VAV OY: N A S U K A S L E H T I ! 2.2011
Hyv채채 kes채채!
VAV 2. 2011 1 www.vav.fi
sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu:
www.vav.fi
VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilÜille sekä yhteistyÜkumppaneille. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011 Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo KarÊn, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen ja Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 040-550 5657 jukka.halonen@mediataju.fi Kansikuva: Mediataju Oy 2011 Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: 10 500 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy
2 Ekovinkki 3 Pääkirjoitus 4 Kaupunginjohtaja Paajanen eläkkeelle �Vantaalla vahva tulevaisuus�
6 LÜydä oma luottamushenkilÜsi 9 YTE-puheenjohtajiston yhteystiedot 10 VAV:n hallitukseen asukasjäsenet Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi
12 Kerrostaloasukkaan tarkistuslista Mitä on hyvä huomioida kevään koittaessa?
14 Viertolaan uusi palvelutalo 16 Riimukujalla panostetaan lasten turvallisuuteen 18 Sahatien perusparannus valmistui Energiakulut laskevat puoleen
20 Käy kirpputorilla! Aarteita voi lÜytää tosi edullisesti
22 Vinkkejä yhteistilojen käyttÜÜn 23 Nimitysuutiset 24 IsännÜitsijÜiden yhteystiedot
ekovinkki Energiaystävällistä pyykkäystä Asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta jopa kolmannes menee käyttÜveden lämmitysvedestä, kertoo Motiva. Siispä toimiin lämpimän veden säästämiseksi. Pesukone on yksi sellainen. t ,VJOLB WBOIB QFTVLPOF LPUPOBTJ PO 6VEFU BTUJBO KB QZZLJOQFTVkoneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin. Myynnissä olevista pesukoneista lÜydät tietoa myÜs niiden energiatehokkuudesta. t 1FTF WBJO UÊZTJÊ LPOFFMMJTJB 7BMLP KB LJSKPQFTVPIKFMNJB LÊZUFUUÊFTTÊ kone on täynnä silloin, kun käsi mahtuu vielä pyykin päälle. Näin kone ottaa vähemmän vettä suhteessa pyykin määrään. t 7BMJUTF PJLFB MÊNQÚUJMB KPT QFTFU BTUFFTTB LVMVUBU IVPNBUUBWBTUJ enemmän energiaa kuin että pesisit 40 asteessa. Tosin pyykinpesukoOFFO LFTUÊWZZEFO UBLJB PO BJOB WÊMJMMÊ IZWÊ WBMJUB BTUFFO MÊNQÚUJMB se myÜs tappaa mahdolliset bakteerit.
2
pääkirjoitus Asumisen terveysvaikutuksia Asumista tutkitaan monelta eri kantilta. Mielenkiintoinen tutkimussarka on asumisterveys, joka tutkimusmaailmassa on melko uusi termi. Asumisterveydellä viitataan siihen, miten asuminen vaikuttaa suoraan terveyteen tai koettuun terveyteen. Homekeskustelu on tästä varmasti ikävin ja tutuin esimerkki. Vuosikymmenten keskustelu hometaloista tai sienikasvustojen tuhoamista rakennuksista tai esimerkiksi liian kylmistä tai kuumista asunnoista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin on saanut tutkijat tarttumaan aiheeseen ja etsimään faktoja keskustelun ja väitteiden tueksi tai kumoamiseksi. Asumisterveys on tärkeä asia, sillä jos asunto aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja, vaikutukset ulottuvat muillekin elämän ja yhteiskunnan alueille. Kuopion yliopistossa on julkaistu aiheesta mielenkiintoinen tutkimus, jossa verrattiin asumisterveyttä kerrostaloissa ja omakotitaloissa sekä sen mukaan oliko asunto omistus- vai vuokra-asunto ja sijaitsiko se keskusta-alueella vai sen ulkopuolella. Asumisterveyttä mitattiin seuraavilla asioilla: tilan kokeminen riittäväksi, kuinka usein asuntoa siivottiin, minkälaiseksi kokee sisäilman, asunnon lämpöolosuhteet talvella ja kesällä, liikenteen aiheuttama meluhaitta, vesi-, kosteus- ja homevauriot sekä asunnossa tupakointi. Eli osa tutkittavista asioista oli sellaisia, joihin pystyi itse vaikuttamaan ja osaan taas ei. Muutamat poiminnot tutkimuksesta tuovat esiin sekä asenne- että elämäntapaeroja eri asumis- ja hallintamuotojen välillä. Koko tutkimuksesta käy ilmi, että haja-asutusalueen omakotitaloissa ja omistusasunnoissa asuvat kokivat asumisterveytensä parhaimpana. Asunnot koettiin talvella lämpimämmiksi ja kesällä viileämmiksi kuin kerros- ja vuokrataloissa asuvat ilmoittivat kokevansa. Näissä myös siivottiin enemmän kuin muissa asunnoissa, eikä liikenteen melu häirinnyt elämää. Asumisterveys oli silti hyvä myös vuokrataloissa, sillä Suomessa asutaan yleisesti hyvin ja jos tarkastelun laajentaa koskemaan koko maailmaa, niin asumme erinomaisesti. Yhteinen huolestuttava piirre kuitenkin oli sisäilman laatu: vain alle puolessa asunnoista se koettiin hyväksi ja vuokrakerrostaloissa se oli kaikkein heikoin. Tutkimus ei kerro syitä
tilanteelle, mutta antaa aihetta tarkempaan tarkasteluun. Kiinteistön hyvällä huollolla ja hoidolla tilannetta voidaan vähän parantaa, mutta joskus syitä on vaikea löytää tai poistaa. Usein syynä on rakennustekninen ongelma, jonka kanssa on elettävä niin kauan kunnes vastassa on peruskorjaus tai rakennuksen purku. Sen verran jokainen voi kuitenkin vaikuttaa sisäilman laatuun, että pyyhkii pölyt useammin, imuroi ja lopettaa tupakoinnin sisätiloissa. Näissä asioissa vuokrataloissa asuvat ovat tutkimuksen mukaan lepsumpia kuin omistusasunnossa asujat. Lopuksi esitän lämpimät onnittelut kaikille vastavalituille luottamushenkilöille! Olette tervetulleita tekemään yhteistyötä henkilökuntamme kanssa. Samalla kiitän kaikkia viime kaudella toimineita luottamushenkilöitä. Yhteistyö on sujunut hyvin, vaikka kaikkiin toiveisiin emme aina ole voineetkaan vastata. Asukasdemokratia on ensisijaisesti asukkaiden keskinäistä yhteistyötä oman asumisviihtyvyytensä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. VAV antaa sille eväitä ja tukea, mutta ei voi sitä asukkaiden puolesta toteuttaa. Toivotan kaikille luottamushenkilöille intoa ja iloa alkaneelle toimikaudelle! Tulevana kautena on luvassa monenlaista koulutusta sekä kaikille asukkaille että vain luottamushenkilöille, joten kannattaa seurata ilmoitustauluja, nettisivujamme ja tämän lehden myöhempiä julkaisuja. Lämmintä ja miellyttävää kesää kaikille VAV:n asukkaille ja lukijoille!
Teija Ojankoski
VAV 2. 2011 3
!Teksti: Jukka Halonen !Kuva: Henrik Kettunen
4
Eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja Juhani Paajanen:
”Vantaan kaupungilla on vahva tulevaisuus” Eläkkeelle jäävä Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen uskoo vahvasti kaupungin tulevaisuuteen. Täällä tulee olemaan sekä työpaikkoja että asuntoja. Vantaalla on vahvat kasvun merkit.
Vastapäätä istuu hyväntuulinen mies. Van taan kaupunginjohtaja Juhani Paajasella on viimeinen työpäivä. Hän siirtyy kahdeksan vuoden urakan jälkeen eläkkeelle. Työura Vantaalla alkoi jo 1974 kaupunkisuunnittelun ja kunnallisteniikan suunnittelun parissa vuoteen 1990. ”Silloin tulin ohjelmoimaan rakentamista Vantaalle ja oikeastaan olen ollut siitä lähti en rakentamisen kanssa tekemisissä ja asun torakentamisella on siinä ihan keskeinen rooli.” ”Vantaalla focus oli 1970 ja 80luvuilla asuntorakentamisessa. Olin itse valmistemas sa noin 7080 000 asukkaan aluerakentamis sopimuksia, joilla Vantaata rakennettiin 1970, 1980 ja 1990 luvuilla. Silloin Van taa oli lähiökaupunki. Tänne tultiin asumaan ja käytiin muualla töissä.”
