OSKUlla on sanottavaa

OSKUlla on sanottavaa Opas amiksille

mahdollisuuksien maailmaan

ÂŠ 2012 | Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry.

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. on vuonna 2001 ammatillisen II-asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat itse tekevät toiminnan ja päätökset. Liitto on puolue- ja ammattiyhdis tyspoliittisesti sitoutumaton ja sen syntyhistoria nojaa yli 100-vuotiaaseen opiskelijatoiminnan perinteeseen kaupan, tekniikan ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa. OSKU ry. on ammatillisten opiskelijoiden etu-, palvelu- ja ennen kaikkea harrastejärjestö. OSKUn missio järjestönä on tehdä työnsä siten, että voimme vaikuttaa jäsenistön kykyyn nähdä tulevaisuutensa positiivisessa valossa. Missionsa saavuttamiseksi OSKU pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan niihin mielikuviin, joita opiskelijoilla ja heidän viiteryhmillään on ammatillisesta opiskelusta ja osaamisesta tämän päivän Suomessa. Toimintansa puitteissa OSKU toteuttaa koulutuksia, kampanjoita, yritysja yhteisövierailuja, sekä järjestää opiskelijatapahtumia ja julkaisee materiaalia.

www.osku.ﬁ

Ammatillisen koulutuksen arvostus on kohonnut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Paljon on vielä tehtävää, mutta paljon on myös tapahtunut. Miksi amisviikset eivät enää liehukaan tuulessa? Siksi, että hyville ammattilaisille on kysyntää. Siksi, että opiskelupaikka amiksessa ei ole mikään lohdutuspalkinto, vaan se ansaitaan joskus kovankin kilpailun kautta. Amiksessa ihmisen on helppo olla, omana itsenään. Aito amisten ääni ei ole saanut riittävästi kuuluvuutta suhteessa koulutuksen suureen kasvuun. Meille on tärkeää saada amisten rehellinen mielipide kuuluville.

Meillä on sanottavaa amisten asioista. Kädessäsi on opas OSKUlaiseen maailmaan.

Jenni Parpala puheenjohtaja Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry.

OSKUlla on sanottavaa Opas amiksille mahdollisuuksien maailmaan

Miten ja miksi amikseen?

Opinto-ohjaus

Opintojen sisältö ja tutkinnon perusteet

Opintotuki

Työssäkäynti

Opiskelijakunnat ja -yhdistykset

Selkeyttä systeemeihin

Oppisopimus

Yrittämällä työtä ja hyvinvointia

Opiskelijoiden terveydenhuolto

OSKU ry:n tavoitteet vuosille 2013-2015

1. Miten ja miksi amikseen? Amis on tänä päivänä aivan todellinen vaihtoehto. Se ei ole hyljeksittyä, se ei ole enää se toinen vaihtoehto, vaan se on todellinen vaihtoehto. Siihen tulee kannustaa, ja kyllä siihen on kannustettukin. Ammatillisiin opintoihin ei hakeuduta vain yläkoulun jälkeen vaan se on osa elinikäisen oppimisen mahdollisuutta; se on mahdollisuus peruskoulun päättäneelle nuorelle, aikuiselle jo tutkinnon omaavalle ja miltei kenelle tahansa. Ideaalitilanteessa henkilö hakeutuisi heti peruskoulun jälkeen amikseen, suorittaisi sen suositusajassa ja eläisi happily ever after. Aina asiat eivät kuitenkaan mene niin kuin Strömsössä. Opiskelijan näkemykset eivät aina vastaa todellisuutta ja siksi onkin hyvä päästä tutustumaan eri oppilaitoksiin ennen lopullisen valinnan tekemistä. Jos valintaa ei osaa tehdä heti peruskoulun päätyttyä, on ammattistartti hyvä keino oikean tien löytämiseksi. Tai kymppiluokka. Nykyään on paljon tapetilla puhe yksilöllisistä opintopoluista. Hyvä näin, sillä kukin tekee asiat omalla tavallaan ja mikään niistä ei ole niin sanotusti väärä. Siksi meillä on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen.

