Raumalehti 2/2015

Kaupungin tiedotuslehti

POIKAKUORO

laulanut 60 vuotta s. 4

•

2015

INFRAKATSAUS 2015 s. 14–15

SISÄLTÖ

8 Tässä numerossa:

Rauman poikakuoro 60 vuotta

Eila Minkkinen nauttii tekemisestä

Rauman matkailukesä 2015

10 Töissä kaupungilla 12 Kaupungin tilinpäätös 2014 14 Infrakatsaus 16 Meremme tähden 18 HINKU-teko 20 Lakarin kaivauksista näyttely

22 Beach volley on kesän hitti 24

Flikkatte Vitone 25 vuotta

26 Pyöräillen kesäkuntoon 28 Kesätekemistä lapsille ja nuorille 30 SuomiAreena puhuu pelosta 32 Tapahtumia Raumalla

Tiedotuslehti 2 • 2015

24 2

Toimitus: Julkaisija: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka: Jakelu: Kannen kuva:

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja Anne Haapasalo, Arja Pietilä, kulttuurija vapaa-aikatoimi Markus Savolainen, tekninen virasto Kristiina Kuusio, sosiaali- ja terveysvirasto Päivi Hokkanen, kasvatus- ja opetusvirasto Raija Lehtorinne, keskusvirasto Pirkko Ylilammi, Miltek Viestintä Oy Rauman kaupunki Viestintäpalvelut PL 41, 26101 Rauma, p. 02 834 3597 Pauliina Ylenius PunaMusta Oy Itella Posti Oy Juha Sinisalo

Seuraava lehti ilmestyy 4.9.2015

TIESITKÖ?

Kaupunki tarjoaa sertifioitua palvelua Rauman sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä ISO 9001:2008 -standardiin perustuva toimintajärjestelmä, mikä antaa kehyksen toiminnalle ja palvelujen jatkuvalle parantamiselle. Sosiaali- ja terveysviraston palveluja on laajasti arvioitu ulkopuolisen asiantuntijan Inspecta Sertifiointi Oy:n toimesta. Avoterveydenhuollon palveluista on sertifioitu työterveyshuolto, lääkinnällinen kuntoutus, suun terveydenhuolto, perhekeskuksen neuvolatoiminta sekä muistipoliklinikka. Sosiaalipalvelujen kaikki yksiköt on sertifioitu: ensimmäisenä aikuis- ja perhetyö, sitten lastensuojelu ja vammaispalvelut. Myös sairaalan yleislääketieteen yksikkö sekä vanhuspalveluihin kuuluva kotihoito on sertifioitu. Sertifioinnit jatkuvat syksyllä 2015.

Talkoot saaressa Kaikille avoin talkootapahtuma Kuuskajaskarin saaressa 23.5. klo 10 alkaen. Talkoissa mm. raivataan maastoa ja tehdään lammasaitaa. Tarkempia tietoja ohjelmasta ja kuljetuksista voi tiedustella ympäristönhoitaja Uula Jänkävaaralta p. 044 534 1967.

Kasvatus- ja opetusvirasto Virasto on suljettuna 6.–24.7. Päivähoitoon liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä päivystäviin päiväkoteihin. Muissa asioissa auttaa palvelupiste Pyyrman, p. 02 834 5000. Päivystävät päiväkodit Lajon päiväkoti, p. 044 793 4584 Otan päiväkoti, p. 044 793 4574

facebook.com/raumafi

Pääkirjoitus 15.5.2015

Vilkas kesä RAUMAN

ODOTTAA

Kaunis kaupunkimme valmistautuu jälleen vilkkaaseen kesään. Nähtävää ja koettavaa on niin meille asukkaille kuin turisteillekin roppakaupalla. Tarjolla on hienoja konsertteja, teatteria, näyttelyitä, retkiä sekä lukuisia tapahtumia. Osallistutaan ja nautitaan niistä yhdessä! Näin myös pidämme huolta siitä, että kaupunkimme pysyy elävänä ja vetovoimaisena muidenkin silmissä. Ympäristön hyvinvointi on asia, mihin jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Meremme tähden -hanke on valtakunnallisestikin merkittävä osoitus tästä. Kaikilla kaupungin kouluilla on nykyisin oma kummivesi, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutustua monipuolisesti veteen. Mukaan on haastettu kaikki valtakunnan koulut, ja myös monet muut tahot ovat lähteneet mukaan. Ympäristön hyväksi toimitaan myös HINKU-hankkeissa, joissa raumalaisetkin ovat kunnostautuneet.

Kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla, mutta haasteita riittää. Kilpailukyvyn vahvistaminen ja työllisyyden turvaaminen ovat avainasemassa. Viime vuoden merkittävimpiä tulevaisuusinvestointeja oli telakka-alueen osto kaupungille. Loput kauppahinnasta maksettiin kaksi viikkoa sitten Meyer Turku Oy:lle. Seaside Industry Park Rauman alueesta jo nyt puolet on käytössä. Menestyvät veturiyritykset ovat houkutelleet teollisuuspuistoon joukon pienempiä toimijoita. Teollisuuspuiston telakka-allas on vuokrattu Rauma Marine Constructions -yhtiölle, joka on saanut alkuvuoden aikana mukavasti töitä. Uusien tilausten myötä alueen työntekijöiden määrä nousee lähelle entisiä telakka-aikoja. Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin toimitettavan kelluvan virkistysalueen työllistävä vaikutus on yli sata henkilötyövuotta. Tilaukset on saatu myös jäänmurtaja Otson ja Urhon muutostöistä ja Louhi-aluksen huoltotöistä. Ollaan ylpeitä raumalaisesta osaamisesta!

Kristiina Lehtonen viestintäpäällikkö

twitter.com/raumafi youtube.com/cityofrauma instagram.com/visitrauma

POIKAKUORO

60v

Nämäp poikki o vast. Rauman Poikakuoron laulajilta onnistuu myös poseeraaminen. Uusia laulajia kuoroon otetaan pitkin vuotta harjoitusten yhteydessä musiikkiopistossa maanantaisin klo 17.30-19.30.

Rauman Poikakuoro

Laulavien herrasmiesten kasvattaja Teksti: Kristina Haavisto kuva: Kirsi Kuusisto

Kaverit parasta

– Pojallani oli kova ramppikuume ennen ensiesiintymistä Rauman Poikakuorossa. Oli hienoa nähdä se ilo, mikä hänessä esiintymisen jälkeen oli, ja kun hän totesi ymmärtävänsä, miksi vanhat papat laulavat, Merja Kauppi muistelee.

Poikakuoro toimii Rauman musiikkiopiston alaisuudessa. Parhaillaan kuorossa on vähän alle kaksikymmentä 7–17-vuotiasta poikaa. Harjoitukset pidetään kerran viikossa, joka toinen viikko treenataan lisäksi omaa ääntä, kerran kuussa on laululauantai ja silloin tällöin pidetään laululeirejä.

Nyt Kaupin perheestä on kaksi poikaa Poikakuoron riveissä. He edustavat perinteikästä, Suomen toiseksi vanhinta Poikakuoroa, jonka monet entiset jäsenet laulavat yhä Rauman monissa kuoroissa tai jotka Hannu Linnun, Heikki Valpolan, Timo Nuoranteen ja Juha Kotilaisen lailla ovat saaneet musiikista ammatin. Toukokuussa nykyiset ja entiset laulajat kokoontuvat 60-vuotisjuhliin, joissa kuullaan niin nykykuoroa, entisten kuorolaisten alumnikuoroa että Rauman Mieslaulajia. Saisipa kuoron yhdessä Rauman Mieslaulajien kanssa perustanut ja sitä pitkään johtanut Erkki Tallila olla kuuntelemassa!

Missään vaiheessa ei ole tullut sellaista oloa, ettei olisi kivaa.

Antero Kaskisella on menossa 7. vuosi eli laulukausi: – Olen saanut nähdä kehittymiseni laulajana ja sen, että kappaleista tulee valmista. Laulaminen helpottuu ajan myötä, eikä laulamisesta ole paineita. – Missään vaiheessa ei ole tullut sellaista oloa, ettei olisi kivaa. Bassolaulaja kertoo, että motivaatiota lisäävät kappaleiden vaihtuvuus ja niiden tasokkuus. Haasteita kyllä riittää, sillä käytössä ovat ainakin latina, kirkkoslaavi, japani ja rauman kieli. Kieliä pääsee treenaamaan myös kuoromatkoilla ulkomaille. – Ihan parasta kuorossa ovat kaverit, Antero tiivistää. Kaupin veljeksistä Oliverilla on menossa 5. ja Topiaksella 3. laulukausi. Myös he listaavat kuorokaverit kärkipäähän.

– Kuorossa oppii laulamaan kunnolla, Oliver miettii ja Topias jatkaa:

Pitsiviikon ohjelma julkaistaan toukokuun lopussa pitsiviikko.fi -sivuilla. Käsiohjelmat tulevat jakoon eri puolille kaupunkia juhannusviikolla. Pitsiviikon tuotteet (huivit, t-paidat ja hupparit) ovat myynnissä kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa.

– Vieraskieliset laulut ovat vähän hankalia, muttei kauhean vaikeita lauluja ole ollut. Kuorotoiminnan moninaisuus, kuten reissut, innostavat poikia. Ja tehdyn työn julkituonti: – Esiintyminen on hienoa! Vuoden mittaan Poikakuorolla on tusinan verran esiintymisiä.

Kasvun paikka kaikille – Kuoro on varsin oiva tapakasvatusfoorumi, jossa kasvaa harvinaisen hyvätapaisia nuoria. He myös oppivat toimimaan erilaisten ja -ikäisten poikien kanssa, Rauman Poikakuoron Tuki ry:n puheenjohtaja Susanna Hammar kiteyttää. – Isommat sparraavat pienempiä ja auttavat heitä eteenpäin, Rauman Poikakuoron Tuki ry:n sihteeri Merja Kauppi jatkaa. Äidit kertovat tavoitteena olevan, ettei kuoro rasita perheitä taloudellisesti tai talkoilla. – Olemme panostaneet varainhankintaan, esimerkiksi apurahojen anomiseen, ja olemme ilahduttavasti myös saaneet rahaa. Kuoron lukukausimaksu on 50 €. Lisäksi esiintymispuvusta peritään 15 euron käyttömaksu, joka kattaa koko kuoroajan. – Kuoro toivoo, että raumalaiset huomaisivat perinteisen poikakuoronsa merkityksen niin oman kaupungin kuin valtakunnankin kulttuurielämässä.

Rauman Poikakuoron

60-VUOTISJUHLAKONSERTTI Rauman Pyhän Ristin kirkossa la 23.5. klo 17.30 Konsertin jälkeen kahvit ja muisteluilta seurakuntatalolla

Elämysten ja kokemusten

PITSIVIIKKO

Teksti: Leila Stenfors

Rauman Pitsiviikkoa vietetään jälleen heinäkuun viimeisellä viikolla. Kaupunkifestivaali tarjoaa ohjelmaa, tapahtumia ja ajanvietettä niin lapsiperheille kuin pitsivieraillekin – yli viikon kestävän tapahtuman jokaisena päivänä.

Kauko Röyhkä & The Boots ja Joosua. Mustan pitsin yönä, 24.7. kaupungissa pääsee nauttimaan myös kansainvälisten suurmarkkinoiden ja kaupungintalon sisäpihalle siirtyvän käsityöläistorin tunnelmasta.

Lasten Pitsiviikolla nähdään, kuullaan, osallistutaan ja tehdään itse. Kädentaitojen, musiikin ja teatterin työpajoja ja esityksiä järjestetään Posellin Lastentalossa ja muualla kaupungissa festivaaliviikon aikana. Koko perheen konsertissa 25.7. Savilanpuistossa esiintyy riemastuttava Mimmit -yhtye.

Tapahtumien täyteisen festivaaliviikon ohjelmasta löytyy kiinnostavaa tekemistä ja kokemista aivan jokaiselle. Nähdään Pitsiviikolla!

Irina

Nyplättyä ja 3D-pitsiä Pitsiviikon laajasta näyttelyohjelmasta löytyy tänäkin kesänä yli 40 käyntikohdetta. Esillä ovat mm. kuvataide, kädentaidot ja tietenkin pitsi, tänä vuonna myös 3D-tulostettuna. Samaan aikaan Pitsiviikon kanssa vietettävän käsityöperinneviikon ohjelma laajentaa Pitsiviikon näyttelyohjelman myös Rauman ympäristökuntiin. Pitsinäyttelyissä pääsee tänä vuonna ihailemaan raumanpitsin ja modernin pitsitaiteen lisäksi eri puolilta Suomea tulevien nyplääjien töitä. Esillä on myös uutta ja vanhaa saksalaista pitsiä ja vuoden 2014 nyplääjän arvonimellä palkitun Aila Rismalan töitä.

Mustan pitsin yö Savilanpuiston ilmaiskonsertissa esiintyvät mm. Irina, Jussi & The Boys,

Jussi & T

he Boys

Mimmit

Hopeaseppä ja kuvanveistäjä Eila Minkkinen tunnetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erityisesti korumuotoilun ja metallitaiteen edelläkävijänä.