Rajoittavat tekijät
”Kilpailukykyinen kaupunki”
Tulevia vuosikymmeniä pohdittaessa Paaja nen muistuttaa, että Vantaalla on useita ns. rajoitteita rakentamisessa. Lentokentän ja kaupungin halki menevien valtakunnan pää teiden melualueista ei päästä eroon. Myös luontokohteet rajoittavat rakentamista; län nessä Vantaanjokilaakso, idässä Sipoonkorpi. ”Tulevaisuudessa meidän asuntotonttitarjon tamme on rajallisempaa kuin esimerkiksi Espoossa. Tässä suhteessa Vantaa muuttuu entistä enemmän lähiökaupungista työpaik kakaupungiksi. Meillähän työpaikkaomava
Kun tonttimaata on rajoitetusti, pitäisikö siis rakentaa ylöspäin? Paajanen vastaa kyllä, erityisesti asemien lähialueilla. Siellä on rakennettava tehokkaasti, kauempana voi sitten olla väljempää. Vantaalla asumisen kirjo on varsin monipuolinen. Sotien jälkeen rakennettiin omakotialueita, sitten kerrosta lolähiöitä, nyt balanssi on hyvä ja molempia rakentamalla se säilyy. ”Liike kulkee nykyään myös niin, että väen vanhetessa moni haluaa omakotitalois ta kerrostaloihin lähelle palveluja.” Paajanen sanoo, että kaupunginjohtaja työskentelee 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuorokaudessa. Kalenteri on joka päivä täynnä. Paajanen sanoo, että kaupun ginjohtajalla on paljon valtaa nimenomaan valmistelupuolella. Se liittyy budjettiin ja strategiaan, jotka tapahtuvat kaupunginjoh Muuttunut kehityskuva tajan valmistelussa. Toki valtuusto sitten Vuonna 2003 kaupunginjohtajana aloittanut päättää, raamien mukaan. Paajanen sanoo, että nyt kehityskuva on raisuus on jo nyt 108 prosenttia meillä ja se ”Tarvitaan luottamusta sekä poliittisen muuttunut. 2000luvulla Vantaa on kasvanut nousee Suomen kaupungeista eniten tällä järjestelmän että virkamiesten kanssa. Orga isoksi ja vahvaksi kaupungiksi. Focus on hetkellä.” nisaatiossa on 12 000 työntekijää. Siinä siirtynyt työpaikkojen puolelle. Vantaan ”Kehärata vielä parantaa tilannetta. Sekä täytyy osata delegoida asioita toimialajohta kehityksen kannalta elinkeinoelämän kehitys radan varren uudet ja vanhat asemat ja niiden jille. Kaupunginjohtaja seuraa tätä kaikkea vaikutusalueet tulevat olemaan erittäin vah tietysti paljon.” ja työpaikat on päällimmäisenä. ”Asuntotuotannon tavoite on, että meillä voja asuntoalueita. Näille alueille pitää ”Vantaa on vahva kaupunki. Jos euroop on jatkuva ja vakaa uusasuntotuotanto, joka saada tasapuolinen asuntojakakautuma, että palainen kehitys jatkuu, niin meidän ase on 2000 uuden asunnon vuosiluokkaa. Se siellä on sekä omistus että vuokraasumista, mamme on vahva ja tulevaisuus hyvä. tavoite on meille realistinen. Siitä merkittävä jotta sosiaalinen ympäristö pysyy monipuo Olemme kilpailukykyinen alue.” osa on ARAtuotantoa ja samalla keskeinen lisena eikä tule minkäänlaisia keskittymiä. ”Nyt toteutettavat hankkeet, kehärata, rooli VAV Asunnot Oy:llä, joka on se kau Me olemme onnistuneet tässä jo nyt aika kehä kolmonen ja MarjaVantaa ovat varmis pungin oma asuntorakentaja. VAV voi kes hyvin.” tamassa ja vahvistamassa tulevaisuutta. Nii kittyä asuntojen rakentamiseen ja hoitami Paajanen myös muistuttaa, että Vantaalla on den avulla voidaan rakentaa kasvua, joka seen sekä vastaamaan kaupungin roolista vahvoja kaupunginosakeskuksia ja tuleva turvaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. asuntotuotannossa. Ja hyvin siellä on asiat raideverkko yhdistää ne entistä paremmin Saadaan työtä ihmisille ja uusia asuntoja.” " toisiinsa yhtenäiseksi kaupungiksi. hoidettu.”
”
”Kaupunginjohtajan homma on ollut työtä vuorotta”
VAV 2. 2011 5
Hyrräkuja 10
Jouni Matero
Ei valittu.
Ilolantie 2 & 4
Jan-Erik Pirhonen
Päivi Holmberg
Immonkuja 2 / Kyllikintie 29
Seppo Toukkari
Kauko Honkanen
Jäniksenkäpälä 11
Anna Poutanen
Jaana Malinen
Kallioimarteentie 10
Anki Luukinen
Mikko Kinnunen
Jorma Vilkman
Mirja Torala
Kirsi Härmälä
Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22
Tea Virta
Ei valittu.
Kannuskuja 10
Esko Kekkonen
Heli Vihanto
Asolantie 22
Kari Tikka
Hannu Parkkonen
Kannuskuja 5
Rantasalmi Raimo
Ei valittu.
Asterintie 24
Sami Hokkanen
Johanna Turunen
Kannuskuja 8
Johanna Kallio
Pekka Pietikäinen
Ville Korhonen
Lauri Kojo
osoite
luottamushenkilö varaluottamushenkilö
Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18
Leena Peltomaa
Ari Makkonen
Ainonkuja 2
Marja Manninen
Minna-Taina Keränen
Andersinkatu 2
Kalevi Kavander
Jarmo Luostarinen
Antaksentie 21
Jarmo Luotonen
Petri Leskelä
Apajakuja 7
Tapani Elo
Raija Anttila
Arinatie 7
Erkki Nikkanen
Arinatie 9
Avaintie 2
Outi Nyman
Tiina Kolehmainen
Karhunkierros 1 a
Eppiläntie 1–3
Kerstin Karpale
Piia Tahvanainen
Kastanjakuja 1 a
Ei valittu.
Ei valittu.
Päivi Pietikäinen
Sari Akiki
Esikkotie 3
Ei valittu.
Ei valittu.
Keikarinkuja 2
Esikkotie 7
Arja Kupias
Airi Karlenius
Kerkkäkuja 3
Marko Heikkilä
Janne Lehtonen
Et.Rastitie 11
Ari Kinnunen
Tuula Vivolin
Kerokuja 2
Hannu Ahonen
Reijo Sipponen
Kerokuja 7
Anne Heikkinen
Ei valittu.
Kielotie 25
Ei valittu.
Ei valittu.
Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17
Mirja Zacheus
Kirsi Majoinen
Kirvelitie 2
Jorma Päivinen
Raine Heinonen
Kirvisenkuja 1
Janne Vintturi
Jaana Piitulainen
Kivikirveenkuja 4
Helinä Virtala
Pirjo Tiilikainen
Knaapinkuja 6
Ei valittu.
Ei valittu.
Koisotie 1
Ei valittu.
Ei valittu.
Evästie 5, Konttitie 4 & 6, Paimenenkatu 19
Liisa Tilander
Leila Palo-oja
Hakopolku 4
Ei valittu.
Ei valittu.
Hakunilantie 58
Dragana Vukčević
Ali Taimouri
Hansinkatu 1–3
Eino Torikka
Hannu Jukonen
Harppuunapolku 1
Pasi Kivimäki
Maritta Kröger
Helmikuja 1
Ei valittu.
Ei valittu.
Heporinne 1
Jari Lindh
Herttuantie 6
Kari Heinänen
Arto Hurme
Huddingenpolku 2
Raili Outinen
Niina Toivonen
luottamushenkilösi
6
Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14
Hannele Jokela
Teija Kosonen
Kortetie 1
Ei valittu.
Ei valittu.
Maalinauhantie 19 / Saastamoinen Tuula Rajakentänkuja 5
Liisa Viinanen
Krakankuja 2
Reijo Väänänen
Martti Hongisto
Maarinkunnaantie 13
Tiina Karvinen
Pirjo Laakkonen
Krakankuja 4
Jari Lahin
Ei valittu.
Maarinkunnaantie 19
Anne Sinkkonen
Pirjo Ovaskainen
Kukinkuja 8
Rauha Bollström
Kauko Miettinen
Maarukanrinne 5
Ei valittu.
Ei valittu.
Kuninkaanmäentie 104
Eija Eskelinen
Ei valittu.
Maauuninkuja 2
Mervi Aunola
Marko Turunen
Kunnaantie 20
Ei valittu.
Ei valittu.
Maitikkapolku 10
Irja Reinikainen
Arja Pöntynen
Kylväjänkuja 7
Tuula Lindqvist
Ei valittu.
Malvatie 1 & 4
Eija Hautamäki
Katri Salin
Kyläkaskentie 2–6
Ei valittu.
Ei valittu.
Maratonkuja 6
Satu Nieminen
Krista Laamanen
Kylämiehenkuja 2
Sari Vaahtokoski
Jaana Karhu
Markkulantie 24
Kristiina Vuolio
Ei valittu.
Laaksotie 20
Hannele Raistakka
Minna Kannusmäki
Marsinkuja 1 & 4
Maija-Liisa Wessman Maarit Tuominen
Lauhatie 7
Jukka Saarikoski
Ei valittu.
Meripihkatori 2
Lauri Siljoranta
Merja Ojala
Laukkarinne 8
Hanna Mäyrä
Ei valittu.
Merjantie 10
Ei valittu.
Ei valittu.
Merkkipuuntie 2
Merja Maukonen
Christine Hedman
Metsolantie 3
Reijo Valo
Kari Rekonius
Metsotie 25
Yhdyshenkilö: Tanja Ei valittu. Koskela
Laulurastaanpolku 1–2 Rainer Niemistö
Ei valittu.
Laurantie 11
Anita Lindeman
Kari Rytimaa
Laurintie 41
Tuula Granlund
Minna Raatikainen
Maalinauhantie 10
Tiina Sjövall
Anne Viljamaa
Lautamiehentie 22–24 Jaana Ruuska
Mati Mild
Metsänhoitajankuja 2
Maija Jalkanen
Silja Siukola
Lehmuspolku 3
Pentti Vihavainen
Ei valittu.
Mikaelintie 11
Marja-Leena Viskuri
Suvi Clarén
Leikkitie 1
Pauli Järvinen
Ilkka Rantanen
Mikaelintie 4
Jenni Koskinen
Ei valittu.