2. Opinto-ohjaus Ammatillista koulutusta koskevien säädösten mukaan opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Opinto-ohjauksen tavoitteena on opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen valinta -ja ongelmatilanteissa. Ohjauksella pyritään huolehtimaan, että opiskelijalla on riittävästi niitä tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjaus tulee toteuttaa niin, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opinto-ohjauksen tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin lisääminen, opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen, työllisyyden edistäminen ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukeminen. Opinto-ohjauksen ihannetilanteessa opiskelija tulee valituksi heti peruskoulun päätyttyä toivealalleen ja opinnot osoittautuvat odotusten mukaisiksi. Alkuajat ammatillisessa oppilaitoksessa ovat niitä haastavimpia opiskelijan ottaessa ensiaskelia uuteen opinahjoonsa. Hänen tulee olla hyvin tiedotettu tutkintoonsa sisältyvistä opinnoista ja

niiden valinnanmahdollisuuksista. Ammatillisen perustutkinnon rakenne ei välttämättä ole kaikille itsestään selvä juttu, joten sitä tuleekin avata riittävästi niin ennen opintoja kuin opintojen aikana. OSKU näkee, että yhtä opintoohjaaja kohden on vaikea antaa tiettyä opiskelijamäärää. On helppo sanoa, että opinto-ohjaajien lisääminen olisi yksinkertaisempaa kuin se, että vaihtuvat ryhmänohjaajat yrittäisivät perehtyä opiskelijoiden tulevaisuudenpolkuihin. Tiedon saaminen jo amiksissa opiskelevilta on myös tärkeää. Meillä Suomessa on koulutettuja, päteviä opinto-ohjaajia. He tekevät valtavan arvokasta työtä ja heidän ammattitaitoaan ei voi muuta kuin ihailla. Yhtä opinto-ohjaajaa kohden on kuitenkin satoja opiskelijoita. Voiko jokainen opo tietää kaiken jokaisesta opiskelijasta? Saavatko kaikki tarvittavan opinto-ohjauksen? Kyllä ja ei. Opiskelijoilla on hyvin hajanainen käsitys opinto-ohjauksen saavutettavuudesta ja sen riittävyydestä. Joillekuille on päivän selvää, että he voivat vain kävellä opon luo, toisille ei. Se riippuu oppilaitoksesta, alasta, ihmisestä, syitä on monia. On tärkeää, että opoilla on kattava näkemys ja opiskelijoilla realistinen kuva eri opintoaloista. Pointtina on kuitenkin se, että opojen määrän tarve vaihtelee kouluittain ja opintoaloittain. OSKUn mielestä aineenopettajien tulisi

rohkaista oppilaita heidän vahvuuksiaan vastaaville opinpoluille jo yläkoulussa. HOPS eli henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan tekemä kirjallinen suunnitelma opintojensa toteuttamisesta. Ryhmänohjaajan tulee käydä opiskelijan kanssa Hops-keskustelu kahden viikon kuluessa koulun lukuvuoden alkamisen jälkeen. Henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi voi olla myös ryhmäkeskusteluja, joissa käydään läpi esim. valinnaisia opintoja. Keskustelussa on apuna Wilmassa etukäteen täytetyt lomakkeet, joita opiskelija käy yhdessä ryhmänohjaajan kanssa läpi. Oskulaiset kokevat, että HOPSin laatiminen on kaikesta huolimatta aivan erityistä hepreaa. Sen tekeminen vaatisi aivan erityistä ohjausta ja asioiden avaamista.

OSKU haluaa kattavaa opinto-ohjausta ja HOPSin laatimisen helpottamista ja sisällön avaamista.

3. Opintojen sisältö ja tutkinnon perusteet Oskulaisilla on positiivinen asenne opintojaan ja ylipäätään elämää kohtaan. Ammatillinen peruskoulutus valmistaa 120 opintoviikon laajuiseen perustutkintoon. Kaikilla

opinnot eivät mene totutun kolmen vuoden ja se on siinä -kaavan mukaan, vaan opintopolkuja on monenlaisia ja opinnot ovat opiskelijan itsensä näköisiä. Tutkinnon suorittamisaika riippuu aiemmista opinnoista, mahdollisesta työkokemuksesta ja yksilöllistä etenemisväylästä. Nykyään opintojen suorittaminen yli koulurajojen on entistä helpompaa. Opintojen keskeytyminenkään ei ole maailmanloppu, sillä jos jokin koulutuslinja ei ole ”sinun juttusi”, voi pyrkiä opiskelemaan jotakin muuta alaa. Pääministeri Kataisen hallituksen lanseeraaman nuorisotakuun pyrkimyksenä onkin löytää opiskelu-, harjoittelu, työpajapaikka- tai työpaikka kaikille 25-vuotiaille työttömille ja vailla opiskelupaikkaa oleville ja alle 30-vuotiaille vasta valmistuneille kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuun tavoite on hyvä ja onkin huolehdittava siitä, että resurssit riittävät kaikissa kunnissa sen täysimääräiseen toteuttamiseen. OSKU on pääasiassa tyytyväinen eri opintojen nykyisiin sisältöihin, mutta kritisoi monille vaikeasti avautuvia tutkinnon perusteita. Opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mitä tutkinnon perusteisiin kuuluu ja mihin tehtäviin koulutus tarkalleen ottaen antaa valmiudet.