Hopeaseppä ja kuvanveistäjä

EILA MINKKINEN nauttii tekemisestä Teksti ja kuva: Pirkko Ylilammi

Ahkera, utelias, vaihtelunhaluinen, kansainvälinen. Ainakin nämä adjektiivit tulevat mieleen, kun kuvanveistäjä ja hopeaseppä Eila Minkkinen kertoo pitkästä urastaan. Valtion taiteilijaeläkettä nauttivan taiteilijan palo luoda uutta ei ole kadonnut minnekään, joten kesäkuussa avautuva laaja retrospektiivinen näyttely Rauman taidemuseossa on vain yksi etappi matkan varrella. – Tykkään tekemisestä, enkä voi ymmärtää taiteilijoita, jotka tekevät koko elämänsä yhtä ja samaa, naurahtaa hyväntuulinen mestari työhuoneellaan Vanhassa Raumassa. Kokeilunhalu näkyy vahvasti Eila Minkkisen töissä ja materiaalivalinnoissa. Kupari, hopea, pronssi, paperi ja viimeksi mukaan tullut lasi ovat hänelle tuttuja työstettäviä. Suomen Lasimuseossa Riihimäellä päättyi vastikään Suomen lasi elää 7 Finnish Glass Lives -näyttely, jossa oli esillä Minkkisen lasiveistoksia. Niissä sulaan lasimassaan on yhdistetty hopeaa, kultaa ja kuparia. Näitä uusia lasiveistoksia nähdään taidemuseon näyttelyssä ensi kesänä.

Eila Minkkinen syntyi vuonna 1945 Konginkankaalla Keski-Suomessa. Jo pikkutyttönä hän tiesi, että hänestä tulee taiteilija ja sitä kohti hän pyrki määrätietoisesti. Nyt ”mittarissa” on sekä 35 yksityisnäyttelyä ja lähes sata yhteisnäyttelyä Suomessa sekä viitisenkymmentä yhteisnäyttelyä yli 30 maassa. – Aloitin opinnot Taideteollisen ammattikoulun iltakoulussa metallitaiteen osastolla vuonna 1961 ja myöhemmin jatkoin vuosina 1965–1969 Taideteollisuusopiston Teollisen muotoilun osastolla. Opisto muuttui myöhemmin taideteolliseksi korkeakouluksi, joka nykyisin on osa Aalto-yliopistoa. Taideteollisessa korkeakoulussa toimin tuntiopettajana vuosina 1972–1979.

”Osasin vääntää valssia” Opiskeluaikana Eila Minkkinen oli kolme vuotta oppilaana helsinkiläisen K. Kallion kultasepän verstaassa. Liikkeen omisti kauppaneuvos Lauri Viljanen. Tuolta ajalta juontuu myös retrospektiivisen näyttelyn mielikuvitusta ruokkiva nimi. Viljanen

tuli kerran verstaalle ja kysyi oppilaalta, osaatteko valssata neiti Minkkinen? – No osasin kyllä vääntää valssia kammesta, kun hopealevy piti saada ohuemmaksi! Hopeasepän taitojaan Minkkinen on aina käyttänyt muutenkin kuin perinteisesti. Vuosikymmenien kuluessa on kuparilevyistä syntynyt eri tekniikoilla valtava määrä veistoksia ja reliefejä. Monet tuntevat Eila Minkkisen ennen muuta koruista ja niistä hänet tunnetaan parhaiten myös kansainvälisesti. Hänen valmistamansa kuparinen rintakoru on ollut nähtävänä Pariisissa Dekoratiivisen taiteen museon kokoelmassa vuodesta 1998 lähtien. Museo on osa Louvren taidemuseota. Minkkisen hopeakoruissa vilisevät metsän eläimet, kuten karhu, kettu ja jänis. Paperi tuli mukaan hänen korutaiteeseensa vuonna 1985, ja myöhemmin hän on käyttänyt paperia myös suurikokoisten veistosten materiaalina.

Valtionpalkinto vuonna 1992 Minkkisellä on paljon julkisia teoksia

Teoskuvat taiteilijan kotisivuilta.

Köynnös, kupari Garland, copper 58x31x18 cm, 2009

Kuunsilta, hopea Moonbridge, silver, 2013

Tavataan kesällä museossa Rauman museo Meduusa, kupari Jellyfish, copper 21x37x37 cm, 2005

Vuodenajat, Syksy, hopea, hienohopea, kulta, lehtikulta, 2013 Seasons, Autum, silver, fine silver, gold, leaf gold

Vanha Raatihuone, Marela, Kirsti 19.5.–30.6. & 1.–31.8. ti–su klo 10–17 1.–31.7. joka päivä klo 10–17

Rauman merimuseo 1.6.–9.8. joka päivä klo 11–17 10.–31.8. ti–pe ja su klo 12–16

Rauman taidemuseo ja hänen teoksiaan on useiden museoiden kokoelmissa. Kaksi taideteosta, Kesä ja Talvi ovat esillä EU-tuomioistuimen kokoelmassa Luxemburgissa. Valtionpalkinnon Eila Minkkinen sai vuonna 1992. Palkinnon toi jo silloin mittava ura koruja metallitaiteilijana sekä kuvanveistäjänä. Perusteluissa todettiin, että Minkkinen on kyennyt yhdistämään vanhoja menetelmiä ja luomaan niistä taitavasti uutta. Raumalla taiteilijan tekemiä julkisia teoksia ovat mm. Kaunisjärven vanhainkodin ulkoseinän teräsreliefi Veden välkettä ja uimahallin kasviaiheinen kuparireliefi Veden elämää. Myös kirjaston lukusalin messinkireliefi Askeleita ylöspäin ja yläkerran kuparireliefi Talvinen puutarha ovat Eila Minkkisen toteuttamat. Kaupungintalon toisessa kerroksessa on Yöperhonen, lisäksi töitä on kouluissa ja sairaalassa. Kotikaupungin tuleva näyttely on pitänyt taiteilijan kiireisenä, sillä näyttelyn lisäksi työn alla on myös uusi kirja. Edellinen julkaistiin Designmuseon näyttelyn yhteydessä vuonna 2005. Rauman taidemuseoon Minkkinen kokoaa kuusi teemaa,

joiden nimet Varasto, Puutarha, Metsä, Huvipuisto, Koralliriutta ja Paperitehdas antavat osviittaa tulevasta. Mukaan tulee myös videoklippejä taiteilijan työstä. Tässä vaiheessa paljastuu myös, ettei säveltäminenkään ole Eila Minkkiselle vieras laji. Siitä ovat todisteena ääniteokset Espanjan yleisradio 2:n Ars Sonoa -sarjaan vuosina 1990 ja 1991. – Toinen on noin parin minuutin ja toinen kymmenen minuutin pituinen. Tänä päivänä en tiedä, miten he löysivät ja kutsuivat juuri minut!

OSAATTEKO VALSSATA NEITI MINKKINEN? Eila Minkkisen retrospektiivinen näyttely Rauman taidemuseossa 13.6.-13.9. Kesän 2015 päänäyttelynä taidemuseo esittelee Eila Minkkisen kuvanveisto- ja korutuotantoa. Näyttelyssä on teoksia alkaen taiteilijan uran varhaisista vaiheista uusimpiin teoksiin asti. Näyttelyn suojelijana toimii kirjailija Aulikki Oksanen. Taiteilijan työhuone Vanhankirkonkatu 20:ssa on avoinna Pitsiviikolla.

13.6.–31.8. ti–pe klo 12–17 la–su klo 11–16 Poikkeus 18.6. klo 12–16

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo 1.–30.6. la–su klo 12–16 1.7.–31.8. ke–su klo 12–16 Poikkeukset 3.6. klo 16–19, 1.7. & 5.8. klo 12–19

Kotiseutumuseo Muina 1.6.–31.8. su klo 14–16 Lisäksi 1.–31.7. ti–pe klo 12–15

Taidekoti Ylen 4.7–2.8. la–su klo 12–16

Nokan taidetorppa 29.6.–2.8. joka päivä 12–18

Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammela 1.6.–31.8. joka päivä klo 11–17

Kohteet ovat suljettuina juhannuksena 19.–21.6.

MATKAILUNEUVONTA

ylpeänä esittelee Teksti: Irene Villanen

Rauma herää eloon kesällä. Kaupunki on täynnä tapahtumia, näyttelyitä, teatteria, musiikkia, museoita, markkinoita, urheilua, torielämää ja paljon muuta. Kutsu vieraita kylään ja esittele ylpeänä ainutlaatuista kaupunkiamme! Matkailuneuvonnan vinkit Rauman esittelemiseen: Tiesitkö, että Rauman päämatkailuesite 2015 on julkaistu suomen, englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielillä? Tutustu oman kaupunkisi matkailuesitteisiin ja toivota vieraat tervetulleiksi heidän omalla kielellään. Samalla päivität helposti omaa kielitaitoasi ja saat kattavan Rauma-tietopaketin.

Unescon maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki tekevät kaupungistamme ainutlaatuisen. Kesä 2015 -esitteessä on kummastakin kohteesta kartta ja reittiehdotus, jota pitkin viet vieraasi historiallisesti arvokkaiden alueiden läpi. Esite mahtuu vaikka käsilaukkuun ja sisältää tietoa myös kesän näyttelyistä, taiteilijoiden työhuoneista ja opastetuista kävelykierroksista. Lapsiperheille sopivat ja edulliset kohteet on koottu ”Lystimbitto vähäll rahall” -passiin. Lystikkäimmät kiertävät kaikki kohteet! Jos olet raumalainen ilman paattia, niin ei hätää. Matkailusaarille pääsee kesällä päivittäin aikataulun mukaisella reittiliikenteellä. Aikataulut, kohteet ja tarkemmat tiedot löydät osoitteesta visitrauma.fi. Kesän kuumimpina päivinä vuorot ovat kysyttyjä, joten paikka kannattaa varata etukäteen.

RAUMAN KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2, p. 02 834 3512 matkailu@rauma.fi www.visitrauma.fi Kesäaukioloajat 1.6.–31.8. ma-pe 9–18 la-su 10–18 Matkailuneuvonta on suljettuna juhannuksena 19.–21.6.

Kehu, kuvaa, fiilistele ja jaa eteenpäin Rauman kesää omille seuraajillesi sosiaalisessa mediassa. Muistathan asianmukaisen aihetunnisteen #visitrauma #rauma #kylmäpihlaja #lystimbitto #pitsiviikko

Tapahtumia RAUMAN SAARISTOSSA Rauman saaristo on Selkämeren kansallispuiston sydän Rauman matkailusaaret Kylmäpihlajan majakkasaari, Kuuskajaskarin lomaja linnakesaari sekä Reksaaren luontosaari tarjoavat majoitus-, kahvila- ja ravintolapalveluita sekä kokous- ja saunapalveluita. Kesäaikaan 12.6.–16.8. matkailusaarille on päivittäiset vesibussiyhteydet sekä niiden lisäksi viikonloppuvuoroja 6.9. asti. Vesibussien aikataulut sekä Kylmäpihlajan ja Kuuskajaskarin maksuttomien saariopastuksien ajankohdat voi kysyä matkailuneuvonnasta tai hakea osoitteesta visitrauma.fi. Rauman parhaat patikkareitit löytyvät Rauman edustan suurilta saarilta Nurmeksesta, Aikonmaasta ja Reksaaresta. Viitoitettujen reittien ja polkujen varsilla on erilaisia taukopaikkoja ja varaustupia, jotka ovat kaikkien käytössä. Reitit ja luontopolut löytyvät Raumanmeri-esitteestä. Varaustuvat: Kaupungin palvelupiste Pyyrman, p. 02 834 5000.

Rauman oppaiden

YLEISÖOPASTUKSET Nortamo-kierros 13.6. klo 11.45

16.5. Polkujuoksukilpailu ja -tapahtuma Nurmeksen saaressa www.visitrauma.fi ja www.eraheppu.fi

Vanhan Rauman kävelykierros Hj. Nortamon jalanjäljillä jaarituksia ja musiikkia unohtamatta. Lähtö Raatihuoneelta. Maksu 6 € käteisenä oppaalle.

12.6.–16.8. Hylkynäyttely Kylmäpihlajan opasvajalla. Avoinna päivittäin.

Kesäkierrokset 29.6.–2.8.

18.7. Lastenorkesteri Kengurumeininki Kuuskajaskarissa www.kuuskajaskari.fi

Tiistaisin klo 17.30 vanhan hautausmaan kierros Kesto 1,5 tuntia, lähtö Kordelinin siunauskappelilta. Maksu 6 € käteisenä oppaalle. Keskiviikkoisin klo 17.30 Vanhan Rauman kävelykierros Kesto 1,5 tuntia, lähtö Raatihuoneelta. Maksu 6 € käteisenä oppaalle. Torstaisin klo 17.30 Vanhan Rauman kävelykierros Vuoroviikoin rooliopastus Catherina Westerlingin seurassa tai pitsiteemainen kierros. Kesto 1,5 tuntia, lähtö kaupungintalon edestä. Maksu 6 € käteisenä oppaalle. Lauantaisin klo 12, 13 ja 14 non-stop-kierrokset Kesto n. 45 min. Lähtö Raatihuoneelta. Maksu 5 € käteisenä oppaalle. Sunnuntaisin klo 11.30 Vanhan Rauman kävelykierros Kesto 1,5 tuntia, lähtö Raatihuoneelta. Maksu 6 € käteisenä oppaalle. Tilatut opastukset: Rauman matkailuneuvonta, p. 02 834 3512.

18.–26.7. Päivä- ja iltapurjehduksia Beneteau Oceanis 43 -purjeveneellä Rauman edustalla www.amatheia.fi 19.7. Saariston perinnepäivä, Päiväranta www.visitrauma.fi 21.7.–8.8. Jo-Jo Teatterin ”Mielensäpahoittaja” Kuuskajaskarissa www.kuuskajaskari.fi Perinnepurjelaivaristeilyt kaljaasi Ihanalla kesällä eri aikoina. www.ihana.fi

TÖISSÄ kaupungilla

Sanna Järvelä, kuraattori Teksti ja kuva: Ansa Jokiranta

Mitä kuraattorit tekevät? Kuraattorit keskustelevat, neuvovat ja ohjaavat lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Meihin otetaan yhteyttä muun muassa koulunkäyntiasioissa, kaveri- ja ihmissuhdeongelmissa, päihde- ja mielenterveyskysymyksissä tai kotihuolien ja perheiden kriisitilanteissa. Kuraattorit voivat olla myös mukana ohjaamassa ryhmätoimintaa. Tänä keväänä pääsimme toteuttamaan uudenlaista Frendit-ryhmää kuudesluokkalaisille. Kuraattorin tehtävä on lakisääteinen, ja sillä pyritään ennaltaehkäisevään työhön. Sosiaalitoimen kuraattorit toimivat kaikissa Rauman kaupungin peruskouluissa, ja he ovat osana koulujen moninaista oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Tarvittaessa toimimme myös linkkinä koulun ja sosiaalitoimen lastensuojelun välillä.