Leikkitie 2
Jukka Pennanen
Arto Ruuth
Leiritie 6
Marjatta Parviainen
Juhani Niemi
Mikaelintie 7-9
Liljatie 12
Anette Blomqvist
Anne Väyrynen
M a i re L i p p o n e n , (asukastoimikunnan Ei valittu. puheenjohtaja)
Lippukuja 2
Miia Heikkinen
Hannele Kukkanen
Minkkitie 11
Maarit Koivula
Irja Ekman
Linnustajankuja 1
Jari Keränen
Raimo Suominen
Minkkitie 16
Kaija Hakkarainen
Eeva Laakkonen
Loikkokuja 1
Ari Larikka
Ei valittu.
Minkkitie 9
Eeva Saarinen
Lea Kuutti
Luhtimäki 1
Ei valittu.
Ei valittu.
Mäyräkuja 4
Ei valittu.
Ei valittu.
Luhtimäki 2
Pirjo Suomalainen
Juha Isosalo
Mäyräkuja 6
Pirjo Valo
Heikki Ihalainen
Lummetie 11
Juhani Olenius
Mirja Behm
Niittäjäntie 13
Jarmo Haverinen
Ei valittu.
Nissaksentie 15
Laura Falck
Jami Lavonen
Norkkokuja 2
Arto Kukko
Anneli Oittinen
Normannikuja 6
Ei valittu.
Ei valittu.
Maalinauhantie 13 & Riitta Ruohosto 15
Ei valittu.
Maalinauhantie 14
Seija Uitto
Pirjo Oravainen
Maalinauhantie 8
Seija Hänninen
Kalevi Hintikka
Nyyrikintie 1 / VellaSari Kärkkäinen monkuja 1 & 2
Tuula Ojanen
VAV 2. 2011 7
Nyyrikintie 7
Arja Liukko
Pirkko Vuori
Tanssijantie 2
Niina Heikkilä
Miia Hakkarainen
Näätäkuja 1
Sirpa Frondelius
Heli Heinänen
Tarhurintie 1 & 3
Stig Sandström
Timo Sallasvuori
Näätäkuja 4
Ei valittu.
Ei valittu.
Terhotie 6
Risto Tiihonen
Julija Penkovskaja-Ilola
Ohratie 1
Otto Meriläinen
Ei valittu.
Tukkilaisentie 9
Hilppa Saariniva
Seppo Hiltunen
Ohratie 12
Kadi Luukkonen
Tarmo Laakso
Tykkikuja 5
Anri Kärki
Nina Leinonen
Ojahaantie 1
Alma Vanhala
Petri Haapa-Aho
Tykkikuja 9
Anette Ruusuhovi
Ei valittu.
Ollaksentie 29–31
Ville Mantila
Ei valittu.
Urheilutie 10 a
Jessica Raitio
Karita Lavi-Granroth
Orvokkirinne 4
Kaija Lindberg
Taimi Paananen
Uudentuvantie 6
Matti Salonen
Heidi Immonen
Osmankäämintie 25
Ei valittu.
Ei valittu.
Uusiniityntie 1
Matti Majuri
Ei valittu.
Otavantie 9
Sven-Olof Sontag
Seija Haverinen
Uusiniityntie 6
Jouko Vuorinen
Reima Miettinen
Otavantie 11
Jaana Merilahti
Britta Hiltunen
Otavantie 20
Marita Korp
Katja Ahvenainen
Uusiraja 13
Yhdyshenkilö: HeikEi valittu. kinen Natalia
Pallastunturintie 3 b
Marika Laakkonen
Henry Ivanoff
Vaijeritie 1
Kirsi Manner
Tarja Matkoski
Peijaksentie 15
Merja Ikonen
Kristiina Kilpeläinen
Vainiotie 2
Irja Kuusela
Seppo Vasikkola
Maire Pirinen
Vallikuja 6
Ari Hallamaa
Ei valittu.
Valtuustokatu 1
Matti Pelkonen
Mauri Riikonen
Peijaksentie 31
Pentti Tiittanen
Peijaksentie 67 / ViiSeppo Kainulainen dakkokuja 4
Erkki Kanalanmäki
Peijaksentie 69
Kaarina Burgman
Ponikuja 4
Ei valittu.
Vanha Nurmijärventie Juha Savolainen 46
Malla Tapio
Ei valittu.
Ei valittu.
Vankkurikuja 6
Satu Hiiva
Ei valittu.
Punamultapolku 3
Ei valittu.
Ei valittu.
Varpusenkuja 1
Ilkka Patjas
Taina Raitanen
Pyykuja 1
Terttu Pihlaja
Ei valittu.
Vartiokuja 1
Saastamoinen MaijaPirjo Nokka Liisa
Pähkinärinteentie 22, Tapani Keurulainen 24 & 26
Minna Isomäki
Vaskikuja 2
Mellu Lindgren
Ei valittu.
Raikukuja 12
Jari Kemiläinen
Sami Salonen
Vaskivuorentie 20
Pekka Lahtinen
Regina Berg
Raikukuja 14
Ulla Nissi
Heli Pyykkönen
Vaunukalliontie 2
Anu Jussila
Sisko Hiiva
Rautkallionkatu 10
Juho Friman
Jukka Komppa
Rautkalliontie 3
Kari Marjanen
Juha Mantila
Veturitie 7
Teemu Räty
Sari Vainio-Jumppanen
Riimukuja 4, 6, 8 & 13
Juha Salonen
Elvi Lindström
Viherkummuntie 6
Reija Jalkanen
Ei valittu.
Rosendalinrinki 1
Kirsi Pasanen
Maj-Britt Qvarnberg
Viidakkokuja 3
Kari Walden
Risto Koponen
Rumpalintie 4
Arja Niemelä
Paula Sarka-Alho
Viidakkokuja 5
Mirja Lanamäki
Nina Uskola
Ruukkukuja 1
Ei valittu.
Ei valittu.
Viidakkokuja 7
Kari Anttilainen
Leena Laine
Ruukuntekijäntie 8
Heikki Seppälä
Iris Tikkaniemi
Viikinkikuja 2
Marja Kousa
Anna-Liisa Manninen
Ruukuntekijäntie 10
Orvokki Kaskela
Margit Pulkstén-Elikci
Viikinkikuja 3
Tarja Salo
Heidi Söderman
Viikinkitie 6
Olavi Peltoniemi
Keijo Martelin
Ruukuntekijäntie 12
Anne Räisänen
Anneli Korkalainen
Ruusuvuorenkuja 3
Heli Kuikka
Jaana Tolonen
Saagatie 9
Mari Hakulinen
Niina Koljonen
Sahatie 2
Raija Toivonen
Kari Komulainen
Santamäentie 20
Mona Sylander
Marja Tolvanen
Saturnuksenkuja 2 & 4
Timo Suutari
Markku Ahola
Siilitie 28–30
Arja Enberg
Indrek Prits
Sorakuja 4
Eija Finnberg
Yrjö Peura
Suitsikuja 1
Ei valittu.
Ei valittu.
Tahtitie 24
Ulla Mikander
Hanni Piilola
Takojantie 1
Feija Nyman
Ilse Juvonen
Talvikkirinne 4
Päivi Pakkanen
Kaarina Helenius
Talvikkirinne 9
Satu Villanen
Liisa Sontag
Tammistonkatu 9
Jani Piekkanen
Marika Mäkelä
Tammistonkatu 25
Ei valittu.
Ei valittu.
Tanhukuja 4
Eija Pohjasniemi
Kirsi Oksanen
Tanhurinne 5
Kirsti Turunen
Marja-Leena Jutila
Viljo Sohkasen katu 16 Päivi Järvinen Virsupolku 1
Niina Posti
Eila Timonen, (asukastoimikunnan pu- Ei valittu. heenjohtaja)
Luottamushenkilöt valitsivat edustajat YTE-puheenjohtajistoon toukokuussa.