OSKU haluaa tutkinnon perusteiden selkiyttämistä ja toivoo niiden muuttamista opiskelijaystävällisempään muotoon. Lisäksi jo opiskeluelämässä ollessaan opiskelijalle tulisi selventää, miksi jokin kurssi pitää käydä.

Arvosteluasteikko OSKU ei pidä nykyistä amiksen arvosteluasteikkoa 1-3 opiskelijoiden kannalta mielekkäänä. Oskulaiset kokevat asteikon tasapäistäväksi ja epäreiluksi. Ennen kolmiportaiseen arvosteluasteikkoon siirtymistä arvosana-asteikko oli 1-5. Viisiportaista asteikkoa pidettiin ammattiopinnoissa korostuvan käytännön työn tekemisen arvioinnissa hankalana. Oskulaisten mielestä työnantajien olisi itse asiassa helpompi arvostella opiskelijoita, jos olisi eri kriteerit ja asteikot. On myös huomioitava, että joitakin töitä, kuten sähköalalla juotosta, ei vain kerta kaikkiaan voi tehdä ykkösen arvoisesti. Suppea arvosteluasteikko ei näytä opiskelijoiden hyviä ja huonoja puolia arvioinneissa ja oskulaisten mielestä vaarana on, että asteikko ei tuo opiskelijoiden erityislahjakkuuksia esille. Vaarana on myös opiskelijoiden itsensä kehittämisen ja kunnianhimon sammuminen, kun ”kaikki

saavat kakkosia”. OSKUn mielestä kaikilla tulee olla aito mahdollisuus tulla palkituksi tekemästään työstä. Jokaisella pitää olla mahdollisuus erityisten taitojensa ja lahjakkuuksiensa esiin tuomiseen. Valitettavasti nykyinen arvosteluasteikkojärjestelmä ei mahdollista jyvien erottumista akanoista, toisin sanoen erityistaitojen esiintuomista tai ahkeruudesta palkitsemista. Myös työnantajien olisi helpompi arvostella opiskelijoita, jos olisi laveampi arvosteluasteikko opiskelijoiden tietoja ja taitoja kuvaamaan. Opiskelijalle tulisi suoda mahdollisuus saada paremmin ahkeruutensa ja taitonsa esille.

OSKU haluaa tutkinnon perusteiden selkeyttämistä opiskelijaystävälliseen muotoon ja entisen 1-5 -arvosteluasteikon takaisin.

Työssäoppiminen Työssäoppiminen on ammatillisen peruskoulutuksen olennaisimpia osia. Sillä tarkoitetaan työpaikalla tehtävien töiden yhteydessä organisoitua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisen kautta osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla käytännön työtehtävissä. Sen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa ja

sen avulla pyritään siihen, että opiskelija oppii työpaikalla tutkintotavoitteisiin kuuluvaa ammattitaitoa ja yleisiä valmiuksia työelämää varten. Opiskelijalla tulee olla työssäoppimispaikalla (TOP) oma, henkilöstöön kuuluva työpaikkaohjaaja. Yksi osa opiskelijan ammattitaidon arviointia ovat ammattiosaamisen näytöt, joissa opiskelija käytännön tehtävissä osoittaa miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteiden tason ja työelämässä vaadittavan ammattitaidon. Näytöt suoritetaan pääasiassa työssäoppimisjaksoilla ”oikeissa” työtehtävissä, mutta joissakin tapauksissa tarpeen vaatiessa oppilaitoksessa tai muussa työpaikassa. Opiskelijat odottavat oppivansa työssäoppimisjaksolla ammattiinsa kuuluvia asioita ammattitaitoisen ohjauksen avulla ja kokeneita tekijöitä seuraamalla. Jaksolla saadaan taitoja, joita ei koulun penkkejä kuluttamalla opi. Tosielämän asiakaspalvelutilanteet voi oppia vain olemalla niissä konkreettisesti itse läsnä. Työssäoppimisjaksot ovat pääsääntöisesti laadukkaita, opettavaisia ja hyvin toteutettuja. Valitettavasti kaikki opiskelijat eivät ole onnekkaita top-