Miten teidät tavoittaa? Oppilaat voivat tulla tapaamaan kuraattoria koulupäivän aikana tai soittaa. Lisäksi kouluilla on käytössä Wilma-järjestelmä, jonka kautta voi olla yhteydessä. Kuraattoriin voivat ottaa yhteyttä myös vanhemmat, koulun henkilökunta, sosiaalitoimen työntekijät ja muut yhteistyökumppanit.

Miten päädyit tehtävään? Olen aloittanut tehtävässä elokuussa 2014, kun uuden oppilas- ja opiskelijalain myötä Rauman kaupungille palkattiin kaksi kuraattoria. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK).

Työn parhaita puolia? Kuraattorin tehtävässä parasta on monipuolisuus. Yksikään päivä ei ole samanlainen, ja lisäksi saa olla tekemisissä lukuisten ihmisten ja yhteistyötahojen kanssa. Työilmapiirimme on hyvä ja avoin. Parhaimmillaan työ on silloin, kun asiat ratkeavat ja näkee konkreettisesti tuloksen.

Tekninen isännöitsijä Ismo Timonen (vas.) ja asukas Pauli Uusi-Marttila ovat lopputulokseen tyytyväisiä.

Paranvahessa kelpaa nyt asua, iloitsevat välillä muualla asuneet Toini ja Pauli Uusi-Marttila sekä Keijo Penttilä ja Tarja Stèn-Penttilä koirineen.

Tekninen isännöitsijä Ismo Timonen on lopputulokseen tyytyväinen.

Paranvaheen kerrostaloista tuli uudenveroisia

Kyllä kelpasi palata kotiin! Paranvaheen neljää vuokrakerrostaloa ei entisiksi tuntisi. Täydellisesti peruskorjatut talot saavat kiitosta paluumuuttajilta Toini ja Pauli Uusi-Marttilalta. – Kyllä kelpasi palata kotiin, kun kaikki on uutta, samassa talossa asuvat äiti ja poika iloitsevat. Kaupungin tekninen isännöitsijä Ismo Timonen on myös tyytyväinen lopputulokseen. Pihatöitä vielä viimeistellään, mutta muuten kaikki alkaa olla tiptop-kunnossa. – Raumalla on jatkuvasti kysyntää hyvätasoisista vuokra-asunnoista. Peruskorjauksen yhteydessä osa kolmioista muutettiin yksiöiksi, ja näin saatiin 30 uutta asuntoa. Alun perin asuntoja oli sata. Pienimmät 29 m²:n yksiöt on varustettu ranskalaisilla parvekkeilla, muissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet. Isommat ”tupakeittiöyksiöt” ovat kooltaan 41 ja 45 m², ja niissä on liukuovella erotettu makuuhuone. Taloissa on myös 56 neliön kaksioita ja 71,5 neliön kolmioita. Talot 2 ja 4 ovat jo täynnä, ja kahteen muuhunkin on tulijoita. Ykkös- ja kolmostaloihin on jatkuva haku. Vuokra on noin 10,60 euroa neliöltä, lisäksi asukkaat maksavat oman kulutuksen mukaan vedestä ja sähköstä.

KOY Paranvahan vuokrakerrostalot rakennettiin 1960–1970-lukujen vaihteessa. Kaikkiaan noin kahdeksan miljoonaa euroa maksaneessa peruskorjauksessa asunnot ja talotekniikka uusittiin täydellisesti. Taloissa on huoneistokohtainen vedenmittaus ja ilmanvaihto sekä vuokraan sisältyvä 10 megabitin laajakaista. Remontin jälkeen hissillä pääsee ylimpään saunakerrokseen asti. Kaikissa taloissa on tupakointikielto.

Seuraavana Raumanmerenkatu 11

Kaupungilla 1200 vuokra-asuntoa Kaupungin isännöintitoimiston hoidossa on 1200 vuokra-asuntoa. Keskustan alueen asunnot ovat käytännössä täynnä. Kokonaiskäyttöaste oli viime vuonna noin 95 prosenttia. Kaupunkialueen reunamilla ja Lapissa käyttöasteet ovat vähän heikommat. Vapaita asuntoja voi hakea suoraan kaupungin isännöintitoimistosta tai vuokraovi.com-sivuilta.

Isännöintitoimisto jatkaa vuokra-asuntojen peruskorjausta KOY Raumanmerenkatu 11:n linjasaneerauksella. Kerrostalon 21 asunnon LVIS-järjestelmät ja pinnat uusitaan. Hankkeen urakkatarjouspyynnöt lähtivät Timosen mukaan liikkeelle viime kuussa. Töihin on tarkoitus päästä elokuussa, jolloin asukkaat pääsevät muuttamaan taloon alkuvuodesta 2016. Timonen arvioi, että tämäkin sijainniltaan erinomainen kohde herättää runsaasti kiinnostusta. Seuraavaksi kunnostusvuorossa on Raumanmerenkatu 11.

TILINPÄÄTÖS

2014

huolehti taloudesta TEKSTI: RAIJA LEHTORINNE

Rauman kaupungin 2014 taloutta leimasivat huoli verotulojen menetyksestä, rohkeat suunnitelmat tulevaisuuden turvaamiseksi sekä talouden tasapainottamistoimet. Verotuloja ei kertynyt odotetusti, mutta tarkalla taloudenpidolla saatiin aikaan säästöjä ja kyettiin kattamaan syntynyt vaje. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi viime vuonna tehtiin rohkeita päätöksiä, joita olivat mm. telakka-alueen osto ja sataman yhtiöittäminen. – Kaupungin talous on edelleen vahvalla pohjalla. Talouden kehityssuunta on kuitenkin huolestuttava. Tuloja kertyy koko ajan entistä vähemmän, eivätkä tulot enää riitä menojen kattamiseen. Siksi olemme käynnistäneet kaupungin toimintojen ja organisaation kehittämistyön, johon sisältyy myös talouden sopeuttamistoimia, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa. Rauman tilanne lähes velattomana ja suhteellisen alhaisen veroasteen kaupunkina on Kosken mukaan hyvä, mutta yleisistä valtiontalouden ja maailmantalou-

den tilanteista johtuen kaupungin talous on tulevaisuudessa samojen haasteiden edessä muiden kaupunkien kanssa. Palvelujen säilyttäminen ja investointien ylläpito edellyttävät toimintaa taloudellisesti kestävällä tasolla.

Tulos ylijäämäinen, palvelutuotanto alijäämäinen Talous toteutui ennakoitua paremmin. Tarkalla taloudenpidolla hallintokunnat, taseyksiköt ja liikelaitokset tekivät budjetoitua paremmat tulokset. Ainoastaan erikoissairaanhoidon menot ylittivät talousarvion.

Palvelujen säilyttäminen ja investointien ylläpito edellyttävät toimintaa taloudellisesti kestävällä tasolla. 12

Talouden kehityssuunta on huolestuttava, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa.

Rauman kaupungin 2014 tulos on 15,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Merkittävin tulosta parantava tekijä oli sataman yhtiöittämisen yhteydessä apporttiomaisuuden luovutuksesta syntynyt laskennallinen 21 miljoonan euron myyntivoitto. Kaupungin palvelutuotanto teki toiminnallisesti noin 10 miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen eli palvelutuotannon menot olivat lähes 1,5 veroprosentin tuoton verran kerättyjä verotuloja ja palvelumaksuja suuremmat. Rauman kaupunkikonsernin tulos oli 3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin

Tervetuloa elokuvien lumoavaan maailmaan!

rahavarat vähenivät tilikauden aikana 16,3 miljoonalla eurolla.

Investoinnit jatkuivat Kaupunki jatkoi vuonna 2013 alkaneita tulevaisuusinvestointeja. Investointimenot olivat 43,3 miljoonaa euroa. Merkittävin investointi oli telakka-alueen ostaminen 18,1 miljoonalla eurolla. Muita suuria investointeja olivat Kaivopuiston päiväkoti, Lakarin teollisuusalue sekä Lapin toimitila ja kirjasto. Liikelaitosten investoinneista merkittävimmät olivat Äyhön vesilaitoksen peruskorjaus, asemakaava-alueiden vesihuoltoverkostojen uudisrakentaminen ja verkostojen saneeraustyöt. Investoinnit rahoitettiin ilman velanottoa.

Verotulokertymä pysyi ennallaan Verotulokertymä jäi vuoden 2013 tasolle. Tuloveroprosentin nosto ei kasvattanut kertymää. Verotuloja kertyi 164,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuotto kasvoi ja yhteisöverotuotto laski. Valtionosuuksia kertyi budjetoidusti.

Uusia kotimaisia fiktioita ja dokumentteja tekijävieraineen, eurooppalaisia helmiä, lyhytelokuvia ympäri Itämerta. Pohjoismaista esiin nousee upea kattaus islantilaisia elokuvia!

Kanalin sillat remonttiin Teksti: Riikka Pajuoja kuva: Pirkko Ylilammi

Keskustan alueella on tulossa työmaita, jotka vaikuttavat merkittävästi liikenteeseen. Toukokuussa alkaa Saunasillan kiveystyö, jossa Nortamonkadun ja Kalliokadun liittymän huonokuntoiset kiveykset uusitaan. Nortamonkadun liikennettä ei katkaista kokonaan, vaan se pyritään kierrättämään työmaan ohi kaistajärjestelyillä. Työ valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

tus pitkittäishalkeamien vuoksi. Huonokuntoinen silta puretaan ja uuden sillan kansi perustetaan kahdeksalle poraputkipaalulle, jotka tukeutuvat kallioon. Ulkomuodoltaan uusi silta on nykyisen kaltainen. Vanhat kaiteet säilytetään ehjinä ja asennetaan uuteen siltarakenteeseen. Lisäksi sillan kannen pintarakenne eli laatoitus uusitaan.

Saunasillan remonttia seuraa syyskuun alussa alkava Tarvonsaaren sillan eli Valtakadun sillan mittavampi remontti. Työmaata valmistelevia kaapeleiden jatkotöitä on jo tehty.

Sillan rakentamisen yhteydessä uusitaan myös Kanalin tukimuurit sillan molemmin puolin noin 10 metrin matkalta. Työmaan vuoksi joudutaan siltaa lähinnä olevat lehmukset kaatamaan.

Tällä hetkellä Tarvonsaaren sillalla on voimassa 24 tonnin painorajoi-

INFRAKATSAUS

2015 ROKINNOKKA

Rauman kaupungin, Rauman Energian ja Vakka-Suomen Voiman kaivutyöt 1. Tuomoniemen pientaloalueen kunnallistekniikan rakentaminen alkaa syksyllä 2015. Alueelle rakentuu 21 pientalotonttia. 2. Uudenlahdentie, katuyhteys Uudenlahden päiväkodille, työt jatkuvat keväällä 2015.

14. Saunasillan (Kalliokatu–Nortamonkatu) kiveystyöt alkavat toukokuussa 2015. 15. Keskustan kehittäminen jatkuu Kalatorin I-vaiheen peruskunnostuksella.

17. Eteläkadun kevyenliikenteen väylän laatoituksen purku, reunakivijärjestelyt ja päällystys.

4. Luostarinkylän eritason rakentaminen alkaa kesällä 2015.

18. Nummen alueen kaapelointi ja valaistuksen uusiminen.

5. Kappelinluhdan kaukolämpötöiden yhteydessä kesän ja syksyn aikana uusitaan myös valaistus ja kaapelointi.

19. Nanun koulun rengasyhteys: maakaapelointi ja valaistuksen uusiminen Pitkäjärvenkadulla, Kukkiskadulla ja Nanun koulun läheisyydessä.

7. Suvitien pyörätien perusparannus syksyllä 2015. 8. Kolmiladontien, Metsätuomistontien ja Kelkkapolun kaapelointi ja valaistus uusitaan. 9. Jaakonkuruntie, Kuivassuon teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu keväällä 2015.

6 PETÄJÄS

20. Nortamonkatu–Sampaanala viettoviemärin uusimisen rakennusurakka jatkuu. 21. Sampaanalan alueellinen peruskunnostus jatkuu Sampaanalantiellä, Vesalantiellä ja Kalliorinteentiellä. Peruskunnostuksen yhteydessä uusitaan katurakenteiden lisäksi alueen vesihuoltoa.

11. Kaunisjärvenkadun ja Steniuksenkadun kiertoliittymän rakentaminen.

22. Kivikylän pyörätie välillä Uudensillantie–Kirkkotie, kevyenliikenteenväylän rakentaminen Eurajoentien varteen yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa jatkuu keväällä 2015. Rakentamisen yhteydessä tehdään myös valaistus- ja kaapelointitöitä.

12. Vt 8 ja Vt 12 liikennevalo- ja ramppijärjestelyt

23. Voiluoto–Anttila paineviemärin rakentaminen jatkuu keväällä 2015.

10. Tarvonsaaren sillan uusiminen syksyllä 2015. Vanha silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi silta.

SYVÄRA

16. Kaunisjärvenpuiston saneerauksen aloitus.

3. Pirttialhon asuinalueella rakennetaan Metsätähdentietä, joka toimii yhteytenä Pohjoiskehän ja Pyynpäänkadun välillä.

6. Suvitien pyörätien rakennustyöt jatkuvat siltaosuuden rakentamisella.

TUOMONIEMI

13. Lajon alueen kaapelointityöt.

LONS

K 14

KAARO

IMPIVAARA PALOAHDE

2 5

AUMA

KINNO

9 8

PYYNPÄÄ

10 14

ÄYHÖ

12 16

VANHA RAUMA

UOTILA

LAJO

NIKULANMÄKI

KAPPELINLUHTA

18 19 TARVOLA

PAROALHO

KOURUJÄRVI

SAMPAANALA MONNA

KORTELA

LAPPI

Neljän vuoden takainen veneretki poiki viisi seminaaria ja jatkumon lähivesiprojektille.

