Seurantalo ja kyläkoulu. 23

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Kylien nuorisotyön palvelut Pieksämäen nuorisotoimi otti mukaan Kyläkumppani-hankkeen toteuttamaan kaikille kyläkouluille puuhapäiviä. Toukokuun kahden viimeisen viikon aikana kaikki maaseudun lapset pääsivät osallistumaan kullekin koululle räätälöityyn ohjelmalliseen päivään. Osan päivän ohjelmista toteuttivat kyläläiset. Ohjelmassa oli muun muassa ongintaa, suunnistusta, melontaa, saappaan heittoa ja muurinpohjalettujen paisto-opetusta. Koululaisille tarjottiin myös välipala, kyläläiset paistoivat kaikille letut.

Aukeaman kuvat: Kyläkoulujen puuhapäivät vietettiin kaikilla kyläkouluilla.

Tulossa muun muassa ihan mahtavia kyläkoulupäiviä! - 13.01.2014 Kyläasiamies Vuokko 24

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Ylh. Köydenvetorastilla oli tunnelmaa.

Palvelujen saatavuus – paikallinen lähikumppanuuspöytä

Lisäksi ryhmässä kävi satunnaisia asiantuntijoita. Esimerkiksi Pieksämäen kaupungin vanhuspalveluiden palveluohjaaja, joka opinnäytetyönään keräsi syksyllä 2014 tietoja ikäihmisten kotipalveluoppaaseen.

Kevättalvella 2014 Pieksämäen kaupungin perusturvasta kuntoutuksen osastonhoitaja kutsui kyläasiamiehen ja vanhus- ja vammaispalvelujen johtajan palaveriin. Oli tarve keskustella yhdessä muun muassa kylillä asuvien ihmisten/ikäihmisten palveluiden tarvekartoituksesta, kylillä olemassa olevien palveluiden listaamisesta, kylillä olevien yhteistilojen kartoittamisesta, palveluiden kohdentamisesta, kuljetusten järjestämisestä, kolmannen sektorin ja julkisten palvelujen yhteistyöstä sekä kaikkien olemassa olevien voimavarojen yhdistämisestä.

Lähikumppanuuspöydälle saatiin siivet Etelä-Savon maakuntaliiton vetämän kumppanuuspöydän mallin tiimoilta. Keskeistä ryhmän työskentelyssä oli, etteivät kokoukset kestäneet 1,5 h pidempään ja kaikki toimet tehtiin ilman ylimääräistä rahoitusta.

Hyvin nopeasti kävi ilmi, että saman pöydän ääreen olisi syytä kutsua enemmän väkeä. Ryhmä kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa.

Nämä syntyivät Pieksämäen lähikumppanuuspöydässä

Ryhmän kokoonpano:

Yleisten asioiden ja hankesuunnittelujen lisäksi ryhmä taustajoukkoineen toteutti seuraavat toimet vuonna 2014:

• • • • • •

Heiskanen Kaija, kotihoidon johtaja Hyykoski Kimmo, elinkeinoasiamies Jaakkola Vuokko, kyläasiamies Laaksonen Margit, vanhustyön sosiaalityöntekijä Manninen Anja, Paiste ry pj. Miettinen Anna-Liisa, vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, lähikumppanuuspöydän pj ja kokoonkutsuja • Moilanen Hanna, Diak, yhteiskunnallinen yrittäjyys-hanke • Myllymäki Eija, IkäArvokas-hanke • Määttä Anne, tutkija, Diak

• • • •

Kylätalopäivien käynnistäminen Paltasella Korttelikerho Kontiopuistossa Harrastepäivä senioreille Kaupungin, kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteinen kotipalvelujen kumppanuusverkosto

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Kylätalokerho Paltanen Kylien väeltä lakkautettiin taksikuljetuksia keskustaalueen päivätoimintaan kevättalvella 2014.

Kylätalokerho Mitä: ohjelmallinen päivä yhdessä Kenelle: kotona asuvat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt Milloin: kerran kuukaudessa tiistaina klo 10.0014.00, kesätauko Ohjelman koordinointi: ryhmän vertaisohjaaja, kyläyhdistys, kyläasiamies Ohjaajien peruskoulutus: ensin IkäArvokashanke, sitten Pieksämäen Seutuopisto Missä: Kylätalolla Kustannukset: osallistumismaksu 10 euroa/ kerta, sisältää ohjelman, kahvit ja lounaan Ruokapalvelun koordinointi: kyläyhdistys Markkinointi: kyläyhdistys, kyläasiamies

Lähikumppanuuspöydässä ryhdyttiin pikaisesti suunnittelemaan korvaavaa toimintaa. Läntiset kylät valittiin pilotiksi, koska siellä oli Kyläkumppani-hankkeen tiimoilta tehty asukkaille infraa- ja lähipalveluita koskeva kysely. Lisäksi Paltasen kylällä oli toimiva lämmin kylätalo, Paltasen Pysäkki. Kylätalokerhon järjestäjiksi valikoitui Paltasen kyläyhdistys ry, Kyläkumppani-hanke, Pieksämäen seurakunta ja Kirkkopalvelujen IkäArvokas-hanke. Kesäkuussa 2014 järjestettiin asukastapaaminen, jossa kartoitettiin kiinnostus uudenlaiseen kerhoon. Samassa tilaisuudessa lyötiin lukkoon myös kerhon toimintaperiaatteet.

Kylätalokerhon kanssa yhtä aikaa käynnistyi kaupungissa korttelikerho Kontiopuiston kaupunginosassa.

Paltasen kylätalokerhossa oli vuonna 2014 kaikkiaan 85 kävijää. Keskimäärin kerhossa oli 20 henkeä/päivä. Kolmasosa kerholaisista oli miehiä. Kerhon suosio kasvoi loppua kohti. Viimeisellä kerralla oli 40 kävijää. Kerholaiset olivat Paltasen, Lahnasen, Niskamäen, Vanajan, Venetmäen kyliltä sekä Naarajärveltä.

IkäArvokas-hanke koulutti kylätalo- ja korttelikerhojen vapaaehtoiset kerhojen vetäjät vuonna 2015. Vuonna 2015 vapaaehtoistyön peruskoulutus on tarkoitus koota Pieksämäellä Seutuopiston vastuulle. Niin kylätalokerho kuin korttelikerhotoimintakin on kirjattu Pieksämäen kaupungin tuoreeseen ikäihmisten palvelustrategiaan.

Kylätalokerhon malli kiinnostaa myös muita kyliä. Vuoden 2015 aikana kerhotoiminta alkaa Haapakoskella ja kiinnostusta on Halkokummussa ja Vehmaskylässä.

Kylätalokerho käynnistyi Paltasella syksyllä 2014. 26

3.4 KYLIEN LÄHIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

dä, jotta yhteisöllisyys ja kylien palvelut kehittyisivät. Ryhmään kuului jäsenet Pieksämäen vanhusneuvostosta, Pieksämäen Seutuopistosta, Pieksämäki Seurasta ja Pieksämäen Seurakuntaopistosta.

Hiekkis elämänkaarihankkeen työryhmätyöskentely Hiekkis elämänkaari-hanke on levittänyt elämänkaariajattelua laajasti koko Pieksämäen kaupunkia koskevaksi. Kevään 2014 aikana kokoontui useita moniammatillisia työryhmiä, joiden työn tuloksista on syntynyt uusia toimintamalleja, palveluja ja kehittämishankkeita.

Ryhmäläisten keskustelujen myötä toteutui muun muassa vanhustenviikon ohjelmaksi Seurakuntaopiston kodinhuoltajien opiskelijoiden hyväntekeväisyyspäivä. Kaksi opiskelijaryhmää teki kotitöitä ikäihmisten kodeissa Jäppilän Syvänsissä ja Vehmaskylässä. Tarkoitus oli tehdä tutuksi kotiin tuotavia palveluja ja samalla antaa työkokemusta erityisopiskelijoille.

Kyläasiamies valittiin elämänkaarihankkeen Kylät ja Länsi-Savo | torstaina 9.10.2014 yhteisöllisyys -työryhmän puheenjohtajaksi. Kevään 2014 aikana työryhmä pohti millaisia toimia pitäisi teh-

Senioreille hyvää maksutta Pieksämäellä

Aki Heinonen

Opiskelijat Seurakuntaopistosta piipahtivat siivoamassa koteja Syvänsissä ja Vehmaskylässä. Kodinhuoltaja on siivousalan ammattilainen.

Eläkeläinen Ka rohkaisi luonto Kangasniemen pisteen etäpalve Palveluneuvo nen otti yhteyden palvelupisteesee yhteys ja kuuluvu sa. Sen jälkeen hä keskustelemaan lityksellä asioista asiantuntijan kan – Ikinä en ole kään sorttista tie ta asioiminen oli poa. Ihan kuin a olisi ollut oikeas la puolella, ja asi ta selviksi, kiitte

ieksämäellä tempaistiin vanhustenviikon kunniaksi parina päivänä työn merkeissä. Seurakuntaopiston opiskelijat lähtivät keikoille Syvänsiin ja Vehmaskylään siivousvälineet mukanaan. Kohteina olivat seniori-ikäisten kodit siivouksen merkeissä. Idea työhön jalkautumisesta syntyi jo viime keväänä, kun Pieksämäen elämänkaari-hankkeen tiimoilta istuttiin saman pöydän ääressä. Osanottajat halusivat konkreettista toimintaa. Tuloksen oli siivoustempaus, ja se ajoitettiin tarkoituksella vanhustenviikolle. sa ikkunoita, niin oli niitä pesemässä myös useita käsipareja. Ei käytetty koneita, vaan puhdasta tehtiin perinteisesti käsityönä. Tiskivuoria ei löytynyt, sillä astianpesukone on nykyisin lähes kaikissa kodeissa. Seurakuntaopistossa opiskellaan kolmen vuoden pituisella oppijaksolla nimenomaan erilaisia kotitöitä. Opiskelijat valmistuvat kodinhuoltajiksi. Päättötodistus antaa takeen ammattitaidosta. Kodinhuoltajan ammatti ja koulutus ovat vähemmän tunnettuja ja jäävät monesti hä-

Kaisa Nykä tasi Kangas yhteispalve teen etäpal

Arja Reinikain

Aki Heinonen

Jos riitti Vehmaskylän talois-

Eihän edes

Yksityisyyden

sillä laitteet Kan jaitsevat täysin huoneessa. Etäpalvelula

Siistiä tulee, kun Mikko Sikanen imuroi ja Markus Herranen pesee kelijat jalkautuivat siivoamaan koteja vanhusviikon kunniaksi.

Jos riitti Vehmaskylän taloissa ikkunoita, niin oli niitä pesemässä myös useita käsipareja.

et arkkitehdit

ikkunoita. Seurakuntaopiston opis-

olikin jo LVI-asentajan ja talonrakentajan koulutus. Kodinhuoltajakoulutuksen jälkeen Sikanen aikoo jatkaa opiskelua lähihoitajaksi. Hyvin pysyi pölynimuri Sikasen käsissä Raimo ja SinikVehKodinhuoltaja on tekijä sii- ka Riipisen isossa talossa vousalalla. Sen havaitsi jo yli maskylässä. Yhtä näppärästi käsitteli kymmenen vuotta sitten pieksämäkeläinen 31-vuotias Mik- Mäntyharjusta kotoisin oleva ko Sikanen. Työn keskellä hän Markus Hartonen ikkunalashavahtui siihen, ettei hänellä ole taa puuhatessaan terassin ikkualan pätevyyttä, vaikka hänellä noiden kimpussa.

märäksi. Ammatti sekoittuu helposti kodinhoitajan ammattikuntaan. Heitä oli vielä 1990-luvulla, mutta sittemmin ryhdyttiin kouluttamaan lähihoitajia.