paikkojensa suhteen. Jotkut joutuvat tekemään koko top-jaksonsa ajan työtä, joka ei tue heidän ammatillisen tutkintonsa tavoitteita kokonaisvaltaisesti. Kokkiopiskelijan ei ole tarkoitus tiskata kahta kuukautta tai merkonomiopiskelijalle täyttää kaupan hyllyjä koko harjoittelun ajan. Työantajalle tuleekin tehdä selväksi, että opiskelijoiden tulee saada tehdä ns. ”oikeita” töitä. Opiskelija ei ole työssäoppimiseen mennessään alansa asiantuntija vielä. Top-ohjaajien tuleekin olla kärsivällisiä. Top-jakso on osa prosessia, jossa opiskelija muovautuu kisällistä mestariksi. On ensisijaisen tärkeää, että opiskelija kokee saavansa tehdä oman alansa töitä, oppivansa ja saavansa arvostusta. Parhaimmillaan top-jakso vahvistaa ammatillista identiteettiä, pahimmillaan se voi antaa väärän kuvan alasta ja loitontaa opiskelijan alavalinnastaan. OSKUn mielestä kaikkein olennaisinta on se, että opiskelija saa tehdä top-jaksolla monipuolisesti oman alansa töitä, häntä kunnioitetaan sellaisena kuin hän on ja hänelle tehdään selväksi työelämän perusperiaatteita. On myös tärkeää, että opiskelija tietää kehen olla yhteydessä ongelmatilanteissa

OSKU haluaa selkeämmät ohjeet työssäoppimisen sisällöstä ja tehtävistä.

4. Opintotuki OSKU on tyytyväinen siihen, että suurella osalla suomalaisista opiskelijoista on mahdollisuus nostaa opintotukea. Opintotuki on etuus, jota ei valtaosassa maailman maita tunneta ollenkaan. On kuitenkin valitettava tosiasia, että opintotuki on etenkin toisen asteen osalta epätasa-arvoinen ja jälkeen jäänyt. Vanhempien tulot vaikuttavat edelleen toisen asteen opiskelijoiden opintotuen määrään. Tukimäärät ovat pieniä muutenkin, suurimmillaan opintoraha on toisella asteella 246 euroa. Ei ole kovin loogista, että vanhempien tulot vaikuttavat vielä 18-19-vuotiaidenkin tukimääriin, koska ns. vanhempien elatusvelvollisuus on tuossa iässä jo päättynyt. Tuen määrät leikkautuvat jo vanhempien verraten vaatimattomillakin tuilla; yli 61 000 tuloilla opintotuki leikkautuu kokonaan pois ja yli 41 809 euron tulojen perusteella opintotuen määrä leikkautuu asteittain. OSKUn mielestä opintotuen kehittämisen tärkein asia olisi vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistaminen täysi-ikäisiltä itsenäisesti asuvilta toisen asteen opiskelijoilta.

Asumislisää maksetaan nykyään 80 % 252 euroon saakka. Kaikki eivät ole edes oikeutettuja asumislisään ja erityisen hankalassa tilanteessa ovat 17-vuotiaat toisen asteen opiskelijat. He ovat ongelmallisessa tilanteessa myös siksi, etteivät ole enää oikeutettuja lapsilisäänkään. OSKU kannattaa pysymistä nykyisen kaltaisessa asumislisäjärjestelmässä mieluimmin kuin opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Siirtyminen yleisen asumistuen piiriin parantaisi kaikista heikoimmassa asemassa olevien asemaa suurten asumiskustannusten kaupungeissa, mutta leikkaisi tuen samalla pois suurelta joukolta ihmisiä tai heikentäisi sitä. Yleinen asumistuki on tarveharkintainen ja ruokakuntakohtainen ja lisäisi tuen hakemisen ymmärrettävyyden vaikeutta ja byrokratiaa. Se alentaisi useassa tapauksessa myös opiskelijoiden henkilökohtaisia tulorajoja, mikä on OSKUn periaatteita vastaan.