JOKAINEN VOI VAIKUTTAA! Meremme tähden -hankkeen puheenjohtaja Raimo Vahanto on tyytyväinen Raumalla saatuihin tuloksiin.

Teksti ja kuvat: Ansa Jokiranta

Elokuisella veneretkellä Helsingin edustalla vuonna 2011 viisivuotias lapsenlapseni tiedusteli, olemmeko merellä vai jossain lammikossa, taustoittaa Meremme tähden -hankkeen puheenjohtaja Raimo Vahanto ja jatkaa: - Olin tuolloin jäämässä pois työelämästä ja mahdollisuus lähteä toteuttamaan pitkää haavetta viidestä paikallisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavasta Meremme tähden -seminaarista alkoi muuttua todeksi. Nyt takana on jo neljä seminaaria ja edessä on ainakin vielä kaksi. Seminaarien luennoitsijat ovat olleet huipputasoa. Samaten seminaaripäivään liittyvät muut tilaisuudet ja tapahtumat ovat saavuttaneet tarkoituksensa. Hankkeen puhdasmerivesi.fi-kotisivuilla voi tutustua seminaareihin tarkemmin.

Kiinnostusta merellisiin asioihin on Vahannolla ollut lapsuudesta lähtien vahvistuen työhistorian ja meren lähellä asumisen myötä. – Pikkupojasta lähtien olen seurannut, miten huonossa kunnossa meren tila on ollut ja miten paljon sitä on pystytty parantamaan. Nämä seminaarit ja hankkeet tukevat kehitystä edelleen. Töitä meriveden eteen on Raumalla tehty vuosia ja työ jatkuu. Rauman yhteinen jätevedenpuhdistamo on oivallinen esimerkki hyvästä työstä ja yhteisymmärryksestä, mitä on saatu aikaan.

Kotiläksyjä ja tempauksia Meremme tähden -seminaareja ei ole haluttu pitää vain seminaarien pitämisen ilosta, vaan kukin seminaari on antanut kotiläksyjä seuraaviin seminaareihin.

– Näitä kotiläksyjä on viety eteenpäin, ja niiden myötä on toteutunut muun muassa omaehtoista vesien seurantakoulutuksen järjestämistä, diplomityö Aalto-yliopistossa, Eurajoki-asiaa, Rauman kanaalin perkaus sekä Koulujemme lähivedet -projekti, joka on saamassa pysyvän tilan. Pyynpään koululla ympäristöasioihin on tutustuttu jo pidemmän aikaa koulun oman Vihreä lippu -projektin kautta. Vuositeemoina ovat olleet jätteiden käsittely ja kierrätys, lähiympäristö ja viimeisimpänä vesi. - Kestävän kehityksen oppimisen ideaan kuuluu oleellisena veden säästäminen ja vesien suojelu: ”Vesi on elämälle välttämätön kalleus, jota tulee kohdella hyvin!”, pohjustaa Vihreä lippu -projektin ohjaava opettaja Merja Valkoja ja jatkaa: - Meremme tähden, koulujemme lähivedet -hanke oli sopiva jatkumo vesiteemalle.

Pyynpään koulun oppilaat tekevät havaintoja kummivesi Pyytjärvestä.

Kummivesien äärelle oppimaan Kaikki Rauman kaupungin koulut ovat mukana lähivesihankkeessa, joka on suunnattu erityisesti alakoulun viidesluokkalaisille ja yläkoulun seitsemäsluokkalaisille. Jokaisella koululla on oma kummivesi, jonka kautta oppilaat pääsevät konkreettisesti tutustumaan veteen ja ympäristöön liittyviin asioihin. Pyynpään koulun kummivesi Pyytjärvi on toiminut koululaisille mittaus- ja tutkimuskohteena. – Jokainen koulu on saanut yhteisen ohjepaketin, joka sisältää muun muassa tutkintalistan tehtävistä kokeista ja raportointiohjeet, Valkoja kertoo. – Raportit julkaistaan omien koulujen ilmoitustauluilla ja Rauma-peda.netissä. Vihreä lippu -kouluissa on oppilaista koostuva ympäristöraati, joka tiedottaa luokille teemojen aiheista, tuo luokkiin keskustelun aiheita ja ideoi toimintaa, lisää toinen projektin ohjaava opettaja Annina Klaus. Ohjaavat opettajat painottavat vesiteeman näkymistä kouluvuodessa monin eri tavoin: – Lukuvuoden aikana vesi on integroitu moniin oppiaineisiin ja teeman ympärille on rakennettu näyttelyitä, visailuja

Arvot kulkeutuvat oppilaiden kautta koteihin asti. ja erilaisia kilpailuja, jotka syventävät oppilaiden tietämystä. Näin vahvistetaan systemaattisesti kestävää kehitystä ja luodaan pysyviä arvoja omaan luontosuhteeseen. – Arvot kulkeutuvat oppilaiden kautta koteihin asti ja moni perhe on omaksunut ympäristöasioita hankkeen tiimoilta, kuten esimerkiksi lajittelun, lisää Vahanto.

Elinkeinoelämä ja koulut kohtaavat Meremme tähden ei ole vain meidän raumalaisten projekti, sillä mukaan on haastettu koko valtakunnan koulut. Vahannon mukaan hankkeessa ovat mukana kaupungin lisäksi myös opetushallitus, Suomen ympäristökeskus, Raumanmeren Rotaryklubi, Rauman Kauppakamari, Pyhäjärvi-instituutti, Satakuntaliitto ja Turun yliopisto, Porin kaupunki, Satakunnan maakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Marvamedia.

– Viime seminaarissa haastoimme mukaan kaikki valtakunnan koulut. Haasteen otti vastaan seminaarissa luennoitsijana ollut johtaja Jorma Kauppinen opetushallituksesta. Toivoa sopii, että mahdollisimman moni naapurikuntien kouluista lähtisi mukaan. Koulut ovat saaneet Rauman Kauppakamarilta lahjoituksena endos- ja mikroskoopit, joiden avulla oppilaat pääsevät toteuttamaan puhtaan veden opintosuunnitelmaansa. Koulut puolestaan raportoivat omien ehtojensa mukaan tuloksista yhteistyötahoille ja käyvät vuoropuhelua aiheesta. – Hienointa onkin nähdä tämä elinkeinoelämän ja koulujen kohtaaminen. Esimerkiksi Nanun koulu on tekemässä omaa projektiaan yhdessä paperitehtaan kanssa. Aika hieno juttu on myös se, että Suomen ympäristökeskus ja opetushallitus seuraavat oppilaiden kirjaamia havaintoja aktiivisesti peda.netistä, Vahanto iloitsee. Meremme tähden – vaikuta paikallisesti -hankkeelle myönnettiin Rauma-päivänä Ruorimiehet-mitali tunnustuksena toiminnasta puhtaan meriveden puolesta.

PUHDAS MATTO – PUHDAS YMPÄRISTÖ! Teksti: Ansa Jokiranta

Mattojen pesu on pian ajankohtaista. Paikan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä mattoja ei tule pestä laiturilla, järvessä, meressä tai muissakaan vesistöissä, jolloin rehevöittävät pesuaineet pääsevät suoraan vesistöön. Rauman kaupungin ylläpitämiä matonpesupaikkoja on kaupungin alueella yhteensä seitsemän. Matonpesupaikoissa, joista jätevedet johdetaan viemäriverkkoon, käytettävillä pesuaineilla ei ole niin suurta väliä, koska vedet kulkevat puhdistamon kautta. Pesupaikoissa, jotka eivät ole viemäriverkon piirissä, on syytä kiinnittää enemmän huomiota pesuaineiden valintaan eli suosia fosfaatittomia aineita. Yleisesti ottaen pesuaineiden ja pesutapojen valinta on osa ympäristöystävällisempää arkea. Useat pesu- ja puhdistus-

aineet sisältävät synteettisiä ainesosia, jotka eivät hajoa luonnossa normaalisti. Pesuvesien mukana ne kulkeutuvat vesistöihin ja aiheuttavat mm. rehevöitymistä. Huonosti luonnossa hajoavia ainesosia ovat mm. fosfonaatit, EDTA, NTA, PVP ja optiset kirkasteet. Ympäristömerkityt pesuaineet ovat ystävällisimpiä luonnolle, mutta eivät ole silti täysin haitattomia. Syytä onkin kiinnittää huomiota pesutapoihin ja annostella pesuaineen määrä oikein – yliannostus ei tee pyykistä puhtaampaa vaan lisää ainoastaan ympäristön kuormitusta. Annosteluohjeisiin voi suhtautua myös kriittisesti ja kokeilla pienempiä määriä. Etenkin rannalla lomaileva mökkeilijä vaikuttaa valinnoillaan konkreettisesti oman järvensä tai merenrantansa hyvinvointiin.

Rauman kaupungin ylläpitämät MATONPESUPAIKAT • Tuomoniemi, Tuomoniementie • Kaaro, Jussinkyläntie • Uotila, Teerentarhantie • Kortela, Niittaajantie • Voiluoto, Vilokari • Lappi, Patolampi • Kodisjoki, rantasauna

Kohti hiilineutraalia Raumaa

Minervalle

HINKU-teko -palkinto Teksti: Sari Mantere kuvat: Ansa Jokiranta

Kaupunkilaisilta ei voinut viime vuonna jäädä huomaamatta Kalliokadun varrella tehty mittava remontti entisessä puhelinlaitoksen rakennuksessa. Purkutöineen urakka kesti liki yhdeksän kuukautta. Vanhan kiinteistön saneerauksessa hyödynnettiin kattavasti uutta tekniikkaa ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Remontin taustalla oli Lääkärikeskus Minervan tarve saada lisätilaa. Samaan aikaan DNA:lla oli turhia neliöitä hallinnassaan isossa kiinteistössä, joten luonnollinen suunta Minervalla oli laajentaa toimintaansa naapuriin. Kiinteistökaupan myötä punaisilla lasielementeillä verhoillun ”puhelinlaitoksen rakennuksen” omistaja vaihtui ja lääkärikeskuksen käyttöön saatiin tiloista toinen ja kolmas kerros. Ennen remonttia suoritetun kattavan energiakatselmuksen myötä päädyttiin tekemään ratkaisuja, jotka säästäisivät energiaa ja rahaa. Vuonna 1974 rakennetussa kiinteistössä oli sähkölämmitys ja mittavat energiakulut. Yksi suurimmista kulueristä lämmityksen lisäksi oli DNA:n konesalin tietoliikennelaitteiden sähkönsyöttö. Salin laitteet tuottavat huomattavan määrän hukkalämpöä, joka kerättiin jäähdytyslaitteilla ja puhallettiin ulos. Konesaleissa syntyvä lämpö hyödynnetään nyt kiinteistön lämmityksessä. Lääkärikeskus Minerva palkittiin lauhdelämmön hyödyntämisestä Suomen Ympäristökeskuksen SYKEn tammikuun HINKU-teko-palkinnolla. – Suurin osa vuodesta on lämmitystä vaativaa, joten tämä tuo mukavasti säästöä energiankulutukseen, Lääkärikeskus Minervan toimitusjohtaja Heimo Ylitalo kertoo. Rakennuksen sisätiloissa tehtiin täydellinen remontti, jossa uusittiin mm. koko ilmanvaihto-, lämmitys- ja valaistusjärjestelmä hyödyntämällä uusinta tekniikkaa. Vanhat sähköpatterit korvattiin vesikiertoisilla pattereilla. Huoneisiin asennettiin liiketunnistimilla toimivat valaistus- ja lämmitysjärjestelmät, jolloin tyhjiä huoneita ei turhaan valaista ja lämmitetä. Käytävä- ja oleskelutilojen valaistuksessa hyödynnetään myös led-valaisimia. Näkyvin muutos ulospäin oli kahden yhdyskäytävän rakentaminen kiinteistöjen väliin sekä isomman rakennuksen ikkunoiden uusiminen. Samassa yhteydessä lisättiin seinien lämpöeristystä.

Osastopäällikkö Vesa Raikisto (vas.) DNA:lta ja toimitusjohtaja Heimo Ylitalo ovat tyytyväisiä remontin lopputulokseen, jolla voitiin vähentää merkittävästi myös energiankulutusta.

Ympäristön ja työhyvinvoinnin hyväksi Muutaman kuukauden käytössä ollut remontoitu kiinteistö on saanut kiitosta käyttäjiltään. Ympäristöystävälliset ratkaisut ovat olleet hyödyksi myös henkilökunnan työhyvinvoinnissa. – Enää ei ilmastointi pidä niin kovaa ääntä kuin aiemmin. Samoin jäivät pois vedontunne ja suuret lämpötilavaihtelut eri tilojen välillä. Käyttökokemukset uuden tekniikan soveltamisesta ovat olleet erinomaisia, ja kun kaikki säädöt saadaan kohdalleen, voidaan talotekniikkaa hoitaa jatkossa pitkälti etävalvonnan ja etäkäytön avulla, DNA:n osastopäällikkö Vesa Raikisto kertoo. DNA sai remontista sysäyksen toteuttaa ison työskentelytapamuutoksen. Loppuvuodesta Raumalla otettiin käyttöön mutkaton työ -malli, joka pitää sisällään monipuoliset etätyöskentelymahdollisuudet ja uuden tekniikan hyödyntämisen aiempaa kattavammin. DNA toteutti viereisessä keltaisessa rapatussa talossa samanaikaisesti oman remonttinsa, jossa tilat uusittiin käytännössä kokonaan. Rakennustyö kaupungin keskustassa on jo sinällään haastavaa, mutta oman mausteensa siihen toi kahden eri rakennuttajan samanaikainen työ viereisissä kiinteistöissä. Sekä DNA että lääkärikeskus toimivat remonttien aikana normaalisti. Suunnitelmia mietittiin yhdessä ja etsittiin molemmille sopivia ratkaisuja. – Yhteispeliä tämä on ollut alusta alkaen. Meillä on yhteisiä järjestelmiä käytössä ja molemmilla omat tietoturva- yms. suojaasiat mietittävänä, Ylitalo toteaa. Toteutetut ympäristöystävälliset ja työhyvinvointiratkaisut voisivat toimia esimerkkeinä muillekin. – Meillä on käynyt paljon vieraita tutustumassa uusiin tiloihimme ja työmalliimme. Esittelemme mielellämme tätä muillekin, Raikisto kertoo.