Vekaranjärven

Kaisa Nykänen poa. Häntä opa

3.5. MAASEUDUN UUSIEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA OLEMASSA OLEVAN YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN

3.5. Maaseudun uusien elinkeinojen kehittäminen ja olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen

PIEKSÄMÄEN KYLÄT RY Yhteistyöllä maaseutu eläväksi

Vir taa kylille

Elinkeinojen kehittämisen sekä uusien yritysideoiden rohkaisemisen tueksi järjestettiin marraskuussa 2012 Virtaa kylille! bisnestempaus Poleenissa.

– bisnestempaus

22.11.2012 klo 11-16

Mukana oli valtakunnallisen Kylien bisneskeissit -hankkeen kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma, jäppiläläisen Hyvätuuli Highlandin yrittäjä Esko Rissanen sekä viihdyttäjänä rempseä savolaisukko Heinähannu.

Ohjelmassa klo 12-15 • Kylien bisneskeissit – liiketoimintaa kylille. Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry. • Kokemuksia uudenlaisesta maaseudun yrittäjyydestä. Nurkkalan tilan isäntä Esko Rissanen Hyvätuuli Highland.

Poleenin aulassa oli näytteilleasettajia aina lähiruoan tuottajista maaseudun eri kehittäjätahoihin. Tempaus oli innostava ja palaute positiivista, mutta osallistujamäärä jäi valitettavan vähäiseksi.

Poleenin aulassa klo 11-16 • Kyliä, maaseutuyrittäjiä ja lähiruokatuotteita • Maaseudun ja elinkeinojen kehittäjiä • Infoa yrittäjyysopinnoista Asian lomaan kevennystä tuo Savon Sulttaani, rempseä savolaisukko Heinähannu.

Vapaa pääsy – Tervetuloa!

Pieksämäen kaupungin elinkeinotoimi on osaltaan ollut vauhdittamassa maaseudun kehitystyötä esimerkiksi Pro Agrian ja toimintaryhmä Veej´jakajan hankkeiden myötä.

Tapahtuman järjestävät Pieksämäen Kylät ry ja Kyläkumppani-hanke

Hanke on keskustellut myös aloittaneiden yrittäjien kanssa yritysideoista ja ohjannut heitä yritysideoiden kanssa eteenpäin.

Elinkeinotoimi on järjestänyt yritysiltoja, teemapäiviä ja neuvontaa kaikille yrityksille sijoituspaikasta riippumatta.

Pieksämäen kaupunki sai uuden elinkeinojohtajan syyskuussa 2013, tehtävään valittiin Markus Vesterinen. Hänen mukaantulonsa myötä Kyläkumppani-hankkeessa aloitettiin elinkeinotoimen kanssa yhteiset maaseudun yritysillat.

Kyläkumppani-hankkeen käynnistymisen myötä hanke on osallistunut elinkeinotoimen kanssa yhteisiin markkinointitoimenpiteisiin, esimerkiksi asukaspäiviin ja kevään 2014 Pop Up Pieksämäki yleismessuihin. 7

Länsi-Savo | lauantaina 8.3.2014

Poleenissa Pieksämäellä

Tule mukaan kaikille avoimeen infopäivään kuulemaan, miten maaseudulla voidaan tehostaa liiketoimintaa.

UUTISET

Maaseudun yrittäjät tarvitsevat toisiaan

Tanja Rihu

Hynttyyt yhteen: Yritysyhteistyö voi tuoda leveämpää leipää ja turvata lähipalveluita. Yritysillat: Pieksämäen elinkeinotoimi jalkautui neljälle kylälle kyselemään yrittäjien tarpeita ja toiveita.

Aloitustapahtuma järjestettiin Virtasalmella marraskuussa 2013. Yritysiltoja pidettiin yhteensä neljä: Virtasalmella, Peiposjärvellä, Jäppilässä ja Läntisten kylien yritysilta Paltasella. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 80 yrittäjää. Kyläkumppani-hankkeen loppuvuonna 2013 käynnistämät maaseudun yritysillat olivat avaus, vastaavia tilaisuuksia ei oltu aiemmin järjestetty.

Tanja Rihu

ieksämäkeläinen Jukka Suhonen on tuore yrittäjä. Oman yrityksen perustamispaperit lähtivät pari päivää sitten eteenpäin ja kohta paluumuuttaja pyörittää sukunsa kotitilalla polttopuubisnestä. Läntisten kylien yritysillassa Paltasen Pysäkillä Suhonen tapasi kaksi kollegaansa, joiden kanssa jutustellessa alkoi heti viritä yhteistyökuvioita. Entisellä maaseutuyrittäjällä Esko Hotilla kun sattuu olemaan viereisellä kylällä tyhjänä kanala ja porkkanahallit, joissa puita voisi kuivattaa. Naapurissa soraliikettä luotsaavalla Petri Hännisellä puolestaan on sopivaa kalustoa puiden kuljettamiseen. maaseutuyrittäjän kohtaaminen kiteytti maaseudun yritysillat, joita Pieksämäen kaupungin elinkeinotoimi ja Pieksämäen Kyläkumppanihanke ovat vieneet talven aikana neljälle kylälle. Yritysiltojen tavoitteena on ollut tulla tutuksi sekä muiden yrittäjien että elinkeinotoimen ihmisten kanssa.

Verkottumistilaisuuksille oli selkeä tarve.

Kolmen

Virtasalmen, Jäppilän, Peiposjärven ja Paltasen tapaamiset tavoittivat yhteensä noin 70 yrittäjää.

Kolme kyläyrittäjää, uusi, entinen ja nykyinen, tapasivat Paltasen siirtynyt maaseutuyrittäjä ja Petri Hänninen pyörittää soraliikettä.

– Sellainen asia tässä on selvinnyt, etteivät edes oman kylän yrittäjät eivät välttämättä tunne toisiaan, kyläasiamies Vuokko Jaakkola kertoo. Virtasalmen, Jäppilän, Peiposjärven ja Paltasen tapaamiset tavoittivat yhteensä noin 70 yrittäjää. Maaseutuyritysten toiveita kartoitettiin vapaiden keskustelujen lisäksi kyselyllä, joissa tärkeimmäksi tarpeeksi nousi yritysyhteistyön kehittäminen ja tukeminen.

Pysäkin yritysillassa Pieksämäellä. Jukka Suhonen aloittelee polttopuubisnestä,

kunnat järjestelevät toimintaansa uudelleen. Esimerkiksi vanhusten kotiin annettavia palveluita on Pieksämäelläkin siirretty palvelusetelien varaan, jolloin käytännön työstä vastaa yrittäjä ja kaupunki osallistuu kuluihin. – Kotipalveluissa on sarkaa monen alan yrittäjille timpurista hoitajaan. Yhdessä yrittäjät voivat saada hoidettavakkokonaisuuksia. suurempia si tulevaiKyläyritysten rooli on suudessa yhä suurempi myös lä- Se voi olla keino säilyttää palhipalveluiden turvaajana, kun veluita maaseudulla, Hyykoski

Elinkeinoasiamies Kimmo Hyykoski kannustaa verkostoitumiseen sekä oman alan yritysten että eri toimialojen välillä. – Kaikki yrittäjät tarvitsevat toisiaan, mutta erityisesti maaseudulla. Yhteistyö antaa voimavaroja esimerkiksi laajentaa toimintaa oman kylän ulkopuolelle, Hyykoski uskoo.

NOUSUKAUSIRAHOITUS TUO DESIGNIN KAIKKIEN Edition B796 -kulmasohva, valkoinen

Esko Hotti on eläkkeelle

”

kaipaa kumppania. Yhden luukun takaa löytyy kattava tieto myös kylien yrityksistä ja niiden toimialoista, joten pariuttamiseen on hyvät eväät. Verkostoitumista syntyy myös koulutuksissa ja kursseilla, joita elinkeinotoimisto räätälöi yrityksille toiveiden muKevään ohjelmassa on kaan. VUOKKO JAAKKOLA muun muassa kuittikoulu. PIEKSÄMÄEN KYLÄASIMIES – Tavoitteena on tukea yrityksiä koko elinkaaren ajan, ei ja Jaakkola huomauttavat. Pieksämäen elinkeinotoimis- vain aloitushetkellä, elinkeinoto voi toimia amorina, jos yritys asiamies sanoo.

Edes oman kylän yrittäjät eivät välttämättä tunne toisiaan.

28 VAIN TÄNÄÄN ERÄ! Nojatuoli 406, koivu/musta satulavyö, norm. 1.025,- NYT 890,-

12 erässä: 74,17/kk

Verkottumistilaisuuksille oli selkeä tarve. Illat olivat myös uuden elinkeinojohtajan esittäytymistilaisuuksia. Yritysilloissa järjestettiin napakka osallistujakysely. Esimerkiksi atk-avun tarvitsijoille on markkinoitu Maatila ICT-hankkeen tarjoamia koulutuksia ja neuvontaa.

3.5. MAASEUDUN UUSIEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA OLEMASSA OLEVAN YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN

Yritysilloissa tiedusteltiin myös kiinnostusta yritysmentorointiin. Pieksämäen Yrittäjät ry:n aloitteesta Esedu toteutti vuonna 2014 mentorivalmennuksen, jonka myötä Pieksämäelle syntyi mentorifoorumi. Toista kymmentä yrittäjää ja yrittäjähenkistä auttaa yrittäjiä eteenpäin. Tämä maksuton palvelu on tarkoitettu kaikille yrittäjille ja sitä on markkinoitu myös maaseudun yrittäjille.

Pieksämäen mentorifoorumi

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden yrittäjien käyttöön.

Mentoroinnin periaatteita  Perustuu luottamukseen  Mentori on yrittäjän keskustelukumppani ja sparraaja  Mentorilta saa apua erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen läpikäymiseen  Mentorointi on keskustelevaa ja etenee yrittäjän ehdoilla  On maksutonta  Ei paperisotaa eikä turhia muodollisuuksia

Kyläkumppani-hankkeen Virtasalmen yritysillassa toivottiin yritysten ja julkisten palvelujen opastetaulua kirkonkylälle. Pieksämäen elinkeinotoimi tarttui toimeen ja vuoden 2014 lopussa pystytettiin opastetaulut Jäppilän ja Virtasalmen taajamiin. Kyläläiset osallistuivat aktiivisesti opastetaulujen suunnitteluun. Kyläläiset huolehtivat myös taulujen pystytyksestä. Taulujen valmistuskulut maksoi Pieksämäen kaupunki.

Mikäli kiinnostuit, ota suoraan yhteyttä mentoriin! Pieksämäen mentorifoorumi syntyi keväällä 2014. Taustalla on huoli yrittäjien osaamisesta ja jaksamisesta yritysten eri kehitysvaiheessa. Aloitteen mentoroinnin kehittämiseksi Pieksämäelle teki Pieksämäen Yrittäjät ry. Etelä-Savon Ammattiopi sto toteutti mentorivalmennuksen.