Tulorajat Vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti voi olla tuloa 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1 970 euroa. Vastuu tulojen tarkkailusta on

opiskelijalla itsellään. Mielestämme työn tekemisestä ei pitäisi rangaista. Siksi tulorajat tulee säilyttää ennallaan tai niitä voi korottaa asteittain. Tulorajojen alentamista emme voi hyväksyä. Viimeksi tulorajoja korotettiin 30 prosentilla vuonna 2008.

5. Työssäkäynti Oskulaiset ovat aktiivista porukkaa. Meille työn teko on kunnia-asia. Emme halua ajatella, että joku työ olisi automaattisesti ”paska duuni”. Kaikki työ on tärkeää. Kaikki! Puhe opiskeluiden ohessa tehtävästä työstä on viime vuodet saanut vastenmielisyyden leiman. Esille nostetaan työn teon aiheuttamat viivästyneet opiskeluajat, opintojen keskeyttämiset, pakkopuurtaminen, opintoalaa vastaamaton työ…näissä kaikissa on varmasti osa totuutta. Totta on kuitenkin myös se, että työssä käynnistä saa työkokemusta, eikä joudu niin helposti työttömyyden noidankehään valmistumisen jälkeen. Työnantajat noteeraavat kaikenlaisen työn ansioluettelosta. Se on osoitus aktiivisuudesta ja ahkeruudesta. Ei ole paskaduuneja tai paskatyöllistämistä. Ns. paskatyöllistämisen tapauksessa on ollut väärillä tarkoitusperillä olevia ihmi-

siä työllistäjinä. Opiskelijoiden oikeuksista työelämässä on pidettävä lujasti kiinni. Opintotuen määrää säätelee amiksilla niin vanhempien kuin omat tulot. Opintotuki menee elämiseen ja loppuosa muuhun, arjen ekstraan. Kaikkea ei opi koulussa, joten työn tekeminen tukee monissa tapauksissa omia opintoja. Amiksessa töitä saa usein luettua myös osaksi opintoja. Siksi OSKUn mielestä olisi järkevämpää elämäntilanteen salliessa käydä töissä kuin turvautua opintolainan nostamiseen. Työnantajat haluavat ottaa töihin mieluimmin ihmisen, jolla on hyvää työkokemusta taustalla. Työssä käyntiä ei tule nähdä peikkona tai olennaisena syynä koulun keskeytymiseen tai viivästymiseen. Edellä mainittujen taustalta löytyy muita syitä kuten oppimisvaikeudet, sosiaaliset ja mielenterveysongelmat ja tunne siitä, ettei saa mistään tukea. Työssä käynti ei siis ole pääasiallinen syy keskeyttämisiin, vaikka sellaisen kuvan usein saisikin.

OSKU haluaa opiskelijoiden pysyvän asumislisän piirissä, jokaiselle riittävän toimeentulon elämiseen ja asumiseen, arvostusta opiskeluaikaiselle työssä käynnille ja opiskelijoiden henkilökohtaisten tulorajojen tarkistamista korkeammalle tasolle.

6. Opiskelijakunnat ja -yhdistykset OSKU kannattaa aktiivista kansalaisuutta ja hyvää yhteisöllisyyttä synnyttävää toimintaa. Opiskelijayhdistyksissä (opy) olisi valtava potentiaali aktivoida opiskelijoita ja saada heitä tuomaan esiin taitojaan ja vahvuuksiaan. Tässä yhteydessä ei sovi myöskään unohtaa sitä mukavaa arjen ekstraa, mitä opyt tuovat tullessaan. Valitettavasti opyjen toiminta on monelle harmaata aluetta ja lähes tuntematon käsite. Miksi näin ja mitä asialle tulisi tehdä? Opyistä tiedetään liian vähän. Niiden toiminnasta tarvitaan lisätiedottamista, valmiita ohjeistuspaketteja- ja koulutusta niiden toiminnan tekemiseen sekä opettajien osallistumista ja osallistamista. Parhaimmillaan opyissa saadaan aikaan paljon niin pientä kuin suurtakin toimintaa, mutta pahimmassa tapauksessa niillä ei ole mitään toimintaa. Oppilaitoksissa tuleekin pyrkiä aktivoimaan ja rekrytoimaan opiskelijoita mukaan toimintaan.