8
YTE puheenjohtajisto KirsiKeurulainen Manner Kirsi Manner Tapani
AlmaVanhala Vanhala Alma Heikki Seppälä
ErkkiNikkanen Nikkanen Erkki
Riitta Laaksonen Riitta IrjaLaaksonen Kuusela
YTE 1 Pähkinärinne YTE111Pähkinärinne Pähkinärinne YTE YTE Pähkinärinne Puheenjohtaja Vaijeritie 34 A 19 Vaijeritie Vaijeritie111EEE34 34 Pähkinärinteentie 24 puh. 040-5433 205 puh. 205 040-54332664 205 puh. 040-5433 044-262 tapani.keurulainen@pp.inet.fi
YTE 2 Myyrmäki YTE222Myyrmäki Myyrmäki YTE YTE Myyrmäki Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Ruukuntekijäntie 8 C 30 Ojahaantie 64 Ojahaantie Ojahaantie CC64 64 puh: 050-306111C6994 puh: 050-369 5369 puh: puh: 050-3695369 5369 hss050-369 @welho.com alma.vanhala@helsinki.fi alma.vanhala@helsinki.fi alma.vanhala@helsinki.fi
YTE 3 Keski-Vantaa YTE333Keski-Vantaa Keski-Vantaa YTE YTE Keski-Vantaa Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Arinatie 7 C 39 Arinatie 39 Arinatie 777CCC39 Arinatie 39 puh. 0400-725 937 puh. 0400-725 937 puh. puh.0400-725 0400-725937 937 erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com
YTE 4 Tikkurila YTE444Tikkurila Tikkurila YTE YTE Tikkurila Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Vainiotie 2 C 11 Veturitie 33 Veturitie 777CCC0287 33 Veturitie 33 puh: 040-573 puh: 040-831 2422 puh: puh:040-831 040-8312422 2422 riitta.laaksonen@vantaa.fi riitta.laaksonen@vantaa.fi riitta.laaksonen@vantaa.fi
AnneSinkkonen Sinkkonen Anne
ArjaNiemelä Niemelä Arja
LiisaTilander Tilander Liisa
Sven-OlofSontag Sontag Sven-Olof
YTE 5 Tikkurilan ymp. YTE555Tikkurilan Tikkurilanymp. ymp. YTE YTE Tikkurilan ymp. Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Maarinkunnaantie 19 G 39 Maarinkunnaantie 19GGG39 39 Maarinkunnaantie 19 Maarinkunnaantie 19 39 puh: 040-835 8199 puh: 040-835 8199 puh: puh:040-835 040-8358199 8199 anneli.sinkkonen@mehilainen.fi
anneli.sinkkonen@mehilainen.fi anneli.sinkkonen@mehilainen.fi anneli.sinkkonen@mehilainen.fi
YTE 6 Länsi-Rekola, Ilola YTE666Länsi-Rekola, Länsi-Rekola,Ilola Ilola YTE YTE Länsi-Rekola, Ilola Puheenjohtajiston 1. varapj. Puheenjohtajiston 1. varapj. Puheenjohtajiston varapj. Puheenjohtajiston varapj. Rumpalitie 41.C1.13 Rumpalitie 13 Rumpalitie 444CCC5585 13 Rumpalitie 13 puh: 040-512 puh:040-512 040-5125585 5585 puh: puh: 040-512 5585 arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi
YTE 7 Rekola YTE777Rekola Rekola YTE YTE Rekola Puheenjohtajiston puheenjohtaja Puheenjohtajiston 2.varapj. varapj. Puheenjohtajiston 2.2. Puheenjohtajiston Paimenenkatu 19 Avarapj. 25 Paimenenkatu 19 A 25 Paimenenkatu AA25 Paimenenkatu 19 25 puh: 050-53519 8481 puh: 050-535 8481 puh: puh:050-535 050-5358481 8481 liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com
YTE 8 Korso YTE888Korso Korso YTE YTE Korso Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Otavantie 9 A 10 Otavantie 10 Otavantie 999AAA9377 10 Otavantie 10 puh: 040-726 puh: 040-726 9377 puh: 040-726 puh: 040-7269377 9377 uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi
JariKeränen Keränen Jari Jari Keränen
MarjaKousa Kousa Marja
Pekka Ojala Pekka Ojala Anu Jussila
HannuAhonen Ahonen Hannu Hannu Ahonen
YTE Pohjois-Korso YTE9999Pohjois-Korso Pohjois-Korso YTE YTE Pohjois-Korso Puheenjohtajiston 2. varapj. Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Linnustajankuja 1A1 Linnustajankuja111AAA111 Linnustajankuja Linnustajankuja Puh: 0400-793 558 Puh: 0400-793558 558 Puh: 0400-793 Puh: 0400-793 558 keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi
YTE 10 Nissas YTE10 10Nissas Nissas YTE YTE 10 Nissas Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Viikinkuja 2 E 43 Viikinkuja222EEE43 43 Viikinkuja Viikinkuja 43 puh: 0400-461 518 puh: 0400-461 518 puh: puh:0400-461 0400-461518 518 marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com
YTE 11 Hakunila YTE11 11Hakunila Hakunila YTE YTE 11 Hakunila Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Vaunukalliontie 1734 Vaunukalliontie22B Vaunukalliontie Vaunukalliontie 22DDD34 34 puh. 040-767 1684 01200Vantaa Vantaa 01200 01200 Vantaa puh.040-858 040-8588662 8662 puh. puh. 040-858 8662
YTE 12 Länsimäki YTE12 12Länsimäki Länsimäki YTE YTE 12 Länsimäki Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Kerokuja 2 A 10 Kerokuja222AAA10 10 Kerokuja Kerokuja 10 puh. 045-7731 2429 puh. 045-7731 2429 puh. puh.045-7731 045-77312429 2429 hannu.ahonen@tul.fi hannu.ahonen@tul.fi hannu.ahonen@tul.fi hannu.ahonen@tul.fi
14 14
VAV 2. 2011 9
VAV:n hallitukseen uudet asukasjäsenet !Teksti: Antti Halonen !Kuva: Kari Lopperi
Muut VAV:n hallituksen jäsenet kaudella 2011–2013 Jukka Peltomäki, puheenjohtaja Vesa Nevander, 1. varapuheenjohtaja Hanna Valtanen, 2. varapuheenjohtaja Kaisa Olin Tuula Laukkanen Visa Tammi Marja Heikkinen Merja-Liisa Vasarainen Marko Varalahti Maija Hurri Arja Niemelä Kurt Eklund Tuula Saastamoinen
10
VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittiin toukokuussa kaksi varsinaista asukasjäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Valinnan tekivät YTE-puheenjohtajat ja VAV:n yhtiökokous vahvisti päätökset. Valituiksi tulivat vasemmalta lukien Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi. Hallituksen asukasjäsenten varajäseniksi valittiin Tapani Keurulainen ja Anna Sinkkonen.
Liisa Tilander arvostaa korkealle asukkaiden vapaaehtoistoimintaa VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittu asuk kaiden edustaja Liisa Tilander on asunut Vantaalla jo 40 vuotta. VAV:n taloon hän muutti vuonna 1994.
määränä on hyvä asuminen. Sitä vapaaehtoi suutta tulee arvostaa. ”Asukasaktiivien toiminta tuo säästöä asumiskuluihin, pitää paikat siistinä ja ehkäi see turhia korjaustöitä.” Tilander sanoo olevansa tyytyväinen VAV Asunnot Oy:n tämänhetkiseen asukasdemo kratian toteutumiseen, mutta painottaa sen toteutumisen valvonnan osuutta. ”Asukasdemokratian valvonnan pitää toimia, jotta se toteutuu. Jos siitä ei itse pidä kiinni ja alkaa lepsuilemaan, kaikki ei vält tämättä mene kuten pitää.” Tärkeimmäksi asiaksi Tilander nostaa sen, että hallituksen asukasjäsenet edustavat koko Asukasdemokratia tärkeimpänä VAV:n asukaskantaa, eivätkä pelkästään VAV:n hallituksen asukasedustajana Tilander omaa aluettaan. ”Alueellisia asioita ei hallituksessa juuri aikoo pitää kiinni asukasdemokratian toteu tumisesta, ja pitää huolta, että se kirjataan käsitellä. Pyrimme pitämään huolta siitä, että uudistuotannon kustannukset eivät nouse myös yhtiön hallituksen ohjelmaan. ”Jos asukkaat haluavat tehdä vuokran hirvittävän korkeiksi ja vuokrankorotukset määritysyksikössään jotain, yhtiön ja isän pysyvät maltillisina. Vastaavasti vanhan nöitsijöiden tulee tukea toimintaa, eikä lyödä asuntokannan korjaukset pitää toteuttaa jär kevästi.” kapuloita rattaisiin.” Tilander muistuttaa, että asukasaktiivien toiminta on täysin vapaaehtoista, jonka pää
”Vuonna 1995 erehdyin menemään asu kastoimikuntamme kokoukseen, ja sillä tiellä olen edelleen”, Tilander naurahtaa. Havukoskella asuva Tilander on oman asukastoimikuntansa puheenjohtaja, luotta mushenkilö, ympäristöekspertti, viherhoidon yhdyshenkilö ja YTEalueensa puheenjohta ja. Tilander toimii toista kautta YTEpuheen johtajiston puheenjohtajana. ”Edellisellä hallituksen kaksivuotiskau della toimin asukasedustajien varajäsenenä, joten varsinaiseksi jäseneksi valinta on sille tavallaan luonnollista jatkumoa.”
Jari Keränen toivoo VAV:ssa parempaa tiedottamista Toinen hallituksen varsinainen asukasjäsen on Jari Keränen. Helsingissä syntynyt Kerä nen on asunut Vantaalla miltei koko ikänsä, yli 40 vuotta. Keränen asuu perheensä ja kultaisen noutajan kanssa Vallinojalla, Itä Vantaan pohjoiskolkassa. Asukasdemokratiaasioista Keräsellä on yli kymmenen vuoden kokemus. Kiinnostus ta on ollut paljon, ja se on myös säilynyt. ”Kun muutin Saturnuksenkujalta nykyi seen kotiini keväällä 1997, menin asukasko koukseen ja minusta tehtiin kohteen ympä ristöekspertti. Sitä kautta vastuutehtäviä al koi kertyä enemmän, ja painottua luottamus henkilön ja puheenjohtajan tehtäviin.” Keränen on toiminut oman asukastoimi kuntansa puheenjohtajana ja luottamushen kilönä yli kymmenen vuotta. Hän on YTE alueensa puheenjohtaja, ja istuu puheenjoh tajistossa nyt neljättä kautta. VAV Asunnot Oy:n hallituksen asukasjä
senten tärkeimmiksi tehtäviksi Keränen nostaa asukasdemokratian toteutumisen valvomisen ja kehittämisen. ”Valvomme esimerkiksi sitä, että asiat hoidetaan asukashallintalainsäädännön kir jaimen mukaan.” Toiseksi merkittäväksi asiaksi Keränen nostaa yhtiön talouden seuraamisen. ”Tehtävämme on valvoa mihin meidän vuokralaisten rahoja käytetään – ja miten. Puutumme epäkohtiin, jos sellaisia havait semme, ja valvomme että esimerkiksi huol toyhtiöiden kilpailutukset tapahtuvat oikein.” Keräsen mukaan asukasdemokratia on toiminut VAV:ssa pääpiirteittäin hyvin. ”Asukasdemokratiaa on viime vuosina kehitetty hyvin paljon, mutta esimerkiksi tiedottamisessa on vielä puutteita. Asukkai den pitäisi saada enemmän tietoa, miten asiat hoituvat.” "
VAV 2. 2011 11
12
vikavirtasuoja = Suojalaite, jota käytetään sulakkeen lisänä tiloissa, joissa sähköiskusta aiheutuva vaara on tavallista suurempi. Suoja on yleensä sijoitettu sähkökeskukseen, -laitteeseen tai lisälaitteeksi pistorasiaan. Huomaa, että uusissa asunnoissa vikavirtasuojia on useita.