Valtateiden 8 ja 12 liittymärampissa helpotetaan erityisesti raskaan liikenteen kulkua.

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄN rakentaminen kesällä vauhtiin Teksti ja kuva: Pirkko Ylilammi

Liikennevirasto rakennuttaa valtatie 8:lle Rauman Luostarinkylän kohdalle eritasoliittymän, joka ylittää valtatien, Rauma–Kokemäki-rautatien sekä UPM:n raakavesikanavan. Työ käynnistyy tulevan kesän aikana, ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuodenvaihteessa 2016–2017, kunnallistekniikan johtaja Antti Kolehmainen kertoo. – Järjestely mahdollistaa sujuvan liikenteen koilliselta teollisuusalueelta ja erityisesti Lakarin logistiikka-alueelta valtateille 8 ja 12. Hankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa, josta kaupunki on sitoutunut maksamaan puolet. Liikenneviraston osuus on 3 miljoonaa, ja lisäksi valtiolta saadaan toiset 3 miljoonaa äkillisen rakennemuutoksen perusteella ns. ÄRM-rahaa. Liikennejärjestelyt ovat Kolehmaisen mukaan mittavat. Valtatielle rakennetaan yli kolmen kilometrin matkalle keskikaide, jonka tarkoituksena on estää suistuminen vastaantulijan kaistalle. Lisäksi hankkeen yhteydessä poistuvat Pohjoiskehän ja Tiilivuorentien liittymät valtatielle. Tiilivuoren alueelta rakennetaan uusi ajoneuvoyhteys Pohjoiskehälle. Rautatien tasoliittymiä poistuu kolme kappaletta.

Valtatie 8:n liikennemäärä on nykyisin noin 11 500 autoa vuorokaudessa, ja sen ennustetaan nousevan jopa 4 000–5 000 ajoneuvolla tulevaisuudessa. Järjestelyillä pyritäänkin ennen muuta kohentamaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Rakennustöiden aikana valtatielle tulee 50–60 km/h nopeusrajoituksia, yhden kaistan käyttöä ja hetkellisiä pysähdyksiä. Valtatielle rakennetaan Tiilivuorentien–Äyhöntien risteykseen lyhyt kiertoyhteys. Hankkeeseen sisältyy kaikkiaan neljä uutta siltaa: yksi ylittää valtatien, yksi rautatien ja yksi on kevyen liikenteen alitus Lakarin kohdalla. Lisäksi UPM:n raakavesikanavan ylitystä varten rakennetaan vesistörumpu ja kanavaa siirretään noin 200 metrin matkalta etelään rakennustyön vuoksi.

– Hanke toteutetaan ST-urakkana, jossa urakoitsijaksi valittu yritys laatii rakennussuunnitelmat hyväksyttyjen tiesuunnitelmien pohjalta. Rakennusurakoitsija siis laatii lopulliset rakennussuunnitelmat tilaajan asettamien ehtojen mukaisesti, Kolehmainen selvittää.

Luostarinkylän eritasoliittymän tulevat liikennejärjestelyt. Havainnekuva ELY-keskus

Pohjoista liittymää parannetaan Valtatie 8:n ja valtatie 12:n ramppiliittymässä, joka tunnetaan myös nimellä Rauman pohjoinen eritasoliittymä, tehdään kesällä parannuksia. Järjestelyillä helpotetaan erityisesti raskaan liikenteen kulkua. Ramppiin rakennetaan Turun suunnasta uusi lisäkaista ja liittymään rakennetaan liikennevalot. Oikealle ja vasemmalle kääntyjille on omat kaistat. Tällä tavoin Turun suunnasta tultaessa rampilta kääntyminen vasemmalle satamatien suuntaan helpottuu. Liittymän liikennevalot liitetään nykyiseen valtatie 12:n valoohjaukseen. Hanke on Rauman kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyöhanke, jossa rakennuttajana toimii ELY-keskus.

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO Kesäaukioloajat 1.6.–31.8. Pääkirjasto ma–to klo 9–19 ja pe klo 9–17 Lehtilukusali ma–to klo 9–19, pe klo 9–17 ja su klo 12–15 Kourujärven, Pyynpään ja Lapin kirjastot ma–to klo 13–19 ja pe 10–16 Uotilan kirjasto ma–ti klo 13–19 ja ke–pe klo 10–16

Lakarin

Kodisjoen kirjasto ti klo 14–19

ARKEOLOGISISTA KAIVAUKSISTA NÄYTTELY Teksti: Maija Helamaa kuva: Rauman museon kuva-arkisto

Valtatie 8:n varrella, Lakarin logistiikka-alueen reunalla tehtiin arkeologisia kaivauksia kesällä 2014 ja tutkimukset jatkuvat tänä kesänä. Kaivausten innoittamana Vanhalle Raatihuoneelle on koottu näyttely, joka esittelee Rauman alueen pronssi- ja rautakautta sekä arkeologin työtä. Raumalla on satoja muinaisjäännöksiä, joista suurin osa on pronssikaudelta tai varhaiselta rautakaudelta. Rauman muinaisjäännöksistä helpoimmin havaittavissa ovat erilaiset kiviröykkiöt, joista tunnetuimmat lienevät Sammallahdenmäellä. Usein merkit esihistorian ihmisistä ovat kuitenkin hautautuneet aikojen saatossa piiloon maan alle. Kivien välistä -näyttelyssä voi tutustua arkeologiseen tutkimukseen sekä Rauman alueen esihistoriaan. Miksi kiviröykkiöitä rakennettiin? Miten pronssi- ja rautakauden ihmiset elivät? Millaisia ovat arkeologin aarteet? Miten arkeologit hyödyntävät teknologiaa ja luonnontieteitä? Näyttelyssä seurataan Ellinniityn muinaisjäännösalueen arkeologisia tutkimuksia Lakarissa. Esillä on muun muassa kesällä 2014 kaivauksilta löydettyjä esineitä. Vuonna 2015 kaivaukset ovat

käynnissä toukokuusta syyskuuhun ja näyttely elää kaivausten mukana. Vanhalle Raatihuoneelle päivitetään tasaisin väliajoin kuulumisia kaivauksilta sekä talvikaudella kaivauksiin liittyvästä tutkimustyöstä. Näyttelystä on myös suora kuvayhteys kaivauksille tietokoneen, nettiyhteyden ja web-kameran avulla.

KIVIEN VÄLISTÄ – RAUMAN PRONSSI- JA RAUTAKAUDEN ARKEOLOGIAA -NÄYTTELY Rauman museon Vanhalla Raatihuoneella (Kauppakatu 13) 17.4.2015–3.4.2016. AVOIMET OVET Ellinniityn kaivauksilla kansainvälisenä arkeologiapäivänä 24.7. YLEISÖKAIVAUKSET Ellinniityllä viikolla 27 (vaatii ennakkoilmoittautumisen). Lisätietoja: www.muuritutkimus.com/arkeologia

18.6. pääkirjasto on auki klo 9–17 ja Kourujärven, Lapin, Pyynpään ja Uotilan kirjastot klo 10–16. Juhannuksena 19.–21.6. kaikki kirjastot ovat kiinni. Kirjastoauton reittiaikataulu kirjaston nettisivuilta. Kirjastoauto ei kulje 3.–31.7.

RAUMAN PALVELUPISTE PYYRMAN Palveluneuvonta, kassa 02 834 5000, 02 834 5001, 02 834 5002 Matkailuneuvonta 02 834 3512 Maahanmuuttajien palvelut 02 834 5215 Rakennusvalvonnan päivystys 02 834 5003 palvelupiste@rauma.fi

Teatteria, taidetta ja kädentaitoja Rauman kansalaisopisto tarjoaa lapsille ja nuorille kuvataiteen, käsityön ja teatteritaiteen perusopetusta. Opinnot ovat tavoitteellisia ja ne antavat valmiuksia myös ammattiopinnoille.

RAUMAN KUVATAIDEKOULU Kuvataidekouluun voivat hakea 7–17-vuotiaat. Kuvataidekoulussa maalataan, piirretään, rakennellaan, valokuvataan, editoidaan animaatioita, vedostetaan taidegrafiikkaa ja muovaillaan savesta ruukkuja ja veistoksia. Syksyllä alkaa kaksi uutta 7–8-vuotiaiden peruskurssia. 1A tiistaisin klo 15.30–17.00 1B torstaisin klo 17.15–18.45 Myös muissa ryhmissä on oppilaspaikkoja vapaana, joten hakea voivat kaikki 7–17-vuotiaat. Kuvataidekoulun tilat sijaitsevat Tarvonsaaren koulussa kaupungintalon takana. Kuvataidekoulun 7–11-vuotiaat oppilaat opiskelevat peruskursseilla ja 12–18-vuotiaat työpajoissa. Lukukausimaksut ovat 110 €/syksy ja 110 €/kevät. Sisarusalennus on -15 € toisesta sisaruksesta alkaen. Haku on 1.5.–20.8. Kuvataidekouluun haetaan tekemällä kaksi noin A3-kokoista piirrosta tai maalausta vapaasti valitulla kahdella eri tekniikalla, esim. lyijykynällä, liidulla tai vesivärillä. Lisäksi hakijan tiedot täytetään internetissä opistopalvelut.fi/rauma kurssikoodilla 1103250 (Kuvataidekoulu ilmoittautuminen hakujonoon).

RAUMAN KÄSITYÖKOULU TAITAVA Käsityökoulussa mm. ommellaan, painetaan kangasta, huovutetaan, muovaillaan savesta, tehdään puutöitä – opitaan erilaisia käsityötekniikoita ja käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja. Opetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle. Kokonaisuudessaan käsityön yleisen oppimäärän suorittaminen kestää 6 vuotta. Lukukausimaksut ovat 110 €/ syksy ja 110 €/kevät. Sisarusalennus on -15 € toisesta sisaruksesta alkaen.

RAUMAN TEATTERIKOULU Rauman teatterikouluun seuraava haku on keväällä 2016, mutta vapautuneita/ vapautuvia oppilaspaikkoja kannattaa kysellä toukokuusta lähtien ja myös työkauden aikana. Ole nopea, sillä vapaat paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hakea voivat 8–11-vuotiaat. Lisätietoja: Susanna Siren p. 044 2832 487 Lukukausimaksut ovat 110 €/syksy ja 110 €/kevät. Sisarusalennus on -15 € toisesta sisaruksesta alkaen.

Uusi ryhmä perusopinnot 1 ja 2 alkaa 26.8. Kokoontumiset keskiviikkoisin klo 15.15–17.15. Ryhmään voivat hakea 9–11-vuotiaat. Oppilaaksi haetaan täyttämällä ilmoittautumislomake. Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Toimita hakemus kansalaisopistoon, Aittakarinkatu 10 (2. krs) torstaihin 20.8. klo 14 mennessä. Vapaita opiskelupaikkoja voi kysellä myös muihin ryhmiin. Lomakkeita saa myös kuvataidekoulun aulasta, kansalaisopistosta ja rauma.fi/lomakkeet.

RAUMAN MUSIIKKIOPISTO Tervetuloa Rauman musiikkiopiston varhaiskasvatusryhmiin ja kuoroihin. Syksyn 2015 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) otetaan mukaan lapsia vielä syksyllä. Ilmoittautumisen voi tehdä ottamalla yhteyttä musiikkiopiston toimistoon.

Huom! Tuo näytetyösi kuvataidekouluun, Lyseokatu 2 (2. kerros) tai kansalaisopistoon, Aittakarinkatu 10, torstaihin 20.8. klo 14 mennessä.

Musiikkiopistossa toimivat lapsikuoro Minidina, nuorisokuoro Melodina ja Rauman Poikakuoro. Kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia syksyllä, seuraa nettisivujemme tiedotuksia ja tapahtumakalenteria!

Hakulomakkeita kuvataidekoulun aulasta ja rauma.fi/lomakkeet.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 02 834 3551. www.rauma.fi/musiikkiopisto musiikkiopisto@rauma.fi

Kuvataidekoulun oppilastöiden

KEVÄTNÄYTTELY KADONNEET KULTTUURIT Rauman taidemuseon piharakennuksissa ja kellareissa 24.5. saakka Avoinna: ti–pe klo 12–17, la–su klo 11–16

LIIKUNTA

SIRPA LAMMINEN suosittelee Luokanopettaja ja Narvi-Pallossa pitkään pelaajana sekä valmentajana toiminut Sirpa Lamminen on ollut innokas beach volleyn harrastaja. Hän aloitti lajin heti, kun se tuli Suomeen 1980-luvulla.