Kyläkumppani-hanke toteutti marraskuussa 2013 tutustumisretken Keski-Suomeen Keuruulle Jukojärven kylään. Ohjelmaan kuului kolme yritysesittelyä ja alueen laajakaistahankkeeseen tutustuminen.

Kyläasiamies kuului Pieksämäen elinkeinoryhmään. Ryhmässä oli edustajat Pieksämäen kaupungin elinkeinotoimistosta, Etelä-Savon TE-toimistosta, Pieksämäen Yrittäjät ry:stä ja Esedusta. Vuosittain pidettiin kuusi kokousta ja niissä käsiteltiin ajankohtaisia asioita.

Syksyllä 2014 tehtiin tutustumisretki valtakunnalliseen vuoden 2014 kylään, Iitin Vuolenkoskelle. Retkiohjelmassa tutustuttiin myös paikalliseen yrityselämään, erityisesti kyläläisten omistama Omakylä Vuolenkoski Oy tuli tutuksi.

Kyläasiamiehen näkemyksiä tiedusteltiin myös Pieksämäen elinkeinostrategian valmistelussa sekä koululaisten ja opiskelijoiden yrittäjyyskasvatusohjelmaan (2014).

Hanke toteutti myös työnantajaillan kyläyhdistyksille syyskuussa 2014. Työnantajan velvollisuuksista ja TE-toimiston palveluista oli kertomassa TE-toimiston yrityspalveluista asiantuntija Hannu Häkkinen.

Pieksämäen 4H yhdistys toimii aktiivisesta myös 4Hyritysten vauhdittajana. Uusista kerholaisten yrityksistä on tiedotettu muun muassa hankkeen kyläkirjeissä. 29

3.5. MAASEUDUN UUSIEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA OLEMASSA OLEVAN YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN

Osuuskuntatoiminta kiinnostaa taas

Ranchising

Pieksämäelle perustetaan vuosittain noin 80 uutta yritystä. Pääosa yrityksistä on palvelualan pienyrityksiä. Kyläkumppani-hankkeen aikana myös osuuskuntapohjainen yritystoiminta on piristynyt.

Hankkeen aikana on käynnistynyt myös Ranchising, maatalouden franchising-toiminnan uranuurtajatoiminta. Jäppiläläinen kolmen maatalousyrittäjän Hyvätuuli highland haluaa tehdä valtakunnallisen toimintamallin kehittämästään yhteistoiminnasta.

Kyläkumppani-hanke ja Diakin hallinnoima Yhteiskunnallinen yrittäjyys –hanke toteuttivat Pieksämäen läntisillä kylillä lähipalvelukyselyn syksyllä 2012. Tulosten johdosta ryhdyttiin kehittämään niin infrapalveluita kuin kotiin tuotavia palveluitakin.

Hankkeen loppuvaiheessa yrityksellä oli kehittämistuen avulla palkattuna ranchising-markkinoija. Hyvätuulen esittelyvideo löytyy YouTubesta osoitteella: http://youtu.be/MYmIj6a1P3A

Edellä mainittujen hankkeiden myötävaikutuksella Pieksämäelle syntyi vuonna 2013 Lähipalveluosuuskunta Jeesi, joka tarjoaa muun muassa hoiva- ja hoitoapua, asiointiapua, koti- ja mökkipalveluita, lastenhoitoapua sekä pihatöitä.

Yhteiskunnallinen yritys rakentaa yhteistä hyvää

Jäseniä Jeesissä on tällä hetkellä 14 ja he asuvat ympäri Pieksämäkeä ajatuksena, että tekijä löytyisi läheltä työn tilaajaa.

Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoimintansa kautta yhteiskunnallisia tai ekologisia pulmia.

Osuuskunta Jeesi tarjoaa palveluita kaikille alueen asukkaille, mutta markkinointia on suunnattu erityisesti maaseutualueille.

Maaseudulla kyse voi olla esimerkiksi jonkin puuttuvan tai lakkautusuhan alla olevan palvelun turvaamisesta. Myös kestävään energiantuotantoon liittyvät ratkaisut voidaan lukea yhteiskunnallisen yrittäjyyden piiriin. Yhteiskunnalliset yritykset tähtäävät yhteiseen hyvään. Talous itsessään ei ole tärkeää – se on vain väline halutun päämäärän saavuttamiseksi. On arvioitu, että Suomessa on noin 5000– 12 000 yhteiskunnallista yritystä. Joukkoon mahtuu mikro- ja pienyrityksiä, osuuskuntia sekä säätiöiden ja yhdistysten harjoittamaa liiketoimintaa. Vaikka yhteiskunnallinen yrittäjyys on terminä melko uusi, toiminta on sisällöltään vanhaa ja tuttua. Lisätietoja: Moilanen, Hanna & Karjalainen, Jari 2014. Yhteistoiminnasta ratkaisuja – Etelä-Savon yhteiskunnallista yrittäjyyttä rakentamassa. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 34. Helsinki: Diakoniaammattikorkeakoulu Julkaisu on ladattavissa myös verkosta osoitteesta: www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/c-sarjajulkaisut/

Uuteen päivään. On taas kyläsuunnitelmapäivä kylätalolla, hienoa! Pieksämäen kylät kehittyvät! - 12.11.2014 Kyläasiamies Vuokko 30

3.5. MAASEUDUN UUSIEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN JA OLEMASSA OLEVAN YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN

Kyläläisten osuuskauppa Siikamäen Suoramyynti Osuuskunta on puolestaan Siikamäen-Peiposjärven kyläläisten suuri yhteisponnistus. Osuuskunta perustettiin syksyllä 2014 ja se jatkaa pitkään Suoramyyntiä pyörittäneen Villasen perheen työtä. Valmistelua tehtiin kaksi, kolme vuotta ennen kuin yrittäjävaihdos oli mahdollista. Kyläläisten osuuskaupassa on jäseniä reilut 100 ja jäsenosuuksia on lunastettu reilu 150. Suuri osa jäsenistä on paikallisia, mutta kiinnostusta uudenlaisesta kyläkaupasta on pitkin Suomea.

Siikamäki Suoramyynti Osuuskunta piti avajaiset syksyllä 2014. Kuvassa Peter Hartwig ja Jussi Hentunen.

Yritys ei ottanut käynnistysvaiheessa lainaa, vaan kaikki alkuinvestoinnit tehtiin jäsenten osuusmaksujen turvin. Jäsenyys maksoi 500 euroa. Siikamäen Suoramyynillä oli vuoden lopussa jo kymmeniä tuottajasopimuksia, suuri osa paikallisia tekijöitä. Esedun Naseva –nuorten ammattilaisten valmennushanke on auttanut vahvasti myös maaseudun yrityksiä, esimerkiksi osuuskunta Siikamäen Suoramyynti on saanut apua käynnistysvaiheeseensa nuorista työntekijöistä.

Paltasen kylätalon palvelupäivät Palvelupäivä - Näin se toimii

Läntisten kylien lähipalvelukyselyssä tuli ilmi, että kyläläiset toivovat monenlaisia lähipalveluja, ei pelkästään kotiin tuotavia.

Yrittäjä vuokraa kyläyhdistykseltä työskentelytilan tuntiveloituksella.

Toiveisiin vastattiin syksyllä 2014 ja Paltasen kylätalolla käynnistettiin palvelupäivät.

Asiakkaat varaavat palveluajan suoraan yrittäjältä. Yrittäjä tulee paikalle, mikäli varauksia on vähintään kolme samalle päivälle.

Syksyn aikana Paltasella ovat pitäneet palvelupäiviä Eveliina Heinonen Parturi-Kampaamo Punaparrasta, hieroja Jari Hynninen JariPekan Hieronnasta sekä jalkojenhoitaja Anu Rajasuo.

Palvelupäivien markkinoinnista huolehtii kyläyhdistys. Tietoa on levitetään kylän verkkosivulla, Facebookissa, ilmoitustauluilla sekä naapurikylille sähköpostilistojen välityksellä.

Osuuskunta Jeesi on tehnyt kotityöpalveluita alueen asukkaille.

Päivä täyttyy lähidemokratian uusista tuulista. Pieksämäen kylät kehittyvät. - 19.02.2014 Kyläasiamies Vuokko

Yhteistyössä on voimaa. Pieksämäen kylät ry:n hallitus on todella, todella, todella tärkeä keskustelufoorumi. - 13.02.2014 Kyläasiamies Vuokko 31

3.6. KYLIEN YHTEISTYÖN JA VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN

3.6. Kylien yhteistyön ja verkottumisen edistäminen

Ylh. Pieksämäellä on yli 30 kylää ja 19.000 asukasta.

Kylätoiminnan tehtäväjako Pieksämäellä Pieksämäen kylät ry: maaseutualueiden, Pieksämäen kaupungin ja keskustan toimintojen välinen koordinointi, edunvalvonta ja kyläyhteistyön kehittäminen.

Kylätoiminnan organisoituminen • Katto-organisaatio Pieksämäen kylät ry, perustettu 2011 • Virtasalmen kokoinen kyläyhdistys Virtasalmi-yhdistys ry, perustettu 2011 • Jäppilän kokoinen kyläyhdistys Jäppilän kylät ry, perustettu 2014 • Kolmisenkymmentä paikallista kyläyhdistystä , seuraa tai toimikuntaa • Läntisten kylien organisoituminen on kesken

Jäppilä, Virtasalmi ja Läntiset kylät: oman alueensa koordinointi, mahdollisia palvelualueita Paikallisyhdistykset, seurat ja toimikunnat: paikallinen pöhinä. Pieksämäen kylät ry:n Kyläkumppani-hanke on vauhdittanut toimia oheisen tehtäväjaon mukaisesti. Se on myös vahvistanut Pieksämäen kylät ry:n roolia. Virtasalmi-yhdistys esitti vuonna 2014 Pieksämäen vuoden kyläksi omalta alueeltaan Hällinmäen kylää. Esitys on yksi konkreettinen toimi siitä, että uusi koko pitäjän kokoinen kyläyhdistys on koko alueen yhteinen toimija.

Pieksämäen kylät ry valitsee vuosittain Pieksämäen vuoden kylän. Hankkeen aikana vuoden 2012 kylä oli Halkokumpu ja Porsaskoski vuonna 2013. 32

3.6. KYLIEN YHTEISTYÖN JA VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN

Pieksämäen kylät ry:n rooli kasvanut Kyläkumppani-hankkeen aikana Pieksämäen kylien toimintaa ja merkitystä on tuotu hyvin monella tapaa esille. Tässä imagon kirkastamisessa Pieksämäen kylät ry:n rooli on ollut erittäin tärkeä. Se on myös verkottanut kylien toimijoita keskenään. Vasta muutaman vuoden ikäinen Pieksämäen kylät ry on jo tunnettu toimija ja se otetaan monissa verkostoissa vakavasti. Kyläasiamiehen työpanos on ollut tässäkin työssä hyvin keskeinen.

Järvi-Suomen kylät ry Hällinmäki, Pieksämäen vuoden kylä 2014

Pieksämäen kylät ry on Järvi-Suomen kylät ry:n jäsen. Myös osa pienemmistä kyläyhdistyksistä on maakunnallisen kyläyhdistyksen jäsen.