Sähkölaitteiden korjaustoimenpiteet ovat ammattilaisen työtä. Korjauta vialliset laitteet ja niiden osat. Lisätietoja: www.sahkoala.fi
Toimivat ja huolletut laitteet vähentävät energiakulutusta, pidentävät laitteen käyttöikää ja lisäävät turvallisuutta.
2. Sähkölaitteet
Vain toimiva laite turvaa.
1. Turvalaitteet
Asunnon huoltotoimet kuuluvat myös vuokralaiselle. Vuokralaisen asemassa tarkista, mitä vuokrasopimuksessa sanotaan oikeuksistasi/ velvollisuuksistasi asunnon huollossa.
Asunto-osakeyhtiössä asukkaan tulee tarkistaa yhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun rajat sekä yhtiön yhtiöjärjestys, koska kunnossapidosta on voitu yhtiöjärjestyksessä sopia eri tavalla, kuin mitä asunto-osakeyhtiölaissa on määritelty.
valaisimet – Tarkista, että valaisimet ja niiden kuvut ovat ehjiä ja paikoillaan, ja että lamput ovat oikeantehoisia. Käytä energiansäästölamppuja, mutta muista, etteivät kaikki niistä sovi käytettäviksi himmentimen kanssa.
vikavirtasuojakytkin – Testaa säännöllisesti käyttöohjeen mukaan laitteen toimivuuden varmistamiseksi.
Pidä sähkökeskus laitteineen kunnossa ja keskuksen edusta vapaana.
sähkökeskus – Tarkista, että sulakkeet ovat ehjät ja oikeankokoiset, ja että ne on merkitty asianmukaisesti.
jatko- ja liitäntäjohdot – Tarkista, ettei johdoissa ole mekaanisia vikoja: esim. johtimia näkyvissä tai taivutussuoja rikkoontunut laitteen sisäänmenokohdassa.
sähköasennukset – Tarkista, että pistorasiat ja kytkimet suojakansineen ovat ehjät ja hyvin kiinnitetyt eikä pistorasioissa ole mustumia. Mustuma on merkki paloriskistä sekä niiden toiminta.
Puhdista pesukoneen nukkasuodatin ja tarkista letkut.
Jos jääkaapin tai astianpesukoneen valuma-altaaseen tai laitteen alle on valunut vettä, niin selvitä vuodon syy.
Hanki suoja-allas jääkaapin, astianpesukoneen ja muiden potentiaalisesti vuotavien keittiön koneiden alle.
jääkaappi, pakastin, pesukoneet, tv – Varmista, että laitteilla on riittävä ilmankiertotila ja pidä laitteiden taustat puhtaina ja pölyttöminä.
Vie käsisammutin huoltoliikkeeseen tarvittaessa ja vähintään kahden vuoden välein.
alkusammutusvälineet – Tarkista, että sammutuspeite/ käsisammutin on kunnossa ja helposti saatavilla.
palovaroitin – Tarkista, että laitteita on riittävästi (vähintään 1/kerros ja 1/60 m2) ja ne on asennettu oikein kattoon. Tarkista testipainikkeesta laitteen toimivuus.
toimenpide
toteutusajankohta
tarkastettava seuraavan kerran
❏ Tarkista, että kaikkien laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet ovat tallessa ja helposti saatavilla.
Tekemällä asumisen perushuoltotoimet säännöllisesti parannat asumisen mukavuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Aloita laitteiden huolto-ohjeista ja käy sen jälkeen lista läpi soveltuvin osin.
Kerrostaloasukkaan Tarkistuslista
kommentit
käännä
w w w. t o u k o t a l k o o t . i n f o
toukotalkoot
1/2
VAV 2. 2011 13
Liesikupu tai -tuuletin
Tarkka ilmamäärämittaus ja säätö on aina ammattilaisen tehtävä.
Ilmanvaihdon toimivuudesta kertoo huurtumaton tai vähäisessä määrin huurtuva peilipinta kosteissa tiloissa.
Tulo- ja poistoilmalaitteet
tulo- ja poistoilmalaitteet = Seinissä tai katossa olevia neliön- tai ympyränmuotoisia laitteita, joista joko poistetaan tai tuodaan ilmaa huonetilassa.
kondenssivesi = Ilmasta tiivistynyttä vettä, joka poistetaan poistoyhdeletkulla.
Korjaustoimenpiteet ovat yleensä ammattilaisen työtä. Kanavien puhdistus on aina ammattilaisen tehtävä.
Hyvä sisäilma ehkäisee sairauksia, kuten allergioita ja pitää vireystason korkeammalla. Se ehkäisee homeongelmia ja kosteusvaurioita.
Huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto on yleistymässä uusissa kerrostaloasunnoissa.
Ilmanvaihtokone
(koneellinen tulo- ja poistoilma)
4. Ilmanvaihto
Hyvin toimivat viemärit ennaltaehkäisevät vesivahinkoja ja vähentävät hajuja.
3. Vesi- ja viemäröintilaitteet
suodatin – Katso puhdistus käyttö- ja huolto-ohjeesta.
toiminta – Tarkista valon toimivuus, kokeile liesituulettimen eri puhallintehot.
ilmavirtaus – Tarkista ilman virtausliike pitämällä A4-paperia kiinni poistoilmalaitteessa. Jos paperi pysyy paikallaan, on poistoilma riittävä.
venttiili/säleikkö – Tarkista puhtaus ja kiinnitykset. Venttiilin/säleikön asentoa ja asetuksia ei saa muuttaa.
puhallin – Kokeile eri puhallinnopeuksien toimivuus ja tarkista puhallinsiipien puhtaus.
kesä/talviasetus – Tarkista, että asetus on vuodenajan mukainen.
kondenssivesi – Katso, ettei koneen pohjalla ole seisovaa vettä. Tarkista, ettei poistoyhde ole tukossa kaatamalla hieman vettä altaaseen.
lämmön talteenottokenno, jälkilämmityspatteri – Tarkista ja katso tarvittaessa puhdistusohje valmistajan huolto-ohjeesta.
suodattimet – Tarkista suodattimen puhtaus sekä pesumahdollisuus huolto-ohjeesta, vaihda tarvittaessa.
yleiskunto – Silmäile koneen puhtaus, ulkoasu ja kiinnitykset.
vesisulut - Selvitä asunnon vesisulkujen sijainti, jotta vesivahingon sattuessa voit nopeasti katkaista vedentulon.
lavuaarit – Paranna virtausta kaatamalla viemäriin nestemäistä viemärinaukaisuainetta.
lattiakaivon kansi ja suodatin – Irrota ja puhdista liasta, esim. hiuksista.
toimenpide
toteutusajankohta
Kerrostaloasukkaan Tarkistuslista tarkastettava seuraavan kerran
lisätietoja: www.toukotalkoot.info
kommentit
w w w. t o u k o t a l k o o t . i n f o
toukotalkoot
2/2
Tältä uudessa Viertolan palvelutalossa tulee näyttämään, kun rakennustyöt on tehty. Ne alkavat kesällä ja valmista pitäisi tulla ensi vuoden tammikuun lopussa.
Viertolaan
palvelutalo uudella tekniikalla
VAV rakennuttaa yhteistyössä NEAPO Oy:n kanssa kerrostaloja Viertolaan uudentyyppisellä moduulitekniikalla. Uusi tekniikka on perinteisiä rakentamistapoja kustannustehokkaampi ja ympäristöystävällisempi keino rakentaa kerrostaloja.
Moduulirakentamisessa asunnot rakennetaan lähes valmiiksi tehtaalla ja kootaan yhteen ra kennustyömaalla. Tekniikkaa on aiemmin hyödynnetty lähinnä pientaloissa, mutta nyt se on kehittynyt niin hyväksi, että myös kerrostaloja voidaan raken taa samalla periaatteella. NEAPOn käyttämän teräs kennomateriaalin on tutkittu
14
kuluttavan yli kolmanneksen vähemmän energiaa ja tuottavan yli puolet vähemmän hiilidioksi dipäästöjä kuin perinteisessä kerrostalorakentamisessa.