Beach volley ON KESÄN HITTI Teksti: Kimmo Kouru

Rantalentopallo eli beach volley on lentopallon muunnos, jota pelataan kaksihenkisin joukkuein hiekka-alustalla. Usein rannalle kauniiden maisemien äärelle rakennettu kenttä tuo peliin mukaan miellyttävän luontoelämyksen verrattuna sisätiloissa pelattavaan sisarlajiinsa. Rantalentopallo on lähtöisin Yhdysvaltojen hiekkarannoilta 1920-luvulla, josta sen harrastus levisi Eurooppaan 1940-luvulla. Mediaseksikkyytensä vuoksi laji lienee saavuttanut lisääntyvää suosiota, ja ensimmäisen kerran laji oli olympialaisten ohjelmassa 1996 Atlantassa. Suomen menestyneimpiin rantalentopalloilijoihin lukeutuvat naisissa kaksoset Erika ja Emilia Nyström, jotka saavuttivat EM-pronssia vuonna 2010. Pelikenttä muodostuu kahdesta 8 x 8 metrin kentästä, joita erottaa toisistaan verkko. Verkon korkeus miehillä on 243 cm ja naisilla 224 cm. Pelin tarkoituksena on saada pallo vastapuolen kenttään tai pelata pallo ulos pelialueelta siten, että vastustaja koskee palloon viimeksi. Joukkueella on käytössään kolme kosketusta, jotka aloitussyötön jälkeen jakaantuvat yleensä vastaanottoon, passiin ja iskulyöntiin tai jujuun. Sama pelaaja ei saa koskea palloa kahdesti peräkkäin, paitsi jos ensimmäinen kosketus oli torjunta.

Koska pelaajia on joukkueessa vain kaksi, ns. jujuja ei sallita eli sormilyönnillä pallon on kuljettava rintamasuunnan mukaisesti eteen- tai taaksepäin. Erät pelataan 21 pisteeseen kahden pisteen erolla. Voittoon vaaditaan kaksi erävoittoa. Mahdollinen kolmas erä pelataan 15 pisteeseen kahden pisteen erolla. Aina seitsemän pelatun pisteen jälkeen joukkueet vaihtavat kenttäpuolia. Poikkeuksena on kolmas erä, jossa joukkueet vaihtavat puolia joka viiden pelatun pisteen jälkeen. Muutoin säännöt noudattavat pitkälti tavallisen lentopallon sääntöjä. Kuntolentopallossa voidaan luonnollisesti sopia erityissäännöistä. Usein pelaajia voi olla kentällä esim. 3–4 ja miesten iskulyönnit voidaan kieltää, etenkin jos pelataan matalalla verkolla.

Raumalla beach volley -kenttiä on Otanlahden urheilukeskuksessa, Lapin koulun kentällä sekä Narvijärven rannalla.

Miksi valitsit juuri tämän lajin? Se täydensi hyvin sisälentopalloharrastusta.

Mitä laji sinulle antaa? Se on tuonut mukanaan paljon ystäviä, joiden kanssa on mukava viettää kesäpäiviä ulkoillen. Se pitää kunnon hyvänä kesäkuukausinakin.

Harrastajamäärä Raumalla? Harrastajamäärää on vaikea arvioida, koska Raumallakin on paljon yksityisiä kenttiä ja peliä pelataan paljon ystäväja perheporukoissa. Narvin kesäturnauksessa kisailee yhteensä 10 paria.

Onko sinulla lajiin liittyviä tavoitteita? Henkilökohtaisia kilpailullisia tavoitteita ei enää ole. Joskus haaveena oli SM-kulta. ”Ikätyttösarjassa” sekin tuli.

Miten laji eroaa sisäpelistä? Sisäpalloiluun verrattuna pelaaminen on rankempaa ja täysin erilaista, koska pelataan kaksi vastaan kaksi-peliä. Pehmeä, upottava hiekka on melko haastava alusta. Toisaalta pehmeys mahdollistaa rohkeamman puolustuspelin, koska syöksyessä tai kaatuessa ei satuta itseään. Pallo on pehmeämpänä erilainen ja käyttäytyy eri lailla. Taktiikaltaan peli eroaa myös sisäpelistä. Pelaajien ominaisuuksistä riippuen voidaan panostaa joko verkkopeliin tai puolustuspeliin. Sormilyönnit ja jujut yli verkon ovat kiellettyjä, lyömällä ja rystysillä pallon saa toimittaa vastustajan puolelle.

Kesäjumppaa Äijänsuolla

Liikuntapaikat haettavina

Jumppaa naisille ja miehille touko-, kesä- ja elokuun ajan maanantaisin ja torstaisin klo 9–10 Äijänsuon stadionilla. Sateen sattuessa jumpataan talviharjoitteluhallissa.

Kesäuimakoulut uimahallissa

Syys/talvikauden 2015–2016 liikuntapaikka-anomukset tulee toimittaa 12.6. mennessä kulttuurija vapaa-aikakeskukseen, Nortamonkatu 5 tai palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2. Tiedustelut auli.kouru@rauma.fi p. 02 834 3265.

– ryhmä myös aikuisille!

Merivesijuoksua Invalidien rantasaunalla Huvilapolulla Petäjäksessä 1.7. alkaen keskiviikkoisin klo 16.30–17.30. Osallistumismaksu 3€, sis. saunan. Tiedustelut Pia Kutila p. 044 056 6929.

Tennistä Lähdepellolla Lähdepellon kaksi tenniskenttää ovat kuntalaisten käytössä maksuttomasti samoin kun beach volley -kenttä Otanlahdessa. Kenttiä voi varata palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, p. 02 834 5001.

Avoimet Cooper- ja kävelytestit

Terveysliikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät alkavat 7.9. Seuraa nettisivua www.rauma.fi/palvelut/liikuntaryhmat-0

Uimahallin kesäaukioloajat Uimahalli on suljettu kesäviikonloppuisin 30.–31.5., 6.–7.6. ja 13.–14.6. sekä kesähuoltotauon aikana 18.6.–18.8. Elokuun viikonloput uimahalli on auki normaalisti.

18.–22.5. ja 25.–27.5. klo 17–18.45 klo 17–18.45

alkeisryhmä alkeisjatkoryhmä

1.–5.6 ja 8.–9.6. klo 14.45–16.30 klo 14.45–16.30 klo 17–18.45 klo 17–18.45

alkeisryhmä alkeisjatkoryhmä alkeisryhmä aikuisryhmä

10.–12.6. ja 15.–18.6. klo 14.45–16.30 klo 14.45–16.30 klo 17–18.45

alkeisryhmä alkeisjatkoryhmä alkeisryhmä

Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito. Alkeisjatkoryhmässä tavoitellaan hyljemerkkiä eli 25 metrin uimataitoa. Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito. Uimakoulumaksu 50 €, maksu uimahallin kassalle ensimmäisellä kerralla.

Kaikille avoimet Cooper- ja kävelytestit Otanlahden yleisurheilukentällä tiistaina 19.5. Cooperin testi klo 17.30 ja kävelytesti klo 18.

Ilmoittautuminen netissä: www.rauma.fi/palvelut/uimakoulut 15.5. klo 17 alkaen. Aikamuutokset mahdollisia. Tiedustelut Auli Kouru p. 02 834 3265.

FLIKKATTE VITONE siirtyy merellisiin maisemiin Teksti: Raija Lehtorinne Kuvat: Raija Lehtorinne ja Jyrki Saarni

25-vuotista taivaltaan juhliva naisenergiatapahtuma – 23.5. järjestettävä Flikkatte Vitone – siirtyy juhlavuotensa kunniaksi Äijänsuolta Otanlahden urheilukentälle. Paikan vaihto tuo piristävää vaihtelua sekä osallistujille että järjestäjille. – Päätimme vastata osallistujilta tulleisiin toiveisiin ja tarjota heille Vanhan Rauman maisemien sijasta merellistä Raumaa, sen merituulta ja tuoksuja, Rauman Iidojen puheenjohtaja Anu Elo toteaa. Noin viiden kilometrin reitti lähtee liikkeelle Otanlahden urheilukentältä ja kiertää Suvitien venelaitureiden vierestä ja Lahdenkadun kautta Kappelinluhdankadulle. Sieltä palataan Kappelinsalmen

rantamaisemien ja Syväraumankadun kautta Otan kentälle. – Ennen lähtöä osallistujille jaetaan Flikkatte Vitosen uusi paita. Urheilukentän laitaan rakennettavalla lavalla viihdyttävät Bronxin dj:t kasari- ja ysärihiteillä, raumalainen The Stonewalls -bändi sekä Suomessa suuren suosion saavuttanut Divet show by Marko Vainio. Alkulämmittelyn jälkeen lähdetään liikkeelle. Takaisin palattuaan osallistujat saavat kylmäautosta eväskassit ja voivat rentoutua nurmikentällä, Rauman Iidat kuvailevat ohjelmaa.

Kymmenen Iidaa vastuussa Flikkatte Vitosen järjestää vuosittain kymmenen aktiivisen naisen ryhmä, josta useat ovat olleet mukana tapahtuman alkuvuosista lähtien.

25 vuotta sitten Pallo-Iirojen pelaajien vaimot halusivat viettää aikaa yhdessä ja tehdä samalla jotain mukavaa. Yhteiseksi tekemiseksi keksittiin naisille tarkoitettu liikuntatapahtuma, josta saatavat varat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Toiminta alkoi Pallo-Iirojen alaisuudessa Pallo-Iidat-nimellä. − Reilu vuosi sitten perustimme oman yhdistyksen – Rauman Iidat ry:n. Jatkamme toki edelleen tiivistä yhteistyötä Pallo-Iirojen kanssa, Anu Elo toteaa. Iidojen ryhmä on pieni, mutta tehokas. Jokaisella on oma vaativa vastuualue. Järjestelyt sujuvat vuosien kokemuksella. – Uusi tapahtumapaikka haastoi meidät irti entisistä toimintatavoista ja kaikki piti ajatella uusiksi. Samalla saimme lisää intoa ja virtaa, Iidat kertovat. Tapahtuman järjestäminen vie lähes koko vuoden. Suunnittelu alkaa syksyllä, ja tahti kiihtyy kevättä kohden. – Näistä ympyröistä pääsemme lomalle kesäkuun puolivälissä. Kesän ajan keräämme voimia, kunnes syksyllä käynnistyy taas seuraavan tapahtuman suunnittelu, alusta asti mukana ollut Maisa Bergström sanoo.

Puolet ahkerista Iidoista katsasti huhtikuussa järjestelykokouksen edellä Otanlahden maisemat. Kuvassa vasemmalta Niina Halminen, Elina Paija, Anu Elo, Maisa Bergström ja Taina Suvikas.

Tuotto hyväntekeväisyyteen Kuluneiden vuosien varrella Rauman Iidat on kerännyt hyväntekeväisyyteen 200 000 euroa. – Teemme tätä työtä ilosta lajia kohtaan. Lahjoitamme kerätyt varat lasten ja nuorten liikuntaan sekä erityisryhmille, Taina Suvikas toteaa. Suurimman tuen saavat tapahtuman järjestelyissä mukana olevat Pallo-Iirojen juniorijoukkueet. Tuki jakautuu työpanoksen mukaan – esimerkiksi stadionilla työskentelevä joukkue on paikalla koko päivän ajan ja liikenteenvalvontaa hoitavat kouluttautuvat jo etukäteen vastuulliseen tehtäväänsä. Nuorimmilla junioreilla on huomattavasti lyhytaikaisempi, mutta tärkeä kannustustehtävä reitin varrella. Osa tapahtuman tuotosta jaetaan vuosittain yleishyödylliseen kohteeseen. Viime vuonna raumalaiset alakoulut saivat jalkapalloja välituntiliikuntaa varten. Saajina ovat olleet myös muun muassa iltapäiväkerhoryhmä, vanhusten virkistystyö, perhetukikeskus, isien ja poikien sählykerho, dysfasialuokat, Rauman seudun Katulähetys ja terveyskeskuksen vuodeosastot. Myös ylijäävät t-paidat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, kuten Katulähetyksen vaatevarastoon ja koulujen askarteluihin.

Mukaan mahtuu Järjestäjät kannustavat osallistujia pukeutumaan omavalintaisen teeman mukaisesti ja lupaavat palkinnon parhaalle asulle. Lisäksi yhteistyökumppanit palkitsevat parhaita pukeutujia. Paikalle voi toki mennä myös ihan normaaleissa vaatteissa. – Odotamme Flikkatte Vitoselle jälleen useita satoja osallistujia. Lipunmyynti on lähtenyt mukavasti käyntiin, Iidat kertovat. Rauman Iidat toivottavat 25-vuotistapahtumaansa tervetulleiksi kaikki entiset, uudet ja uusvanhat eli välivuosia pitäneet naiset. Lippuja on myynnissä myös paikan päällä. Kentällä ja reitillä riittää kyllä tilaa!

MM-purjehdusta Raumalla 8.–15.8. Teksti ja kuva: Teemu Luovila Rauman Lahdenaukean eteläpäässä purjehditaan 2.4mR-luokan vuoden 2015 maailmanmestaruuskilpailut 8.–15.8. Kilpailutapahtuma etenee aloitusviikonlopun ilmoittautumisista, mittauksista ja avajaisjuhlista maanantain harjoituspurjehdusten kautta varsinaisiin kisastartteihin tiistaista 11.8. alkaen. Kilpailukeskuksena toimii Rauman Purjehdusseuran tukikohta Kuuskarissa, joka on rauhoitettu kilpailijoiden ja yhteistyökumppanien käyttöön rajoitetuista liikenneyhteyksistä johtuen. Avajaiset, jokaisen kilpailupäivän palkintojenjako, keskiviikon Sailor’s night sekä päättäjäiset juhlitaan Rauman keskustan MM-kisateltassa. Rauman kisaviikko tulee olemaan tapahtumatäyteinen monella tavalla, ja keskustan kisateltassa tunnelma viriää varmasti korkealle joka ilta. Teltassa esiintyy useita nimekkäitä esiintyjiä, kisatunnelmia voi seurata videona valkokangasscreeniltä ja muun muassa palkintojenjaot ja purjehtijaillanvietot tuovat purjehdustunnelmaa myös keskustaan. Unohtaa ei sovi myöskään, että jokainen kisavene sekä radan merkit on varustettu reaaliaikaisella paikannuksella. Kisaa voi seurata livenä vaikka kotitietokoneelta tai puhelimesta, mikäli kilpailua ei pääse vesille katsomaan. Kisojen viestintä ja seuranta tapahtuvat rauma24worlds.com-kisasivuston kautta. Tietoa vapaaehtoistyöstä ja muista tapahtumaan liittyvistä asioista löytyy Rauman Purjehdusseuran sivuilta raumanpurjehdusseura.fi.