• Sijaitsee Virtasalmella Juvalle vievän tien tuntumassa. • Kylällä on kaksi kokoontumispaikkaa: kesäkäytössä oleva Nuorisoseurantalo ja talviasuttava Eräkartano • Kyläläisten ylläpitämä latuverkosto • Kalastuskunnalla laavu Kirkkosaaressa • Eräkartanon Naisten ilta on jokasyksyinen kylän naisten järjestämä tapahtuma • Virtasalmen kesäteatteri toimii Hällinmäessä • Hällinmäen metsästäjät ry:llä Eräkartanon lisäksi nylkyvaja ja nuotiopaikka • Moottoriurheilukeskus Motopark on Hällinmäen eteläreunalla • Yritystoimintaa: Tarukiven kotieläinpiha • Kyläkirja Hällinmäki-Ankele valmistui vuonna 2000 • Asukkaita: reilut 130 vakituista asukasta

Jäskyn hankkeen ja Pieksämäen kylien hyväksi tehtyjä töitä on ollut muun muassa houkutella kyläkouluja mukaan Lasten Maaseutuparlamenttiin. Jäsky teki vahvasti töitä myös kyläkoulujen säilymisen puolesta. Se otti vahvasti kantaa Pieksämäen kaupungin toimintaryhmä Veej´jakajan kuntarahoitukseen alkavalle ohjelmakaudelle. Jäsky on ollut myös tärkeä toimija verkostoitumisen edistämisessä maakunnallisissa ja valtakunnallisissa asioissa.

Pieksämäen kyläyhdistysten organisoituminen Väen vähentyessä ja ikääntyessä myös aktiivinen kylätoimijaverkosto harvenee. Pieksämäelläkin on hyvin pieniä kyliä, missä ei ole juuri mitään yhteistä toimintaa. Tähän haasteeseen Pieksämäellä on vastattu hankkeen avulla perustamalla isompia kyläyhdistyksiä. Tuorein esimerkki on Jäppilän kylät ry, joka perustettiin loppukesällä 2014. Yhdistyksen tarkoitus on toimia koko entisen kunnan alueella kaikkien kylien kokoavana voimana. Sillä on myös vahva rooli paikallisten toimijoiden verkottajana ja lähipalvelujen kehittäjänä. Esimerkiksi Vanajalla Vanajan Vauhti ry:n ja Vanajan maa- ja kotitalousseuran on tarkoitus järjestää kylätalon omistus ja kylän toiminta yhdelle yhdistykselle. Samansuuntaisia suunnitelmia on myös Halkokummussa.

Ylh. Jäppilän kokoisen kyläyhdistyksen perustamiskokouksessa tehtiin aaltoja. 33

3.6. KYLIEN YHTEISTYÖN JA VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN

Suuri kyläkysely syksyllä 2013

Kylätanssit Jäppilässä

Pieksämäen kylät ry ja Kyläkumppani-hanke toteuttivat suuren kyläkyselyn syksyllä 2013.

Kylien väen tutustuminen toisiinsa toteutui myös tanssimalla. Pieksämäen kylät ry järjesti elokuussa 2014 kylätanssit Jäppilässä Salmen lavalla. Virtasalmi-yhdistys järjesti tansseihin bussikuljetuksen.

Tavoitteena oli kerätä asukkaiden näkemyksiä kylien kehittämisen ykkösasioissa. Vastauksia tuli 185 kappaletta ja erityisesti nuorten vastaajien osuus oli merkittävä. Kyselyssä nousi vahvasi esiin Pieksämäen lähidemokratian heikko tilanne sekä kylien lähipalvelut.

Tärkeimmät kehittämiskohteet

• • • • • • • • • •

53% lähipalvelut 46% liikenneyhteyksien ylläpitäminen 34% yhteistoiminnan lisääminen 34% järvien ja luonnon tila 34% harrastemahdollisuudet 23% kylien oma toiminta 23% maisemien siisteys 23% yritys- ja elinkeinotoiminta 15% asukkaiden turvallisuus 6,5% viestintä ja tiedottaminen

Kylien erikoistuminen lisännyt yhteistyötä Lähipalvelutyön kehittämisen myötä kylien yhteistyö on vauhdittunut. Läntisten kylien ainut ympäri vuoden lämpimänä pidettävästä Paltasen Pysäkistä on tullut alueen harrastustoiminnan keskus varsinkin talvisaikaan. Pieni Vanajan kylä tunnetaan puolestaan näytelmäharrastuksesta ja kuorotoiminnasta. Ryhmissä käy harrastajia myös lähikylistä. Samanlainen tilanne on Halkokummun Kumputalon harrasteryhmissä. Kaupungin rajan pinnassa yhteistyö ulottuu myös naapurikunnan puolelle.

(Kyläkumppani-hankkeen Suuri kyläkysely 2013, vastauksia yhteensä 185 kappaletta)

Kyläkysely antoi suuntaviivat Kyläkumppani-hankkeen jatkoajan toimille vuonna 2014.

Puuhapäivistä pienteurastamoiden etsintään, toimiviin verkkoyhteyksiin ja lähipalveluihin. Ihan normipäivä kyläasiamiehellä. Pieksämäen kylät kehittyvät! - 12.02.2014 Kyläasiamies Vuokko

Vanajan näytelmäpiirissä on erikoistuttu sketseihin. 34

3.6. KYLIEN YHTEISTYÖN JA VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN

Ylh. Siikamäki-Peiposjärven Nostalgiailtamissa syödään lettu poikineen. Kylätapahtumia on markkinoitu sosiaalisen median ja verkkosivujen myötä paremmin ja se on osaltaan lisännyt kylien välistä yhteistyötä ja kanssakäymistä. Suuret kylätapahtumat vetävät väkeä myös kaupungin ulkopuolelta. Siikamäki-Peiposjärven Nostalgiailtamat on yksi suurimmista Pieksämäen kylätapahtumista. Myös kesäteatterit vetävät väkeä Halkokumpuun, Hällinmäkeen, Jäppilään ja Partaharjulle. Pieksämäen Tapahtumaverkko ry ja Kyläkumppanihanke ovat olleet tiiviisti yhteistyössä. Hanke on ollut tiedonvälittäjänä kylätapahtumien ja Tapahtumaverkon välilllä.

Vähänkö kyläasiamies on iloinen: Pieksämäen päivitettyyn Ikäihmisten strategiaan on kirjattu upouudet yhdessä kehitetyt toiminnot, siis kortteli- ja kylätalokerhot sekä ajatus siitä, että kylätaloja käytettäisiin palvelupisteinä myös julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Hermanni ja Miina -strategiapapru tänään kaupunginhallituksessa. Näin Pieksämäen kylät kehittyvät! - 23.09.2014 Kyläasiamies Vuokko 35

3.6. KYLIEN YHTEISTYÖN JA VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN

Pienten keskusten kehittämistyö, Pike

Yleinen verkottuminen Kylien välistä yhteistyötä lisäsivät myös hankkeen järjestämät teemaillat, esimerkiksi kyläturvallisuusilta kokosi Virtasalmelle osallistujia myös naapurikyliltä. Hankkeen tietoliikenteen ja liikenteen teemaillat oli puolestaan kohdennettu koko kaupungin alueen asukkaille ja toimijoille. Montolan lakkautetun kyläkoulun ostosuunnitelmien yhteydessä Kyläkumppani-hanke kutsui Montolan kyläpalaveriin Halkokummun kylätalon edustajia. Tilaisuudessa kerrottiin Kumputalon ostoprosessista ja ylläpitokulujen hoidosta. Tapaaminen johti kyläläisten tutumiseen ja vastavierailuihin. Tässä on hyvä yksittäinen esimerkki hankkeen avulla vauhditetusta kylien verkottumisesta. Kyläkumppani-hanke on ollut kaikkien kylien merkeissä esillä Varkaudessa Savon Sampo –messuilla ja Pop UP Pieksämäki –messuilla, sekä kaupungin Poleenissa pidetyssä Asumispäivässä ja useissa sesonkitapahtumissa kaupunkikeskustassa ja kylillä.

Pieksämäen Kyläkumppani-hanke on otettu vuonna 2014 osaksi Etelä-Savon maakunnallista pienten kuntakeskusten (Pike) kehittämistoimintaa. Kyläkumppani-hanke kutsuttiin Elävät kaupunkikeskustat ry:n Pike seminaariin Lieksaan talvella 2014. Pike-asia on ollut esillä myös useissa paikallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa työkokouksissa pitkin vuotta.

Hanke järjesti Pieksämäen kauppatorille kesäajaksi vuosille 2013 ja 2014 myyntipaikan kaikkien kylien yhteiseen käyttöön. Hanke osallistui myös Pieksämäelle laadittavaan keskusta-alueen strategisen osayleiskaavan valmisteluun.

Maakunnallinen Pike työpaja pidettiin marraskuussa Pieksämäellä ja siellä Pieksämäen lähtökohdat ja suunnitelmat entisten kirkonkylien ja elävien kylien palvelualueiden kehitystyöhön koettiin erinomaisina. Pieksämäen Pike kohteeksi otettiin Jäppilän ja Virtasalmen kirkonkylät. Naarajärvi on kaupungin strategista kaava-aluetta ja sikäli se jäi tarkastelun ulkopuolelle.

Aikas hieno päivä kyläasiamiehellä tänään. Taas! Välissä ehti vähän liukastelemaankin kaupungintalon käytävillä villasukissa (työn selkeitä bonuksia).

Pieksämäen Pike tilanteesta tehtiin arviointityö loppuvuodesta 2014. Arvioitsijana oli aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Samanlainen arviointi tehtiin Etelä-Savossa kaikissa 16 Pike kohteessa. Aluesuunnittelujohtaja teki myös yhteenvedon arviointihaastatteluista.

Pieksämäen kylät kehittyvät. Stay tuned. - 19.01.2014 Kyläasiamies Vuokko

Aineistoa löytyy osoitteesta www.esavo.fi/pike

Tänään ON hyvä päivä. Alanko toistaa jo itseäni kun sanon, että Pieksämäen kylät kehittyvät!

Varsinainen Pieksämäen Pike arviointi tehtiin Jäppilästä. Arvio löytyy loppuraportin kohdasta 10, liitteet.

Pysykää kanavilla. - 17.10.2014 Kyläasiamies Vuokko

4. HANKKEEN JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

4. Hankkeen julkisuus ja tiedottaminen Hanke on tiedottanut toimistaan: • • • • • • • • • •

Hanketta on esitelty Kiihtelysvaaran kylätoimijoille syksyn 2014 Pieksämäen vierailulla. Lisäksi hankkeesta on kerrottu valtakunnallisessa maaseutututkijoiden tapaamisessa Pieksämäen Partaharjulla syksyllä 2014.

kirjeitse sähköpostilla kyläkirjeissä verkkosivuilla Facebookissa lehdistötiedotteilla ja lehdistötilaisuuksissa kylätapahtumissa ja muissa tapahtumissa verkostopalavereissa kyläkokouksissa kaupungin johtoryhmässä ja poliittisten päättäjien tapaamisissa sekä elinkeinoryhmässä

Hanke on ollut ohjaus- ja ryhmätyössä useiden toimijoiden kanssa. Tiivis yhteistyö on edesauttanut myös hankkeen tiedotustehtävää. Media on toivonut tasaiseen tahtiin Kyläkumppanihankkeen projektipäälliköltä juttuvinkkejä ja niitä on annettu.