OSKU haluaa aktiivisia opiskelijayhdistyksiä ja kannustamista niiden toiminnan aktivointiin!

7. Selkeyttä systeemeihin Ammatillinen koulutus on Suomessa keskimäärin korkeatasoista. Sen arvostus on noussut hurjasti viime vuosikymmenen aikana, mistä kertoo jo se, että amiksiin hakeudutaan nykyisin enemmän kuin lukioihin. Suomessa on moniluukkuisuuden ongelma. Opintojen keskeydyttyä nuori, tai sen paremmin vanhempikaan, ei tiedä, miltä luukulta hakea neuvoja. Minne mennä, kun ei välttämättä tiedä itsekään, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä? Onko se työkkäri? Vai Kela? Kenties sosiaalitoimisto? Nuoria pompotetaan liikaa luukulta toiselle. OSKU haluaa selkiyttä luukuttamiseen! Nuorisotakuu, joka takaa kaikille työttömille alle 25-vuotiaille ja vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille henkilöille opiskelu-, työharjoittelu- tai työpajapaikan on tervetullut kädenojennus tietään etsiville nuorille. Heitä aletaan etsiä, eikä heidän tarvitse enää etsiä. Toivottavasti näin myös tulee kattavasti tapahtumaan. OSKU peräänkuuluttaa nuorisotakuun täysmittaista toteutumista, mutta haluaa välttää syrjäytynyt-termin viljelyä. Monet nuoret kokevat olevansa täysissä sielun ja ruumiin voimissa, vaikka koulu jäisi kesken. Pudokaskäsitteet ym. ovat hyvin leimaavia ja niiden käyttöä tulisi kunkin tahollaan miettiä kahteen kertaan. On totta, että

Suomessa on huikea määrä pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria, n. 110 000. Noin 40 000 nuorta ovat ilman työ- ja opiskelupaikkaa, mikä tulee maksamaan 300 miljoonaa euroa vuodessa. On tärkeää panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja takuun tekemisen ymmärrettäväksi. Yhteiskunnallamme ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta tyhjyyteen. Se on suuri inhimillinen ja taloudellinen tragedia. Etsivä nuorisotyö on ollut hyvä keino ehkäistä nuorten tippumista yhteiskunnan rattaista. Kaiken a & o tulee kuitenkin olla myös se, että nuorelle on selvät sävelet, mistä hän saa apua, jos sille tarvetta on esimerkiksi työttömyyden ja ilman opiskelupaikkaa jäämisen tilanteessa.

OSKU haluaa selkeyttä systeemeihin!

8. Oppisopimus Kaikille ei sovi teoreettinen koulutus ja koulun penkkien kuluttaminen. Monet ammatillisiin opintoihin hakeutuvat haluavat päästä tekemään, eivätkä vain näkemään. Heille oppisopimuskoulutus on hyvä opintopolku. Se on varteenotettava vaihtoehto myös perheellisille. OSKUn

mielestä oppisopimusopiskelijoille tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Emme siis kannata ideaa ns. palkka-alesta. Oppisopimuksen aikana henkilö muotoutuu kisällistä mestariksi. Parhaimmillaan oppisopimuskoulutus on win win –tilanne kaikille; opiskelija saa oppia mieleisimmällään tavalla ja työnantaja saa hyvän ja sitoutuneen työntekijän tulevaisuuden rekrytointeja ajatellen. Valitettavasti oppisopimukseen on tarttunut tähän mennessä vain harvat nuoret ja sen koetaan soveltuvan enemmän aikuisopiskelijoille. Monet nuoret eivät tiedä oppisopimuksen mahdollisuuksista ja useat työnantajat kaipaavat toiminnan suhteen lisäkoulutusta. Oppisopimus voi olla paras vaihtoehto monelle, kun se vain tehdään sellaiseksi. Suomessa voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Saksan mallista. Saksassa nuorisotyöttömyys on erittäin matalalla tasolla pitkälti oppisopimuskoulutuksen ansiosta. Siellä opinnot on jaksotettu teoria-, palkka- ja työssäkäyntijaksojen suhteen nuorille sopivasti. Palkka nousee vuosittain ammattitaidon lisääntyessä.

OSKU haluaa oppisopimuksen muokkaamista nuorille sopivaan muotoon, lisätiedotusta koulutuksen mahdollisuuksista ja lisäkoulutusta työnantajille.

9. Yrittämällä työtä ja hyvinvointia Oskulaiset ovat yritteliästä ja aktiivista porukkaa. Yrittäjyys luo työpaikkoja ja se on yksi hyvinvointimme perustoista. Meille tärkeää on kaikenlainen yrittäjyys; paikallinen, kansallinen, kansainvälinen. Emme voi nojata Suomessa vain suuriin brandeihin, vaan rakentaa yrittäjyyttä myös pienistä puroista. Tarvitsemme Suomen, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asumiselle, elämiselle ja työnteolle. Pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukeminen on avainasemassa pyrittäessä tavoitteisiin. Nuoria yrittäjiä tulee kannustaa mahdollisin verohelpotuksin. Koulujen tulee panostaa yrittäjyysopintoihin ja myös uusien yrittäjyysvalmiuksien opettamiseen. Erilaiset yrittäjyyshautomot ja yrityksen perustamiskurssit ovat mainioita esimerkkejä tekemisellä oppimisesta ja rohkaisemisesta yrittämisen polulle.

OSKU haluaa uusia keinoja yrittäjyyteen kannustamiseen ja tekemällä oppimiseen.

10. Opiskelijoiden terveydenhuolto Kuntien opiskeluhuollon henkilöstötilanne ei ole Suomessa kaikkialla ajan tasalla. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyessä ja syrjäytymisestä puhuttaessa ei ole hyväksyttävää, että yhtä lääkäriä kohden on selvityksen mukaan peräti 14 000 ammatillista opiskelijaa ja yhtä terveydenhoitajaa kohden 1000 opiskelijaa. Näin valtavilla suhdemäärillä täysimittainen opiskelijaterveydenhuolto ei toteudu kaikkialla. Suositusten mukaan terveydenhoitajia tulisi toisella asteella yksi 600-800 opiskelijaa kohti. Lääkärille suositus on 2500-3000 opiskelijaa henkilötyövuotta kohti.

OSKU haluaa opiskelijaterveydenhuollon suositusten mukaiseksi!

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:n tavoitteet vuosille 2013-2015 Keskeyttämisten vähentäminen Ammatillisen koulutuksen keskeyttää vuosittain noin 10 prosenttia opiskelijoista. Ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää, että niin usealla opinnot keskeytyvät. Keskeyttämisiä ehkäisevinä toimenpiteinä on panostettava ennen opintoihin hakeutumista suoritettaviin tutustumisjaksoihin. Tukea on saatava sekä opiskeluaikana että työelämään siirtymisen nivelvaiheessa.

Riittävä toimeentulo Jokaisella opiskelijalla tulee olla riittävä toimeentulo ja opiskelupaikka mielekkään välimatkan päässä asuinpaikasta. Toisen asteen opintotuki on kokonaisuudessaan saatettava ajan tasalle ja ensimmäinen askel tässä on vanhempien tulojen vaikutuksen poistaminen itsenäisesti asuvilta 18-19-vuotiaiden kohdalta.

Arvioinnin parantaminen Nykyinen arvosteluasteikko 1-3 on tasapäistävä, eikä tuo esille opiskelijoiden vahvuuksia tai palkitse tehdystä työstä. OSKU haluaa laveamman arvosteluasteikon, jotta opiskelijoiden lahjakkuudet ja ahkeruus pääsevät paremmin esille

Yrittäjyyteen kannustaminen Yrittäjyys luo työpaikkoja ja hyvinvointia. Oppilaitoksissa tulee luoda yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä ja yhteiskunnassa on karsittava esteitä ja negatiivia mielikuvia yrittäjyyden tieltä. Paikallisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö on yksi tärkeimpiä motivoijia tässä yhteydessä.

Ammatillisen identiteetin vahvistaminen Jokaisen amiksen tulee olla ylpeä koulutuksestaan ja tekemästään duunista. Amisten arvostus on noussut hurjasti vuosikymmenen aikana, mutta ammatillisen identiteetin vahvistamisessa on vielä tehtävää.

Opiskelijakunta ja -yhdistystoiminnan (OPY) aktivoiminen Opiskelijayhdistykset ovat erinomainen väylä kansalaisvaikuttamiseen ja demokratiakasvatukseen. Opyjen toimintaa tulee aktivoida entisestään.

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. Kumpulantie 1 b, 5. kerros 00520 HELSINKI www.osku.ﬁ | 045 1377 507 | osku@osku.ﬁ