Kilpailun järjestäminen on Rauman Purjehdusseuralle valtava panostus sekä vapaaehtoistyön määrällä että taloudellisesti mitattuna. Tapahtuman järjestämiseen osallistuu noin 100 vapaaehtoista. Kilpailujen pääyhteistyökumppanina toimii raumalainen perinteinen vesiteknologiayritys Oras. Race Day -yhteistyökumppaneita ovat Euroports, Rauman kaupunki, Nordea sekä Sataservice. Lisäksi mukana on lukuisa joukko muita yhteistyökumppaneita.

MM-VIIKON AIKATAULU La-su 8.–9.8. Rekisteröinti ja mittaus Ma 10.8. Harjoituskilpailu Avajaiset Parpansalin kisateltassa Ti 11.8. Kilpailupäivä, isäntänä Rauman kaupunki Palkintojenjako Parpansalin kisateltassa Ke 12.8. Kilpailupäivä, isäntänä Euroports Sailor’s night Parpansalin kisateltassa To 13.8. Kilpailujen varapäivä Pe 14.8. Kilpailupäivä, isäntänä Nordea Palkintojen jako Parpansalin kisateltassa La 15.8. Kilpailupäivä, isäntänä Sataservice Palkintojen jako ja päätösjuhla Parpansalin kisateltassa

PYÖRÄILLEN KESÄKUNTOON Teksti: Kimmo Kouru

Viimeistään nyt on aika kaivaa fillarit esiin. Tämän vuoden teemana haastepyöräilyssä onkin työmatka- ja arkipyöräily. Oletko miettinyt, tarvitsetko välttämättä autoa joka päivä töissäsi tai lyhyillä kauppareissuillasi? Auton vaihtaminen pyörään säästää merkittäviä summia bensan ja auton moottorin kulumisessa. Tämän lisäksi saat terveyshyödyt. Liikunnan hyödystä on tieteellinen näyttö 34 sairauden ehkäisyssä, hoidossa tai kuntoutuksessa erektio-ongelmista aina rintasyöpään asti.

Kuuden järven pyöräily-sarja jatkuu

Arkipyöräilymerkintöjä varten tehtyjä työmatkapyöräilykortteja voi noutaa uimahallilta, palvelupiste Pyyrmanista tai kulttuurija vapaa-aikakeskuksesta. Kampanja kestää juhannukseen, jonka jälkeen osanottajien kesken arvotaan mm. neljä polkupyörää. Myös perinteinen Satakunnan haastepyöräily kannustaa pyöräilemään. Siinä suorituksia kirjataan pyöräilyteiden varsilla oleville postilaatikoille. Haastepyöräilyä hoitaa liikuntapalvelut.

Kaikkiin tapahtumiin osallistuneiden kesken arvotaan 100 € lahjakortti urheiluliikkeeseen. Satakunnan Haastepyöräilyn kautta kaikki pyöräilijät osallistuvat myös polkupyörän arvontaan. Tiedustelut Kimmo Kouru, p. 02 834 3245.

Satakunnan haastepyöräilyn KIRJAUSPISTEET 1. Haapasaaren silta 2. Latumaja 3. Kaaron koulu 4. Pyynpäänkadun ja Sorkantien risteys 5. Petäjäs 6. Uotilan vanhatie (Siwa) 7. Kuivassuon risteys 8. Kourulantien ja Nihattulantien risteys 9. Vasaraisten ent. kauppa 10. Lähdepellon urheilukeskus 11. Vermuntilan ent.kyläkauppa 12. Pyhärannantien ja Unajantien risteys 13. Sairaala (takapiha) 14. Koilahdentie (leikkikenttä) 15. Suvitie 16. Sampaanala (Sampola) 17. UPM (pääportti) 18. Eteläkatu (leikkipuisto) 19. Oras (portti) 20. Tiilivuori (Kolhantien risteys) 21. Monnan hautausmaa (pyörätie) 22. S-market Äyhö 23. Kodisjoki (ent. kunnanraja) 24. Kodisjoki Mustajärven kallio (kylästä 5 km Padolle päin) 25. Lapin kirkonkylä (terveysaseman piha) 26. Ala-Kieri (Ylikierin th) 27. Ylikieri (Kodisjoen th) 28. Kauklainen (Horman th) 29. Hauta (Kullanperän th) 30. Murtamo (Mustan kansan kedon th) 31. Kaukola (ilmoitustaulun luona) 32. Ruona (Anninkulman th:n linja-autopysäkki) 33. Kodiksami (ent. Sp:n luona) 34. Kuolimaa (Rantatien-Hinnerjoentien risteys) 35. Rohdainen (Kuljun th:sta 100 m)

Kevätkesän kuntokampanja kutsuu taas. Lähde kuntoilemaan ja nauttimaan kauniista maisemista pyöräillen. Reitit on merkitty oranssilla nauhalla tapahtumapäivänä klo 8 mennessä. Suoritusten kirjaamisvihot pidetään kirjaamispaikoilla tapahtumapäivänä klo 9–21. Reitit ovat osin soratietä.

Saarnijärven pyöräily oli 3.5. Neittamon-Mustajärven pyöräily su 17.5. Kirjaamis- ja huoltopiste: Kodiksamin kylätalo, Kodiksamintie 403. Puffetti ja kirpputori klo 10–14, WC Reitti:Lähtö Kodiksamin kylätalo– Kodiksamintie–Hinnerjoentie–Kodiksamintie–Osmosentie–Kuljuntie – Neittamojärventie–Mustajärventie –Haantie–Mäentaantie–Kodiksamintie Reitin pituus n. 25 km Järj. liikuntapalvelut ja Ylisenpään kylärinki

Narvijärven pyöräily su 24.5. Kirjaamis- ja huoltopiste sekä puffetti Lapin liikuntahallilla klo 10–14 Reitti: Lähtö Lapin koululta Kirkkotie 6–Kivisillantie–Meijerintie–Hinnerjoentie–Ruonantie–Anninkulmantie–Kekovahantie–Vikkajantie–Kauklaistentie–Alakierintie–VT12-Eurajoentie–Kirkkotie Reitin pituus n. 23 km Järj. liikuntapalvelut ja Lapin Salama

Kauklaistenjärven pyöräily su 31.5. Kirjaamis- ja huoltopiste sekä puffetti Kauklaisten kylätalolla Kauklaistentie 239 B, avoinna klo 10–14 Reitti: Lähtö Kauklaisten kylätalo: Kauklaistentie–Alakierintie–Lehtorinteentie– Huhdantie–Kylmäkorventie–Huittistentie– Kauklaistentie Reitin pituus n. 16,5 km Järj. liikuntapalvelut ja Kauklaisten kyläyhdistys

Ojajärven pyöräily su 7.6. Kirjaamis-, puffetti- ja huoltopiste Ruonan kylätalolla, Anninlahdentie 10, klo 11–14 Reitti: Ruonan kylätalo–Anninkulmantie–Ruonantie–Hinnerjoentie–Korventie– Suotie–Ruonantie–Silolantie–Ojajärventie–Anninkulmantie Reitin pituus 19 km Järj. liikuntapalvelut ja Lapin Ruonan kyläyhdistys

Turajärven pyöräily su 14.6. Kirjaamis- ja huoltopiste Rimmintien ja Rantamaantien risteyksessä klo 10–14 Reitti on merkitty Lapin koululta (Kirkkotie 6) oranssilla nauhalla sekä pyöräilyopasteissa T-kirjaimella Reitin pituus n. 19 km Järj. liikuntapalvelut ja Lapin Tempo

KYLISSÄ TAPAHTUU

KAARO

KODISJOKI

SORKKA

Kaarolaisten kahvitus

Nuorten taideleiri 8.–10.6.

Avoimet kylät -päivä 6.6.

Kaarolaisten iltapäivän viettoa Kaaron rantasaunalla (Kaarojärventie 109) joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 14. Tervetuloa!

11–14-vuotiaille, maalaistalossa. Ohjelmassa maalausta, piirtämistä, betonityötä, retkeilyä ym.

Rantatapahtuma, johon odotetaan runsaasti veneilijöitä.

Avoimet kylät -tapahtuma 6.6. klo 12–15 Kaaron rantasaunalla pientä ohjelmaa ja kahvittelua.

Koululaisten loman aloitus 6.6. klo 12–15 Kaaron rantasaunalla koululaisille ohjelmaa ja saunomista. Lapset joukolla mukaan.

Teatterireissu Laajoelle 12.7. Lähtö Kaaron entiseltä kaupalta klo 11.45. Laajoella klo 13 teatteriesitys ”Laajoenumme suutarit”, teatterin jälkeen ruokailu noutopöydästä Lomaja hoitokoti Laiholla. Lisätiedot p. 050 549 4842.

Iltamat 25.7. Kaaron rantasaunalla, monenlaista ohjelmaa, mm. Duo Piia & Make laulattaa ja tanssittaa. Kesä-elokuu joka ti, to ja su klo 17–20 Kaaron rantasauna lämpimänä, kaikille avoin ja ilmainen. Mökkituvassa buffetti.

KODIKSAMI Monitoimitalo Koulu 2.6.–30.8. ti-su klo 12–18 Kauniissa vanhassa koulumiljöössä (Kodiksamintie 403) koko suven kyläkahvila, loosikirpputori ja vaihtuvia näyttelyitä. Tervetuloa!

YLISENPÄÄN KYLÄT Pihakirppikset 17.5. klo 11–15

35. Kaljasjärven yöjuoksu 18.6. Kuntoilijat klo 18–21, kilpajuoksijat klo 21. Lähtö Kodisjoen rantasaunalta (Kaljasjärventie 135). Reitti 12,5 km. Osallistumismaksu 12 e, sis. mitali, mehu, sauna ja osallistuminen arvontaan.

Uimakoulu 22.6.–3.7. Kaljasjärven rantasaunalla, MLL:n luotsaama.

Satakunnan kyläpäivä 15.8. Isäntänä Satakunnan 2014 maakuntakylä Sorkka. Palkitaan vuoden 2015 maakuntakylä.

UOTILA Avoimet kylät -päivä 6.6 klo 11–14 Perinteiset kevätkekkerit Sinisellä koululla, myyjäisiä, tuote-esittelyjä ja perennanvaihtoa. Kahvitarjoilu! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Ohjelmallinen ilta Taidekoti Ylenillä 3.7. klo 18

VASARAINEN

Samalla mahdollisuus tutustua taidenäyttelyyn. Taidekoti Ylen avoinna kesäviikonloppuisin 4.7–2.8. klo 12–16. Myös tilauksesta, p. 040 511 3203 ja 040 549 8749. Lisätietoa taidekotiylen.fi.

Kotiseutumuseo Muina (Muinantie 7). Teemana sepän työt, museon uusi paja avoinna.

Kodisjoki-päivä 4.7. klo 10–16 Tapahtumia eri kohteissa.

LAPPI Hakalan torppa avoinna 17.5. klo 11–14 Kuljulla pyöräilyreitin varrella.

Lapin TL kotiseutumuseoyhdistyksen 70-vuotisjuhla 27.6. Seurakuntakodilla ja museomäellä.

Lapin kotiseutumuseo ja kirkkotallit 28.6.–26.7. Avoinna sunnuntaisin klo 11–14 Kotiseutumuseo avoinna Lapin löylypäivillä 1.–2.8. klo 10–15. Työnäytöksiä, 4H-yhdistyksen buffetti ja keppihevoskisa.

Kylärinkiin kuuluvat Kuolimaa, Kodiksami, Mäentaka ja Sukkala. Osoitekarttoja ent. Kodiksamin koululta.

Kesänäyttelyn avajaiset 6.6. klo 12

Vihdantekoa Muinalla 7.7. klo 12–15 Myös muuta lystiä, mukana Rauman Seudun Sydänyhdistyksen väki

Tapahtumatiistai Muinalla 14.7. klo 12–15. Mukana Rauman Lännen Martat

Käsitöitä Muinalla 21.7. klo 12–15 Pitsinnypläystä ja muita käsitöitä, oma käsityö mukaan.

Eläinpäivä Muinalla 28.7. klo 12–15 Isoja ja pieniä eläinvieraita.

Suvijuhla Muinalla 23.8. klo 14 Syysmarkkinat 12.9. klo 10–13 Kotiseutumuseo Muina, myynnissä lähiseudulla tuotettua syksyn satoa, säilykkeitä, leivonnaisia, käsitöitä. Lisätietoja Kotiseutumuseo Muinan tapahtumista p. 02 534 6056.

NUORISOTILAT VUOKRATTAVISSA Nuorisotilojen toiminta on kesätauolla, mutta Kuovin ja Lapparin nuorisotaloja, kiipeilyseinää, skeittihallia ja bändikämppiä voi vuokrata.

LAPSET & NUORET

Synttäreiden ym. yksityistilaisuuksien hinta nuorisotaloilla ja skeittihallilla on 1–4 tunnilta 70 €. Vakituisen vuoron ja opiskelijaryhmän hinta skeittihallilla on 1–4 tunnilta 10 €. Kiipeilyseinän hinta on 1–2 tunnilta 10 €. Tilojen vuokraajan tulee olla yli 18-vuotias. Lappari on avoinna normaalisti, mutta ilman nuoriso-ohjaajan läsnäoloa. Lapparin varaukset p. 02 826 0858. Bändikämpän sähköinen käyttövuorohakemus löytyy osoitteesta rauma.fi/tuottajat/vanhan-vesilaitoksen-bandikampat. Muiden tilojen varaukset ja maksut palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2, p. 02 834 5001. Maksu tulee suorittaa ennen vuokrauspäivää. Lisätietoja: nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen, p. 02 834 3223.