Hankkeen loppuraportista pidetään lehdistötilaisuus 6 TÄNÄÄN 8.1.2015.

PERJANTAINA 15. MARRASKUUTA 2013

Hankkeesta ja Pieksämäen kylien toimista onRUUS hankeUN TAITAN aikana tehty satakunta lehtijuttua. Pieksämäen kylät ry:n hallitusta pidettiin ajan tasalla koko ajan hankkeen etenemisestä. Hankkeen neuvonantajina toimivat puheenjohtajisto ja sihteeri. Pieksämäen kylät ry: hallituksen kokouksia oli hankkeen aikana yhteensä 27 kappaletta (2012:11, 2013:6 ja 2014:10 kokousta). Ohjausryhmän kokouksia pidettiin viisi, viimeinen 8.1.2015.

”Viel on sulla leikin aika, aika armas lapsuuden, loistaa sulle taivaan tähdet, siintää saaret satujen.” Rakkaat 7-v.synttärionnittelut meidän ihanalle Sylville huomisen juhlapäiväsi johdosta!

Ruusun taitan -palstalle tulevat tervehdykset on toimitettava Pieksämäen Lehden asiakaspalveluun (Keskuskatu 15) viimeistään lehden ilmestymistä edeltävinä päivinä eli tiistaina ja torstaina klo 13:een mennessä. 14 taina 14.3.20lehteen Maanantain aineisLänsi-Savo | perjan to on toimitetava kuitenkin jo perjantaina klo 10:een mennessä. Aineiston voi lähettää myös sähköpostilla os. asiakaspalvelu@pieksamaenlehti.fi Heinonen

ämäen pitäjiin s k ie P a a im o v Uutta UUTISET

Aki

li: Yhteinen huo Taistelu kuntapalveluista on siirtynyt kyliltä sivutaajamiin. : Suunnitelmissa katKoko Jäppilän n tavan yhdistykse perustaminen.

3R Service Oy voitti kilpailutuksen

Yritysillasta Virtasalmella kertovat yrittäjä Petri Karjalainen, kyläasiam Ruotsalainen. ies Saara Patokoski, elinkeinojohtaja Markus

Vesterinen ja yrittäjä Jukka

Yritysilta onnistui yli odotusten

Virtasalmella keskusteltiin illalla lähe s kymmeneen

Aki Heinonen olaaseutukunnissa shuoli laan yleisesti palsaan julkisten isestä lähellä velujen säilym ssa suhteesasukkaita. Mone siljo menetetty, sa asemat on n palvelut kuten lä useat valtio i, verotoimisesimerkiksi poliis imistot ovat siirto ja työvoimato si kuntien kanta kauak t tynee asukkaista. os palvelujen Sivukylillä muut , sillä aikanaan osalta on tuttua taistelivat kouniiden asukkaat puolesta. Miojen lujen ja kaupp Palvelut hävikään ei auttanut. yt taistelu siirtyn sivät, ja nyt on kirkonkyliin. lisia ja esimerUhkat ovat todel ollaan voimia llä ämäe Pieks kiksi yhteisen hyvän onen. yhdistämässä en ja Kaija Makk le perustettiin Mirjam Nissin eteen. Virtasalmelsitten koko piTaavitsainen, a kattavat Silja jo parisen vuott yhdistys. kahvipöytää kyläkokouksen Jaakkola. täjää kattava oma on pidetty Jäppilän sanoo Vuokko hän on Sen puitteissa an puolesta pitkälle, tystä, ungis niin kaup jopa Kanta sasem ajatuksissa nkikultmeteliä tervey n puitteissa voiJäppilän katä, että kaupu virtasalmelaiset Yhteisen, koko perustami- että yhdistykse lähidemokra- sitä mielt tämisestä voisi aita. Parhaillaan kehit tyksen toteuttaa entisen kunnansek- tuurin keskustan neuvottelevat tä yhdistyksen tavan yhdis huhtikuussa en- taisiin ksen toteuttami si van hyvin huolehtia nen tapahtuu Yhdistykseen tiaa. Ajatu Pieksä ry. talon siirtymises svallan takaamisek ämisyhdistys oma nen pääsiäistä. us jokaiselta si ja päätö myös oma määrä- kehitt hallintaan. ajärvelle sopii n Virtasalmea. edust a Naar taisii seura illaan tarvit lä kaava Jäppi ksan kyläyhkyläyhdistys. raha. Pitäjässä on kahde toimineet kylältä. ovat entidistystä, jotka on myös, että innokkuudella. Ajatuksissa Jäpvaihtelevalla ntalo ja nykyinen le. a niiden toikunna ksess nen tapau Joka siin yhdistyksel teistä kymmepilä-talo saatai minta on perin . istiloja eli kyOmia kokoontum nien vuosien takaa huomattu, ässä ole yhdel lätaloja ei Jäppil llä. Jäppilässä on hdistykset t kyläy läkään yhdistykse etteivät piene n Pieksäajavoimakkaita Sen sijaan entise alueelta ole riittävän snan Puole a. iskun asioit mäen maala Haamaan yhteisiä kantamuun muassa ässä etupä löytyy i niitä tapuhujaks kummusta ja aan tarvitaan pakoskelta, Halko kaupungin suunt ä. puheenjohkkaampi liittym Paltaselta. nykyistä voima Kyläyhdistyksien tykset toimiinen Ruuhi– Kylillä yhdis tajat Risto Pentt Vauhkonen kyisesti. Entisen o okouksessa ei vat erittäin aktiiv lammelta, Veikk Airaksinen Jäppilän Kyläk alueella tuskin ko Jaakkolan maalaiskunnan perustaa yhSyvänsiltä, Anja Asko SiikaOLA läasiamies Vuok JAAKK O kylien tta ja VUOKK väläyttää onkaan tarve Tihusniemeltä lämpenivät tarvinnut kuin yhdistää voi- PIEKSÄMÄEN KYLÄASIAMIES Etenkin, kun äestä tystä. yhdis Kotam nen teistä lä mahdollisuutta sväki oli siiselle perustaa ovat jo nyt lähel nopeasti ajatuk Jäppilään. - kyläläiset mansa, kun kokouerä oli otollitys alusta perustettä laajapohjai yhteinen yhdis vuoden 2012 sUuteen entis hen valmis. Maapkylällä asia on tykseen usko- tua Pieksämäen Kylät -yhdi lla sempaan yhdis iin nen, sillä mone tiivien mielessä taan. Kyläkokouksessa ment ollut yhdistysak jo pitkään. uheenjohtamission varap kajaanilainen ja Olli Rehn ja ari Ilmari Po.3. opiskelija, ports nyt nimenon 15 kela. Keskusta 4.– 1 aaliehdorit.ﬁ la nyt kaikki 20 eurov Rehnin ja www.lahetysto pe– la ovat Listal an. kasta i muun muassa Mikkeli Pokelan lisäks set mepit An14 kaikki puolueen nykyi Savilahdenkatu ja Hanäki neli Jäätteenm (015) 213 322 kansanedustajat ehallitus nikatu 8 nu Takkula, Pirttiniemen Keskustan puolu n, Elsi Kapuolueen loput (015) 212 320 Antti Kaikkone mesi torstaina aleihin. Vehkaperä Pieksämäki tainen ja Mirja ehdokkaat EU-va oEU-k Savontie 1 ttiin Ehdolle nime

”toiehomikkavatastyh-i T

distykset pitä-t jillä tarvitsevanmyös kokoo tumistilat.