ovat samalla kohtuuhintaisia. "Viertolan rakennusprojektis sa moduulirakentaminen osoit tautui edullisimmaksi keinoksi tuottaa laadukkaita asuntoja", kertoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Osa kehitystyötä Vantaan kaupungin asunto ohjelman mukaisesti VAV Asun VAV Asunnot Oy:n keskeisin ta voite on tarjota vantaalaisille laa tojen tulee myös kehittää vuokra dukkaita vuokraasuntoja, jotka asumista, ja uuden tekniikan
kokeileminen on osa tätä kehi tystyötä. VAV rakennuttaa Vier tolaan Vantaan ensimmäiset ko konaan moduulitekniikalla toteu tetut kerrostalot yhteistyössä moduulirakentamiseen erikois tunut NEAPO Oy:n kanssa. NEAPOn missio on vastata pääkaupunkiseudun krooniseen asuntopulaan innovatiivisella ja ympäristöystävällisellä modu
laarisella rakennustavalla. Asun tojen rakentaminen hallituissa, kuivissa ja tasalämpöisissä olo suhteissa tuo toimitusvarmuutta aikataulun, laadun ja kustannus ten suhteen, säästä ja vuoden ajasta riippumatta. Lisäksi ym päröivää asutusta on ajateltu puristamalla rakennusaika poik keuksellisen lyhyeksi. Viertolaan, osoitteeseen Os mankäämintie 28, valmistuu kolme kerrostaloa ja yksi pihara kennus. Taloissa on yhteensä 53 huoneistoa, ja ne valmistuvat erityisasuntokäyttöön. Kiinteis töjohtaja Timo Karén kertoo, että tontti ja vanhat rakennukset oli vat aiemmin tilakeskuksen omistuksessa, jolta VAV osti ne uuteen käyttöön. Talojen rakentaminen paikan päällä alkaa kesä–heinäkuussa 2011 ja niiden arvioidaan valmis tuvan tammikuun 2012 lopussa. Osmankäämintie 28 on ensim mäinen VAV:n uuden tytäryhtiön VAV Palvelukodit Oy:n hallin taan valmistuva asuntokohde. "
Uusi laskuri arvioi kodin jätemäärät Helsingin seudun ympäristöpalvelut on avannut verkossa palvelun, jonka avulla kotitaloudet voivat arvioida vuosittaisia jätemääriään ja niiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Konstajätelaskurin avulla voi myös verrata jätemääriään muiden kotitalouksien jätemääriin. Palvelu !"#$##%&'&($$))'$*%+&,'$*-.'#-/ Suomen ympäristökeskus on laskenut Konstassa käytetyt eri jäte jakeiden kasvihuonekaasujen pääs tökertoimet. Taustatiedot on saatu YTV jätehuollon vuonna 2006 teke mästä tutkimuksesta, jossa 500 pääkaupunkiseudun kotitaloutta punnitsi jätemääränsä kolmen viikon ajan ja vastasi tausta ja kulutustie tokyselyyn. Konstajätelaskurin pohjana on käytetty tutkimuksesta saatuja jätemäärien kertoimia. HSY:n tavoitteena on Konsta jätelaskurin avulla ohjata asukkaita jätteiden vähentämiseen ja lajitte luun sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Konsta kysyy lasku rin käyttäjältä tietoja muun muassa kodin kulutustottumuksista, lajitte
lusta ja kierrätyksestä. Niiden avulla Konsta arvioi kodin jätemäärät ja niiden kasvihuonekaasupäästöt. Jätemäärälaskuri tuo lisäarvoa muihin vastaavantyyppisiin kasvi huonekaasujen päästölaskureihin, joissa jäteasioita ei ole aiemmin pystytty tällä tarkkuudella arvioi maan. Jätteiden aiheuttamat kasvi huonekaasupäästöt ovat kulutuksen päästöissä vain jäävuoren huippu, mutta niiden avulla päästään lähem mäksi yhä tarkempaa laskentaa pääkaupunkiseudun päästöistä. Kun tavaroiden tuotanto ja kulu tus lisääntyvät, kasvavat myös jäte määrät ja päästöt. Tuotteiden pit käikäisyys ja aineettomien elämys ten kulutus pienentävät jätemääriä. Tuotannon jätemääriä voidaan vä hentää käyttämällä luonnonvaroja tehokkaammin. Konstajätelaskuri on tehty osa na Julia 2030 ilmastonmuutoshan ketta, joka saa rahoitusta EU:n Life+ ohjelmasta. "
THE LEAKING TOILETS The leaking toilets are the main reason for the increasing water consumption. Remember to notify your maintenance company of any leaking faucets or toilets. The repair cost is included in the maintenance contract and is therefore free for the habitants. Did you know, that even the smallest leaks of toilets can be detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring wheather it gets wet or not, when no flushing has occured. A continuous leaking toilet can cause you, your family or your leasing facilities a totally unnecessary annual surcharge. VAV:n toimitusjohtaja Teijan Ojankoski ja NEAPO Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola allekirjoittivat yhteistyösopimuksen maaliskuussa.
Kaivinkoneet myllersivät Viertolassa Osmankäämintien tontilla vielä huhtikuussa. Uutta nousee vanhan tilalle.
VAV 2. 2011 15
viherpeukalo Lasten leikkialue turvalliseksi Riimukujalla Turvallisuus leikkimisessä on parempi kuin leikkiminen turvallisuudella. Nissaksen Riimukujalla paranneltiin toukokuisten kevättalkoiden yhteydessä piha- ja leikkialueiden turvallisuutta. Kevään tullen pienokaiset lähtevät mielellään temmeltämään oman pihan ulkopuolelle, eivätkä välttämättä tule ajatelleeksi kaikkia vaaroja. Riimukujan asukasaktiivi ja 2-vuotiaan Olivia-tytön ylpeä isä Juha Salonen sanoo, että lasten turvallisuus on ollut kevätpuuhastelun tärkein teema. ”Taloyhtiössämme asuu paljon Olivian ikäluokan lap-
sia, ja tietysti ihan vaippaikäisiä taaperoitakin. Turvallinen piha-alue helpottaa lasten elämää – ja tietysti meidän vanhempienkin, ettei tarvitse koko ajan vahtia sydän syrjällä.” Salonen kertoi puuhastelleensa leikkialueen aitojen parissa. Mies askarteli näppärästi pienen aidanpätkän varastorakennuksen seinustan viereen erottamaan leikkialueen parkkipaikasta. ”Lapset potkivat usein palloa varastorakennuksen seiOÊÊ WBTUFO KPT QBMMP QÊÊTFF LBSLBBNBBO MBQTFU TBBUUBvat juosta sen perään parkkipaikalle.” Salonen huomauttaa, että aidan tulisi olla höylätystä
Turvallinen leikkialue helpottaa niin lasten kuin vanhempien elämää, Juha Salonen sanoo.
16
Kaksivuotias Olivia on turvallisissa käsissä. Siitä huolehtivat tietysti ennen muuta vanhemmat, mutta myös Riimukujalla yhteisesti rakennetut turvatekijät.
ja painekyllästetystä puusta. Tällöin aita ei pääse lahoamaan, kestää rajunkin pallonpotkun ja mikä tärkeintä, lapset eivät saa tikkuja pieniin käsiinsä.
Turva-aita takapihalle Riimukujan taloyhtiö on mukavasti metsän reunassa. Tapion valtakunta viehättääkin monia lapsia, mutta pihaalueen rajalla on jyrkkä pudotus. Salonen tilasi tomerasti parkkipaikalle lautakasan, ja puuhasteli naapurinsa kanssa turva-aidan paikalleen. ”Tarkoituksena on estää pienimpien lasten putoaminen mäkeä pitkin alas”, Salonen sanoi. Työnteko kävi kätevästi omilla työkaluilla ja naapurikirvesmiehen sirkkelillä. Talkoopäiväksi sattui vieläpä oikein mainio sää. Jatkoroikat löytyivät naapureilta, ja kytkivät mielellään sirkkelin johdon omaan pistorasiaansa. ”Näin asioiden pitikin hoitua. Joka talosta löytyy jonkun alan ammattilainen”, Salonen sanoi.
yhtiössä ei juuri ole yhteisiä piha-alueita, joten asukkaat hoitavat itse siivouksensa. ”Kun taloissamme ei ole rappuja, siivouspalvelua ei ole. Jokainen vastaa omasta talostaan ja pihastaan.” ”Piha-alueella ei ole suuria puita, joten lehtiä ei tule juuri lainkaan. Taloyhtiömme oma-aloitteisuus on poikkeuksellisen suuri”, Salonen kehaisi naapureitaan. Asukkaiden vastuulla on oman huushollin ja pihan lisäksi ainoastaan kuivaushuone, siivoushuone, käytävät ja muutama muu yhteinen alue. Yhteisten tilojen siivous sujuu hyvässä naapurustossa kuitenkin ongelmitta, eivätkä hommat jää hoitamatta. Varsinaisissa kevättalkoissakaan ei tehtävää juuri ollut, sillä asukkaat olivat haravoineet piha-alueita kuolleesta kasvustosta ja talven hiekoitushiekasta omalla ajallaan etukäteen. Talkoista selvittiin roskisten ja käytävien tyhjennyksellä, ja tietysti lasten turvallisuuden parantamisella. " !Teksti: Antti Halonen
Omatoiminen siivous säästää
!Kuvat: Henrik Kettunen
Riimukuja on yksi harvoista vuokranmääritysyksiköistä, jotka ovat onnistuneet säilyttämään vuokrankorotuksensa nollatasolla. Salonen kertoi syyn piilevän siinä, että
VAV 2. 2011 17
Energiatehokkuutta lisäävä perusparannus valmistui
Vapaalassa
Vapaalassa osoitteessa Sahatie 2 sijaitsevan VAV:n vuokratalon perusparannus valmistui lopullisesti toukokuun 2011 lopussa. Vuonna 1972 rakennettu Sahatie 2 koki perusparannuksen myötä täydellisen muodonmuutoksen. Lisäksi talon lämmitysenergiakulutus on nyt noin puolet siitä, mitä se oli ennen parannusta. Laajassa perusparannuksessa uusittiin muun muassa talon vesikatto, julkisivut, ilmanvaih tojärjestelmä, sähkö ja telejärjestelmä, vesi ja viemärijohdot sekä ikkunat ja keittiöka lusteet. Seiniin ja kattoon tuli uusi maalipin ta, lattioihin laitettiin uudet matot ja parvek keet lasitettiin. Perusparannus rahoitettiin Asumisen ra hoitus ja kehittämiskeskus ARA:n korkotu kilainalla, ja sen kustannukset olivat noin 1400 euroa neliöltä.