KYSY VAPAITA PAIKKOJA KESÄLEIREILLE 22.–24.6. Lemmikkileiri 3.–4. lk. 24.- 26.6. Metsän kutsu 4.–6. lk. 29.6.- 2.7. Flikoitte loma 5.–7. lk. 6.-8.7. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten kesä- leiri 8–20 v. 27.- 31.7. Taideleiri 4.–7. lk. (yhdessä kansalaisopiston kanssa) rauma.fi/palvelut/pollakarin-leirit Tiedustelut: Rea Poikonen, p. 02 834 3223

MEGAKONSERTTI

OLYMPIASTADIONILLA LA 6.6. Lavalla nähdään Suomen huippuartisteja, kuten Cheek, Chisu ja Jenni Vartiainen. Lähtö konserttiin Eurajoen kunnantalolta klo 10 ja Rauman linja-autoasemalta klo 10.45. Artistit esiintyvät klo 17–22. Paluu heti konsertin jälkeen. Hinta 45 € (sis. konserttilipun E-katsomoon ja bussimatkan). Alle 13-vuotiailla oltava huoltaja mukana. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 28.5. mennessä palvelupiste Pyyrmaniin p. 02 834 5001, Valtakatu 2. Tiedustelut: nuoriso-ohjaaja Jessina Vastamäki p. 040 180 9780.

KESÄRETKI

SÄRKÄNNIEMEEN TI 30.6.

Lähtö Rauman linja-autoasemalta Euran Matkahuollon kautta Tampereelle. Elämysranneke yli 120 cm 35 € ja alle 120 cm 29 €. Alle 100-senttiset pääsevät ilmaiseksi laitteisiin. Sisäänpääsy alueelle on ilmainen, ja yksittäisiä lippuja voi ostaa paikan päältä esim. delfinaarioon tai laitteisiin. Bussi- ja rannekemaksu suoritetaan bussissa. Ilmoittautumiset: rauma.fi/palvelut/nuorisotiedotus. Lisätietoja: Taija Valo p. 044 422 4859.

WIBIT

RAUMAN UIMAHALLISSA 1. 6. klo 12– 5.6. klo 19 uimahallin aukioloaikojen mukaan. WIBIT on saksalainen vesihuvipuistokonsepti, jonka myötä uimahallissa on entistä hauskempaa. WIBIT on esteratoja, liukumäkiä, kiipeilyä ja muuta superhauskaa niin lapsille kuin aikuisellekin. Normaali uimahallin sisäänpääsymaksu.

RANTASAUNAT

avoinna kaikille

KESÄLEIKKIKENTÄT KUTSUVAT OHJATTUJA LEIKKEJÄ JA PUUHAA 1.–26.6. Maksuton toiminta on tarkoitettu 4–8-vuotiaille lapsille. Omat eväät mukaan. Sään mukainen vaatetus, sateella ei toimintaa. Lapin leikkikenttä Hunsalan piha-alue, arkisin klo 9–13, toiminnassa käytetään myös ajoittain Leijonapuistoa. Kodisjoen leikkikenttä Seurakuntakodin alapiha, ti ja to klo 10–13 Uotilan leikkikenttä Siilotie, ma ja to klo 10–13 Unajan leikkikenttä Koulun piha, ma ja to klo 10–13 Kaaron leikkikenttä Seurakuntakodin piha, ti ja pe klo 10–13 Vasaraisten leikkikenttä Koulun piha, ti ja pe klo 10–13 Kulamaan leikkikenttä 1.6.–3.7. Kulamaantie 21, ma, ke ja pe klo 10–13

KESKIVIIKON LEIKKISPÄIVÄT 3.–24.6. Aamupäiväleikkikset klo 9.30–11.30 Lotanpellon leikkikenttä, Kappelinluhta, Nallepolku, Merirauman leikkikenttä, Varhontie/ Satokuja 1–3 Iltapäiväleikkikset klo 12.30–14.30 Tuomistonkadun leikkikenttä Pirttialhon leikkikenttä, Sorkantie 63

SINILINNUN PERHEPUISTO & PIKNIKPIHA 1.–18.6. Meijerikatu 4, arkisin klo 9–13, lapsiperheille laululeikkihetkiä, kesäpihapuuhaa,

kirpputoripäiviä, piknik-eväiden syöntiä, omien eväiden grillausta ym. Mahdollisuus osallistua joka päivä.

KIPPARINPUISTO/ LIIKENNEPUISTO 1.6.–9.8. Vähämaanpuisto 7 Kipparin perhepuisto Arkisin klo 9-13 lapsiperheille. Perhepuistossa mm. lauletaan, liikutaan, puuhaillaan kädentaitojen parissa ja tavataan muita perheitä. Poijupaikkakerhot yli 4-vuotiaille ma, ti ja to klo 13.30–15.30. Ilmoittautuminen viikoittain p. 044 793 5145. Ohjattua leikkikenttätoimintaa Kipparinpuistossa ulkoillen, tiistaisin metsässä. Yleisö-wc ja puiston lelut ovat kaikkien puistossa olevien käytössä aina, kun Kipparin henkilökunta on paikalla. Kiinteät leikkivälineet ovat kaikkien käytössä aina aamusta iltaan. Liikennepuisto Ma–pe klo 10–19 ja la–su klo 10–16 Huom. juhannus: to 18.6 klo 10–16, 19.–21.6. suljettu. Pyöräilyaika päättyy 15 min ennen sulkemista. Sateella liikennepuisto on suljettu. 6–12-vuotiailla mahdollisuus harjoitella pyöräilyä sekä polku- ja lokariautoilua valvotulla alueella. Alle 6-vuotiaat voivat ajaa polkupyörillä ja polkuautoilla oman vanhemman valvonnassa. Polkupyöräily ja polkuautoilu ovat maksuttomia. Lokariautoilu maksaa 1 €/10 min. Tiedustelut: Leikkikentät, Kipparin- ja Liikennepuisto Minna Niemensivu p. 044 793 5145 Sinilinnun perhepuisto, leikkikentät Kirsi-Marja Hyppölä p. 044 793 4579

Kaljasjärven rantasauna Kodisjoella, kylästä n. 300 m Ihoden tielle, jota ajetaan n. 1 km. Yleisövuorot tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapin rantasauna Narvijärven rannalla, Valtatie 12:lta Hinnerjoen tietä n. 2 km, josta Ruonantietä n. 2 km. Matkaa Rauman keskustasta n. 24 km. Yleisövuorot 1.6.–31.8. sunnuntaista perjantaihin klo 16–22. Saunamaksu 3,5 € aikuiset ja 2 € lapset.

Lillonkarin rantasauna Unajassa, Pyhärannantien varrella. Matkaa keskustasta n. 10 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 16–20.

Mantereenpään rantasauna Sorkassa, Puulun tien päässä, matkaa keskustasta n. 13 km Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 15–19.

Noitajärven rantasauna Vermuntilassa. Valtatie 8:lta Vermuntilan kylän ohi n. 2 km, jolloin tienviitta vasemmalle. Matkaa keskustasta n. 13 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18.

Pitkäjärven rantasauna Vasaraisilla, Kodisjoen tietä n. 12 km, jolloin oikealla tienviitta ja matkaa vielä n. 1,5 km. Matkaa keskustasta n. 12 km. Yleisövuorot tiistaisin ja torstaisin klo 18–21 ja sunnuntaisin klo 14–18. Yleisövuorot ovat kesäkuun alusta elokuun loppuun. Rantasaunoja voi myös vuokrata 1.5.–30.9. Kaljasjärven ja Noitajärven rantasaunat ovat vuokrattavissa läpi vuoden. Kaljasjärven rantasaunan varaukset Juhani Raula, p. 044 534 1452, Lapin rantasaunan varaukset Kaija Koskinen, p. 044 257 5885, Lillonkarin varaukset Esa Kivimäki, p. 0400 114 332, Mantereenpään varaukset Åke Vastavirta, p. 044 279 1201 ja Noitajärven varaukset Pekka Mäntynen, p. 040 150 3806.

Kesäteatterimatka Naantaliin, Hockey night -lätkäkomedia perjantaina 12.6.2015 Lätkäkomedia Hockey Night on maailman ensimmäinen läpiselostettu teatteriesitys. Jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 ja Antero Mertarannan selostus eivät jättäneet ketään kylmäksi.

SUOMIAREENA

Hockey Night yhdistää ainutlaatuisella tavalla kaksi teatteria sekä urheilun ja kulttuurin. Kun Turun Kaupunginteatteri, TPS ja Emma Teatteri yhdistävät voimansa, syntyy kaikkien aikojen pisin kiekkokausi, joka jatkuu koko kesän. Työryhmä: Käsikirjoitus Satu Rasila ja Miska Kaukonen, ohjaus Mikko Kouki ja lavastus Markus Tsokkinen. Rooleissa: Miska Kaukonen, Antero Mertaranta, Tom Petäjä ja Linda Wiklund.

Maanantaina 13.7. kello 14-15.30 Parpansalin puisto, Kanalinmutka Keskustelijoina mm. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Keskustelun juontaa Laura Siltala. Panelistit keskustelevat pelosta, mitä pelkäämme, miten pelkoon tulisi suhtautua, mikä on tervettä pelkoa?

Lippu ja matka yhteensä 35 €. Lähtö Rauman linja-autoaseman tilauslaiturista klo 17.00. Varaa lippusi pikaisesti Palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, puh. 02 834 5001.

Tilaisuuden järjestää Rauman kaupunki, yhteistyökumppaneinaan Rauman Seudun Katulähetys ry sekä raumalaiset seurakunnat. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

LAPIN PATOLAMPITEATTERI 2015 ESITTÄÄ

VOI TÄHTIEN TÄHTEET Käsikirjoitus: Anja Hämäläinen, Pulmu Elonen, Enni Toivonen ja Päivi Heino Ohjaus: Anja Hämäläinen

NÄYTÖKSET Su 26.7. Ma 27.7. Ti 28.7. Ke 29.7. To 30.7. Su 2.8. Ma 3.8. Ti 4.8. Ke 5.8. To 6.8. Pe 7.8.

klo 17 (ensi-ilta) klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 17 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 22 (yönäytös)

Liput 13 € / 5 € Lippuvaraukset p. 040 839 1084 www.patolampiteatteri.fi #patolampiteatteri2015 #tervetuloaviihtymään #naurua #voitähtientähteet #kesäteatteri

RAUMAN ERISSA T T A E T Ă&#x201E; KES .2015 4.6. - 11.7

LIPUNMYYNTI

Alfredinkatu 2 puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi 31

Kesä 2015 RAUMAN

TAPAHTUMAN NIMI

PÄIVÄMÄÄRÄ

PAIKKA

LIPUNMYYNTI

Suvi päi & Suuret Oluet - Pienet Panimot kesänavaustapahtuma 16.5. klo 10-23 Kauppatori Nurmes-trail 2015 -polkujuoksukilpailu

16.5. klo 14.30

Nurmeksen saari

Rauman musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti

21.5. klo 18

Poselli, Nortamonkatu 12

Antiikki-, taide- ja keräilymessut

23.5. klo 10-16 Poselli

Flikkatte Vitone, lähtölaukaus klo 16

23.5. klo 14

Pyörnin kevättapahtuma

23.5. klo 10-14 Pyörni, Sahamäentie 1, Lappi

Otan urheilualue

Rauman Poikakuoron 60-vuotisjuhlakonsertti

23.5. klo 17.30

Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

Klustermus

6.6. koko pvä

Syväraumanlahti

Power Run -puolimaraton

6.6. klo 12

Fåfängan Paviljonki, Suvitie 4

Lippupalvelu

Konsertti; Elastinen

6.6. klo 19

Fåfängan Paviljonki

Lippupalvelu

Medialähetyspäivät

13.-14.6.

Rauma-sali, Satamakatu 26

Ismo Leikola; stand up -ilta

23.6. klo 19

Rauma-sali

Rauman Rantafutis 2015

26.-28.6.

Otanlahti

Sami Hedberg 365; stand up -ilta

27.6. klo 18 ja 21 Fåfängan Paviljonki

SuomiAreena

13.7. koko pvä

Parpansalin puisto

Lasten konsertti - Kengurumeininki

18.7. klo 13.30

Kuuskajaskarin lomaja linnakesaari

Rauman Pitsiviikko

18.-26.7.

Lippupiste Lippupiste

Kansainväliset suurmarkkinat

23.–25.7.

Mustan Pitsin Yö

24.7.

Keskusta

Lapin Löylypäivät

31.7.-2.8.

Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaali

4.-8.8.

Patolampi Pyyrman, Lippupiste

Rauma Blues

7.-8.8.

Parpansalin puisto

Jääkiekon pitsiturnaus

8.8.

Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23

Purjehduksen MM-kisat

8.-15.8.

Blue Sea Film Festival

21.-23.8.

Konsertti; Iris ja Tauno Saviauk

23.8. klo 16

Poselli

Poroholman venetsialaiset

29.8.

Poroholman lomakeskus

Lasten musiikkisalonki; Sergei Prokofjev: Pekka ja susi

19.9. klo 14

Rauma-sali

Antiikki-, taide- ja keräilymessut

19.9. klo 10-16 Poselli

Silakkamarkkinat

19.-20.9. Kanalinranta

Lippupalvelu

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: Lippupalvelu: Lippupiste: Palvelupiste Pyyrman: Rauman Lukko Prisma Rauma Valtakatu 2, 26100 Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 p. +358 (0)2 834 5001 26100 RAUMA 26100 Rauma avoinna: ma, ke ja to klo 9–16 avoinna: ma–pe 9–16 avoinna: ma–pe 8–21, ti klo 9–17, pe klo 9–15 la 8–18, su 12–18

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

Muutokset mahdollisia. Lisää tapahtumia nettisivuillamme rauma.fi