MYLLÄKKÄ

-50

Rehn on nyt virallisesti eurovaaliehdokas

(015) 488 207

VANHO JEN veturital lien korjaushankkeen purkuurakka meni kuopiolaiselle 3R Service Oy:lle. KaupunJaana Virtanen välttämättä tunne toisiaan, vaneet ginhallitus valitsi urakoitsimaatalou joten esittelykierros tuli teh- hän muistutta syrityksistä, yritysten viitat tievarressa kanssa mentoroi jaksi halvimman tarjouksen. ntikoulua. – VIRTASALMEN yritysilta tyä vasta kertomassa, että täällähän on tus, Kilpailutuksen oli hoitanut johon oli erittäin hyvä, harvinaisen puolella. tilaisuuden loppuelämää. Virtasalmella toimii halukkait oli Virtasalmelta IS-Hankinta Oy. a mentoreiksi viiYRITYSI LLASSA keskus- monta onnistunut tilaisuus, arvioi myymälää kotipihas- si yrittäjää ja – Suuri osa yrittäjistä oli teltiin 3R Service Oy:n tarjous oli mentoroitavikmuun muassa paikka- sa. Niitä ei Virtasalmen Viljatuote Oy:n Virtasalm löydä ilman 256 000 euroa ja kalleimman yrittäjä Petri Karjalainen lähialueil elta. Joitakin oli kunnan yritysten näkyvyy- toitusta, sanoo yrittäjä viisi neljä. Esedu tarjoaa myös ta. Juk- markkinoinnin, myynnin ja tarjouksen jättäneen urakkaden lisäämise Virtasalmelta. Illan aikana keskusteltiin täisi kivisillanstä. Sitä edis- ka Ruotsalainen. hinta 736 800 euroa. tietotekniikan koulutusta. levähdyspaiYrittäjät oli kutsuttu pai- vilkkaast Elinkeino toimi ja Kylä- Niitä kohtaan ilmaistiin i ja aika lensi – kel- kalle pystytettä Veturitallihankkeen suunkykalle henkilökohtaisella pu- lo oli vä info-taulu. kumppani-hanke selvittävä jo melkein 22, ennen nittelu on jo teknisten järjest selyssä mielenkiintoa. – Mietittäväksi helinsoitolla, ja se vaikutti- kuin tilaisuus maltettiin lo- siko se luettelo tuli, oli- tarvittavien infotaulujen ja telmien osalta melko pitkällä. Yritykset ovat erittäin kin niin, että suuri osa alu- pettaa. yrityksistä kylttien pystytystä koko kauTiiliseinien puhdistusurakka kiinnostu neita vai yhteistyö karttaver stä sio, jossa olisi pungissa. een yrittäjistä otti kutsun Keskuste on jo käynnistynyt, ja työslähiyritysten ja paikallisten vastaan. Paikalla oli noin 35 ri Karjalaislua sähköisti Pet- numerointi ja vieressä teks– Tilaisuus oli hyvä tä vastaa Jyväskylän Soodaihmistä, jotka edustivat yli seutuyrity en sohaisu maa- ti, Markus Vesterinen kuvaa tus ja se sai porukan aloi- yritysten kesken. innossten puhdistus Oy. Urakan hinta puolesta. – Tätä Hän keskustelun kulkua. viedään eteenpäin kahtakymmmentä yritystä. tumaan. Jatkotoimia kuiten- ja ruvetaan heitti ilmaan on noin 91 700 euroa nyt suunnitteleInfotaulun avulla lisääntyi- kin tarvitaan, – Virtasalmelta löytyy liki tä Pieksämä epäilyn, etJukka Ruotsa- maan. en elinkeinotoi- si tieto Virtasalm Myös pilaantuneiden maikuusikymmentä maaseudun mi ei olisi vahvasti innostu- vista yrityksist ella toimi- lainen painottaa. den puhdistusurakka alkaa Yritysillat jatkuvat ensi yrittäjää, mikä määrä saat- nut ä yleensäki n ja maaseudulla toimivista etenkin kesäasuk kohteessa lähipäivinä. Noin vuoden puolella. Ensimmäitaa tuntua yllättävänkin suu- yrityksist kaiden tuli- KYLÄASIAMIES Saara ä 176 000 euroa maksavan uraPa- nen yritysilta on Peiposjärrelta, Petri Karjalainen muis- tyksistä. tai maatalousyri- si saada tietoa paikkakunnal- tokoski vakuuttaa, että kehit- vellä tammikuussa ja Jäppikan hoitaa Martti Karjalainen la saatavana olevista palve- täminen tuttaa. ei jää tuohon, sillä lässä seuraavak – Hyvät maaseudulla toi- luista. Oy Pieksämäeltä. si. Virtasalmen väkimää- yrittäjille tehtiin Illan järjestivät torstaina mivat kysely, jonpienet ja keskisuuret rä tuplaantu Purku-urakka on vaatinut – Läntiset kylät ovat iso u kesäaikana. viime viikon torstaina kau- yritykset ka pohjalta toiminta jatkuu. ovat yleensä kasrakennuslupakäsittelyn, ja alue. Ehkä aluetta pitäisi ja– Tarpeen olisivat myös pungin elinkeinotoimi ja – Esedulla on yrittäjien kaa, Saara lausunnot on saatu Etelä-SaPatokoski lisää. Pieksämäen kylät ry:n Kylävon Ely-keskukselta ja Mukumppani-hanke. seovirastolta. Elinkeinotoimesta oliVeturitallien kunnostusvat paikalla elinkeinojohtaja hanke on osa kaupunginvalMarkus Vesterinen ja elintuuston hyväksymää inveskeinoasiamies Kimmo Hyytointiohjelmaa, ja siihen on koski sekä Kyläkumppavarattu yhteensä kuusi milni-hankkeesta kyläasiamies PIENKON joonaa euroa. Kustannukset Hän on oiva esimerkki soineen Saara Patokoski sekä Piek- Virtasalm EKORJAAMOA pohtimaan maalle yli kymmentä ella pitävä Jukka maallemuuttajasta. jakautuvat kolmelle vuodelkilometriä. sämäen kylät ry:n edustajia. muuttamista vaiheessa, jolRuotsalainen piti yrittäjien le. Sekä tälle että ensi vuoVähitellen kuitenkin alet– Kävin tapaamista kiinnostavana, ta sitten kymmenen vuot- loin perhe alkoi kasvaa. delle on varattu 2,5 mijoonaa tiin miettiä Virtasalmelle ensimmäistä kertaa VAIKKA Virtasalmi on pie- sillä – Etsimme pitkään sopivaa muuttam hän on muuttanut Vir- Virtasalm euroa ja vuodelle 2015 milista tosissaan ja haella, enkä silloin paikkaa, mutta ni paikka, jossa kaikki tun- tasalmell niitä ei alka- vaittiin, että päiväkoti e kaupungista, eikä uskonut koskaan joona euroa. alueiden elin- tevat tai ainakin , koulu muuttavani nut ilmaantua. Vuosi tietävät toi- vielä tunne lähellekään että haja-asutus katsot- ja kauppa ovat siellä lähemKaupunk iapuheen-i on saanut entisestään, kun kunn kaik- sinne, mutta kuusi vuotta sitvoima hiipuuhanksekä puolueen vähen- sensa, oli mukana myös joi. tiin netistä Virtasalmella tar- pänä VäyrynenEtelä-Sav kia alueen yrittäjiä. atkakuluista voi töikeeseen työmon johtaja Paavo kuin kaupungissa. esEly-kesten muutin kuitenkin. takin murto-osan ja käydään Suom uusia kasvoja. enää jolla tää JärjesEU-vaalitkukselta olevaa paikkaa, mutta – Virtasalmelaisilla ihmin ei ole enää 1,4 miljoona – Olemme tyytyväisiä. Paa 25. toukokuumine euron hin kulken täjillä sa sunnuntain ei ollut tietoa matka tuntui liian pitkältä. remmin siitä, et- sillä on kiva asenne, Jukka avustuksen. kannattavaa. ta. STT ei oikeastaan olisi stanuoITSEKIN maalla varttunut Olimme tä virtasalmelaisetkaan eivät Ruotsalai Etelä-Savon Kesku ajatelleet, ettei työ- voinut käydä, atkakulunen sanoo. Ruotsalainen ryhtyi puoli- matka Jukka Ruotsavaatii, että työm si asteittultai kaupunkiin saa olla lainen sanoo. et: ret vähennyksiä ei vaan ne Keskustanuor puolittamaan,

Virtasalmelta löytyi oma pala maata

Työmatkojen siä kuluvähennyk ei tule pienentää

tain än entiseltullaan säilyttämä lä tasolla.

Maaninka sulautuu Kuopioon

Etelä-Savon Keskustanuorten varainmivaltio piiri vastustaa iesten tekenisteriön virkam työmatkakumää ehdotusta yhdistyy asteittaisesta Maaningan kunta ensi vuoluvähennysten ion kaupunkiin puolittamisesta. stanuoret Kuopalussa. Valtioneuvosto hyden Etelä-Savon Kesku jonina. usta, liitoksen torsta ihmettelevät ehdotmerkittäväl- väksyi kunta tuu yhdistymisa Päätös perus ka voidaan katso jonka molempittavan etenkin sopimukseen, lä tavalla vaiku la asuvien ihstot hyväksyien kuntien valtuu 2012. haja-asutusalueil een ja työssa tymis vät marraskuus ion kaupunmisten työllis Uudessa Kuop n säkäyntiin. Etelä-Satymisen jälkee gissa on yhdis Keskustanuorten, että maasta. uttaa 108 962 asuka von piiri muist nki kuuluu ovat pitKuopion kaupu nassa välimatkat

5.-6. HANKKEEN YHTEISTYÖKUMPPANIT JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

5. Hankkeen yhteistyökumppanit • Diakonia-ammattikorkeakoulu: Yhteiskunnallinen yrittäjyys –hanke • Järvi-Suomen kylät ry • Kirkkopalvelut: IkäArvokas-hanke • Esedu, Maatila ICT-hanke, elinkeinotyöryhmä, Naseva-hanke • Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, pintavesien hoidon toimintaryhmä EteläSavon maakuntaliitto: Kumppanuuspöytä ja alueiden suunnittelu • Maa- ja metsätalousministeriö, ohjaus- ja tietohallintoyksikkö • Paiste ry • Pieksämäen kaupunki: elinkeinotoimi, nuorisotoimi, sivistystoimi, terveys- ja sosiaalitoimi, kulttuuritoimi, tekninen toimi, johtoryhmä, Hiekkis –elämänkaarihanke

• • • • • • • • • • • •

Pieksämäen seudun 4H: Diggari-hanke Pieksämäen seurakunta, diakoniatyö Pieksämäen Seutuopisto Pieksämäen TE-toimisto Pieksämäen yrittäjäjärjestöt Pieksä ry Pieksämäen Muistiyhdistys ry Pieksämäki seura ry Pieksämäen vanhusneuvosto Seurakuntaopisto Tapahtumaverkko ry Veej´jakaja ry

6. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Kyläkumppani-hankkeella oli kuusi osatavoitetta, ne kaikki toteutuvat erinomaisesti.

Hankkeen tuloksena syntyi useita uusia palveluita: • • • •

Uudenlainen kylätoimijoiden organisaatio Kylätalokerho Kyläläisten omistama osuuskauppa Entisen itsenäisen kunnan kokoinen kyläsuunnitelmatyö • Lähipalveluosuuskunta • Kylätalon palvelupäivät • Palvelujen saatavuutta parantava paikallinen lähikumppanuuspöytä

Tavoitteet: 3.1 Tiedottamisen tehostaminen 3.2 Kyläsuunnitelmien laatimisen käynnistämisen/ päivittämisen aktivointi 3.3 Kylien kehittämishankkeiden neuvonta ja toimintataryhmärahoituksen hakemisen aktivointi 3.4 Kylien lähipalvelujen kehittäminen 3.5 Maaseudun uusien elinkeinojen kehittäminen ja olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen 3.6 Kylien yhteistyön ja verkottumisen edistäminen

Hankkeen tavoitteiden tarkastelussa löytyy useita palveluja/toimia, joita voi sanoa EU:n kehittämishankkeiden yleisiksi tavoitteiksi, eli levitykseen soveltuviksi hyviksi käytännöiksi.

Tarkemman kuvauksen kustakin tavoitteesta löydät numeroinnin mukaisesti raportista.

Hyviksi todetut ratkaisut löytyvät raportista Hyvä juttu! –leimalla merkittynä.

7. JOHTOPÄÄTÖKSET

7. Johtopäätökset Kyläasiamiehen merkitys osoittautui kylille sekä koko kaupungille välttämättömäksi. Pieksämäen kylien aktivoiminen ja kehittyminen sekä kaupungin ja maaseutualueiden yhteistyön rakentaminen vaativat palkattua koordinaattoria. Pelkästään talkootyön varaan työtä ei voi jättää. Hankeen aikana kylät ja kyläläiset ovat aktivoituneet toimimaan yhdessä yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi sekä palveluiden tuottamiseksi haja-asutusalueilla. Myös kaupunki on monessa kohtaa tullut hyvin vastaan. Pieksämäen lähipalvelujen kehittäminen onkin edistynyt, vaikka samaan aikaan on ollut käynnissä raju supistaminen. Odotukset ja toiveet ovat olleet sitä korkeammalla, mitä enemmän on saatu aikaan. Eikä ihme, sillä maaseutuasiamiestäkään ei ole ollut Pieksämäen kaupungilla kymmeneen vuoteen. Maaseudun ja kylien asiat eivät ole kuuluneet kenellekään. Osallisuus, kuuleminen ja muut lähidemokratian keskeiset asiat kuuluvat lain mukaan kaupungille. Pieksämäen lähidemokratian pulmat nousivat vahvasti esiin hankkeen aikana. Osa syy on toki myös siinä, ettei kuntaliitosten aikaan tehty Mikkelin kaltaista aluejohtokuntamallia. Johtopäätöksenä voi todeta, että positiivisen kehityksen saamiseksi tarvitaan kumppanuuspöytiä, joissa asukkaat, kolmas sektori, yritykset ja julkiset toimijat kehittävät yhdessä vaihtoehtoisia palvelujen tuotantomalleja. Tarvitaan sektoripohjaisen ajattelun sijaan palvelutai aluelähtöistä ajattelua. Valmistuneet kyläsuunnitelmat kertovat elävistä kylistä. Kylillä on valtavaa osaamista, iloa ja elämää niin omalle väelle kuin kesäasukkaille, tapahtumavieraille ja yrittäjille. Siellä on väkevä tahto pitää alueet asuttuna. Kyläkumppani-hankkeen tavoitteena oli, että kaupunki palkkaisi kyläasiamiehen hankkeen päätyttyä kaupungin työntekijäksi. Kaupungin kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa asia ei edennyt. Parannettavaa löytyy myös hankkeen tiedotuksen suhteen. On käynyt ilmi, että asiat ovat niin monimutkaisia, että niistä ei välttämättä rivikyläläinen pääse jyvälle. Vaikka kylätoiminta on ehdottomasti poliittisesti sitoutumatonta toimintaa, on palvelujen heikentyminen Pieksämäen kylät kehittyvät! nostamassa myös lähidemokratian, edunvalvonnan ja osallisuuden osaksi kylätoimintaa. Tämän johdosta syntyy uudenlaisia kylätoiminnan organisaatioita. Pieksämäki on yksi edelläkävijöistä. Pieksämäen kylät ry on kehittämistoiminnallaan ja saamansa julkisuuden myötä rakentanut elävien maaseutualueiden imagoa. Se on ottanut paikkansa uutena toimijana päätösten valmistelussa ja kehittämispolkujen suunnittelijana. Uusien käytäntöjen vahvistuminen vaatii kuitenkin jatkuvuutta. Kyläkumppani-hankkeen omarahoitusosuus kerättiin suurelta osin konserttituotoilla, myöskään talkootöiden suhteen ei ollut ongelmia. 39

8. JATKOTOIMET

8. Jatkotoimet Pieksämäen kylät ry on suunnitellut Kyläkumppani-hankkeen jatkotoimiksi kaksivuotista kehittämistyötä, jolle on tarkoitus hakea rahoitusta ainakin toimintaryhmä Veej´jakajalta. ”Elävän kylän kokoinen palvelualue ja kylien vetovoiman lisääminen” –hankesuunnitelma (Paikoitellen keskusteluissa käytetty myös nimeä Kyläkumppaniplus) sisältää seuraavia ajatuksia: • Osallisuuden, vuorovaikutuksen, avoimuuden ja poikkihallinnollisuuden lisääminen, lähidemokratian kehittäminen lähipalvelujen turvaamiseksi • Kirkonkylien vahvistaminen ja kylien profiloituminen • Uusia asukkaita ja yrittäjiä • Kylätapahtumien ja retkikohteiden tuotteistaminen ja markkinointi • Tiedotuksen parantaminen Jatkotoimista on keskustelu Veej´jakaja ry:n, Etelä-Savon maakuntaliiton ja Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Pieksämäen maaseutualueita tarjotaan aktiivisesti myös muihin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämistoimiin. Kylätoiminnan piiristä löytyy useita asioita, joita voitaisiin pilotoida myös valtakunnallisissa kehittämistöissä. Lähidemokratian kehittämisen tiimoilta Pieksämäellä on tarkoitus ottaa pienin askelin käyttöön alue- ja asialähtöiset lähikumppanuuspöydät. Lisäksi on sovittu, että kaupungin koko kuvan muodostumiseksi perustetaan virkamiesjohtoinen kehittämishankkeiden johtoryhmä, jonka tarkoituksena on • • • •

Muodostaa toimijoille Pieksämäen kehityskaarien kokonaiskuva Verkostoitua Poistaa päällekkäisyyksiä Tuoda keskeisten virkamiesten tietoon kehittämistyön eteneminen sekä mahdolliset esteet

Hankkeen ohjausryhmä totesi viimeisessä kokouksessaan, että neuvotteluja kyläasiamiehen saamiseksi kaupungin palkkalistoille on jatkettava. Työtä ei voi jättää kehittämishankkeiden varaan.

9. ALLEKIRJOITUKSET JA PÄIVÄYS

9. Allekirjoitukset ja päiväys

Pieksämäellä 8.1.2015

Peter Hartwig Ohjausryhmän puheenjohtaja

Heikki Häkkinen Pieksämäen kylät ry:n puheenjohtaja

Vuokko Jaakkola Kyläkumppani-hankkeen projektipäällikkö, kyläasiamies

Ai mitäkö mietin? Kyläkumppani-hanke vetää viimeisiään. Enää rutistus loppuraportin kanssa, sit se olis siinä. Kaikki toimenpiteet on tehty mitä suinkin vain ehdin tekemään. Jotain jäi tietysti ensi vuodellekin. Sain eilen Pieksämäen kylät ry:n hallituksessa kauniita sanoja ja kiitosta työstäni, kukkia ja patakintaille uuden kyläsepän takoman koukun. Syvänsiläiset ilahduttivat minua, wannabe sokerileipuria, jälkiruokaviinillä:) Hieno vuosi takana, ei voi muuta sanoa kuin iso kiitos kaikille kyläläisille, yhteistyökumppaneille, rahoittajalle ja läheisille jotka ovat minua tukeneet. Viikonlopun huilaan ja vimmainen raportointi alkaa maanantaina. - 12.12.2014 Kyläasiamies Vuokko

10. LIITTEET

10. Liitteet

LIITE 1, sivu 1/5

Pieksämäen Kyläkumppani hankkeen tulosten arviointi 17.10.2014 Paikalla: Kyläasiamies Vuokko Jaakkola ja Jarmo Vauhkonen Pieksämäellä Pike-hankkeen tuloksia arvioitiin Pieksämäen kylät ry:n hakeman Kyläkumppani hankkeen (Leader) ja Jäppilän kirkonkylän kokemusten perusteella. Hankkeen tavoitteena on mm. ollut kirkonkylän kehittämissuunnitelman laatiminen. Kyläkumppanuus hanke päättyy vasta vuoden 2014 lopussa, mutta työ on jo siinä vaiheessa että sen kokemuksia ja tuloksia voidaan arvioida. Arviointia varten osallistujille lähettiin etukäteen saate-mail ja malliksi Mäntyharjun keskustahankkeen tulosten jälkiarviointimuistio. Arviointi suoritettiin käymällä keskustelua ja vastaamalla neljään kysymykseen: 1. Mikä on päättäjien ja avaintoimijoiden kirkonkylän kehittämisen todellinen kehittämisvalmius kunnassa (0-3)? • nollavaihtoehto eli keskuksen kehittäminen koetaan nykytilanteessa tarpeettomaksi, taantuminen hyväksytään (0) • valmiutta on vain keskuksen pistemäisten ongelmien ”täsmäkehittämiseen” (1) • valmiutta on jonkin osa-alueen (tapahtumat, matkailu…) kehittämiseen (2) • keskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja uusiutuminen koetaan laajasti erittäin tärkeäksi, kehitystyö perustuu yhteisesti hyväksyttyyn visioon ja siihen on sitouduttu (3) 2. Mitkä ovat todelliset investointi- ja keskuksen kehittämispäätökset, joihin kunta ja avaintoimijat ovat itse sitoutuneet (lyhyt ja pitkä aikaväli), ja millä tavalla? 3. Onko kirkonkylän kehittämisen jatkuvuus turvattu, miten (toimintamalli)? 4. Miksi investoida kirkonkylään ja sen kehittämiseen – mikä on kunnan, asukkaiden ja yrittäjien ydinviesti kuntalaisille, yrityksille, investoreille, uusille asukkaille ja asiakkaille? Alla ovat arvioinnin johtopäätökset. Kysymyksessä ei ole suora muistio vaan millainen kuva tekijälle kysymysten ja keskustelun pohjalta syntyi.

Johtopäätökset arviointipalaverista 1. Mikä on päättäjien ja avaintoimijoiden keskuksen kehittämisen todellinen kehittämisvalmius kunnassa? Päättäjien valmius? Päättäjien todellisen kehitys- ja sitoutumisvalmiuden epäselvyys vaikeuttaa kysymykseen vastaamista. Pieksämäen kaupungin päättäjillä on ”päivän poliittista valmiutta” tuiketaajamien (kirkonkylien, entisten kuntakeskusten) kehittämiseen, mutta todellinen sitoutuminen ja kehittämisvalmius jäävät monelta osin epäselväksi. Myös virkamiesjohdon valmius herättää monia kysymyksiä. 43

10. LIITTEET

LIITE 1, sivu 2/5

Pieksämäellä ei ole kuntaliitosten yhteydessä organisoitu ja resurssoitu entisten kuntien alueiden kuten Jäppilän kehitystä aluejohtokunta- tai muulla tavalla (vrt. Mikkeli ja Savonlinna). Kaupungilla ei ole myöskään kaupunginjohtajan lisäksi viranhaltijaa, jonka tehtävänä olisi myös maaseudun ja kirkonkylien kehittäminen. Kaupungin johdon ja päättäjien epäselvä kehitys- ja sitoutumisvalmius heijastuvat epäselvyytenä myös asukkaiden ja yrittäjien kehittämisvalmiuteen, tulevaisuuden uskoon ja jopa luottamukseen kaupungin toimintaan. Asukkaiden ja yrittäjien valmius? Maaseudun ja kirkonkylien kehitys on jäänyt lähinnä kolmannen sektorin toimijoiden kuten Pieksämäen kylät ry:n ja erilaisten maaseudun kehittämishankkeiden varaan. Kyläkumppani hankkeen tulokset osoittavat, että Jäppilän asukkailla ja yrittäjillä on valmiutta osallistua oman cityn kehityksen ideointiin ja myös kehitystoimenpiteiden toteuttamiseen. Esimerkkinä yrittäjien aktiivisuudesta ja yhteisöllisyydestä on Jäppilän Yrittäjät ry:n oma kesäteatteritoiminta.

10. LIITTEET

LIITE 1, sivu 3/5

Miksi selkeä vastaus kehittämisvalmiuteen on niin oleellinen? Epäselvä tilanne vaikeuttaa osaltaan keskusten kehittämistä. Se heijastuu ilman muuta myös tuloksiin ja kehitystyön jatkuvuuteen. Epäselvä tilanne on pahin mahdollinen asetelma. Vielä paljon huonompi kuin selkeä tahdon ilmaus: Päättäjillä ei ole nykytilanteessa valmiutta keskuksen kehittämiseen, välttämättömiä ylläpitotoimenpiteitä lukuun ottamatta (vaihtoehto 0-1). Mikäli päättäjien tahtotila ja todellinen kehittämisvalmius jäävät epäselväksi, asukkaiden ja yrittäjien aktiivisuus, osallistaminen, ideointi ja 1-3 parhaan kehittämisidean äänestäminen jatkoon eivät kohtaa. Asukkaiden kehittämisinto saattaa johtaa aivan toisenlaisiin kehitysideoihin kuin mihin päättäjät ovat valmiita sitoutumaan. Todellisena lopputuloksena pahimmillaan vain ajan ja taloudellisten resurssien tuhlausta sekä lisää epäluottamusta ja turhautumista. Kun hanke loppuu, niin kehitys loppuu. Miksi päättäjien todellinen valmius sitoutua ja kehittää juuri kirkonkyliä ja niiden keskuksia jää epäselväksi? Seuraavassa on muutamia vastauksia pohdittavaksi. Maakuntakaavassa (2009) aluerakenteen ja aluesuunnittelun painopistevalinnat on tehty Maakuntavaltuuston keväällä 2009 hyväksymässä Etelä-Savon maakuntakaavassa on kehittämisperiaatemerkinnöillä osoitettu myös maakunnalliset aluesuunnittelun painopisteet: kaupunkiseudut, keskukset, Viitostie ja järvimatkailun kehittämisvyöhyke. Maakuntakaavan mukaisesti maakunnallisesti merkittävä kyläverkko 2030 muodostuu uudistuneista ja elinvoimaisista kirkonkylistä (nykyisistä ja entisistä kuntakeskuksista). Tätä strategista tavoitetta ja valintaa on pyritty maakuntaliiton toimesta edistämään jo vuodesta 2009. Tähän perustuu myös pienten keskusten kehittämiskampanja ja pienten keskusten kehittämishankkeet (Pike). Maakuntakaavan mukaiset aluerakenteen painopistevalinnat eivät ole toistaiseksi riittävästi jalkautuneet kuntien päätöksentekoon ja maankäyttöpolitiikkaan. Kysymys on joukkuepelistä, johtamisesta, yhteistyöstä ja viestinnästä Keskusten kehittäminen on joukkuepeliä, jonka keskeiset toimijat ovat kaupunki ja kaupungin päättäjät, asukkaat ja yrittäjät. Eri toimijoilla on oma tärkeä roolinsa. Kaupungilla ja kaupungin johdolla (kaupunginjohtajalla) on kiistaton asema ja velvollisuus johtaa myös kirkonkylien kehittämistä sekä osoittaa selkeästi päättäjien tahtotila ja todellinen valmius (puitteet) kehitystyölle. Ellei joukkuepeli ja sen johtaminen toimi, kehittämistyö ei johda todellisiin tuloksiin panostuksista riippumatta. Ja päinvastoin, mikäli se toimii, tuloksia syntyy lähes olemattomilla panostuksilla. Koko kaupunkia kehitetään tasapuolisesti sektoreittain Vakiintuneen käytännön mukaisesti kaupungin ja kuntien kehittäminen tapahtuu käytännössä enemmän sektoreittain (sote, koulu, elinkeinot, tekninen huolto…) kuin tavoitteellisen kaupunkirakenteen kehityskuvan perusteella. Harva kunta on valinnut selkeästi alueellisia paikalliskehittämisen painopisteitä koko kunnan tasapuolisen kehittämisen sijaan. Kyläkumppani hanke ja kirkonkylän kehittäminen paljastavat yhden Pieksämäen ja samalla myös monen muun eteläsavolaisen kunnan maankäyttöpolitiikan puutteen: Pieksämäellä 45

10. LIITTEET

LIITE 1, sivu 4/5

on vireillä kaupunkitaajaman strateginen yleiskaavoitus mutta kaupungilta puuttuu koko kaupunkirakeen strateginen tarkastelu, jossa mm. paikalliskeskusten (kirkonkylien) asema kaupunkirakenteessa olisi määritelty. Mikä on päättäjien todellinen paikalliskeskusten kehittämisvalmius? Kuuluuko paikalliskeskusten elinvoimaisuus kaupungin ja aluejohtokuntien edunvalvonnan ykköskoriin? Vai onko paikalliskeskusten kehittäminen vai yksi tärkeä asia muiden kehittämistarpeiden joukossa. Nykytilanteessa päättäjät ja virkamiesjohto joutuvat käsittelemään ja arvioimaan kaupunkirakennetta, yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria edelleenkin ensisijaisesti tapauskohtaisesti ja omista lähtökohdista, kaupungin tasapuolisen kehittämisen periaatteella. Kaupunkirakenteen osalta ei ole tehty riittävän sitovia kehityksen alueellisia painopistevalintoja samaan tapaan kuin muiden julkisten palvelujen osalta joudutaan jatkuvasti tekemään (kouluja sote-palvelut). Helpottaisiko esim. koulukeskustelua, mikäli Pieksämäellä olisi selkeämpi käsitys kaupungin tavoitteellisesta aluerakenteesta ja sen kehityksen painopisteistä (valinnoista)? Kirkonkylän (ent. kuntakeskuksen) asema on paikalliskehittämisessä erikoinen Oma kunta ja sen itsenäisyys koetaan alueen elinvoiman perustaksi. Sen sijaan kuntakeskuksella (kirkonkylällä) ei välttämättä koeta olevan samaa asemaa ja kohtalonyhteyttä alueen elinvoimaisuuden kannalta kuin omalla kunnalla. Hyvinvointivaltion kasvun aikana muotoutuneet kuntakeskukset (kirkonkylät) eivät välttämättä ole identiteetiltään niin vahvoja kuin maaseutu ja sen vanhat juurevat kyläyhteisöt. Kirkonkylällä ei ole samaa yhteisöllisyyttä eikä kylätoimikuntaa kuin maaseutukylillä. Asetelmana on enemmänkin: kunta hoitaa. Tähän oman vastuun ottoon ja yhteisöllisyyteen on kuitenkin Pieksämäellä viime vuosina tartuttu niin Jäppilässä kuin Virtasalmella. Kuntaliitosten myötä entisten kuntakeskusten (kirkonkylien) kehittämisen haasteet korostuvat entisestään. Kirkonkylät näyttävät pudonneen kaupunki- ja maaseutupolitiikan välimaastoon. Uudessa tilanteessa kirkonkylä joutuu kilpailemaan ja voi jopa ”hävitä” kehitysvalmiudessa maaseudun ja maaseutukylien kehittämiselle ja suunnitteluvalmiudelle. 2. Mitkä ovat todelliset investointi- ja keskuksen kehittämispäätökset, joihin kunta ja avaintoimijat ovat itse sitoutuneet (lyhyt ja pitkä aikaväli), ja millä tavalla? Jäppilän kylät ry:n perustaminen 14.8.2014 on merkittävin hankkeen aikana tehty Jäppilän ja kirkonkylän kehittämispäätös. Jäppilät kylät ry on entisen Jäppilän kunnan alueen 9 eri kyläkunnan yhteinen toimielin. Sen hallitukseen kuuluu 13+4 jäsentä ja yhdistykselle tehdään oma toimintasuunnitelma. Parhaillaan suunnitellaan kyläkyselyn tekemistä Jäppilän kehittämiseksi ja kirkonkylän kyläsuunnitelman laatimiseksi. Jäppilän kyläyhdistys on hankkinut jäppilä.fi –verkkosivuston osoitteen ja sivuston työstäminen on käynnissä. Jäppilän kylät ry toimii entisen kunnan talon, Jäppilä-talon tiloissa. Jäppilä-talo on kaupungin omistama ja luovutettu ilmaiseksi asukkaiden, yhdistysten ja kylät ry:n käyttöön. 3. Onko keskuksen kehittämisen jatkuvuus turvattu, miten (toimintamalli)? Jatkuvuudesta ei ole varmuutta. Tavoitteena on, että Jäppilän alueen ja kirkonkylän paikalliskehittämisen jatkuvuus perustuisi ns. Jäppilän lähikumppanuuspöytä toimintamalliin, Jäppilän kylät ry:n toimintaan sekä uuteen ”Elävän kylän kokoinen palvelualue” hankkeeseen (Leader). 46

10. LIITTEET

LIITE 1, sivu 5/5

Hankesuunnitelmaa esiteltiin kaupungin johdolle 17.10.2014 ja kaupunki on sitoutunut Leader toiminnan rahoittamiseen. Kaupunki suhtautui hankesuunnitelmaan myönteisesti. Samalla kaupungin johtoryhmän jäsen sivistysjohtaja Kari Koistinen linjasi, että tästä eteenpäin kaupungin keskeisistä kehittämishankkeista: Veturitallit, Elämänkaari, Elävän kylän kokoinen palvelualue, kolmannen sektorin inventointi (seura-, järjestö- ja yhdistys investointi), uusia palvelumalleja sivistys-soteen… laaditaan kokonaiskuva, jota päivitetään 2-3 kertaa vuodessa (Vesterinen, Koistinen, Hyykoski). 4. Miksi investoida Jäppilän kirkonkylään ja sen kehittämiseen – mikä on kaupungin, asukkaiden ja yrittäjien ydinviesti kuntalaisille, yrityksille, investoreille, uusille asukkaille ja asiakkaille? Nykytilanteessa yhteisesti rakennettu pääviesti puuttuu tai tilanne on epäselvä. Jäppilässä ei ole myöskään käynnissä prosessia yhden yhteisen viestin rakentamiseksi, ellei uusia verkkosivuja sellaisena haluta nähdä. Yhteisen viestin rakentamiseksi on kuitenkin hyvät edellytykset edellä kuvatun toimintamallin myötä. Jäppilässä asuu ja vaikuttaa myös viestinnän kannalta merkittäviä ihmisiä. Viestintäkysymys ja sen merkitys jäävät liian vähälle huomiolle. Myös viestitön tilanne viestii. Se vaikuttaa Jäppilän asukkaiden ja yrittäjien tulevaisuuden uskoon. Se vaikuttaa myös ulkopuolisten asukkaiden, yrittäjien ja asiakkaiden valintoihin: Miksi investoida (valita) Tuiketaajamaan? Viestitön tai epäselvä asetelma ja tulevaisuuden usko tilanteessa, jossa maaseudun paikalliskeskusten kehitys ja imago eivät ole yleisesti erityisen vetovoimainen, saattaa jopa heikentää Jäppilän kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta siitä, mikä se todellisuudessa on. Viestitön ja epäselvä tilanne heijastuvat todennäköisesti myös asukkaiden ja yrittäjien valmiudessa sitoutua (myydä aikaansa ja investoida) oman citynsä kehittämiseen? Toimintaympäristön kilpailukyvyn näkökulmasta kirkonkylän (kuntakeskuksen) rooli maaseutumaisen maakunnan ja paikallisen talousalueen lähipalvelukeskuksena ja osana sujuvaa arkea on kiistaton. Hyvät liikenneyhteydet ja houkuttelevat asunto- ja rantatontit eivät riitä. Ilman elinvoimaisia keskuksia alueen toimintaympäristö jää kuin jalkapuoleksi, perifeerisyys lisääntyy ja sujuva arki vaikeutuu. Tämä tosiasia pitäisi pystyä nostamaan selvitystyössä paremmin esille, keskusteluun ja viestintään. Tästä lähtökohdasta tulisi päättäjien ja kuntalaisten arvioida myös oman cityn elinvoimaisuuden merkitystä ja kehittämisvalmiutta sekä yhteisen viestin rakentamista. Ellei Jäppilä itse, päättäjät, asukkaat, yrittäjät usko omaan elinvoimaansa ja tulevaisuuteensa ja viesti siitä selkeästi kuinka sitä voi odottaa muilta. Uusi kaikkien toimijoiden yhteinen kyläyhdistys Jäppilän kylät ry on perustettu omalta osaltaan muuttamaan nytilaa ja -kuvaa ja viestimään ulospäin asukkaiden omaa tulevaisuuden uskoa. Jarmo Vauhkonen Aluesuunnittelujohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Raportin tekijät Teksti: Kyläasiamies Vuokko Jaakkola Kuvat: Vuokko Jaakkola, Ira Honkonen, Kimmo Peltonen, Marika Liukkonen, Tarja Pöntinen, Diak, Henri Kähkönen, Pieksämäen Lehti Graafinen ilme ja taitto: Whitewall Oy Tulostus: Kopiokerttu Loppuraportti löytyy sähköisenä Pieksämäen kylät ry:n verkkosivulta www.pieksamaenkylat.fi 48