18
Perusparannuksen vaiheet Sahatien perusparannuksen toteutti NCC Rakennus Oy. Urakkasopimus NCC:n kans sa allekirjoitettiin joulukuussa 2009, minkä jälkeen alkoi parannuksen suunnitteluvaihe. Rakennuslupa perusparannukselle myönnet tiin helmikuussa 2010, ja työt Sahatie 2:ssa alkoivat kaksi kuukautta myöhemmin, 12. huhtikuuta. Tuolloin alkoivat sisäpuoliset parannus
työt Sahatie 2:n A ja Bportaissa sekä ulko puoliset työt koko kohteessa. A ja Bportai den asukkaat muuttivat huhtikuussa VAV:n heille järjestämiin tilapäisasuntoihin. Sahatien A ja Bportaiden sisäpuoliset parannukset valmistuivat lokakuun 2010 alussa, jolloin asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin perusteellisesti uusittuihin koteihin sa. Samaan aikaan sisäpuoliset työt alkoivat C ja Dportaissa, joiden asukkaat muuttivat vastaavaan tapaan tilapäisasuntoihin. Nämä
asukkaat pääsivät takaisin uusvanhoihin koteihinsa 18. helmikuuta 2011. Lopullisesti perusparannus oli valmis toukokuun lopussa, kun viimeiset talon ul kopuoliset työt oli tehty. Edellä mainittuihin töihin kuuluivat muun muassa pihapiirin istutusten ja aitojen uusiminen sekä asfaltin korjaaminen.
Energiatehokkuus kasvaa merkittävästi Perusparannuksessa Sahatie 2:een tehtiin rakennuksen vaipan lisälämmöneristäminen ja asennettiin tehokas, lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Laskelmi en mukaan nämä muutokset puolittavat talon lämmitysenergian tarpeen. Laskelmien paikkansapitävyys selviää käytännössä siinä vaiheessa, kun kohteen ensimmäisen täysi lämmityskausi on ohi vuoden 2012 päätyttyä. Sahatien perusparannusta voidaan jatkos sa käyttää mallina myös muille samana ai kakautena valmistuneiden kerrostalojen re monteille, mikäli niiden tavoitteena on energiatehokkuuden selkeä parantaminen. Sahatie 2 on yksi pohjoismaisen SURE hankkeen kohteista Suomessa. Hankkeen tavoitteena on hankkia ja koota yhteen tietoa pohjoismaisista hyvistä korjausrakentamisen menetelmistä ja tuottaa niiden pohjalta kan sallista ohjeistusta. Hankkeessa ovat olleet mukana myös Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskes kus Tekes sekä ARA. " Ossi Lahtinen NCC:ltä kertoi Sahatien asukkaille miten kerrostaloasumisessa voi säästää energiaa.
!Teksti: Tuomas Alho !Kuvat: Kari Lopperi
Asukkaita kiinnostivat remontin myönteiset lopputulokset.
Asukastilintarkastajaksi KHT Heidi Vierros VAV Asunnot Oy:n asukastilintarkastajaksi kaudelle 2011-2013 valittiin Heidi Vierros. Asukastilintarkastajan tehtävänä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Heidi Vierros tuli KPMG Wideri Oy Ab:n palvelukseen toukokuussa 1988. Heidi suoritti KHT-tutkinnon syksyllä 1994. Hän on osallistunut KPMG Widerin Audit Process -kehitystyöhön sekä yhtiön sisäiseen julkaisu- ja koulutustoimintaan. Heidillä on runsaasti kokemusta yleishyödyllisten yhteisöjen tarkastuksesta liittyen mm. elokuva-alaan ja tekijänoikeuksiin sekä maatalous- ja opiskelijajärjestöihin. Heidi on toiminut tilintarkastajana laajasti eri toimialojen yrityksissä, jotka ovat edustaneet mm. teollisuutta, kirjapainoalaa, kustannustoimintaa, vähittäiskauppaa sekä kiinteistö- ja vakuutustoimintaa. Tilintarkastustoimeksiannoissa Heidi on keskittynyt erityisesti kirjanpitolain säännösten noudattamiseen siten, että kyseistä kirjanpitovelvollista koskevan erityislainsäädännön vaatimukset tulevat huomioon otetuiksi. Heidin tarkastustyössä on tavoitteena yhdessä asiakkaan kanssa konsultoiden löytää tilanteen ja toimialan mukainen hyvä kirjanpitotapa yleisellä tasolla sekä erityiskysymyksissä. Heidi on ollut vahvasti vaikuttamassa kirjanpitolainsäädännön ja hyvän kirjanpitotavan kehittämiseen toimimalla kirjanpitolautakunnan konserniyleisohjetyöryhmän sihteerinä. Lisäksi Heidi on toiminut KHT-yhdistyksessä KHT-koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja koulutus-toimikunnan puheenjohtajana. Hän toimii myös kouluttajana useiden koulutuspalveluita tarjoavien yritysten kursseilla. Yleishyödyllisten yhteisöjen osalta Heidi on kirjoittanut artikkeleja sekä yhtiön sisäisissä että ulkoisissa julkaisuissa sekä toiminut alustajana KPMG:n yleishyödyllisten yhteisöjen koulutus- ja asiakastilaisuuksissa. KPMG:llä Heidi vastaa ns. NonProfit –toimialan liiketoiminnan sekä sisäisen osaamisen kehittämisestä. "
VAV 2. 2011 19
Kirppis kätkee sisälleen aarteita Taantuma lisäsi kirppisshoppailun suosiota myös Vantaalla. Vanhojen tavaroiden joukosta etsitään erityisesti astioita, sisustustarvikkeita, lastenvaatteita ja -tavaroita.
Isomyyrin kauppakeskuksen tuntumassa sijaitsevalla Myyrin kirppiksellä tuoksuu vanhalle tavaralle. Torilta kantautuu hai tarin soittoa, joka tekee tunnel masta entistä nostalgisemman. Ovesta virtaa sisään ja ulos tasai sena vanana väkeä. Toiset ryn täävät suoraa päätä ostoksille, jokunen taas nautiskelee kodik
kaassa kahvilassa munkin ja kahvin. Kannelmäessä asuva Piia Svahn on matkalla töistä kotiin. ”Kirpputoreilla tulee par haimmillaan käyty 2–3 kertaa viikossa. Myyrin kirppis on so pivasti työmatkani varrella”, Svahn juttelee tutkiessaan pöy tien valikoimaa.
Myyrin Kirppiksen myymälänhoitaja Sami palvelee päivittäin satoja ihmisiä.
20
Hänelle kirpputorit ovat harras tus, joissa käydään silloin kun sellainen sattuu osumaan kohdalle. Tältä kirppiskierrokselta nai nen ei löydä mitään ostettavaa. Useimmiten Svahn etsii kirppu toreilta sisustustarvikkeita ja astioita. Saattaa mukaan tarttua jokunen löytö myös lähisukulai sille tai tuttavillekin.
Vaatteita Svahn ei yleensä osta käytettynä, vaikka kirpputo reilla erityisesti lastenvaatevali koima on erinomainen.
Siisti pöytä houkuttaa Svahn kiertää kaukaa ne pöydät, joiden tavarat näyttävät käyttä mättömiltä tai liian kuluneilta. ”Jos tuote näyttää huonokun toiselta, myyjän kannattaa miet tiä, haluaako kukaan ostaa sitä”, Svahn toteaa. Todelliset löydöt ovat vuosien varrella harventuneet. Svahnista syykin on ilmeinen: ihmiset ovat ymmärtäneet esimerkiksi astioiden arvon, mikä näkyy hintalapuissa. ”Siinä kohtaa, kun kolhuinen Arabian kuppi maksaa melkein yhtä paljon kuin uusi, hinta on liian kova”, Svahn napauttaa.
Tuhat asiakasta päivässä Lähes viisi vuotta sitten perustet tu Myyrin kirppis on itsepalve lukirpputori, josta voi varata pöydän myytäville tavaroille. Kirpputorin valikoimissa on muun muassa elokuvia, pelejä, vaatteita, koruja, laukkuja ja kenkiä. Löytyy tavaranpaljou desta myös tarroja, tyhjiä vihko ja, astioita sekä leluja. Myymälänhoitajana työsken televän Samin mukaan päivittäin kirpputorilla käy satoja ja par haimmillaan yli tuhat ihmistä. ”Täältä etsitään erityisesti lastenvaatteita, tarvikkeita ja leluja”, hän luettelee. Kirppispöydän vuokraamista suunnittelevan kannattaa muistaa
tuoda myyntiin vain puhtaita, ehjiä ja siistejä tuotteita. Lisäksi asettelussa kannattaa huomioida se, että huomiota herättävät esi neet ja tavarat houkuttavat ihmi siä myös vaatteostoksiin.
tella”, hän pohtii. Tällaiseen mahdollisuuden tarjoaa esimerkiksi Myyrmäki Hallin kirppis. Piha ja parkki kirpputoreja taas järjestetään ke säisin esimerkiksi Tammistossa.
Kirppiksiä joka makuun
Uusi ja vanha käsikkäin
Kivenheiton matkan päässä Re Huono taloudellinen tilanne on kolan asemasta sijaitsee Rekolan lisännyt kirpputorien suosiota. Tavaratalo. Kirpputorin tiloista Rekolan Tavaratalon omistaja kolmannes on varattu uudelle Arto Heinosesta uudet alan yri tavaralle ja kaksi kolmannesta tykset ovat tervetulleita. Joukos itsepalvelukirpputorille. Toimitusjohtaja Arto Heino ta erottaudutaan halvoilla pöytä vuokrilla, kahvilatoiminnalla ja sesta uuden ja vanhan tavaran yhdistäminen ei ole haasteellista. kodikkaalla sisustuksella. Kirppiksien sesonkiaikaa ovat Hänen mukaansa vain makeiset on pidettävä tiukasti erillään kevät ja syksy. Vantaalta löytyy ainakin pari kirpputoritavaroista. Vantaalainen Lea Äikää kier kymmentä kirpputoria. Repertu aariin mahtuu niin lastentarvik telee kirppispöytiä kädessään keisiin ja vaatteisiin erikoistu satukirja. Silmään ovat juuri neita liikkeitä, kierrätyskeskus, osuneet vanhat LPlevyt. ”Täältä voi löytää hyvää van lähetystori ja useita itsepalvelu haa musiikkia. Huonekaluja kirpputoreja. Piia Svahn kiertää mielellään kannattaa mennä etsimään ehkä kirpputoreja, joissa tuotteista ennemmin Helsingin vanhoilta käydään kauppaa myyjän kanssa. legendaarisilta kirpputoreilta”, ”Silloin tiedän, mistä tuote on hän neuvoo. Kirppisvimma iskee naiseen peräisin ja hinnasta voi keskus
satunnaisesti. ”Yleensä järjestän itselleni pöydän kirpputorilta, kun olen muuttamassa. Silloin tulee myös kierreltyä etsimässä löytöjä.”
Halpoja harvinaisuuksia Pöytien ja rekkien seassa parvei lee ihmisiä. On vanhuksia, työläi siä, odottavia äitejä ja lapsiakin. Millainen sitten on tyypilli nen kirpparikävijä? Siihen Heinonen ei osaa vas tata. Muunlaista jakoa hän ei osaa tehdä kuin, että eläkeläiset käyvät päivällä, nuoret ja työssä käyvät viikonloppuisin. ”Nuoret etsivät täältä muoti vaatteita halvoilla hinnoilla. Lelut, työkalut ja astiat kuuluvat myös parhaiten meneviin tuotteisiin.” Kirpputorien hintojen koho amista yrittäjä ei henkilökohtai sesti allekirjoita. ”Tänäänkin myimme Riihi mäen Lasin tuopin, joka maksoi euron.” " !Teksti ja kuvat: !Virvamaria Toikka
Piia Svahn harmittelee, että halvat löydöt ovat viime Kirppispöytää Rekolassa pitävä Lea Äikää löysi kotiinviemisiksi satukirjan. vuosina vähentyneet.
VAV 2. 2011 21
4v-hankkeesta poiki 4v runsaasti ideoita
Pääkaupunkiseudulla kolme vuotta toiminut 4V-hanke on päättynyt, mutta sen tulokset ovat nyt hyödynnettävissä. Hankkeen nettisivuilta löytyy runsaasti ideoita mm. yhteistilojen käytöstä. 4Vhanke syntyi sanoista Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin. Hankkeessa kehitettiin mahdol lisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumi seen yhdessä asukkaiden, asuin kiinteistöjen, koulujen, päiväko tien ja yhdistysten kanssa. Hank keen toiminta keskittyi Vantaan kohdalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähi alueille. Vaikka hanke on päättynyt, mutta sen tuottamat julkaisut, ohjelmamallit ja hyvät käytännöt ovat kaikkien käytettävissä. Osoitteesta www,4v.fi löytyy todella paljon arvokasta tietoa asukastoimikuntien hyödynnet täväksi.
Riimukujan kerhohuone näyttää tällaiselta.
Yhteisissä tiloissa järjestettä vät kerhot voivat olla ohjattuja tai vapaamuotoisempia ajanviet to ja kohtaamistilaisuuksia. Kerholaiset voivat kokoontua kerran tai montakin kertaa vii kossa tarpeen mukaan. Yhdessä sovittu ajankohta on hyvä pitää säännöllisenä. Kerhokerran pi tuus voi olla tunnista muutamaan tuntiin. Myös osallistujaryhmät voivat viikoittain vaihdella esi merkiksi kohderyhmän iän mu Yhteistilat kaan. Toisinaan toiminta ikään tehokäyttöön katsomatta on paikallaan. Vastuu kerhon järjestämisestä Aivan esimerki omaisesti voi poimia vaikkapa ideoita yhteis kannattaa jakaa useammalle, tilojen käyttöön. Tavoitteena on jotta työtaakka ei koidu liian lisätä asukkaiden mahdollisuutta suureksi. Jotta toiminnan järjes hyödyntää yhteistiloja, tavata täminen uusiutuisi ja jotta se ei jäisi pitkäksi aikaa vain muuta toisiaan ja harrastaa edullisesti. Toiminta lisää yhteisten tilo man harteille, kannattaa houku jen käyttöä ja yhteisöllisyyttä. tella mukaan uusia toimijoita. Asukasosallisuus lisääntyy, kun Kerhon ei tarvitse välttämättä asukkailla itsellään on mahdolli jatkua useita vuosia; jo muutama suus päättää kerhotoiminnan si kerhokerta voi tuoda suurta iloa. sällöstä. Lisäksi voidaan valita teema, joka lisää asukkaiden Kokemuksia ympäristötietoisuutta. Toiminta on edullista ja siten tasaarvoista Senioreiden kerhot: Iäkkäämpien myös vähävaraisille. asukkaiden aktivoimiseksi on
järjestetty oman talon eläkeläis kerhoja Helsingissä Kontulanku jalla ja Ounasvaarankujalla. Tarkoituksena on järjestää myös liikunnallisesti rajoittuneille mahdollisuus tavata ikätovereita lähellä omaa kotia. Kerhoon voivat tulla eläkkeellä olevat asukkaat kahvittelemaan, laula maan yhdessä tai visailemaan. Usein astiat tuodaan itse ja osal listujat haluavat leipoa. Kahvi keitetään vuorotellen tai sitä varten kerätään pieni maksu (20 snt/kerta). Osallistujia on ollut Kontulankujalla 15–20 ja Ounas vaarankujalla 8–14. Avoin asukaskerho kaiken ikäisille: Vantaalla Varpusenku jalla on toiminut avoin asukas kerho useita vuosia. Kerho on avoinna joka viikko tiettyyn ai kaan, jolloin paikalle voi tulla kuka vain talon asukas ikään katsomatta. Kerhossa voi jutella, lueskella, pelailla ja katsella te levisiota. Lapsille on usein oh jattua askartelua ja piirtämistä. Vetäjän tulee olla säännöllisesti paikalla ja huolehtia, että tila on kunnossa. Asukkaat ovat järjes
täneet myös elokuvailtoja ja diskoja alueen nuorisolle. Yön yli kestävä kerho on ollut jännit tävä kokemus pienimmille asuk kaille. Laihduttamista, taiteilua, tuu nailua: Kerhon teema voi olla mikä tahansa kädentaidoista laihdutukseen. Seuraavat esimer kit ovat Helsingistä. Kontulan kujalla on toiminut noin kymme nen asukkaan laihdutuskerho. Kerholaiset tapaavat toisiaan kerran viikossa, jolloin sovitaan liikuntamuodoista ja päivistä sekä keskustellaan ruokavinkeis tä ja suoritetaan viikoittainen punnitus. 4Vhankkeen tuella on pidetty taidekerhoa Aarteenetsi jänkujalla sekä kokeiltu tuunaus ja askartelukerhoa Prinskan kerhossa, Prinsessatiellä. Taide kerhon osallistujista suurin osa on ollut miehiä – toiminnan ideoinnissa voi siis unohtaa en nakkoluulot. "
NIMITYSUUTISIA Isännöitsijä Hanna Pölkki Hanna Pölkki aloitti työt VAV:n Korson alueen isännöitsijänä 1.5.2011. Hän vastaa kaikista Terhi Toppinen-Häyrisen aikaisemmin isännöimistä kohteista. Pölkki on työskennellyt aiemmin kiinteistöalalla, ja hän on valmistunut ammattikorkeakoulusta toimitilapalvelujen koulutuslinjalta. Pölkin yhteystiedot löydät lehden takasivulta.
Asiakaspalvelusihteeri Sami Liuhto Sami Liuhto aloitti työt VAV:n asiakaspalvelusihteerinä 20.4.2011. Liuhto on valmistunut tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta.
Isännöitsijä Kasonen äitiyslomalle Hämeenkylän ja Pähkinärinteen alueen isännöitsijä Susanna Kasonen jäi äitiyslomalle 23.5.2011. Kasosen äitiysloman ajan hänen kohteitaan isännöi Jukka Mäki, joka on aiemmin toiminut VAV:lla asumisoikeuskohteiden isännöitsijänä. Jukka Mäen yhteystiedot löydät lehden takasivulta.
Seuraava
Toimiston palveluajat kesällä Viimevuotiseen tapaan VAV:n toimisto noudattaa kesällä 2011 lyhennettyjä palveluaikoja. Toimisto on kesällä auki seuraavasti: Ma–to: klo 9–15 Pe: toimisto suljettu koko päivän Toimiston puhelinpalvelun palveluajat ovat kesällä seuraavat: Ma–to: klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00 Pe: puhelinpalvelu suljettu koko päivän Kesäaikataulu on voimassa 30.5.–26.8.2011.
ilmestyy syksyllä.
Löydä oma isännöitsijäsi Isännöitsijät palvelevat asukkaita arkisin, ma-to klo 8.15-16.00 ja perjantaisin 8.15-14.00
Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola P. (09) 8392 6524 / 0400-688 037 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö P. (09) 8392 6529 / 0400-688 035 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. (09) 8392 6522 / 0400-688 039 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Nikinmäki P. (09) 8392 6526 / 0400-688 036 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi
Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1. P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi Isännöitsijä Katri Vatanen Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola P. (09) 8392 6531 / 0400-764 332 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula P. (09) 8392 6520 / 0400-427 312 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi
asumisneuvonta@vav.fi FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541
VAV PALVELEE ASIAKASPALVELU puhelin 09 8392 6540 ma-to klo 8.15-16.00 pe klo 8.15-13.00 Puhelinaika ma-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 pe klo 9.00-12.00 e-mail info@vav.fi
ASUKASVALINTA e-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi
VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542 VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi